Käytetyn h-veneen valinta?
Kai Blauberg
Olen suunnittelemassa käytetyn h-veneen (vm. 75-85) hankkimista
retkikäyttöön. Kuten jokainen, joka tekee tällaista ensimmäistä
kertaa, olen minäkin mielestäni tekemässä päätöstä hiukan hatarin
perustein. Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla vinkkejä, kommentteja
tai ohjeita mihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota käytettyä
purjevenettä valittaessa?
Kerään vastaukset yhdistelmäksi ja postaa ne takaisin uutisryhmään,
jos vastauksia löytyy tarpeeksi.
Kiitos,
Kai Blauberg
---------------------------------------------------------------------
Kai Blauberg Email: kai.bl...@metla.fi
Finnish Forest Research Institute WWW: http://www.metla.fi/
Unioninkatu 40 A Tel.: +358-9-857 05 1
FIN-00170 Helsinki Fax: +358-9-857 05 717
Lauri Tarkkonen
>Olen suunnittelemassa käytetyn h-veneen (vm. 75-85) hankkimista
>retkikäyttöön. Kuten jokainen, joka tekee tällaista ensimmäistä
>kertaa, olen minäkin mielestäni tekemässä päätöstä hiukan hatarin
>perustein. Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla vinkkejä, kommentteja
>tai ohjeita mihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota käytettyä
>purjevenettä valittaessa?
>Kerään vastaukset yhdistelmäksi ja postaa ne takaisin uutisryhmään,
>jos vastauksia löytyy tarpeeksi.
H-vene on varsin tarkkaan säädelty yksityyppiluokka, kaikki veneet
oat samasta plugista tehdyistä muoteista ja laminointispesifikaatiot
ovat varsin tiukat. Tältä osin ei juuri eroja ole.
Suurin ero on puolivalmiina ostettujen itsesisustettujen ja veistä-
möjen viimeisteliemien veneiden välillä. Itsesisusteuissa on huomat-
tavasti enemmän vaihtelua laadussa, on siis hyviä ja huonoja.
Veneiden ikä heijastuu varsin selkeästi hinnassa, mutta samanikäisten
veneiden välillä on kyllä melkoisia eroja, jotka johtuvat lähinnä
siitä miten niitä on pidetty. Primäärinen ero on siisteydessä, joka
yleensä pystytään hiellä, kloritalla ja mäntysuovalla korjaamaan.
Toinen ero on varusteissa, jotkut mainostavat kilpa- ja retki tai
jompaakumpaa. Varusteinventaari kannattaa tehdä huolella, sillä
varusteisiin saa uppomaan hyvinkin äkkiä enemmän kuin hintaeron
huonommin ja paremmin varustetun veneen välillä. Missään ei yleensä
saa niin halvalla varusteita kuin ostamalla käytetyn veneen mukana.
H-veneillä on varsin toimivat markkinat, niitä on riittävästi ja ne
liikkuvat hyvin sekä kaupanteossa että vedessä, joten H-venettä uskaltaa
suositella purjehduksen ystävälle, joka ei halua maksaa liikaa ja haluaa
varmistua siitä, että saa veneestään kohtuullisen hinnan vielä
silloinkin kun on aika vaihtaa suurempaan. Jos ostaa veneen, joka
on huolimattoman pidon vuoksi epäsiisti ja josta saa siistin siivoa-
malla ja liimailemalla sisätilojen pinnoitteet paikalleen tai teke-
mällä uusia ja päällystämällä ryvettyneet homeen raiskaamat patjat
niin saattaa saada pientä vaivanpalkkaakin.
H-vene on hyvä valinta.
- Lauri Tarkkonen
Sipil{ Mika
> >Olen suunnittelemassa käytetyn h-veneen (vm. 75-85) hankkimista
> >retkikäyttöön. Kuten jokainen, joka tekee tällaista ensimmäistä
Jos loydat veneen joka miellyttaa silmaa ja lompakkoa niin kannattaa
hakea jostain kosteusmittari (ainakin jotkut kaupat vuokraavat niita)
ja mitata veneen pohjan kosteus. Jos tama ei jostain syysta onnistu
niin ainakin nostata vene ylos ja etsi merkkeja onko pohjassa
osmoosirakkuloita tms epamaaraista. Varsinkin veneen peraosassa
vesirajassa saattaa taman ikaluokan H-veneisssa olla pienia
kuplia, jotka kertovat kosteudesta laminaatissa. Asiantuntija-avun
kayttaminen saattaa tuntua kalliilta mutta voi saastaa tyota ja rahaa.
Toinen hyva keino on kayttaa suomalaista kateutta hyvaksi ja kysella
naapuriveneista millaista ko. veneen pito on ollut, onko silla kolisteltu
kivia jne.
Hyvan veneen saattaa tunnistaa hoidetusta ulkonaosta ja yleisesta
siistiydesta.
mika
Eero Lehtinen
Kai Blauberg wrote in message ...
>
>Olen suunnittelemassa käytetyn h-veneen (vm. 75-85) hankkimista
>retkikäyttöön. Kuten jokainen, joka tekee tällaista ensimmäistä
>kertaa, olen minäkin mielestäni tekemässä päätöstä hiukan hatarin
>perustein. Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla vinkkejä, kommentteja
>tai ohjeita mihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota käytettyä
>purjevenettä valittaessa?
>
>Kerään vastaukset yhdistelmäksi ja postaa ne takaisin uutisryhmään,
>jos vastauksia löytyy tarpeeksi.
