Miten merivesi vaikuttaa veneeseen?
make
Joissain veneissä kehutaan olevan makeavesijäähdytys. Kysyinkin
eräältä venekauppiaalta mitä etua tästä on. Hän sanoi, että silloin ei
ole merivesi ollut syövyttämässä moottoria. Loogiselta kuulostaisi,
ehkäpä tuo suolainen kuuma merivesi onkin metallille hiukan
epäystävällinen. Tämä poiki kuitenkin mieleen lisää kysymyksiä, joita
en silloin huomannut kysyä:
Kuinka vakavasta vaurion/kulumisen aiheuttamisesta on kyse jos joku on
ajellut ilman moista makeavesijäähdystä merellä? Onko luokkaa - pysy
kaukana - vai kuinka?
Mites tuollainen lasikuituvene muuten suolaveteen suhtautuu. Oletan,
että ei normaalisti mitään ihmeempiä vaikutuksia. Tuollahan noita
meren rannalla on soutu sun muita lasikuituveneitä. Hyvin näkyy
kelluvan. Mutta onko mahdolllisesti jotain mitä silti pitäisi ottaa
huomioon? Miten mahdolliset pienet kolhua saaneet kohdat kärsivät eri
tavalla suola- kuin makeavedessä?
Marko
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Kuinka vakavasta vaurion/kulumisen aiheuttamisesta on kyse jos joku on
> ajellut ilman moista makeavesijäähdystä merellä? Onko luokkaa - pysy
> kaukana - vai kuinka?
Yhteen aikaan oli liikkeellä paljon Volvon B18-moottorista marinoituja
suoraan merivesijäähdytettyjä moottoreita. Niitä kutsuttiin "neljän
vuoden Volvoiksi", koska ne muka ruostuivat rikki neljässä vuodessa.
Minulla oli sellainen, ei uusi ostaessani eikä mikään muu hajonnut
viiden vuoden aikana kuin pakosarjan jäähdytysvaippa, joka syöpyi puhki
sekä yksi pakkasproppu samoin.
Ajan mittaan jopa Itämeren merivesi kyllä syövyttää ja pitäisi olla
halvempaa maksaa ylimääräisestä vesipumpusta ja lämmönvaihtimesta
sekä vaihtaa tarvittaessa vain se vaihdin, kun se on syöpynyt.
Mutta peräprutkut ovat kyllä enimmäkseen merivesijäähdytteisiä ja aika
hyvin kestävät. Ei minultakaan ole mennyt kuin impelleri rikki vuoden
50-luvun Scott-Atwaterista, kun sen pumppupesä oli syöpynyt teräville
särmille. Tämä tapahtui 1962.
> Mites tuollainen lasikuituvene muuten suolaveteen suhtautuu. Oletan,
> että ei normaalisti mitään ihmeempiä vaikutuksia.
Oletan minäkin. Periaatteessahan makeavesi imeytyy osmoosin johdosta
paremmin aineen sekaan, koska suola vastustaisi osmoosia (ainakin minun
kemian ja fysiikan tietojeni mukaan). Vaan eipä taida juuri olla eroa
käytännössä.
Dag Stenberg
Mikko Honkanen
Mikko Honkanen
Tuure Leutola
dag.st...@helsinki.nospam.fi wrote:
> Make:
> > Mites tuollainen lasikuituvene muuten suolaveteen suhtautuu. Oletan,
> > että ei normaalisti mitään ihmeempiä vaikutuksia.
>
> Oletan minäkin. Periaatteessahan makeavesi imeytyy osmoosin johdosta
> paremmin aineen sekaan, koska suola vastustaisi osmoosia (ainakin minun
> kemian ja fysiikan tietojeni mukaan). Vaan eipä taida juuri olla eroa
> käytännössä.
>
> Dag Stenberg
Käytännössä ero ei ehkä ole suuri, labrassa se on enimmillään 30 %.
Kylläkin kovastikin vaihtelevasti.
Olen hävittänyt satoja itsetekemiäni polyesteristä valettuja nappeja
stabiloiduissa olosuhteissa joissa hydrolyyttinen hajoaminen on tehty:
a) vesi
b) puskuriliuos, pH 3
c) puskuriliuos, pH 7
d) puskuriliuos, ph 9
ajoilla 2, 4 ja 8 viikkoa tai 1, 3 ja 5 viikkoa. Mitannut napeista
sekä pinnat että ytimet erikseen, mitannut moolimassan sekä gpc:llä
että viskometrillä:
Kaikissa oli lähtötilanteena kunnollisen kokoiset polyesterit joilla
oli hyvä mekaaninen lujuus.
