Matka-/perhepurkkarin valinta?
Jouni R
spekulaatioaihetta muillekin...
Eli tehdään lähtöoletus: veneeksi on valittu nykyaikainen perhepurkkari
kokoluokassa n. 35-40 jalkaa ja 120 000-160 000 euroa (eli Swanit, Najadit,
HR:t, Malöt jne. on suljettu pois ylihintaisina samoin kuin enemmän
raaserityyppiset, kuten X:t). Haarukkaan jää siis lähinnä Bavariaa,
Beneteauta, Jeanneauta, Hansea, Elania jne. Minkä valitsisit ja millä
perusteilla? Okei, sovitaan, että hintahaarukkaa saa luistattaa alaspäin,
jos uskoo löytävänsä sieltä ominaisuuksiensa puolesta tähän sarjaan
kilpailukykyisen. Ja selvyyden vuoksi: puhe on siis tehdasuusista veneistä,
ei muutamankaan vuoden käytetyistä. Hintakaan ei tässä kelpaa kriteeriksi,
kunhan haarukan yläpuolelle ei mennä.
-Jouni
Mika
Mielenkiintoinen keskustelu näin talvi-iltojen ajankuluksi. Kiitokset
siitä avauksesta Jounille. Voisi startata toisenkin vastaavan
keskustelun, mutta tässä olisi kohteena puolta halvempi käytetty
vene..
Bavaria 36:t on suosittuja. Ei kai ne niin huonoja voi olla, kun niitä
ostetaan paljon. Säästyvällä rahalla voi vaihtaa isommat plokit ja
knaapit jne.
Olisin kysynyt myös, onko joku 40-jalkainen jo liiankin suuri
perheveneeksi? Kahdella aikuisella on kovemmassa kelissä tekemistä.
etenkin jos toinen tarvitaan pikkulapsia vahtimaan. Kai spartalaista,
mutta asettaisin kokoluokan 30-35 jalkaan.
Mika
--
----------------------------------------------------
Haluatko lähettää postia? Vaihda osoitteen
eka (vai oliko se toka?) numero vitonen numeroksi
kahdeksan...
----------------------------------------------------
Jussi
> Olisin kysynyt myös, onko joku 40-jalkainen jo liiankin suuri
> perheveneeksi? Kahdella aikuisella on kovemmassa kelissä tekemistä.
> etenkin jos toinen tarvitaan pikkulapsia vahtimaan. Kai spartalaista,
> mutta asettaisin kokoluokan 30-35 jalkaan.
Ennen vanhaan mekin, 5-henkinen perhe ja koira, mentiin 27-jalkaisella
veneellä ihan mukavasti. Mikäköhän tässä koon ihannoinnissa on ideana?
Jos on varaa parempaan 33-jalkaiseen veneeseen, jolla 4-henkinen perhe
oikein mukavasti matkustaa, niin ei kai niillä lisäjaloilla paljon
lisäarvoa saa? Saa vaan lisäpainoa ja -hankaluutta joka käänteessä.
Kävin 1,5 kuukautta sitten Turun venemessuilla ja huomiota kiinnitti
sellainen erikoisuus, että yli 35-jalkaisissakin veneissä sängyt olivat
hävyttömän lyhyet, ei niihin yli 190-senttinen ihminen mahdu, esim.
Bavarian 40-jalkaisessa en mahtunut yhteenkään sänkyyn suoraksi. Lisäksi
venevalmistajilla on ilmeisesti pakkomielteenä saada maksimaalinen määrä
sänkyjä aikaiseksi, ja siksi tilaa säästetään turhan paljon esim.
vessassa. Tai ehkä siinäkin on oletuksena purjehtijoilla enintään 180 cm
pituus. Autoissakin sentään eurooppalaiset valmistajat mitoittavat
tuotteensa tarpeeksi väljiksi, mikä mahtaa olla, ettei se onnistu
veneissä? Jos maksaisin 150.000 euroa veneestä, toivoisin edes mahtuvani
sinne nukkumaan.
Naapurilla on pihalla Guy 33:n muotit. Pitäisi varmaan tehdä itse vene
niin saisi sellaisen kuin haluaisi. Mutta miten on sen kanssa, että jos
itse laminoi veneen umpilaminaattina, niin tuleeko veneestä niin raskas,
että purjehdusominaisuudet kärsivät? Toisaalta lujuus varmaan lisääntyy
myös. Lisäksi mietityttää se, että Guy 33:ssa on syväystä piirustusten
mukaan 1,77 metriä. Itse haluaisin tehdä syväyksestä 1,5-1,6-metrisen,
ja pidentää vaikka sitten köliä hieman, mutta sitten taitaisi ainakin
purjehdusominaisuudet kärsiä?
Jussi
Matti Suorsa
"Mika" <ace...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:a2ldo2d0pjdj4lk98...@4ax.com...- - - -
>>Eli tehdään lähtöoletus: veneeksi on valittu nykyaikainen perhepurkkari
>>kokoluokassa n. 35-40 jalkaa ja 120 000-160 000 euroa (eli Swanit,
>>Najadit,
>>HR:t, Malöt jne. on suljettu pois ylihintaisina samoin kuin enemmän
>>raaserityyppiset, kuten X:t). Haarukkaan jää siis lähinnä Bavariaa,
>>Beneteauta, Jeanneauta, Hansea, Elania jne. Minkä valitsisit ja millä
>>perusteilla? Okei, sovitaan, että hintahaarukkaa saa luistattaa alaspäin,
>>jos uskoo löytävänsä sieltä ominaisuuksiensa puolesta tähän sarjaan
>>kilpailukykyisen. Ja selvyyden vuoksi: puhe on siis tehdasuusista
>>veneistä,
>>ei muutamankaan vuoden käytetyistä. Hintakaan ei tässä kelpaa kriteeriksi,
>>kunhan haarukan yläpuolelle ei mennä.
Toivottavasti tähän tulee paljon huomion arvoisia
kommentteja, joista voit sitten tehdä yhteenvedon
eikä kenenkään arviota tarvitse asettaa ylitse muiden.
Unohdit Dehlerin veneet. Niitä tehtäneen edelleenkin
Saksassa Fehmarnin saaren kohdalla mantereen
puolella. Tämä antaa sen edun, että veneen voi ostaa
suoraan "tehtaalta" eikä sen kuljetus Itämerta pitkin
purjehtien ole ylivoimainen tehtävä. - En tiedä onko
maahantuojan kanssa tehty joku rajoittava sopimus.
Uuteen veneeseen tarvitsee ostaa melkoinen määrä
hintaan kuulumattomia, mutta välttämättömiä varusteita.
Niiden hinta-arvioni pyörii (riippuen tasovaatimuksesta)
10.000 eurosta ylöspäin (?). Vuosi sitten ed. merkki-
haarukkaan sisältyvien 34 jalan purjehdusvalmiiden
(ei täysin varustetun) veneiden hinta pyöri siinä
100.000 euron tuntumassa.
- - - -
> Bavaria 36:t on suosittuja. Ei kai ne niin huonoja voi olla, kun niitä
> ostetaan paljon. Säästyvällä rahalla voi vaihtaa isommat plokit ja
> knaapit jne.
Onkohan vieläkin niin, etteivät keski-eurooppalaiset
usko, että veneellä myös purjehditaan. [Olin tuomassa
vuosia sitten uutta Beneteaun venettä Biskajan rannalta
Scandinaviaan. Ensimmäisessä myräkässä hajosi
alimitoitettu (oma mielipiteeni) fokan (= keulapurje)
rullalaite.]
> Olisin kysynyt myös, onko joku 40-jalkainen jo liiankin suuri
> perheveneeksi? Kahdella aikuisella on kovemmassa kelissä tekemistä.
> etenkin jos toinen tarvitaan pikkulapsia vahtimaan. Kai spartalaista,
> mutta asettaisin kokoluokan 30-35 jalkaan.
Olen veneen koossa samaa mieltä, kuten edellinen
kirjoittaja. Olisihan se komeata, jos veneessä on esim.
kahdet saalingit (= sivuharusten eli vanttien levittäjät),
mutta paljon työtä se teettää esim. syksyllä ja keväällä
noston ja laskun yhteydessä. Edelleen jokaista veneen
pituusmetriä kohti kasvaa myös vähintään neliömetri
maalattavaa pintaa.
Annan tilaa muillekin mielipiteille,
MSa
Marko Kaittola
> Ennen vanhaan mekin, 5-henkinen perhe ja koira, mentiin 27-jalkaisella
> veneellä ihan mukavasti. Mikäköhän tässä koon ihannoinnissa on ideana?
> Jos on varaa parempaan 33-jalkaiseen veneeseen, jolla 4-henkinen perhe
> oikein mukavasti matkustaa, niin ei kai niillä lisäjaloilla paljon
> lisäarvoa saa? Saa vaan lisäpainoa ja -hankaluutta joka käänteessä.
Meillä on 34-jalkainen moottorivene (http://wilhelmiina.kaittola.net),
perhettä kaksi aikuista ja kaksi poikaa, joista pidempi luokkkkaa 185
senttiä, pienempi ehkä 165. Kyllä me tuohon veneeseen mahdumme,
parhaimmillaan (pahimmillaan) siinä on nukkunut seitsemän henkeä.
Mutta vaikka mahdummekin veneeseen, pidän sitä turhan ahtaana
perheveneilyyn. Kahdelle aikuiselle tuo voisi olla sopiva. Se,
paljonko tilaa itse kukin tuntee tarvitsevansa, on tietysti hyvin
subjektiivista. Meillä tilan puute näkyy siinä, että vanhempi ei enää
kovin mielellään lähde reissuun, kun ei saa omaa vuodetta (nukkuu
veljensä kanssa keulan V-vuoteella).
