Purjeiden hankinta
Arto Hakkarainen
Tuli kesäloman aikana ajankohtaiseksi purjeiden uusiminen. Olen soittanut
muutamaan liikkeeseen ja kysynyt tarjouksia (puolet tuntuu olevan lomalla
ensi viikkoon asti). Nyt kaipaisinkin hieman kokemuksia eri neulomoista,
jos viitsitte niitä jakaa. Kyseessä lähinnä vanhahkon retkiveneen
dacronpurjeet. Ja purjeen hankintahinta suhteessa laatuun on myös
merkittävä tekijä valinnassa (eli en osta huonoa millään hinnalla, mutta
en viitsisi ihan huvin vuoksikaan maksaa turhia).
Arto
Markku Kutvonen
juu, pari vuotta sitten ostimme Guy22 isopurjeen, taisi olla Niiniranta
Turussa. Homma toimi niin, että kysyin tarjouksen keltaisilta sivuilta
ja webistä löytämiltani purjemaakareilta ja yllättäen veneen
alkuperäinen purjetoimittaja oli halvin. Ero ei muistaakseni ollut
suurensuuri, isommat säästöt saa kun tilaa purjeen syksyllä tai
loppukesästä, neulomot antavat aika hyviä kausiluontoisia alennuksia
ruuhkia tasoittaakseen. Niinirannan erikoisuus oli, ja saattaa olla
muillakin, että jos heiltä ei kaavoja löydy ko. veneeseen, niin pelkkä
valokuva(pussin muoto digitoidaan siitä) ja mitat vanhasta purjeesta
saattavat riittää. Purje on toiminut aivan hyvin, ongeelmia ei ole
ollut, tosin kovassa kelissä ei ole paljon mentykään.
Kävimme itse hakemassa purjeen Turusta päin ja saimme samalla
ystävällisen palvelun lisäksi tehdaskierroksen, joka sekin oli aika
mielenkiintoinen. Tiesittekö muuten, että isommat purjeet ommellaan
salin lattialla suoraan pussiin, ne levitetään ensimmäistä kertaa vasta
asiakkaalla.
- Markku
Max Wilhelmson
wrote:
>Moi
>
>Tuli kesäloman aikana ajankohtaiseksi purjeiden uusiminen. Olen soittanut
>muutamaan liikkeeseen ja kysynyt tarjouksia (puolet tuntuu olevan lomalla
>ensi viikkoon asti). Nyt kaipaisinkin hieman kokemuksia eri neulomoista,
>jos viitsitte niitä jakaa. Kyseessä lähinnä vanhahkon retkiveneen
>dacronpurjeet. Ja purjeen hankintahinta suhteessa laatuun on myös
>merkittävä tekijä valinnassa (eli en osta huonoa millään hinnalla, mutta
>en viitsisi ihan huvin vuoksikaan maksaa turhia).
>
>Arto
Itse ostin WB-sailsiltä viime talvena uuden Genua 1:sen. Vaikka se
taisi olla hinnaltaan kalliimmasta päästä niin olen päättänyt tehdä
seuraavatkin purjehankinnatkin heiltä.
Purje on erinomainen, hyvin leikattu ja hyvästä materiaalista
(taffeta-mylar jos oikein muistan) mutta sen lisäksi sain aivan
erinomaista palvelua heiltä.
Purjeen tarjous oli selkeä ja kattava (muistaakseni 2-3 sivua) ja
tiesin suht hyvin mitä olin ostamassa.
Hyvin "ammattimainen" ote koko hommaan.
Heidän kanssa oli sitäpaitsi helppo käydä läpi eri vaihtoehtoja
materiaalin, leikkaustavan jne suhteen.
Pyysin muistaakseni myös tarjouksia about 3 muulta purjeneulojalta
mutta tähän päädyin siitä huolimatta etten kilpaile vaan lukeudun
lähinnä "perhepurjehtijoiden" alhaiseen kastiin :-).
Voin siis suositella WB:tä.
WB:llä on myös hyvät kotisivut:
http://www.wb-sails.fi/
Sinun kannattaa ainakin soittaa WB:lle ja pyytää heiltä tarjous -
siinä et häviä mitään ja saat ainakin yhden hyvän tarjousvaihtoehdon,
ihan kirjallisena kuvineen ja mittoineen.
Max
ps. WB sijaitsee siis helsingissä, lauttasaaressa
jukka
>Heidän kanssa oli sitäpaitsi helppo käydä läpi eri vaihtoehtoja
>materiaalin, leikkaustavan jne suhteen.
>Pyysin muistaakseni myös tarjouksia about 3 muulta purjeneulojalta
>mutta tähän päädyin siitä huolimatta etten kilpaile vaan lukeudun
>lähinnä "perhepurjehtijoiden" alhaiseen kastiin :-).
>Voin siis suositella WB:tä.
>
>WB:llä on myös hyvät kotisivut:
>http://www.wb-sails.fi/
>
>Sinun kannattaa ainakin soittaa WB:lle ja pyytää heiltä tarjous -
>siinä et häviä mitään ja saat ainakin yhden hyvän tarjousvaihtoehdon,
>ihan kirjallisena kuvineen ja mittoineen.
>
>Max
>
>ps. WB sijaitsee siis helsingissä, lauttasaaressa
WB-sails on yksi parhaimpia neulomoja varsinkin kilpapurjeiden saralla.
Kannattaa miettiä tarkkaan purjeiden käyttötarkoitusta sillä esim. 30
jalkaisen veneen rullagenoan hinta vaihtelee leikkaustavasta (vaakaleikkaus
tai radiaalileikkaus) ja valitusta materiaalista riippuen (esim. dacron tai
pentex)
noin 5500mk-15000mk. joten kannattaa miettiä vähän etukäteen mitä
ominaisuuksia purjeeltaan haluaa.
Jukka
Max Wilhelmson
wrote:
>WB-sails on yksi parhaimpia neulomoja varsinkin kilpapurjeiden saralla.
>Kannattaa miettiä tarkkaan purjeiden käyttötarkoitusta sillä esim. 30
>jalkaisen veneen rullagenoan hinta vaihtelee leikkaustavasta (vaakaleikkaus
>tai radiaalileikkaus) ja valitusta materiaalista riippuen (esim. dacron tai
>pentex)
>noin 5500mk-15000mk. joten kannattaa miettiä vähän etukäteen mitä
>ominaisuuksia purjeeltaan haluaa.
Jess. Näin on.
Itse sain 17 neliöisen radiaalileikatun taffeta-mylarista alle 5 kmk
WB:stä. Dacronista ja vaakaleikattuna (jostain muualta siis) olisi
muistaakseni halvimmillaan ollut hitusen alle 4 kmk. Itse ainakin
laskin että tuolla tonnin erotuksella saan sen verran enemmän purjetta
että kannatti maksaa siitä huolimatta etten kilpaile... ...veneen
kokonaiskustannuksissa tuo erotus ei ole juuri mitään.
No, suuremmissa räteissä se erotus varmaan onkin jo huomattava.
Max
Matti Raustia
: Jess. Näin on.
: Itse sain 17 neliöisen radiaalileikatun taffeta-mylarista alle 5 kmk
: WB:stä. Dacronista ja vaakaleikattuna (jostain muualta siis) olisi
: muistaakseni halvimmillaan ollut hitusen alle 4 kmk. Itse ainakin
: laskin että tuolla tonnin erotuksella saan sen verran enemmän purjetta
: että kannatti maksaa siitä huolimatta etten kilpaile... ...veneen
: kokonaiskustannuksissa tuo erotus ei ole juuri mitään.
Pari vuotta sitten meille oltiin ostamassa uusia purjeita veneeseen, ja
WB:ltä tuli ehdottomasti informatiivisin vastaus tarjouspyyntöön
isostapurjeesta, rullagenuasta ja rullalaitteesta. Tarjouksessa sanottiin
mm. suoraan, että veneeseen (Sunwind 27) ei kovin kalliita purjeita
(=monimutkaisimmat leikkaukset) kannata ostaa, koska retki- ja
matkapurjehduksessa merkittävää nopeuseroa niillä ei kuitenkaan saa. En
muista enää, miten WB:n tarjous hinnaltaan suhtautui muihin, mutta
vastauksen perusteellisuus vakuutti ja WB:ltä purjeet ostettiinkin.
Vanhoihin Auran purjeisiin verrattuna ovat kyllä kovasti paremmat.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Arto Hakkarainen
> (taffeta-mylar jos oikein muistan) mutta sen lisäksi sain aivan
> erinomaista palvelua heiltä.
> Purjeen tarjous oli selkeä ja kattava (muistaakseni 2-3 sivua) ja
> tiesin suht hyvin mitä olin ostamassa.
> Heidän kanssa oli sitäpaitsi helppo käydä läpi eri vaihtoehtoja
> materiaalin, leikkaustavan jne suhteen.
Kiitos. Juuri tälläistä tietoa kaipasinkin. Pyysin jo WB:ltä tarjouksen ja
se on tähänastisista informatiivisin ja edullisin. Tarjous tuli mailina n.
puolen tunnin sisällä puhelusta. Kaveri, jonka kanssa puhelimessa juttelin
vaikutti myös asialliselta ja osaavalta, sen kun nyt puhelimessa osaa
sanoa. Kuulin seuran retkisatamassa kehuja myös Meripurjeesta. Onko heistä
jollain kokemusta?
Arto
esko sivunen
>
>Kiitos. Juuri tälläistä tietoa kaipasinkin. Pyysin jo WB:ltä tarjouksen ja
>se on tähänastisista informatiivisin ja edullisin. Tarjous tuli mailina n.
>puolen tunnin sisällä puhelusta. Kaveri, jonka kanssa puhelimessa juttelin
>vaikutti myös asialliselta ja osaavalta, sen kun nyt puhelimessa osaa
>sanoa. Kuulin seuran retkisatamassa kehuja myös Meripurjeesta. Onko heistä
>jollain kokemusta?
>
>Arto
>
Olen asioinut WB:n ja Meripurjeen kanssa, ja nimenomaan WB:ltä saamani
informaatio paketti on ollut kyllä erittäin vaikuttava.
Meripurjeelta ostin viime syksynä myrskyfokan, ja suurinpina kriteereinä
oli hinta ja koko. Meripurje oli silloin edullisin, tosin erot eivät kyllä
olleet muiden kanssa suuria ( about 200-1000... muistaakseni... ). Asiointi
oli mutkatonta ja kitkatonta, ja toimitusajat pitivät. Meripurjehan toimii
Suomenlinnassa, ja myyjä ehdotti itse että hän voi tuoda purjeen esim
kauppatorille, missä vaihdamme tavaran ja kuitin rahaan, ja näin tehtiin.
Purjetta en ole vielä käyttänyt, eli siitä en osaa sanoa.
Esko
Harri Nurmio
> Moi
>
> Tuli kesäloman aikana ajankohtaiseksi purjeiden uusiminen. Olen soittanut
> muutamaan liikkeeseen ja kysynyt tarjouksia (puolet tuntuu olevan lomalla
> ensi viikkoon asti). Nyt kaipaisinkin hieman kokemuksia eri neulomoista,
> jos viitsitte niitä jakaa. Kyseessä lähinnä vanhahkon retkiveneen
> dacronpurjeet. Ja purjeen hankintahinta suhteessa laatuun on myös
> merkittävä tekijä valinnassa (eli en osta huonoa millään hinnalla, mutta
> en viitsisi ihan huvin vuoksikaan maksaa turhia).
>
> Arto
Olen ostanut purjeita lähes kaikilta suomalaisilta neulomoilta, paitsi
Meripurjeelta ja Sobstadilta. Edullisimmat hinnat ompelutyön ja materiaalien
laatuun nähden on ollut Aura-sailsilla, Hauteralla ja Elvströmillä.
Kaikilta, joilta olen tilannut kilpapurjeita (muut paitsi Aura), olen saanut
myös sutta, mutta yleensä se on liittynyt purjeiden leikkaukseen ja huonoon
toimivuuteen kilpapurjeina.
Kannattaa pyytää tarjous kaikilta ja sopia siitä, mitä tehdään, jos työn
jälki ei tyydytä. Retkipurjeet kannattaa teettää ristiinkudotusta
dacronista, joka on paksua eikä sisällä kovin paljon hartsia. Ne ovat
miellyttävät käsitelllä ja pitävät muotonsa senkin jälkeen, kun kangasta
kovettava hartsi on karissut pois. Tällaista kangasta ei välttämättä ole
kaikkien valikoimissa.
--
ystävällisin terveisin
Harri Nurmio
Härmälänkatu 39
33900 Tampere
puh. (03) 2660 303
gsm. 0400-734 842
sähköposti: ath...@uta.fi
Arto Hakkarainen
<3993F854...@uta.fi>...
> Olen ostanut purjeita lähes kaikilta suomalaisilta neulomoilta, paitsi
> Meripurjeelta ja Sobstadilta. Edullisimmat hinnat ompelutyön ja
materiaalien
> laatuun nähden on ollut Aura-sailsilla, Hauteralla ja Elvströmillä.
Edullisimmat hinnat laatuun nähden. Kun Elvströmin tarjous on toistaiseksi
(North ja Meripurje vielä lomalla) kallein, niin onko heidän laatunsa
sitten selvästi muita parempi?
Arto
JM
käytä liikkeen palveluksia. WB:stä taas hyviä kokemuksia.
-jani-
Arto Hakkarainen <hae...@dlc.fi> kirjoitti
viestissä:01c003a6.81140040$b0a6c5c3@morse...
Lauri Tarkkonen
>Elvströmistä on tuttavapiirissä huonoja kokemuksia, ko. henkilöt eivät enää
>käytä liikkeen palveluksia. WB:stä taas hyviä kokemuksia.
Elvströmistä on sekä itselläni että tuttavapiirissäni hyviä kokemuksia.
En näe syytä käyttää muitten palveluksia.
- Lauri Tarkkonen
jukka
>
>Olen ostanut purjeita lähes kaikilta suomalaisilta neulomoilta, paitsi
>Meripurjeelta ja Sobstadilta. Edullisimmat hinnat ompelutyön ja
materiaalien
>laatuun nähden on ollut Aura-sailsilla, Hauteralla ja Elvströmillä.
saanut
>myös sutta, mutta yleensä se on liittynyt purjeiden leikkaukseen ja huonoon
>toimivuuteen kilpapurjeina.
>
>Kannattaa pyytää tarjous kaikilta ja sopia siitä, mitä tehdään, jos työn
>jälki ei tyydytä
Voitko kertoa tarkemmin minkälaisia virheitä purjeista on löytynyt? Miten
eri neulomot ovat suhtautuneet reklamaatioon.
Onko yleensä mitään tehtävissä jos esim. purjeen "istuvuus" ei miellytä.
jukka
Atso Tulosmaa
>Moi
>
>Tuli kesäloman aikana ajankohtaiseksi purjeiden uusiminen. Olen soittanut
>muutamaan liikkeeseen ja kysynyt tarjouksia (puolet tuntuu olevan lomalla
>ensi viikkoon asti). Nyt kaipaisinkin hieman kokemuksia eri neulomoista,
>jos viitsitte niitä jakaa. Kyseessä lähinnä vanhahkon retkiveneen
>dacronpurjeet. Ja purjeen hankintahinta suhteessa laatuun on myös
>merkittävä tekijä valinnassa (eli en osta huonoa millään hinnalla, mutta
>en viitsisi ihan huvin vuoksikaan maksaa turhia).
>
>Arto
>
Itse en ole purjeita joutunut koskaan hankkimaan, kun olen aina ollut
kilpagastina. Olen kyllä nähnyt ja juttuja kuullut eri neulomoista ja
kankaista.
Venetyyppi on ratkaiseva, jos kilpailevat (ja pärjäävät) veneet tyyppiä A
käyttävät pääasiassa neulomon X T-kankaasta tehtyjä purjeita, niin silloin
ei pitäisi enää olla epäselvää mitä hankit.