Puskuriliuokset olivat suolapuskureita. Testiolosuhteet termostoitu.
Puskuriliuoksissa hajoaminen oli nopeampaa. => Suola tarjoaa
hajoamismekanismille energialtaan alemman reaktiotien.
Se siis tapahtuu helpommin.
Napit hajosivat sisältä kaikkein nopeimmin. => Polyesterin
omat hajoamistuotteet tarjosivat:
a) hajoamistuotteella emäskatalysoidun
b) hajoamistuotteella happokatalysoidun
c) veden amfoteerisen luonteen takia heikommin emäskatalysoidun
d) veden.... blaa blaa blaa... happokatalysoidun
...reaktion. Kirjallisuuden hajanaisuudesta (olemattomuudesta)
huolimatta voidaan sanoa että hajoaminen on kuitenkin varmuudella
monipolkuinen hajoamisreaktio jossa kaikkia em. hajoamispolkuja
esiintyy todellisuudessa polyesterissä ja vieläpä samaan aikaan.
Kyllä: siis samaan aikaan sekä emäskatalysoitua että happokatalysoitua
riippuen viereisen polymeeriketjun kohdalle sattuneesta funktionaali-
sesta ryhmästä. Je sen vesiliuoksen paikallinen happamuus/emäksisyys
vaikuttaa myös.
Polyestereissä on mukana lisäksi kaikki katalyytit ja kiihdyttimet
siellä mukana jotka ovat jääneet sinne sisälle nalkkiin kun se poly-
merointi on tehty. Ne eivät häviä mihinkään.
Polymeerit eivät reagoi stoikiometrisesti 1: 1 tarkkuuksilla.
Siellä on aina reagoimattomia monomeereja seassa.
Kaikkie em. tuotteet alentavat sidoksia toisistaan erottavia energia-
valleja mahdollistaen ns. siirtymätilat joiden energiaerotus on
pieni. Reaktiot tapahtuvat ja sidokset katkeilevat vaihtaen ketjun
osia veteen tai hajonneisiin, lyhyempiin ketjun pätkiin.
Esterisidos on tasapainosidos. Reaktio menee kumpaankin
suuntaan. Yhtä nopeasti, yhtä helposti.
Siirtymätilat tekevät erotuksen niin pieneksi että sitä tapahtuu
jo huoneen lämpötilassa ja sitä eteenpäin ajavat voimat johtuvat
entropiasta ja ovat luonteeltaan vääjäämättömästi tilastollisia.
=> Hajoamista tapahtuu. Sitä enemmän mitä enemmän siellä on vettä
siellä huokosissa.
Polymeroinnissa polysterin tilavuus tipahtaa laadusta riippuen aina
3-8 tilavuusprosenttia alaspäin => polyesteri on huokoista.
Sileä pinta saadaan aikaan lähtöaineisiin sekoitettavalla parafiinilla
joka kahlaa ylimääräisen styreenin mukana muotin pintaa kohden.
Pinta näyttää sileätä ja tiiviiltä mutta se ei todellisuudessa ole sitä.
Polyesterin mukana oleva lasi sisältää erilaisia varauksia
vastaanottavia ja luovuttavia ryhmiä. Vesi hiipii mielellään
paljastunutta kuitua pitkin syvemmälle rakenteeseen.
Jos lasi ottaa protonin H+ vastaan niin siellä sisällä liikuskelee
vapaana OH- -ioni. Ja kääntäen.
Vedellä on erinomaiset kapillaariset ominaisuudet. Parhaat.
Lisäksi vesimolekyyli on erittäin pieni. Pienempi kuin ulos
kahlannut styreeni.
Mistä luulette polyesterin pintaan tulleen mosaiikkikuvion ja
mikrohalkeamien todellisuudessa johtuvan ? Kyllä se syy
on polyesterin paikallinen lujuuden (=moolimassan) alentuma.
Entä onko jollain jossain vene jossa ei esiinny tätä ? Ei yhtään ?