Optimaalisen kokoinen vene meille olisi varmaankin pari metriä pidempi
ja 60 senttiä leveämpi tasaperäinen vene, eli 12.4 m * 4 m. Tuolla
vielä mahtuisi useimpiin satamiin ilman kohtuuttomia ongelmia -
varsinkin jos siihen laittaisi keulapotkurin kaveriksi
peräohjailupotkurin. Toisaalta tasaperäinen vene taitaa nostaa isompaa
peräaaltoa ja vaatia enemmän tehoa (uppoumanopeuksissa) kuin
suippoperäinen. Mutta tämä on turhaa pohdiskelua, meillä ei ole rahaa
uuteen veneeseen (ja vaikka olisikin käyttäisimme sen muuhun
tärkeämpään).
Vuoteiden pituus on Norpassa hyvinkin riittävä. Takakajuutassa
pituutta on yli 200 senttiä, keulassa vielä enemmän.
- Marko
--
+----------------+ +------------------------------+
| Marko Kaittola | | Ma...@Kaittola.NET |
| Niemeläntie 8 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 54710 Lemi | | Puh 040 553 8988 |
| Finland | | Tel +358 40 553 8988 |
+----------------+ +------------------------------+
HS
news:pCzhh.238$Mf2...@read3.inet.fi...
Poikkean kaavastasi sen verran, että en ottaisi uutta venettä (tämä on
täysin subjektiivinen näkemys). Pitkään pohdimme edellisen veneemme
(31-jalkainen tanskalainen vuodelta -84) päivittämistä uuteen mutta
lukuisien analyysien jälkeen päädyimme ottamaan isomman käytetyn (Finngulf
36 vuodelta -90). Vaikka homman laski miten päin hyvänsä ei hankintoja
voinut laittaa samaan koriin vaan tuo luotettava käytetty kaikkine
varusteineen vei potin kaikissa käänteissä. Hyvinpidettynä se vastaa lähes
täysin uutta venettä mutta varusteita jne. on runsaasti enemmän kuin uudessa
tulisi mukana. Ja jos merikelpoisuutta (lue: uskallanko lähteä veneelläni
kovaan keliin) ajatellaan, en voisi kuvitella lähteväni samanhintaisella
uudella eurooppalaisella samaan keliin kuin tällä kyntensä näyttäneellä.
Ainoa uusi joka oli edes lähellä valintaa oli Delphia jossa
hinta/laatu-suhde lähentelee hyvää suomalaista käytettyä.
)))Harri(((
jaakko
Jäitä hattuun -vaihtoehto:
Jos tuon runsaaat sata tonnia sijoittaa, on tuotto helposti verojen
jälkeen 4000+ euroa / v, jolla saa pariksi-kolmeksi viikoksi vaikkapa
täysin varustetun Omega 36 -purkkarin. Sattui olemaan eka vene, jonka
viikkovuokrahinnan löysin netistä.
Vuokramökkejä harrastaneena tiedän sen ihanan tunteen, kun loma loppuu,
voi jättää lelun niille sijoilleen ja viedä vain hyvät muistot mukanaan.
Seuraavana vuonna voi hilpaista vaikka Turkkiin tai Karibialle...
No - en minäkään vuokrakanooteilla liiku, mutta kanootin saa veneen
talvisäilytyksen hinnalla. Oma koottava kanootti oli juuri mukana
pariviikkoisella reissulla Brasiliassa, kyllä siellä lämpimässä
melominen myrskyn repimien venepressujen kiristelyn voittaa.
Joku jo kirjoittikin, että tuolla rahalla saa hyvinvarustettuja
käytettyjä, jopa joku vanha Swanikin voisi tuolla rahalla irrota.
Tällainen löytyi ekalla haulla jenkeistä 130 000 eurolla
http://www.nicolle-associates.com/findgen/pls5.htm
36' Nautor Swan 36/114
* Year: 1989
* Current Price: US$ 169,500
* Located in Annapolis, MD
* Hull Material: Fiberglass
* Engine/Fuel Type: Single Diesel
* YW# 1642-1602365
Hyvä silti, että joku panee rahansa veneisiin pk-seudun rantoja
kaunistamaan, voisi muuten mennä nekin rahat ihan turhuuksiin. :)
--
kirjoitti,
Jaakko, rahansa veneisiin(kin) tuhlannut
o~
(___/___)
/
Terveiset Brasiliasta: www.vees.vuodatus.net
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Jouni R
>"HS" <ha...@nospam.sane.fi> wrote in message
news:3vQhh.45140$_k2.8...@news2.nokia.com...
>
> Poikkean kaavastasi sen verran, että en ottaisi uutta venettä (tämä on
> täysin subjektiivinen näkemys). Pitkään pohdimme edellisen veneemme
> (31-jalkainen tanskalainen vuodelta -84) päivittämistä uuteen mutta
> lukuisien analyysien jälkeen päädyimme ottamaan isomman käytetyn (Finngulf
> 36 vuodelta -90). Vaikka homman laski miten päin hyvänsä ei hankintoja
> voinut laittaa samaan koriin vaan tuo luotettava käytetty kaikkine
> varusteineen vei potin kaikissa käänteissä. Hyvinpidettynä se vastaa lähes
> täysin uutta venettä mutta varusteita jne. on runsaasti enemmän kuin
uudessa
> tulisi mukana. Ja jos merikelpoisuutta (lue: uskallanko lähteä veneelläni
> kovaan keliin) ajatellaan, en voisi kuvitella lähteväni samanhintaisella
> uudella eurooppalaisella samaan keliin kuin tällä kyntensä näyttäneellä.
>
En kokonaan kiistä tuota ajatusta. Mutkana on se, että pitää löytää se
sopiva käytetty, sopivan ikäinen ja hyvin pidetty & varusteltu. Työläämpi
juttu kuin ostaa pakastavedetty :)
-Jouni
Jouni R
>"Jussi" <jus...@luukku.com> wrote in message
news:em85no$20ea$1...@bowmore.utu.fi...
> Ennen vanhaan mekin, 5-henkinen perhe ja koira, mentiin 27-jalkaisella
> veneellä ihan mukavasti. Mikäköhän tässä koon ihannoinnissa on ideana?
> Jos on varaa parempaan 33-jalkaiseen veneeseen, jolla 4-henkinen perhe
> oikein mukavasti matkustaa, niin ei kai niillä lisäjaloilla paljon
> lisäarvoa saa? Saa vaan lisäpainoa ja -hankaluutta joka käänteessä.
>
Niin, minä en ole sitä mieltä, että 4-henkinen perhe matkustaa "oikein
mukavasti" 33-jalkaisilla. Ainakaan useimmilla niistä. Useimmissa
33-jalkaisissa tutkimissani on ollut se tilanne, etten ole löytänyt sieltä
sopivaa nukkumahyttiä edes itselleni + vaimolle, saati mahdollisesti mukana
olevalle vieraspariskunnalle. Keulahytin punkka on usein kovin kapea ja
perähytti taas ikävän matala. Oikeastaan juuri tämä on se pääperuste, miksi
olen päätynyt itse haaveilemaan siitä 35-37 -kokoluokasta. (Ja kuolaan
erityisesti Najadia, perähytin vuoksi :)) mutta se on hinnan vuoksi taatusti
pelkkä haave ikuisesti.)
No offence, mutta tuo alkuperäisen kysymyksen määrittely pyrki kertomaan,
että puhutaan matka- ja "asunto"veneilystä, siitä, että veneessä
vähimmilläänkin asutaan ja reissataan koko kesäloma ja toivottavasti vielä
elinikään mahtuvassa tulevaisuudessa vaikka kuukausi- tai jopa
vuositolkulla.
-Jouni
Janne
> Jäitä hattuun -vaihtoehto:
>
> Jos tuon runsaaat sata tonnia sijoittaa, on tuotto helposti verojen
> jälkeen 4000+ euroa / v, jolla saa pariksi-kolmeksi viikoksi vaikkapa
> täysin varustetun Omega 36 -purkkarin. Sattui olemaan eka vene, jonka
> viikkovuokrahinnan löysin netistä.
>
> Vuokramökkejä harrastaneena tiedän sen ihanan tunteen, kun loma loppuu,
> voi jättää lelun niille sijoilleen ja viedä vain hyvät muistot mukanaan.
>
> Seuraavana vuonna voi hilpaista vaikka Turkkiin tai Karibialle...
Nähty ja koettu. Surkeita paskoja kaikki vuokraveneet (ainakin
yleistäen). 3 vuotta vanha vene näyttää ja tuntuu 15 vuotta vanhalta,
huonosti hoidetulta veneeltä. Halusin toteuttaa juuri tämän Jarkon
mainitseman suunnitelman, yhden vuoden kestin ja sitten ostin taas veneen.
Vuokraveneiden ongelma on se, että kukaan ei oikein pidä huolta.
Vuokraamolle on tärkeintä että vene suurinpiirtein toimii, vuokraaja ei
välitä tulevaisuudesta, kaikkea käsitellään hälläväliä-tyyliin.
Tälläisestä tulee vain susia.
Muutama huomio vuokraamastani veneestä. Vene oli vuoden vanha (nähtyäni
3 vuotta vanhat veneet, tuo oli kriteerini).
-ankkurissa ei ollut kettinkiä ja ankkuriköytenä oli KELLUVA köysi
-purjeet olivat liian pienet veneeseen
-radio toimi, mutta ei ollut kanavia, kun ei ollut asennettu antennia.
Kiva kuunnella kasetteja, joita ei tietenkään ole enää
-tupakansytytinlaturia ei löytynyt koko veneestä.
