Karttaohjelma
PTM
päällä sekä Wintoosassa:
http://www.eit.se/chartplotter/
Karkealtahan tuo näyttää, mutta herättää ajatuksia.
Kertokaa, jos kokeilette.
Timo Noko
Tämä toimii vaikka mummon pesukoneessa, siis jos ja kun
pesukoneessa toimii java.
Pelittää mielestäni aika hyvin. Ainut vika lienee,
että karttasivujen pitää olls neliön muotoisia.
ptm
nörtti-tasolla (RTFM LOL). Tähän mennessä, joulukinkun sulattelun
välillä, en ole vielä onnistunut löytämään temppua, jolla ohjelman saisi
tunnistamaan (eeePC 901, eeeBuntu 2 Base) koneeseen liitettyä USB-GPS:ää
(Navibe, pl2303X). Taisto jatkuu.
pl2303X vaatii Linuxissa omat temppunsa, jotka keksin sattumalta juuri
viikko sitten. Natiivisti tuo X-versio tunnistuu väärin vielä uusienkin
kernelin kanssa. Nopeudeksi näyttää asettuvan 9600, vaikka oikea olisi
4800. Tämän saa korjattua joko minicomilla tai 'stty /dev/ttyUSB0 speed
4800'. Jos softasi (esim TangoGPS) vaatii dgps:ää, pitää käyttää '-b'
-parametriä (dgps -F /dev/ttyUSB0 -b), vaikkei tässä ole dgps:n
documenttien mukaan mitään järkeä an sich.
Ohjeiden mukaan koneeseen on asennettuna librxtx 2.1.7r2-3 (latest
25.12.2008)
Kokemukset ovat tervetulleita tälle palstalle.
Siihen mennessä:
Mukavaa Joulua / Seasons Greetings
Jari
"ptm" <oh1...@sci.fi> kirjoitti viestissä
news:vZL4l.109157$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Hyvää joulua.
Mää haluaisin vaan ajella veneellä, suunnitella reitin ja siirtää sen
veneeseen (jossa ei ole koneille tilaa). Tarvitaanko tähänkin steve jobs
hommiin?
Jukka Lahtela
>Mää haluaisin vaan ajella veneellä, suunnitella reitin ja siirtää sen
>veneeseen (jossa ei ole koneille tilaa). Tarvitaanko tähänkin steve jobs
>hommiin?
Ei tarvita. Hanki karttaplotteri ja jätä navigointiharrastus niille jotka
nauttivat siitä.
Jukka
--
Jukka Lahtela
My email address is valid
Jari
"Jukka Lahtela" <jlah...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:k0Y4l.5$sz...@read4.inet.fi...
> In article <gj0nnd$hle$1...@nyytiset.pp.htv.fi>, "Jari"
> <mmot...@hotmail.com> wrote:
>
>>Mää haluaisin vaan ajella veneellä, suunnitella reitin ja siirtää sen
>>veneeseen (jossa ei ole koneille tilaa). Tarvitaanko tähänkin steve jobs
>>hommiin?
>
> Ei tarvita. Hanki karttaplotteri ja jätä navigointiharrastus niille jotka
> nauttivat siitä.
>
> Jukka
sellainen pikkuinen ja vanha garmin on - se on niin tyhmä ja hankala. toki
pärjää,mutta siksi seuraan näitä keskusteluita - sori off topic joulun
kunniaksi.
reittipisteet pitää merkitä, eri toimi väylillä kuten maantieplotteri.
reitinsuunnittelu ei ole helppo eikä nautittavaa. jotain siihen väliin
kaipaisisi - osoittimella toimiva kosketusnäyttö, jolla vetää reitti;
automaattinen ritti - vaik sitten väylillä -kahden pisteen välillä;
välimatkan mittaus...iso ja kirkas näyttö...
Ja tämä ilman hinnan V*** -kerrointa (ja ilman jäähdytettävää suoritinta ja
koodikieltä).
Joku tykkää menevän liian helpoksi, mutta riittäähän merellä tekemistä ja
vaaroja ilman sekstanttiakin.
ptm
>>> veneeseen (jossa ei ole koneille tilaa). Tarvitaanko tähänkin steve jobs
>>> hommiin?
>>
>> Ei tarvita. Hanki karttaplotteri ja jätä navigointiharrastus niille jotka
>> nauttivat siitä.
> ja vaaroja ilman sekstanttiakin.
PTM: Kehitys kehittyy. Itsekin kaipaan yksinkertaista karttaohjelmaa,
joka kykenisi toisaalta näyttämään sijainnin ilman mitään kekkulointeja
ja toisaalta tekemään tarvittaessa muutamia hieman monimutkaisempiakin
temppuja. Ei tietenkään M$ tyyliin, missä kaikki tasot ovat kerralla
tyrkyllä niin, että perusasiat hukkuvat hienouksien jalkoihin.
Olisin valmis vaikkapa maksamaan hienouksista, jos basic-versio olisi
FREE ja sorsakoodit tarjolla.
Tällä hetkellä navigointiohjelmoijien mielenkiinto näyttää kuitenkin
kohdistuvan maantiekarttoihin. Toivottavasti se alue alkaa jo olla
kaluttu ja aikaa riittäisi muuhunkin.
Mainintasi maantieplotterista herätti ajatuksen.
Voisihan merikarttaohjelmassa olla tuollainenkin toiminto. Karttaan
merkityt väylät käsiteltäisiin ajoratoina, jolloin ajo-ohje toimisi kuin
tiekartassa. Väylät voisi jopa kirjata tuonne OpenMap-systeemiin.
OpenMap -kartoissa ei kuitenkaan ole itsessään pohjakarttaa. Se pitäisi
luoda systeemiin erillisenä kerroksena (layer). Tämä on kuitenkin
ohjelman tehtävä, eikä karttojen
Tällä hetkellä kai eniten käytetty sähköinen karttamuoto on Meri-CD.
Siitäkin on jo moneen eri formaattiin taivutettuja versioita kansan
karttuisassa kädessä. JPG antaisi mahdollisuuden yhdistellä monesta
lähteestä tulevia karttoja saman ohjelman alle. Jopa itse käsin
piirreltyjä hahmotelmia omista saunarannoista.
Bitmap-kartalla on puolensa, samoin vektoreilla.
Heräsin aamulla siihen ajatukseen, että totuus voisi olla jostain sieltä
väliltä. Varsinainen luoonto voisi olla parasta bitmappina. Väylien,
merimerkkien, korkeus- ja syvyysmerkintöjen, nimien ja muiden ihmisten
tekemien vermeiden taas vektoreina. Tässä olisi tilaa vaikka millaiselle
yhteistyöprojektille. Werkossa olevasta kartasta voisi kukin halukas
poimia palan karttaa käsiteltäväkseen ja sitten iltapuhteinaan poimia
bitmapilta em merkinnät vektoreiksi korjaten samalla bitmapin ehjäksi.
Java saattaa tuoda jatkossa helpotuksen karttojen käsittelyyn. Kerran
_kunnolla_ kirjoitettu ohjelma olisi myytävissä niin M$ kuin *N?x
-koneisiin.
Ihmetyttävät nuo aiemmissa viesteissä mainitut Javalla tehdyt ohjelmat.
Liekö noin, että Java yleisemminkin suosii keskeneräistä ohjelmointia.
Aikoinaan BASIC:a haukuttiin (lehtien toimittajat) spakettikoodiksi,
joka tuhoaa ohjelmoijan aivot. Yleensä kuitenkin nuo BASIC:lla tehdyt
ohjelmat toimivat paljon paremmin, kuin ohjelmoijien korkeammilla (ja
hankalammilla) kielillä vääntämät. Liekö ollut asiassa tekijänä se, että
Beginners Allpurpose Symbolic Instruction Code oli niin helppoa, että
virheiden tekeminen oli hankalampaa.
Nuo em. Java karttaohjelmat pitäisi ajaa kunnolla myllystä läpi.
Ohjelmissa on muutamia pieniä virheitä ja hölmöyksiä, jos kyllä
hienouksiakin, jotka varmasti paranisivat huolellisen ohjelmoijan
käsissä suht äkkiä.
Dokumentaatio ja käyttöohjeet voisi myös saadda yhteistyöprojektina
kuntoon. Dokumentaatio pitäisi jakaa kahteen haaraan: käyttäjille ja
kehittäjille omansa.
Sääli, että syvyystietojen kirjaaminen on laitonta. Muutenhan karttojen
joukkoon voisi veneilijöiden omasta toimesta kerätä täsmennyksiä
löytyneistä matalikoista. Maastokarttaa kertyisi kuin maantiekarttaa
OpenMap-yhteisössä.
Nyt joulusauna ver 2.0 lämmittämään.
Lauri Tarkkonen
Ruotsalainen sanoo: om det smakar så kostar det. Haluat kaikenlaista,
mutta se ei saisi maksaa, eikä sen käyttöä tarvitse opetella. Varsin
hankala yhtälö. Et ole ainoa, joka purnaa veneilyhinnoista, mutta
yleensä ne, jotka haluavat halvinta valittavat sitten, kun suolainen
kosteus aiheuttaa toimintahäiriöitä. Useiden laitteiden
käyttäjäliitynnät ovat hankalia, koska hyvän tekeminen vaatii aikaa ja
taitoa, joten siihen menee myös rahaa.
- Lauri Tarkkonen
Joakim Majander
> Ruotsalainen sanoo: om det smakar så kostar det. Haluat kaikenlaista,
> mutta se ei saisi maksaa, eikä sen käyttöä tarvitse opetella. Varsin
> hankala yhtälö. Et ole ainoa, joka purnaa veneilyhinnoista, mutta
> yleensä ne, jotka haluavat halvinta valittavat sitten, kun suolainen
> kosteus aiheuttaa toimintahäiriöitä. Useiden laitteiden
> käyttäjäliitynnät ovat hankalia, koska hyvän tekeminen vaatii aikaa ja
> taitoa, joten siihen menee myös rahaa.
Usein tämä on totta, mutta löytyy myös aivan loistavia ilmaisohjelmia,
jotka ovat monelta osin parempia kuin maksulliset vastaavat.
Maailmassa on paljon innokkaita ohjelmoijia, jotka haluavat antaa
tuotoksensa muiden käyttöön ja/tai jatkokehiteltävksi. Ohjelmistoja
syntyy myös yliopistojen tms. projekteista.
Ikävän usein myös ne kalliit veneilytarvikkeet kärsivät kosteudesta,
salamasta jne. eikä niiden ohjelmien taso aina ole hintansa arvoista.
Joakim
Kari Jokinen
suomalainen ilmaisviritys joka väittää olevansa maailman paras!
Tarkoitan sitä linusta.
Joakim Majander
> Joukkoon mahtuu tosiaan paljon sutta ja sekundaa - eritoten se
> suomalainen ilmaisviritys joka väittää olevansa maailman paras!
> Tarkoitan sitä linusta.
Vaikkei se nähtävästi sinulle kelpaakkaan, Linux kelpaa moneen hyvin
vakavaan ja kaupalliseen käyttöön, jossa ilmaisuus ei todellakaan ole
myyntivaltti. Taitaa esim. maailman web- ja sähköpostisevereistä olla
leijonanosa Linuxilla. Samoin on (lähes) kaikki raskaissa
laskennoissa.
Aina silloin tällöin käynnistän 1993 hankitun PC:n, jossa silloinen
Linux-versio. Edelleen hämmästyttää miten loistava se oli jo silloin.
Boottaa hetkessä (nopeammin kuin mikään sen jälkeisistä koneista),
kaikki toimii nopeasti 16 MB muistilla ja 360 MB levyllä, mukaanlukien
graafinen käyttöliittymä. Tuota kun vertaa pariin uudehkoon Vista-
koneeseen on ero suuri sen vanhan eduksi. Uusimmissa koneissa Vistakin
jo pyörii OK, kun muistia on 3 GB ja levytilaa 100+ GB. Ei siis
sentään aivan vielä 1000-kertaiset vaatimukset.
Oikeampi vertauskohta Linuxille on muut UNIX-järjestelmät, joiden
käyttöjärjestelmälisenssit maksavat (ainakin maksoivat) ~100-kertaa
enemmän kuin Windows. Noita olen paljon käyttänyt ja pidän Linuxia
aivan kärkiluokan UNIXina. Moni perinteinen UNIX-valmistaja on
käytännössä kokonaan siirtynyt Linuxiin ja luopunut omasta UNIX-
versiostaan sovelluksissa, joissa ei Windowsia käytetä.
Joakim
Lauri Tarkkonen
>On 26 joulu, 12:48, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>> Ruotsalainen sanoo: om det smakar s=E5 kostar det. Haluat kaikenlaista,
>> mutta se ei saisi maksaa, eik=E4 sen k=E4ytt=F6=E4 tarvitse opetella. Var=
>sin
>> hankala yht=E4l=F6. Et ole ainoa, joka purnaa veneilyhinnoista, mutta
>> yleens=E4 ne, jotka haluavat halvinta valittavat sitten, kun suolainen
>> kosteus aiheuttaa toimintah=E4iri=F6it=E4. Useiden laitteiden
>> k=E4ytt=E4j=E4liitynn=E4t ovat hankalia, koska hyv=E4n tekeminen vaatii a=
>ikaa ja
>> taitoa, joten siihen menee my=F6s rahaa.
>Usein t=E4m=E4 on totta, mutta l=F6ytyy my=F6s aivan loistavia ilmaisohjelm=
>ia,
>jotka ovat monelta osin parempia kuin maksulliset vastaavat.
>Maailmassa on paljon innokkaita ohjelmoijia, jotka haluavat antaa
>tuotoksensa muiden k=E4ytt=F6=F6n ja/tai jatkokehitelt=E4vksi. Ohjelmistoja
>syntyy my=F6s yliopistojen tms. projekteista.
>Ik=E4v=E4n usein my=F6s ne kalliit veneilytarvikkeet k=E4rsiv=E4t kosteudes=
>ta,
>salamasta jne. eik=E4 niiden ohjelmien taso aina ole hintansa arvoista.