Itse olen juomavesillä huomannut, että yleensä neulomo Y tekee purteen kuin
purteen paremmin järvelle istuvia purjeita kuin neulomo Z. Samaten
neulomoiden suunnittelumenetelmissä on eroja neulomo Ö:n purjemaakari
laskeskelee lupiaskin kanteen ja neulomo Ä käyttää viimeisimpiä
mallinnusohjelmia. Valinnan jätän lukijalle, että kumpiko osuu useammin
hyvään purjeeseen.
Tänäpäivänä valitsisin retkipurteen Pentex purjeet, nimittäin se on
huomattavan paljon mukavampaa viikata ahtaalla kannella kuin perinteinen
"pelti" Dacron. Pitkät purjepussit taitavat myös tehdä jonkun verran
lisähintaa, mutta sen kestää kyllä helpompana pakkaamisena ja pitkän
pussinhan saa kuitenkin viikattua pieneksi. Leikkauksena suosisin hivenen
kalliimpaa radiaali leikkausta, koska purjeen saa helpommin istumaan
nätisti. Samaten suosittelisin lentävää alalikkiä isoon purjeeseen.
Istuvuuden parantamisen lisäksi se vielä helpottaa spinun tai genaakkerin
laskua. Ottaa vaan alapuolen skuutin purjeen ja puomin välistä kannelle ja
vetää alaliikin sisään. Purje on sopivasti kasassa ison takana ja
troolaamisen riski putoaa melkoisen pieneksi. Esimerkkinä tästä olkoon
riittävän iso 41-jalkaisen osatakilaisen mastonhuippu spinnu abt. 140 m^2.
Kovahkossa kelissä (-99 Päijänne purjehdus) spinupuomin jiippaamiseen
tarvittiin kolme kaveria, joilla oli kisan jälkeen iho kuin intin uudet
lomavarusteet, mutta pari kaveria otti spinun sisälle puomin välistä isommin
rehkimättä.
Viime talvena mittailtiin kaverin kanssa kaverin veneen mastoa Nortin
ohjeitten mukaan ja kaverille tuli niillä mitoilla oikein hyvät purjeet.
Siinä lapussa kysyttiin myös kulmaa mihin haluaa puomin, niin jos on pitkä
puomi kannattaa pitäytyä maltillisessa kulmassa . Meillä lähti vähän mopo
käsistä ja kirjattiin lappuun 95 tai 100 astetta ja nyt puomin pää käy
todella alhaalla...eipähän venekään ole tarkoitettu leppoisaan sunnuntai
purjehdukseen onhan se oikeen urheiluvene.
--
Kirjoittelipi Atso
Replyt ryhmään tai tänne atul...@hotmail.com
OH3HVP
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Elvströmistä on sekä itselläni että tuttavapiirissäni hyviä kokemuksia.
> En näe syytä käyttää muitten palveluksia.
Itselläni toistaiseksi samoin (olenkohan mainittuja tuttaviasi..).
Dag Stenberg
Harri Nurmio
jukka wrote:
Ainoa vika on ollut se, ettei kulje yhtä hyvin kuin kaverilla. Näkyviä syitä
siihen on ollut mm. fokan sulkeva takaliikki, "väpättävä" alaliikki, ison
heikolla tuulella vaatima prependi, jota ei H-veneessä saa aikaan kuin kireillä
ylävanteilla, mikä kiristää liikaa keulavanttia. Parissa spinnussa on ollut
sellainen vika, että ne pysyvät vedossa vain aivan suoralla lenssillä.
En ole koskaan reklamoinut ko. vioista, koska purjeneulojien mukaan purjeiden
kuuluukin olla sellaiset kuin ne ovat ja siihen ei oikein voi sanoa mitään
vastaan. Jotkut tutut ovat kyllä onnistuneet korjauttamaan epäonnistuneita
purjeitaan (paha vekki ison yläosassa tms.), mutta eihän niistä korjaamalla
yleensä hyviä tule.
--
ystävällisin terveisin
Harri Nurmio
Härmälänkatu 39
33900 Tampere
puh. 0400-734 842, (03) 2660 303
mailto:ath...@uta.fi
Lauri Tarkkonen
>> >Olen ostanut purjeita lähes kaikilta suomalaisilta neulomoilta, paitsi
>> >Meripurjeelta ja Sobstadilta. Edullisimmat hinnat ompelutyön ja
>> materiaalien
>> >laatuun nähden on ollut Aura-sailsilla, Hauteralla ja Elvströmillä.
>> >Kaikilta, joilta olen tilannut kilpapurjeita (muut paitsi Aura), olen
>> saanut
>> >myös sutta, mutta yleensä se on liittynyt purjeiden leikkaukseen ja huonoon
>> >toimivuuteen kilpapurjeina.
>> >
>> >Kannattaa pyytää tarjous kaikilta ja sopia siitä, mitä tehdään, jos työn
>> >jälki ei tyydytä
>>
>> Voitko kertoa tarkemmin minkälaisia virheitä purjeista on löytynyt? Miten
>> eri neulomot ovat suhtautuneet reklamaatioon.
>> Onko yleensä mitään tehtävissä jos esim. purjeen "istuvuus" ei miellytä.
>> jukka
>Ainoa vika on ollut se, ettei kulje yhtä hyvin kuin kaverilla. Näkyviä syitä
>siihen on ollut mm. fokan sulkeva takaliikki, "väpättävä" alaliikki, ison
>heikolla tuulella vaatima prependi, jota ei H-veneessä saa aikaan kuin kireillä
>ylävanteilla, mikä kiristää liikaa keulavanttia. Parissa spinnussa on ollut
>sellainen vika, että ne pysyvät vedossa vain aivan suoralla lenssillä.
Usein veneen kulkemattomuuteen vikaa kannattaa etsiä pinnanjatkeen siitä
päästä, jossa ei ole murtoniveltä. Eri tavalla leikatut purjeet pitää
trimmata hieman eri tavalla ja kokemukseni mukaan purjeensuunnittelijan
kanssa voi keskustella siitä, kuinka haluaa tai osaa purjehtia ja miten
istuvat purjeet veneeseensä haluaa.
Useilla purjemaakareilla on tietenkin selkeä käsitys siitä mikä on
heidän mielestään hyvä, eivätkä asiakkaan, jotka eivät tiedä tarpeeksi
trimmauksen eri vaihtoehdoista uskalla asettaa purjemaakarin käsitystä
kyseenalaiseksi. Silloin kun purjehdin plaanavalla jollalla (Osprey)
ostin purjeeni Bruce Banksilta, jonka pienveneiden suunnittelijana oli
Peter Bateman, brittien olympiajoukkueen valmentaja ja purjesuunnitte-
lija. Kun emme parin tunnin neuvottelun jälkeen olleet päässeet yksi-
mielisyyteen, hän ehdotti, että tehdään purjeet hänen ideoittensa mukaan
ja jos en ole tyytyväinen niin hän korjaa ne minun toivomuksieni mukaan.
Koska asuin silloin Dar es Salaamissa, niin kun tuli korjauksen aika hän
totesi, että on yksinkertaisempaa, että hän lähettää minulle uuden
fokan, ja voin pitää tai myydä sen "väärin leikatun".
>En ole koskaan reklamoinut ko. vioista, koska purjeneulojien mukaan purjeiden
>kuuluukin olla sellaiset kuin ne ovat ja siihen ei oikein voi sanoa mitään
>vastaan. Jotkut tutut ovat kyllä onnistuneet korjauttamaan epäonnistuneita
>purjeitaan (paha vekki ison yläosassa tms.), mutta eihän niistä korjaamalla
>yleensä hyviä tule.
En tosiaan tiedä miten voit tietää mitä purjeneuloja sanoo kun et ole
koskaan reklamoinut. Purjeen leikkaus- tai ompeluvirheet ovat usein
varsin pienistä seikoista kiinni ja yleensä jos asiakas tietää mitä
haluaa, niin purjeesta saadaan sellainen kuin asiakas haluaa. Ongelma
on jos asiakas van sanoo, että kaverilla kulkee kovempaa, purjeessa
täytyy olla vikaa. Matti Rouhiainen on varsinkin H-veneen purjeitten
tekijänä melkoinen asiantuntija, vaikka ei enään kilpailekaan täysin
palkein. Hänellä on myös ihan kohtuullinen kokemus muunlaisista veneistä
sekä koko Elvströmin neulomon tietotaito takanaan. Erityisesti olen
oppinut arvostamaan Elvströmin joustavuutta silloin kun olen halunnut
jonkin asian korjatuksi tai muutetuksi. Tosin olen joutunut selittämään
mitä haluan ja mihin pyrin. En kuitenkaan ole esittänyt asiaani, että
kaverilla menee kovempaa, vaan tyyliin takaliikki sulkee liikaa tms.
En malta olla kertomatta tapauksesta, jossa olin ostanut vähän käytetyn
radiaalileikatun ison, jonka Matti Rouhiainen oli lunastanut vakuutus-
yhtiöltä erään toisen Divan maston kaatumisen yhteydessä (veneen kippari
oli hermostunut gastien hitaaseen partuunatyöskentelyyn ja meni autta-
maan, partuuna oli saalingin takana ja kippari veti vinssillä saalingin
poikki, masto tuli alas ja purjeeseen jouduttiin vaihtamaan pari
panelia).
En ollut vielä löytänyt purjeeseen oikeaa trimmia, purjehdin ulos
Merisatamasta ja Matti oli sattumalta rannalla katsomassa. Seuraavan
kerran kun näimme (hän on myös HSS:n jäsen) hän totesi, että panelin
vaihdossa oli ilmeisesti pieni moka, purje ei istu, eikä varmastikaan
tyle istumaan kunnolla, tuo se korjattavaksi, niin teemme sen huomi-
seksi. Purje tuli kuntoon. Tosin menetin sen kun kaadoin maston
Kalmarin salmessa parin vuotta tämän jälkeen.
Suosittelen pitkäaikaisen asiakasuhteen luomista purjemaakariin. Kun
opitte tuntemaan toisenne, hän sen mitä oikeastaan tarvitset ja Sinä
miten asiat kannattaa esittää ja miten tulla ymmärretyksi, saat var-
masti parhaan palvelun. Kun kaadoin mastoni, olin siis Ruotsin ranni-
kolla ja kesälomakausi alkamassa, välittömästi kun sain sotkun selvi-
tetyksi, siis kaatuneen maston pätkät mereen, soitin purjemaakarille-
ni, hänellä oli kaikki tarvittavat mitat, ratsastajamallit, haluamani
reivirivien koot ja muut leikkauksen yksityiskohdat, ja kun menin
Tanskaan hakemaan uutta mastoa, jonka John Mast teki viikossa tulivat
purjeet rekalla yhtäaikaisesti maston kanssa. Elvströmillä tehtiin
hieman ylitöitä, jotta saivat purjeeni ajoissa valmiiksi. Purjeet
tehtiin v. 92 ja olen varma, että ne kestävät vielä ainakin viisi
vuotta, ellei toiset 8, tätä kesää lukuunottamatta olen käynyt niillä
joka vuosi joko Bornholmilla, Saksassa, Jyllannissa tai Höga Kustenilla
ja Pietarsaaressa.
- Lauri Tarkkonen
jukka
Tuo spinnun laskutapa kuulostaa kokeilemisen arvoiselta mutta mietityttää
kuitenkin miksi se pitää ottaa välistä eikä puomin alta nythän joutuu sitten
kaikki skuutit ja fallin irroittamaan spinnusta ennen seuraavaa nostoa.
Tuosta maston mittaamisesta tuli mieleen, kun aikoinaan tilasin OK-jollaan
purjeen piti maston taipuma sivu ja pituus suunnassa mitata tietyllä
kuormituksella hyvin tarkkaan. Pariin köliveneeseen kun olen hankkinut
purjeet (WB:ltä) ei maston taipumaa ole tarvinnut mitenkään ilmoittaa. Nyt
olen hankkimassa jälleen purjeita veneeseeni ja mietin että eikö maston
taipumalla ole oleellinen merkitys isopurjeen istuvuuden ja toimimisen
kannalta?
Vaikuttaako haluttu puomin kulma veneen mittalukuun? LYS, IMS Mitä etua
saavutetaan isolla kulmalla (lisää purjepintaa?)
Kertokaa muutkin mitä tietoja pitää osata antaa ja vaatia purjeneulomoilta.
Kuulin esim. että jos veneessä ei ole isopurjeelle täys leveää levankia
kannattaa tästä mainita purjemaakarille jotta ottaa sen huomioon, onko näin?
Juha Posti
<8n95ib$1hq$1...@kruuna.Helsinki.FI>:
>Suosittelen pitkäaikaisen asiakasuhteen luomista purjemaakariin. Kun
>opitte tuntemaan toisenne, hän sen mitä oikeastaan tarvitset ja Sinä
>miten asiat kannattaa esittää ja miten tulla ymmärretyksi, saat var-
>masti parhaan palvelun.
---
Tavallisen perheveneilijän pitkäaikainenkin asiakassuhde voi olla kovin
"harva" ja purjeneulomon liikevaihdon kannalta vähäpätöinen. Itse olen
kymmenen vuoden aikana tarvinnut tasan yhden isonpurjeen - toki on kankaita
huollettu useamminkin.
Sitä suuremmassa arvossa pidänkin neulomoa (tässä tapauksessa taas WB),
joka hyvä palvelu on alkanut heti ensimmäisestä kontaktista ja venynyt
vähäpätöisiinkin puomipeitteen paikkauksiin. Mielestäni parasta palvelua
tarvitsee juuri ensimmäistä kymppitonnin purjekauppaansa harkitseva
aloittelija, joka ei konkarien tapaan pysty vielä kommunikoimaan
tarpeitansa "vertaistensa" tasolla.
___________________________
juha....@parviainenark.fi
Joakim Majander
jukka wrote:
> Tuosta maston mittaamisesta tuli mieleen, kun aikoinaan tilasin OK-jollaan
> purjeen piti maston taipuma sivu ja pituus suunnassa mitata tietyllä
> kuormituksella hyvin tarkkaan. Pariin köliveneeseen kun olen hankkinut
> purjeet (WB:ltä) ei maston taipumaa ole tarvinnut mitenkään ilmoittaa. Nyt
> olen hankkimassa jälleen purjeita veneeseeni ja mietin että eikö maston
> taipumalla ole oleellinen merkitys isopurjeen istuvuuden ja toimimisen
> kannalta?
OK-jollassa mastoa ei ole tuettu vanteilla eikä sen muotoon voi vaikuttaa muuta
kuin purjeen kautta. Köliveneissä maston muoto määrätään hyvin pitkälle
vanteilla, barduunoilla ja takastaagilla. Pelkän irrallisen maston jäykkyys ei
paljoakaan kerro köliveneissä. Lisäksi OK-jollaan tilasit varmaankin purjeet
pelkästään kilpailua varten ja köliveneeseen usein ei. Tämä varmaankin vaikuttaa
myös neulomon tarpeeseen optimoida purjeen suorituskykyä. Ainoa mahdollisuudet
varmaankin olisi neulomolle tuttu venetyyppi ja vakio masto tai mittaukset
paikanpäällä, joihon neulomoilla ei varmaankaan ole aikaa ja intoa
riviasiakkaiden kohdalla.
Joakim
jukka
>OK-jollassa mastoa ei ole tuettu vanteilla eikä sen muotoon voi vaikuttaa
muuta
>kuin purjeen kautta. Köliveneissä maston muoto määrätään hyvin pitkälle
>vanteilla, barduunoilla ja takastaagilla. Pelkän irrallisen maston jäykkyys
ei
>paljoakaan kerro köliveneissä. Lisäksi OK-jollaan tilasit varmaankin
purjeet
>pelkästään kilpailua varten ja köliveneeseen usein ei. Tämä varmaankin
vaikuttaa
>myös neulomon tarpeeseen optimoida purjeen suorituskykyä. Ainoa
mahdollisuudet
>varmaankin olisi neulomolle tuttu venetyyppi ja vakio masto tai mittaukset
>paikanpäällä, joihon neulomoilla ei varmaankaan ole aikaa ja intoa
>riviasiakkaiden kohdalla.