>
>Kiitos,
>
Tässä muutama ohje, joista osa sopii köliveneelle. Naapuri vuokrasi
kosteusmittarin hiljattain tampereella ja vuokra oli 150mk/viikonloppu.
http://www.justsail.com/FAQ2Index.htm#used:
check for leaks in the mast step by filling the mast step with water.
check if the mast step is raised beyond class-legal limits by pouring in
epoxy to quick-fix a leaky mast step.
check for major repairs to the centerboard trunk.
look inside the inspection port(s) for signs of water/dampness.
check if the floatation blocks are soaked with water, or if the floatation
balloons or containers are destroyed
check the hull/deck joint for leaks. If repaired, judge quality of repair
(should be epoxied).
check the deck next to the cockpit, and the cockpit floor, for soft spots
(push with hand, or look along deck at oblique angle for a raised bubble),
and for hairline craks.
check bottom for obvious deep scratches, bubbles or soft spots.
avoid freshly painted bottoms. God knows what is hidden underneath!
check condition of blades. They must not be warped.
check all spars for straightness, corrosion, microcracks near fittings.
look VERY carefully at boats with serial numbers starting with "PSB".
Evidently Pearson had very spotty quality control, and many boats had
crooked trunks, improper mast rake, etc.
if near water, launch boat and then check for leaks from around lower
gudgeon for the rudder, the cockpit bailer, and the transom drain plug.
if near a hose, spray the boat from all angles under high pressure and check
for leaks again.
check the condition of other gear: sails, lines, fittings, etc.
ask the owner about all of the above if you are not near the boat.
Jyrki Saloniemi
Kai Blauberg kirjoitti viestissä ...
>
>Olen suunnittelemassa käytetyn h-veneen (vm. 75-85) hankkimista
>retkikäyttöön. Kuten jokainen, joka tekee tällaista ensimmäistä
>kertaa, olen minäkin mielestäni tekemässä päätöstä hiukan hatarin
>perustein. Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla vinkkejä, kommentteja
>tai ohjeita mihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota käytettyä
>purjevenettä valittaessa?
H-veneitä on vinssien sijoituksen suhteen kahta mallia. Nimittäin retki- ja
kilpamallit. Kilpamallin vinssit ovat katolla joten yksinpurjehdus on sillä
hankalampaa. Kilpakäytössä sijainti taas on ainoa oikea.
Kilpakäyttöön tulevissa veneissä Puosuliitto arvostaa uudempaa rungon ja
kannen liittymää, joka on jyrkempi, eikä siten purista roikuttaessa reisiin.
Panu Ranta
Kai Blauberg wrote:
>
> Olen suunnittelemassa käytetyn h-veneen (vm. 75-85) hankkimista
> retkikäyttöön. Kuten jokainen, joka tekee tällaista ensimmäistä
> kertaa, olen minäkin mielestäni tekemässä päätöstä hiukan hatarin
> perustein. Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla vinkkejä, kommentteja
> tai ohjeita mihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota käytettyä
> purjevenettä valittaessa?
>
> jos vastauksia löytyy tarpeeksi.
>
> Kiitos,
>
>
> ---------------------------------------------------------------------
> Kai Blauberg Email: kai.bl...@metla.fi
> Finnish Forest Research Institute WWW: http://www.metla.fi/
> Unioninkatu 40 A Tel.: +358-9-857 05 1
> FIN-00170 Helsinki Fax: +358-9-857 05 717
H-vene on yksityyppiluokka, jonka laminointi spesifikaatiot ovat varsin
tiukat. Kuitenkin on havaittu, että vanhenpien H-veneiden rungon
laminaatti ei ole yhtä jäykkää kuin uusien. Syynä tähän on
laminointitekniikan kehitys, eli laminaatin lasipitoisuuden kasvaminen.
Eniten tällä on vaikutusta veneen keulakylkien joustoon aallokossa.
Seikalla ei retkikäytössä liene mitään merkitystä, mutta kilpaluhenkinen
vakuuttaa aallokko-ominaisuuksien heikentyneen "havaittavasti".
Rakenteelliseti H-vene on erittäin varma ettenkin "pomminkestävä". Itse
olen ajanut yli 7 solmun nopeudella kiville - kölistä lähti hieman
maalia.
Veneen hankinnassa tarkistettavia kohteita (mielestäni) on:
- peräsimen etureuna ylhäältä (joissain h-veneissä peräsinlapa irvistää
puoliskojen saumasta)
- rustirautojen kiinnitys ja tukevuus (tarkista onko rustien ympärillä
hiushalkeamia ja ovatko rustit tukevasti kannessa kiinni ja ovatko
rustiraudat vuotaneet vettä kajuuttaan päälaipion kohdalta)
- H-veneen kansi on tehty sandwich-meetelmällä (muistaakseni) ja joissan
veneissä on kannessa havaittavissa delaminoitumista (kävele "raskain"
askelin kannella ja kuuntele kuuluuko narinaa, joka ilmentää
delaminoitumista)
- kosteusvauriot helojen kiinnityskohdissa (näkyy sisältä)
- helojen kiinnitys (riittävät vahvikkeet laminaatin sisäpuolella)
- osmoosion rakkuloiden varalta on syytä tarkistaa veneen pohja.
Muutoin H-vene on erittäin mielyttävä purjehtia ja halpa hankkia ja
käyttää.
T:PR
Lauri Tarkkonen
>Kai Blauberg wrote in message ...
>>
>>Olen suunnittelemassa käytetyn h-veneen (vm. 75-85) hankkimista
>>retkikäyttöön. Kuten jokainen, joka tekee tällaista ensimmäistä
>>kertaa, olen minäkin mielestäni tekemässä päätöstä hiukan hatarin
>>perustein. Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla vinkkejä, kommentteja
>>tai ohjeita mihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota käytettyä
>>purjevenettä valittaessa?
>>
>>Kerään vastaukset yhdistelmäksi ja postaa ne takaisin uutisryhmään,
>>jos vastauksia löytyy tarpeeksi.