>Joakim
Valitettavasti hinta ei takaa laatua, jos takaisi se tekisi elämän
paljon yksinkertaisemmaksi. Tietenkin laadun tunnistaminen vaatii jo
hieman järkeä, jota tavallisesti säästetään väärässä paikassa.
- Lauri Tarkkonen
Kari Jokinen
> On 26 joulu, 20:23, Kari Jokinen <kipp...@komentosilta.net> wrote:
>
>> Joukkoon mahtuu tosiaan paljon sutta ja sekundaa - eritoten se
>> suomalainen ilmaisviritys joka väittää olevansa maailman paras!
>> Tarkoitan sitä linusta.
>
> Vaikkei se nähtävästi sinulle kelpaakkaan, Linux kelpaa moneen hyvin
> vakavaan ja kaupalliseen käyttöön, jossa ilmaisuus ei todellakaan ole
> myyntivaltti. Taitaa esim. maailman web- ja sähköpostisevereistä olla
> leijonanosa Linuxilla. Samoin on (lähes) kaikki raskaissa
> laskennoissa.
kaksi tuntia intensiivistä selitystä ei auttanut vaan yhtä vieraaksi jäi
kuin aloittaessakin. Systeemin perusvika on siinä, että se on
tarkoituksella suunniteltu liian vaikea- ja raskaskäyttöiseksi: pohjalla
on ajatus että yksinkertainen ja helppotoiminen ei kerta kaikkiaan ole
kelvollinen!
Sen sijaan joka ikinen Windows-systeemi - paitsi Access jota en vielä
ole tarvinnut - on auennut suunnilleen sitä mukaa kun olen alkanut
käyttämään. Vaikeimmissa systeemeissä olen tarvinnut ehkä parin rivin
mittaisen selvennyksen joka löytyy systeemistä itsestään.
Eli se systeemien käyttäjäystävällisyydestä! Linusviritykset on tehty
nimenomaan nörttien käyttöön eli sellaisille jotka haluavat
rutiinihommissaan harjoittaa jatkuvaa aivovoimistelua, Windows on
tavallisten ihmisten käyttöön ehdottomasti ylivertainen.
Lauri Levanto
> Valitettavasti hinta ei takaa laatua, jos takaisi se tekisi elämän
> paljon yksinkertaisemmaksi. Tietenkin laadun tunnistaminen vaatii jo
> hieman järkeä, jota tavallisesti säästetään väärässä paikassa.
>
> - Lauri Tarkkonen
>
Mutta kun järkeä on vähän, on sitä käytettävä säästeliäämmin.
-lauri
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
Tiedän, tyhmyydestähän ei koskaan ole ollut pulaa ja vaikka se joskus
onnistuttaiskiinkin käyttämään loppuun vahinko ei ole suuri, sitähän
voisi sitten hätätapauksessa korvata järjellä.
- Lauri Tarkkonen
Matti Grönroos
> Ehkä niin - mutta muistan liiankin hyvin ensitutustumiseni Red Cockiin:
> kaksi tuntia intensiivistä selitystä ei auttanut vaan yhtä vieraaksi jäi
> kuin aloittaessakin. Systeemin perusvika on siinä, että se on
> tarkoituksella suunniteltu liian vaikea- ja raskaskäyttöiseksi: pohjalla
> on ajatus että yksinkertainen ja helppotoiminen ei kerta kaikkiaan ole
> kelvollinen!
Vastaavalla logiikalla varmasti tuomitset auton täysin
kelvottomaksi kapineeksi. Sen käytön opetteleminenhan edellyttää
useiden viikkojen mittaisen kurssien käymistä.
Olisi ajateltavissa käyttöjärjestelmäsotien käymistä niille
tarkoitetuilla foorumeilla?
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
Vahis
> Kari Jokinen wrote:
>
>> Ehkä niin - mutta muistan liiankin hyvin ensitutustumiseni Red
>> Cockiin: kaksi tuntia intensiivistä selitystä ei auttanut vaan yhtä
>> vieraaksi jäi kuin aloittaessakin. Systeemin perusvika on siinä, että
>> se on tarkoituksella suunniteltu liian vaikea- ja raskaskäyttöiseksi:
>> pohjalla on ajatus että yksinkertainen ja helppotoiminen ei kerta
>> kaikkiaan ole kelvollinen!
>
> Vastaavalla logiikalla varmasti tuomitset auton täysin kelvottomaksi
> kapineeksi. Sen käytön opetteleminenhan edellyttää useiden viikkojen
> mittaisen kurssien käymistä.
LOL.
Auto oli tuossa juuri seissyt useita viikkoja parkkipaikalla.
Toissapäivänä piti lähteä sillä liikkeelle.
Akku oli tyhjä eikä inahtanut.
Ei auttanut vaikka sulki kaikki ikkunat ja yritti uudelleenkäynnistystä...
> Olisi ajateltavissa käyttöjärjestelmäsotien käymistä niille
> tarkoitetuilla foorumeilla?
--
Vahis
http://waxborg.servepics.com/fin
Linux is like a wigwam: No Gates, no Windows, and an Apache inside.
Jari
>
> Ruotsalainen sanoo: om det smakar så kostar det. Haluat kaikenlaista,
> mutta se ei saisi maksaa, eikä sen käyttöä tarvitse opetella. Varsin
> hankala yhtälö. Et ole ainoa, joka purnaa veneilyhinnoista, mutta
> yleensä ne, jotka haluavat halvinta valittavat sitten, kun suolainen
> kosteus aiheuttaa toimintahäiriöitä. Useiden laitteiden
> käyttäjäliitynnät ovat hankalia, koska hyvän tekeminen vaatii aikaa ja
> taitoa, joten siihen menee myös rahaa.
>
> - Lauri Tarkkonen
>
paljon halvemmalla, ihan vaikka venepukkeja. rajoitettu - usein varakas -
käyttäjäkunta toki luo luonnollisen vivun hinnoille.
lisäksi osa käyttäjistä tarvii tukevampaa rautaa kuin toiset: viikkojen
purjehdus vs retkiveneily vs syyskalastajat - en tarkoita etteikö vesille
pitäisi saada tukevampaa rautaa; laitteethan eivät vain edes saa kestää
liikaa nykyaikana.
liiallinen opettelun tarve on usein osoitus huonosta käyttöliittymästä.
tämäkin keskustelu palasi linux tasolle - heavy osaajat ovat oma maailmansa,
haluamiani navigiointiominaisuuksia on kuitenkin saatavilla jo, hyvinkin
halvalla maissa. sen sijaan laitteet pitävät sisällään paljon ominaisuuksia,
joita tavallinen käyttäjä ei tarvi.
monelta aika veneilyyn on niin vähäistä, että laitteet pitää kerrata joka
vuosi -jo perinteisen navigoinnin ylläpito - varmuuden vuoksi - vaatii
osansa ajasta.
en edes muista ohjemoimiani reittejä, kun muistilappu hukkui ja laitteen
merkit ja tuki ovat rajoitetut.
kyllä laitteita pitäisi osata käyttäää pikamanuaalilla normaalikäytössä.
ptm
> Joukkoon mahtuu tosiaan paljon sutta ja sekundaa - eritoten se
> suomalainen ilmaisviritys joka väittää olevansa maailman paras!
> Tarkoitan sitä linusta.
PTM: Lasten ja imeväisten suusta pursuaa asiantunteamttomuuden syvällä
rintaäänellä sanasepon takomia helmiä sioille.
Jos olisit vähääkään perehtynyt Linuxiin tietäisit itsekin, että
- Linux ei väitä olevansaa paras, ei myöskään suommalainen, tuskin
paljoa puhuu muutenkaan. Jokin apuohjelma voi päästellä puheenomaisia ääniä.
- Linus ei ole ilmainen, Lienee pikemminkin pahuksen kovapalkkainen,
koska näyttää ajelevan isoilla ja komeilla autoilla. Se hänelle suotakoon.
- Linus Thorvaldsin en ole kuullut väittäneen olevansa maailman paras.
Pikemminkin olen kuullut olevan matalan linjan kaveri.
Sekä Linus että Linux kirjoitetaan muuten isolla alkukirjaimella.
Tarkkaan ottaen Linux on vain kansan käyttöön ottama nimitys kaikelle
Linux-käyttöjärjestelmän ympärille rakentuneelle ohjelmistokehittelylle.
Ohjelmat ovat yleensä GNU-ohjelmistoja, koska useimmat niistä on
lisensoitu GNU-lisenssien mukaisesti.
Jos tuomitsee ja mustamaalaa Linux-lipun alla toimivat ohjelmat yhtenä
isona ryhmana, todistaa pahan aukon tietämyksessään. Lähempnä totuuttta
on, jos sanoo 'myös Linux-ohjelmistoissa, kuten MS Windowsille,
Plan9:lle, Infernolle, FreeBSD:lle, OS9:lle, CP/M:lle kuten n. 10000
muullekin käyttöjärjestelmmälle kirjoitettujen ohjelmien joukossa on
niin hyviä, kuin huonojakin.
Tästä ei kannata alkaa sanasotaa.
Lauri Tarkkonen
>Kari Jokinen wrote:
>Matti
Jos viulu keksittäisiin nyt, niin erilaisiin elektronisiin urkuihin ja
muihin puoliautomaattisiin soittimiin tottuneiden mielestä se olisi
varmasti aivan mahdottoman idioottimainen soitin, siitä huolimatta monet
ovat oppineet soittamaan sillä varsin vaikuttavaa ja viihdyttävää
musiikkia.
Jos henkilö pitää rullareiviä pikareiviä parempana, niin silloin hänen
muihinkin arvioihinsa on syytä suhtautua varauksella.
- Lauri Tarkkonen
kh
Sen verran kiinnostava on keskustelu, että täytyy laittaa omakin lusikka
soppaan. Minulla on HP iPaq kämmenmikro, jossa OziExplorer softa ja
konvertoidut CD-merikartat. Toimii aivan älyttömän hyvin. Laitetta voi
pitää koko ajan päällä povitaskussa merellä ajaessa. Akut kestää lienee
n. 6 tuntia vähintään.
Moottoriveneellä vauhtia pidän n. 22 solmua, joten siinä menossa ei ehdi
mitään karttasoftia säädellä. Eli normaali kartonkinen merikartta
avoinna, jolloin tietää missä ollaan suunnilleen. Sitten, jos tulee
fiilinki, että on eksyksissä, ottaa povarista iPaqin ja tsekkaa tarkan
paikan. Ja vot homma pelaa. Tällä syeteemillä pääsee tehokkaasti
eteenpäin myös oudoilla vesillä. Aikaisemmin piti varata reilusti aikaa
outojen paikkojen seilailuun; jos tuntui, että on eksyksissä, ei
auttanut muu kuin pysähtyä ja hakea itsensä uudelleen kartalle.
Että sillä lailla. Veneily on hauskaa hommaa.
Kaitsu
Kari Jokinen
> Kari Jokinen wrote:
>
>> Ehkä niin - mutta muistan liiankin hyvin ensitutustumiseni Red
>> Cockiin: kaksi tuntia intensiivistä selitystä ei auttanut vaan yhtä
>> vieraaksi jäi kuin aloittaessakin. Systeemin perusvika on siinä, että
>> se on tarkoituksella suunniteltu liian vaikea- ja raskaskäyttöiseksi:
>> pohjalla on ajatus että yksinkertainen ja helppotoiminen ei kerta
>> kaikkiaan ole kelvollinen!
>
> Vastaavalla logiikalla varmasti tuomitset auton täysin kelvottomaksi
> kapineeksi. Sen käytön opetteleminenhan edellyttää useiden viikkojen
> mittaisen kurssien käymistä.
liikennesääntöjen opettelusta. Itse tekniikan oppii suunnilleen yhdellä
ajokerralla ja rutiini tulee ajan myötä.
Kari Jokinen
rullareiviä parempana kuin pikareiviä, vaikka se vanha onkin! Vanhassa
on lähes aina paras vara.
ptm
>> liiallinen opettelun tarve on usein osoitus huonosta
>> käyttöliittymästä.
> Minulla on HP iPaq kämmenmikro, jossa OziExplorer softa ja
> konvertoidut CD-merikartat. Toimii aivan älyttömän hyvin.
PTM: Itselläkin on iPaq, mutta en viitsi merelle viedä. Laitteen
virtaliittimen on varmaan suunnitellut joku Nokian insinärtti. Oma
laitteeni on käynyt takuuhuollossa jo kolmesti ko liiittimen lauettua
käsiin. Enkä minä ole kovakourainen elektroniikan suhteen.
> Eli normaali kartonkinen merikartta avoinna,.. Sitten, jos tulee
> fiilinki, että on eksyksissä, ottaa povarista iPaqin ja tsekkaa tarkan
> paikan.
PTM: Itsellä on laiskuus alkanut vaivata. Paperikartta on käsillä, mutta
aika paljon tulee luotettua veneen kiinteään karttakoneeseen. Tämän
nimeltä mainitsemattoman laitteen käyttöliittymä on kyllä sitä luokkaa,
että puoli kesää menee sen omituisuuksien selvittämiseen ja manuaalia
tulee välillä selattua, kun menee usko siihen, että kukaan olisi
viitsinyt toteuttaa asioita niin typerästi, kuin ne ovat tuossa laitteessa.
Omasta mielenkiinnosta olen selvitellyt karttaohjelmien ja -laitteiden
toimintaa. Mielenkiinto on keskittynyt lähinnä Linux-puolelle, kun
töissä tulee M$-ohjelmien kanssa touhuttua liikaakin. sekä Linuxissa,
että M$Windowsissa on hyvät puoleensa, mutta M$ vaatii liian järeää
rautaa. Karttasovellus olisi tyypillinen pienellä ja kevyellä
kokoonpanolla ajettava ohjelmisto. Tästä kertoo sekin, että jos Meri-CD
riittää, se pyörii parhaiten Win311 päällä. Merelle riittää n. 100 MHz
prosu, 64MB muistia ja 1GB CF-kortti. Tälläisen rakentelin jo viime
syksyllä ja pyörii hienosti. Ellei ota lukuun sitä, että
Meri-CD-ohjelman kanssa tippuu aina välillä maailman laidalta, kun pitää
vaihtaa ohjelma toiseksi, että saa seuraavan merialueen hallintaansa.