>
>Joakim
Näin varmasti on. Mieltäni vain askarruttaa nykyisen veneeni maston
käyttäytyminen (sunwind 30 ja seldenin 2 saalinkinen kisariki) masto on ala
osastaan pituus suunnassa täysin suora kun hekkiä kiristää maston yläosa
taipuu mutta alaosa on edelleen suora (alapartuunat auki). Kun isoon ottaa
reivin näyttää että masto aallokossa pumpaa jopa hieman negatiivisesti joka
nähdäkseni ei ole oikein terveellistä rikin kestävyyden kannalta. Pitkien
vanttien kiristäminen ei ole paljon auttanut kun saaligeissa ei ole paljon
kulmaa, alavantit ovat niin löysällä kuin uskaltaa eli partuuna kiristettynä
vinssillä alkaa suojan puolen alanen jo heilua, joka taas ei ole oikein hyvä
asia. Välivantti on sitten näiden em. vanttien välimaastossa. Täytyy
syksyllä ylösnoston jälkeen tarkistaa masto jospa siihen on edellisellä
omistajalla tullut lumikuormasta negatiivinen taipuma (oli peitteen alla
harjapuuna). Vai onko kellään vinkkejä mitä vielä voisi koittaa tehdä.
Kuinkas muilla onko vastaavanlaisen rikin maston kaari tasainen ja kuinka
paljon maximissaan?
Lauri Tarkkonen
>Näin varmasti on. Mieltäni vain askarruttaa nykyisen veneeni maston
>käyttäytyminen (sunwind 30 ja seldenin 2 saalinkinen kisariki) masto on ala
>osastaan pituus suunnassa täysin suora kun hekkiä kiristää maston yläosa
>taipuu mutta alaosa on edelleen suora (alapartuunat auki). Kun isoon ottaa
>reivin näyttää että masto aallokossa pumpaa jopa hieman negatiivisesti joka
>nähdäkseni ei ole oikein terveellistä rikin kestävyyden kannalta. Pitkien
>vanttien kiristäminen ei ole paljon auttanut kun saaligeissa ei ole paljon
>kulmaa, alavantit ovat niin löysällä kuin uskaltaa eli partuuna kiristettynä
>vinssillä alkaa suojan puolen alanen jo heilua, joka taas ei ole oikein hyvä
>asia. Välivantti on sitten näiden em. vanttien välimaastossa. Täytyy
>syksyllä ylösnoston jälkeen tarkistaa masto jospa siihen on edellisellä
>omistajalla tullut lumikuormasta negatiivinen taipuma (oli peitteen alla
>harjapuuna). Vai onko kellään vinkkejä mitä vielä voisi koittaa tehdä.
>Kuinkas muilla onko vastaavanlaisen rikin maston kaari tasainen ja kuinka
>paljon maximissaan?
Seisooko masto kannella vai tuleeko kannen läpi turkille? Jos tulee
kannen läpi voi maston jalkaa siirtää taaksepäin tai tukea mastoa
kannen tasolla eteenpäin.
On myös mahdollista, että saalinkien kulma taaksepäin on liian pieni,
jolloin saalingit vetävät mastoa keskeltä taaksepäin.
Aloittaisin näistä tekijöistä. Mastolle olisi todella eduksi, jos sen
kaarevuus olisi vain yhteensuuntaan, S-kurvat ovat yleensä aina vaaral-
lisia.
- Lauri Tarkkonen
jukka
>Seisooko masto kannella vai tuleeko kannen läpi turkille? Jos tulee
>kannen läpi voi maston jalkaa siirtää taaksepäin tai tukea mastoa
>kannen tasolla eteenpäin.
>
>On myös mahdollista, että saalinkien kulma taaksepäin on liian pieni,
>jolloin saalingit vetävät mastoa keskeltä taaksepäin.
>
>Aloittaisin näistä tekijöistä. Mastolle olisi todella eduksi, jos sen
>kaarevuus olisi vain yhteensuuntaan, S-kurvat ovat yleensä aina vaaral-
>lisia.
>
>- Lauri Tarkkonen
>
>
on tosiaan niin pieni että ylävantit pitäisi vetää uskomattoman kireälle
että se auttaisi. Saalinkikulmaa kasvattamalla tietenkin onnistuisi, mutta
tuntuu vähän kummalta että näin pitäisi menetellä. Voisikohan isopurjeen
väärä leikkaus vaikuttaa asiaan? Harmi kun ei mastoa pystyttäessä huomannut
katsoa onko masto suora ja nyt ei viitsisi millään löysätä kaikkia vantteja.
No täytynee alkavalla vapaalla vielä paneutua asiaan, mutta edelleen
kuuluttaisin mitenkä muilla mastot taipuvat?
Jukka
Nils Rostedt
kulma
> on tosiaan niin pieni että ylävantit pitäisi vetää uskomattoman kireälle
> että se auttaisi. Saalinkikulmaa kasvattamalla tietenkin onnistuisi, mutta
> tuntuu vähän kummalta että näin pitäisi menetellä. Voisikohan isopurjeen
> väärä leikkaus vaikuttaa asiaan? Harmi kun ei mastoa pystyttäessä
huomannut
> katsoa onko masto suora ja nyt ei viitsisi millään löysätä kaikkia
vantteja.
> No täytynee alkavalla vapaalla vielä paneutua asiaan, mutta edelleen
> kuuluttaisin mitenkä muilla mastot taipuvat?
> Jukka
>
Itselläni on vastaavanlainen ja -kokoinen riki missä masto tosin menee
kannen läpi, eli Laurin mainitsemat keinot toimivat hyvin. Saalinkikulma on
noin 7 cm taaksepäin, jouduin alussa sitä korjaamaan kun tieto rustirautojen
sijainnista ilmeisesti ei ollut tavoittanut John Mastia. Pre-bendiä on 2-3
cm ja masto seisoo tosi tukevasti.
Peräharuksen vaikutus mastonkaareen on aika pieni, se taivuttaa lähinnä vain
toppia ja avaa sitä kautta isopurjetta (jos maston toppia ei ole kavennettu
taivuttava vaikutus on suurempi).
Normaali vanttien kiristysohje kun saalingit ovat (lähes) suoraan sivulle
on: ylävantit tosikireät, alavantit varsin kireät ja välivantit ovat
vähiten kireät (koska ne rasittuvat lähinnä vain reivatussa tilassa).
Voisiko tuo pumppaaminen johtua liian löysistä alavanteista, jotka sallivat
maston liikkumisen sivusuunnassa? Kuten tässä sanottiin, S-mutkien estäminen
on A ja O. Barduunoita tuskin saa liikaa kiristettyä ainakaan 16:1
vinsseillä.
Yksi kikka jolla kuulemma saa pre-bendiä aikaan on viistää mastonjalka
siten, että tukipiste on maston takareunassa, jolloin vanttien kiristys
aiheuttaa momentin joka taivuttaa alamastoa eteenpäin.
Isopurjeen muotovirhe saattaa vaikuttaa. Normaalisti suurin osa
skuuttivoimasta vaikuttaa isopurjeen huipun kautta, mutta liian litteässä
purjeessa se saattaa aiheuttaa maston keskikohtaa taakse taivuttavan voiman.
Edelisessä veneessäni, jossa oli 9/10 riki taakse suunnatuilla saalingeilla
ja masto kannella, esiintyi pumppausilmiö varsinkin kahdella reivillä
ajaessa, jolloin isopurjeen huippu tuli selvästi etustaagin kiinnityspisteen
alle ja skuuttivoima taivutti isopurjeen huipun kautta maston negatiiviselle
kaarelle. Sain sillon neuvon tehdä spinnupuomin ylägaijasta
"väli-keulaharus" kiristämällä se keulaan.
Toivottavasti tämä valaisi asiaa. Sunwind 30:ssa on muistaakseni aika ohut
masto, joten tuossa trimmauksessa kannattaa olla tarkkana. Maston
pystyttämisen aikana kannattaa tosiaan tarkistaa suoruus sekä sivu- että
pitkittäissuunnassa useaan kertaan sitä mukaa kuin vantteja kiristetään.
-Nils
Atso Tulosmaa
>>Istuvuuden parantamisen lisäksi se vielä helpottaa spinun tai genaakkerin
>>laskua. Ottaa vaan alapuolen skuutin purjeen ja puomin välistä kannelle ja
>>vetää alaliikin sisään. Purje on sopivasti kasassa ison takana ja
>>troolaamisen riski putoaa melkoisen pieneksi. Esimerkkinä tästä olkoon
>>riittävän iso 41-jalkaisen osatakilaisen mastonhuippu spinnu abt. 140 m^2.
>>Kovahkossa kelissä (-99 Päijänne purjehdus) spinupuomin jiippaamiseen
>>tarvittiin kolme kaveria, joilla oli kisan jälkeen iho kuin intin uudet
>>lomavarusteet, mutta pari kaveria otti spinun sisälle puomin välistä
>isommin
>>rehkimättä.
>>
>
>
>Tuo spinnun laskutapa kuulostaa kokeilemisen arvoiselta mutta mietityttää
>kuitenkin miksi se pitää ottaa välistä eikä puomin alta nythän joutuu
sitten
>kaikki skuutit ja fallin irroittamaan spinnusta ennen seuraavaa nostoa.
Meilläpäin on ollut tapana pakata spinu takaisin pussiin ennen seuraavaa
nostoa. Olisi se hienoa nähdä kuinka spinu kiskoo sisältä mukanaan hellan ja
puolet salongin pöydästä ;)
Okei oli vähän off topic. Siis laitetaan skuutit ja falli yhteen heti kun ne
on irroitettu ja kiskotaan kaikki kolme köyttä yhdessä keulaan. Samanlailla
ne kulkee kuin ne olisi vedetty puomin alta, paitsi että ne ei mene kannella
vinssien yms. kanssa sekaisin vaan roikkuvat ison puomin yli. Käsittääkseni
pienissä veneissä spinu nostetaan sitloorasta ja isoissa jostain edestä. Em.
41' spinu nostetaan genoan "alta". Nykyään kait käytetään pääasiassa
spinupussia mallia urheilukassi ja aikanaan kun käytettiin tynnyrin näköistä
spinupussia tynnyri aseteltiin tarkasti etuhäkkiin ja spinu nostettiin
etustaakin edestä.
>Tuosta maston mittaamisesta tuli mieleen, kun aikoinaan tilasin OK-jollaan
>purjeen piti maston taipuma sivu ja pituus suunnassa mitata tietyllä
>kuormituksella hyvin tarkkaan. Pariin köliveneeseen kun olen hankkinut
>purjeet (WB:ltä) ei maston taipumaa ole tarvinnut mitenkään ilmoittaa. Nyt
>olen hankkimassa jälleen purjeita veneeseeni ja mietin että eikö maston
>taipumalla ole oleellinen merkitys isopurjeen istuvuuden ja toimimisen
>kannalta?
Jollassahan on vapaastiseisova masto (?en tiedä onko termi oikea) ja
siinähän maston omat ominaisuudet ovat ainoat jotka ratkaisevat rikin
virityksen. Eikös niissä vanteissa ole säädöt sitävarten, että saadaan purje
istumaan mastossa. Hekillä kiskotaan masto banaanille ja vanteilla tehdään
sopivat alkuasetukset. Uudet lelut uudet kujeet pitää muistaa. Eihän se uusi
vaimokaan tykkää samoista asioista kuin entinen ;)
>Vaikuttaako haluttu puomin kulma veneen mittalukuun? LYS, IMS Mitä etua
>saavutetaan isolla kulmalla (lisää purjepintaa?)
A=½bc sin alfa, missä b on etuliikki, c on puomiliikki ja alfa on maston ja
puomin välinen kulma. Puominpään laskeminen on kaksiteräinen miekka.
Saadaanhan sillä jonninverran rättiä lisää, mutta slöörillä se kaipaa
vesireivin, koska puominpää käy aallokossa uimassa. Toisekseen jos puomi on
jo ennestään alhaalla, pienentää se rankasti pääntilaa sitloorassa. Ja IMO
jos lyhyt puomi on alavireinen se näyttää kamalalta. Käsittääkseni se ei
vaikuta em. lukuihin, koska liikkien pituudet ovat määräävät ja pysytään
vielä mittamerkkien rajoissa.
>Kertokaa muutkin mitä tietoja pitää osata antaa ja vaatia purjeneulomoilta.
>Kuulin esim. että jos veneessä ei ole isopurjeelle täys leveää levankia
>kannattaa tästä mainita purjemaakarille jotta ottaa sen huomioon, onko
näin?
>
Nortilta sai kaavakkeen, mihin sai mitata dimensioita veneestä. Kaikkia
mittoja ei tarvita, koska osa mitoista antaa jonkin toisen mitan, minkä
neulomo laskeskelee. Mauseri, rullamitta ja maston pituudesta riippuen vielä
isompi rullamitta riittävät mittaamiseen. Me mittasimme mm tarkkuudella,
mikä oikeasti on kylläkin ha tarkkuutta, kun käytimme em mittavälineitä.
Mittakaavakkeiden lisäksi oli vielä itse purjetilaus rasti ruttuun
menetelmällä: montako reiviä, ratsastajat, lattatyyli, rullat, yms.
Onnea purjekaupoille.
jukka
>Itselläni on vastaavanlainen ja -kokoinen riki missä masto tosin menee
>kannen läpi, eli Laurin mainitsemat keinot toimivat hyvin. Saalinkikulma on
>noin 7 cm taaksepäin, jouduin alussa sitä korjaamaan kun tieto
rustirautojen
>sijainnista ilmeisesti ei ollut tavoittanut John Mastia. Pre-bendiä on 2-3
>cm ja masto seisoo tosi tukevasti.
Veneessäni pitkät vantit ovat taimaisissa rusteissa ja alavantit
etummaisissa välivantit keskimmäisissä. Onkohan järjestys oikea?
>
>Normaali vanttien kiristysohje kun saalingit ovat (lähes) suoraan sivulle
>on: ylävantit tosikireät, alavantit varsin kireät ja välivantit ovat
>vähiten kireät (koska ne rasittuvat lähinnä vain reivatussa tilassa).
>Voisiko tuo pumppaaminen johtua liian löysistä alavanteista, jotka sallivat
>maston liikkumisen sivusuunnassa? Kuten tässä sanottiin, S-mutkien
estäminen
>on A ja O. Barduunoita tuskin saa liikaa kiristettyä ainakaan 16:1
>vinsseillä.
Täytyypä kokeilla. Sain kesällä sirkuksen keskustelufoorumista sellaista
tietoa että välivantit pitäisi olla tiukemmalla kuin alaset, mutta kun
tosiaan vähän tarkemmin ajattelee niin välivantit täytynee olla löysimmät
onhan ne ohuempaa vaijeriakin.
Alavantteja tosiaan tekisi mieli kiristää hieman lisää mutta alkaa sitten
masto taipumaan negatiivisesti. Täytynee sitten kiristää taas yläsiä kunhan
vain "hirveää".
Ilmeisesti parduunotten kiristämisen kanssa olen ollut myös liian arka,
kiitos vinkistä.
>Yksi kikka jolla kuulemma saa pre-bendiä aikaan on viistää mastonjalka
>siten, että tukipiste on maston takareunassa, jolloin vanttien kiristys
>aiheuttaa momentin joka taivuttaa alamastoa eteenpäin.
Hyvä! tätäkin täytyy kokeilla.
>Isopurjeen muotovirhe saattaa vaikuttaa. Normaalisti suurin osa
>skuuttivoimasta vaikuttaa isopurjeen huipun kautta, mutta liian litteässä
>purjeessa se saattaa aiheuttaa maston keskikohtaa taakse taivuttavan
voiman.
Purje on vanha Auran tekemä pystysauma tekele (panelit takaliikin
suuntaiset) ylhäältä litteä keskiosaltaan suht normaali alaosastaan hirveä
säkki jota ei saa latistettua. Toimii reivattuna paremmin. Uuden hankinta
ensi kesäksi on tarkoitus ja siksi kyselenkin maston trimmaamisesta.
>Edelisessä veneessäni, jossa oli 9/10 riki taakse suunnatuilla saalingeilla
>ja masto kannella, esiintyi pumppausilmiö varsinkin kahdella reivillä
>ajaessa, jolloin isopurjeen huippu tuli selvästi etustaagin
kiinnityspisteen
>alle ja skuuttivoima taivutti isopurjeen huipun kautta maston
negatiiviselle
>kaarelle. Sain sillon neuvon tehdä spinnupuomin ylägaijasta
>"väli-keulaharus" kiristämällä se keulaan.