Ei suojaamatomien läpivientien vieressä jossa ruukaa olla
sellaista mukavaa ajoittaista pisterasitusta...
Niiden nappien moolimassa tipahtaessaan 340 000 -> 50 000
= seitsemäsosaan ei aiheuttanut vielä suuria muutoksia
niiden ulkonäköön. Vaan lujuus oli kyllä tiessään.
Nappi joka testin alussa olisi särkynyt lähinnä vasaralla
luovutti pintakerroksensa suosiolla vain pelkällä stanley-
veitsellä painamalla. Raksista vain.
Niiden nappienkin pinnassa oli mosaiikkikuviota....
Entä kuka tekee laskuituveneelleen vasaratestin ? Ei kukaan.
Jankutanko ? Lupaan lopettaa.
Tuure
-.-
Minä itse laiton ensimmäiseksi 6 kerrosta epoksia
+ 2 myrkky kerrosta omaan käytettyyn veneeseeni.
Ja minä olen nuuka. Vaan vielä nuukempi minä olen
siitä veneen rungosta.
Enkä ole keksinyt vielä miten venevajassa voisi tehdä
pinnan metalloinnin.
-.-
Huomannette kun ammatillinen ego on raapiutunut
tuossa em. puuvenekeskustelussa....
....sitä on kummasti puolustuskannalla.....
-.-
Pasi Mustalahti
: Venettä tässä olen harkitsemassa ja vielä aika turisti siis:
: Joissain veneissä kehutaan olevan makeavesijäähdytys. Kysyinkin
: eräältä venekauppiaalta mitä etua tästä on. Hän sanoi, että silloin ei
: ole merivesi ollut syövyttämässä moottoria. Loogiselta kuulostaisi,
: ehkäpä tuo suolainen kuuma merivesi onkin metallille hiukan
: epäystävällinen. Tämä poiki kuitenkin mieleen lisää kysymyksiä, joita
: en silloin huomannut kysyä:
: Kuinka vakavasta vaurion/kulumisen aiheuttamisesta on kyse jos joku on
: ajellut ilman moista makeavesijäähdystä merellä? Onko luokkaa - pysy
: kaukana - vai kuinka?
PTM: Wikströmeillä on ajeltu maailman sivu. Omassa paatissani
Ares-moottorissa vaurio tuli esiin 50v käytön jälkeen: syyskunnostuksessa
koko vaippa putosi lohkareina lattialle. Uusi vaippa kasattiin
nailonsukista ja plastik-patingista, koska lasikuitua ei ollut tarjolla
sillä hetkellä. Kone kesti tämän jälkeen ainakin 10v kunnes myytiin.
(ostajaa varoitettiin)
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Fysla, Vesilinnantie 5, 20014 Turun Yliopisto
Pt 02-3336669, 0438220116, Pikavalinta 1512, FAX 02-3335632
(Pk 02-2387010, GSM 0400-555577, (NMT450 049-555577))
-----------------------------------------------------------------------
Pasi Mustalahti
: Jankutanko ? Lupaan lopettaa.
: Tuure
PTM: Älä vaan lopeta ! Kerää mieluummin nämä juttusi jonnekin
www-sivullesi myöhemminkin ihasteltaviksi. Tai tee kirja. Olisi sääli, jos
tälläiset tietoiskut menisivät hukkaan.
Itseltäni juttusi menevät useimmiten kahden kerroksen verran yli hilseen,
joten kaipaisin joskus summa summarum -osaa.
Heidi Isotalo
> make <ktm...@uta.fi> wrote:
> > Kuinka vakavasta vaurion/kulumisen aiheuttamisesta on kyse jos joku on
> > ajellut ilman moista makeavesijäähdystä merellä? Onko luokkaa - pysy
> > kaukana - vai kuinka?
>
> Yhteen aikaan oli liikkeellä paljon Volvon B18-moottorista marinoituja
> suoraan merivesijäähdytettyjä moottoreita. Niitä kutsuttiin "neljän
> vuoden Volvoiksi", koska ne muka ruostuivat rikki neljässä vuodessa.
> Minulla oli sellainen, ei uusi ostaessani eikä mikään muu hajonnut
> viiden vuoden aikana kuin pakosarjan jäähdytysvaippa, joka syöpyi puhki
> sekä yksi pakkasproppu samoin.