Nuo aiemmin mainitut JAVA-ohjelmistot tuovat toivoa asiaan.
Valitettavasti molemmissa vaikuttaa olevan ongelmia USB-portin lukemisen
suhteen. Kumpikaan ei käsittääkseni osaa käyttää Linuxin natiiveja
portteja, esim /dev/ttyUSB0.
Noko mainitsi, että EPS:n karttojen pitää olla neliön muotoisia.
Kuitenkin JAR-paketin sisältä löytyy parikin suorakaiteen mallista
karttaa, jotka saa näkyviin, kun ajaa paketin sisällä olevan
index.html:n browserissa.
Suurempana ongelman pidän sitä, että full-screen (F11) tuottaa milloin
mitäkin, valikot toimivat miten sattuu, asetuksien tallentaminen on
vajavaista ja liityntä GPS:lle ei pelaa USB-GPS eikä BT-GPS:n kanssa
koska liityntä on käsittääkseni toteutettu jollain poropietarirakennelmalla.
Kaikki nämä ongelmat ovat sinänsä yksinkertaisia ja varmasti helposti
ratkaistavia sellaiselle, joka on tottunut JAVAn ohjelmointiin ja
debuggimiseen. Itse joutuisin taas kerran aloittamaan puhtaalta pöydältä.
ptm
> Timo Noko wrote:
>> Tämä toimii vaikka mummon pesukoneessa, siis jos ja kun
>> pesukoneessa toimii java.
>>
>> http://eps.sourceforge.net/
>>
>> Pelittää mielestäni aika hyvin. Ainut vika lienee,
>> että karttasivujen pitää olls neliön muotoisia.
>>
> tunnistamaan (eeePC 901, eeeBuntu 2 Base) koneeseen liitettyä USB-GPS:ää
> (Navibe, pl2303X). Taisto jatkuu.
PTM: No niin, nyt se workkii. Vaatii kyllä muista ohjelmista poikkeavia
otteita. Esimerkiksi USB-GPS:n käyttöönottamiseksi pitää antaa teksti
'/dev/ttyUSB0' siihen kompassi-ikkunan yläreunassa olevalle alemmalle
tyhjälle riville. Sitten mennään GPS-valikkoon ja valitaan
'Communication API' 'Unix stty'. Sitten klikataan GPS-valikon alin rivi
'Comm Port'. Seuraavalla kerralla samaan valikkoon tullessa siellä pitää
lukea 'Comm Port: /dev/ttyUSB0'. jos siellä lukee 'Comm Port: None',
olet omillasi.
GPS:n käyttöönotto viimeistellään vielä GPS-valikon 'Display NMEA
output' -valinnalla, jonka jälkeen kompassi alkaa pyöriä ja
kotitanhuville ilmestyy punainen täplä.
Ikkunan laajennus 'Full Screen' ei pelaa kuin Zauruksessa. eeePC:ssä
venutellaan ja vanutellaan ruutu täyteen kokooonsa ja painetaan lopulta
F11, joka siirtää compassi-ikkunan paikalleen.
Niin tosiaan. Asensin ohjelman seuraavasti:
- kopioin jar -paketin ja levitin sen /home/ptm/EPS -hakemistoon
- asensin synapticilla librxtx:n
- menin em hakemistoon pääteikkunalla ja komensin 'java EPS' (muutama
virheilmoitus, jotka minusta viittaavat ohjelmassa oleviin virheisiin)
Todella toivoisin, että joku Java-konkari ottaisi tämän ohjelman helliin
huomiinsa ja tekisi sille loppuhionnan. Ohjelman alkuperäinen rakentaja
on lyönyt hanskat kehiin jo 1997.
Ohjelman hyvänä puolena on sen hyväksymä JPG-karttamateriaali, jota voi
olla useammassa kerroksessakin. Esim Wanhat GT-kartat ja CD-merikartat
pystyy hyödyntämään. Samaten kuin Kansalaisen Karttapaikalta imuroidut
kartat. Tai jopa itse piirretyt.
Timo Noko
> Todella toivoisin, että joku Java-konkari ottaisi tämän ohjelman helliin
> huomiinsa ja tekisi sille loppuhionnan. Ohjelman alkuperäinen rakentaja
> on lyönyt hanskat kehiin jo 1997.
Ei se Java NIIN vaikeata ole.
Jar-paketti vain puretaan "jar x < EPS.92b4.jar" ..
Sitte kun niitä java-tiedostoja katselee, oivaltaa mistä on
kysymys. Tekijä on alunperin tehnyt ohjelman Garminin
poropietariprotokolalle ja NMEA-ymmärrys on lisätty vasta
jälkeenpain. Joka paikka on täynnä käsittämätöntä
Garmin-huttua. Helpompi olis kyllä kirjoittaa kokonaan uusi.
Olle
"ptm" <oh1...@sci.fi> kirjoitti
viestissä:dWx5l.110293$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
.
> PTM: Tämä on tosi.
>
>
> PTM: Itsellä on laiskuus alkanut vaivata. Paperikartta on käsillä, mutta
> aika paljon tulee luotettua veneen kiinteään karttakoneeseen. Tämän
> nimeltä mainitsemattoman laitteen käyttöliittymä on kyllä sitä luokkaa,
> että puoli kesää menee sen omituisuuksien selvittämiseen ja manuaalia
> tulee välillä selattua, kun menee usko siihen, että kukaan olisi viitsinyt
> toteuttaa asioita niin typerästi, kuin ne ovat tuossa laitteessa.
>
käyttäjien kokemukset ovat laitevalmistajien mainospuheiden suomennoksia ja
siten hyvä tuoda esiin ihan laitteet nimeltä mainiten?. Voisi jopa tulevilla
venemessuilla olla jotain hyötyä käyttökokemuksista kun taas eteen
levitellään jos jonkinlaista "edistyksellistä" vempainta. Tästä olisi se etu
että kierto paremmin käsiteltäviin ja käsitettäviin laitteisiin nopeutuisi
kun tarpeeksi moni jättäisi surkeat laitteet hyllyyn. Valmistajien olisi
panostettava tuotesuunnitteluun.
Olle
Lauri Tarkkonen
Tässä on ideaa. Suurin syy siihen, että maailmassa on niin paljon
surkeita ja keskeneräisiä käyttäjäliittymiä on siinä, että liian monet
kuluttajat hyväksyvät ne ostamalla niitä. Osittain tämä johtuu
tietenkin kuluttajien valistumattomuudesta, suuri osa tosiaan uskoo,
että laitteiden täytyy toimia niin käsittämättömällä tavalla kuin ne
toimivat tai ovat toimimatta. Voidaan sanoa, että viimeinen 5% vaatii
50% effortista, ja tuo viimeinen 5% on valitettavan usein ohjelman
käyttäjäliitäntään liittyvää viimeistelyä. Useimmiten ne varsinaiset
temput, joita ohjelmilla tehdään ovat varsin selkeitä ja yksikertaisia,
mutta esimerkiksi käyttäjän antaman tiedon käsittely, sen loogisuuden ja
oikeellisuuden sekä järkevyyden tarkastaminen ja siitä annettavat
virheilmoitukset tai ohjeet vaativat koodia kymmenkertaisen määrän
varsinaiseen toimintaan nähden. Käyttäjän lisäksi ohjelmien tulisi voida
kommunikoida sujuvasti erilaisten laitteiden ja ohjelmien välittämän
tiedon avulla, ja silloin tullaankin taas seuraavan suuren kynnyksen
eteen.
- Lauri Tarkkonen
Markus Rautanen
> Lauri Tarkkonen kirjoitti:
>>
>> Jos henkilö pitää rullareiviä pikareiviä parempana, niin silloin hänen
>> muihinkin arvioihinsa on syytä suhtautua varauksella.
>>
>> - Lauri Tarkkonen
> Arvioni ovat puhtaasti kokemuspohjaisia - ja kyllä, pidän todellakin
> rullareiviä parempana kuin pikareiviä, vaikka se vanha onkin! Vanhassa
> on lähes aina paras vara.
Jotenkin muistelisin, että olisit joskus nimenomaan puomin ympäri
rullattavaa rullareiviä kehunut, vai? Voisitko nopeasti kertoa, mikä
siitä tekee paremman kuin oma suosikkini, kahden köyden pikareivi?
Itselleni tulee pari kohtaa mieleen, joiden perusteella
reivisysteemeiden keskinäistä paremmuutta arvioisin.
1. Toimintavarmuus/käytettävyys. Tarvitseeko käydä kannella
reivattaessa, toimiiko varmasti, onko paljon liikkuvia osia,
jumittamisen vaara, jne.
2. Purjeen muoto ja muodon säädettävyys reivattuna.
3. Hinta.
En ole koskaan käyttänyt muuta rullareiviä kuin maston sisään menevää,
mutta en pysty kuvittelemaan, miten puomin ympäri rullattava versiokaan
voisi pärjätä yo. kriteereillä. Miten tuossa puomin ympäri rullattavassa
reivissä muuten säädetään purjeen muotoa (latistetaan) reivattuna? Onko
siinä kuitenkin jotain outhaul-tyyppisiä köysiä takareunassa?
--
Markus
jaakko
Salaliittoteoria voi selittää, miksi puomille
rullautuvaa rieviä ei käytetä, vaikka se on niin hyvä.
Maailman pikareivivalmistajat ovat maksaneet rullamiehet
hiljaisiksi Karia lukuunottamatta.
Parissakin veneessä - yhdessä omassa - oli rullareivi.
Puomille rullattu iso on säälittävä, muodoton lappu,
jolla ei paljoa purjehdita. Skuutatessa jäljelläoleva
takaliikki venyy piloille.
Jokaiseen noista veneistä ilmestyi skuuteilla toimivat
pikareivit.
Puomin tai maston sisään rullautuvat laitteet ovat eri
asia, niissä purje on leikattu toimimaan rullattuna ja
samalla kastroitu purjeen täyden koon ominaisuudet.
Mutta näitä käyttävätkin meitä vähän varakkaammat
kaverit, joille tärkeintä veneessä on hiljainen
jääpalakone ja ranskalainen kokki.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.rannikko.vuodatus.net
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kari Jokinen
rullareivi on yhtä helppo käyttää kuin ne naru- ja koukkuvirityksetkin,
kunhan ensin opettelee sen kunnolla. Ei ainakaan minun käyttämässäni
isossa ollut mitään lisäköysiä takareunassa, vaan säätö tehdään puomia
pyörittämällä.
Toimii ihan viimeisen päälle hyvin - vaatii kyllä kannelle menoa mutta
mitä siitä?
Liikkuvia osia ei ole oikeastaan muita kuin se reivihela joka toimii
matotangon ja yhden hammasrattaan avulla. Jumittamisen vaaraa ei ole,
kunhan vehje on kunnolla hoidettu. Toimivarmuus on aivan ehdoton.
Pikareivin kehitti joku laiska mies joka haluaa tehdä kaiken samasta
paikasta - onhan se kamala vaiva kiivetä pari askelta kannelle!
Tästä johtuen rullareivin osia ei saa kuin teettämällä.
Rullareivillä on sitä paitsi purjehdittu jopa Atlantin yli - en nyt
muista veneen nimeä mutta se oli Havsfidra johon oli rullagenuaa varten
lisätty ankannokka ja moottorin tilalle tehty muonavarasto.
Eli: onhan se oma hommansa ensin opetella ja sitten nähdä himpun verran
enemmän vaivaa käyttäessään - mutta niin on asia, että jos olisi varaa
rakennuttaa Scylla, siihen tulisi nimenomaan puomin ympäri kiertyvä
rullareivi.
jaakko
Haa - lempiaihe, turvallisuus:
Normaalista (takaakin) suljetusta istumalaatikosta
pudotaan harvoin mereen. Reivikelillä kannelle meno on
aina riski. Kyse ei ole laiskuudesta tai
mukavuudenhalusta. Paskakelissä muutama metri mastolle
on mahdottomuus.
Ison puomi on tappanut ja heittänyt mereen
suomalaisiakin purjehtijoita. Mitä lyhyemmän ajan ison
puomi heiluu vapaana reivatessa, sen turvallisempi.
Ja toisekseen: rullareiviä on liki mahdoton käyttää
avotuulessa. Aina pitää käntää vene tuuleen ja päästää
puomi ja purjeet vapaaksi. Kaiken lisäksi suhteellinen
tuuli lisääntyy ja vaikeuttaa puuhaa.
Pika-/narureivi hoituu suuntaa muuttamatta.
ptm
PTM: Allekirjoitan ylläolevan. Jotenkin minulla on vaan ollut jo vuosia
vastentahtoisuus opetella Javaa kirjoittamaan. On tullut opeteltua liian
monia kieliä. Nyt olisi kyllä ihan hyvä syy ottaa sekin työn alle.
Java olisi hyvä siinä mielessä, että samaa koodia voisi hyödyntää sekä
Linuxissa, että Windowsissa.
On tosi, että tyhjästä aloittamalla saisi varmasti helpomalla hyvän
ohjelman. Tai ainakin itselle mieleisemmän. EPS:ää voisi katsella
mallina. Tuota Garmin-kilkettä ei karttaohjelmassa kaipaa. Hyvin
riittäisi, jos ohjelma osaisi kuunnella Linuxissa ini-tiedostossa
määriteltyä porttia, vaikkapa /dev/ttyUSB0 tms. ja käsitellä NMEA:ta.
Jar purkaantui tässä koneessa nätisti eeeBuntun omilla työkaluilla, kun
klikkasi hiiren oikealla ja valitsi purkutyökalun.
Mikael
> Systeemin perusvika on siinä, että se on
> tarkoituksella suunniteltu liian vaikea- ja raskaskäyttöiseksi: pohjalla
> on ajatus että yksinkertainen ja helppotoiminen ei kerta kaikkiaan ole
> kelvollinen!