-invertteriä ei ollut (ei siis ladattu puhelimia tms)
-köysiä ei ollut tarpeeksi luonnonsatamiin kiinnittäytymiseen
--janne
tero.chr...@pp.nic.fi
Janne kirjoitti:
> Nähty ja koettu. Surkeita paskoja kaikki vuokraveneet (ainakin
> yleistäen). 3 vuotta vanha vene näyttää ja tuntuu 15 vuotta vanhalta,
> huonosti hoidetulta veneeltä. Halusin toteuttaa juuri tämän Jarkon
> mainitseman suunnitelman, yhden vuoden kestin ja sitten ostin taas veneen.
>
> --janne
Kuulostaa samalta tarinalta kuin saattaisi olla tämä
Yachting Worldin artikkeli "Nightmare under midnight sun"
lokakuussa 2006:
http://marinedirectory.ybw.com/reprints/results_related.jsp?tem=yw&id=55956
Tuosta artikkelista täällä myös keskusteltiin:
TC
jaakko
Kuten aina - ostaja varokoon. Huonoja uuden veneen kauppojakin syntyy.
Elektroniikkaa on tuskaista saada toimimaan (yhteen).
Minulla on tuttuja porukassa, joka on vuokrapurjehtinut Turkin vesillä
vuosikymmeniä. Homma pelaa, kunhan opettelee ostamaan. Netti on hyvä
työkalu tähänkin puuhaan.
Hyvistä vuokrauskokemuksista pitäisi niistäkin kertoa, niistä on jopa
enemmän hyötyä kuin huonoista kokemuksista.
Sain täältä nyysseistä itsekin muutama vuosi sitten vinkin muistaakseni
Matti Suorsalta englantilaisesta halpalentoyhtiöstä, jonka lennolla
palasimme StLucialta Suomeen. Sen jälkeen suosittelin lentoja muillekin.
Nyt tietysti en muista yhtiön nimeä.
Yleensä huono palvelu jossain firmassa ei ole korjattavissa oleva vika,
vaan kiusallinen ominaisuus. Ja samoin hyvä palvelu on sekin usein
pysyvä ominaisuus.
On hyvä, että joku ostaa uusiakin veneitä, muuten meille köyhille ei
olisi käytettyä kalustoa tarjolla.
Toimivan uuden purjeveneen osto on yhtä helppoa kuin pienen paperikoneen
hankinta. :)
Kohta päästään Vene-messuille kuolaamaan!
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Janne
> Kuten aina - ostaja varokoon. Huonoja uuden veneen kauppojakin syntyy.
> Elektroniikkaa on tuskaista saada toimimaan (yhteen).
>
> Minulla on tuttuja porukassa, joka on vuokrapurjehtinut Turkin vesillä
> vuosikymmeniä. Homma pelaa, kunhan opettelee ostamaan. Netti on hyvä
> työkalu tähänkin puuhaan.
>
> Hyvistä vuokrauskokemuksista pitäisi niistäkin kertoa, niistä on jopa
> enemmän hyötyä kuin huonoista kokemuksista.
Joo, olen minäkin ollut ulkomailla purjehtimassa, Kroatiassa toimi
hyvin, voin suositella. Otettiin muistaakseni SunSailin kautta. Vene oli
Bavaria 42, en voi suositella, purjehdusominaisuudet surkeat. Itse vene
oli OK kunnossa.
Martiniquella olin viime keväänä, veneenä Catana 42 katamaraani, homma
toimi hyvin, ei mitään ongelmia. Vene oli hyvässä kunnossa.
Lähinnä kritisoin juuri suomalaisia purjevenevuokraajia. Veneen
vuokraaminen ulkomailta ei kilpaile veneen Suomessa omistamisen kanssa.
jaakko
Mulla on ollut vähän mielessä vuokrata vene
ensi kesänä nimenomaan Suomesta.
Alkuperäiseen aiheeseen: Mikin vaihtoehdoista joku Dehler. Ihan vaan
mutuna, tuntuu asiallisesti tehdyltä veneeltä.
Jussi
> Alkuperäiseen aiheeseen: Mikin vaihtoehdoista joku Dehler. Ihan vaan
> mutuna, tuntuu asiallisesti tehdyltä veneeltä.
Myös Hanset vaikuttavat asiallisilta vehkeiltä, ainakin merellä nähtynä.
Puolalaista Delphia 29:ää katselin Turun messuilla ja siitä oli
Vene-lehdessäkin juttu. Se vaikutti ihan toimivalta peliltä ja
muistaakseni purjehtikin kohtuullisesti, hintakaan ei ollut paha,
vaikkakin alakanttiin säikeen aloittajan haarukasta. Delphia 37:n hinta
asettunee 120.000:n paikkeille varustettuna.
http://www.delphia.fi/index.php?path=0x3
Jussi
HS
Delphia 33 vastaa vanhojen 38-38 kokoluokkaa... hinta alle 88.000 euroa
sisältäen purjeet, lämppärin, septin ja loki/kaiku/tuulimittarin.
Hinta/laatusuhde vähintäänkin kohtuullinen.
http://www.delphia.fi/index.php?path=0x9
)))Harri(((
Juha Saarinen
Kyllä 40 jalkainen sopii hyvin kahdelle. Meillä on vaimon kanssa 40 jalkaa
eikä me kait enää pienempään sovita kun tilaan tottuu. Jos olisi muuta
perhettä kuin koira, niin varmaan hommattaisiin vieläkin isompi.
Itse lähtisin katsomaan Hansea jos uutta ostaisin. Se 370 vaikutti oikein
asialliselta messuilla, vaimo varsinkin tykästyi. Itseskuuttaavalla fokka
sopii perhemiehistölle, purjepinta-alaa on kuitenkin riittävästi kevyeeseen
saaristokeliinkin, helppo hallita pienellä miehistöllä. Vauhtia pitäisi
riittää jopa kisailuun. Kivoja yksityiskohtia mm. uimataso, sisusta paremmin
tehtyä kuin Bavariat ja ranskalaiset, tosin jos ei tykästy veneen erikoiseen
sisustukseen niin ei voi mitään. Epoksiin rungossa on oikeen osaa ottaa
kantaa.
Käytetyistä vesille.fi osoitteessa on myynnissä vuoden 1996 Sirena Pedrick
40 WH uudella kannella ja sisäratkaisulla. Vene vaikuttaisi ihan asiallisen
kuntoiselta, runsaasti varustellulta ja kun itsellä on hieman -89 Pedrick
niin voin lämpimästi suositella. Hinta oli ensin 149 keur ja on nyt pudonnut
135 keur. Vene on todellinen avomeri/matkapursi.
http://www.vesille.fi/index.php?tmpl=7&do=view&id=16366
Juha
Risto Varanka
Janne wrote:
> Nähty ja koettu. Surkeita paskoja kaikki vuokraveneet (ainakin
> yleistäen). 3 vuotta vanha vene näyttää ja tuntuu 15 vuotta vanhalta,
> huonosti hoidetulta veneeltä. Halusin toteuttaa juuri tämän Jarkon
> mainitseman suunnitelman, yhden vuoden kestin ja sitten ostin taas veneen.
>
> Vuokraveneiden ongelma on se, että kukaan ei oikein pidä huolta.
> Vuokraamolle on tärkeintä että vene suurinpiirtein toimii, vuokraaja ei
> välitä tulevaisuudesta, kaikkea käsitellään hälläväliä-tyyliin.
> Tälläisestä tulee vain susia.
Vuokraamolla ei siis juuri ole ammatti- tai veneilijänylpeyttä?
Entäpä niillä vuokraamoilla joiden veneet ovat sesongin ulkopuolella
yksityiskäytössä/omistuksessa - luulisi että veneen omistaja
pitää siitä huolta?
Luulisi että paras menekki on niillä vuokraamoilla joilla on siistit
veneet ja muutenkin asiat OK asiakkaan kannalta, maine varmasti
vaikuttaa kun tieto tasosta leviää puskaradion ym. teiden kautta.
Lomamökkeihin verrattuna vuokraamoita on varsin rajallinen määrä
joten luulisi että helposti selviää mitkä ovat ne hyvät ja huonot
täällä Suomenmaassa.
Luulisi myös että Saimaalla, Välimerellä ym. vastaavissa paikoissa
on ne hyvät vuokraamot joille samat asiakkaat tulee vuodesta toiseen.
Eli asiakasuskollisuuteen kannattaa pyrkiä.
> Muutama huomio vuokraamastani veneestä. Vene oli vuoden vanha (nähtyäni
> 3 vuotta vanhat veneet, tuo oli kriteerini).
>
> -ankkurissa ei ollut kettinkiä ja ankkuriköytenä oli KELLUVA köysi
> -purjeet olivat liian pienet veneeseen
> -radio toimi, mutta ei ollut kanavia, kun ei ollut asennettu antennia.
> Kiva kuunnella kasetteja, joita ei tietenkään ole enää
> -tupakansytytinlaturia ei löytynyt koko veneestä.
> -invertteriä ei ollut (ei siis ladattu puhelimia tms)
> -köysiä ei ollut tarpeeksi luonnonsatamiin kiinnittäytymiseen
Sinänsä kummallista, sillä tuossahan nakerretaan juuri sitä
lisäarvoa jonka vuokravene tuo asiakkaalle. Eli eikös tarkoitus ole
että asiakas lyö rahat tiskiin ja vuokraamo hoitaa kaiken sen huollon
ja varustelun vaivan? Tietysti kaikki irtain ja pieni varuste ajan
kanssa hajoaa, kuluu, häviää, vanhenee...