Meillä on (purje)veneessä merivesijäähdytteinen "23 vuoden Volvo" MB10A
vuodelta -77 joka on toistaiseksi pelannut hienosti. Voiko
makeavesijäähdytteiseltäkään tuon pidempää ikää toivoa ? Saimme edelliseltä
omistajalta paperin, jonka mukaan Volvon merkkikorjaamo oli vuonna -95
varmuuden vuoksi tehdyn remontin yhteydessä todennut, ettei moottorissa ole
merkittäviä syöpymiä.
Tunteeko joku tuollaista moottoria ? Ihmetyttää nimittäin se, ettei
ohjekirjasta löytynyt mitään mainintaa jäähdytyspuolella olevista
suojasinkeistä. Onko mahdollista, ettei moottorissa ole sellaisia ? Miten se
voi kestää syöpymättä ilman sinkkejä ? Kone on kyllä varsin kookas ja
painava, joten ainevahvuudet taitavat olla melkoiset.
H. Isotalo
Yrjö Peltonen
Heidi Isotalo wrote:
>
> Meillä on (purje)veneessä merivesijäähdytteinen "23 vuoden Volvo" MB10A
> vuodelta -77 joka on toistaiseksi pelannut hienosti. Voiko
> makeavesijäähdytteiseltäkään tuon pidempää ikää toivoa ? Saimme edelliseltä
> omistajalta paperin, jonka mukaan Volvon merkkikorjaamo oli vuonna -95
> varmuuden vuoksi tehdyn remontin yhteydessä todennut, ettei moottorissa ole
> merkittäviä syöpymiä.
>
> Tunteeko joku tuollaista moottoria ? Ihmetyttää nimittäin se, ettei
> ohjekirjasta löytynyt mitään mainintaa jäähdytyspuolella olevista
> suojasinkeistä. Onko mahdollista, ettei moottorissa ole sellaisia ? Miten se
> voi kestää syöpymättä ilman sinkkejä ? Kone on kyllä varsin kookas ja
> painava, joten ainevahvuudet taitavat olla melkoiset.
>
> H. Isotalo
Meillä oli perheessä 50-luvun alkupuolella käytössä 3 kpl
perämoottoreita, Pentoja, U2, U21 ja U7. Tuorein lieenee ollut vuodelta
-36 ja vanhin, eli U2 jostain 20-luvulta. Ne olivat valurautuisia
lohkoltaan ja alaosat olivat pronssia. Sinkeistä ei ollut tietoakaan.
Eikä liioin mitään makeavesihuuteluja syksyllä. Ei niissäkään ollut
syöpymien vuoksi ongelmia. Pakkanen vain oli rikkonut yhden vaipan, joka
oli sittemmin korjattu niittaamalla päälle kuparinen paikka.
Näyttäisi siltä, että kyllä valurauta kestää yllättävän hyvin näissä
murtovesissä. Vaikka vieressä on jalompia metallejakin. Edellytyksenä on
ilmeisesti se, että rautaa on tarpeeksi.
Ykä
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Meillä on (purje)veneessä merivesijäähdytteinen "23 vuoden Volvo" MB10A
> vuodelta -77 joka on toistaiseksi pelannut hienosti. Voiko
> makeavesijäähdytteiseltäkään tuon pidempää ikää toivoa ? Saimme edelliseltä
> omistajalta paperin, jonka mukaan Volvon merkkikorjaamo oli vuonna -95
> varmuuden vuoksi tehdyn remontin yhteydessä todennut, ettei moottorissa ole
> merkittäviä syöpymiä.
> Tunteeko joku tuollaista moottoria ? Ihmetyttää nimittäin se, ettei
> ohjekirjasta löytynyt mitään mainintaa jäähdytyspuolella olevista
> suojasinkeistä. Onko mahdollista, ettei moottorissa ole sellaisia ? Miten se
> voi kestää syöpymättä ilman sinkkejä ? Kone on kyllä varsin kookas ja
> painava, joten ainevahvuudet taitavat olla melkoiset.
Hehe, avasin viime syksynä äsken ostamani veneen Westerbeke W13A:n
lämmönvaihtimen, eikä sinkkiä ollut siellä missä piti.... ihan niinkuin
haihtunut tai liuennut.
Dag Stenberg