>
> Sen sijaan joka ikinen Windows-systeemi - paitsi Access jota en vielä
> ole tarvinnut - on auennut suunnilleen sitä mukaa kun olen alkanut
> käyttämään. Vaikeimmissa systeemeissä olen tarvinnut ehkä parin rivin
> mittaisen selvennyksen joka löytyy systeemistä itsestään.
>
> Eli se systeemien käyttäjäystävällisyydestä! Linusviritykset on tehty
> nimenomaan nörttien käyttöön eli sellaisille jotka haluavat
> rutiinihommissaan harjoittaa jatkuvaa aivovoimistelua, Windows on
> tavallisten ihmisten käyttöön ehdottomasti ylivertainen.
Jokinen pääsi taas vauhtiin lempiaiheestaan eli siitä miten elämä on
niin vaikeaa. Tämä on kuitenkin veneilyryhmä. Omaa osaamattomuuttaan saa
mainostaa toisaalla, hence follarit.
mck
ptm
>> kun tarpeeksi moni jättäisi surkeat laitteet hyllyyn. Valmistajien olisi
>> panostettava tuotesuunnitteluun.
mielenkiintoa asiakkaiden esittämiin toiveisiin. Todellisuudessa
asiakaspalaute kulkee niin monen filtterin läpi, että on suoranainen
ihme, jos ohjelmoija koskaan kuulee, kuinka paska hänen tekeleensä on.
> Tässä on ideaa. Suurin syy siihen, että maailmassa on niin paljon
> surkeita ja keskeneräisiä käyttäjäliittymiä on siinä, että liian monet
> kuluttajat hyväksyvät ne ostamalla niitä. Osittain tämä johtuu
> tietenkin kuluttajien valistumattomuudesta,
PTM: Toinen syy on se, että suuret asiakkaat, esim valtionhallinto ja
armeijat toimivat sillä periaatteella, että valmistajat kilpailutetaan
jossain hyvin korkealla tasolla. Loppukäyttäjien toiveita ei ole kerätty
eikä edes ole kysytty. Kilpailutuksen jälkeen ostetaan halvin. Ellei
sitten ohjelmatalo ole jo ennestään onnistunut koukuttamaan asiakasta
luomiensa poropietariprotokollien ja -tiedostomuotojen orjaksi. Itsellä
on esimerkki, mutta tällä kertaa jätän mainitsematta itsesuojeluvaistoon
vedoten.
suuri osa tosiaan uskoo,
> että laitteiden täytyy toimia niin käsittämättömällä tavalla kuin ne
> toimivat tai ovat toimimatta. Voidaan sanoa, että viimeinen 5% vaatii
> 50% effortista, ja tuo viimeinen 5% on valitettavan usein ohjelman
> käyttäjäliitäntään liittyvää viimeistelyä.
PTM: Toisaalta nykyiset ohjelmointiympäristöt on nimenomaan kehitetty
luomaan nättejä käyttöliittymiä, joten tältä osin ohjelmoija säästää
vaivaansa. Koko Windows-ajatteluhan perustuu siihen, että nätti ohjelma
syntyy liimailemalla valmiita palikoita yhteen. Toisaalta tämä johtaa
siihen, että kaikki ohjelmat näytttävät siltä, kuin ne olisi tehty
Redmondissa. Eikä edes ohjelmoija tiedä, mitä ohjelma todellisuudessa
tekee, koska näin syntyneessä koodikakussa voi olla ja onkin millaisia
rusinoita tahansa.
Valmiiden palikoiden käyttö houkuttelee toisaalta ohjelmoijaa lisäämään
yksinkertaiseenkin ohjelmaan turhia kilkkeitä.
Järkevästi luodussa ohjelmointiympäristössä / käyttöjärjestelmässä
käytetää rajallista määrää ohjelmointikieliä ja rakennetaan nekin niin,
että ne pystyvät käyttämään yhteisiä kirjastofunktioita. Varsinaisista
ohjelmista saadaan pieniä, virheettömiä ja ketteriä, koska
kirjasto-funktioiden hiontaa voidaan tehdä yhteistyössä.
Kirjasto-funktiot voivat käyttää jopa yhteisiä tiedostomuotoja ja
virheenkäsittelyfunktioita.
Harmittavasti kovin moni ohjelmoija haluaa jättää oman jälkensä ja tehdä
asiat aivan omalla tavallaaan.
Lauri Tarkkonen
Kari ei ole ilmeisesti huomannut, että varsin monessa veneessä purje ei
ole lakana, vaan siihen on purjemaakarin toimesta ommeltu
kolmilottoeinen muoto, jos tämä kääritään minkä tahansa palikan,
olkoonkin sen nimi vaikkapa puomi, niin tämän purjeen muoto ei pysy
enään samana.
Purjehtijoille purjeen muoto on varsin tärkeä, sillä siitä riippuu myös
sen kehittämä aredynaaminen voima. Tietenkin voidaan sanoa, että jos on
tarpeen reivata niin silloin voimaa on riittävästi, eikä sitä ole tarvis
ottaa kaikkea talteen. Jos purje on hyvin pieni ja litteä, niin siitä
voidaan tietysti hyvin pieni osa rullata puomin ympärille ennekuin
purjeen muoto kokonaan katoaa. Koska takaliikki on lyhyempi kuin
esimerkiksi purjeen keskivaiheella oleva kangas, niin rullatessa liikki
kiristyy enemmän ja koska rullareivissä ei ole mahdollista säilyttää
alaliikin kireyttä, niin purje tulee väistämättä pussikkaammaksi kuin se
on alunperin leikattu ja siihen kohdistuvat voimat tulevat takaliikkiin,
jossa ei enään ole puomin kohdalla reivipaikkaa, joka vahvistaisi sitä.
Tämän seurauksena purjeen muoto, jonka pitäisi hieman latistua
reivatessa muuttuu pussikkaammaksi ja rasitus tulee kohtuuttomasti
takaliikkiin, jolloin purje menee ajan oloon pilalle, mutta se ei
myöskään toimi kovin hyvin, esimerkiksi luoviminen on paljon vaikeampaa.
Rullareivin ongelmmian torjumisesta on kirjoitettu lukuisia artikkeleita
ja 70-luvulla ilmestyneissä purjehdusoppaissa ja matkakertomuksissa on
lukuisia neuvoja siitä miten purjeen muodon vääristymistä ja alaliikin
kireyttä voidaan korjata. Esimerkiksi rullaamalla rullatttavan purjeen
mukaan kaikenlaista puuheliinoista villapaitoihin ja jotkut ovat
keksineet lisätä purjeen takaliikkiin köydenpätkän, joka voidaan
kiristää puomin päähän kun purjetta on reivattu kylliksi.
Monet pikareivit on tehty myös siten, että halssikulmaa varten on
koukut, joihin purjeessa oleva rengas voidaan kiinnittää ja siten
kiristää vain takaliikissä oleva reiviköysi. Silloin voi mennä kannelle,
jos se tuntuu järkevältä ja merimiehen egoa korottavalta. Siinä on vain
se hankaluus, että ensin on isoa lasketatva hieman yli tarpeen, jotta
saa renkaan koukkuun ja siten taas nostettava se ylös, jotta saa
etuliikin kireäksi.
Olen aikaisemminkin kirjoitanut reivaamisesta ja pikareivistä.
Valitettavasti on paljon huonosti tai väärin asennettuja reiviköysiä,
jolloin purjeen muotoa ei pysty säätämään kunnolla. Ongelmallinen on
myös ns. yhden köyden reivijärjestelmä, jossa sama köysi kiristää etu-
ja takaliikin, sillä se ei salli purjeen muodon kunnollista hallintaa ja
siinä on myös huomattavasti enemmän kitkaa kuin kahden köyden reivissiä.
Sitä ei myöskää voi asentaa sitten, että ykkösreivistä voitaisiin tehdä
lennossa kolmas reivi, kuten kahden köyden reivissä, ellei purjeeseen
asenneta irroitettavia plokeja. Pidän kuitenkin plokien roikottamista
purjeen kyljessä hieman arveluttavana, sillä niillä on kyky vähitelleen
syödä purjekangasta.
Jos reiville asettetaan sellainen vaatimus, että purjetta on kyettävä
vähentämään alle puoleen sen kokonaispinta-alasta, niin on todella
vaikea nähdä miten tämä voidaan kunnolla hoitaa tavallisen pussikkaan
ison tapauksessa. Purjemaakarit ovat kehittäneet myös puomeja, joihin
purje voidaan rullata ja niitä varten on sitten erikseen tehtävä hyvin
litteät purjeet, joiden tehoalue on varsin olematon.
Voin vakuuttaa, että jos rullareivi olisi parempi kuin pikareivi, niin
yhdessäkään Whitbread tai Volvo tai muussa suuressa avomerikilpailussa
ei olisi muita kuin rullareivejä, nyt niissä ei taatusti ole yhtään.
Eivät edes yksinpurjehtijat (siis Atlantin yli tai maailman ynpäri)
kilpailevat käytä rullareiviä.
- Lauri Tarkkonen
Olle
"ptm" <oh1...@sci.fi> kirjoitti
viestissä:fLT5l.110678$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
harrastaja :))
PTM
>>>
> Ihan hyvää tekstiä. Taidatkin olla poliitikko ammatiltasi tai ainakin vakava
> harrastaja :))
>
harhapoluille,
kirjoitettua liian pitkiä vuodatuksia ja jankattua, mutta ehkä minä
jonain päivänä vielä opin.
Kartat ovat olleet minulle aina rakkaita kaikissa muodoissaan. Liekö
verenperintöä. En silti katso niitä harrasteekseni.
PTM
>> Sitte kun niitä java-tiedostoja katselee, oivaltaa mistä on
>> kysymys. Tekijä on alunperin tehnyt ohjelman Garminin
>> poropietariprotokolalle ja NMEA-ymmärrys on lisätty vasta
>> jälkeenpain. Joka paikka on täynnä käsittämätöntä
>> Garmin-huttua. Helpompi olis kyllä kirjoittaa kokonaan uusi.
PTM: Heitin kuukkelille purestkeltavaksi 'java gps' ja sain mitä
pyysinkin. Näitä näyttää olevan pilvin pimein. Sekä PC:lle, että
kännyköille ja PDA:lle.
Ei muuta kuin seulomaan.
Ajattelin aloittaa GPSylonista.
Jos sinulla on aikaa, kaiva joku toinen sopiva ohjelma, asenna, testaile
ja kerro meillekin, miltä näyttää. Kerro sekin, minkä ohjelman aiot
ottaa työn alle, niin ei tule päällekkäisyyksiä.
Heikki
> In <0WP5l.110548$_03.2...@reader1.news.saunalahti.fi> Kari Jokinen <kip...@komentosilta.net> writes:
>
>> Markus Rautanen kirjoitti:
>>> Kari Jokinen wrote:
>>>> Lauri Tarkkonen kirjoitti:
>>>>>
>>>> Arvioni ovat puhtaasti kokemuspohjaisia - ja kyllä, pidän todellakin
>>>> rullareiviä parempana kuin pikareiviä, vaikka se vanha onkin! Vanhassa
>>>> on lähes aina paras vara.
>
Tuohon ei ole paljoa lisättävää, varsinkaan mitä tulee itse purjeeseen.
Lisäisin silti arvioon rullareivin mekaaniset heikkoudet.
Kiertomekanismi tekee rasitetusta puominivelestä monin verroin
monimutkaisemman. Eikä siten ole ihme, että hajonneita rullareivejä olen
nähnyt paljon useammin kuin tavallisia puominiveliä. Kertakaikkiaan
epäluotettava kapistus, joka kaiken lisäksi vaatii oman kampensa.
Mitä ikään tulee, oli rullareivi väliaikainen keksintö. Pikareivi on
vain perinteisen narureivin jatkokehitelmä ja onneksemme toimiva
parannus entiseen.
Markus Rautanen
> Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että puomin ympäri kiertyvä
> rullareivi on yhtä helppo käyttää kuin ne naru- ja koukkuvirityksetkin,
> kunhan ensin opettelee sen kunnolla. Ei ainakaan minun käyttämässäni
> isossa ollut mitään lisäköysiä takareunassa, vaan säätö tehdään puomia
> pyörittämällä.
> Toimii ihan viimeisen päälle hyvin - vaatii kyllä kannelle menoa mutta
> mitä siitä?
Jos ollaan avomerellä ja täytyy alkaa harkitsemaan vaikkapa kolmanteen
reiviin siirtymistä, niin keli on kyllä ainakin itselleni sellainen,
että kannella käynti on hyvinkin harkittu operaatio eikä suju muutenkaan
ihan yhtä mukavasti kuin jossain rantabaarissa kaljan hakeminen.
En myöskään löytänyt tekstistäsi mitään perusteluita sille, miten sen
purjeen saisi muka pysymään riittävän litteänä? Oletko oikeasti
tuollaista viritystä käyttäen kryssinyt reippaammassa kelissä?
--
Markus
Markus Rautanen
> Purjehtijoille purjeen muoto on varsin tärkeä, sillä siitä riippuu myös
> sen kehittämä aredynaaminen voima. Tietenkin voidaan sanoa, että jos on
> tarpeen reivata niin silloin voimaa on riittävästi, eikä sitä ole tarvis
> ottaa kaikkea talteen. Jos purje on hyvin pieni ja litteä, niin siitä
> voidaan tietysti hyvin pieni osa rullata puomin ympärille ennekuin
> purjeen muoto kokonaan katoaa. Koska takaliikki on lyhyempi kuin
> esimerkiksi purjeen keskivaiheella oleva kangas, niin rullatessa liikki
> kiristyy enemmän ja koska rullareivissä ei ole mahdollista säilyttää
> alaliikin kireyttä, niin purje tulee väistämättä pussikkaammaksi kuin se
> on alunperin leikattu ja siihen kohdistuvat voimat tulevat takaliikkiin,
> jossa ei enään ole puomin kohdalla reivipaikkaa, joka vahvistaisi sitä.
> Tämän seurauksena purjeen muoto, jonka pitäisi hieman latistua
> reivatessa muuttuu pussikkaammaksi ja rasitus tulee kohtuuttomasti
> takaliikkiin, jolloin purje menee ajan oloon pilalle, mutta se ei
> myöskään toimi kovin hyvin, esimerkiksi luoviminen on paljon vaikeampaa.
