Bensiini pilaantuu?
Ari Virtanen
---
Korviini on monelta eri taholta kuulunut tarinaa,
jonka mukaan kanistereissa talven yli säilytetty
bensa olisi keväällä käyttökelvotonta. Uskottava
se varmaan on, mutta osaako joku kertoa
a) Mitä sille seisoessa tapahtuu?
b) Mitä ilmiö tekee moottorille, jos bensaa
kuitenkin käyttää?
c) Voisiko ilmiötä mitenkään estää "kotikonstein"?
d) Kannattaako bensaa kuitenkin käyttää esim.
sotkemalla siihen mukaan juuri huoltikselta
haettua "uudempaa" bensaa?
Harmittaa kanistereihin jääneen lastin poisheit-
täminen (mitenkähän muuten tapahtuu ympäristö-
ystävällisesti, huoliikohan huoltamo sitä takaisin?).
Bensa on 95:ta lyijytöntä menossa nelitahti jammuun,
eli öljyä ei ole seassa, jos tällä tiedolla on asiaan
jotain vaikutusta...
Tiedoista kiitollinen
Ari
Pasi Pouri
Ari Virtanen wrote:
Aluksi pohjastus vastauksiini. Moottorisahojen valmistajat ovat
tuoneet kauan sitten markkinoille bensiinin, joka kestää säilytyksen
pitkiäkin aikoja. Olemme palokunnassa käyttäneet tätä, joskin
hinta on hirveä. Tosin bensaa menee vuodessa vain pari 10 litran
kanisteria, joten kustannus on loppujen lopuksi pienehkö
verrattuna muihin kustannuksiin.
Ongelmana palokunnan moottorisahoissa ja muissa polttomoottori-
käyttöisissä laitteissa on, että ne voivat seistä monta kuukautta ennen
seuraavaa pitkäaikaista käyttöä (eli tankkausta), joten bensa on vanhaa.
Tällöin taas sahan tms. käyntiin saaminen on työlästä (jos lähtee
lainkaan),
joten käyttämällä tuota kallista "erikoisbensaa" saha lähtee herkästi
käyntiin
ja tehot on tallella. Käytännössä olen huomannut eron, mutten tiedä
paljonko markkinamiehillä on osuutta kyseisessä aiheessa.
> a) Mitä sille seisoessa tapahtuu?
Ainakin höyrystymisominaisuudet pienenee, eli kone ei käynisty
enään niin hyvin (tai kaikkia tehoja ei saa irti).
> b) Mitä ilmiö tekee moottorille, jos bensaa
> kuitenkin käyttää?
En usko muuta kuin käyntiongelmat. Tästä en ole tosin varma.
> c) Voisiko ilmiötä mitenkään estää "kotikonstein"?
Ei ymmärtääkseni (tai estä hapen pääsy kanisteriin?). Jotain
lisäainetta on kyllä saatavilla. Kysy esim. moottorisahojen
bensojen myyjiltä.
> d) Kannattaako bensaa kuitenkin käyttää esim.
> sotkemalla siihen mukaan juuri huoltikselta
> haettua "uudempaa" bensaa?
En ole huomannut mitään ongelmia tuolla tavalla
toimiessani, mutta on vain oma kokemukseni.
Riskin saat kantaa itse :-(
> Bensa on 95:ta lyijytöntä menossa nelitahti jammuun,
> eli öljyä ei ole seassa, jos tällä tiedolla on asiaan
> jotain vaikutusta...
Ymmärtäisin että on. Öljy (mitä mm. moottorisahojen bensassa
on) sekoittaa pakkaa, mutta en tiedä kuinka. Ehkä vain korostaa
bensan ominaisuuksien heikentymistä.
Tulipas taas paljon ehkä, mahdollisesti jne sanoja.....
-- PP
Jari Hietala
>Korviini on monelta eri taholta kuulunut tarinaa,
>jonka mukaan kanistereissa talven yli säilytetty
>bensa olisi keväällä käyttökelvotonta. Uskottava
>se varmaan on, mutta osaako joku kertoa
Moottorikelkoissa on (kuulemma) sama ilmiö, tosin kesäaikaan. :-)
>a) Mitä sille seisoessa tapahtuu?
Bensan kevyemmät (=lyhyempiketjuiset) komponentit höyrystyvät ja karkaavat.
> b) Mitä ilmiö tekee moottorille, jos bensaa
> kuitenkin käyttää?
Käy huonommin jos käynnistyy ollenkaan. En tiedä vaurioittaako jotenkin.
>c) Voisiko ilmiötä mitenkään estää "kotikonstein"?
Käytä kanisteriin jäänyt bensa talven aikana jossain muualla (autossa vaikka
jos se on tavallista 95:ta) ja osta keväällä uutta veneeseen. Ilmiö ei
aiheudu niinkään ilman hapesta vaan ihan yksinkertaisesti bensan
komponenttien höyrystymisestä.
>d) Kannattaako bensaa kuitenkin käyttää esim.
> sotkemalla siihen mukaan juuri huoltikselta
> haettua "uudempaa" bensaa?
En usko että on ongelmia. Sotke siten että sitä uuttakin bensaa on seoksesta
riittävästi. En osaa suhdetta sanoa, mutta jospa jollain on ihan
kokemustietoa aiheesta.
jari
Benkku
kuukaudessa. Toiset koneet ovat tälle herkempiä kuin toiset. Itse pistän
venemoottorin viimeiseen tankilliseen bensan
säilöntäainetta/oktaaniboosteria (maksoi n. 30 valtuutetulta yammu
jällenmyyjältä). Tällä vältetään sakan muodostuminen kaasareihin sekä
tankissa olevan bensan pilaantuminen. Lisäksi tietenkin ohjeiden mukainen
"fogging oil" käsittely ja jäähdytysjärjestelmän huuhtelu makealla vedellä
Terv
Benkku
Jari Hietala <jari.h...@psv-mv.fi> wrote in message
news:0D2l6.18$PD1...@read2.inet.fi...
Mika Jalava
Benkku wrote:
> Bensan lisäaineistuksen ominaisuudet heikkenevät kuulemma noin 3
> kuukaudessa. Toiset koneet ovat tälle herkempiä kuin toiset. Itse pistän
> venemoottorin viimeiseen tankilliseen bensan
> säilöntäainetta/oktaaniboosteria (maksoi n. 30 valtuutetulta yammu
> jällenmyyjältä). Tällä vältetään sakan muodostuminen kaasareihin sekä
> tankissa olevan bensan pilaantuminen.
Hyvä konsti, lienee aine samankaltaista kuin muidenkin
perämoottorivalmistajien nimellä myytävät säilöntäaineet. Itse olen siinä
mainostamassani Evinrude 20-romussa käyttänyt ko. lisäainetta (OMC:n omalla
nimellä kaupattavaa) jatkuvasti, jostain syystä kone käy merkittävästi
paremmin sen kanssa. Kumma juttu, nimittäin se normaalikäyttöön tarkoitettu
lisäys on niin pieni (muistaakseni jotain 1 fl.oz per neljä gallonaa eli
vajaat pari ruokalusikallista noin 15 litraan :-) ettei sillä voisi uskoa
olevan kuin homeopaattista merkitystä. Mutta siis vaikuttaa, erityisesti
tyhjäkäyntiin ja käynnistyvyyteen vieläpä niin paljon että siitä viitsii
maksaa sen viiskymppiä pullo, olikohan se 12 fl.oz, jotain parisataa
millilitraa kai. Sitä en kyllä ymmärrä ollenkaan voiko tuollainen aine
jotenkin vaikuttaa bensan herkimmin kaasuuntuvien osien karkaamiseen. Talveksi
laitoin tupla-annoksen ohjeen mukaan, katsotaan lähteekö keväällä käyntiin.
Mika
TiLi
viestissä:3A942563...@iki.fi.invalid...
>
> > a) Mitä sille seisoessa tapahtuu?
>
> Ainakin höyrystymisominaisuudet pienenee, eli kone ei käynisty
> enään niin hyvin (tai kaikkia tehoja ei saa irti).
Joskus olen kuullut että nykyisissä bensoissa olisi lisäaineena butaania
kylmäkäynnistystä ja palamista helpottavana aineena. Tämä saa ainakin
vanhemmat kaasuttimella varustetut autot nykimään ("kengurubensaa"). Tämän
ongelman poistamiseksi neuvoksi annettiin seisottaa museoautojen bensaa
muutama viikko ennen tankkiin laittoa - haihtuu kuulemma ajan kanssa pois ->
käynnistyvyys heikkenee.
> > b) Mitä ilmiö tekee moottorille, jos bensaa
> > kuitenkin käyttää?
>
> En usko muuta kuin käyntiongelmat. Tästä en ole tosin varma.
Kun lyijy poistettiin polttoaineista, korvattiin ne muilla kemiallisilla
yhdisteillä - jotka ovat kuulemma herkkiä haihtumaan pois seisoessaan tai
kun pa on kuumaa. Saattaa aiheuttaa venttiilien voitelun heikkenemistä.
>
>
> > c) Voisiko ilmiötä mitenkään estää "kotikonstein"?
>
> Ei ymmärtääkseni (tai estä hapen pääsy kanisteriin?).
Haihtumisen estäminen -> tiivis tankki - aivan täynnä bensaa... ?
>
>
> -- PP
>
>
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.li...@trafox.fi
Mika Halttu
> c) Voisiko ilmiötä mitenkään estää \"kotikonstein\"?