Risto
Lauri Tarkkonen
>Janne wrote:
>> N=E4hty ja koettu. Surkeita paskoja kaikki vuokraveneet (ainakin
>> yleist=E4en). 3 vuotta vanha vene n=E4ytt=E4=E4 ja tuntuu 15 vuotta vanha=
>lta,
>> huonosti hoidetulta veneelt=E4. Halusin toteuttaa juuri t=E4m=E4n Jarkon
>> mainitseman suunnitelman, yhden vuoden kestin ja sitten ostin taas veneen.
>>
>> Vuokraveneiden ongelma on se, ett=E4 kukaan ei oikein pid=E4 huolta.
>> Vuokraamolle on t=E4rkeint=E4 ett=E4 vene suurinpiirtein toimii, vuokraaj=
>a ei
>> v=E4lit=E4 tulevaisuudesta, kaikkea k=E4sitell=E4=E4n h=E4ll=E4v=E4li=E4-=
>tyyliin.
>> T=E4ll=E4isest=E4 tulee vain susia.
>Vuokraamolla ei siis juuri ole ammatti- tai veneilij=E4nylpeytt=E4?
>Ent=E4p=E4 niill=E4 vuokraamoilla joiden veneet ovat sesongin ulkopuolella
>yksityisk=E4yt=F6ss=E4/omistuksessa - luulisi ett=E4 veneen omistaja
>pit=E4=E4 siit=E4 huolta?
Jos vuokraamotoiminta käsittää useampia veneitä, mikä on tarpeen, jotta
kiinteät kustannukset (esimerkiksi mainonta maksaa saman verran onko
tarjolla 1 vene tai 10 tai 50 venettä), niin touhussa on mukana useampi
kuin yksi ihminen ja ammattiylpeys tai -taito voivat varioida.
>Luulisi ett=E4 paras menekki on niill=E4 vuokraamoilla joilla on siistit
>veneet ja muutenkin asiat OK asiakkaan kannalta, maine varmasti
>vaikuttaa kun tieto tasosta levi=E4=E4 puskaradion ym. teiden kautta.
>Lomam=F6kkeihin verrattuna vuokraamoita on varsin rajallinen m=E4=E4r=E4
>joten luulisi ett=E4 helposti selvi=E4=E4 mitk=E4 ovat ne hyv=E4t ja huonot
>t=E4=E4ll=E4 Suomenmaassa.
Laatu yleensä maksaa ja jos nostaa laadun liian korkealle, niin voi
hinnoitella itsensä ulos. Laatu: paremmat veneet, paremmat purjeet,
parempi elektroniikka, parempi siivous etc. Kun business joskus on aivan
siellä pystyssä pysymisen minimirajalla, niin vähennetään väkeä,
palkataan halvempaa väkeä, jätetään jotain tarkistuksia tekemättä...
>Luulisi my=F6s ett=E4 Saimaalla, V=E4limerell=E4 ym. vastaavissa paikoissa
>on ne hyv=E4t vuokraamot joille samat asiakkaat tulee vuodesta toiseen.
>Eli asiakasuskollisuuteen kannattaa pyrki=E4.
Välimerellä ja Saimaalla on kauden pituudessa melkoinen ero, Saimalla on
business tehtävä noin kuuden viikon aikana välimerellä aikaa on kolme
neljä kuukautta ja jossain Karibialla 10 kuukautta. Ei liene vaikea
ymmärtää, että venevuokraus on meillä varsin marginaalista puuhaa,
samoin kuin vierassatamien pito (ellei siihen liity muuta
liiketoimintaa, esimerkiksi telakointia).
>> Muutama huomio vuokraamastani veneest=E4. Vene oli vuoden vanha (n=E4hty=
>=E4ni
>> 3 vuotta vanhat veneet, tuo oli kriteerini).
>>
>> -ankkurissa ei ollut kettinki=E4 ja ankkurik=F6yten=E4 oli KELLUVA k=F6ysi
>> -purjeet olivat liian pienet veneeseen
>> -radio toimi, mutta ei ollut kanavia, kun ei ollut asennettu antennia.
>> Kiva kuunnella kasetteja, joita ei tietenk=E4=E4n ole en=E4=E4
>> -tupakansytytinlaturia ei l=F6ytynyt koko veneest=E4.
>> -invertteri=E4 ei ollut (ei siis ladattu puhelimia tms)
>> -k=F6ysi=E4 ei ollut tarpeeksi luonnonsatamiin kiinnitt=E4ytymiseen
>Sin=E4ns=E4 kummallista, sill=E4 tuossahan nakerretaan juuri sit=E4
>lis=E4arvoa jonka vuokravene tuo asiakkaalle. Eli eik=F6s tarkoitus ole
>ett=E4 asiakas ly=F6 rahat tiskiin ja vuokraamo hoitaa kaiken sen huollon
>ja varustelun vaivan? Tietysti kaikki irtain ja pieni varuste ajan
>kanssa hajoaa, kuluu, h=E4vi=E4=E4, vanhenee...
Maailmassa on paljon hyviä tarkoituksia ja tavoitteita, Bushkin meni
Irakiin tekemään rauhaa ja tuomaan demokratian ilosanomaa, vaan miltäs
se nyt sitten näyttää. Putin tuo Tsetseniaan rauhaa ja turvallisuutta,
mutta miltäs maailma siellä näytää.
Venevuorkausbusineksessakin oli tarkoitus tehdä rahaa myymällä ihmisille
laatupalveluja, päädyttiinkin tekemään rahaa myymällä ihmisille
laaduttomia palveluita.
- Lauri Tarkkonen
Jouni R
> "Jussi" <jus...@luukku.com> wrote in message
> news:emaqbd$2pe1$1...@bowmore.utu.fi...
> > jaakko kirjoitti:
>
> sisältäen purjeet, lämppärin, septin ja loki/kaiku/tuulimittarin.
> Hinta/laatusuhde vähintäänkin kohtuullinen.
> http://www.delphia.fi/index.php?path=0x9
>
Miten perustelet tuon "D33 vastaa vanhojen 38 kokoluokkaa"? Delphiaa en ole
nähnyt livenä, joten en voi arvostella varmasti, mutta sen mitat ovat hyvin
samankaltaiset Bavaria 33:n kanssa ja B33:n totesin viime Venemessuilla
liian pieneksi. Salonki oli OK mutta makuuhytit kovin ahtaat. Arvelisin,
että sama tod. näk. pätee myös D33:een.
Sinänsä Delphia, samoin kuin toinen minulta unohtunut D eli Dehler ovat
kyllä kelvollisen tuntuisia vaihtoehtoja ja ainakin näyttäisivät kelpaavan
tähän vertailuun mukaan.
-Jouni
Dag Stenberg
> "Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote in message
> news:pCzhh.238$Mf2...@read3.inet.fi...
>> Kun näin talvi-iltoina on aikaa miettiä ja haaveilla, niin tarjotaanpa
>> spekulaatioaihetta muillekin...
>> Eli tehdään lähtöoletus: veneeksi on valittu nykyaikainen perhepurkkari
>
> Poikkean kaavastasi sen verran, että en ottaisi uutta venettä (tämä on
> täysin subjektiivinen näkemys). Pitkään pohdimme edellisen veneemme
> (31-jalkainen tanskalainen vuodelta -84) päivittämistä uuteen mutta
> lukuisien analyysien jälkeen päädyimme ottamaan isomman käytetyn (Finngulf
> 36 vuodelta -90). Vaikka homman laski miten päin hyvänsä ei hankintoja
> voinut laittaa samaan koriin vaan tuo luotettava käytetty kaikkine
> varusteineen vei potin kaikissa käänteissä. Hyvinpidettynä se vastaa lähes
> täysin uutta venettä mutta varusteita jne. on runsaasti enemmän kuin uudessa
> tulisi mukana. Ja jos merikelpoisuutta (lue: uskallanko lähteä veneelläni
> kovaan keliin) ajatellaan, en voisi kuvitella lähteväni samanhintaisella
> uudella eurooppalaisella samaan keliin kuin tällä kyntensä näyttäneellä.
Olen minäkin täysin vapautunut himoitsemasta uusia veneitä. Syyt ovat
hyvin pitkälti samat.
DS
Dag Stenberg
> En kokonaan kiistä tuota ajatusta. Mutkana on se, että pitää löytää se
> sopiva käytetty, sopivan ikäinen ja hyvin pidetty & varusteltu. Työläämpi
> juttu kuin ostaa pakastavedetty :)
Ota aikaa, seuraa markkinoita, seuraa myös Ruotsista, Tanskasta ja
Saksasta. Eihän purjehtijalla saa olla koskaan kiirettä minnekään :-)
DS
Dag Stenberg
> Niin, minä en ole sitä mieltä, että 4-henkinen perhe matkustaa "oikein
> mukavasti" 33-jalkaisilla. Ainakaan useimmilla niistä. Useimmissa
> 33-jalkaisissa tutkimissani on ollut se tilanne, etten ole löytänyt sieltä
> sopivaa nukkumahyttiä edes itselleni + vaimolle, saati mahdollisesti mukana
> olevalle vieraspariskunnalle. Keulahytin punkka on usein kovin kapea ja
> perähytti taas ikävän matala.
Ovat kyllä ihan tosia asioita. Katselimme aikanaan Inferno 28:aa, joka
olisi noilla kriteereilla käynyt minulle - vaan ei vaimolle. Puutyö ei
kelvannut. Katselin myös First 305:aa, joka oli vain hieman liian kallis,
silloin ajateltuna. Muuten olisi noilla kriteereillä käynyt.
DS
Dag Stenberg
> Kyllä 40 jalkainen sopii hyvin kahdelle. Meillä on vaimon kanssa 40 jalkaa
> eikä me kait enää pienempään sovita kun tilaan tottuu. Jos olisi muuta
> perhettä kuin koira, niin varmaan hommattaisiin vieläkin isompi.