Tässä oli oikeastaan myös minun mielipiteeni/epäilykseni rullareivistä
kirjoitettu hyvin auki :)
> Olen aikaisemminkin kirjoitanut reivaamisesta ja pikareivistä.
> Valitettavasti on paljon huonosti tai väärin asennettuja reiviköysiä,
> jolloin purjeen muotoa ei pysty säätämään kunnolla. Ongelmallinen on
> myös ns. yhden köyden reivijärjestelmä, jossa sama köysi kiristää etu-
> ja takaliikin, sillä se ei salli purjeen muodon kunnollista hallintaa ja
> siinä on myös huomattavasti enemmän kitkaa kuin kahden köyden reivissiä.
Samaa mieltä myös tästä. En ole vielä purjehtinut veneellä, jossa olisi
ollut itseäni tyydyttävä yhden köyden reivijärjestelmä. En oikein edes
usko, että siitä voisi mitenkään saada kovin hyvää, sillä tuossa
pakostikin etuliikki kiristyy tarpeettoman kireälle silloin kun
takaliikki on sopivan kireällä. Kahden köyden reivisysteemissä
saavutetaan mielestäni kaikki edut: purjeen täydellinen säädettävyys
mukavasti istuinlaatikosta. Toki tarvitsee investoida pari lukkoa
enemmän ruffin katolle.
--
Markus
Lauri Tarkkonen
On huomattava, että pikareivin teki mahdolliseksi purjekankaiden
kehitys. Vanhojen puuvillapurjeiden aikana reivi, jossa purje on kiinni
puomissa vain hallis- ja skuuttikulmasta tuntui kovin arveluttavalta ja
sen vuoksi ilmeistä, parempaa ratkaisua ei vain uskallettu ottaa
käyttöön.
- Lauri Tarkkonen
Kari Jokinen
jaakko
> In <x086l.110959$_03.5...@reader1.news.saunalahti.fi> Heikki <hei...@poistageopros.fi> writes:
>
>> Lauri Tarkkonen kirjoitti:
>>> In <0WP5l.110548$_03.2...@reader1.news.saunalahti.fi> Kari Jokinen <kip...@komentosilta.net> writes:
>>>
>>>> Markus Rautanen kirjoitti:
>>>>> Kari Jokinen wrote:
>>>>>> Lauri Tarkkonen kirjoitti:
XXX-XXX
>> Mitä ikään tulee, oli rullareivi väliaikainen keksintö. Pikareivi on
>> vain perinteisen narureivin jatkokehitelmä ja onneksemme toimiva
>> parannus entiseen.
>
> On huomattava, että pikareivin teki mahdolliseksi purjekankaiden
> kehitys. Vanhojen puuvillapurjeiden aikana reivi, jossa purje on kiinni
> puomissa vain hallis- ja skuuttikulmasta tuntui kovin arveluttavalta ja
> sen vuoksi ilmeistä, parempaa ratkaisua ei vain uskallettu ottaa
> käyttöön.
>
> - Lauri Tarkkonen
>
Tämä on vaan tällaista kehityksen pohdintaa: varmaan
kankaiden laadullakin oli merkitystä, kun reivauksessa
alettiin käyttää vain kulmien kiristämistä ja luovuttiin
ison purjeen alaliikin tuuppaamisesta uraan.
Toinen ajatus on, että tietotekniikan tulo
purjesuunnitteluun on paljastanut, kuinka rasitukset
kolmion muotoisessa kankaassa jakautuvat. Ehkä tätä
kautta huomattiin, että isopurjeessa toimii sama, mikä
oli jo aikaisemminkin toiminut keulapurjeissa.
Alaliikin tukeminen oli turhaa.
Reivatun purjeen löysien naruttaminen on avomerellä
edelleen suositeltavaa. Purjeen muodostama pussi voi
haukata vettä ja tuhota samalla takilaakin. Kick-taljan
kohdalle kiinnitetty preventteri on broachissa tehokas
puomin katkaisija. Oma käytäntöni on ollut kiinnittää
preventteri puomin päähän. Ja vielä niin, että sen saa
laukaistua irti sitloodasta.
Ja takaisin topikkiin: mulla on aina ollut yhden narun
reivi. Maston puoleinen pää narusta on olut kiinteä ja
veto on tullut puomin pään kautta. Tämä järjestely on
pitänyt purjeen muodossaan ja antanut liikeille säätövaraa.
Fallissa on merkki, johon se löysätään ja sitten vaan
vinssillä veivaamaan reivinarua. Toimii kaikilla tuulen
suunnilla.
Että näin.
Juss1 S4lm1
itselleni Hakkapeliitta-navigaattorin, joka on sellainen Windows
CE-pohjainen viritys. Hyvää siinä on se, että siinä pääsee kätevästi
siihen Windowsiin, ja pääsee esim. asentamaan OziExplorer CE:n. Se
näyttäisi toimivan hyvin, ja on aika paljon halvempi kuin vastaavat 4,3
tuuman näytöllä varustetut merivehkeet, alle sata euroa. Ja Oziin saa
sovitettua esim. merenkulkulaitoksen MeriCD-kartat, jotka toki jossain
vaiheessa käyvät vanhoiksi, niitä kun ei enää päivitetä. Saa siihen myös
esim. MiniElmerin tai Taskuloiston. Ja voi vaikka kuunnella mp3:sia tai
katsella elokuvia.
Verkosta löysin myös kaikki Ruotsin merikartat yhtenä pakettina. Näistä
osa on skannattuja, mutta laatu on silti riittävä. Itse
autonavigaattoriohjelma tuossa vehkeessä ei vissiin ole kauhean hyvä,
mutta siihenkin saa hankittua jonkin muun ohjelman alkuperäisen ohjelman
tilalle. Ajattelin kokeilla Navigonin ohjelmaa, joka ei ole edes
kohtuuttoman kallis ostettuna ja sitä saa kokeilla ilmaiseksi.
Windows CE näyttäisi olevan samaa luokkaa kuin Windows 95, eli ei
kohtuuttomasti paisutettu kaikenlaisilla efekteillä. Windows on jo
perusperiaatteeltaa mätä, mutta hyvänä puolena siinä on ohjelmien
saatavuus. Joissain muissakin navigaattoreissa pääsee asentelemaan omia
ohjelmia, ja tämä on huomion arvoinen seikka veneilijälle, kun miettii
omia navigointitarpeitaan niin maalla kuin merellä.
--
Juss1 S4lm1
Kari Jokinen
> P
>
> Windows CE näyttäisi olevan samaa luokkaa kuin Windows 95, eli ei
> kohtuuttomasti paisutettu kaikenlaisilla efekteillä. Windows on jo
> perusperiaatteeltaa mätä, mutta hyvänä puolena siinä on ohjelmien
> saatavuus.
erehdyksen - tarkoitit tietenkin linuxia joka on jo lähtökohtaisesti
pelkkää syöpää!
Markus Rautanen
> Markus Rautanen kirjoitti:
>> purjeen saisi muka pysymään riittävän litteänä? Oletko oikeasti
>> tuollaista viritystä käyttäen kryssinyt reippaammassa kelissä?
>>
>>
> Tallinnasta tullessa todella reippaassa kelissä - ja hyvin toimi.
Et maininnut edelleenkään perusteluita miten tuolla virityksellä saa
purjeen muodon järkeväksi. Ja jos tässä on kyse siitä jo lähes eeppiset
mittasuhteet saaneesta Tallinnan reissusta, niin ehkäpä tätä keskustelua
ei kannata jatkaa.
--
Markus
Juss1 S4lm1
> Juss1 S4lm1 kirjoitti:
Lienee turhaa alkaa ruotia tätä kysymystä tarkemmin täällä - jos olet
tyytyväinen Windowsiin, hyvä niin. Ja jos minä en ole siihen
tyytyväinen, niin tuskin löydät argumentteja, joilla saat minutkin
näkemään valon.
--
Juss1 S4lm1
ptm...@utu.fi
> Tämä toimii vaikka mummon pesukoneessa, siis jos ja kun
> pesukoneessa toimii java.
> http://eps.sourceforge.net/
PTM: Olen nyt testaillut useampiakin ohjelmia ja palannut takaisin
tämän pariin. Ohjelma lähti toimimaan eeeBuntussa, kun otin pois
OpenJavan JRE:n ja asensin vastaavan SUN:n kasan. Ongelmana oli kuvan
muodostus ikkunassa.
Otin ajankulukseni käsissäni olevien karttojen muokkaamisen tämän
ohjelman ymärtämään muotoon. Varastossa on n. 10 GB karttoja 1:4000,
1:8000 ja 1:16000 kattaen suuren osan eteläsuomesta. Seuraavassa
vaiheessa otan työn alle meri-CD:t.
Mielessä pyörii, josko ohjelmaan saisi tehtyä puukotuksen, jolla saisi
ruudulle useampia kerroksia (layer). Yhteen kerrokseen likkuvia AIS ja
APRS-kohteita. Toiseen kerrokseen merimerkkejä. Kolmanteen
kaikkinaista muuta POI:ta.
Jos vielä intoa riittäisi, tähän voisi yhdistää vaikka tutka yms.
mittaritietoakin, vaikkapa tuulimittarilta.
Yksi kerros voisi olla varattuna luonnonilmiöille. Sinne voisi siis
tehdä selkät merkinnät kareista, sähköjohdoista, majakoista ja
kohteiden nimistä. Vektorimuotoisena nämä karttamerkinnät erotaisivat
paremmin, kuin bitmapista.
(Saattaa olla, että opin kevään aikana kyliksi Javalla ohjelmointia ;)
Kysymys: olisiko jostain saatavissa tauluko, johon olisi kirjattu
kaikki Suomen merimerkit ?
Jos ei ole, olisiko järkeä alkaa vaikka kimpassa tehdä tälläistä
taulukkoa ?
PTM
> Mitä mätää Windowsissa mukamas on? Nyt kyllä teit pahimman mahdollisen
> erehdyksen - tarkoitit tietenkin linuxia joka on jo lähtökohtaisesti
> pelkkää syöpää!
PTM: Muistaakseni ylläoleva kommentti on aiemminkin perustunut
kokemuksen puutteeseen. Nykyään tämänkaltaisilla kommenteilla saa
vastaansa lähinnä sääliviä katseita -jopa Microsoftin edustajilta.
Linux on tosiaan lähtenyt liikkeelle nörttien pelejään varten
rakentamana järjestelmänä. Sen jälkeen kehitystyötä ovat kuitenkin
tehneet, kaltaisteni näpertäjien lisäksi, myös alan huiput.
Suurimmat ongelmat, jotka tosin vaivaavat myös MSWindowsia, johtuvat
siitä, että järjestelmät yrittävät varautua myös esim Novellin, Applen,
VMS:n ja IBM:n järjestelmien luomiin omituisuuksiin. Esimerkiksi DHCP /
DNS -järjestelmä vain odottaa romahtamistaan.
Windows 3.11 olisi varmaankin paras pohja karttaohjelmille, jos siinä
olisi työkalut USB-muistien, yli 64MB muistin ja isojen kovalevyjen
hallintaan. Käyttöjärjestelmän pieni koko ja pieni resurssitarve
mahdollistaa täysipainoisen karttajärjestelmän 100MHz koneessa alle 64MB
muistilla.
Windos 98 toi mukanaan USB:n, ison muistin ja paremmat laiteajurit.
Siitä puuttui kuitenkin täydellisesti monen käyttäjän tuki.
WinCE olisi mukava, jos se sisältäisi USB-host tuen, paremman ajurituen
ja jos se olisi rautariippumaton. Jokaiselle laitteelle pitää
kuitenkin olla oma versionsa järjestelmästä, joten esim kalliin HP
iPAQ:n omistaja on täysin valmistajan armoilla.
WinXP olisi ihan kiva, jos sen suunittelussa olisi otettu huomioon
mahdollisuus ajaa sitä CD:ltä ja/tai SSD-levyltä.
XP:n tapa kastroida itsensä, kun se asennetaan domainiin on ärsyttävää:
monen käyttäjän moniajojärjestelmästä tuleekin yhtäkkiä
käsittämättömästi yhden käyttäjän moniajojärjestelmä.
Windows Visvasta riittäköön valmistajan kommentti (vapaasti
muistinvaraisesti kääntäen) :"Koska kaikki käyttäjät eivät ole täysin
varauksettomasti mieltyneitä Vistaan, MS jatkaa XP:n tukea ja nopeuttaa
Windos 7:n markinoille tuomista."
W7:n harteille on lastattu paljon. Sen mukana määräytyy, siirtyvätkö
asiakkaat käyttämään clienteissä Linuxia ja Windows 2008 serveriä verkon
kautta, vai tuleeko W7:sta MS:n seuraava rahasampo.
-"miljardi kärpästä ei voi olla väärässä".
Timo Noko
> Seuraavassa
> vaiheessa otan työn alle meri-CD:t.
Minä taas keksin merikarttaongelman lopullisen ratkaisun.