En tiedä onko tämä \"kotikonsti\", mutta isoissa tankeissa on pyritään
pienentämään polttoaineen ja ilman kosketuspinta-alaa lisäämällä
säiliöön jonkinlaisia kelluvia palloja. Näin haihduttava pinta-ala
pienenee.
En kehottaisi kokeilemaan pingispalloilla...
Mika
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
T.Uusilehto
Ari Virtanen <ari.vi...@xxx.inet.fi> wrote in message
news:RHUk6.287$CF.1...@read2.inet.fi...
> HEI
> ---
>
> Korviini on monelta eri taholta kuulunut tarinaa,
> jonka mukaan kanistereissa talven yli säilytetty
> bensa olisi keväällä käyttökelvotonta. Uskottava
> se varmaan on, mutta osaako joku kertoa
Eipa kokemus kylla tuollaista tue .
Kymmenen vuotta voi jotain tehda, mutta kylla talven vanhassa
bensassa ei mitaan huomaa ajossa . En silti ole missaan avoastioissa sita
sailytellyt. Ei kai kukaan muukaan ?
Moottorisahaan/ruohonleikkuriin olen aina ostanut 30 litran kannussa
tavaraa,
ja toisinaan se kannu on kestanyt useammankin vuoden kerrallaan. Mitaan ei
huomaa
kaytossa, ja sehan se on tarkeinta ?
Timo
Sami Vastela
>
> Harmittaa kanistereihin jääneen lastin poisheit-
> täminen (mitenkähän muuten tapahtuu ympäristö-
> ystävällisesti, huoliikohan huoltamo sitä takaisin?).
Tuo mulle jos on jaany ylimaaraista, havitan sen ekoloogisesti peugeotin
tankkiin.
Sami
Dag Stenberg
> Korviini on monelta eri taholta kuulunut tarinaa,
> jonka mukaan kanistereissa talven yli säilytetty
> bensa olisi keväällä käyttökelvotonta. Uskottava
> se varmaan on, mutta osaako joku kertoa
Minulle kertoi lähibensa-aseman myyjä että seisonutta bensaa voi hyvin
käyttää "isoissa" koneissa, mutta 4-5 hv perämoottoreitten ja
ruohonleikkureiden tms. hienoiset kaasutinreijät voivat tukkeutua
syntyneiden sakkojen ansiosta. Sakkojen kemiallista luonnetta hän ei
kertonut. Ja siis, vanhaa kamaa ei voinut tehdä haitattomaksi laimentamalla.
Dag Stenberg
Matti Suorsa
T.Uusilehto <ti...@nic.com> wrote in message
news:uy6l6.3556$Jo1....@uutiset.nic.fi...
>
> Ari Virtanen <ari.vi...@xxx.inet.fi> wrote in message
> news:RHUk6.287$CF.1...@read2.inet.fi...
> > HEI
> > ---
> Eipa kokemus kylla tuollaista tue .
> Kymmenen vuotta voi jotain tehda, mutta kylla talven vanhassa
> bensassa ei mitaan huomaa ajossa . En silti ole missaan avoastioissa sita
> sailytellyt. Ei kai kukaan muukaan ?
> Timo
Samat sanat. En ole litraakaan bensaa heittänyt pois ja keväällä en ole
koskaan havainnut mitään erikoista moottoria käynnistäessä. Monen kymmenen
vuoden kokemuksella puhun.
Onpa hyvä, ettei tämmöisestä jutusta ole aikaisemmin ollut puhetta. Eipä
silti, että olisin itsekään siitä kellekään kertonut, miten uskalias olen
ollut ;-)
Matti
Mikko Rönkä
: Minulle kertoi lähibensa-aseman myyjä että seisonutta bensaa voi hyvin
: käyttää "isoissa" koneissa, mutta 4-5 hv perämoottoreitten ja
: ruohonleikkureiden tms. hienoiset kaasutinreijät voivat tukkeutua
: syntyneiden sakkojen ansiosta. Sakkojen kemiallista luonnetta hän ei
: kertonut. Ja siis, vanhaa kamaa ei voinut tehdä haitattomaksi laimentamalla.
Tästä on ihan käytännön kokemusta kaverini veneestä, jossa on
neliheppainen apumoottori. Syksyllä muutaman kerran käytetty uusi moottori
ei pysynyt enää keväällä kunnolla käynnissä -> bensat vaihtoon ja sen
jälkeen toimi niin kuin pitääkin.
--
-----------------------------------------
Mikko Rönkä http://www.iki.fi/mronka/
Max Wilhelmson
wrote:
Mikäli oikein muistan:
Sakat ovat m.m. parafiineja jotka varsinkin kylmässä separoituvat
bensasta (ja myös polttoöljystä). Muistuttaa lähinnä limaa. Tunnetaan
myös nimellä 'gum'. (haku termeillä 'diesel', 'oil', 'MDO', 'gum'
tuotti muistaakseni joitakin osumia jotka kertoivat tästä enemmän. )
Itse en ikinä täytä veneen dieseltankkia talveksi vaan jätän sen
mahdollisimman tyhjäksi. Mahdollinen kondensoitunut vesi
polttoaineessa on pienempi ongelma ja suurin osa siitä jää
vedenerottajaan.
Max
Ari Virtanen
Dag Stenberg wrote in message <973c50$dp1$1...@oravannahka.helsinki.fi>...
Tämä kuulosti hyvältä selitykseltä. Työkaverini pelottelivat pahemmalla
ongelmalla:
Haihtuvat aineet saattaisivat pienentää bensan oktaaniarvoja, seurauksena
ennen-
aikainen syttyminen ja nakutus. Ja se kuulemma sitten rassaa konetta...
Bensa on kyllä varsin täysissä ja ilmatiiveissä kanistereissa. Itse mietin
että olisiko
esim. bensan kausittaisella sekottamisella jotain vaikutusta asiaan (jos
vaikka sakat
jäisivät ilmestymättä). Sekoittamisella tarkoitan lähinnä kannujen
pyörittelyä.
Ari
Ari Meskanen
> Korviini on monelta eri taholta kuulunut tarinaa,
> jonka mukaan kanistereissa talven yli säilytetty
> bensa olisi keväällä käyttökelvotonta. Uskottava
> se varmaan on, mutta osaako joku kertoa
>
> a) Mitä sille seisoessa tapahtuu?
Puolueettoman asiantuntijalausunnon mukaan bensasta katoaa hiilihappo.
Sama tulos saadaan aikaan kuulemman myös tankkia ravistamalla (vrt.
vissypullon ravistaminen). Paremman totuuden saanee muista vastauksista.
>
> c) Voisiko ilmiötä mitenkään estää "kotikonstein"?
Veneliikkeessä myydään jonkinlaista bensanparannuslitkua (Fuel
Conditioner), joka etiketin mukaan sisältää näitä ajan myötä kadonneita
kemikaaleja. Tiedä sitten. Voi kuulua sarjaan 'Nestemäinen metalli'.
>
> d) Kannattaako bensaa kuitenkin käyttää esim.
> sotkemalla siihen mukaan juuri huoltikselta
> haettua "uudempaa" bensaa?
Kymmenisen vuotta on operoitu 60 hp Yamahaa (kiinteällä tankilla)
periaatteella '20 litraa tuoretta bensaa päälle ja menoksi', ja hyvin
pelaa. Varsinkin kun muistaa pistää joukkoon lirauksen isopropanolia
a'la Teboil.
> Harmittaa kanistereihin jääneen lastin poisheit-
> täminen (mitenkähän muuten tapahtuu ympäristö-
> ystävällisesti, huoliikohan huoltamo sitä takaisin?).
Käypä tuo aika moneen autoonkin.
AM
V. Itkonen
Sami Vastela <Sami.V...@lmf.ericsson.se> kirjoitti
viestissä:3A950AFD...@lmf.ericsson.se...
sytytyksessä tms. Itselläni meni 2 vuotta sitten n. 100 L bensiiniä
kaikenlaisiin sytytys tarkoituksiin kun löysin vanhasta vajasta miltei puhki
ruostuneen 200 L astian mikä oli puolillaan bensiiniä. Missään laitteissa
sitä ei voinut käyttää kun syttymis ominaisuudet olivat aika kehnot sekä
ruostetta oli aikalailla. Polttaessa bensiiniä se paloi hieman polttoöljyn
tyyliin mutta oli kuitenkin selvästi äkäisempää..
Tuon ruostebesan kun olisi peugeottii havittanut olisi siitä pökötille
tullut moisia vatsanpuruja!! ;-)
_Ville
Yrjö Peltonen
juonteessa on jo esiintynyt erilaisia mielipiteitä. Itselläni on ollut
käsitys, että aiemmin esiintyneet ongelmat olisivat liittyneet nimenomaa
2-t sekoitteisiin, joissa tapahtui pitkän seisotuksen yhteydessä jotain
öljyn ja bensan lisäaineiden yhteensopimattomuuden seurauksena.
Tällaisia tapauksia pääsin seuraamaan -70 luvulla.
Itse olen purkanut 90 luvulla puolitutun pikkukoneen kaasarin, josta
löytyi liimamaista mössöä, joka ei liuennut bensaan, alkoholiin
(isopripanoli ja etanoli) eikä veteen, muuta ei ollut käsillä. Koska
kaveri oli luonteeltaan suurpiirteinen, en voinut olla varma oliko
koneen voitelua hoidettu asianmukaisilla öljyillä, vai oliko
mahdollisesti voiteluaineeksi joutunut joskus vahingossa teräketjuöljyä,
sitä kun on näkyi olevan nurkissa.