>>
>>Kiitos,
>>
Tällä englannikielisellä hölynpölyllä ei ole juuri mitään tekemistä
H-veneen tarkastamisen kanssa. H-veneellä on vain muutama valmistaja,
ja kaikki ovat käyttäneet kohtuullisen hyviä raaka-aineita ja tehneet
työnsä hyvin, joten nämä kostheusmittausvauhkoilut voi melko huoletta
jättää omaan arvoonsa, ellei vene ole silmämääräisesti ja aivan koput-
tamalla arvioiden täysin deekiksellä. Epäilen kuitenkin, että tämä ei
johda mihinkään järkevään, vaan on energian ja ajan tuhlausta, jota
voisi käyttää järkevämminkin sen asian arvioimiseen onko H-veneestä
pyydetty hinta käypä markkinahinta vai ei.
Siitä huolimatta, että täällä annetut neuvot ovat ilmaisia, niin
voisi hieman miettiä mitä hössötyksiä neuvoja kysyvällä tietämättö-
mällä yritetään teettää.
- Lauri Tarkkonen
Pasi Mustalahti
Panu Ranta (panu....@hut.fi) wrote:
: Kai Blauberg wrote:
: > Olen suunnittelemassa k=E4ytetyn h-veneen (vm. 75-85) hankkimista
: > retkik=E4ytt=F6=F6n. Kuten jokainen, joka tekee t=E4llaista ensimm=E4is=
: t=E4
:
: Veneen hankinnassa tarkistettavia kohteita (mielest=E4ni) on:
: - rustirautojen kiinnitys ja tukevuus (tarkista onko rustien ymp=E4rill=E4=
: hiushalkeamia ja ovatko rustit tukevasti kannessa kiinni ja ovatko
: rustiraudat vuotaneet vett=E4 kajuuttaan p=E4=E4laipion kohdalta)
PTM: JOissain itsetehdyissä veneissä vantit olivat mutterilla kannessa
ilman pienintäkään vahvistusta. Jo pelkkä iso prikka tekisi terää.
Kanteen kiinnitetty rustirauta saa aikaan postilaatikkoveneitä:
himokisaaja vetää vantit viulunkieliksi ja repii kannen irti rungosta.
PTM: Katso myös vinssien kiinnitykset: mutterien alla pitää olla
vähintään prikat, mieluummin iso yhtenäinen levy. Sandwitchin sisällä
pitäisi olla vinssinkin kohdalla vahvike. Epäillä kannattaa, mikäli helaa
on siirretty. Kattoon kiinnitettyä vinssiä ei pääse pirullakaan
tarkistamaan, jos vene on sisältä verhoiltu, sivuille kiinnitetyt pääsee
tarkistamaan ryömimällä pistopunkkaan pää edellä.
: - H-veneen kansi on tehty sandwich-meetelm=E4ll=E4 (muistaakseni) ja jois=
: san
: veneiss=E4 on kannessa havaittavissa delaminoitumista (k=E4vele "raskain"=
: askelin kannella ja kuuntele kuuluuko narinaa, joka ilment=E4=E4
: delaminoitumista)
PTM: Balsakannen sisälle menee vettä pienimmästäkin reijästä. Tuloksena
on balsan lahoaminen ja kuorien irtoaminen toisistaan. MInusta tämä on
jopa pahempi ongelma, kuin pohjassa oleva lasikuiturutto, koska tätä on
esiintynyt uskomattoman monissa veneissä. Sopii kuvitella, mitä vesi
tekee sandwitchin sisällä talvella !
(poraapa omassa veneessäsi 5 mm reikä balsa-alueen alakulmaan, ja pistä
ämpäri alle)
Tähän vikaan ei auta edes Sika ruuvin kantojen alla.
Minusta koko balsa pitäisi kieltää veneissä.
Omaan veneeseeni joudun laminoimaan koko sitlooran pohjan uudestaan.
VIan huomasin aluksi nimenomaan 'kävelemällä raskaasti'. Poraamalla
sitlooran alapintaan reikiä sain vesiryöpyn syliini.
Edellinen vastaava vesivaurio oli H-veneen katolla 'aallonmurtajassa'.
Vesi oli mennyt rakenteeseen aallonpurtajaan kiinnitetyn sufletin reijistä.
:
: Muutoin H-vene on eritt=E4in mielytt=E4v=E4 purjehtia ja halpa hankkia ja=
: k=E4ytt=E4=E4. =
PTM: JESS !
:
:
: T:PR
--
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Turun Yliopisto / Fysla, Vesilinnantie 5, 20014
Pt 02-3336669, FAX 02-3335632 (Pk 02-2387010, NMT 049-555577)
-----------------------------------------------------------------------
sten...@cc.helsinki.nospam.fi
Panu Ranta <panu....@hut.fi> wrote:
> Veneen hankinnassa tarkistettavia kohteita (mielestäni) on:
> - peräsimen etureuna ylhäältä (joissain h-veneissä peräsinlapa irvistää
> puoliskojen saumasta)
> hiushalkeamia ja ovatko rustit tukevasti kannessa kiinni ja ovatko
> - H-veneen kansi on tehty sandwich-meetelmällä (muistaakseni) ja joissan
> veneissä on kannessa havaittavissa delaminoitumista (kävele "raskain"
> askelin kannella ja kuuntele kuuluuko narinaa, joka ilmentää
> delaminoitumista)
> - kosteusvauriot helojen kiinnityskohdissa (näkyy sisältä)
> - helojen kiinnitys (riittävät vahvikkeet laminaatin sisäpuolella)
> - osmoosion rakkuloiden varalta on syytä tarkistaa veneen pohja.
Entä päälaipion (puuta) laminointi runkoon? Se näköjään saattaa irrota
(puu irtoaa laminaatista). Paljonko siitäkin mahtaa olla haittaa?
Dag Stenberg
Eero Lehtinen
Lauri Tarkkonen wrote in message <6l5l2h$n...@kruuna.Helsinki.FI>...
Miten niin hölynpölyä ja hössötystä tsekata H-veneen tai minkä tahansa
veneen kohdalla esim, että vuotaako rungon ja kannen sauma (vrt TRIP:in
sivut, jossa kertoivat että hiljan ostaneensa paatin sauma vuotaa, helppo
olisi havaita ruiskulla ja vmäinen korjata) tai että juuri maalatun pohjan
alla voi olla mitä vain. Kysyjä kysyi "Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla
vinkkejä, kommentteja
tai ohjeita mihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota käytettyä
purjevenettä valittaessa?"