Nimittäin ohjelman, joka piirtää MeriCD-karttoihin koordinaatit,
jolloin ne voi tulostaa paperille:
#! /usr/bin/python
import sys,os,csv
def oikea(x):
d=int(x/100.0)
f=x-100.0*d
return(d+f/60)
def towgs(x):
y=x-0.19
if int(y)%100>59:
y=y-40.0
return(y)
MapName=sys.argv[1]
MapName=os.path.splitext(os.path.basename(MapName))[0]
in8file=MapName+'.in8'
bmpfile=MapName+'.bmp'
jpgfile=MapName+"_koord.jpg"
if os.path.exists(jpgfile):
print('done')
else:
f = open(in8file, 'r')
f.readline()
f.readline()
data=f.readline()
data2=data[12:60]
data3=data2.split(',')
lelo=float(data3[0])
dola=float(data3[1])
rilo=float(data3[2])
upla=float(data3[3])
lelo=towgs(lelo)
rilo=towgs(rilo)
os.system('identify -format "%h" '+bmpfile+' >rapaa')
f2 = open('rapaa', 'r')
he=int(f2.readline())
os.system('identify -format "%w" '+bmpfile+' >rapaa')
f2 = open('rapaa', 'r')
wi=int(f2.readline())
jono="convert "+bmpfile
pysty=int(lelo/5.0)*5+5
if (pysty%100)>59:
pysty=pysty+40
while pysty<rilo:
viiva=wi/(oikea(rilo)-oikea(lelo))*(oikea(pysty)-oikea(lelo))
print(pysty,viiva)
jono=jono+' -stroke red -draw "line '+str(int(viiva))+',0'+\
' '+str(int(viiva))+','+str(he)+\
'" -font arial -pointsize 72 -stroke red -fill red -draw \'text '+\
str(int(viiva))+','+str(he-100)+' "'+str(pysty)+'"\''
pysty=pysty+5
if (pysty%100)>59:
pysty=pysty+40
vaaka=int(dola/2)*2+2
if (vaaka%100)>59:
vaaka=vaaka+40
while vaaka<upla:
viiva=he-he/(oikea(upla)-oikea(dola))*(oikea(vaaka)-oikea(dola))
print(vaaka,viiva)
jono=jono+' -stroke red -draw "line 0,'+str(int(viiva))+\
' '+str(wi)+','+str(int(viiva))+\
'" -font arial -pointsize 72 -stroke red -fill red -draw \'text '+\
str(wi-300)+','+str(int(viiva))+' "'+str(vaaka)+'"\''
vaaka=vaaka+2
if (vaaka%100)>59:
vaaka=vaaka+40
jono= jono+" "+jpgfile
print(jono)
os.system(jono)
# loppu
Timo Noko
> Minä taas keksin merikarttaongelman lopullisen ratkaisun.
> Nimittäin ohjelman, joka piirtää MeriCD-karttoihin koordinaatit,
> jolloin ne voi tulostaa paperille:
>
Tjaa, kenoviiva-backquote-hässäkät menevät nyystimessä yleensä
sekasin. Tässä on varmuuden vuoksi ehjä versio:
Joakim Majander
> Windows Visvasta riittäköön valmistajan kommentti (vapaasti
> muistinvaraisesti kääntäen) :"Koska kaikki käyttäjät eivät ole täysin
> varauksettomasti mieltyneitä Vistaan, MS jatkaa XP:n tukea ja nopeuttaa
> Windos 7:n markinoille tuomista."
Vaikka onkin pahasti OT, en malta olla jatkamatta. XP/Vista -tilanne
on vähintäänkin koominen. Yksikään vakavasti otettava yritys ei ole
tietääkseeni siirtynyt Vistaan (onkohan MS:kään?) vaan käyttää XP:tä,
mutta samaan aikaan kaupasta ei saa ostettua tietokonetta XP:llä.
Kalleimmissa koneissa sentään on mahdollisuus "downgradata" Vista
XP:ksi. Kun tilanne on ollut näin jo kohta 2 vuotta, Windows 7 lienee
todellakin tärkeä MS:lle.
Joakim
Elias Aarnio
> On 2009-01-11, Timo Noko <timo...@gggmail.ccom> wrote:
>> Minä taas keksin merikarttaongelman lopullisen ratkaisun.
>> Nimittäin ohjelman, joka piirtää MeriCD-karttoihin koordinaatit,
>> jolloin ne voi tulostaa paperille:
>>
>
> Tjaa, kenoviiva-backquote-hässäkät menevät nyystimessä yleensä
> sekasin. Tässä on varmuuden vuoksi ehjä versio:
Jusupliut! Loistavaa! Kokeilen loppuviikosta ja kyselen hankalia jos ei
toimi ;-)
--
EliasA
Jouni
"Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> wrote in message
news:20bde297-35b0-459b...@s1g2000prg.googlegroups.com...
>Vaikka onkin pahasti OT, en malta olla jatkamatta. XP/Vista -tilanne
>on vähintäänkin koominen. Yksikään vakavasti otettava yritys ei ole
>tietääkseeni siirtynyt Vistaan (onkohan MS:kään?) vaan käyttää XP:tä,
>mutta samaan aikaan kaupasta ei saa ostettua tietokonetta XP:llä.
>
On ainakin yksi suuri ja joidenkin mielestä vakavasti otettava, joka on
siirtymässä Vistaan, joskin siellä on myös paljon Linux-käyttäjiä. Nimi
jääköön sanomatta, mutta se on iso ja se on suomalainen, ainakin
nimellisesti :)
Olen tosin samaa mieltä siitä, että Vista on floppi. Linux on edelleen
kokeilematta, odottaa sitä, että saisin aikaiseksi asentaa.
-Jouni
Veli-Matti Niinioja
"Kari Jokinen" <kip...@komentosilta.net> wrote in message
news:eJ49l.115346$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Voisitko vihjaista syövästä myös Oraclen Larry Ellisonille? Oracle
(merkittävä tietokantojen yms. ohjelmistojen valmistaja) julkaisee uudet
tietokantaversionsa ensimmäisenä Linux - alustalle. Tässähän alkaa ihan
huolestua :).
t. V-M
PTM
PTM: Edelleen Vistasta.
Meillä tehtiin periaatepäätös hypätä Vistan yli, kuten aikoinaan
hypättiin Win2k:n yli. Onneksi meillä on oma sopimus, joka sallii XP:n
asentamisen. Jo näin muutos tulee tolkuttoman kalliiksi.
Päivitys ei tarkoita pelkästään sitä, että tökätään uusi kone verkoon ja
annetaan asiakkaalle. Softat, lisälaitteet, mittalaitteet,
mittausjärjestelmät, tulosten analysointi. Nämä ovat vain jäävuoren
huippu. Lisänä tulevat vielä hallinnolliset ohjelmat yms.
Moni mittalaite- ja analyysi-ohjelmia tuottava talo on siirtynyt
käyttämään Javaa, koska näin turvataan edes hieman asiakaskunnan
sijoituksia. Javalla kirjoitettu ohjelma voidaan siirtää helpommin
konesta ja järjestelmästä toiseen, kuin esim MS:n suljetuilla
järjestelmillä tuotettu.
Jopa C ja C++ ovat ongelmallisia ajuriensa puolesta. Ohjelmatalot eivät
halua antaa softiaan sorsa-koodeina.
Meilläkin käyttöjärjestelminä on käytössä kaikkea mahdollista MSDOS ja
Win3.11 alkaen. Myös OS/2, VMS... Linuxiakin monina versioina.
Kokemukset omasta työympäristöstä saivat minutkin hakemaan
Java-pohjaista karttaohjelmaa. Pitää kaivaa esiin jotain sellaista, mikä
toimii yhtä hyvin MSWindows, kuin Linux-pohjalla (tai jollain muulla).
EIkä softan arvoa suinkaan vähennä se, että ohjelman sorsa-koodi on
omilla levyillä. Tarvittaessa on ainakin periaatteessa tehdä koodiin
parannuksia.
Tämä EPS ei ole varmasti kaikkein fiksuin karttaohjelma. Ehkä se
kuitenkin siitä hiljalleen kehittyy, jos se valitaan kehitystyön rungoksi.
Kari Jokinen
PTM
jaakko
Jos merimerkissä on tuikku, niin täältä ne löytyvät:
http://tinyurl.com/loistoluettelo
dataa tuskin saa digi-muodossa.
Jukka Lahtela
>PTM: Erotan tämän kysymyksen omaksi viestikseen, koska pidän sitä tärkeänä:
>
>Kysymys: olisiko jostain saatavissa tauluko, johon olisi kirjattu
>kaikki Suomen merimerkit ?
Arto Kojon aikoinaan ylläpitämässä Fishing Fanatics Finland- sivustolla
taisi olla reittipisteinä kaikki Suomenlahden reimarit/poijut.
Webbisaitti lopetti toimintansa vuonna 2006, mutta silloin Ako myi koko saitin
sisältöä DVD-ROM -levyinä. Tietenkin osa tiedoista on muuttunut sen jälkeen,
mutta olettaisin suurimman osan olevan oikein.
Tuosta voisi aloittaa?
-j-
--
Jukka Lahtela
My email address is valid
TaaviUntamo
Ilmoittaudun mukaan rojektiin
Lauri Tarkkonen
Miksi et samalla neuvo olematta nousemasta aamulla sängystä. Silloin
pääsisi vielä vähemmällä.
- Lauri Tarkkonen
Veli-Matti Niinioja
"PTM" <oh1...@sci.fi> wrote in message
news:sjsal.117672$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Moi,
meillä oli töissä W2K tosi pitkään käytössä. XP jätettiin aikanaan väliin ja
nyt rämmitään Vistan kanssa. Kalliiksi tulee firmalle, jonka logiikalla
varmaan W7 jää väliin.
Olen ollut yli 30 vuotta IT - hommissa ja Windowsin kanssa tekemisissä n. 25
vuotta. XP on ollut tähän mennessä vakain. W7 vaikuttaa lupaavalta.
t. V-M
Mikael
:) Ääni tälle Laurin ehdotukselle.
Vaikka menee jo todella OT:ksi niin muista nyt Kari että jos et jotain
osaa, ei se automaattisesti tarkoita että se jokin on huono.
Mielenkiinnolla odottaen Jounin (kärkästä?) kommentointia Linuxista,
sitten joskus...
mce
Joakim Majander
matti.niini...@pp.otatamaveks.inet.fi> wrote:
> Olen ollut yli 30 vuotta IT - hommissa ja Windowsin kanssa tekemisissä n. 25
> vuotta. XP on ollut tähän mennessä vakain. W7 vaikuttaa lupaavalta.
XP on tosiaan jo varsin hyvä. Ensimmäinen oikeasti minulle
käyttökelpoinen Windows ja ensimmäinen, jonka olen ostanut
kotikoneeseen (tuli tosin väkisin mukana). Tosin ei sitäkään viitsi
käyttää ilman Cygwiniä.
Jotenkin huvittavan hidasta on tuo vakauden kehitys. UNIXien kanssa 80-
luvun lopulta asti "leikkineenä" on jotenkin luonnotonta, että kone
pitäisi bootata useammin kuin 1-2 kertaa vuodessa. Erityisesti kun oma
käyttö on ollut laskentaa, joka pyörii muutamasta tunnista aina
kuukauteen asti. XP:tä sentään voi pitää ainakin muutaman viikon
tarvittaessa päällä, mutta siihenkään ei voi asentaa oikein mitään
ilman boottitarvetta, mikä on varsin vieras ajatus UNIX-systeemeissä.
Erityisen rasittava kokemus on uuden koneen osto, josta on seurannut
muutaman viikon jatkuva pävitysten asennus boottauksineen höystettynä
eri ohjelmien asennuksella boottauksineen.
Joakim
PTM
mutta jotta se onnistuisi, pitäisi määritellä työskentelyalueet,
formaatit ja yrittää löytää joku työkalu, jolla tuo onnistuisi
helpoiten. Työskentelyalueeksi voisi sopia vaikka kansalaisen
karttapaikalta 1:4000 näkyvät lappujonot 5' välein. Työkaluksi
tarvittaisiin ohjelma, jolla saisi tökättyä karttapohjalta kohdetta ja
toisella kädellä näppäintä, joka vastaisi ko reimarityyppiä. Vielä isku
Enterille ja reimari tallentuisi. Reimarityypit tietysti olisivat
näkyvissä pieninä ikoneina ohjelman sivupalkissa.
Ohjelman PHP:llä kirjoitettu runko on jo olemassa, tarvittaisiin vain
tuo graafinen puoli asiasta, sekä liityntä taulukoon.
TIedostomuodoksi kävisi hyvin Excel, jota on helppo väännellä eri
muotoihin.
Sarakkeiksi Lat, Lon, tyyppi, kartan päivämäärä, vilkkurytmi,
N*(väri,valokaistan alku, valokaistan loppu).
Taulukkoa täytettäisiin niiden sarakkeiden osalta, jotka ko reimariin
liittyvät.
Kuten näkyy, tämä ei olisi helppo rojekti, joten ihan soitellen ei
kannata lähteä sotaan, vaikka vapaaehtoisiakin löytyisi. Veikkaampa
sitäpaitsi, että merenkulkulaitoksella on jo tälläinen taulukko
olemassa, eivätkä he pahastuisi, vaikka amatöörivoimin sitä
tutkittaisiin ja verrattaisiin olemassaoleviin karttoihin ja jopa luontoon.
Pitäisi vaan osata nykäistä oikeasta narusta ja jutella mukavia.
PTM
> On 12 tammi, 18:20, "Veli-Matti Niinioja" <veli-
> matti.niini...@pp.otatamaveks.inet.fi> wrote:
>
>> Olen ollut yli 30 vuotta IT - hommissa ja Windowsin kanssa tekemisissä n. 25
>> vuotta. XP on ollut tähän mennessä vakain. W7 vaikuttaa lupaavalta.
> XP on tosiaan jo varsin hyvä.
itsensä, kun se asennetaan domainiin. Ja ettei Windowsissa ole toimivia
virtuaalityöpöytiä. Ja että Windowsin asennuksessa _kaikki_ parametrit
ovat oletusarvoisesti väärinpäin (Puhun Suomea ja kelloni on Tijuanan
ajassa ?!).
> Erityisen rasittava kokemus on uuden koneen osto, josta on seurannut
> muutaman viikon jatkuva pävitysten asennus boottauksineen höystettynä
> eri ohjelmien asennuksella boottauksineen.
> Joakim
PTM: Erityisen rasittavaa Windowsin ja miksei Linuxinkin kohdalla on,
että kukaan ei niitä kirjoittaessan ole yrittänytkään asettua
loppukäyttäjän hameeseen.
1. Käyttäjän datojen ja asetustietojen kopiointi käy taistelusta.
Kaikenlaisia rekistereitä, ini, cfg yms tiedostoja on kylvetty pitkin
hakemistopuuta näkyviin ja näkymättömiin hakemistoihin. Jo pelkästään
Firefox/Thunderbirdin käyttäjädatat ja bookmarkit on talletettu
piilohakemistoihin randomilla generoitujen hakemistonimien taakse.