Varoituksista ja 70 luvun kokemuksista johtuen olen tyhjentänyt
venebensat, 2-t sekoitteet siis, auton tankkiin pikkuerissä ja ajanut
pois. Toisaalta tiedän, että talven seisoneita moottorisahojen
sekoitteita, mopojen sekoitteita ja ruohonleikkurin bensoja (nelari)on
ihan lähipiirissä käytetty hyvällä mestyksellä, jopa parikin vuotta
seisoneina ja nämä bensat on säilytetty joko puolilämpimässä, ei siis
pakkasessa, tai vaihtoehtoisesti täysin kylmissä varastotiloissa. Samoin
moottoripyörien, lähinnä nelarien tankissa bensat on säilyneet
käyttökelpoisena. Vaikealta tuntuisi myös uskoa, että venemiehet, joilla
on suuria kiintotankkeja, tyhjentäisivät tankkinsa syksyllä.
Varmanpäälle pelaavat lisäävät menoveteen vain jotain fuel
conditioneeria, joita suositellaan perämoottoritehtaiden weppisivuilla
offseason huollon yhteydessä. Tarpeesta en ole vieläkään varma.
Se mitä bensalle varmasti tapahtuu seisotuksen aikana on jo juonteessa
aiemminkin mainittu. Kevyet jakeet haihtuu, ja käynnistyvyys kylmissä
olosuhteissa heikkenee tämän vuoksi. Bensojen ns. talvilaatuun lisätään
butaania, joka liukenee sinne. Butaani on kuitenkin huoneen lämmössä
kaasumaista, nestekaasun pääkomponentti, ja haihtuu hiljalleen bensasta
pois. Myös muut lyhyet hiilivetypätkät haihtuvat enemmän kuin raskaammat
jakeet. Tämä tapahtuu sitä nopeammin, mitä lämpöisemmässä säilytys
tapahtuu ja sillä edellytyksellä, että astiasta pääsee alle butaanin
höyryn paineella kyseisessä lämpötilassa tavaraa ulos. Muoviastiat,
joita ei ole valmistettu bensan säilytykseen, tai ovat huonolaatuisia,
päästävät kevyet jakeet suoraan seinämänsä läpi.
Jos säilytys tapahtuu esim. peltisessä jerrykanisterissa, jonka korkin
tiiviste on kunnossa, ei haihtumista paljon tapahdu. Astiaan tulee paine
joka tasapainossa nesteen höyrynpaineen kanssa ja tilanne vakiintuu.
Avoimessa astiassa, siis tankissa jossa on huohotusputki auki tai
seinämät läpipäästävää tavaraa, pitkään seisoneen bensan höyrystyminen
voi siis em. tapahtuman seurauksena olla merkittävästi huonompaa kuin
tuoreen. Ongelmaan voi vaikuttaa nimen omaa lisäämällä tuoretta,
mieluumin talvilaatuista tavaraa päälle. Kiintotankkisissa ja pitkän
polttoaineen siirtoputken omaavissa ratkaisuissa voi ensikäynnistys
kuitenkin olla normaalia hitaampi, koska putkissa ja kaasarissa on
todennäköisesti sitä vanhaa, vähän huonommin höyrystyvää tavaraa.
Parafiinien erottumista bensoista edes kovassa pakkasessa on vaikea
uskoa. Se on diiselin ja erityisesti kesälaatuisen diiselin ja löpön
murheita.
Ykä
Benkku
ominaisuuksista (myös säilyvyydestä) - tässä yhteydessä kiinnostavin ehkä
Futura green-pienkonebensa ja maininta sen soveltuvuudesta esim
moottoripyörien talvisäilytytsbensaksi. (www.fortum.fi).
Terv
Benkku
Dag Stenberg <sten...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:973c50$dp1$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Ilkka Leinonen
koneelle. Väittävät sen huuhtelevan öljykalvon pois 2-t koneen
neulalaakereista ja ainakin monen 3-t moottorin ohjekirjassa sellaisten
käyttö kielletään.
I.L.
Ilkka Leinonen
koneelle. Väittävät sen huuhtelevan öljykalvon pois 2-t koneen
käyttö kielletään.
I.L.
>
>
Dag Stenberg
> Mikäli oikein muistan:
> Sakat ovat m.m. parafiineja jotka varsinkin kylmässä separoituvat
> Itse en ikinä täytä veneen dieseltankkia talveksi vaan jätän sen
> mahdollisimman tyhjäksi.
Olisiko tässä selitys siihen, että 13 hv Westerbeke-sisämoottorini on
käynyt huonosti viime kesän. Jätin nimittäin tankkin kaiken dieselöljyn
talveksi. Nyt jätin sen taas.... eihän tankki tyhjene millään kesässä ja
mihin varastoon tunget 60 litraa polttoöljyä - ei huoli venekerho, ei
isännöitsijä kellariin... ? (Joo, tiedän mihin olisin voinut viedä,
mutta ei ollut riittävästi tonkkia)
Eli nyt hyvä neuvo - mitä kaikkea teen jotta Minervan moottori
jaksaisi kulkea täysillä ensi kesänä?
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Samat sanat. En ole litraakaan bensaa heittänyt pois ja keväällä en ole
> koskaan havainnut mitään erikoista moottoria käynnistäessä. Monen kymmenen
> vuoden kokemuksella puhun.
Minäkin olen säilyttänyt bensaa autoon, isoon mootrtoriveneeseen, 20 hv
Evinrudeen ym. ym. eikä mitään ongelmia, mutta 4 hv Jammu ei
tykännytkään seisseestä bensasta vaan putket jämähtivät tukkoon.
Kahtenakin vuonna. Selitykseksi on siis tajrottu että seissyt bensa käy
isoihin koneisiin, vaan ei välttämättä pieniin, ei siis mielellään
moottorisahoihinkaan.
Dag Stenberg
Pekka Huhta
<975l1q$ivm$2...@oravannahka.helsinki.fi>...
Selitys dieselille, vaan ei bensalle. Dieselistähän raskaimmat jakeet
kiteytyvät pakkasessa parafiinikiteiksi - siitä naftan talvilaatukin tulee,
että siinä öljyn "hyytymispiste" siis kiteytyminen tapahtuu vasta
kovemmalla pakkasella. Kaikki kiteet eivät sitten lämmön noustessa sulakaan
vaan jäävät tukkimaan paikkoja. Bensan vanhentumismekanismi on jotain
vallan muuta.
Ehkä ensinnä kannattaisi tarkistaa tankin sisus. Parasta olisi jos sisään
pääsisi näkemään ja tarkastamaan onko pohjalla sakkaa, mutta harvemminpa
näin on. Suodattimet ja sakkakupit nyt ainakin pitää putsata hyvin ja jos
oikein ahkeraksi heittäytyy niin tyhjentää tankki ja suodattaa siitä
mahdollinen sotku pois. Joka tapauksessa kannattaa seuraavan kerran ajaa
tankki tyhjäksi, mahdollisuuksien mukaan tyhjentää loputkin ja sitten
täyttää koko tankki talvilaadun dieselillä jos sellaista sattuu kesäaikaan
saamaan. Talvilaatu
kestää talvisäilytyksen kiteytymättä ja ainakaan siitä ei tarvitse
huolehtia.
pekka
--
http://www.puuvene.net/phuhta/
Matti Suorsa
Pekka Huhta <pekka...@puuvene.net> wrote in message
news:01c09d96$474b8240$6d213a0a@fidri-phe-w0159...
> Dag Stenberg <sten...@cc.helsinki.fi> wrote in article
> <975l1q$ivm$2...@oravannahka.helsinki.fi>...
> > Max Wilhelmson <max.wil...@kolumbus.fi> wrote:
> > > Mikäli oikein muistan:
> > > Sakat ovat m.m. parafiineja jotka varsinkin kylmässä separoituvat
> > > bensasta (ja myös polttoöljystä)....
> > > Itse en ikinä täytä veneen dieseltankkia talveksi vaan jätän sen
> > > mahdollisimman tyhjäksi.
> saamaan. Talvilaatu
> kestää talvisäilytyksen kiteytymättä ja ainakaan siitä ei tarvitse
> huolehtia.
>
> pekka
> --
> http://www.puuvene.net/phuhta/
Pekka, onko sinulla käsitystä, miksi toisilla on talvisäilytyksessä huolia
ja toisilla ei?
Me (= meidän venekunta) olemme jo parikymmentä vuotta, eli niin kauan kuin
on ollut diesel apumoottorina, tankanneet alkuaikoina saaneemme ohjeen
mukaan tankit aina syksyllä täyteen. Ei syyskuussa saa vielä talvilaatua,
eikä sitä edes ole kannattanut löpön tilalle ostaa. Ajatus on ollut, ettei
kondenssivettä tulisi tankkiin.
Ei ole vielä käynnistyshuolia keväisin ilmennyt.