- Eero
Sipil{ Mika
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> wrote:
...otettu vahan tauhkaa pois...
H-veneellä on vain muutama valmistaja,
> ja kaikki ovat käyttäneet kohtuullisen hyviä raaka-aineita ja tehneet
> työnsä hyvin, joten nämä kostheusmittausvauhkoilut voi melko huoletta
> jättää omaan arvoonsa, ellei vene ole silmämääräisesti ja aivan koput-
> tamalla arvioiden täysin deekiksellä. Epäilen kuitenkin, että tämä ei
> johda mihinkään järkevään, vaan on energian ja ajan tuhlausta, jota
> voisi käyttää järkevämminkin sen asian arvioimiseen onko H-veneestä
> pyydetty hinta käypä markkinahinta vai ei.
en tieda juuri mitaan tasta koputtamismetodista mutta voin oma-
kohtaisella kokemuksella kertoa etta tosi siistin ja paallepain
hyvannakoisen veneen runko voi olla kostea. Tama ei oikein tule
esiin jollei rungon kosteutta mittaa tai tutki tarkoin onko siina
rakkuloita ( niita vaan on pirun hankala huomata). Sanoisin etta
alle satasen investointi kosteusmittariin kannattaa, silla kun
lasken oman veneeni kanssa viettamaani aikaa ko. aiheeseen liittyen
en oikein paase tuntipalkoille vaikka jattaisin kokonaan maalien,
epoksien etc tuotteiden hinnan pois (luokkaa 2 kilomarkkaa).
> Siitä huolimatta, että täällä annetut neuvot ovat ilmaisia, niin
> voisi hieman miettiä mitä hössötyksiä neuvoja kysyvällä tietämättö-
> mällä yritetään teettää.
> - Lauri Tarkkonen
jokainenhan yrittaa antaa niita neuvoja joita tuntee tarkeimmaksi
Tama nyt vaan sattuu olemaan minua ja hiomakonettani lahella...
mika sipila
--
...eip{ t{ss{ t{ll{ kertaa sen kummempia, ehk{ joskus toiste lis{{...
MIKA
si...@ee.tut.fi
------sakset----------sakset----------sakset----------sakset--------kivi-------
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote in message <6l5l2h$n...@kruuna.Helsinki.FI>...
>>In <6l5anu$6g...@nmp02.nmp.nokia.com> "Eero Lehtinen"
><eero.l...@nmp.nokia.com> writes:
>>
>>
>>>Kai Blauberg wrote in message ...
>>>>
>>>>Olen suunnittelemassa käytetyn h-veneen (vm. 75-85) hankkimista
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
>>>>retkikäyttöön. Kuten jokainen, joka tekee tällaista ensimmäistä
>>>>kertaa, olen minäkin mielestäni tekemässä päätöstä hiukan hatarin
>>>>perustein. Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla vinkkejä, kommentteja
>>>>tai ohjeita mihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota käytettyä
>>>>purjevenettä valittaessa?
>>>>
>>>>Kerään vastaukset yhdistelmäksi ja postaa ne takaisin uutisryhmään,
>>>>jos vastauksia löytyy tarpeeksi.
>>>>
>>>>Kiitos,
>>>>
>>
>>
>>>Tässä muutama ohje, joista osa sopii köliveneelle. Naapuri vuokrasi
>>>kosteusmittarin hiljattain tampereella ja vuokra oli 150mk/viikonloppu.
>>>http://www.justsail.com/FAQ2Index.htm#used:
>>
>>>check for leaks in the mast step by filling the mast step with water.
Maston jalka H-veneessä on ruffin kannella oleva koroke, jonka täyttä-
minen vedellä on melkoisen vaikeaa ja yrityskin vaikuttaa kovin
hyödyttämältä.
>>>check if the mast step is raised beyond class-legal limits by pouring in
>>>epoxy to quick-fix a leaky mast step.
En ole vielä nähnyt H-venettä, jossa maston jalkaa olisi korotettu
yli luokkasääntöjen rajojen. Ei vaikuta kovin järkevältä.
>>>check for major repairs to the centerboard trunk.
H-veneessä ei ole nostokölin laatikkoa, kas kun siinä on kiinteä köli.
>>>look inside the inspection port(s) for signs of water/dampness.
"Inspection ports" viittaa kevytveneiden kelluntatankkien tarkistus-
luukkuihin. Aivan ensimmäisissä H-veneissä oli pienet kelluketankit,
mutta niissä ei ollut tarkistusluukkuja ja tietääkseni niistäkin
sitten luovuttiin.
>>>check if the floatation blocks are soaked with water, or if the
>>>floatation balloons or containers are destroyed
H-veneessä ei ole kellunta-apuja, ei styroksiplokkeina eikä pumpat-
tavina ilmasäiliöinä.
>>>check the hull/deck joint for leaks. If repaired, judge quality of repair
>>>(should be epoxied).
Ensimmäinen asiallinen ehdotus. Tosin ei kovin yleinen vamma, jota eri-
tyisesti H-veneessä olisi varottava.
>>>check the deck next to the cockpit,
Kansi istuinkaukalon vieressä ei ole erityisen ongelmallinen. Kannen
jäykkyyteen voi tietysti muuten kiinnittää huomiota.
>>>and the cockpit floor, for soft spots
H-veneen laminointispesifiaaktiot ovat tältä alueelta ihan riittävät,
tämäkään ei kuulu keskeisiin ongelmakohtiin.
>>>(push with hand, or look along deck at oblique angle for a raised bubble),
>>>and for hairline craks.
Hiusmurtumien etsiminen on tietenkin hyvästä, mutta miten nämä ohjeet
olisivat juuri H-veneelle tyypillisesti sopivia.
>>>check bottom for obvious deep scratches, bubbles or soft spots.