2. Kaikki koneen toiminnat perustuvat työkaluajatteluun("Avaampahan
koneen, käynnistän käyttöjärjestelmän ja sitten käynistän
piirto-ohjelman").
Ihminen taas mieluummin perustaisi toimintansa projekti-ajatteluun
("Piirrämpäs tässä kuvan ja töhrimpäs siihen runon alle"). Jo pelkästään
se, että tehty työ pitää erikseen määrätietoisesti tallettaa, osoittaa,
että työn tekeminen ohjelmalla on tullut ohjelmoijan mieleen vasta
loppupeleissä.
Nimimerkllä 'taistelee koneiden kanssa'
PTM
> On 2008-12-23, PTM <ptm...@utu.fi> wrote:
>> PTM: LÖytyi taas yksi karttaohjelma, joka saattaisi toimia Linuxin
>> päällä sekä Wintoosassa:
>> http://www.eit.se/chartplotter/
>> Karkealtahan tuo näyttää, mutta herättää ajatuksia.
>> Kertokaa, jos kokeilette.
>
> Tämä toimii vaikka mummon pesukoneessa, siis jos ja kun
> pesukoneessa toimii java.
>
> http://eps.sourceforge.net/
>
> että karttasivujen pitää olls neliön muotoisia.
>
PTM: Sommittelin Karttapaikalta keräämiäni karttapalikoita tuohon
EPS:ään latitudin suunnassa. Palikoiden vasen alakulmat oli pyydetty 5
minuutin välein. Kukin palikka oli siis 5'x5' ja kaikki sijaitsivat
samalla latitudilla.
Vaan ei se näin toimikkaan !
Tarkemmin katsoen jokaisen palikan vasen alakulma (lounas) oli oikein.
Sensijaan oikea alakulma oli aina hieman poskellaan, kun
tutkimuskohteena oli Ahventenmeri.
Tämä johti tutkimaan asiaa paremmin ja muistelemaan hieman syvälisemmin
vanhoja kouluasioita. En siltikään ole ihan varma allaolevasta, enkä
loukkaannu oikaisusta:
Suomalaiset KKJ -kartat ovat Gauss-Krygeriläisiä, eli pallo on pistetty
putkeen, jonka akseli kulkee päiväntasaajatasossa. Suomen kartat on
piirretty putken neljässa asennossa. Putki sivuaa palloa 21, 24 27 tai
30 asteen kohdalla.
Nyt siis Suomen poikki piirretty latitudi ei näykkään
kansalaisen.karttapaikalla suorana viivana, vaan kaarena.
Asia selvä. Karttakuavia keräillessä ne pitää siis pyytää tältä
kaarelta, jonka yhtälö on -niin mikä ?
Longitudin suuntaisen poikkeaman lisäksi kuvapareissa on myös
latitudivirhe. Tuossa Getan paikkeilla virhe oli n. 42m peukalolla mitaten.
Karttalappuja ei siis voi latoa EPS:n ruudukkoon kuin kirjaimia
ristisanatehtävään. Tässä vielä hilse pöllyää, jos aion jatkaa tällä
polulla.
Nuo karttapaikan palikat olisivat muuten erinomaisia. 1:16000 riittää
loistavasti navigoinnin tueksi. 5'*5' mahtuu GIF-tiedostona alle 1 MB ja
PNG:nä n. 3MB.
Matti Grönroos
> Asia selvä. Karttakuavia keräillessä ne pitää siis pyytää tältä
> kaarelta, jonka yhtälö on -niin mikä ?
> Longitudin suuntaisen poikkeaman lisäksi kuvapareissa on myös
> latitudivirhe. Tuossa Getan paikkeilla virhe oli n. 42m peukalolla mitaten.
>
> Karttalappuja ei siis voi latoa EPS:n ruudukkoon kuin kirjaimia
> ristisanatehtävään. Tässä vielä hilse pöllyää, jos aion jatkaa tällä
> polulla.
Aivan varmasti pöllyää.
Ellipsoidipintaisen Gauss-Krüger-projektion maantieteellisten ja
suorakulmaisten koordinaattien väliset muunnoskaavat ovat muun
muassa dokumenteissa
http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS153/JHS153.pdf
http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS154/JHS154.pdf
Kuten huomaat, homma ei ole triviaali.
Mielestäni on turhaa lähteä liikkeelle maantieteellisistä
koordinaateista, koska niiden määrittelemä koordinaatisto ei
Gauss-Krüger-kartalla ole suorakulmainen.
Karttapaikan aineisto on kyllä järjestetty ruuduiksi, mutta
projektiokaistakohtaisten ruudukkojen mukaisesti. Yksikkönä on
maakrapujen yksikkö metri. Toistetaan hitaasti: m-e-t-r-i. Jos
haluat käyttää projektiin järjellisen määrän työtä, joudut
unohtamaan asteet, minuutit ja meripeninkulmat.
Esimerkiksi Getan kirkon koordinaatit KKJ1-kaistalla ovat 6696517P
1436676I. Toisin sanoen kuljetaan päiväntasaajalta 6696517 metriä
pohjoiseen pirkin kaistan keskimeridiaania 21 astetta. Siitä
pisteestä kuljetaan 1500000-1436676=63324 metriä länteen. Tästä
pisteestä vaikkapa 20 km karttapohjoiseen ja -itään sijaitseva
piste on koordinaateiltaan 6716517P 1456676I.
Nyt sinulla on käsissäsi koordinaatisto, jonka avulla voit poimia
neliönmuotoisia ruutuja, jotka osuvat toisiinsa saumattomasti.
Toivottavasti käyttämäsi ohjelma osaa kalibroida
Gauss-Krüger-projektion; useimmat osaavat ainakin pallopinnalle
piirretyn. Projektio eroaa Mercatorista muun muassa siitä, että
karttapohjoinen ja napapohjoinen poikkeavat toisistaan kaikkialla
muualla kuin projektiokaistan keskimeridiaanilla.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
Juss1 S4lm1
> PTM: Täläinen rojekti olisi todella tarpeen tulevaisuutta ajatellen,
> mutta jotta se onnistuisi, pitäisi määritellä työskentelyalueet,
> formaatit ja yrittää löytää joku työkalu, jolla tuo onnistuisi
> helpoiten. Työskentelyalueeksi voisi sopia vaikka kansalaisen
> karttapaikalta 1:4000 näkyvät lappujonot 5' välein. Työkaluksi
> tarvittaisiin ohjelma, jolla saisi tökättyä karttapohjalta kohdetta ja
> toisella kädellä näppäintä, joka vastaisi ko reimarityyppiä. Vielä isku
> Enterille ja reimari tallentuisi. Reimarityypit tietysti olisivat
> näkyvissä pieninä ikoneina ohjelman sivupalkissa.
> Ohjelman PHP:llä kirjoitettu runko on jo olemassa, tarvittaisiin vain
> tuo graafinen puoli asiasta, sekä liityntä taulukoon.
Javalla saisi jollain vaivalla ohjelman aikaiseksi, joka valitsisi
koordinaattien perusteella aina uuden karttasivun ja tallentaisi sen
levylle. Sitten voisi tehdä toisen Java-ohjelman, joka lukisi nuo
karttasivut ja tallentaisi ne sopiviksi isommiksi tiedostoiksi vaikkapa
BMP:ksi, tai vaikka suoraan sellaiseen formaattiin, jota OziExplorer jo
ymmärtäisi.
Merimerkit voisi tunnistaa jollain hahmontunnistusmenetelmällä.
Reimareita on kartoissa vissiin 20-30 eri tyyppiä, mutta kansalaisten
kartoissa ne on varmaan aina samassa asennossa, joten niiden tunnistus
olisi täysin mahdollista tehdä automaattisesti, vaikkapa hermoverkolla.
Sitä ei haittaisi ne syvyyskäyrätkään tms. paitsi aivan patologisissa
tapauksissa. Itsellä ei nyt vähään aikaan tosin ole aikaa tällaiseen
projektiin. Joillekin opiskelijoille tämä olisi sopiva projekti, kunhan
se ei ole epäeettinen jo lähtökohdiltaan.
> Kuten näkyy, tämä ei olisi helppo rojekti, joten ihan soitellen ei
> kannata lähteä sotaan, vaikka vapaaehtoisiakin löytyisi. Veikkaampa
> sitäpaitsi, että merenkulkulaitoksella on jo tälläinen taulukko
> olemassa, eivätkä he pahastuisi, vaikka amatöörivoimin sitä
> tutkittaisiin ja verrattaisiin olemassaoleviin karttoihin ja jopa luontoon.
> Pitäisi vaan osata nykäistä oikeasta narusta ja jutella mukavia.
Minusta on skandaali, että merenkulkulaitos pihtaa tietoa merenkulun
turvalaitteista nykyiseen malliin. Kuitenkin ne on verovaroilla sinne
laitettu, ja silti ei veronmaksaja mistään saa laillisesti ja ilmaisesti
merikarttoja jne. tietoa, vaikka kysymys on merenkulun turvallisuudesta.
--
Juss1 S4lm1
PTM
> PTM kirjoitti:
>
>> PTM: Täläinen rojekti olisi todella tarpeen tulevaisuutta ajatellen,
> Javalla saisi jollain vaivalla ohjelman aikaiseksi, joka valitsisi
> koordinaattien perusteella aina uuden karttasivun ja tallentaisi sen
PTM: Tälläinen on jo tehtynä php:llä, mutta on hiljainen toive, että
sitä käytettäisiin rajatusti ja harkitusti, jotta kartaston ylläpitäjän
linjayhteydet eivät enää menisi tukkoon. Mieleni tekisi pistää omille
sivuilleni jakeluun parhaiden kalapaikkojeni kartat ja karttalaput,
joista ne koostuvat, mutta tämä taitaisi olla copyrightin vastaista.
> Merimerkit voisi tunnistaa jollain hahmontunnistusmenetelmällä.
> Joillekin opiskelijoille tämä olisi sopiva projekti, kunhan
> se ei ole epäeettinen jo lähtökohdiltaan.
PTM: Näissä asioissa pitää todella varoa, ettei tee mitään laitonta.
Tuo hahmontunnistus olisi kova juttu, mutta ei helppo
alkeisohjelmointimenetelmillä. Väkisin vääntämällä sen tekee vaikka
Basic:lla, mutta moisesta on hauskuus pois.
Opiskelijalle tämä voisi avata polkuja maantieteen ja hallinnon puolelle ;)
>> Pitäisi vaan osata nykäistä oikeasta narusta ja jutella mukavia.
> Minusta on skandaali, että merenkulkulaitos pihtaa tietoa merenkulun
> turvalaitteista nykyiseen malliin.
PTM: Tästä en käy kinaamaan. On monta muutakin asiaa, joihin ei pysty
vaikuttamaan edes osallistumalla ahkerasti vaaleihin.
Juss1 S4lm1
> Juss1 S4lm1 wrote:
>> Javalla saisi jollain vaivalla ohjelman aikaiseksi, joka valitsisi
>> koordinaattien perusteella aina uuden karttasivun ja tallentaisi sen
>> levylle....
> PTM: Tälläinen on jo tehtynä php:llä, mutta on hiljainen toive, että
> sitä käytettäisiin rajatusti ja harkitusti, jotta kartaston ylläpitäjän
> linjayhteydet eivät enää menisi tukkoon. Mieleni tekisi pistää omille
> sivuilleni jakeluun parhaiden kalapaikkojeni kartat ja karttalaput,
> joista ne koostuvat, mutta tämä taitaisi olla copyrightin vastaista.
Olisi ehkä. Joku hakkeri voisi viritellä siitä torrentin ja laittaa
jakeluun, mutten ole toistaiseksi tällaista nähnyt, enkä tietenkään
tällaista laitonta tavaraa käyttäisi.
--
Juss1 S4lm1
PTM
>> polulla.
>
> Aivan varmasti pöllyää.
PTM: Kiitos, Matti. Minun oli oikein pakko printata vietisi ja liittää
se labrakirjan väliin. On aina mukava lukea viestejä, joista paistaa
läpi asiantuntemus.
Pallogeometria ei ole helppoa, vaikka jätettäisiin vielä pois pallon
litistymätkin.
Loppupeleissä joudutaan vielä tekemään WGS84-KKJ -muunnos GPS:ltä
karttapohjalle ja takaisin, ellei karttaa jo alkujaan tehdä WGS84
-muotoiseksi. Miinan ja Manun GPS kuitenkin näyttää WGS84:ää.
Olenko oikeassa, että KKJN:n vakio I-koordinaatti piirtää spiraalia
pallon pinnalle ? Eli mainitsemasi 1456676I kiertää pohjoisnapaa
äärettömästi läheten ?
Matti Grönroos
> Pallogeometria ei ole helppoa, vaikka jätettäisiin vielä pois pallon
> litistymätkin.
> Loppupeleissä joudutaan vielä tekemään WGS84-KKJ -muunnos GPS:ltä
> karttapohjalle ja takaisin, ellei karttaa jo alkujaan tehdä WGS84
> -muotoiseksi. Miinan ja Manun GPS kuitenkin näyttää WGS84:ää.
Aika moni GPS näyttää kyllä myös KKJ:tä, pikku virityksillä jopa
kaistan 1 koordinaatteja.
> Olenko oikeassa, että KKJN:n vakio I-koordinaatti piirtää spiraalia
> pallon pinnalle ? Eli mainitsemasi 1456676I kiertää pohjoisnapaa
> äärettömästi läheten ?
Et ole oikeassa.
I-koordinaatti on niiden pisteiden ura, jotka sijaitsevat
koordinaatin ilmaisemalla etäisyydellä keskimeridiaanista, valeitä
pois lukien.
Kaistan 1 valeitä on 1500000 eli 1456676 tarkoittaa etäisyyttä
1456676-1500000=-43324 eli 43,324 länteen keskimeridiaanista. Kyse
on siis puoliympyrästä. Se alkaa pituuspiirin 69W kohdalta 43,324
km etelänavalta, leikkaa Itämeren ja päättyy pituuspiirille 69W
43,324 km pohjoisnavalta. Se jatkuu toisella puolella maapalloa
niiden pisteiden muodostamana puoliympyränä, joka sijaitsee samat
43,324 km länteen pituuspiiristä 159W.