Matti
ossi
Syitä ovat mm. seuraavat:
-Haihtuvat ainesosat todella haihtuvat pois. Jos kanisteri on iso, nesteestä
höyrynä haihtuu/erkanee ne
osat jotka nimenomaan auttavat käynnistyksessä kylmässä moottorissa herkästi
höyrystyvinä. Vrt. Talvi-/kesälaatu, joissa ero nimenomaan kylmässä
höyrystyvien ja syttyvien ainesosien määräero. Kylmässä tälläiset ainesosat
säilyvät nesteessä. Talvibensa kesällä aiheuttaa taas helposti höyrylukon ja
kone ei käynnisty, kun yksinkertaisesti bensa ei virtaa. Usein myös
uskomaame "tiivis" kanisteri hengittää, kuin gore-tex kangas.
-Polttoaineeseen (city-laatu) lisätään jopa 15 paino% MTBE nimistä
eetteriyhdistettä. K.o. aine on erittäin rajusti haihtuvaa ja on se uusi
outo haju-osa bensassa, joka tunkee nenään tankatessa. Tätä ainetta
kaytetään mm. parantamaan palamistapahtumaa, ja on niin sanottu hapetin. Eli
polttoaine sisältää itsessään jopa 15% painostaan hapetinta, joka kyllä
varmuudella hapettaa suuttimet tukkoon seisottuaan kaasuttimissa talven yli.
Vrt. käyntihäiriöt keväällä, talvisäilyksen jälkeen. Tämä aine, paitsi että
on pohjavesiä pilaava on myös haitallista keskushermostolle, josta syystä
moottorisahoihin valmistetaan omaa p-ainettaan, koska metsurit saivat
oireita "nautiskeltuaan" pitkään MTBE-pakokaasuja.
On totta että tämä aine tuottaa puhtaamman palamisen, kuin ei-reformoloitu
bensa, erityisesti katalysaattoriautoissa, mutta seos on myös laihempi,
koska nykybensa sisältää ison osan happea, jota Wanhaan aikaan imettiin
ilman mukana moottoriin. Tällöin herkimmät huomaavat myös lievää nykimistä
rasitetussa moottorissa, koska seos on yksinkertaisesti laihalla.
Reformoloitua MTBE:tä sisältävää bensaa ei saa esim. USA:ssa käyttää
järvillä ja tekoaltailla, joista otetaan juomavettä kaupunkien käyttöön.
-Olen antanut itselleni kertoa, että kanisterissa säilytyksen raja on 4-6
vko, mutta silloin Mtbe:n osuus oli "vain" n.12 paino-%. Nyt olen saanut
arvion n.19 vrk, jonka jälkeen ominaisuudet alkavat heiketä. Haistakaapa
esim talven yli seisseen ruohonleikkurin p-ainesäiliöön: haisee kuin
pilaantunut tärpätti ja myös muistuttaa sitä olemukseltaan, eikä riggs &
ratton enää käynnisty helposti.
-Nykyiset nuukat bensapihit moottorit omaavat todella pienireikäiset
suuttimet, jotka myös tukkeutuvat säilytyksen aikana hapettumisesta ja
sakkautumisesta johtuen. Huomauttaisin vielä ettei todellakaan tarvita
bensan lisäksi ilmaa, koska bensa itsessään sisältää hapettumisen
mahdollistavan hapen...
Ennen Wanhaan kun kulutus oli 50heppasella 50 l /h, nyt mennään puolella..
joten reijätkin olivat suuttimissa isoja, jotta kaikki simppua pienemmät
uivat kaasuttimien suuttimien läpi. Nyt on jo itikan vehkeelläkin tiukkaa.
-Sitten oman lisänsä antavat moottoreiden omistajat itse, kuljettaessaan ja
säilöessään bensan väärän tyyppisissä kannuissa ja kipoissa.Esim öljypurkki
ei tosiaan toimi bensakannuna, se on suuniteltu maatuvaksi, ja muovia
liukenee bensaan. Tämä syntynyt mömmö on eri hyvää liimaa, mutta myrkkyä
kaasuttimissa. Eli käytä VAIN bensan kuljetukseen ja säilytykseen
tarkoitettua kannua.
-Reformoloidun ja Wanhankin polttoaineen säilyvyyttä pidennetään
lisäaineella(Fuel conditioner, yms), mutta itse tyhjennän veneen bensatankit
ja käytän autossa, jottei jää muhimaan ja makeavesiajot ja huoltokäytöt teen
pienkonebensalla, joka on täysin eri tavaraa, eikä sisällä mtbe:tä,
säilytysaineella terästettynä tottakai sekin.
-Jos ajaa kylmillä keleillä, joissa kaasuttimien jäätymisvaara on ilmeinen,
voi kaksitahtimoottorissa käyttää "tenua", mutta käytön lopuksi on oltava
käytössä lisäöljyllä varustettua bensaa, jolla huuhdotaan öljykalvon
liuottava "tenu" pois ja annetaan lisäsuoja. Toinen vaihtoehto on käyttää
dieselin jäänestoa, joka ei riko öljykalvoa. Onhan maailmassa maita, joden
bensa on alkoholipitoista (gasohol) ja sielläkin ajetaan 2-tahtisilla.
Ongelma syntyy yleensä käytön loputtua, kun alkoholi rasvanpoistajana
kampikammiossa heikentää stefojen voitelun ja seomisen jälkeen pyöritetään
kampiakselia ja stefat repeytyy.
Tässä ei ole varmastikaan kaikki tietämys aiheesta, mutta yritin kertoa
jotain siitä, mitä olen aiheesta oppinut ja todennut.
Toivon tämän selvittävän hiukan ja auttavan k.o. asian ymmärtämisessä, enkä
väitä että yllämainittu on oikea vastaus kaikkeen, mutta jos tiedät näistä
enemmän, niin ole hyvä ja kerro, koska haluan itsekin vielä oppia.
T:Ossi
Matti Suorsa
Dag Stenberg <sten...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:975kps$ivm$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Matti Suorsa <msu...@megabaud.fi> wrote:
> > Samat sanat. En ole litraakaan bensaa heittänyt pois ja keväällä en ole
> Kahtenakin vuonna. Selitykseksi on siis tajrottu että seissyt bensa käy
> isoihin koneisiin, vaan ei välttämättä pieniin, ei siis mielellään
> moottorisahoihinkaan.
>
> Dag Stenberg
Mulla on moottorisahassa ollut ylivuotistakin bensaa, mutta aina on (vielä!)
lähtenyt käyntiin. Olen nimittäin luonnostani laiska. (Ihan niin kuin
kolleegani, joka kertoi, että aikoinaan hypiskeli Lahden mäestä, niin kaveri
kysyi, otitko nokoset ilmalennon aikana.)
Matti
Matti Suorsa
ossi <os...@ozone.fi> wrote in message news:97688d$ea9$1...@news.kolumbus.fi...
> Kyllä bensiini pilaantuu!
>
> Syitä ovat mm. seuraavat:
> T:Ossi
Kun joku vielä kertoisi, miksei kemian teoria koske minua!
Matti
Pasi Pouri
Matti Suorsa wrote:
> Mulla on moottorisahassa ollut ylivuotistakin bensaa, mutta aina on (vielä!)
> lähtenyt käyntiin.
Jyrillä voi olla toisia kokemuksia harrastuksensa puolesta ;-)
No, periaatteessa moottorisahan tankki on aika ilmatiivis,
joten ehkä tuossa on selitys. Tiedän vain, että kaikki
msahoja enemmän käyttävät (ja huoltavat) suosittelevat
muuta, tiedä sitten totuutta. Että paljonko on mukana
markkinamiesten puheita ja paljonko todellista ongelmaa.
> Olen nimittäin luonnostani laiska.
Kuin myös :-)
En mm. tykkää rykiä msahaa liian monta kertaa,
joten parempi että se lähtee nopeasti käyntiin.
Tosin huollolla ja oikealla säädöillä pääsee tähän
lopputulokseen erittäin hyvin.
-- PP
ossi
"Matti Suorsa" <msu...@megabaud.fi> kirjoitti viestissä
news:976a62$gio$2...@news.kolumbus.fi...
> Kun joku vielä kertoisi, miksei kemian teoria koske minua!
> Matti
Hmm. Korjaa, jos olen väärässä, mutta aiemmasta kirjoituksestasi sain
käsityksen, että veneessäsi on diesel moottori?
Tämä ongelmahan ei ole verrannollinen esim. viiden vuoden taakse, jolloin
ongelmia tuli satunnaisesti sakkautimista, vaan tämä ilmiö on teollisesti
tuotettu vasta viime vuosina, öljy-yhtiön alettua lisätä huomattavia määriä
kemiallista happea bensaan.
Tottakai sailytysmetodit aiheuttavat vaihteluita ongelmien
esiintymistiheyteen. Esim. kylmässä/ viileässä säilytetyssä moottorissa ei
myöskään reaktiot tapahdu rivakasti. Samoin mahdollisesti moottorisahan
bensan ajaminen loppuun, ennen seisottamista, auttaa, koska näin tulee
tehtyä se mitä pitäisi tehdä kohokammiollisille
olttoainejärjestelmille -eli tyhjentää kaasuttimet.
Olen myös huomannut, että tiettyjen valmistajien suuttimet ovat herkempiä
hapettumaan, kuin toiset.
Eihän tuossa sinun tapauksessasi ole mitään ihmeellistä, sinulla on vain
käynyt hyvä "munkki" ja se siitä.
Tarkoitus minulla olikin herättää käyttäjät huomioimaan moisen seikan, koska
tilanne on muuttunut ja vaaditaan vain hieman aikaisempaa huolellisempaa
käyttöä, jottei tulisi ikäviä yllätyksiä, eli ennaltaehkäisyä.