Niin mutku Jouni halusi 2*2-mahdollisuutta. Meillä on 30-jalkainen
leveäperäinen jolloin nukutaan takana ja hyvin käy kahdelle, vaan ei
neljälle aikuiselle, koska ei ole seinää etupiikkiin, joka on muuten
riittävän väljä kyllä.
DS
Tomi
> news:pCzhh.238$Mf2...@read3.inet.fi...
>> Kun näin talvi-iltoina on aikaa miettiä ja haaveilla, niin tarjotaanpa
>> spekulaatioaihetta muillekin...
>> Eli tehdään lähtöoletus: veneeksi on valittu nykyaikainen perhepurkkari
>> kokoluokassa n. 35-40 jalkaa ja 120 000-160 000 euroa (eli Swanit,
> Najadit,
>> HR:t, Malöt jne. on suljettu pois ylihintaisina samoin kuin enemmän
>> raaserityyppiset, kuten X:t). Haarukkaan jää siis lähinnä Bavariaa,
>> Beneteauta, Jeanneauta, Hansea, Elania jne. Minkä valitsisit ja millä
>> perusteilla? Okei, sovitaan, että hintahaarukkaa saa luistattaa
>> alaspäin, jos uskoo löytävänsä sieltä ominaisuuksiensa puolesta tähän
>> sarjaan
>> kilpailukykyisen. Ja selvyyden vuoksi: puhe on siis tehdasuusista
> veneistä,
>> ei muutamankaan vuoden käytetyistä. Hintakaan ei tässä kelpaa
>> kriteeriksi, kunhan haarukan yläpuolelle ei mennä.
>>
>> -Jouni
Mulla on pelkästään hyviä kokemuksia Maestro 35 -purkkarista. Se täyttäisi
Jounin kaipaamat kriteerit mielestäni aika hyvin. Sisällä on tilaa, vene
purjehtii hyvin ja laatu vaikuttaa tukevalta. Osuu myös annettuun
hintahaarukkaan: 146.000 eur vuoden 2006 Vene-lehden katsauksessa. Tähän
toki varusteet päälle, alkaen purjeista, joihin jo itsessään saa
halutessaan uppoamaan paljon rahaa.
Kaksi muttaa:
Mitä tarkoittaa 'nykyaikainen'? M35 on tehty todella pitkään samalla
muotilla (jo Finn-35 peruja) ja siten siinä on mm. perinteinen viisto
keula, toisin kuin nykypurkkareissa oleva lähes pysty keula. Myös ruffi on
matala eikä varalaitakaan ole sellainen seinämä kuin monissa nykypursissa.
Toinen mutta on se että veneen valmistus lopetettiin tänä vuonna. Isommat
mallit (38, 40) myyvät ilmeisesti sen verran hyvin ettei pientä enää
kannata pitää mallistossa.
Mutta jos Öjaan olisi jäänyt yksi kappale Jounille... :)
-Tomi
tero.chr...@pp.nic.fi
Lauri Tarkkonen kirjoitti:
> Välimerellä ja Saimaalla on kauden pituudessa melkoinen ero, Saimalla on
> business tehtävä noin kuuden viikon aikana välimerellä aikaa on kolme
> neljä kuukautta ja jossain Karibialla 10 kuukautta. Ei liene vaikea
> ymmärtää, että venevuokraus on meillä varsin marginaalista puuhaa,
> samoin kuin vierassatamien pito (ellei siihen liity muuta
> liiketoimintaa, esimerkiksi telakointia).
> - Lauri Tarkkonen
Suomen pitäisikin anoa EU:lta tukiaisia veneilijöillemme,
koska meillä on niin kovin lyhyt kausi :-). Voisimme vedota
siihen, että Välimeren EU-maiden purjehtijat ovat aivan
kohtuuttoman edullisessa asemassa meihin nähden. Tukea
saisivat niin kaikki yksityiset veneenomistajat, kuin
venevuokraamotkin.
TC
HS
Siinä mun viestissä oli näppisvirhe, tarkoitin 36-38 jalkaisia... joka
tapauksessa toi Delphia 33 on 347 leveä ja punkkien koot about: perähytissä
160x200 (kapenee jalkoja kohti parikymmentä senttiä), keulahytissä 200x200
(joo - se on salongin puoleisesta päästä 200 leveä, kapenee jalkopäätyyn eli
keulaan päin mentäess jonnekin 60 senttiin).
Livenä en ole nähnyt kun niitä ei vielä ole Suomessa ja jos oikein ymmärsin
maahantuojaa, tilauskirjat ovat melko täynnä eli ensi kesäksi ei enää
venettä taida saada...
)))Harri(((
Jouni R
> tapauksessa toi Delphia 33 on 347 leveä ja punkkien koot about:
perähytissä
> 160x200 (kapenee jalkoja kohti parikymmentä senttiä), keulahytissä 200x200
> (joo - se on salongin puoleisesta päästä 200 leveä, kapenee jalkopäätyyn
eli
> keulaan päin mentäess jonnekin 60 senttiin).
>
> Livenä en ole nähnyt kun niitä ei vielä ole Suomessa ja jos oikein
ymmärsin
> maahantuojaa, tilauskirjat ovat melko täynnä eli ensi kesäksi ei enää
> venettä taida saada...
>
Perähytissä on tyypillisesti korkeus se ongelma. Monet meistä, minäkin,
kokevat epämukavaksi nukkua niin, että katto on parinkymmenen sentin päässä
yläpuolella. Mainitussa B33:ssa oikein kokeilin asian messuilla ja totesin,
että kyljellä maatessa tai ympäri kierähtäessä otti herkästi hartiat
ylälaipioon kiinni. Ei kiva :)
Epäilen, että Delphia tässä suhteessa olisi kovastikaan parempi. B37 oli
tässä suhteessa selvästi parempi.
Asiasta sivuun luistaen, jostain syystä minusta ei tunnu luontevalta nukkua
veneen keulapunkassa jalat keulaanpäin. Ei varsinaista perustelua, niin
vain on. Mutta tämä tietysti vaikuttaa tilavaatimukseenkin hiukan.
Kukaan ei ole esittänyt mitään varusteluun/laatuun/kestävyyteen liittyviä
perusteluja minkään mallin puolesta tai sitä vastaan?
-Jouni
Mika
<Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote:
>
>Asiasta sivuun luistaen, jostain syystä minusta ei tunnu luontevalta nukkua
>veneen keulapunkassa jalat keulaanpäin. Ei varsinaista perustelua, niin
>vain on. Mutta tämä tietysti vaikuttaa tilavaatimukseenkin hiukan.
Meillä ainakin keulan punkat viettää vähän perään päin keulassa.
Paksulla tyynyllä asia vähän korjaantuu, mutta itse olen kokenut kovin
kiusalliseksi. Nykyisessä veneessä mahtuu kaksi nukkumaan niin, että
päät on keulaan päin. Paljon mukavampaa.
Mika
--
----------------------------------------------------
Haluatko lähettää postia? Vaihda osoitteen
eka (vai oliko se toka?) numero vitonen numeroksi
kahdeksan...
----------------------------------------------------
HS
Satuin löytämään parit layout-kuvat Delphia33:sta (laitoin talteen kun sitä
vakavasti harkitsimme). Näistä vois yrittää mittailla korkeuksia jne.
http://www.sane.fi/Pics/Delphia/D33.pdf
http://www.sane.fi/Pics/Delphia/D33-wn1.pdf
http://www.sane.fi/Pics/Delphia/D33-wn2.pdf
Punkat suunnitellaan purjeveneissä vaakasuoraan. Jos jollakulla viettää
esim. keulapunkka salonkiin päin, on jotain pielessä. Joko perässä on liian
paljon painoa tai joku muu syy. Olen nukkunut yli 20 purjeveneessä
keulapunkassa ja aina jalat keulaan päin (joka on suunniteltu asento) eikä
missään niistä ole punkka viettänyt mihinkään suuntaan. Harvassa
purjeveneessä on niin leveä keula, että sinne mahtuisi yli vuoden yhdessä
olleet päät ;-) Vastarakastuneet tai "lainagastit" asia erikseen ;-)))
Normaalisti siis keulassa nukutaan jalat keulaan päin... Se, kuten moni
muukin purjehdukseen liittyvä asia, on subjektiivinen ja veneessä nukutaan
vaikka poikittain kannella jos siltä tuntuu ;-)
Nykyaikaisissa leveäperäisissä veneissä on muuten mukavampi (lue:
hiljaisempi) nukkua keulassa koska aallot läpsyttää ikävästi loivaan
peräulokkeeseen ja se kumisee perähytissä yöstä toiseen...
Varusteluista vielä: Jos veneessä lukee eri komponenteissa nimiä kuten
Harken, Selden jne. niin voisi olettaa niiden myös kestävän. Meillä
kakkoseksi jääneessä Delphiassa ainakin kaikki liikkuvat osat ovat
mainitsemiani länsimaisia laatuosia eli sen puoleenkin olisin voinut tuon
veneen valita. Aikaisemmin mainituista syistä kuitenkin päädyimme käytettyyn
FG:hen.
)))Harri(((
Matti Suorsa
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> kirjoitti
viestissä:e2zih.351$2E4...@read3.inet.fi...
- - - -
> Perähytissä on tyypillisesti korkeus se ongelma. Monet meistä, minäkin,
> kokevat epämukavaksi nukkua niin, että katto on parinkymmenen sentin
> päässä
> yläpuolella. Mainitussa B33:ssa oikein kokeilin asian messuilla ja
> totesin,
> että kyljellä maatessa tai ympäri kierähtäessä otti herkästi hartiat
> ylälaipioon kiinni. Ei kiva :)
Vaihdoimme viime keväänä veneemme (Comfortina 32)
noin 10 vuotiaaseen Dehler 34:ään juuri tuon keulabunkan
pituuden ja takabunkan leveyden paremmuuden vuoksi.