Asian voi helpoimmin mieltää muistelemalla, miten
Gauss-Krüger-projektio muodostetaan: Leikitään, että pituuspiirit
21E ja 159W muodostavat päiväntasaajan. Leikitään, että maan
akseli leikkaa tämän leikkipäiväntasaajan määrittämän tason maan
keskipisteessä (kuten oikeakin akseli tekee). Nyt 43,324 km:n
etäisyydellä leikkipäiväntasaajasta sijaitseva viiva sijaitsee
joka kohdassa yhtä kaukana leikkipäiväntasaajasta kuin todellinen
leveyspiiri 23,4' (noin) sijaitsee todellisesta päiväntasaajasta.
Ja koska leveyspiiri on pikkuympyrä, niin on tuo mainittu
itäkoordinaattien 1456676I määrittämä viivakin on pikkuympyrä, ei
spiraali.
TaaviUntamo
> Juss1 S4lm1 wrote:
>> PTM kirjoitti:
>>
>>> PTM: Täläinen rojekti olisi todella tarpeen tulevaisuutta ajatellen,
>>> mutta jotta se onnistuisi, pitäisi....
>> Javalla saisi jollain vaivalla ohjelman aikaiseksi, joka valitsisi
>> koordinaattien perusteella aina uuden karttasivun ja tallentaisi sen
>> levylle....
>
> PTM: Tälläinen on jo tehtynä php:llä, mutta on hiljainen toive, että
> sitä käytettäisiin rajatusti ja harkitusti, jotta kartaston
> ylläpitäjän linjayhteydet eivät enää menisi tukkoon. Mieleni tekisi
> pistää omille sivuilleni jakeluun parhaiden kalapaikkojeni kartat ja
> karttalaput, joista ne koostuvat, mutta tämä taitaisi olla copyrightin
> vastaista.
>
Kartat netissä ovat todella hankalia copyrightin kannalta. Minä olen viime
aikoina tehnyt kaikki nettiin ja karttoihin liittyvät ohjelmat googlen
kartoilla. Niitä saa käyttä ilmaiseksi. Sen päällä voi jakaa esim reittejä
ja pisteitä. Merimerkkien tallentamiseen voi tietysti olla jokin toinen
sovellus, joka käyttää muita karttoja, sellaisia, joita saa yksityinen itse
käyttää. PTM voisi siis jakaa kalapaikat googlella, vaikka ne olisi tehty
muualla. Minä olen tehnyt nettisivuja, jotka hakevat koordinaatit
mysql-tietokannasta. Tässäkin projektissa siis ehdottaisin, että data on
pisteinä (vektoreina) mysql:ssä, josta ne sitten voi poimia kartalle tai
taulukkoon. Jakaa siis voisi vain sitä osaa datasta, mihin on oikeus.
Karttoja ei jaettaisi.
Juss1 S4lm1
> Kartat netissä ovat todella hankalia copyrightin kannalta. Minä olen viime
> aikoina tehnyt kaikki nettiin ja karttoihin liittyvät ohjelmat googlen
> kartoilla.
Omaan veneeseeni ei Googlea saa, joten tällaisten karttojen
käyttökelpoisuus on rajallista.
--
Juss1 S4lm1
TaaviUntamo
En tarkoittanut, että loppukäyttäjällä (esim Jussilla) olisi omassa koneessa
google. Siellä voi olla lokaali sovellus, lokaalein kartoin, ostetuilla,
skannatuilla, luvallisesti tai luvattomasti kopioiduilla kartoilla. Sen
sijaan se yhteistyövaihe tai datojen jakovaihe, jossa kaivataan
nettisovellusosaa, voisi olla toteutettu googlella.
Kukin voi sitten kerätä omat kartat vaikka tuolla:
http://www.tietokone.fi/softa/tiedosto.asp?id=13590
Karttojen päällä voisi sitten esittää pistemäisiä tai viivamaisia kohteita
tietokannasta. Minä ainakin ymmärsin asian niin, että projektissa olisi kyse
nimenomaan yhteistyössä kerätä pistedataa eli esim reimarien paikat.
Juss1 S4lm1
> Juss1 S4lm1 wrote:
>> Omaan veneeseeni ei Googlea saa, joten tällaisten karttojen
>> käyttökelpoisuus on rajallista.
> En tarkoittanut, että loppukäyttäjällä (esim Jussilla) olisi omassa koneessa
> google. Siellä voi olla lokaali sovellus, lokaalein kartoin, ostetuilla,
> skannatuilla, luvallisesti tai luvattomasti kopioiduilla kartoilla. Sen
> sijaan se yhteistyövaihe tai datojen jakovaihe, jossa kaivataan
> nettisovellusosaa, voisi olla toteutettu googlella.
> Kukin voi sitten kerätä omat kartat vaikka tuolla:
> http://www.tietokone.fi/softa/tiedosto.asp?id=13590
Tuollainen työkalu olisikin kyllä käyttökelpoinen.
> Karttojen päällä voisi sitten esittää pistemäisiä tai viivamaisia kohteita
> tietokannasta. Minä ainakin ymmärsin asian niin, että projektissa olisi kyse
> nimenomaan yhteistyössä kerätä pistedataa eli esim reimarien paikat.
No jos kerran ne kartat saa tallennettua omalle levylle, on homma
helppoa. Siinä tapauksessa Google maps voisi olla käyttökelpoinen
veneilyssä, kun halutaan ottaa läppäri mukaan veneeseen. Reimareiden
paikoista en ole aivan varma, sillä niiden pitäisi olla tarkalleen
oikealla paikalla, enkä tiedä, millaisella tarkkuudella Google maps osaa
paikan esittää. Se sama karttamateriaali taitaa kyllä olla käytössä
useassa autonavigaattorissa, joten varmaan se on riittävän tarkkaa
tähänkin. Monella on kuitenkin veneessä vain joku Windows CE-pohjainen
laite, ja vaadittaisiin vielä vähän temppuilua, että kartat saisi
mukavasti näkymään. Oziin ne voi toki saada samaan tapaan kuin muutkin
grafiikat, mutta vähän työtä se vaatisi.
--
Juss1 S4lm1
PTM
> ilmaisemalla etäisyydellä keskimeridiaanista, valeitä pois lukien.
ja tussin. Menee muuten aivo kohta solmuun ;)
Ajatustani hämäsi nimenomaan tuo ylläoleva lause, jonka olen eri
muodoissa tavannut muuallakin. Jos piirrän pallolle napojen kautta
kulkevan ympyrän, eli keskimeridiaanin) ja sen viereen vakioetäisyydelle
samansuuntaisen viivan (ympyrä sekin vaikkei kuljekkaan napojen
kautta), ei sekään tosiaan ole spiraali.
Työkaveri jo kehotti hankkimaan asiaa koskevan hyvän kirjan ja menemään
omaan huoneeseeni lukemaan. Lupasi pistää oven ulkopuolelta lukkoon ;)
Mikael
> PTM: Erityisen rasittavaa Windowsin ja miksei Linuxinkin kohdalla on,
> että kukaan ei niitä kirjoittaessan ole yrittänytkään asettua
> loppukäyttäjän hameeseen.
> 1. Käyttäjän datojen ja asetustietojen kopiointi käy taistelusta.
> Kaikenlaisia rekistereitä, ini, cfg yms tiedostoja on kylvetty pitkin
> hakemistopuuta näkyviin ja näkymättömiin hakemistoihin. Jo pelkästään
> Firefox/Thunderbirdin käyttäjädatat ja bookmarkit on talletettu
> piilohakemistoihin randomilla generoitujen hakemistonimien taakse.
Windowsissa juu, muttei nyt sentään linuxissa.
Linuxissahan riittää että ottaa /homen talteen niin tulee kaikki
bookmarkit ja applikaatiokohtaiset konfisfileet mukana.
Systeemikohtaiset /etc alla.
Ja jos data on viisaasti yhdessä paikassa, vaikka /mnt/data niin se myös
talteen. Kolme hakemistoa ja aina kaikki tallessa.
Windowsin osalta tämä ripottelu ja piilottelu on tosiaan täysin
sietämätöntä ja järjenvastaista toimintaa. Mutta onneksi voi valita mitä
käyttää.
mce
PTM
> PTM wrote:
>> Kaikenlaisia rekistereitä, ini, cfg yms tiedostoja on kylvetty pitkin
>> hakemistopuuta näkyviin ja näkymättömiin hakemistoihin. .
>
> Windowsissa juu, muttei nyt sentään linuxissa.
>
> Linuxissahan riittää että ottaa /homen talteen niin tulee kaikki
> bookmarkit ja applikaatiokohtaiset konfisfileet mukana.
> Systeemikohtaiset /etc alla.
PTM: Käyttäjästä riippuen saattavat myös /usr/bin, /usr/local ja
vastaavat leikkialueet sisältää rakenteita, jotka on hyvä kopioida talteen.
Itselle on tullut tavaksi rakentaa /home/bin ja tallettaa sinne
omatekemät scriptit jotta varmuuskopiointi olisi helpompaa.
Ubuntussa keksin vasta jokin aika sitten komennon, jolla saan talteen
tiedon asennetuista paketeista:
dpkg-query -W -f='${Installed-Size;10} \t${Package}\n' | sort -k2 >
packages.log
C. S.
<ptm...@utu.fi> wrote in message
news:9d81a2c9-426d-42e9...@n21g2000vba.googlegroups.com...
<Kysymys: olisiko jostain saatavissa tauluko, johon olisi kirjattu
<kaikki Suomen merimerkit ?
<Jos ei ole, olisiko järkeä alkaa vaikka kimpassa tehdä tälläistä
<taulukkoa ?
Minulla oli aikoinaan Loisto ohjelma jossa merimerkeistä sai klikkauksella
esiin niiden koordinaatit ja jopa nimet joten jossain
(Merenkulkuhallituksessa vai onko sekin nykyään toisenniminen) löytyy kyllä
digitaalidataa asiasta.
Asiaan tuo tosin pientä lisämaustetta se että merimerkeillä oikeasti on
kolme sijaintia, virallinen yllämainittu siljainti, sijainti merikortilla ja
sijainti todellisuudessa. Loiston näytössä kaksi ensimmäistä näkyi
erivärisinä merkkeinä ja niiden etäisyys toisistaan oli huomattava, ehkä
jopa satakunta metriä.
Tämä tietoni on jo vuosien takkaa joten uusissa INT korteissa on ehkä jo
saatu merkit oikeille paikoilleen mutta varma on että se paikka ei vieläkään
kovin suurella tarkkudella ole sama kun paikka luonnossa.
Caitzu
Harald Hannelius
> Ubuntussa keksin vasta jokin aika sitten komennon, jolla saan talteen
> tiedon asennetuista paketeista:
> dpkg-query -W -f='${Installed-Size;10} \t${Package}\n' | sort -k2 >
> packages.log
OT: dpkg --get-selections |grep -v deinstall
--
A: Top Posters! | s/y Charlotta |
Q: What is the most annoying thing on mailing lists? | FIN-2674 |
http://www.fe83.org/ Finn Express Purjehtijat ry | ============= |
Harald H Hannelius | harald (At) iki (dot) fi | GSM +358 50 594 1020
PTM
> Ei se Java NIIN vaikeata ole.
PTM: Ei vaikeaa, mutta tylsää, kuten oppiminen aina. Nyt kun sen verran
on perehtynyt JAVA:aan, että saa sillä karttalehtiä ladottua ikunalleen
isommaksi kartaksi, ei vieläkään ole ihastus syntynyt.
Tietyt asiat on helppo tehdä Javalla, mutta kaikkineen syntaksi on
_minusta_ täysin elämälle vierasta, "Pers edellä puuhun".
Joku JAVA-konkari vääntäisi karttaohjelman viikossa kasaan. Itsellä
menee varmaa loppu kevät ennenkuin saan ohjelmasta edes itseäni
miellyttävän.
Karttalappujen ladonta ruudulle oli lopulta hyvinkin helppoa. Zoomaus
syntyi siinä sivussa. Kuvien kiertämisen suhteen taistelen itseni
kanssa. Itse olen tottunut pitämään kartan aina pohjoinen menosuuntaan,
eli etelä osoittaa omaa napaa. Miksi siis tehdä kartan kiertorutiinia
lainkaan.
Menujen rakentelu onnistui ensimmäisellä yrittämällä, kunnes totesin,
että en edelleenkään pidä tuollaisista menuista ja pyyhin koko jutun pois.
Tässä ohjelmaa kehitellessä on mielessä käynyt muutamia villejä ideoita:
- GPS:n liittäminen mukaan ;)
- conf-file ja komentoriviparametrit.
- minimaaliset menut
- Hauskaa olisi, jos ohjelma lataisi jostain webistä lisää
kartta-aineistoa pyydettäessä ja latoisi sitä ruudulle.
- lisäosa, jonka avulla voisi kerätä kompassin eksymätaulukon eri
sivutuulille.
- tuulen suunnan osoitus kartalla.
- editori lokikirjan ylläpitoon. Mahdollisesti myös valokuvien
liittäminen kohteisiin.
- AIS, APRS datan piirto.
- tutkakuva
- lisäinfon liittäminen karttapisteisiin. Syvyystietoahan ei tietenkään
saa kirjata, mutta montaa muuta. Tästä saattaisi saada muodostettua
waypoint-järjestelmän.
- Meri-CD-kuvien tuonti. Tämä on tosin turha tässä vaiheessa, mutta moni
varmaan tätä kaipaisi.
- eri mittakaavoihin tehtyjen karttojen automaattinen käyttö
nopeuttamaan kuvanpiirtoa
- track
Käytössä on tällä hetkellä karttamateriaalia n. 10 GB kattaen koko
saaristomeren Porista Helsinkiin _riittävällä_ tarkkuudella. Koko
materiaali mahtuu siis hyvinkin USB-tikulle tai SD-kortille. eeePC:n
kaikkea sisäista muistia ei siis tarvitse vallata tälle sovellukselle.
Hiljalleen tästä saattaa rakentuakin karttaohjelma. Ainakin omaan käyttöön.