Selvät naarmut ja murtumat lienevät aina hälytysmerkki. H-veneen
pohjan laminointi on sen verran paksua ja koska se on myös yksi-
kuorirakenne, niin sieltä harvoin löytää pehmeitä paikkoja.
>>>avoid freshly painted bottoms. God knows what is hidden underneath!
Miten tämä olisi tyypillistä juuri H-veneelle?
>>>check condition of blades. They must not be warped.
Blades tarkoittaa nostoköliä ja peräsintä. H-veneessä ei ole nosto-
köliä, joten se ei ole vetänyt kieroon. H-veneen muoviperäsin ei
myöskään vedä kieroon kuten tässä tarkoitetut jollien puiset peräsimet.
>>>check all spars for straightness, corrosion, microcracks near
>>>fittings.
Maston ja takilan kunto kannattaa tarkistaa, mutta H-vene ei tässä-
kään ole kovin pahamaineinen.
>>>look VERY carefully at boats with serial numbers starting with "PSB".
H-veneiden sarjanumeroissa ei ole PSB alkua. Liittyy lähinnä Pearsoniin.
>>>Evidently Pearson had very spotty quality control, and many boats had
>>>crooked trunks, improper mast rake, etc.
Pearsonin ongelmat eivät ole kovin relevantteja H-veneen valinnassa.
>>>if near water, launch boat and then check for leaks from around lower
>>>gudgeon for the rudder, the cockpit bailer, and the transom drain
>>>plug.
Vuotojen tutkiminen on tietenkin hyvästä, mutta kannattaisi mieluummin
ohjata etsiminen oikeisiin paikkoihin. Gudgeon on perään ripustetun
peräsimen hela, voisi olla relevantti esimerkiksi Avance 24:ssa.
H-veneessä ei myöskään ole peräpeilissä istuinkaukalon tyhjennys-
plugia. Bailereiden tiiviyden tutkimisen sijaan voisi antaa ohjeen
istuinkaukalon tyhjennysputkien pitävyyden tarkistamiseen.
>>>if near a hose, spray the boat from all angles under high pressure
>>>and check for leaks again.
Tämä on hyvä ohje, mutta ei erityisesti H-venespesifi.
>>>check the condition of other gear: sails, lines, fittings, etc.
>>>ask the owner about all of the above if you are not near the boat.
Lienee itsestään selvää tarkistaa koko inventaari.
>>Tällä englannikielisellä hölynpölyllä ei ole juuri mitään tekemistä
>>H-veneen tarkastamisen kanssa
Toivottavasti huomaat, että tällä oli hyvin vähän tekemistä juuri
H-veneen tarkastamisen kanssa.
>Miten niin hölynpölyä ja hössötystä tsekata H-veneen tai minkä tahansa
>veneen kohdalla esim, että vuotaako rungon ja kannen sauma (vrt TRIP:in
>sivut, jossa kertoivat että hiljan ostaneensa paatin sauma vuotaa, helppo
>olisi havaita ruiskulla ja vmäinen korjata) tai että juuri maalatun pohjan
>alla voi olla mitä vain. Kysyjä kysyi "Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla
>vinkkejä, kommentteja tai ohjeita mihin tulisi kiinnittää erityistä
>huomiota käytettyä purjevenettä valittaessa?"
Voidaan tietysti antaa ohje: Tarkasta kaikki. Kuitenkin tämä on sillä
tavalla huono ohje, että noviisi ei juuri tule hullua hurskaammaksi.
Olisi hyvin paljon järkevämpää antaa ohjeita, jotka ovat spesifejä
H-veneelle ja mieluummin sellaisia, jotka johtavat primääristen ongel-
makohtien jäljille. Jos aloittaa pitkän lista väärästä päästä, niin
usein energia ja aika loppuu kesken ja ne relevantit paikat todetaan
vasta kun vene on ostettu ja on todella aikaa löytää viat.
- Lauri Tarkkonen
pekka oivanen
In article <6l5ote$ruq$1...@baker.cc.tut.fi>, si...@ampeeri.ee.tut.fi
says...
> kohtaisella kokemuksella kertoa etta tosi siistin ja paallepain
> hyvannakoisen veneen runko voi olla kostea. Tama ei oikein tule
> esiin jollei rungon kosteutta mittaa tai tutki tarkoin onko
siina
> rakkuloita ( niita vaan on pirun hankala huomata). Sanoisin etta
> alle satasen investointi kosteusmittariin kannattaa, silla kun
> lasken oman veneeni kanssa viettamaani aikaa ko. aiheeseen
Tama nyt vaan sattuu olemaan minua ja hiomakonettani lahella...
Edelleen poistettu vahan vanhaa tekstia...
Tasta kosteusmittailusta ja osmoosista viela:
Hiomakoneen kanssa myos vietin aikaani veneeni alla gelcoatia poistaen,
ja vettahan sielta tuli vastaan. Ilman mittaria ei ollut rakkuloita
ensikertalaisen helppo huomata, mittari vasta kertoi rungon olevan
tyystin marka.
Mielestani tama kosteusasia on harvinaisen yksinkertainen: Vene voi olla
marka tai kuiva (tai jotakin silta valilta), ja asian voi todeta
helpoimmin mittarilla (sita pitaa osata kayttaa). Taman hetken
tietamyksellani liuotteeton epoksi on veneen pintaan paras materiaali
estamaan laminaatin kastumista.
Toinen asia on sitten se, haittaako kosteus mitenka paljon laminaattia.