Tämä muistuttaa hieman aikaa, kun lyijy jäi pois bensasta, eipä juurikaan
kummallisempaa.
Ystävällisin terveisin
Ossi
p.s. seurasitko hyppyjä Lahdesta?
T.Uusilehto
>
> Syitä ovat mm. seuraavat:
>
> -Haihtuvat ainesosat todella haihtuvat pois. Jos kanisteri on iso,
nesteestä
> höyrynä haihtuu/erkanee ne
> osat jotka nimenomaan auttavat käynnistyksessä kylmässä moottorissa
herkästi
> höyrystyvinä. Vrt. Talvi-/kesälaatu, joissa ero nimenomaan kylmässä
> höyrystyvien ja syttyvien ainesosien määräero. Kylmässä tälläiset
ainesosat
> T:Ossi
>
Jep, Ossilla oli reippaasti tuossa perusteltua tietoa tarjolla, mutta
paljon jai silti viela auki, joten en ihan suosiolla kaikkea usko.
Miten esim. peramoottoriini on tehty sitten muoviset tankit jos ne
kerran lapaisevat noin hirmuisesti kaasuja ? Tankeissahan tavallaan
"sailytetaan" ainetta myos, ja toiset jopa pitkiakin jaksoja kerrallaan.
Silti aina homma pelaa ?
Asiaa pitaa viela tutkia ......
Timo
Matti Suorsa
ossi <os...@ozone.fi> wrote in message news:978s16$sbg$1...@news.kolumbus.fi...
>
> "Matti Suorsa" <msu...@megabaud.fi> kirjoitti viestissä
> news:976a62$gio$2...@news.kolumbus.fi...
>
> > Kun joku vielä kertoisi, miksei kemian teoria koske minua!
>
> > Matti
>
> Hmm. Korjaa, jos olen väärässä, mutta aiemmasta kirjoituksestasi sain
> käsityksen, että veneessäsi on diesel moottori?
Sorry vaan, että tämä aihe rönsyilee bensan ja naftan kahta puolen. Onhan
mulla (+ jälkikasvun kanssa yht.omistuksessa) järvi-Suomen mökillä Yamarin
415 + Evinrude 20, Terhi 375 + Evinrude 4 hv + moottorisaha ja
merenrannalla purjeveneessä diesel ja noin 100 ltr löpötankki.
> Tämä ongelmahan ei ole verrannollinen esim. viiden vuoden taakse, jolloin
> ongelmia tuli satunnaisesti sakkautimista, vaan tämä ilmiö on teollisesti
> tuotettu vasta viime vuosina, öljy-yhtiön alettua lisätä huomattavia
määriä
> kemiallista happea bensaan.
Tuo näyttää siltä kuin tulevaisuudessa voisi olla jonkiin asteisia
käynnistyshuolia. Kuitenkaan en usko, että muutan juuri tapojani. Mielestäni
esimerkiksi kaasuttimen puhdistuksesta on vähemmän vaivaa kuin joka
syksyisestä moottorien säiliöbensan + saaressa mökillä olevan 20 ltr:n
varabensan "hävittämisestä" koituva homma. Puhumattakaan noin 100 löpölitran
käsittelystä.
. . . .
> Ossi
>
> p.s. seurasitko hyppyjä Lahdesta?
Seurasin suurella mielenkiinnolla. Eipä siellä juuri kellään ole enään vara
ajatellakaan nokosien ottamista ilmalennon aikana!
Matti
mlhs
"T.Uusilehto" <ti...@nic.com> kirjoitti viestissä
news:iiTl6.3854$Jo1....@uutiset.nic.fi...
> Jep, Ossilla oli reippaasti tuossa perusteltua tietoa tarjolla, mutta
> paljon jai silti viela auki, joten en ihan suosiolla kaikkea usko.
> Miten esim. peramoottoriini on tehty sitten muoviset tankit jos ne
> kerran lapaisevat noin hirmuisesti kaasuja ? Tankeissahan tavallaan
> "sailytetaan" ainetta myos, ja toiset jopa pitkiakin jaksoja kerrallaan.
> Silti aina homma pelaa ?
- Käytännössä suljetussa tankissa säilytetty bensa, siis tankin imaventtiili
kiinni, tai kanisterissa säilötty gaso ei mene miksikään. Vapaasti höyrystymään
päässyt gaso muuttuu huonoksi syttymään. Kaasuttimeen jäänyt gaso taasen tekee
"vihreää kiveä" kuivuessaan, joka jossain vaiheessa estää laitteen toiminnan ja on
ikävää puhdistettavaa.
> Asiaa pitaa viela tutkia ......
- Kannattaa käyttää kaasuttimet tyhjäksi tai valuttaa tyhjäksi, tutkimusten
ajaksi, pääsee helepommalla kuin taistelemalla "vihreän kiven" kanssa...
/ mlhs
Yrjö Peltonen
>>
> Jep, Ossilla oli reippaasti tuossa perusteltua tietoa tarjolla, mutta
> paljon jai silti viela auki, joten en ihan suosiolla kaikkea usko.
> Miten esim. peramoottoriini on tehty sitten muoviset tankit jos ne
> kerran lapaisevat noin hirmuisesti kaasuja ? Tankeissahan tavallaan
> "sailytetaan" ainetta myos, ja toiset jopa pitkiakin jaksoja kerrallaan.
> Silti aina homma pelaa ?
>
> Asiaa pitaa viela tutkia ......
>
> Timo
Muovisia bensasäiliöitä on erilaisia. Nykyisin myytävät muovisäiliöt
(koneissa olevista kiintotankeista en tiedä) on valmistettu paksusta,
suhteellisen tiiviistä ja sähköä johtavasta muovista, joten ero niiden
ja metaliastioiden välillä on pieni. Sen sijaan öljykannut, muhupurkit
ja muut epäkurantit astiat päästävät seinämänsä läpi bensan eri
fraktioita, pieniä helposti haihtuvia helpommin, kuin pitempiketjoisia,
joten näisä astioissa bensan rakenne muuttuu pitikkä säilytyksissä
siten, että kone käynnistyy huonommin.
Ykä
Pekka Huhta
<9760vv$51f$1...@news.kolumbus.fi>...
>
> Pekka Huhta <pekka...@puuvene.net> wrote in message
> news:01c09d96$474b8240$6d213a0a@fidri-phe-w0159...
> > kestää talvisäilytyksen kiteytymättä ja ainakaan siitä ei tarvitse
> > huolehtia.
>
huolia
> ja toisilla ei?
Jaa-a. Voisi ihan hyvin olla kiinni moottorista, suodattimista,
suuttimista, mistä vaan. Olen vaan ollut kyydissä veneessä, joka oli kesän
ensimmäisellä reissulla ja jonka moottori kävi alkuun varttitunnin ennen
kuin sippasi. Ilmauksista ja muista huolimatta sen sai käymään enintään
viideksi minuutiksi kerrallaan. Epäonnistuneen reissun jälkeen huoltomies
sitten tuli ja kaiveli sakkakupeista, putkista, tankista ja muualta
harmaata rasvaista miähnää, joka oli tukkinut kaikki paikat. Kertoi, että
näitä parafiinin tukkimia tulee aina kesän alussa korjattavaksi.
Samaa venettä oli säilytetty vuodet kaiketi ihan samalla tavalla. Nyt vaan
sitten kävi näin.
Ehkä se on sitten vain taivaankappaleiden asennosta kiinni... :)
pekka
--
http://www.puuvene.net/phuhta/
Yrjö Peltonen
> -Polttoaineeseen (city-laatu) lisätään jopa 15 paino% MTBE nimistä
> eetteriyhdistettä. K.o. aine on erittäin rajusti haihtuvaa ja on se uusi
> outo haju-osa bensassa, joka tunkee nenään tankatessa. Tätä ainetta
> kaytetään mm. parantamaan palamistapahtumaa, ja on niin sanottu hapetin. Eli
> polttoaine sisältää itsessään jopa 15% painostaan hapetinta, joka kyllä
> varmuudella hapettaa suuttimet tukkoon seisottuaan kaasuttimissa talven yli.
Muutama vuosi sitten taphtui yleisimmin käytetyn bensan rakenteessa
muutoksia, joissa MTBE:n (metyylitertiääributyylieetteri) osuus laski
2-4%:iin. Se korvattiin uudella yhdisteellä, TAME:lla (
tertiääriamyylimetyylieetteri. Osuus noin 8-10%. Muutamia
isompimolekyylisiä eettereitä syntyy prosessia myös ja niiden osuus
lienee josain 3% paikkeilla. Tavoitteena on pitää bensan sisältämäien
eeterien mukanaan tuoman hapen osuus määrättynä. Uuden koostumuksen
myötä muuttui eetterien taipumus höyrystyä pois bensasta merkittävästi,
höyrynpaineet: MTBE (kPa, 37,8 Celsiusta) 55, TAME 17, isommat
keskimäärin noin 7.
> Vrt. käyntihäiriöt keväällä, talvisäilyksen jälkeen. Tämä aine, paitsi että
> on pohjavesiä pilaava on myös haitallista keskushermostolle, josta syystä
> moottorisahoihin valmistetaan omaa p-ainettaan, koska metsurit saivat
> oireita "nautiskeltuaan" pitkään MTBE-pakokaasuja.