Juuri noin minullakin käy. Täytyypä kokeilla tuota yläkaija viritystä.
>Toivottavasti tämä valaisi asiaa. Sunwind 30:ssa on muistaakseni aika ohut
>masto, joten tuossa trimmauksessa kannattaa olla tarkkana. Maston
>pystyttämisen aikana kannattaa tosiaan tarkistaa suoruus sekä sivu- että
>pitkittäissuunnassa useaan kertaan sitä mukaa kuin vantteja kiristetään.
>
>-Nils
>
Kiitos juuri tällaisia vinkkejä ja neuvoja kaipasin, ja lisääkin saa tulla
kellä on.
Jukka
Lauri Tarkkonen
>>>Samaten suosittelisin lentävää alalikkiä isoon purjeeseen.
>>>Istuvuuden parantamisen lisäksi se vielä helpottaa spinun tai genaakkerin
>>>laskua. Ottaa vaan alapuolen skuutin purjeen ja puomin välistä kannelle ja
>>>vetää alaliikin sisään. Purje on sopivasti kasassa ison takana ja
>>>troolaamisen riski putoaa melkoisen pieneksi. Esimerkkinä tästä olkoon
>>>riittävän iso 41-jalkaisen osatakilaisen mastonhuippu spinnu abt. 140 m^2.
>>>Kovahkossa kelissä (-99 Päijänne purjehdus) spinupuomin jiippaamiseen
>>>tarvittiin kolme kaveria, joilla oli kisan jälkeen iho kuin intin uudet
>>>lomavarusteet, mutta pari kaveria otti spinun sisälle puomin välistä
>>isommin rehkimättä.
Avoin alaliikki näyttää monissa tapauksissa lepattavan puomia vastaan,
jonka vuoksi siinä on sitten nähtävissä erilaisia tarraviritelmiä. Jos
pysytellään alle 100 neliön spinnuissa, sen voi vetää aivan mukavasti
puomin alta.
>>
>>
>>Tuo spinnun laskutapa kuulostaa kokeilemisen arvoiselta mutta mietityttää
>>kuitenkin miksi se pitää ottaa välistä eikä puomin alta nythän joutuu
>>sitten kaikki skuutit ja fallin irroittamaan spinnusta ennen seuraavaa
>>nostoa.
>Meilläpäin on ollut tapana pakata spinu takaisin pussiin ennen seuraavaa
>nostoa. Olisi se hienoa nähdä kuinka spinu kiskoo sisältä mukanaan hellan ja
>puolet salongin pöydästä ;)
Spinnun voi pakata pussiin vaikka siinä olisivat skuutit ja nostin
kiinni. Meilläpäin on tapana jättää spinnun kulmat pussiin päällimmäi-
seksi, jolloin skuutit voivat olla kiinni tai irroitetut, mutta jos
on tarve kiinnittää ne, ne löytyvät heti kun pussi avataan. Pussissa
on kulmia varten kolme nauhaa, jotka pitävät kulmat päällä vaikka
spinnua ei heti otetakaan käyttöön.
Missähän se ison ja pienen raja kulkee ja miksi tuo raja aiheutta
muutoksia. Minun mielestäni spinnu kannattaa aina nostaa ison suojassa,
jolloin se täyty liian aikaisen. Varsinkin jos purjehtii yksinään, niin
on eduksi, jos saa vetää nostimen ylös saakka ennenkuin tuuli täyttää
spinnun.
>Okei oli vähän off topic. Siis laitetaan skuutit ja falli yhteen heti
>kun ne on irroitettu ja kiskotaan kaikki kolme köyttä yhdessä keulaan.
Tämä on järkevää vain jos ei tiedetä millä halssilla spinnu seuraavan
kerarn nostetaan, jos se nostetaan samoilla halssleilla kuin laskettiin,
voivat kaikki köydet olla paikallaan. Joskus on mukavampi tehdä ns.
jiippinosto ja nostaa spinn ylös, jiipata iso ja hoitaa sen jälkeen
spinnupuomi paikoilleen.
>Samanlailla ne kulkee kuin ne olisi vedetty puomin alta, paitsi että
>ne ei mene kannella vinssien yms. kanssa sekaisin vaan roikkuvat ison
>puomin yli. Käsittääkseni pienissä veneissä spinu nostetaan sitloorasta
>ja isoissa jostain edestä.
Isoissakin veneissä spinnu kannattaa nostaa ison suojassa. Spinnun
vieminen keulapulpittiin on kyllä sellaisia 60-luvun jekkuja. Tietysti
jotkut kunnoittavat perinteitä.
>Em. 41' spinu nostetaan genoan "alta". Nykyään kait käytetään pääasiassa
>spinupussia mallia urheilukassi ja aikanaan kun käytettiin tynnyrin näköistä
>spinupussia tynnyri aseteltiin tarkasti etuhäkkiin ja spinu nostettiin
>etustaakin edestä.
Miksi sitä tynnyriä ei voi asetaa esimerkiksi vantin taakse, jolloin
spinnu nousee ison suojassa eikä tule liian aikaisin tuulen riepotel-
tavaksi.
>>Vaikuttaako haluttu puomin kulma veneen mittalukuun? LYS, IMS Mitä etua
>>saavutetaan isolla kulmalla (lisää purjepintaa?)
>A=½bc sin alfa, missä b on etuliikki, c on puomiliikki ja alfa on maston ja
>puomin välinen kulma. Puominpään laskeminen on kaksiteräinen miekka.
>Saadaanhan sillä jonninverran rättiä lisää, mutta slöörillä se kaipaa
>vesireivin, koska puominpää käy aallokossa uimassa. Toisekseen jos puomi on
>jo ennestään alhaalla, pienentää se rankasti pääntilaa sitloorassa. Ja IMO
>jos lyhyt puomi on alavireinen se näyttää kamalalta. Käsittääkseni se ei
>vaikuta em. lukuihin, koska liikkien pituudet ovat määräävät ja pysytään
>vielä mittamerkkien rajoissa.
Kolmion pinta-ala on kanta*korkeus/2. Jos kolmio on suorakulmainen, niin
se on kateettien tulo jaettuna kahdella.
|\ |\ Siis kun kulma suurenee, niin b pienenee.
a | \ a*b/2 | \ Ahvenselällä kompensoidaan tätä jonkun
| \ | \ verran ja kikkailemalla latistusreivin
----- \ \ kanssa saadaan vielä jotain pelastettua.
b \
Lisäpinta-ala on kuitenkin aika huonossa paikassa, eikä siitä ole
muuta kuin psykologista hyötyä kipparille, joka luulee kiertävänsä
sääntöä.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Itselläni on vastaavanlainen ja -kokoinen riki missä masto tosin menee
>kannen läpi, eli Laurin mainitsemat keinot toimivat hyvin. Saalinkikulma on
>noin 7 cm taaksepäin, jouduin alussa sitä korjaamaan kun tieto rustirautojen
>sijainnista ilmeisesti ei ollut tavoittanut John Mastia. Pre-bendiä on 2-3
>cm ja masto seisoo tosi tukevasti.
Saalinkien väärät kulmat eivät ole mitenkään tavaton ilmiö.
>Peräharuksen vaikutus mastonkaareen on aika pieni, se taivuttaa lähinnä vain
>toppia ja avaa sitä kautta isopurjetta (jos maston toppia ei ole kavennettu
>taivuttava vaikutus on suurempi).
Maston taipumaan keskivaiheilla vaikuttavat ennenkaikkea saalingit
ja kannen läpi menevissä mastoissa tuenta kannen tasolla.
>Normaali vanttien kiristysohje kun saalingit ovat (lähes) suoraan sivulle
>on: ylävantit tosikireät, alavantit varsin kireät ja välivantit ovat
>vähiten kireät (koska ne rasittuvat lähinnä vain reivatussa tilassa).
>Voisiko tuo pumppaaminen johtua liian löysistä alavanteista, jotka sallivat
>maston liikkumisen sivusuunnassa? Kuten tässä sanottiin, S-mutkien estäminen
>on A ja O. Barduunoita tuskin saa liikaa kiristettyä ainakaan 16:1
>vinsseillä.
Kyllä partuunoita voi kiristää liikaakin, varsinkin jos sen tekee
ennen kuin isopurje ja fokka alkavat vetämään.
>Yksi kikka jolla kuulemma saa pre-bendiä aikaan on viistää mastonjalka
>siten, että tukipiste on maston takareunassa, jolloin vanttien kiristys
>aiheuttaa momentin joka taivuttaa alamastoa eteenpäin.
Tässä vaiheessa pitäisi kyllä viheltää peli poikki ja pysähtyä ajatte-
lemaan. Maston jalkaa voi viistää siten, että masto on mieluummin koko
pohjaltaan mastonjalassa silloin kun se taipuu oikein. Ts. jos väärä
taipuminen (s-kurva) johtuu siitä, että masto ei seiso koko jalallaan.
Seitsemänkymmentäluvun IOR veneissä keksittiin, että myötäisellä on
hyväksi kallistaa mastoa eteenpäin ja kryssillä vetää se takaisin.
Tonnarit kaatoivat varsin monta mastoa, ennenkuin havaittiin masto-
jen kaatuvan siksi, että ne eivät näiden kallistusten ääriasennoissa
seisoneet koko jalallaan vaan "varpaillaan" tai "kantapäällään".
Sääntönikkarit keksivät jopa lisäpykälän rikisääntöön, maston topin
liike trimmatessa saa olla vain noin puoli metriä. En muista tarkkaa
mittaa, saattoi olla vähän allekin. Vastalääkkeeksi siten keksittiin
tehdä maston jalasta keinutuoli.
>Isopurjeen muotovirhe saattaa vaikuttaa. Normaalisti suurin osa
>skuuttivoimasta vaikuttaa isopurjeen huipun kautta, mutta liian
>litteässä purjeessa se saattaa aiheuttaa maston keskikohtaa
>taakse taivuttavan voiman.
Muotovirheen täytyy olla aika paha, jotta se jaksaisi vetää maston
väärään suuntaan mutkalle, jos saalingit painavat sitä eteepäin.
>Edelisessä veneessäni, jossa oli 9/10 riki taakse suunnatuilla saalingeilla
>ja masto kannella, esiintyi pumppausilmiö varsinkin kahdella reivillä
>ajaessa, jolloin isopurjeen huippu tuli selvästi etustaagin kiinnityspisteen
>alle ja skuuttivoima taivutti isopurjeen huipun kautta maston negatiiviselle
>kaarelle. Sain sillon neuvon tehdä spinnupuomin ylägaijasta
>"väli-keulaharus" kiristämällä se keulaan.
Tässäkin luulataavasti saalinkien kulma oli liian pieni.
>Toivottavasti tämä valaisi asiaa. Sunwind 30:ssa on muistaakseni aika ohut
>masto, joten tuossa trimmauksessa kannattaa olla tarkkana. Maston
>pystyttämisen aikana kannattaa tosiaan tarkistaa suoruus sekä sivu- että
>pitkittäissuunnassa useaan kertaan sitä mukaa kuin vantteja kiristetään.
Tämä tietysti kannattaa tehdä kaikissa mastoissa.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>>Itselläni on vastaavanlainen ja -kokoinen riki missä masto tosin menee
>>kannen läpi, eli Laurin mainitsemat keinot toimivat hyvin. Saalinkikulma on
>>noin 7 cm taaksepäin, jouduin alussa sitä korjaamaan kun tieto
>rustirautojen
>>sijainnista ilmeisesti ei ollut tavoittanut John Mastia. Pre-bendiä on 2-3
>>cm ja masto seisoo tosi tukevasti.
>Veneessäni pitkät vantit ovat taimaisissa rusteissa ja alavantit
>etummaisissa välivantit keskimmäisissä. Onkohan järjestys oikea?
Välivanttien siirtäminen taaksepäin jäykistää maston keskikohtaa tai
auttaa niitä vetämään sitä taaksepäin, eli juuri sitä mitä haluat
välttää. Veikkaisin, että joko saalinkien kulma on väärä tai jos
maston tyveä voi siirtää mastonjalassa, niin se on liian edessä.
Siirrä maston tyveä taaksepäin.
>Täytyypä kokeilla. Sain kesällä sirkuksen keskustelufoorumista sellaista
>tietoa että välivantit pitäisi olla tiukemmalla kuin alaset, mutta kun
>tosiaan vähän tarkemmin ajattelee niin välivantit täytynee olla löysimmät
>onhan ne ohuempaa vaijeriakin.
>Alavantteja tosiaan tekisi mieli kiristää hieman lisää mutta alkaa sitten
>masto taipumaan negatiivisesti. Täytynee sitten kiristää taas yläsiä kunhan
>vain "hirveää".
>Ilmeisesti parduunotten kiristämisen kanssa olen ollut myös liian arka,
>kiitos vinkistä.
Päävanttit ovat pisimmät ja venyvät eniten, joten tätä venymisvaraa
on tietenkin kirstämällä hoidettava. Jos välivantit ovat liian kireät
saat maston S-mutkalle, on siis ajateltava, että alavantti pitää
ensimäisen saalingin paikoillaan, välivantti toisen ja ylävantti sitten
topin.
-------\ a = alavantti v = välivantti y = ylävantti
\ | \ | \ s = alasaalinki S = yläsaalinki
============== j = jalka t = oppi
j a s v S y t = masto
Jos nyt tässä masto olisi veltto, vain puristusta kestävä kappale,
niin alavantti estää s painumasta alaspäin ja välivantti S:ää painu-
masta alaspäin ja ylävantti t:tä. Jos välivantti on liian kireä, niin
S nousee liian korkealle.
>>Yksi kikka jolla kuulemma saa pre-bendiä aikaan on viistää mastonjalka
>>siten, että tukipiste on maston takareunassa, jolloin vanttien kiristys
>>aiheuttaa momentin joka taivuttaa alamastoa eteenpäin.
>Hyvä! tätäkin täytyy kokeilla.
Älä ainakaan aloita viistämällä mastonjalkaa, katso aluksi seisooko
masto nyt liiaksi etureunansa varassa ja siten aiheuttaa tuon väärän
taipuman. Olen melko varma (rikiä näkemättä), että ongelma on saalin-
geissa. Tai jos maston jalkaa voi siirtää, niin se on liian edessä.
>Purje on vanha Auran tekemä pystysauma tekele (panelit takaliikin
>suuntaiset) ylhäältä litteä keskiosaltaan suht normaali alaosastaan hirveä
>säkki jota ei saa latistettua. Toimii reivattuna paremmin. Uuden hankinta
>ensi kesäksi on tarkoitus ja siksi kyselenkin maston trimmaamisesta.
Näkemäni Auran purjeet estävät minua käymästä kauppaa heidän kanssaan.
>Juuri noin minullakin käy. Täytyypä kokeilla tuota yläkaija viritystä.
Spinnun yläkaija ei ole kestävyydeltään lähelläkään babystaagia, joten
en pistäisi mastoani sen varaan. Ei kannata kikkailla, voi tulla
kalliiksi.
- Lauri Tarkkonen
jukka
>Välivanttien siirtäminen taaksepäin jäykistää maston keskikohtaa tai
>auttaa niitä vetämään sitä taaksepäin, eli juuri sitä mitä haluat
>välttää. Veikkaisin, että joko saalinkien kulma on väärä tai jos
>maston tyveä voi siirtää mastonjalassa, niin se on liian edessä.
>Siirrä maston tyveä taaksepäin.
Maston jalkaa ei ole mahdollista siirtää, ja jos sitä voisikin niin maston
alla oleva tukiputki ei olisi enää maston kohdalla tukemassa kantta.
Mielessä on käynytkin vaihtaa ylä ja alavanttien paikkaa ja antaa
välivanttien olla ennallaan. Tällöinhän ylävantit painaisivat saalinkeja
voimakkaamin eteenpäin joka olisi toivottu ominaisuus, mutta vastaavasti
alavantit vetäisivät mastoa enempi taaksepäin jota en taas toivo.