Hajoaako vene ennemmin vai myohemmin vai eiko ollenkaan? Mina olen
taipuvainen uskomaan, etta kylla hajoaa, tosin vasta myohemmin. Ajattelen
asiasta niin, etta ne pienet rakkulat veneen pinnassa ovat alku veneen
laminaatin hajoamisessa. Niihin tama osmoosi-ilmio on jo imenyt vetta
niin, etta gelcoat on siita kohdasta irronnut alustastaan. Olen
ymmartanyt, etta osmoosia yllapitaa laminaatin muoviosan
polymeroitumattomat kemikaalijaamat, joita lienee laminaatissa
kauttaaltaan (varmaan riippuu valmistusmenetelmista ym...). Talloin
osmoosi imee vetta myos syvemmalle laminaattiin eika vain gelcoatin alle,
jolloin myos laminaatissa tapahtuu vesirakkuloiden muodostumista, joka
erottaa kerroksia toisistaan, ja heikentaa rakennetta.
Luulen, etta veneen hajoaminen osmoosista johtuen kestaa hyvin kauan
(kauemmin kuin useimpien veneilijoiden kiinnostus veneeseensa), ehkapa
30...40...50... vuotta. Lasikuituveneita on ollut vasta niin vahan aikaa,
etta varmaa tietoa ei viela ole. Omasta mielestani vanhan veneen arvoon
liittyy oleellisesti tama kosteusasia. Kun ostan seuraavan kaytetyn
veneen, niin tuskinpa ostan kosteaa - enaa.
terv. Pekka Oivanen
Eero Lehtinen
Lauri Tarkkonen wrote in message
[snip]
>>>>avoid freshly painted bottoms. God knows what is hidden underneath!
>
>Miten tämä olisi tyypillistä juuri H-veneelle?
No esmes kaveri hio geelin pois ja maalasi vm. 81 H-veneen (olisko ollut
Artekno) pohjan vuonna -91. Rungon tulee kuivua hyvin ja maaleina käytettävä
hyväksi havaittuja. Jos homman tekee huonosti, niin sen joutuu tekemään
uudestaan ja huonosti tehtyä hommaa ei havaitse muuten kuin
kosteusmittarilla.
>
>>>>check condition of blades. They must not be warped.
>
>Blades tarkoittaa nostoköliä ja peräsintä. H-veneessä ei ole nosto-
>köliä, joten se ei ole vetänyt kieroon. H-veneen muoviperäsin ei
>myöskään vedä kieroon kuten tässä tarkoitetut jollien puiset peräsimet.
>
Ehkä ng:n lukijat tajuavat mikä ero on Laserilla ja H:lla. Ehkei Merikarhut
ry:n jäsenet;-)
- Eero
Lauri Tarkkonen
>terv. Pekka Oivanen
Osmoosi ja muut kosteusongelmat johtuvat useimmiten käytetyistä
aineista tai työskentelytavoista, ne tuntuvat olevan usein veistä-
mökohtaisia ja sidottu sielläkin tiettyihin ajanjaksoihin. Esimer-
kiksi Beneatau joutui uusimaan gelcaotin varsin suureen osaan erään
vuoden tuotannostaan, joka johtui siitä, että hartsien valmistaja
oli muuttanut tuotteensa koostumusta. Ranskassa käytiin rajusti
oikeutta siitä kumpi, hartsien tekijä vai Benetau maksaa viulut.
H-veneitä on Suomessa vajaa 1000 kpl, kuinka monta osmoosi tai
kosteusvammaista H-venettä tiedätte. Tässä tarkoitan rungon kosteus-
vammaa, jos joku on saanut kosteutta kanteen poratusta reiästä
sandwichin väliaineeseen, asia on toinen, joskin kaikki tällaiset
reiät kannattaa tutkia.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>>Blades tarkoittaa nostoköliä ja peräsintä. H-veneessä ei ole nosto-
>>köliä, joten se ei ole vetänyt kieroon. H-veneen muoviperäsin ei
>>myöskään vedä kieroon kuten tässä tarkoitetut jollien puiset peräsimet.
>>
>Ehkä ng:n lukijat tajuavat mikä ero on Laserilla ja H:lla. Ehkei Merikarhut
>ry:n jäsenet;-)
Laserissa on muoviset nostoköli ja peräsinlapa, en ole vielä tavannut
yhtään kosteuden vuoksi kieroa.
En tiedä mitä tekemistä Merikarhuilla on tämän kanssa. Olisiko minun
nyt tehtävä johtopäätös, että tämä asian on nokialaisille ylivoimainen?
- Lauri Tarkkonen
Sipil{ Mika
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> wrote:
> H-veneitä on Suomessa vajaa 1000 kpl, kuinka monta osmoosi tai
> kosteusvammaista H-venettä tiedätte.
koska tassa kaytettiin monikkoa niin vastaan ainakin omasta psta
On totta etta en tunne kaikkia suomen h-veneita mutta noin nappi-
tuntumalla tunnen noin 25-30 H:ta. Naista ainakin 2 on selkeesti
ns. osmoosiveneita lisaksi muutamassa on hivenen hyvaa alkua.
otos on pieni ja lisaksi nama ovat ns. makeanveden veneita jotka
karsivat ehka enemman osmoosista kuin suolaisia vesia kyntavat.
alkuperaiseen asiaan viitaten, mita vikaa on vuokrata jostain
kosteusmittari ja mitata veneen pohjan kosteus. Kustannus alle
satasen ja voi saastaa paljon tyota ja antaa rauhalliset younet.
vai olenko mina jalleen kerran ymmartanyt kaiken vaarin???
mika
sten...@cc.helsinki.nospam.fi
Eero Lehtinen <eero.l...@nmp.nokia.com> wrote:
> Lauri Tarkkonen wrote in message <6l5l2h$n...@kruuna.Helsinki.FI>...
> >Tällä englannikielisellä hölynpölyllä ei ole juuri mitään tekemistä
> >H-veneen tarkastamisen kanssa
> Miten niin hölynpölyä ja hössötystä tsekata H-veneen tai minkä tahansa
> veneen kohdalla esim, että vuotaako rungon ja kannen sauma
Minulla ainakin on niin vanha ja luja H-vene (FIN-9, 1970) etten ole
onnistunut mitenkään repimään irti kantta rungosta vaikka olen miten
tiukannut vantteja. Tarttee kyllä tuijottaa ihan muita komponentteja
että löytyy virheitä. Joten tässä ikäluokassa kansirunkoliitoksen
tiiviyden tarkastelu on aika hukkaan heitettyä aikaa.