> On totta että tämä aine tuottaa puhtaamman palamisen, kuin ei-reformoloitu
> bensa, erityisesti katalysaattoriautoissa, mutta seos on myös laihempi,
> koska nykybensa sisältää ison osan happea, jota Wanhaan aikaan imettiin
> ilman mukana moottoriin. Tällöin herkimmät huomaavat myös lievää nykimistä
> rasitetussa moottorissa, koska seos on yksinkertaisesti laihalla.
> Reformoloitua MTBE:tä sisältävää bensaa ei saa esim. USA:ssa käyttää
> järvillä ja tekoaltailla, joista otetaan juomavettä kaupunkien käyttöön.
MTBE:n haittavaikutukset ovat pojavesiä pilaavia, koska se on
huomattavan vesiliukoinen (42g/l 20 Celsiusta, TAME 11 ja isommat noin
1,1). Hermostollisista vaikutuksista ei ole näyttöä. (Toki kaikilla
orgaanisilla liuttomilla on riittävän suurisa pitoisuuksissa vaikutusta,
nyt puhutaan kuitenkin työhygieenisistä ilmapitoisuuksista)
> -Olen antanut itselleni kertoa, että kanisterissa säilytyksen raja on 4-6
> vko, mutta silloin Mtbe:n osuus oli "vain" n.12 paino-%. Nyt olen saanut
> arvion n.19 vrk, jonka jälkeen ominaisuudet alkavat heiketä. Haistakaapa
> esim talven yli seisseen ruohonleikkurin p-ainesäiliöön: haisee kuin
> pilaantunut tärpätti ja myös muistuttaa sitä olemukseltaan, eikä riggs &
> ratton enää käynnisty helposti.
>
Parivuotta ulkovarastossa, mehupurkissa säilytetyllä kyllä käynnistyi
KYLMÄNÄ ihan kohtuudella, Tankkauksen jälkeen kuumana oli vaikeuksia,
muuten ei mitään onkelmia. Eikä se suutinkaan ole kovin suuri..... Tämä
kertonee kuitenki sen, kuinka suurista murheista on kysy, kun ei ole
tapahtunut mitään tukkeutumia.
> Ennen Wanhaan kun kulutus oli 50heppasella 50 l /h.
Aika hurjia kulutuksia, en kyllä ole moisia nähnyt vielä missään
testeissä.
> -Jos ajaa kylmillä keleillä, joissa kaasuttimien jäätymisvaara on ilmeinen,
> voi kaksitahtimoottorissa käyttää "tenua", mutta käytön lopuksi on oltava
> käytössä lisäöljyllä varustettua bensaa, jolla huuhdotaan öljykalvon
> liuottava "tenu" pois ja annetaan lisäsuoja. Toinen vaihtoehto on käyttää
> dieselin jäänestoa, joka ei riko öljykalvoa. Onhan maailmassa maita, joden
> bensa on alkoholipitoista (gasohol) ja sielläkin ajetaan 2-tahtisilla.
> Ongelma syntyy yleensä käytön loputtua, kun alkoholi rasvanpoistajana
> kampikammiossa heikentää stefojen voitelun ja seomisen jälkeen pyöritetään
> kampiakselia ja stefat repeytyy.
Alkoholin lisääminen bensaan kaasarin jäätämisen poistamiseksi on huono
keino. Olen itse kokeillut sitä Marinerin 20:ssä. Ei auttanut
merkittävästi.
Jotta alkoholin lisäämisestä olisi merkittävä apu, olisi sitä lisättävä
todella runsaasti. Tämä johtuu siitä, että perämoottoreilla ajettaesa
lämpötila on kuitenkin yleensä ongelmalämpötiloissakin vain 0 kieppeillä
tai muutaman asteen pakkasella. Ilmaan mahtuu tällöin RH 100-90%:ssa
melko runsaasti vettä. Tällöin jäätä voi muodostua paljon varsinkin
kaasuttimissa, joissa ilman virtaus on korkea, siis erityisesti ns.
kuristetut koneet, joihin kuuluu ainakin suurin osa yksikaasuttajaisista
20:sistä ja OMC 25. Mikäli pakkasta on reippaasti, ei ilmaan mahdu
läheskään yhtä paljon vettä joka sitten voi jäätyä kaasuttimessa. Tämän
pienemmän mmäärän pystyy hoitamaan vähäisemmälläkin alkoholilla.
On huomioitavaa, että koneiden tiivistemateriaalit, siis myös stefat ja
polttoainepumpun kalvot, kaasari tiivisteet, jopa letkut eivät
VÄLTTÄMÄTTÄ ole valmistettu alkoholia kestävästä laadusta. Muistetaan
myös, että alkoholit voivat erottua bensasta imettyään vähän vettä
itseensä ja että voiteluöjy jää silloin myös pois siitä alkoholi/vesi
seoksesta. Tällöin syntyy kiinnileikkaamisen, stefa ja laakerituhojen
riski täydennettynä polttoinepumpun kalvon turpoamisella ja pumpun
toiminnan loppumisella. Näine perustein en itse uskalla lisätä
alkoholeja bensaan niin paljon, että siitä olisi todellista apua. Esim.
OMC kieltää lisäämästä poltonesteeseen enempää kuin 10% vieraita osia.
En osaa sanoa pitäisikö tähän yli kymmeneen prosenttiin laskea jo mukaan
jokin osa näistä eettereistä joita bensaan lisätään palamistapahtuman
parantamiseksi.
Öljyn sekoittuminen polttonesteeseen jossa on runsaasti alkoholia on
myös huonoa. Tämän vuoksi ei sotien jälkeen meilläkin myynnissä ollutta
alkoholisekoitteista "bentyylinä" myytyä polttoiainetta voitu käyttää
2-t koneissa. Perämoottorit, joita myydään maihin joissa käytetään
etanoli pitoista polttonestettä, on ilmeisesti varustettu sitä varten
erikseen.
Ykä
Matti Suorsa
> > Pekka, onko sinulla käsitystä, miksi toisilla on talvisäilytyksessä
> huolia
> > ja toisilla ei?
>
> Jaa-a. Voisi ihan hyvin olla kiinni moottorista, suodattimista,
> suuttimista, mistä vaan. Olen vaan ollut kyydissä veneessä, joka oli kesän
> ensimmäisellä reissulla ja jonka moottori kävi alkuun varttitunnin ennen
> kuin sippasi. Ilmauksista ja muista huolimatta sen sai käymään enintään
> Ehkä se on sitten vain taivaankappaleiden asennosta kiinni... :)
>
> pekka
> --
> http://www.puuvene.net/phuhta/
Tämä polttoainekeskustelu on kautta linjan ollut erittäin mielenkiintoinen
ja varmasti myös opettavainen (vaikkei kemia olekaan minun vahvimpia
puolia).
Olen kuitenkin ymmärtänyt, että viimeiset vuodet ovat olleet polttoaineiden
kohdalla ns. muutoksen aikaa. Täytyypä tarkistaa vähän omaa kantaani ja
ottaa vakavammin koko homma. Toivottavasti alkava veneilykausi ei tuo
vaikeuksia jo heti alkuun.
Voisi olla heti alkuun parasta mennä tutun astrologin puheille ;-)
Matti
T.Uusilehto
mlhs <sar...@POISkolumbus.fi> wrote in message
news:97bte6$pjf$2...@news.kolumbus.fi...
>
> - Kannattaa käyttää kaasuttimet tyhjäksi tai valuttaa tyhjäksi,
tutkimusten
> ajaksi, pääsee helepommalla kuin taistelemalla "vihreän kiven" kanssa...
>
>
> / mlhs
Tosiaan itsellani ei ole mitaan ongelmia ilmennyt , eika varmaan
ole vaaraakaan siita, koska oma bensakoneeni ei juurikaan ole pitkia
aikoja seisonnassa. Nyt on juuri menossa se runsaan kymmenen viikon tauko
vuodesta, ja olen joskus ulkolampotilasta riippuen laittanut peramoottorin
kayntiin tuolla
hallissa ihan oljyn kierratysta/akun latausta varten nain sydantalvellakin.
Samallahan vaihtuu tuo gasolinekin siina . Suosittelen kaikille konemiehille
.
ps.
Ilmeisesti olet " Sarla " nyt "uudella" nimella naissa kehissa -ko ?
terv.
Timo
ossi
"Yrjö Peltonen" <Yrjo.P...@occuphealth.fi> kirjoitti viestissä
news:3A9A1B3B...@occuphealth.fi...
Moi Ykä, kiitos kommenteistasi, tiukkaa tietoa, ettet räpläisi näitten
kanssa työksesi?
Jos mahdollista toivoisin sinulta vielä muutaman selventävän kommentin:
> Muutama vuosi sitten taphtui yleisimmin käytetyn bensan rakenteessa
> muutoksia, joissa MTBE:n (metyylitertiääributyylieetteri) osuus laski
> 2-4%:iin. Se korvattiin uudella yhdisteellä, TAME:lla (
> tertiääriamyylimetyylieetteri. Osuus noin 8-10%. Muutamia
> isompimolekyylisiä eettereitä syntyy prosessia myös ja niiden osuus
> lienee josain 3% paikkeilla. Tavoitteena on pitää bensan sisältämäien
> eeterien mukanaan tuoman hapen osuus määrättynä. Uuden koostumuksen
> myötä muuttui eetterien taipumus höyrystyä pois bensasta merkittävästi,
> höyrynpaineet: MTBE (kPa, 37,8 Celsiusta) 55, TAME 17, isommat
> keskimäärin noin 7.