>Päävanttit ovat pisimmät ja venyvät eniten, joten tätä venymisvaraa
>on tietenkin kirstämällä hoidettava. Jos välivantit ovat liian kireät
>saat maston S-mutkalle, on siis ajateltava, että alavantti pitää
>ensimäisen saalingin paikoillaan, välivantti toisen ja ylävantti sitten
>topin.
> -------\ a = alavantti v = välivantti y = ylävantti
> \ | \ | \ s = alasaalinki S = yläsaalinki
> ============== j = jalka t = oppi
> j a s v S y t = masto
>
>Jos nyt tässä masto olisi veltto, vain puristusta kestävä kappale,
>niin alavantti estää s painumasta alaspäin ja välivantti S:ää painu-
>masta alaspäin ja ylävantti t:tä. Jos välivantti on liian kireä, niin
>S nousee liian korkealle.
Meni vähän aikaa funtsiessa että mitä tarkoitat. Jos ymmärsin oikein
tarkoitat maston taipumaa sivusuunnassa. Tämä on hallinnassa eli masto on
suora ja taipuu vasta topista hieman leehen.
>Älä ainakaan aloita viistämällä mastonjalkaa, katso aluksi seisooko
>masto nyt liiaksi etureunansa varassa ja siten aiheuttaa tuon väärän
>taipuman. Olen melko varma (rikiä näkemättä), että ongelma on saalin-
>geissa. Tai jos maston jalkaa voi siirtää, niin se on liian edessä.
Täytyypä huomenna katsoa mastoa oikein ajatuksen kanssa. Kyllä minullakin on
sellainen tunne että saalinkien kulma on liian pieni, mutta pitää vain saada
vahvistusta uskolleen kun kaksi edellistä omistajaakaan eivät ole koskeneet
saalinkeihin.
Voikohan tänne jonnekin osoitteeseen lähettää kuvia rikistä niin
kiinnostuneet voisivat käydä katsomassa?
>>Purje on vanha Auran tekemä pystysauma tekele (panelit takaliikin
>>suuntaiset) ylhäältä litteä keskiosaltaan suht normaali alaosastaan hirveä
>>säkki jota ei saa latistettua. Toimii reivattuna paremmin. Uuden hankinta
>>ensi kesäksi on tarkoitus ja siksi kyselenkin maston trimmaamisesta.
>
>Näkemäni Auran purjeet estävät minua käymästä kauppaa heidän kanssaan.
Niin minuakin.
>Spinnun yläkaija ei ole kestävyydeltään lähelläkään babystaagia, joten
>en pistäisi mastoani sen varaan. Ei kannata kikkailla, voi tulla
>kalliiksi.
Ei tietenkään sen varaan mutta parempihan tuokin kun ei mitään (ennen kuin
saan ongelman korjattua)
Jukka
Nils Rostedt
> >Yksi kikka jolla kuulemma saa pre-bendiä aikaan on viistää mastonjalka
> >siten, että tukipiste on maston takareunassa, jolloin vanttien kiristys
> >aiheuttaa momentin joka taivuttaa alamastoa eteenpäin.
>
> lemaan. Maston jalkaa voi viistää siten, että masto on mieluummin koko
> pohjaltaan mastonjalassa silloin kun se taipuu oikein. Ts. jos väärä
> taipuminen (s-kurva) johtuu siitä, että masto ei seiso koko jalallaan.
>
maston alareuna saa koko matkaltaan tukea alustastaan. Ja saattaahan siinä
nyt olla vääränsuuntainenkin viiste.
> Seitsemänkymmentäluvun IOR veneissä keksittiin, että myötäisellä on
> hyväksi kallistaa mastoa eteenpäin ja kryssillä vetää se takaisin.
> Tonnarit kaatoivat varsin monta mastoa, ennenkuin havaittiin masto-
> jen kaatuvan siksi, että ne eivät näiden kallistusten ääriasennoissa
> seisoneet koko jalallaan vaan "varpaillaan" tai "kantapäällään".
> Sääntönikkarit keksivät jopa lisäpykälän rikisääntöön, maston topin
> liike trimmatessa saa olla vain noin puoli metriä. En muista tarkkaa
> mittaa, saattoi olla vähän allekin. Vastalääkkeeksi siten keksittiin
> tehdä maston jalasta keinutuoli.
>
Hmm..... tarkoittanet sääntöä jonka mukaan vantteja ja keulaharusta ei saa
säätää purjehduksen aikana? Näinhän se on, ja mastonjalkaan kohdistuvat
voimat pysyvät siltä osin hallinnassa. Toinen juttu on sitten kuten varmasti
tiedätkin (mm. WB-Sailsin Mikko Brummer opetti tätä 90-luvulla) että toppia
vedetään IOR ja IMS-kilpaveneissä lenssillä usein jopa metrin eteenpäin
kiristämällä varanostin keulaan. Vaikutus on kevyellä lenssillä merkittävä
kun spinnu saadaan kauemmas mastosta, mutta tätä ei suositella kovemmilla
tuulilla ja jos ei ole osaavaa kilpamiehistöä. Eikä se useimmissa uusissa
veneissä edes onnistu, kun niissä on taaksepäin suunnatut saalingit jotka
lukitsevat maston pituussuunnassa.
> >Edelisessä veneessäni, jossa oli 9/10 riki taakse suunnatuilla
saalingeilla
> >ja masto kannella, esiintyi pumppausilmiö varsinkin kahdella reivillä
> >ajaessa, jolloin isopurjeen huippu tuli selvästi etustaagin
kiinnityspisteen
> >alle ja skuuttivoima taivutti isopurjeen huipun kautta maston
negatiiviselle
> >kaarelle. Sain sillon neuvon tehdä spinnupuomin ylägaijasta
> >"väli-keulaharus" kiristämällä se keulaan.
>
> Tässäkin luulataavasti saalinkien kulma oli liian pieni.
>
Enpä usko, tuossa veneessä oli saalingit tosi reilusti taaksepäin. Joko
vanttien keskinäiset kireydet olivat väärin tai rikikokonaisuus ei ollut
oikein suunniteltu ääriolosuhteita huomioiden.
Pumppaustaipumus kun iso on kunnolla reivattu, ei ole tuntematon ilmiö
kirjallisuudessa. Mastonhuipputakilassahan keulaväliharus tai
tupla-alavantit estävät tämän, mutta osatakilassa se lienee
rikisuunnittelijalle merkittävä haaste. Pitäisi katsoa tarkemmin kuinka
maston pitkittäistuki on hoidettu isoissa 9/10 tai 19/20 rikeissä joita
uusissa veneissä suositaan... vai onkohan niin että iso rullataan nykyään
mastoon piiloon yli 15 m/s tuulissa ;-)
Otin esille spinnu-ylägaijan käytön varotoimenpiteenä kun pumppaus alkaa
yllättäen, eikä pysyvänä lääkkeenä. Perussyy on syytä selvittää ja korjata.
Tulipa tämäkin nyt selvennetyksi ;-)
-Nils
Lauri Tarkkonen
>> Seitsemänkymmentäluvun IOR veneissä keksittiin, että myötäisellä on
>> hyväksi kallistaa mastoa eteenpäin ja kryssillä vetää se takaisin.
>> Tonnarit kaatoivat varsin monta mastoa, ennenkuin havaittiin masto-
>> jen kaatuvan siksi, että ne eivät näiden kallistusten ääriasennoissa
>> seisoneet koko jalallaan vaan "varpaillaan" tai "kantapäällään".
>> Sääntönikkarit keksivät jopa lisäpykälän rikisääntöön, maston topin
>> liike trimmatessa saa olla vain noin puoli metriä. En muista tarkkaa
>> mittaa, saattoi olla vähän allekin. Vastalääkkeeksi siten keksittiin
>> tehdä maston jalasta keinutuoli.
>>
>Hmm..... tarkoittanet sääntöä jonka mukaan vantteja ja keulaharusta ei saa
>säätää purjehduksen aikana? Näinhän se on, ja mastonjalkaan kohdistuvat
>voimat pysyvät siltä osin hallinnassa.
Itseasiassa riittää kun myötäisellä laskee takastaagia, tuuli sitten
vetää maston eteenpäin. :-).
Toinen vaihtoehto vanttien säädön kiertoon oli asettaa maston jalan
alle hydraulinen tunkki, josta laskemalla saadaan riki löysäksi. Tämä
tunkki tuli alunperin sen vuoksi, että rikin jännitykset olivat sitä
luokkaa, että ellei niitä löysätty siksi ajaksi kuin vene seisoo, eli
suurimmaksi osaksi aikaa, vene taipui banaaniksi. Oli liian vaivalois-
ta löysätä ja kiristää vantteja, joten homma hoidettiin yhdellä sylin-
terillä.
>Toinen juttu on sitten kuten varmasti
>tiedätkin (mm. WB-Sailsin Mikko Brummer opetti tätä 90-luvulla) että toppia
>vedetään IOR ja IMS-kilpaveneissä lenssillä usein jopa metrin eteenpäin
>kiristämällä varanostin keulaan. Vaikutus on kevyellä lenssillä merkittävä
>kun spinnu saadaan kauemmas mastosta, mutta tätä ei suositella kovemmilla
>tuulilla ja jos ei ole osaavaa kilpamiehistöä. Eikä se useimmissa uusissa
>veneissä edes onnistu, kun niissä on taaksepäin suunnatut saalingit jotka
>lukitsevat maston pituussuunnassa.
Tätä opetettiin tosiaan vielä 90 luvulla, kun maston vetäminen eteen
varanostimella ei tullut säännön kirjaimen alle. En itse ollut tuosta
kovin ihastunut.
>> >Edelisessä veneessäni, jossa oli 9/10 riki taakse suunnatuilla
>saalingeilla
>> >ja masto kannella, esiintyi pumppausilmiö varsinkin kahdella reivillä
>> >ajaessa, jolloin isopurjeen huippu tuli selvästi etustaagin
>kiinnityspisteen
>> >alle ja skuuttivoima taivutti isopurjeen huipun kautta maston
>negatiiviselle
>> >kaarelle. Sain sillon neuvon tehdä spinnupuomin ylägaijasta
>> >"väli-keulaharus" kiristämällä se keulaan.
>>
>> Tässäkin luulataavasti saalinkien kulma oli liian pieni.
>>
>Enpä usko, tuossa veneessä oli saalingit tosi reilusti taaksepäin. Joko
>vanttien keskinäiset kireydet olivat väärin tai rikikokonaisuus ei ollut
>oikein suunniteltu ääriolosuhteita huomioiden.
Riippumatta siitä kuinka reilusti ne olivat taaksepäin, jos rustirau-
dat olivat liian takana, niin saalingit vetävät maston keskiosan taak-
sepäin.
>Pumppaustaipumus kun iso on kunnolla reivattu, ei ole tuntematon ilmiö
>kirjallisuudessa. Mastonhuipputakilassahan keulaväliharus tai
>tupla-alavantit estävät tämän, mutta osatakilassa se lienee
>rikisuunnittelijalle merkittävä haaste. Pitäisi katsoa tarkemmin kuinka
>maston pitkittäistuki on hoidettu isoissa 9/10 tai 19/20 rikeissä joita
>uusissa veneissä suositaan... vai onkohan niin että iso rullataan nykyään
>mastoon piiloon yli 15 m/s tuulissa ;-)
Aikanaan IOR säännössä kiellettiin myös ilman isoa tai trysailia
purjehtiminen, koska jos riki on oikein viritetty, niin iso tukee
mastoa. Useampi masto tuli alas, kun myrskyssä reivaamisen sijaan
vedettiin iso kokokaan alas ja ajettiin pelkällä fokalla. Joskus
vajaa 15 vuotta sitten yksi Diva katkaisi maston sekä meno- että
paluumatkalla Gdanskiin, kummallakin kerralla se ajoi pelkällä
fokalla, iso oli laskettu kovan kelin vuoksi alas. Masto oli
Isomatin ja siinä oli tosin pieni suunnitteluvirhe, mutta nimenomaan
sionpurjeen puute sitten tuhosi sen.
>Otin esille spinnu-ylägaijan käytön varotoimenpiteenä kun pumppaus alkaa
>yllättäen, eikä pysyvänä lääkkeenä. Perussyy on syytä selvittää ja korjata.
>Tulipa tämäkin nyt selvennetyksi ;-)
Tuntuu jo paremmalta. Olin vain huolissani, että joku tosiaan pitäisi
tätä myös hätätilaratkaisua pysyvämpänä, enkä haluaisi olla antamassa
neuvoja, jotka johtavat katastrofiiin.
- Lauri Tarkkonen
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Mielessä on käynytkin vaihtaa ylä ja alavanttien paikkaa ja antaa
> välivanttien olla ennallaan. Tällöinhän ylävantit painaisivat saalinkeja
> voimakkaamin eteenpäin joka olisi toivottu ominaisuus, mutta vastaavasti
> alavantit vetäisivät mastoa enempi taaksepäin jota en taas toivo.
Pidin monta vuotta H:ssa alavantteja taaemmassa (n. 15 sm ero)
kinnityskohdassa ja masto oli aika vaikea taivuttaa. Alavantit eteen ja
ylävantit taakse helpotti kyllä vähän. Alavantit pidin aika löysällä.
Kun sitten yritin samaa politiikkaa Aloha 30:ssa (myös yksinkertainen
saalinki), niin alavantti antoi maston mennä saalinkitasolla liikaa
leen puolelle ja kun toppi myös antaa periksi sinne, tuli ruma
S-mutka... kiristin oitis alavantteja ja tyydyin siihen taaksetaipumavaraan
joka jäi vielä jeljelle.
Dag Stenberg
Jari Aunola
>>>>>> CUT >>>>>
>
>
> Isoissakin veneissä spinnu kannattaa nostaa ison suojassa. Spinnun
> vieminen keulapulpittiin on kyllä sellaisia 60-luvun jekkuja. Tietysti
> jotkut kunnoittavat perinteitä.
>
On hauska lukea, kuinka asiat voidaan laittaa nätisti järjestykseen kuin
vaatemuoti, elämä on ainakin helpompaa kun tietää MIKSI asiat tehdään niinkuin
tehdään (tuo oli muotia 60-luvulla...) :-(
Spinnun voi nostaa sieltä, mihin nostimen saa vietyä, se on ainut fakta. Mm. jos
ison puomissa on pari reiviköyttä plokeineen ja kikki, siinä on enemmän kuin
tarpeeksi kohtia repiä spinnu, samoin sivutuulella (jossa jotkut spinnut toimivat
vielä hyvin) ison puomi on liikaa sivulla. Keulapurjeen takaa on hyvä nostaa mm.
silloin jos avotilassa on porukkaa tarpeeksi/liikaa ja keulapurjehan pitää
kuitenkin siistiä kannelle / pelata spinnupuomilla. Itse olen nostanut spinnua,
joka on ollut; pussissa pakattuna, pussiin sullottuna, avotilassa levällään,
hytässä levällään, keulasta, perästä, keskeltä venettä, kiroten, hymyillen, yksin
ja porukassa.
En vielä ole tajunnut, miten sitä perkele on jumahtanut sota-ajan jälkeiseen
elämään, eikä kehittynyt muiden mukana...
Ärtyneenä,
Jari
Atso Tulosmaa
kilpapurjehdusta.
Lauri Tarkkonen kirjoitti viestissä <8nc4j1$i8h$1...@myntti.helsinki.fi>...
>
>Avoin alaliikki näyttää monissa tapauksissa lepattavan puomia vastaan,
>jonka vuoksi siinä on sitten nähtävissä erilaisia tarraviritelmiä.
>
Lepattaa, jos puomiliikki on vedetty äärimmäisen tiukalle. Löysemmällä
puomiliikillä alareuna roikkuu jopa puomin alla ja yleensä siinä on snörppi
ja kaunis muoto kuten genuan alaliikissä, eikä luonnostaan kaarevaa muotoa
ole pakotettu suoralle puomille.
>Jos pysytellään alle 100 neliön spinnuissa, sen voi vetää aivan mukavasti
puomin alta.
Tuleepa tässä mieleen vanha puhelinyhdistyksen mainos: Suotta juokset soita!