Vaihtoehtona muut tarjolla olevat veneet näyttivät, etteivät
noin 10 v vanhat veneet (esimerkkinä Bavaria 36 eräs malli)
olleet huomanneet purjehtijoiden keskipituuden vuosittain
kasvaneen
- - - -
> Asiasta sivuun luistaen, jostain syystä minusta ei tunnu luontevalta
> nukkua
> veneen keulapunkassa jalat keulaanpäin. Ei varsinaista perustelua, niin
> vain on. Mutta tämä tietysti vaikuttaa tilavaatimukseenkin hiukan.
Niin, ei se Tuntemattoman sotilaan Rokkakaan (muistaakseni)
suostunut jalat edellä kannettavaksi. Sen sijaan purjehtijat ja
yksimiehiset kelkkailijat ovat olosuhteiden pakosta hyväksyneet
liikkumisen maaten jalat edellä.
> Kukaan ei ole esittänyt mitään varusteluun/laatuun/kestävyyteen liittyviä
> perusteluja minkään mallin puolesta tai sitä vastaan?
Uuden veneen varusteet saattavat vaihdella suuresti.
Varusteisiin saattaa sisältyä esimerkiksi yksi setti
purjeita. Suomalaisia ja ruotsalaisia veneitä pidän
keskieurooppalaisia kestävämpänä. Tosin en tunne
nykyisiä uusia suomalaisveneitä, ovatko pitäneet
"pintansa".
Suomalaisissakin veneveistämöissä saattaa kyllä
olla laadun tarkkailussa ja "arkkitehtuurissa" puutteita.
Esimerkiksi valmistautuesamme purjehdukselle
huomasimme, ettei varapinna sopinut peräsimeen.
Vieressä olevan saman veistämön aluksessa oli
sama vika. (Ei muuta, kuin viila käteen.) Autopilotin
sähkömoottori surrasi suoraan kipparin bunkan alla
(ilman riittävää äänieristettä). Salongin pöytä (jossa
oli jääkaappi) oli unohdettu pultata lattiaan. Myräkän
sattuessa naulaus ei pitänyt, onneksi jääkaapin
kaasuletku ei katkennut. Muutamia asioita mainitakseni
lokikirjoihin merkitsemieni suurista joukoista.
MSa
Jussi H.
"Matti Suorsa" <matti....@welho.com> kirjoitti viestissä
news:emgq4q$paf$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>
> - - - -
> > Asiasta sivuun luistaen, jostain syystä minusta ei tunnu luontevalta
> > nukkua
> > veneen keulapunkassa jalat keulaanpäin. Ei varsinaista perustelua, niin
> > vain on. Mutta tämä tietysti vaikuttaa tilavaatimukseenkin hiukan.
>
> Niin, ei se Tuntemattoman sotilaan Rokkakaan (muistaakseni)
> suostunut jalat edellä kannettavaksi. Sen sijaan purjehtijat ja
> yksimiehiset kelkkailijat ovat olosuhteiden pakosta hyväksyneet
> liikkumisen maaten jalat edellä.
>
Muutamassa vierailemassani kisaveneessä oli käsky nukkua jalat keulaanpäin;
jos tulee äkkipysäys kovasta vauhdista säilyy niskat ehjenpänä :-|
Jussi
jaakko
Jo vähän rankemmassa kryssissä nukkuminen kölin etupuolella onnistuu
parhaiten jalat eteenpäin. Jostain syystä peräkajuutan pistobunkassa voi
nukkua toisin päin.
Veneiden puutteista: P. Dunckeria vapaasti siteeraten: veneestä voi aina
tehdä sadan kohdan puutelistan.
Yllättävän paljon oli puutteita kun pari vuotta sitten oli kunnia hakea
Nautorilta veistämövalmis Swan 48. Salongin pöytä vaihdettiin, kun siinä
oli pieni naarmu, mutta mm. ruorikoneiston hydrauliikkaa ei saatu kuntoon...
Risto Varanka
Jouni R wrote:
> Kun näin talvi-iltoina on aikaa miettiä ja haaveilla, niin tarjotaanpa
> spekulaatioaihetta muillekin...
> Eli tehdään lähtöoletus: veneeksi on valittu nykyaikainen perhepurkkari
> kokoluokassa n. 35-40 jalkaa ja 120 000-160 000 euroa (eli Swanit, Najadit,
> HR:t, Malöt jne. on suljettu pois ylihintaisina samoin kuin enemmän
> raaserityyppiset, kuten X:t).
Eihän tähän hintaan saa edes töökeriä
(http://www.global-yachts.co.uk/degero-yachts/) tuon kokoisena.
Saakohan mitään nykyaikaista purkkaria eli sellaista jolla pääsis
runkonopeuteen sekä purjeilla että koneella ja ohjatakin voisi
kopista ettei tarvitse viluisena pinnassa roikkua?
Risto
Lauri Tarkkonen
>Jouni R wrote:
>> Kun n=E4in talvi-iltoina on aikaa mietti=E4 ja haaveilla, niin tarjotaanpa
>> spekulaatioaihetta muillekin...
>> Eli tehd=E4=E4n l=E4ht=F6oletus: veneeksi on valittu nykyaikainen perhepu=
>rkkari
>> kokoluokassa n. 35-40 jalkaa ja 120 000-160 000 euroa (eli Swanit, Najadi=
>t,
>> HR:t, Mal=F6t jne. on suljettu pois ylihintaisina samoin kuin enemm=E4n
>> raaserityyppiset, kuten X:t).
>Eih=E4n t=E4h=E4n hintaan saa edes t=F6=F6keri=E4
>(http://www.global-yachts.co.uk/degero-yachts/) tuon kokoisena.
>Saakohan mit=E4=E4n nykyaikaista purkkaria eli sellaista jolla p=E4=E4sis
>runkonopeuteen sek=E4 purjeilla ett=E4 koneella ja ohjatakin voisi
>kopista ettei tarvitse viluisena pinnassa roikkua?
Tuo runkonopeuteen pääseminen ei ole vielä kamalan vaikeaa, ellei siihen
ole tarvis päästä kaikilla tuulensuunnilla ja nopeuksilla. Purjeveneen
ohjaaminen kopista sen sijaan on hieman hankalampaa, sillä venettä joko
ohjataan tuulen mukaan (esim. kryssillä) tai purjeita trimmataan tuulen
mukaan ja tämä vaatii yleensä sitä, että purjeet ovat suurimmaksi osaksi
nähtävissä. Jos istuu katon alla, niin tämä ei aina onnistu.
Purjehtiessa kannattaa vaatettaa itseään sen verran, ettei viluta.
Britit sanovat, ettei ole huonoa säätä, on vain väärä vaatetus.
- Lauri Tarkkonen
Matti
>Eli tehdään lähtöoletus: veneeksi on valittu nykyaikainen perhepurkkari
>kokoluokassa n. 35-40 jalkaa ja 120 000-160 000 euroa (eli Swanit, Najadit,
>HR:t, Malöt jne. on suljettu pois ylihintaisina samoin kuin enemmän
>raaserityyppiset, kuten X:t). Haarukkaan jää siis lähinnä Bavariaa,
>Beneteauta, Jeanneauta, Hansea, Elania jne. Minkä valitsisit ja millä
>perusteilla?
Tuolla budjetilla valitsisin Hanse 370:n. Kävin katsomassa venettä viime
vuonna Tukholman venenäyttelyssä ja se vaikutti kaikin puolin mukavalta
veneeltä. Sisätilat olivat erittäin toimivan oloiset, mm. karttapöytä oli
sijoitettu siten, että se toimi samalla myös seurusteluryhmänä. Pentteri oli
todella tilava, ja pentteristä pääsi veneen oikealla puolella olevaan
säilytystilaan, johon voisi halutessaan laittaa pari putkipunkkaa
varavuoteiksi. Vessa oli iso, ja siinä oli hyvä suihkutila. Keulapiikki
myöskin tilava, tosin en muista, olisiko siinä mahtunut nukkumaan pää
keulaan päin. Sisätilat oliviat myös erittäin modernin tuntuiset, jopa
pelkistetyt, mutta omaa silmääni ne miellyttivät.
Avotila oli kohtuu toimiva myöskin, joskin ratti oli aika pieni, enkä ole
varma, näkisikö ruorimies virtauslankoja. Itseäni myös häiritsi ruffin
katolla oleva levanki. Veneessä ei käytetä genuaa, ja ST-fokalla
varustettuna se on todella vaivaton purjehdittava, etenkin kun 9/10 riki ei
tarvitse barduunoita. Heloitus oli muistaakseni asiallinen. Saakohan tuohon
tavallista spinnua?
Runko on Judel & Vrolijkin toimiston piirtämä ja varmasti toimiva.
Kaikenkaikkiaan ihan hyvä paketti, josta olisi pienillä muutoksilla saatu
vielä paljon parempi.
Hinnastoa näyttäisi löytyvän osoitteesta
http://www.royalsailing.com/nl/hanse370/prijslijst
josta selviää, että veneeseen saa genuankin ja jopa sen levangin saa
avotilaan oikealle paikalleen. Tuosta hinnastosta kun poistin omasta
mielestäni turhat optiot niin päädyin hintaan 146 706 euroa, joten 13 300
euroa jää vielä viinilasien, astioiden, pressun ja pressukatoksen hankintaan.
matti
Risto Varanka
Lauri Tarkkonen wrote:
> In <1167434047.1...@v33g2000cwv.googlegroups.com> "Risto Varanka" <rvar...@luukku.com> writes:
> >Eih=E4n t=E4h=E4n hintaan saa edes t=F6=F6keri=E4
> >(http://www.global-yachts.co.uk/degero-yachts/) tuon kokoisena.