Et kommentoinut mahdollista hapettavaa vaikutusta, eli onko mahdollista että
ilmatiiviiseen säiliöön tungettu esim. kevytmetalli voisi hapettua ilman
ulkoilman
vaikutusta?
>
> MTBE:n haittavaikutukset ovat pojavesiä pilaavia, koska se on
> huomattavan vesiliukoinen (42g/l 20 Celsiusta, TAME 11 ja isommat noin
> 1,1). Hermostollisista vaikutuksista ei ole näyttöä. (Toki kaikilla
> orgaanisilla liuttomilla on riittävän suurisa pitoisuuksissa vaikutusta,
> nyt puhutaan kuitenkin työhygieenisistä ilmapitoisuuksista)
Mutta pienkonebensiini ei sisällä MTBE:tä tai TAME:a?
>
> Alkoholin lisääminen bensaan kaasarin jäätämisen poistamiseksi on huono
> keino. Olen itse kokeillut sitä Marinerin 20:ssä. Ei auttanut
> merkittävästi.
Muistaakseni mm. musta merkki vaihtoi kaasarit jopa lehtien testeihin,
jotta k.o. ongelma ei ilmentyisi.
> Jotta alkoholin lisäämisestä olisi merkittävä apu, olisi sitä lisättävä
> todella runsaasti. Tämä johtuu siitä, että perämoottoreilla ajettaesa
> lämpötila on kuitenkin yleensä ongelmalämpötiloissakin vain 0 kieppeillä
> tai muutaman asteen pakkasella. Ilmaan mahtuu tällöin RH 100-90%:ssa
> melko runsaasti vettä. Tällöin jäätä voi muodostua paljon varsinkin
> kaasuttimissa, joissa ilman virtaus on korkea, siis erityisesti ns.
> kuristetut koneet, joihin kuuluu ainakin suurin osa yksikaasuttajaisista
> 20:sistä ja OMC 25. Mikäli pakkasta on reippaasti, ei ilmaan mahdu
> läheskään yhtä paljon vettä joka sitten voi jäätyä kaasuttimessa. Tämän
> pienemmän mmäärän pystyy hoitamaan vähäisemmälläkin alkoholilla.
Joskus auttaa?
> On huomioitavaa, että koneiden tiivistemateriaalit, siis myös stefat ja
> polttoainepumpun kalvot, kaasari tiivisteet, jopa letkut eivät
> VÄLTTÄMÄTTÄ ole valmistettu alkoholia kestävästä laadusta. Muistetaan
> myös, että alkoholit voivat erottua bensasta imettyään vähän vettä
> itseensä ja että voiteluöjy jää silloin myös pois siitä alkoholi/vesi
> seoksesta. Tällöin syntyy kiinnileikkaamisen, stefa ja laakerituhojen
> riski täydennettynä polttoinepumpun kalvon turpoamisella ja pumpun
> toiminnan loppumisella. Näine perustein en itse uskalla lisätä
> alkoholeja bensaan niin paljon, että siitä olisi todellista apua. Esim.
> OMC kieltää lisäämästä poltonesteeseen enempää kuin 10% vieraita osia.
> En osaa sanoa pitäisikö tähän yli kymmeneen prosenttiin laskea jo mukaan
> jokin osa näistä eettereistä joita bensaan lisätään palamistapahtuman
> parantamiseksi.
>
> Öljyn sekoittuminen polttonesteeseen jossa on runsaasti alkoholia on
> myös huonoa. Tämän vuoksi ei sotien jälkeen meilläkin myynnissä ollutta
> alkoholisekoitteista "bentyylinä" myytyä polttoiainetta voitu käyttää
> 2-t koneissa. Perämoottorit, joita myydään maihin joissa käytetään
> etanoli pitoista polttonestettä, on ilmeisesti varustettu sitä varten
> erikseen.
Totta joka sana, tosin ei ne erot isoja ole olleet eri maiden välillä,
lähinnä suutin yms. eroja.
T:Ossi
mlhs
"T.Uusilehto" <ti...@nic.com> kirjoitti viestissä
news:u6vm6.4094$Jo1....@uutiset.nic.fi...
> Ilmeisesti olet " Sarla " nyt "uudella" nimella naissa kehissa -ko ?
- Ei se mikään uus ole, tuo mlhs on mun nimikirjaimet, olleet tuol
lähettäjäruudus varmaan pari vuotta jo, nyt on tullut vaan allekirjoiteltuakin
niillä, sarla nimike taas tulee ihan muusta. Henkilö on sama ja mitään tietoja en
sinällään ole muuttanut, eli jos joku on mut killfilettänyt, niin siellä kiltisti
lienen edelleen...
Olen joskus allekirjoittanut sarla, joskus mlhs, joskus marko.... minä se olen
kuitenkin kaikessa hulluudessani, pitäisköhän täälki ruveta allekirjoittaan viel
abboremaninäkin, et olis kunnol immeteltävää immesillä?
- Marko Lauri Heikki Sarrola
Yrjö Peltonen
>
> Moi Ykä, kiitos kommenteistasi, tiukkaa tietoa, ettet räpläisi näitten
> kanssa työksesi?
> Jos mahdollista toivoisin sinulta vielä muutaman selventävän kommentin:
Räplään, mutta vain työhygienisessä mielessä.
> Et kommentoinut mahdollista hapettavaa vaikutusta, eli onko mahdollista että
> ilmatiiviiseen säiliöön tungettu esim. kevytmetalli voisi hapettua ilman
> ulkoilman vaikutusta?
Olisin kommentoinut, mutta en ole asiasta varma, joten jätin väliin.
Teoreettisesti eetterit ovat varsin pysyviä, joten niiden ei pitäisi
ainakaan itse osllistua helposti korroosioon. Ilmiö voisi? selittyä
MTBE:n vesiliukoisuudella, eli seisotuksessa bensaankin voisi liueta
hieman vettä ja jos saman aikaisesti olisi saatavana joko klorideja
(suolasta) tai sulfaatteja (palaneesta rikistä) tai molempia, niin
sitte.. äh täyttä ajatelmaa ilman kokemuksen häivääkään, selittäköön
joku korroosioon perehtynyt.
2-t koneissa, joissa öljy sekoitetaan bensaan ei ilmeisesti
syöpymisongelmia ilmene, koska öljy suojaa, tosin sitten tulee
mahdollinen sarlan mainitsema vihreän kiven muodostuminen ja/tai öljyn
rähmääntyminen. En tiedä, en ole itse omissa koneissani törmännyt. Ajan
omien koneiden kaasarit tyhjäksi syksyllä, mutta eiväthän ne täysin
tyhjene. Tyhjennysproput ovat niin paskamaisessa paikassa, että eihän
niihin pääse käsiksi kuin purkamalla konetta, joten jääköön. 4-6kk
koneet seisovat ja keväällä ei ole ollut näin toimien ongelmia.
Uskoisin kyseisen ongelman koskevan lähinnä moottoripyöriä. En tiedä
onko niiden kaasarit valettu eri seoksesta kuin merellä käytettävien
koneiden, se lienee mahdollista.
Nelareina niiden kaasarit ovat kuitenkin vailla öljyn antamaa
korroosiosuojaa.
Kokemukset "priks & tratonista" eivät ole vertailukelpoisia täsä
asiassa, koska ruohonleikkurissa ei kaasari kuivu ellei tankki jää
tyhjäksi, eli haihtuva bensa korvautuu tankista valuvalla. Voisi olla,
että kaasarin kuivuttua pitkässä seisotuksessa kosteuden ja bensan
jäämien yhteisvaikutuksesta tapahtuisi jotain..
> > MTBE:n haittavaikutukset ovat pojavesiä pilaavia, koska se on
> > huomattavan vesiliukoinen (42g/l 20 Celsiusta, TAME 11 ja isommat noin
> > 1,1). Hermostollisista vaikutuksista ei ole näyttöä. (Toki kaikilla
> > orgaanisilla liuttomilla on riittävän suurisa pitoisuuksissa vaikutusta,
> > nyt puhutaan kuitenkin työhygieenisistä ilmapitoisuuksista)
>
> Mutta pienkonebensiini ei sisällä MTBE:tä tai TAME:a?
Näin olen minäkin ymmärtänyt.
> Muistaakseni mm. musta merkki vaihtoi kaasarit jopa lehtien testeihin,
> jotta k.o. ongelma ei ilmentyisi.
Kyllä vain ja niin tein minäkin. Se auttoi. Sama koskee OMC:n 20-25 hv
koneita. Paranee selvästi kolmekymppisen kaasarilla.
> > Jotta alkoholin lisäämisestä olisi merkittävä apu, olisi sitä lisättävä
> > todella runsaasti. Tämä johtuu siitä, että perämoottoreilla ajettaesa
> > lämpötila on kuitenkin yleensä ongelmalämpötiloissakin vain 0 kieppeillä
> > tai muutaman asteen pakkasella. Ilmaan mahtuu tällöin RH 100-90%:ssa
> > melko runsaasti vettä. Tällöin jäätä voi muodostua paljon varsinkin
> > kaasuttimissa, joissa ilman virtaus on korkea, siis erityisesti ns.