Peräsimen alalaakeri muuten irtosi 1994 kun sen kiinnityspultti
katkesi. Ostin Arteknolta uuden peräsimen, jonka etureuna halkesi alle
vuodessa. Tuli takuukorjaus.
Fokan etustaagin alahela murtui 1996 ja masto tuli syliin. Ison
skuutin sakkeli levangilla katkesi seuraavana vuonna. Ison takaliesma
repesi 1995, ostin uuden ison. Jaa, on ison skuuttikin pitänyt vaihtaa.
Naru kului.
Enpä muista muuta vikaa ilmaantuneen ajossa.
Etummainen venttiili päästää sisään vettä aallokossa. Aion laittaa
kupolin päälle.
Katto vuotaa jonkun helan kohdalta, tarttumalista varmaan. Taaemmat
patjat nääs kastuvat etureunasta syksyisin.
Vene oli sininen ja joku maalasi vihreäksi. Vihreä kuplii paikoin irti
sinisestä. Sininen on kiinni, eli ei liene osmoosivikaa.
Köli on ruostuvaa rautaa.
Dag Stenberg
Pasi Mustalahti
pekka oivanen (pekka....@helsinki.fi) wrote:
: In article <6l5ote$ruq$1...@baker.cc.tut.fi>, si...@ampeeri.ee.tut.fi
: > rakkuloita ( niita vaan on pirun hankala huomata). Sanoisin etta
: > lasken oman veneeni kanssa viettamaani aikaa ko. aiheeseen
: liittyen...
: Tasta kosteusmittailusta ja osmoosista viela:
: Taman hetken
: estamaan laminaatin kastumista.
PTM: Nyt tulee kolmannen käden tietoa.
Pihaparlamentti kertoi, että täälä Turun puolessa eräs lasikuitufirman
pomo suutti näihin puheisiin lasikuidun kosteuden imevyydestä: puhetta
oli paljon, mutta kukaan ei kokeillut mitään. Kaveri teki nipun
lasikuitulevyjä: yksi pelkkää lasikuitulevyä ilman gelgoattia tai muita
pinnoitteita. Toinen gelgoatilla muttei millään muulla päällystettynä ja
yksi maalitehtaiden ohjeiden mukaan päällystetty lasikuitu + Gelgoat-levy.
LEvyt pistettiin laiturin reunaan riippumaan ja punnittiin päivittäin.
Saaduista tuloksista piirrettiin käyrät, joista havaittiin, että
kaikkien levyjen kosteus saavutti 2 kk:ssa saman tason, eli kaikki yhtä
märkiä. Kostumisnopeus oli eri.
Olipa totta tai ei, tulee tästä kolme asiaa mieleen:
-Jonkun veneilyalan lehden pitäisi tehdä sama koe oikein asiallisesti. Ei
mitään Tekniikan Maailman GSM-verkkojen kustannusvertailutestiä, please.
-Kannattaisikohan vene jättää ainakin sisältä kokonaan maalaamatta,
jotta se ehtisi kuivua talven aikana paremmin.
-Etelästä ei kannata ostaa lasikuituveneitä. Niitähän ei koskaan nosteta
maihin kuivumaan.
---
Itse rapsutin paatistani tänä keväänä primerit pois ja tein kierroksen
maalikaupoissa:
HEMPELS light primerin hinta on hirveä: 120:-/0.75 l.
Ostin teollisuuskäyttöön tarkoitettua liuottetonta primeriä hintaan
270:-/6 l.
---
Juha Paananen
Panu Ranta wrote:
> snip...
> - peräsimen etureuna ylhäältä (joissain h-veneissä peräsinlapa irvistää
> puoliskojen saumasta)
> - rustirautojen kiinnitys ja tukevuus (tarkista onko rustien ympärillä
> hiushalkeamia ja ovatko rustit tukevasti kannessa kiinni ja ovatko
> rustiraudat vuotaneet vettä kajuuttaan päälaipion kohdalta)
> - H-veneen kansi on tehty sandwich-meetelmällä (muistaakseni) ja joissan
> veneissä on kannessa havaittavissa delaminoitumista (kävele "raskain"
> askelin kannella ja kuuntele kuuluuko narinaa, joka ilmentää
> delaminoitumista)
> - kosteusvauriot helojen kiinnityskohdissa (näkyy sisältä)
> - helojen kiinnitys (riittävät vahvikkeet laminaatin sisäpuolella)
> - osmoosion rakkuloiden varalta on syytä tarkistaa veneen pohja.
Yx kohta lisää muutoin hyvään listaan:Tyypillinen vaurio kivelle käyneessä
h:ssa on turkin takareunassa olevan palkin nouseminen/murtuminen. Siis
portaan alla oleva laatikko pois ja pieni kurkkaus
ko. palkin päihin paljastaa edellisen omistajan navigointitaidot. Vika ei
ole
vakava jos muu osa turkista on hiushalkeamaton.
--juha
Harri Nurmio
Lauri Tarkkonen wrote:
>
> H-veneitä on Suomessa vajaa 1000 kpl, kuinka monta osmoosi tai
> kosteusvammaista H-venettä tiedätte.
> - Lauri Tarkkonen
Olen nähnyt useita H-veneitä, joiden pohja rakkuloi. Olen itse hionut
yhdestä veneestä rakkulat pois gelcoatista, kuivatellut talven ja
vetänyt keväällä päälle kitin ja epoksitervan. Vene meni seuraavana
kesänä lunastukseen kolarin takia, joten en voinut tarkkailla korjauksen
kestävyyttä.
En ole varma, mitä veneen pohjassa oli alunperin, mutta luultavasti joku
1-komponenttiprimeri ja sen päällä myrkkyväri.