(tarpeellinen määrä hymiöitä)
>>>
>Spinnun voi pakata pussiin vaikka siinä olisivat skuutit ja nostin
>kiinni. Meilläpäin on tapana jättää spinnun kulmat pussiin päällimmäi-
>seksi, jolloin skuutit voivat olla kiinni tai irroitetut, mutta jos
>on tarve kiinnittää ne, ne löytyvät heti kun pussi avataan. Pussissa
>on kulmia varten kolme nauhaa, jotka pitävät kulmat päällä vaikka
>spinnua ei heti otetakaan käyttöön.
>
Ja kun mä olen aina luullut, että niillä nauhoilla ripustetaan pussi
kuivumaan pyykkinarulle ;-) no sopiihan ne siihenkin käyttöön 8)
>Tämä on järkevää vain jos ei tiedetä millä halssilla spinnu seuraavan
>kerarn nostetaan, jos se nostetaan samoilla halssleilla kuin laskettiin,
>voivat kaikki köydet olla paikallaan. Joskus on mukavampi tehdä ns.
>jiippinosto ja nostaa spinn ylös, jiipata iso ja hoitaa sen jälkeen
>spinnupuomi paikoilleen.
Radalla ainoastaan tiedetään seuraavan noston puoli, mutta täällä
Näsimerellä lys-veneet on aina pakotettu pois radalta matkareitille.
>
>
>>Em. 41' spinu nostetaan genoan "alta". Nykyään kait käytetään pääasiassa
>>spinupussia mallia urheilukassi ja aikanaan kun käytettiin tynnyrin
näköistä
>>spinupussia tynnyri aseteltiin tarkasti etuhäkkiin ja spinu nostettiin
>>etustaakin edestä.
>
>Miksi sitä tynnyriä ei voi asetaa esimerkiksi vantin taakse, jolloin
>spinnu nousee ison suojassa eikä tule liian aikaisin tuulen riepotel-
>tavaksi.
Olisikohan saalingin päät kuten Jaska Jokusen leijoja syövä puu? En ainakaan
itse ottaisi spinun repimisen riskiä. Ymmärtääkseni kankaissa ei ole mitään
pultinkantoja tms. Onhan spinu suojassa myös genoan takana, kun se nostetaan
kassista purjeen alta.
>
>
>>A=½bc sin alfa, missä b on etuliikki, c on puomiliikki ja alfa on maston
ja
>>puomin välinen kulma.
>
>Kolmion pinta-ala on kanta*korkeus/2. Jos kolmio on suorakulmainen, niin
>se on kateettien tulo jaettuna kahdella.
>
Eihän nyyssikirjoitteluja pitäisi ottaa vakavasti, mutta taitaapa tekun
kaavastossa (Tammertekniikka 1996 sivu 48 rivi 3) olla sitten virheellistä
tietoa kolmion pinta-alan laskemiseksi?
>Lisäpinta-ala on kuitenkin aika huonossa paikassa, eikä siitä ole
>muuta kuin psykologista hyötyä kipparille, joka luulee kiertävänsä
>sääntöä.
>
>- Lauri Tarkkonen
>
---
Harri Nurmio
> In <39981210...@sgic.fi> Harri Nurmio <libe...@sgic.fi> writes:
>
> >Ainoa vika on ollut se, ettei kulje yhtä hyvin kuin kaverilla. Näkyviä syitä
> >siihen on ollut mm. fokan sulkeva takaliikki, "väpättävä" alaliikki, ison
> >heikolla tuulella vaatima prependi, jota ei H-veneessä saa aikaan kuin kireillä
> >ylävanteilla, mikä kiristää liikaa keulavanttia. Parissa spinnussa on ollut
> >sellainen vika, että ne pysyvät vedossa vain aivan suoralla lenssillä.
>
Lauri Tarkkonen wrote:
>
> Usein veneen kulkemattomuuteen vikaa kannattaa etsiä pinnanjatkeen siitä
> päästä, jossa ei ole murtoniveltä. Eri tavalla leikatut purjeet pitää
> trimmata hieman eri tavalla ja kokemukseni mukaan purjeensuunnittelijan
> kanssa voi keskustella siitä, kuinka haluaa tai osaa purjehtia ja miten
> istuvat purjeet veneeseensä haluaa.
Tiedän kyllä tuon ja olen aina purjeiden oston yhteydessä keskustellut
trimmauksesta purjeneulojien kanssa ja saanut heiltä enemmän tai vähemmän hyviä
ohjeita. Luulen silti 10 vuoden aktiivikilpailu-urani aikana oppineeni tunnistamaan
sekä hyvät että huonot H-veneen purjeet. Huonosti leikattua purjetta ei kerta
kaikkiaan saa toimimaan hyvin kaikissa olosuhteissa. Tiedän useita
H-venepurjehtijoita Suomen huipulta, jotka ovat ostaneet myöntäneet tämän ja
hankkineet yhden kesänä aikana enemmän kuin yhden uuden purjekerran.
>
>
> Lauri Tarkkonen wrote:
> En tosiaan tiedä miten voit tietää mitä purjeneuloja sanoo kun et ole
> koskaan reklamoinut. Purjeen leikkaus- tai ompeluvirheet ovat usein
> varsin pienistä seikoista kiinni ja yleensä jos asiakas tietää mitä
> haluaa, niin purjeesta saadaan sellainen kuin asiakas haluaa. Ongelma
> on jos asiakas van sanoo, että kaverilla kulkee kovempaa, purjeessa
> täytyy olla vikaa. Matti Rouhiainen on varsinkin H-veneen purjeitten
> tekijänä melkoinen asiantuntija, vaikka ei enään kilpailekaan täysin
> palkein. Hänellä on myös ihan kohtuullinen kokemus muunlaisista veneistä
> sekä koko Elvströmin neulomon tietotaito takanaan. Erityisesti olen
> oppinut arvostamaan Elvströmin joustavuutta silloin kun olen halunnut
> jonkin asian korjatuksi tai muutetuksi. Tosin olen joutunut selittämään
> mitä haluan ja mihin pyrin. En kuitenkaan ole esittänyt asiaani, että
> kaverilla menee kovempaa, vaan tyyliin takaliikki sulkee liikaa tms.
Tarkoitin reklamaatiolla (outo vierasperäinen sana) sitä, että en ole koskaan
vaatinut purjeita korjattavaksi. Se on kisakauden aikana mahdonta ja seuraavaksi
kaudeksi ostetaan kuitenkin uudet purjeet, elleivät vanhat toimi (ja muutenkin, jos
sponssirahat riittävät). Rouhiksen purjeilla veneemme oli noin vuonna 1996 Suomen
nopeimpia, kun tuulta oli yli 6 m/s. Heikommassa oli suuria ongelmia, jotka
vähenivät Northin purjeiden myötä ja edelleen pohjaremontin ja mahdollisesti
nykyisten WB:n purjeiden ansiosta, mutta vieläkin pärjäämme parhaiten 5-9 m/s
tuulessa (miehistön paino, ajotapa sekä erilaiset metafyysiset syyt).
Rouhiainen ja monet muut purjeneulojat ajavat kilpaa "omatekoisilla" purjeilla ja
kulkevat niillä yleensä hyvin. Osasyy on se, että he tuntevat purjeensa hyvin.
Toinen on se, että he eivät koskaan aja epäonnistuneilla yksilöillä. Heidän
purjeensa ovat varmaan usein myös erilaisia kuin ne, jotka ostit häneltä keväällä,
koska heille kilpailu on purjeiden tuotekehittelyä. Se jonka purjeet ovat nyt
kärjessä, ovat yleensä seuraavan kauden myyntilistan kärjessä. Rouhiainen putosi
sieltä suunnilleen samoihin aikoihin, kun lopetti itse H-luokassa ajamisen, eikä
kukaan muu yltänyt hänen purjeillaan kärkeen. Hyvät purjeet ovat helpot trimmata
kaikkiin oloihin ja aikanaan ovat hyviä H-veneen kilpapurjeita tehneet kaikki niitä
Suomessa valmistaneet. Muoti kuitenkin muuttuu ja olisikin hauska tietää, kenen
purjeilla ajettiin MM-kisojen kärkisijat Helsingissä. Veikkaan Northia. Itse emme
sinne valitettavasti päässeet.
--
ystävällisin terveisin
Harri Nurmio
Härmälänkatu 39
33900 Tampere
puh. (03) 2660 303
gsm. 0400-734 842
sähköposti: ath...@uta.fi
Juha
firman purjeilla ajanut :-)
Kommenttini tähän purjeasiaan perustuu kokemuksiini yksityyppi kilpailemisesta
purjelaudalla.
Se vaan on merkillistä, että samat nimet tuntuvat olevan korkealla tuloksissa kelistä
tai purjeista riippumatta. H:ssa Rouhiainen kait takavuosina ja Seppä viimevuosina. Ja
kun vaihtavat luokkaa taas sama juttu (Rouhiainen 2.4:ssa). Ei kait se voi pelkästään
purjeiden piikkiin mennä, kyllä siinä muutakin tarvitaan? Kiinnostavaa on tietysti se,
että mitä ja miten sitä voisin oppia.
Voisi kuvitella, että nimenomaan yksityyppipurjehduksessa, jossa marginaalit ovat
muutenkin pienet, tämä purjeilla saatava merkittävä ero olisi rahastettu, ts
valmistettaisiin settejä tuuli ja aallokko-olosuhteisiin optimoituna. Keulapurjeitahan
saa tuulen mukaan, mutta ei kukaan ainakaan mainosta olosuhdeoptimoituja isoja ja
spinnuja. Vai tarkoititko, että purjeentekijällä olisi juuri olosuhdeoptimoituja
purjesettejä? Eivätkös kilpailusäännöt rajoita käytettävien purjekertojen määrää?
Veneissä on eroja, mutta eikös Rouhiainen pärjännyt 90 -luvun lopussa H -SM:ssä ihan
hyvin veneellä purjenro 132, kun muut tuloslistassa olivat yli 700?
En epäile kokemuksesi tuomaa kykyä arvioida veneesi vauhtia tai purjeiden istuvuutta,
mutta purjeiden piikkiin meni mielestäni enemmän, kuin purjehduksen muut muuttujat
huomioon ottaen kuuluisi.
Kilpailumenestystä toivottaen!
t: Juha
Harri Nurmio
> Voipi olla, että T.Palmin työnantajalla olisi ollut jotain sanottavaa, jos ei olisi
> firman purjeilla ajanut :-)
>
> Kommenttini tähän purjeasiaan perustuu kokemuksiini yksityyppi kilpailemisesta
> purjelaudalla.
> Se vaan on merkillistä, että samat nimet tuntuvat olevan korkealla tuloksissa kelistä
> tai purjeista riippumatta. H:ssa Rouhiainen kait takavuosina ja Seppä viimevuosina. Ja
> kun vaihtavat luokkaa taas sama juttu (Rouhiainen 2.4:ssa). Ei kait se voi pelkästään
> purjeiden piikkiin mennä, kyllä siinä muutakin tarvitaan? Kiinnostavaa on tietysti se,
> että mitä ja miten sitä voisin oppia.
Tämä keskustelu on koskenut purjeita ja siksi olen kirjoittanut niistä. Tietenkään pelkät
hyvät purjeet eivät riitä menestykseen, vaan purjehdustaito (myös purjeiden trimmaus) on
tärkein tekijä. Toisaalta hyväkään purjehtija ei pärjää, jos venevauhti ei riitä, mihin
yksi syy voi olla huonot purjeet. Seppä mm. voitti toissa vuonna jokseenkin kaikki kisat,
joihin hän osallistui, mutta viime vuonna menestys ei ollut samaa luokkaa. Huhu kertoo,
että WB:n viime vuotiset purjeet eivät olleet toimivat ja Seppä tilasi kesken kesän uudet
edellisen vuoden kaavoilla tehdyt rätit. Tänä vuonna Seppä on usein ollut kärjen
tuntumassa, mutta ei aivan kärjessä. (MM:ssä muistaakseni 14.) Rouhiainen oli muuten
viime viikonloppuna 2.4 ranking-kisoissa "vasta" neljäs. Kisan voitti luokassa
ensimmäistä kesää ajava TaPS:in Tommi Lehtinen , jolla on Nebin purjeet.
>
> Voisi kuvitella, että nimenomaan yksityyppipurjehduksessa, jossa marginaalit ovat
> muutenkin pienet, tämä purjeilla saatava merkittävä ero olisi rahastettu, ts
> valmistettaisiin settejä tuuli ja aallokko-olosuhteisiin optimoituna. Keulapurjeitahan
> saa tuulen mukaan, mutta ei kukaan ainakaan mainosta olosuhdeoptimoituja isoja ja
> spinnuja. Vai tarkoititko, että purjeentekijällä olisi juuri olosuhdeoptimoituja
> purjesettejä? Eivätkös kilpailusäännöt rajoita käytettävien purjekertojen määrää?
H-veneessä saa olla kisoissa 2 fokkaa, yksi iso ja yksi spinnu (toinen sinetöity
varalla). Tämä rajoittaa olosuhdeoptimoitujen purjeiden käytön kevyen ja kovan tuulen
fokkaan. Spinnut on nykyään optimoitu lenssille, koska se on nykyradoilla vallitseva
ajosuunta.
>
> Veneissä on eroja, mutta eikös Rouhiainen pärjännyt 90 -luvun lopussa H -SM:ssä ihan
> hyvin veneellä purjenro 132, kun muut tuloslistassa olivat yli 700?
Muistaakseni Rouhiainen oli Kotkan SM-kisoissa vuonna 98 neljäs tuolla veneellä. Vene on
kuitenkin Elvströmin tekemä ja siinä oli jo 70-luvulla viety painon keskittäminen
äärimmilleen. Se on edelleen täysin kilpailukykyinen uusien veneiden kanssa toisin kuin
esim. samanikäiset Arteknon veneet. Niillä tosin ei kukaan ole yrittänytkään ajaa
tosissaan kilpaa viime vuosina. Voisi pärjätäkin, jos takila ja pohja ovat kunnossa.
Juha
käytännössä toteutettiin? Olin varaosaa etsiessäni yhteydessä sekä Arteknoon että Botnialle
ja koitin tätäkin siinä samassa udella.
Arteknon kaveri mainitsi, että alkuvaiheessa luokkasäännön spekseillä minimipainon
saavuttamisessa oli jo hommaa (joka tosin hartsien ja kudosten kehityttyä helpottui). Sepän
veneessä on tasauspainoja 5-6kg. Kun luokkasääntö määrää kannen minimipainon, rungon muodon
ja laminaattipaksuudet yms., sisuksen layoutin ja materiaalit, mistä se "painon
keskittämiseen" tarvittava hartsi/joku muu tulee/on pois? Mikä merkitys tällä 5-6 kg:n
sijoittamisella on, kun tasauspainot kompensoivat homman kuitenkin? Kolme kertaa tuo paino on
säästettävissä, kun miehistö muistaa käydä paskalla ennen kilpailun alkua.
Botnialla on omistuksessa ainakin Elvstromin, Scanboatin, Hydrospeedin ja Arteknon muotteja
muutamien itsetekemiensä lisäksi (näin sanoi kaveri puhelimessa). En asiaa erikseen kysynyt,
mutta olettaisin kaikkia jossain vaiheessa käytetyn. Onko sitten Botnian veneissä löytynyt
vuosikertoja tai muottinumeroita jotka ovat osoittautuneet nopeiksi veneiksi?
"Vanha koppaisissa" Arteknon veneissä kölin viimeistely oli auttava eli valun päälle maalia,
kun kaiketi jo silloin joissain venetyypeissa kölit oli tasoitettu samoin, kun nykyään jo
tehdasveneissä. Se voisi olla yksi syy mainitsemaasi Arteknon veneellä pärjäämättömyyteen.
Ystävällisesti
t: Juha
Harri Nurmio
> Muistan sinun kirjoittaneen tästä painon keskittämisestä aiemminkin. Miten tämä sitten
> käytännössä toteutettiin? Olin varaosaa etsiessäni yhteydessä sekä Arteknoon että Botnialle
> ja koitin tätäkin siinä samassa udella.