> > kuristetut koneet, joihin kuuluu ainakin suurin osa yksikaasuttajaisista
> > 20:sistä ja OMC 25. Mikäli pakkasta on reippaasti, ei ilmaan mahdu
> > läheskään yhtä paljon vettä joka sitten voi jäätyä kaasuttimessa. Tämän
> > pienemmän mmäärän pystyy hoitamaan vähäisemmälläkin alkoholilla.
>
> Joskus auttaa?
Toki, jos ollaan juuri sillä rajalla, että jäätäminen alkaa.
Yleensähän jäätäminen ei ole niin voimakasta, että koneen kunnolla
lämmettyä enää esiintyisi ongelmia. Kuitenkin koneen nyykähtäminen
kesken ajon on vähintään ikävää, jopa vaarallista. Yleisimmin ihmiset
kokevat ilmiön sen lievimmässä muodossa, koneen tyhjäkäynnin loppumisena
laiturissa, syksyllä kun konetta ajetaan lämpöiseksi samalla kun
irrotellaan venetta, kasataan kalavehkeitä jnd.
>>Perämoottorit, joita myydään maihin joissa käytetään
>> etanoli pitoista polttonestettä, on ilmeisesti varustettu sitä varten.
> Totta joka sana, tosin ei ne erot isoja ole olleet eri maiden välillä,
> lähinnä suutin yms. eroja.
> T:Ossi
Jos erot ovat näin pieniä, niin vaaraa tiivisteiden suhteen ei ole,
oletko varma?
Suutinhan on isompi, koska alkoholia tarvitaan enemmän samaan happi,
siis ilmamäärään. Muuten seos jää laihaksi ja teho heikoksi. Muitakin
koplikatioita, vakaviakin, saattaa tulla.
Ykä
tomi heikkila
Hankin viime kesänä perinteistä 2-tahtitekniikkaa olevan 150 hv Yamahan.
Saamieni "hyvien neuvojen" mukaisesti laitoin tankkiin jäänestoainetta
viimeisen tankkauksen yhteydessä, tankki on siis täysi kondenssiveden
minimoimiseksi. Jääneston seossuhde taitaa olla luokkaa 2%. Syksyn
viimeiset ajot talviteloille kone toimi ok.
Riittääkö tuo n. 2% alkoholia tekemään tuhoa koneelle? Paljonkohan on
"runsaasti alkoholia"?
Ajattelin asentaa veneeseen keväällä ylimääräisen polttonesteen
vedenerottimen. Se auttaisi poistamaan kondenssivettä, filtteröiköhän se
mahdollisen vesi-alkoholiseoksen?
Netistä kaivoin tiedon, että gasoholissa suhde on 90% bensaa / 10%
etanolia. Siihen verrattuna seokseni on vielä kohtuulllisen laihaa.
Nimim. "Tankissa 200 l käyttökelvotonta bensaa?"
T.Uusilehto
tomi heikkila <tomi.h...@mv.sonera.fi> wrote in message
news:3AA48907...@mv.sonera.fi...
> Hankin viime kesänä perinteistä 2-tahtitekniikkaa olevan 150 hv Yamahan.
> Saamieni "hyvien neuvojen" mukaisesti laitoin tankkiin jäänestoainetta
> viimeisen tankkauksen yhteydessä, tankki on siis täysi kondenssiveden
> minimoimiseksi. Jääneston seossuhde taitaa olla luokkaa 2%. Syksyn
> viimeiset ajot talviteloille kone toimi ok.
>
> Riittääkö tuo n. 2% alkoholia tekemään tuhoa koneelle? Paljonkohan on
> "runsaasti alkoholia"?
>
>
> Nimim. "Tankissa 200 l käyttökelvotonta bensaa?"
Noin perstuntumalta voisin veikata ettei tuo alkoholimaara tee yhtaan pahaa
siella koneesi putkissa. Et edes huomaa kevaalla tuota maaraa .
Ja muutenkin voisit olla aivan huoleti; taalla on nyt jotenkin sotkettu
parin vuoden vanha bensa
ja yli kymmenen vuotta vanha bensa toisiinsa. ts. kun ei muutakaan
jutusteltavaa ole, niin alettu
niinsanotusti pilkkua viilamaan tuosta aiheesta, ja nain saatu kaikki
asiasta vahemman kokeneet
hermostumaan , ja aivan suotta .
On yhdistetty aivan jonkin muun aiheuttama hairio koneessa, tuohon vuoden
vanhaan bensaan, ja
kovalla halylla julkistettu omat kokemukset taalla.
Viela tamankin paivan moottoritekniikka on sen verran
"kuumakuulamoottorimaista", etta kone on
aika tunteeton noille prosentin osille kemiallisia yhdisteita lyhyella
aikavalilla .
Se 200 litran satsisi bensaa pelaa kevaalla aivan komeasti sen muutaman
tunnin minka silla paaset liikkeelle
tuolla koneella, voisin vaikka vetoa lyoda .
terv.
Timo
Yrjö Peltonen
>
>
> Hankin viime kesänä perinteistä 2-tahtitekniikkaa olevan 150 hv Yamahan.
> Saamieni "hyvien neuvojen" mukaisesti laitoin tankkiin jäänestoainetta
> viimeisen tankkauksen yhteydessä, tankki on siis täysi kondenssiveden
> minimoimiseksi. Jääneston seossuhde taitaa olla luokkaa 2%. Syksyn
> viimeiset ajot talviteloille kone toimi ok.
>
> Riittääkö tuo n. 2% alkoholia tekemään tuhoa koneelle? Paljonkohan on
> "runsaasti alkoholia"?
>
> Ajattelin asentaa veneeseen keväällä ylimääräisen polttonesteen
> vedenerottimen. Se auttaisi poistamaan kondenssivettä, filtteröiköhän se
> mahdollisen vesi-alkoholiseoksen?
>
> Netistä kaivoin tiedon, että gasoholissa suhde on 90% bensaa / 10%
> etanolia. Siihen verrattuna seokseni on vielä kohtuulllisen laihaa.
>
> Nimim. "Tankissa 200 l käyttökelvotonta bensaa?"
Tankisasi on siis noin 4l alkoholia. Se sietänee noin 3% vettä ennen
kuin eroaa bensasta, huom. tämä on mutu. 3% on 120 ml. Jos tankkisi ei
ole kuutioiden kokoinen, en oikein jaksa uskoa, että sinne
kondensoituisi talvessa moista määrää vettä. Toisin sanoen en usko
bensan ja alkoholi/vesi faasien eroavan toisistaan. Toisaalta se 4,1
litraa alkoholi-vesiseosta on kyllä melkoinen määrä, jos se eroaa.
Tällöin se huonoimmassa tapauksessa saattaisi sammuttaa koneen
päästessään kaasuttimiin. Onko tämä edes teoreettisesti mahdollista,
riippuu tankkisi muodosta. Mikäli bensan ulosotto on syvässä selvässä
kuopassa, ottaa pumppu kaiken pohjalle painuvan ensin, jolloin teoriassa
letkusta voi tulla melkein kaikki erottunut vesi/alkoholiseos
ensinmäisenä. Voitelusi ei kuitenkaan kaadu tähän täysin, koska
koneessassi on käsitykseni mukaan autolube öljyn syöttö. Sen alkoholin
palaminen vain olisi paljon bensaa huonompaa (vesi + liian laiha seos)
ja voisi aiheuttaa koneen käyntihäiriöitä tai jopa pysähtymisen. Mutta
kuten jo sanoin, en jaksa uskoa erottumista tapahtuneen.
Asiahan ei kyllä ole kovin monimutkainen keväällä varmistaa.
Tarkastetaan, että tankin asento vastaa järkevästi veneen kulussa olevaa
asentoa muistaen, että mahdollinen vesi/alkoholiseos on pohjalla. Letku
koneesta irti, pikaliitin letkunpäästä ja pumppaamaan käsin
polttoainetta sopivaan astiaan. Jos polttoaineen mukana ei tule mitään
erottuneita osia, ei syytä pelkoon.
Mitä sitten tarkoitin paljolla alkoholilla kun tarkoituksena on estää
kaasarin jäätäminen syyskeleillä, on suuruusluokka reilusti yli 10%
isopropanolia bensassa. Tämä on mielestäni liikaa. Tiivisteet varsinkin
vanhemmissa koneissa vähän arveluttaisi, samoin joidenkin koneiden seos,
joka saattaisi mennä turhan laihaksi. Alkoholi/bensakerroksen
erottuminen tulisi kyseeseen tällöinkin vain ääriolosuhteissa, siis
pitkin seisotusten ja märkien kelien yhteydessä.
Ykä
Mika Jalava
Pekka Huhta wrote:
> Selitys dieselille, vaan ei bensalle. Dieselistähän raskaimmat jakeet
> kiteytyvät pakkasessa parafiinikiteiksi - siitä naftan talvilaatukin tulee,
> että siinä öljyn "hyytymispiste" siis kiteytyminen tapahtuu vasta
> kovemmalla pakkasella. Kaikki kiteet eivät sitten lämmön noustessa sulakaan
> vaan jäävät tukkimaan paikkoja. Bensan vanhentumismekanismi on jotain
> vallan muuta.
Eiköhän noihin kiteisiin auttaisi petrolilisäys polttoaineeseen, kuten
dieselautoihin hirmupakkasilla. Venemoottorin kanssa ei toistaiseksi ole sitä
vero-ongelmaakaan, eli kaiketi voisi käyttää tavallista valopetrolia tai jos
jostain moottoripetrolia saa niin sitten sitä. Sekoitussuhteesta en tiedä.
Mika