Tunnen parhaiten Arteknon veneitä ja niissä rakkuloita on esiintynyt
ainakin seuraavissa tapauksissa:
- 70-luvun puolivälin jälkeen valmistetut veneet, joiden pohjaa ei ole
suojattu epoksilla.
- 80-luvun puolivälissä valmistetut veneet, joissa ei ole pohjassa
mitään. (Tällaisia veneitä harrastivat yhteen aikaan jotkut
kilpapurjehtijat, mutta ko. venettä ei saisi pitää vedessä kuin vain
kisojen ajan.)
Tiedän sellaisiakin 80-luvun puolivälin H-veneitä, joihin on tehty
epoksiremontti, mutta silti pohjassa näkyy pientä kuplaa. Ne eivät
kuitenkaan näytä suurenevan vuosien mittaan ja voivat olla vanhoja
kuplia, joita ei ole remontissa hiottu kunnolla pois.
Rutto onkin mielestäni tärkeimpiä H-veneen tarkastuskohteita, vaikka se
ei teekään venettä käyttökelvottomaksi ennen kuin joskus kaukana
tulevaisuudessa. Toinen on takila. En tiedä, että yhtään H-venettä olisi
hajonnut kiville ajossa, kannen kosteuden takia tai ruton takia. Ei ole
tiedossani yhtään kannesta irronnutta rustirautaakaan. Sen sijaan
mastoja kaatuu aina kun tuulee noin 20 m/s ja syynä on yleensä vanttien
tai saalinkien pettäminen.
(Ainakin vanhanmallinen peltisaalinki voi valua päästään alaspäin
löysässä leen vantissa ja vendan jälkeen se ei kestä. Tällaisissa
saalingeissa on syytä panna vanttiin joku topppari, joka estää saalingin
valumisen).
Peräsin on myös syytä tutkia tarkasti. Niitä hajoaa siten, että
peräsimeen pääsee sisälle vettä ja se halkeaa talvella. Olen kerran
pelastanut yhden tapauksen ajautumasta rantakivikkoon noin 15 m/s
kelissä.
--
terveisin
Harri Nurmio
ath...@uta.fi
puh. (03) 2156 373, 049-734 842
http://www.uta.fi/~athanu
Ville Saari
> Laserissa on muoviset nostoköli ja peräsinlapa, en ole vielä tavannut
> yhtään kosteuden vuoksi kieroa.
Alunperin ne olivat puuta. Vaahtolavat ovat uudempaa "hapatusta".
--
Ville Saari EMail: v...@iki.fi
Tallbergin puistotie 7 B 21 Phone: +358 9 682 2226
00200 Helsinki
FINLAND /dev/null: write failed, file system is full
Esa Bister
sten...@cc.helsinki.nospam.fi wrote:
>
> Eero Lehtinen <eero.l...@nmp.nokia.com> wrote:
> > Lauri Tarkkonen wrote in message <6l5l2h$n...@kruuna.Helsinki.FI>...
> > >Tällä englannikielisellä hölynpölyllä ei ole juuri mitään tekemistä
> > >H-veneen tarkastamisen kanssa
>
> > Miten niin hölynpölyä ja hössötystä tsekata H-veneen tai minkä tahansa
> > veneen kohdalla esim, että vuotaako rungon ja kannen sauma
>
> Minulla ainakin on niin vanha ja luja H-vene (FIN-9, 1970) etten ole
> onnistunut mitenkään repimään irti kantta rungosta vaikka olen miten
> tiukannut vantteja. Tarttee kyllä tuijottaa ihan muita komponentteja
Rustiraudat ovat kyljissä kiinni. Kannessa on vain läpivienti.
Itselläni on kokemuksia vm. -70 H-veneestä (Artekno) 5 vuoden ajalta.
Kölipulttien aluslevyt olivat kevytmetallia ja pultit ruostuvaa laatua !
Aluslevyille oli käynyt samoin kuin lastulevylle joka on kastunut mutta
onneksi tiivistys oli tehty niin hyvin että pultit olivat ruosteettomat
ja avautuivat helposti. Köli oli silti tiukasti rungossa kiinni mutta
ehkä muutaman vuoden kuluttua...
Nyt kiinnitys on kaikilta osin A4:ää.
Muita teknisiä ongelmia ei ole ollut.
> Köli on ruostuvaa rautaa.
Valitettavasti. Hiekkapuhallutin viime kesänä kölin ja viimeistelin
sen VC-Systemsin epokseilla. Oli muuten työläs projekti. Tiedoksi
vaan että valun jälki oli erittäin epätasainen. Epoksikittiä kului
lähes kilo. Ja aikaa... huh !
>
> Dag Stenberg
Esa Bister
sten...@cc.helsinki.nospam.fi
Esa Bister <esa.b...@ntc.nokia.com> wrote:
> sten...@cc.helsinki.nospam.fi wrote:
> > Minulla ainakin on niin vanha ja luja H-vene (FIN-9, 1970) etten ole
> > onnistunut mitenkään repimään irti kantta rungosta vaikka olen miten
> > tiukannut vantteja. Tarttee kyllä tuijottaa ihan muita komponentteja
> Rustiraudat ovat kyljissä kiinni. Kannessa on vain läpivienti.
Kas, olisinko erehtynyt päätelmissäni, jotka perustuivat siihen, että
kannessa oleva pultti on alapuolelta mutterilla kiinni ja menee ensin
jonkinlaisen vahvistuslevyn kautta, joka näytti seuraavan kantta eikä
menevän laitaan. Hyvä jos se jotenkin jatkaakin laidassa rustirautana,
aina turvallisempi tunne.
Dag Stenberg
Heikki Malkki
Pasi Mustalahti <ptm...@utu.fi> kirjoitti artikkelissa
<6l86pv$sj4$1...@news.utu.fi>...
> Ostin teollisuuskäyttöön tarkoitettua liuottetonta primeriä hintaan
> 270:-/6 l.
Minkä nimistä ja mistä kaupasta löytyi?
Heikki Malkki