> >Saakohan mit=E4=E4n nykyaikaista purkkaria eli sellaista jolla p=E4=E4sis
> >runkonopeuteen sek=E4 purjeilla ett=E4 koneella ja ohjatakin voisi
> >kopista ettei tarvitse viluisena pinnassa roikkua?
>
> Tuo runkonopeuteen pääseminen ei ole vielä kamalan vaikeaa, ellei siihen
> ole tarvis päästä kaikilla tuulensuunnilla ja nopeuksilla.
No, ehkä siihen tosiaan pääsee vielä vähän vanhemmillakin
purkkareilla. Hyvällä moottoripurrella olisi kai muitakin hyvän
moottoriveneen ominaisuuksia kuin pieni tehoreservi runkonopeuden
yläpuolelle, kuten moottoriveneelle sopiva runkomuoto, katettu
ohjaamo, jne.
Mitenhän hyviä aluksia nämä Degeröt muuten käytännössä ovat
esim. purjehdusominaisuuksiltaan?
> Purjeveneen
> ohjaaminen kopista sen sijaan on hieman hankalampaa, sillä venettä joko
> ohjataan tuulen mukaan (esim. kryssillä) tai purjeita trimmataan tuulen
> mukaan ja tämä vaatii yleensä sitä, että purjeet ovat suurimmaksi osaksi
> nähtävissä. Jos istuu katon alla, niin tämä ei aina onnistu.
Tuulimittarin toki saa kojetauluun mutta esim. tossa Degerössä
tosiaan ei purjeita kunnolla näe sieltä kopista. Tietysti pään voi
pistää välillä luukusta ja tarkistaa että miten ne purjeet oikein
on. Tai sitten kiltisti hankkii toisen ohjauspisteen jota käytetään
purjehtiessa.
Miksihän katetut ohjaamot sitten ovat suosittuja joissain
purkkarityypeissä - onko ne tarkoitettu moottorilla ajoa varten vai
onko niiden myyminen helpompaa jos ostaja voi kuvitella että voi istua
sisällä lämpimässä?
> Purjehtiessa kannattaa vaatettaa itseään sen verran, ettei viluta.
> Britit sanovat, ettei ole huonoa säätä, on vain väärä vaatetus.
Kaipa tuossa on vinha perä. Onhan parin tunnin pyöräilylenkkikin
ihan mukava vielä jossain 30 asteen pakkasessa. Mutta purjehduksessa
on omat haasteensa näitten asioitten suhteen kun pitää suojautua
sekä tuulta, kylmää että vettä vastaan. Varmaan monella
purjehtijalla joka on kolmatta päivää putkeen istunut pinnassa
huonossa kelissä on tullut mieleen erinäisiä epäilyksiä koko
homman järkevyydestä, varsinkin jos omat varusteet eivät ole olleet
kaikin puolin säähän sopivat. Koko miehistöllä pitäisi olla
tarpeellinen vaatetus mutta sekin edellyttää jo jonkin verran
kokemusta. Jotenkin tuntuu että umpinainen kajuutta tuo paljon lisää
mukavuutta veneilyyn, osittain tämä voi johtua kunnollisen
purjehduskokemuksen puutteesta mutta toisaalta ihmisellä voi olla
vaistomainen taipumus pitää suojaisesta tilasta. Tietysti monet
nauttivat siitäkin että pärjäävät mukavasti ulkotilassakin
silloin kun on tuulta ja vettä ja kaikkea.
Risto
jaakko
Koppi lisää ilmanvastusta.
Asiallisilla mittareillla ja autopilotilla varustetussa matkaveneessä ei
purjeita paljoa tarvitse katsella. Jos jokin asia muuttuu, niin silloin
pitää purjeisiin koskea ja nähdä ne, mutta muuten voi ihan hyvin ajella
kajuutasta.
Pimeällä ei purjeita tai virtauslankoja näe muutenkaan.
Tuuliperäsimellä kryssiessä, lienee oma ennätykseni 8 vuorokautta
koskematta purjeisiin. Ei onnistu meidän saaristossa. :)
Oleelliset olosuhteiden muutokset tuntee omassa veneessä vaikka unen
läpi. Pitää olla perstuntuma.
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>> In <1167434047.1...@v33g2000cwv.googlegroups.com> "Risto Varanka=
>" <rvar...@luukku.com> writes:
>> >Eih=3DE4n t=3DE4h=3DE4n hintaan saa edes t=3DF6=3DF6keri=3DE4
>> >(http://www.global-yachts.co.uk/degero-yachts/) tuon kokoisena.
>> >Saakohan mit=3DE4=3DE4n nykyaikaista purkkaria eli sellaista jolla p=3DE=
>4=3DE4sis
>> >runkonopeuteen sek=3DE4 purjeilla ett=3DE4 koneella ja ohjatakin voisi
>> >kopista ettei tarvitse viluisena pinnassa roikkua?
>>
>> Tuo runkonopeuteen p=E4=E4seminen ei ole viel=E4 kamalan vaikeaa,
>>ellei s= iihen ole tarvis p=E4=E4st=E4 kaikilla tuulensuunnilla
>>ja nopeuksilla.
>No, ehk=E4 siihen tosiaan p=E4=E4see viel=E4 v=E4h=E4n vanhemmillakin
>purkkareilla. Hyv=E4ll=E4 moottoripurrella olisi kai muitakin hyv=E4n
>moottoriveneen ominaisuuksia kuin pieni tehoreservi runkonopeuden
>yl=E4puolelle, kuten moottoriveneelle sopiva runkomuoto, katettu
>ohjaamo, jne.
Minulla on 23 vuotta vanha Diva, jonka runkonopeus on noin 7.2 solmua,
jolla itsekoettu surffiennätys on 16.2 solmua (mitattu logilla ja
kahdella GPS:llä) 7 - 9 m/s tuulessa nopeus usein ylittää 8 solmua ja
koneella pääsee, jos viitsii ajaa täysillä kierroksilla 7.2. Kone on
nykymittapuun mukaan kovin vaatimaton 18 Hv kaksipyttyinen Yanmarin
diesel, jos nostaisin säädettävän kääntyvälapaisen (ei taittolapa)
siipien kulmia muutaman asteen matkanopeus nousisi, mutta manöveeraus
satamissa heikkenisi, hieman kuin yrittäisi ajaa autolla pelkästään
kolmosella, nyt se on kuin ajaisi kakkosella. Nykyään näihin veneisiin
pistettäisiin melko varmasti kolmipyttyinen 27 heppainen ja se varmasti
nostaisi moottorilla ajonopeuden yli 7.5 solmun. On vielä todettava,
että vaikka veneellä kovalla myötäisellä useinkin saadaan 14 solmun
ylittäviä surffeja, niin matkakeskinopeus ei tällaisinakaan päivinä
juuri ylitä 7 solmua. Kun puhutaan köliveneistä, niin pitäisi tosiaan
erottaa surffit ja plaanaaminen, surffit ovat tietenkin joskus
henkeäsalpaavan jännittäviä, mutta kriittinen matkakeskinopeuden
tarkastelu osoittaa, että vaikka huiput ovat hurjia, niin runkonopeus
rajoitta menoa kuitenkin.
Uskallan väittää tietäväni mista puhun, olen purjehtinut myös todella
plaanaavia veneitä ja kellottanut (muut kyllä mittasivat matkat ja ajat)
25 solmun plaanausnopeuksia (vajaan mpk:n matkalla).
>Mitenh=E4n hyvi=E4 aluksia n=E4m=E4 Deger=F6t muuten
>k=E4yt=E4nn=F6ss=E4 ov= at esim. purjehdusominaisuuksiltaan?
Degerö veneitä tehdään monia malleja, kaikki ovat asuttavia ja niiden
purjehdusominaisuudet eivät ole suunnittelun primäärinen painopistealue.
Tuntemani Degerö (28 ja 35) omistajat ovat sitä mieltä, että vastaisessa
tulee yleensä tarve peltigenoan käytöön. Ovat merikelpoisia, asuttavia
ja hyvin rakennettuja.
>> Purjeveneen
>> ohjaaminen kopista sen sijaan on hieman hankalampaa, sill=E4 venett=E4 jo=
>ko
>> ohjataan tuulen mukaan (esim. kryssill=E4) tai purjeita trimmataan tuulen
>> mukaan ja t=E4m=E4 vaatii yleens=E4 sit=E4, ett=E4 purjeet ovat suurimmak=
>si osaksi
>> n=E4ht=E4viss=E4. Jos istuu katon alla, niin t=E4m=E4 ei aina onnistu.
>Tuulimittarin toki saa kojetauluun mutta esim. tossa Deger=F6ss=E4
>tosiaan ei purjeita kunnolla n=E4e sielt=E4 kopista. Tietysti p=E4=E4n voi
>pist=E4=E4 v=E4lill=E4 luukusta ja tarkistaa ett=E4 miten ne purjeet oikein
>on. Tai sitten kiltisti hankkii toisen ohjauspisteen jota k=E4ytet=E4=E4n
>purjehtiessa.
Jos luulet, että purjeiden trimmaamisessa tuulimittari on keskeinen
väline, niin suosittelen lisäopintoja. Tuulimittarin avulla voidaan
ohjata venettä tuulen mukaan, mutta se ei kerroa onko purjeen trimmi
oikea, onko keulapurjeen skuuttikulma oikeassa paikassa, onko kikkarin
kireys oikea ja onko ison ja keulapurjeen suhteellinen asento oikea.