>
> Arteknon kaveri mainitsi, että alkuvaiheessa luokkasäännön spekseillä minimipainon
> saavuttamisessa oli jo hommaa (joka tosin hartsien ja kudosten kehityttyä helpottui). Sepän
> veneessä on tasauspainoja 5-6kg. Kun luokkasääntö määrää kannen minimipainon, rungon muodon
> ja laminaattipaksuudet yms., sisuksen layoutin ja materiaalit, mistä se "painon
> keskittämiseen" tarvittava hartsi/joku muu tulee/on pois? Mikä merkitys tällä 5-6 kg:n
> sijoittamisella on, kun tasauspainot kompensoivat homman kuitenkin? Kolme kertaa tuo paino on
> säästettävissä, kun miehistö muistaa käydä paskalla ennen kilpailun alkua.
Elvströmin vanhoissa veneissä kuulemma kansi on niin ohut, että se notkuu käveltäessä. Joku on
sanonut, että se ei nykypäivänä menisi mittauksista läpi. En ole perehtynyt niin tarkasti
mittasääntöihin ja eri valmistajien veneiden rakenteisiin, että minulla olisi asiasta tarkkoja
tietoja. Kaikki on vain rannalla kuultua. En ole koskaan nähnyt H-veneessä tasauspainoja. Esim.
meidän Arteknon veneessämme vuosimallia -86 ei niitä ole. 5-6 kilon painon merkitys on
huomattava, jos se on sijoitettu keulaan tai perään. Mihinkähän tasauspainot sijoitetaan? (On
minulla luokkasäännöt jossain, pitää katsoa). Paino keulassa ja/tai perässä aiheuttaa veneen
voimakkaan nyökkimisen aallokossa. Varsinkin heikossa tuulessa moottoriveneen aaltoihin
törmättäessä se hidastaa vauhtia todella paljon. Siksi kisaveneissä ei pidetä
perämoottoritelinettä paikalla eikä keulakannella ole painavaa knaapia tai tuuletusventtiilliä.
>
>
> Botnialla on omistuksessa ainakin Elvstromin, Scanboatin, Hydrospeedin ja Arteknon muotteja
> muutamien itsetekemiensä lisäksi (näin sanoi kaveri puhelimessa). En asiaa erikseen kysynyt,
> mutta olettaisin kaikkia jossain vaiheessa käytetyn. Onko sitten Botnian veneissä löytynyt
> vuosikertoja tai muottinumeroita jotka ovat osoittautuneet nopeiksi veneiksi?
Pieniä eroja rungoissa kuulemma on, mutta onko niillä paljon merkitystä on toinen asia. Veneen
oletetulla hitaudella/nopeudella on suunnaton psykologinen merkitys. Siksi purjehtijat yrittävät
poistaa kaikki tekijät, joilla edes teoriassa voi olla vauhtia hidastava vaikutus (paino yms.).
Olisi kuitenkin hauska nähdä purjehtija, joka yltäisi H SM:issa mitaleille huonoilla purjeilla
ja vanhalla veneellä, joka on täynnä kesälomavarusteita. Koskaan ei sellaista ole nähty.
Luuletko, että se olisi mahdollista?
>
>
> "Vanha koppaisissa" Arteknon veneissä kölin viimeistely oli auttava eli valun päälle maalia,
> kun kaiketi jo silloin joissain venetyypeissa kölit oli tasoitettu samoin, kun nykyään jo
> tehdasveneissä. Se voisi olla yksi syy mainitsemaasi Arteknon veneellä pärjäämättömyyteen.
Jo isäni Arteknon H-veneessä vm. -74 oli kitti rautakölin päällä. Jos köliä ei ole kitattu, on
selvä että vene ei kulje. En ole kuitenkaan nähnyt tuollaisia kölejä. Sen sijaan vielä meidänkin
veneessämme on näkyvä sauma rauta- ja lasikuitukölin välissä. Uusissa veneissä se on laminoitu
piiloon. Se voi olla yksi pieni syy siihen, että jäämme heikossa tuulessa joillekin veneille.
Toinen syy voi olla se, että emme millään jaksaneet hioa pohjaremontissa pohjaa aivan peiliksi,
kuten on niiden veneiden pohja, joissa ei ole mitään pohjamaaleja ja joita säilytetään kisojen
välit kuivilla.
jukka
>Pieniä eroja rungoissa kuulemma on, mutta onko niillä paljon merkitystä on
toinen asia. Veneen
>oletetulla hitaudella/nopeudella on suunnaton psykologinen merkitys. Siksi
purjehtijat yrittävät
>poistaa kaikki tekijät, joilla edes teoriassa voi olla vauhtia hidastava
vaikutus (paino yms.).
>Olisi kuitenkin hauska nähdä purjehtija, joka yltäisi H SM:issa mitaleille
huonoilla purjeilla
>ja vanhalla veneellä, joka on täynnä kesälomavarusteita. Koskaan ei
sellaista ole nähty.
>Luuletko, että se olisi mahdollista?
Me huomasimme aikoinaan H-veneitä trailerilla kuljettaessa että botnian
valmistaman veneen jälkeen kun trailerille nosti Arteknon veneen niin
takatassuja piti nostaa monta senttiä(kämmen mahtui väliin) vaikka veneen
köli laitettiin samaan kohtaan ja keula passasi hyvin tassuja muuttamatta.
Veneen tyhjentäminen kaikesta ylimääräisestä varmasti kannattaa, mutta
voisiko edes LYS kilpailuissa vaatia että edes veneen patjastot pidettäisiin
veneessä.
Tuntuu jotenkin "epäreilulta" että toisessa veneessä on ns.kesälomavarustus
ja toinen tulee kisoihin pelkällä "kuorella" jossa on korkeintaan välttävä
katsastusvarustus.
Hannu Kulokari
"Harri Nurmio" <ath...@uta.fi> wrote in message
news:39A28E7E...@uta.fi...
> Elvströmin vanhoissa veneissä kuulemma kansi on niin ohut, että se notkuu
käveltäessä. Joku on
> sanonut, että se ei nykypäivänä menisi mittauksista läpi. En ole
perehtynyt niin tarkasti
> mittasääntöihin ja eri valmistajien veneiden rakenteisiin, että minulla
olisi asiasta tarkkoja
> tietoja. Kaikki on vain rannalla kuultua.
Juuri viime viikolla juttelin Rouhiaisen kanssa mm. siitä vanhasta
Elvströmistä. Masan mukaan sen vantteja ei oikein saanut kisatrimmiin kun
kyljet tulivat sisään. Samaa kerrotaan rannalla joistain muistakin
H-paateista. Lisäksi vanhimmat H-veneet uivat perä alhaalla, jolloin
vesilinja kapenee ja jäykkyys vähenee. Sellaistakin olen kuullut, että kun
esim. Artekno rakensi veneen "tehdaskuskille", esim. Sepälle, niin koko 12
tuntia kestävä laminointityö tehtiin yhteeen syssyyn, kun taas
normaalivenettä tehdessä käytiin välillä nukkumassa. Jolloin tehdaskuskin
veneen rungosta tuli normaalivenettä jäykempi. Ja yksityyppiveneestä on
kuitenkin kysymys.
Ihan vaan kuulopuheita siis.
Hannu
Atso Tulosmaa
jukka kirjoitti viestissä ...
>Veneen tyhjentäminen kaikesta ylimääräisestä varmasti kannattaa, mutta
>voisiko edes LYS kilpailuissa vaatia että edes veneen patjastot
pidettäisiin
>veneessä.
>Tuntuu jotenkin "epäreilulta" että toisessa veneessä on ns.kesälomavarustus
>ja toinen tulee kisoihin pelkällä "kuorella" jossa on korkeintaan välttävä
>katsastusvarustus.
>
Kilpailuihin osallistujille voisi järkätä pieniä pistokokeita kesken
kauden...IMO isoihin kahinoihin Päijänne yms. voisi järkätä ihan pakollisen
katsastuksen ennen radalle päästöä. Siinä voitaisiin tsekata patjat yms. Ja
hommasta pitäisi tiedottaa, ettei rannassa väitetä että jätettiin kamat
kotiin toiseenpäähän järveä, kun ei niitä kuitenkaan tarkasteta...
Juha
Harri Nurmio wrote:
> Elvströmin vanhoissa veneissä kuulemma kansi on niin ohut, että se notkuu käveltäessä. Joku on
> sanonut, että se ei nykypäivänä menisi mittauksista läpi.
Luokkasäännöissä on kannen minimipaino määritelty, jonka mittamies punnitsee ennen kannen
liittämistä runkoon. Jos kansissa on säästetty, on laminaatin määrää täytynyt vähentää, joka tekee
veneestä luokkasäännön vastaisen. Mittamies olisi tämän huomannut.
> En ole perehtynyt niin tarkasti
> mittasääntöihin ja eri valmistajien veneiden rakenteisiin, että minulla olisi asiasta tarkkoja
> tietoja. Kaikki on vain rannalla kuultua.
Minun motiivini kommentoida asiaa liittyy juuri tähän. Mekin olemme rannalla kuulleet yhtä jos
toistakin "legendaa" "omatekoisista" purjeista ja "painopisteoptimoiduista" veneistä ja kellään ei
ole ollut faktoja väitteidensä tueksi. Tällaisten legendojen levittäminen on oiva tapa tietysti
korostaa luokan "ammattimaisuutta", mutta varjopuolena on se, että samalla se karsii kokeilijoita,
joista saattaisi tulla aktiivisia ko. luokassa purjehtijoita. Kynnys kertakaikkiaan nousee liian
suureksi.
> En ole koskaan nähnyt H-veneessä tasauspainoja. Esim.
> meidän Arteknon veneessämme vuosimallia -86 ei niitä ole. 5-6 kilon painon merkitys on
> huomattava, jos se on sijoitettu keulaan tai perään. Mihinkähän tasauspainot sijoitetaan? (On
> minulla luokkasäännöt jossain, pitää katsoa). Paino keulassa ja/tai perässä aiheuttaa veneen
> voimakkaan nyökkimisen aallokossa. Varsinkin heikossa tuulessa moottoriveneen aaltoihin
> törmättäessä se hidastaa vauhtia todella paljon. Siksi kisaveneissä ei pidetä
> perämoottoritelinettä paikalla eikä keulakannella ole painavaa knaapia tai tuuletusventtiilliä.
Veneesi mittakirjasta se selviää. Siinä on kohta johon merkitään tasauspainojen määrä. Kuinka
lähelle olivat teidän veneenne saaneet? Meidän vm. -79 oli ollut 1453 kg (minimi 1450kg), eikä
myöskään yhtään tasauspainoja. Luokkasäännöissä kerrotaan tasauspainojen sijoituspaikka, joka oli
määritelty johonkin "muotokaarien" kohtaan. Ei ole sääntöä käsillä, joten tarkempaa paikkaa en nyt
pysty kertomaan. Oleellista on se, että silloin, kun jokin venetyyppi hyväksytään kansainväliseksi
yksityyppiluokaksi, tämä tasauspainojen paikka määritellään mahdollisimman epäedulliseksi, jotta
tällaisesta keskustelemastamme "pelaamisesta" päästäisiin. Tapasin tämän J. Sepän -oliko
venemessuilla- ja kysyin häneltä paljonko tasauspainoja on. Muistikuvani on tämä 5-6kg. Hän kertoi
jotain sellaista, että vene oli koitettu valmistaa mahdollisimman lähelle minimipainoa ja jäänyt
alle.
> Pieniä eroja rungoissa kuulemma on, mutta onko niillä paljon merkitystä on toinen asia. Veneen
> oletetulla hitaudella/nopeudella on suunnaton psykologinen merkitys. Siksi purjehtijat yrittävät
> poistaa kaikki tekijät, joilla edes teoriassa voi olla vauhtia hidastava vaikutus (paino yms.).
> Olisi kuitenkin hauska nähdä purjehtija, joka yltäisi H SM:issa mitaleille huonoilla purjeilla
> ja vanhalla veneellä, joka on täynnä kesälomavarusteita. Koskaan ei sellaista ole nähty.
> Luuletko, että se olisi mahdollista?
Tästä mielestäni juuri on kysymys: psykologisesta merkityksestä. Sen vaikutus on merkittävä, sitä ei
käy kiistäminen. Voisi olla jopa mahdollista, että kisaajat itse laskevat liikkeelle kaikenlaisia
huhuja ihan muiden psyykkaamiseksi.
Jos retkiveneellä olisi mitaleilla, luokan taso olisi huono, jota en usko, enkä moista mielestäni
ole väittänytkään. Kyllä se kaiketi on ilman muuta selvää, että pärjääminen edellyttää veneen
saattamista luokkasäännön minimivaatimuksiin, eli poistamaan "mukavuusvarusteet" kilpailujen ajaksi
ja uusia/uudehkoja vielä muodossaan olevia purjeita. Muistan sinun maininneen omien vanhojen
purjeidesi myynti-ilmoituksessa "kilpailukäyttöönkin vielä sopivat". Ei kait kukaan
autokilpailussakaan ajele loppuun kuluneilla renkailla. Voiko vanhemmalla rungolla pärjätä, onkin jo
eriasia. Luohi SM:ssä "Sirkka" pärjäsi kohtuu kivasti. Olivat lopputuloksissa sijalla 5 ja
muutamissa lähdöissä ihan kärki joukossa. "Sirkka" on puuvene, mitalimiehet ajoivat lasikuituisilla.
> Jo isäni Arteknon H-veneessä vm. -74 oli kitti rautakölin päällä.
Meidän -79 mallissa ei ostettaessa ollut tai se oli hävinnyt vuosien varrella tehtyjen remonttien
yhteydessä.
> ystävällisin terveisin
>
> Harri Nurmio
> Härmälänkatu 39
> 33900 Tampere
> puh. (03) 2660 303
> gsm. 0400-734 842
> sähköposti: ath...@uta.fi
Samoin ystävällisesti
t: Juha
Juha
jukka wrote:.
> Veneen tyhjentäminen kaikesta ylimääräisestä varmasti kannattaa, mutta
> voisiko edes LYS kilpailuissa vaatia että edes veneen patjastot pidettäisiin
> veneessä.
Pitääkö tosiaan Lys kilpailuissa veneen olla katsastettu? Eikös tämä
katsastusvaatimus ole kilpailun järjestäjän asia. Missä katsastusluokassa
veneeseen määrätään patjat? Mitä materiaalia ja kuinka paksut? Näissä missä me
olemme käyneet on mukana Solingeja. En tiedä, ovatko omistajat katsastaneet
veneensa ja mihin luokkaan, mutta tuskin raketteja heittoliinoja yms pitävät
mukana, kulkuvaloja ei veneeseen ole asennettu ollenkaan. Veneliikenteen
säännöksissä määrätty minimivarustus heillä on varmasti, eli airo tai mela,
ankkuri, 30m ankkurikoyttä, haka, hyväksytyt käyttäjän painon mukaiset
pelastusliivit jokaiselle ja mitä siinä pitikään muuta olla.
>
> Tuntuu jotenkin "epäreilulta" että toisessa veneessä on ns.kesälomavarustus
> ja toinen tulee kisoihin pelkällä "kuorella" jossa on korkeintaan välttävä
> katsastusvarustus.
Eikö tasaväkisempää olisi, että jokainen tulisi minimivarusteisella veneellä. Ei
tarvitsisi kiroilla omaa 5 kg:n sammutinta, kun toisella on 2 kg jne.
Ystävällisin terveisin:
Juha
Juha
Hannu Kulokari wrote:
> Juuri viime viikolla juttelin Rouhiaisen kanssa mm. siitä vanhasta
> Elvströmistä. Masan mukaan sen vantteja ei oikein saanut kisatrimmiin kun
> kyljet tulivat sisään. Samaa kerrotaan rannalla joistain muistakin
> H-paateista.
Laminaatilla on tapana pehmetä vanhetessaan.
> Lisäksi vanhimmat H-veneet uivat perä alhaalla, jolloin
> vesilinja kapenee ja jäykkyys vähenee.