Purjeessa on virtauslankoja koko purjeen korkeudelta ja etuliikin takana
ja isossa myös takaliikissä. Isonpurjeen muotoa säädetään etuliikin
kireyden, alaliikin kireyden, maston kaarevuuden, purjeen kierron
avulla. Tuulimittarin antama tuulen nopeus ja suunta mastonhuipussa ei
anna riittävästi tietoa kaikkiin näihin.
>Miksih=E4n katetut ohjaamot sitten ovat suosittuja joissain
>purkkarityypeiss=E4 - onko ne tarkoitettu moottorilla ajoa varten vai
>onko niiden myyminen helpompaa jos ostaja voi kuvitella ett=E4 voi istua
>sis=E4ll=E4 l=E4mpim=E4ss=E4?
Katettu ohjaamo pitää sadetta. Useimmiten niitä voidaan purjehtia myös
avotilasta, jolloin purjeet ovat nähtävissä. On myös paljon
purjehtijoita, joille purjeen säädöissä on vain kaksi asentoa: ylhäällä
ja alhaalla. Moottorilla ajaessa voi istua sisällä.
>> Purjehtiessa kannattaa vaatettaa itse=E4=E4n sen verran, ettei viluta.
>> Britit sanovat, ettei ole huonoa s=E4=E4t=E4, on vain v=E4=E4r=E4 vaatetu=
>s=2E
>Kaipa tuossa on vinha per=E4. Onhan parin tunnin py=F6r=E4ilylenkkikin
>ihan mukava viel=E4 jossain 30 asteen pakkasessa. Mutta purjehduksessa
>on omat haasteensa n=E4itten asioitten suhteen kun pit=E4=E4 suojautua
>sek=E4 tuulta, kylm=E4=E4 ett=E4 vett=E4 vastaan.
Harvat purjehtijat purjehtiat 30 asteen pakkasessa.
> Varmaan monella
>purjehtijalla joka on kolmatta p=E4iv=E4=E4 putkeen istunut pinnassa
>huonossa keliss=E4 on tullut mieleen erin=E4isi=E4 ep=E4ilyksi=E4 koko
>homman j=E4rkevyydest=E4, varsinkin jos omat varusteet eiv=E4t ole olleet
>kaikin puolin s=E4=E4h=E4n sopivat. Koko miehist=F6ll=E4 pit=E4isi olla
>tarpeellinen vaatetus mutta sekin edellytt=E4=E4 jo jonkin verran
>kokemusta. Jotenkin tuntuu ett=E4 umpinainen kajuutta tuo paljon lis=E4=E4
>mukavuutta veneilyyn, osittain t=E4m=E4 voi johtua kunnollisen
>purjehduskokemuksen puutteesta mutta toisaalta ihmisell=E4 voi olla
>vaistomainen taipumus pit=E4=E4 suojaisesta tilasta. Tietysti monet
>nauttivat siit=E4kin ett=E4 p=E4rj=E4=E4v=E4t mukavasti ulkotilassakin
>silloin kun on tuulta ja vett=E4 ja kaikkea.
Käsittääkseni viisas kippari pitää huolen siitä, että kaikilla mukana
olijoilla on asianmukaiset varusteet. Sadevarusteitakin on monenlaisia.
Meidän veneessä on varmaankin neljää tai viittä erilaista sade- tai
suojavaatetta. Kevyemmällä kelillä ja lyhemmillä matkoilla käytetään
kevyempiä ja pitkillä matkoilla kovassa kelissä paksumpia ja paremmin
lämpöä ja kosteutta pitäviä. Joskus kun olemme pitkän, useita päiviä
kestäneen sadekelin jälkeen kuivanneet varusteitamme, niin joku on
tullut kysymään: Kuinka teidän veneeseenne mahtuu noin paljon väkeä.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Koppi lisää ilmanvastusta.
Jos vertaa aerodynaamisesti hyvin suunniteltua koppia istuinkaukalossa
istuvaan joukkoon gasteja, niin saattaapa jossain tilanteissa kopin
vastus olla pienempi. Tosin koppi yleensä aiheuttaa runkoon painoa
paikkaan, johon sitä ei haluta.
>Asiallisilla mittareillla ja autopilotilla varustetussa matkaveneessä ei
>purjeita paljoa tarvitse katsella. Jos jokin asia muuttuu, niin silloin
>pitää purjeisiin koskea ja nähdä ne, mutta muuten voi ihan hyvin ajella
>kajuutasta.
Kyse on siitä trimmataanko purjeet vain vähän sinnepäin vai tehdäänkö
aktiivisesti töitä. Kello, joka seisoo on kaksi kertaa vuorokaudessa
oikeassa(, jos se on analoginen tai 12 tunnin näytöllä oleva digitaalinen).
Jos autopilotti ajaa kompassisuuntaa, niin silloin tuulen kääntyessä
purjeita on syytä trimmata. Samoin tuulen voimakkuuden muuttuessa niitä
usein joudutaan trimmaamaan. Tietenkin on purjehtijoita, joiden ainoat
säädöt ovat ylös/alas ja skuutin kiristäminen tai löysääminen.
>Pimeällä ei purjeita tai virtauslankoja näe muutenkaan.
Joissakin kilpailevissa veneissä osa gasteista vilkaisee purjeita tasku-
tai otsalampun avulla, muut sulkevat silmänsä valaisun ajaksi.
>Tuuliperäsimellä kryssiessä, lienee oma ennätykseni 8 vuorokautta
>koskematta purjeisiin. Ei onnistu meidän saaristossa. :)
T
>Oleelliset olosuhteiden muutokset tuntee omassa veneessä vaikka unen
>läpi. Pitää olla perstuntuma.
Tämä väite tietenkin implisiittisesti kumoaa edellä olevan pimeätä
koskevan väitteen implisiittisen ajatuksen, ettei pimeällä voi purjeille
tehdä mitään. Kokenut purjehtija tuntee tuulen myös ihollaan ja ainakin
minä voin säätää purjeita pimeässä sen mukaan miten tuulen ja veneen
liikkeen tunnen, ei siis riitä pelkkä perstuntuma tarvitaan myös
poskituntuma, jota ei saa kopissa.
- Lauri Tarkkonen
Jouni R
>"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> wrote in message
>news:enbatb$aed$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> Degerö veneitä tehdään monia malleja, kaikki ovat asuttavia ja niiden
> purjehdusominaisuudet eivät ole suunnittelun primäärinen painopistealue.
> Tuntemani Degerö (28 ja 35) omistajat ovat sitä mieltä, että vastaisessa
> tulee yleensä tarve peltigenoan käytöön. Ovat merikelpoisia, asuttavia
> ja hyvin rakennettuja.
>
Muistin, että pari Degeröä olen nähnyt ja hyväksyen katsonut. Hintaluokka
vain vie ne yli spekuloinnin aluki esittämästäni haarukasta. Tosin n.
15-vuotiaita näkyy olevan myynnissä n. 100 000 eurolla, mikä on rutosti
vähemmän kuin esim. Najadeista pyydetään.
Britit nyt eivät mitään säästä ymmärrä, sen enempää kuin ruuanlaitostakaan.
Kaikki sellaiset kelit, joissa t-paita ei riitä, ovat kehnoja ja ihmiselle
sopimattomia :)
-Jouni
Matti Suorsa
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:enbatb$aed$1...@oravannahka.helsinki.fi...- - - -
> Degerö veneitä tehdään monia malleja, kaikki ovat asuttavia ja niiden
> purjehdusominaisuudet eivät ole suunnittelun primäärinen painopistealue.
> Tuntemani Degerö (28 ja 35) omistajat ovat sitä mieltä, että vastaisessa
> tulee yleensä tarve peltigenoan käytöön. Ovat merikelpoisia, asuttavia
> ja hyvin rakennettuja.
Usean vuoden Degerö 28:n kokemuksen jälkeen en
"valita" monestakaan asiasta, kuitenkin esimerkiksi,
että siinä oli liian suuritehoinen moottori, jolloin tarve
peltigenoan käyttöön korostui. Toinen asia oli se, että
pinnaohjauksessa laituriinajoa haittasi (ainakin meidän
omistamassamme versiossa) se, että "nakkikioskin"
takaa ei pystynyt näkemään ja samalla ohjaamaan
venettä, kun vaihteen ja kaasun säätöön tarvitsi aina
kumartua "kriittisellä" hetkellä. (Kömpelö kun olin, en
koskaan oppinut jalalla hoitamaan kaasuvipua.)
MSa
--------------------------------------------------------------------------------
Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
763 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
Lataa free SPAMfighter jo tänään!
Aleksi Bardy
samanlaisella veneellä. Laatu hyvä, sisätilat perhekäytössä erinomaiset.
Keulahytissä on aika mukava nukkua. Takahytissä yhdellä aikuisella on kivaa,
toinen on liian matalassa. Avomerikäyttöön sisätilat eivät sovi kovin hyvin.
Ulkotiloissa pieni ahtaus vaivaa, sisätilojen suuruus kostautuu. 37:ssä ehkä
vähemmän. Meillä on ruoriohjaus ja levanki avotilassa, jotka ovat
purjehtimisen kannalta hyviä, mutta tila käy niukaksi. Toisaalta tuntuisi
oudolta purjehtia ison jalus jossain kaukana vinssiltä.
Ominaisuuksiltaan rauhallinen ja OK. Korkea varalaita tekee rantautumisista
haastavampia, sivutuulen ja loikkimisen kannalta. Ei mikään raaseri
todellakaan mutta kyllä siitä purjehtimisen iloa saa irti.
A