Kuinka vanhat? 20v? Keräsimme viime syksynä veneestä pois kaiken ylimääräisen,
jotta luukut saattoi jättää auki talveksi turvallisin mielin (homeongelmaa
liian tiiviistä paketoinnista johtuen). Tavaraa tuli inventoitua talven aikana
ja roskiin lensi mm. jätesäkillinen vanhoja puhkikuluneita köysiä (märkinä
veneessä) joita lojui takaluukussa. Muutakin tarviketta, joiden olemassaolosta
emme aiemmin tienneet, löytyi. En ole jaksanut kantaa kaikkea roinaa
säilytykseen veneeseen takaisin. Vesilinja nousi useita senttejä. Ja kun
peräprutkun ja bensatankin jättää rannalle, vene on suorassa.
> Sellaistakin olen kuullut, että kun
> esim. Artekno rakensi veneen "tehdaskuskille", esim. Sepälle, niin koko 12
> tuntia kestävä laminointityö tehtiin yhteeen syssyyn, kun taas
> normaalivenettä tehdessä käytiin välillä nukkumassa. Jolloin tehdaskuskin
> veneen rungosta tuli normaalivenettä jäykempi. Ja yksityyppiveneestä on
> kuitenkin kysymys.
>
> Ihan vaan kuulopuheita siis.
>
> Hannu
Pitäisikö soittaa Sepälle ja kysyä? Kertoisi varmasti, eikä tarvitsisi
arvailla. Onko kellään numeroa? minä voin soittaa ja kerron sitten mitä sanoi.
t: Juha
Harri Nurmio
> Hannu Kulokari wrote:
>
>
> > Sellaistakin olen kuullut, että kun
> > esim. Artekno rakensi veneen "tehdaskuskille", esim. Sepälle, niin koko 12
> > tuntia kestävä laminointityö tehtiin yhteeen syssyyn, kun taas
> > normaalivenettä tehdessä käytiin välillä nukkumassa. Jolloin tehdaskuskin
> > veneen rungosta tuli normaalivenettä jäykempi. Ja yksityyppiveneestä on
> > kuitenkin kysymys.
> >
> > Ihan vaan kuulopuheita siis.
> >
> > Hannu
>
> Pitäisikö soittaa Sepälle ja kysyä? Kertoisi varmasti, eikä tarvitsisi
> arvailla. Onko kellään numeroa? minä voin soittaa ja kerron sitten mitä sanoi.
>
> t: Juha
Venemessuilla Juhani Seppä antoi minulle sähköpostiosoitteensa, joka oli
muistaakseni juhani...@fma.fi
En tosin löytänyt häntä merenkulkulaitoksen henkilökuntaluettelosta, mutta ei
siinä kaikkia olekaan.
--
Nils Rostedt
>> voisiko edes LYS kilpailuissa vaatia että edes veneen patjastot
pidettäisiin
>> veneessä.
>
>Pitääkö tosiaan Lys kilpailuissa veneen olla katsastettu? Eikös tämä
>katsastusvaatimus ole kilpailun järjestäjän asia. Missä katsastusluokassa
>veneeseen määrätään patjat? Mitä materiaalia ja kuinka paksut? Näissä missä
me
>olemme käyneet on mukana Solingeja. En tiedä, ovatko omistajat katsastaneet
>veneensa ja mihin luokkaan, mutta tuskin raketteja heittoliinoja yms
pitävät
>mukana, kulkuvaloja ei veneeseen ole asennettu ollenkaan. Veneliikenteen
>säännöksissä määrätty minimivarustus heillä on varmasti, eli airo tai mela,
>ankkuri, 30m ankkurikoyttä, haka, hyväksytyt käyttäjän painon mukaiset
>pelastusliivit jokaiselle ja mitä siinä pitikään muuta olla.
>
Tuossa hieman sotketaan LYS-säännön ja katsastussääntöjen vaatimuksia.
Seuraava teksti on omia mielipiteitä eikä virallista faktaa, mutta selventää
toivottavasti silti.
LYS sääntö ei ota kantaa katsastusvarusteisiin, mutta järjestäjä voi
kilpailukutsussa vaatia osallistuvilta veneiltä tiettyä minimi
katsastusluokkaa. Tätä käytetään esim. jos kilpailu on avomerellä tai yöllä.
Soling-omistaja voi halutessaan katsastaa veneensä esim. "suojattujen
vesien" nelosluokkaan, missä ei paljoa vaadita. Silloin se voi osallistua
sellaisiin LYS-kilpailuihin, jossa järjestäjä ei ole asettanut erityisiä
katsastusluokkavaatimuksia.
(Soling tosin sattuu olemaan yksityyppiluokka, ja tässä tapauksessa
LYS-sääntö edellyttää luokkasääntöjen mukaisen varustuksen. Mikä sekään
tuskin on kovin runsas, en esim. usko että fendarit kuuluu tähän.)
Patjojen osalta LYS-sääntö viittaa, muiden kuin yksityyppiluokkien osalta,
venetyyppikohtaisen LYS-venekortistoon, ja edellyttää mutenkin että "vene on
valmistajan normaalien standardien mukainen". Eli jos standardiveneeseen
kuuluu patjat ne on oltava kilpailussa mukana. Katsastussäännöt taas eivät
ota kantaa patjoihin millään tavalla.
>
>
>> Tuntuu jotenkin "epäreilulta" että toisessa veneessä on
ns.kesälomavarustus
>> ja toinen tulee kisoihin pelkällä "kuorella" jossa on korkeintaan
välttävä
>> katsastusvarustus.
>
>Eikö tasaväkisempää olisi, että jokainen tulisi minimivarusteisella
veneellä. Ei
>tarvitsisi kiroilla omaa 5 kg:n sammutinta, kun toisella on 2 kg jne.
Tämä onkin LYS-säännön henki, eli tasoitusluvut on annettu siten että ne
tasoittavat oikein sellaiset veneet jotka ovat vakiovarustettuja (lue
minimivarustettuja). Lisäksi tasoitusluvut kuvaavat venetyyppinsä parhaiden
menestyneiden veneiden suorituskykyä, eli esim. Solingin tasoitusluku vastaa
näin ollen sitä vauhtia jota olympiatason miehistö pystyy saavuttamaan.
Sääntö ei estä poistamasta kesälomavarustusta (pöydät, ruoat, juomat,
varakaasupullot jne). Katsastusvarustuksen poistaminen taas on vakavampi
juttu, veneessähän tulee olla aina katsastusluokkansa mukainen varustus
jotta sen venetodistus olisi voimassa.
-Nils
Nils Rostedt
jukka
Pitääkö tosiaan Lys kilpailuissa veneen olla katsastettu? Eikös tämä
katsastusvaatimus ole kilpailun järjestäjän asia. Missä katsastusluokassa
veneeseen määrätään patjat? Mitä materiaalia ja kuinka paksut? Näissä missä
me
olemme käyneet on mukana Solingeja. En tiedä, ovatko omistajat katsastaneet
veneensa ja mihin luokkaan, mutta tuskin raketteja heittoliinoja yms pitävät
mukana, kulkuvaloja ei veneeseen ole asennettu ollenkaan. Veneliikenteen
säännöksissä määrätty minimivarustus heillä on varmasti, eli airo tai mela,
ankkuri, 30m ankkurikoyttä, haka, hyväksytyt käyttäjän painon mukaiset
pelastusliivit jokaiselle ja mitä siinä pitikään muuta olla.
Eikö tasaväkisempää olisi, että jokainen tulisi minimivarusteisella
veneellä. Ei
tarvitsisi kiroilla omaa 5 kg:n sammutinta, kun toisella on 2 kg jne.
Ystävällisin terveisin:
Juha
Tarkoitin kirjoituksessani LYS säännön "henkeä" eli ei ole reilua (toki
sallittua) jos regattaan osallistuu Esim. H-vene josta kannetaan laiturille
kaikki irti lähtevä ennen kisaa. Voitte kuvitella jos kaikki , isommat
veneet, tekisivät samoin. Taitaisi pontoonilaituri uida melko syvällä kun
kaikki tyhjentäisivät sinne varusteensa patjoista lähtien.
Ymmärrän kyllä että esim. H:lla aktiivisesti kilpaileva pitää veneensä aina
"tyhjänä" mutta kuulutankin tässä semmoisen leppoisan regatta hengen perään.
IMS kisat ja arvo kisat SM. jne menettelyn voisi jotenkin ymmärtää.
jukka
Juha
> LYS sääntö ei ota kantaa katsastusvarusteisiin, mutta järjestäjä voi
> kilpailukutsussa vaatia osallistuvilta veneiltä tiettyä minimi
> katsastusluokkaa. Tätä käytetään esim. jos kilpailu on avomerellä tai yöllä.
>
> Soling-omistaja voi halutessaan katsastaa veneensä esim. "suojattujen
> vesien" nelosluokkaan, missä ei paljoa vaadita. Silloin se voi osallistua
> sellaisiin LYS-kilpailuihin, jossa järjestäjä ei ole asettanut erityisiä
> katsastusluokkavaatimuksia.
Ensimmäisessä kappaleessa mainitset, että LYS -sääntö ei ota kantaa
katsastusvarusteisiin. Seuraavassa kerrot Solingin katsastamisesta, jonka
jälkeen "voi osallistua...."
Siis vaatiiko LYS tasoitus-sääntö veneen katsastamista vai ei? (Kilpailun
järjestäjä voi vaatia, tämä ilmoitetaan kilpailuohjeessa, mutta tätä en kysynyt)
> Tämä onkin LYS-säännön henki, eli tasoitusluvut on annettu siten että ne
> tasoittavat oikein sellaiset veneet jotka ovat vakiovarustettuja (lue
> minimivarustettuja). Lisäksi tasoitusluvut kuvaavat venetyyppinsä parhaiden
> menestyneiden veneiden suorituskykyä, eli esim. Solingin tasoitusluku vastaa
> näin ollen sitä vauhtia jota olympiatason miehistö pystyy saavuttamaan.
Lys tasoitussääntö on "tilastollinen". Tietyistä kilpailuista lähetetään
tuloksia jonnekin, jossa sitten pähkäillään tulosten (lienee muitakin muuttujia
vaikuttanmassa) perusteella kertoimia. Jos jokin venetyyppi tulosten perusteella
pärjää "liian" hyvin, kerrointa nostetaan. Ilmeisesti päinvastainenkin on
mahdollista, mutta ei kovin yleistä. M. Rouhiaisen mukaan H -veneen kerrointa
nostettiin joitakin vuosia sitten nykyiseen 1,07:ään Ruotsin aloitteesta.
Suomessa ei oltu innostuneita.
t: Juha
Lauri Tarkkonen
>Lys tasoituss=E4=E4nt=F6 on "tilastollinen". Tietyist=E4 kilpailuista l=E4=
>hetet=E4=E4n
>tuloksia jonnekin, jossa sitten p=E4hk=E4ill=E4=E4n tulosten (lienee muit=
>akin muuttujia
>vaikuttanmassa) perusteella kertoimia. Jos jokin venetyyppi tulosten peru=
>steella
>p=E4rj=E4=E4 "liian" hyvin, kerrointa nostetaan. Ilmeisesti p=E4invastain=
>enkin on
>mahdollista, mutta ei kovin yleist=E4. M. Rouhiaisen mukaan H -veneen ker=
>rointa
>nostettiin joitakin vuosia sitten nykyiseen 1,07:=E4=E4n Ruotsin aloittee=
>sta.
>Suomessa ei oltu innostuneita.
H-veneen alkuperäinen tasoitusluku oli 1.05, joka noin 15 vuotta sitten
nostettiin 1.06 ja nyt siten 1.07. Vaikuttaa siltä, että H-vene on
Ruotsissa parantanut menestystään kilpailuissa verrattuna muihin venei-
siin, jolloin sen mittalukua on syytä parantaa. Tällainen tilastollinen
mittaluku riippuu tietenkin paljon siitä minkälaiset purjehtijat kilpai-
levat kyseisellä veneellä. Oli hyvin yleistä, että uuden veneen tullessa
markkinoille varsinkin ruotsalaiset veistämöt pyrkivät saamaan sen var-
sin kokeneiden kilpailijoiden käyttöön, jotta vene saisi nopean maineen.
- Lauri Tarkkonen
Nils Rostedt
>järjestäjä voi vaatia, tämä ilmoitetaan kilpailuohjeessa, mutta tätä en
kysynyt)
LYS-tasoitussääntö ei sinänsä vaadi. Säännön 3. pykälässä lukee (Purjehtijan
Vuosikirja 2000):
Veneen tulee olla joko (a) venetyypin luokkasääntöjen mukainen, tai
(b) venetyypille laaditun venekortiston, jos venetyypillä ei ole
hyväksyttyjä luokkasääntöjä, tai (c) ko. veneelle myönnetyn LYS-todistuksen
mukainen.
Kuitenkin, jos palataan aikaisempaan kysymykseen: >Pitääkö tosiaan Lys
kilpailuissa veneen olla katsastettu?
on muistettava muut LYS-kilpailussa käytettävät säännöt. Täältä löytyykin
SPL:n kilpailumääräyksistä kohta "Matkakilpailujen katsastusluokka on SPL:n
katsastussääntöjen luokka 3, ellei kilpailukutsussa toisin ilmoiteta".
(Väitin viimeksi että nelosluokka riittäisi, mutta se tieto oli siis väärä
matkakilpailujen osalta, sorry).
Tuliko yhtään selvemmäksi ;-) ?
......
>> Tämä onkin LYS-säännön henki, eli tasoitusluvut on annettu siten että ne
>> tasoittavat oikein sellaiset veneet jotka ovat vakiovarustettuja (lue
>> minimivarustettuja). Lisäksi tasoitusluvut kuvaavat venetyyppinsä
parhaiden
>> menestyneiden veneiden suorituskykyä, eli esim. Solingin tasoitusluku
vastaa
>> näin ollen sitä vauhtia jota olympiatason miehistö pystyy saavuttamaan.
>Lys tasoitussääntö on "tilastollinen". Tietyistä kilpailuista lähetetään
>tuloksia jonnekin, jossa sitten pähkäillään tulosten (lienee muitakin
muuttujia
>vaikuttanmassa) perusteella kertoimia. Jos jokin venetyyppi tulosten
perusteella
>pärjää "liian" hyvin, kerrointa nostetaan. Ilmeisesti päinvastainenkin on
>mahdollista, mutta ei kovin yleistä. M. Rouhiaisen mukaan H -veneen
kerrointa
>nostettiin joitakin vuosia sitten nykyiseen 1,07:ään Ruotsin aloitteesta.
>Suomessa ei oltu innostuneita.
Avomeripurjehtijat ry.:n IMS/LYS-toimikunnassa istuva Tom Finell on ollut
varsin huolestunut siitä että LYS-kilpailutulosten raportointi on nykyään
niin vähäistä. Se johtaa siihen että muutoksia LYS-luvuissa ei tapahdu, tai
ne tapahtuvat ruotsalaisten kilpailutulosten perusteella.
Kannattaa lähettää tulosraportteja jos tuntuu siltä että
LYS-tasoitusluvuissa on korjaamisen tarvetta. Toimikunta ottaa varmasti
ilomielin vastaan lisää tulosraportteja. Osoite löytyy paikasta
www.marnet.fi/ims/ , osasto LYS, ja "LYS-asiamiehet". Jotta raportissa olisi
riittävät tiedot mukana, on tehty ihan oma PC-raportointiohjelma, jota voi
tiedustella ao. toimikunnan jäseniltä tai Purjehtijaliitosta.
-Nils
Juha
Nils Rostedt wrote:
> "Matkakilpailujen katsastusluokka on SPL:n
> katsastussääntöjen luokka 3, ellei kilpailukutsussa toisin ilmoiteta".
Eli kilpa Solingilla ei periaatteessa voi matkakilpailuun osallistua, vaikka
vene olisi luokkasääntönsä mukainen. Eivätkö kulkuvalot ole pakolliset 3
katsastusluokassa?
t: Juha
Nils Rostedt
Ovat, mutta....
- myös ei-kiinteästi asennetut kulkuvalot saattavat täyttää vaatimuksia
- katsastussäännöissä löytyy yllättäen huomautus : "Katsastusluokkakohtaiset
määräykset eivät koske pelkästään kilpailukäyttöön tarkoitettuja veneitä".
Eli, näiden eri sääntöjen tulkinta ei ole mikään aivan mustavalkoinen juttu.
-Nils