Uppouma?
Hauska mies
tulee tyhmä kysymys...
Mitä tarkoittaa, kun puhutaan (laivojen) uppoumasta?
t: Marko
Lauri Tarkkonen
>tulee tyhmä kysymys...
>Mitä tarkoittaa, kun puhutaan (laivojen) uppoumasta?
Niiden vedessä syrjäyttämää vesimäärää.
- Lauri Tarkkonen
Jari Ala-Ilomäki
Tapio Viljava
In article <34c5ce1e.98315530@News>, jari.ala...@metla.fi (Jari Ala-Ilomäki) says:
>>>Mitä tarkoittaa, kun puhutaan (laivojen) uppoumasta?
>>Niiden vedessä syrjäyttämää vesimäärää.
>Olisikohan syrjäytetyn veden massa?
Juu on, mikä taas on sama kuin aluksen massa.
Tapsa
____________________________________________
This text was typed on chlorine-free screen.
Remove "gy" from the address to reply.
Iiro Toivanen
21 Jan 1998 12:02:40 GMT, Tapio....@cultorgy.com (Tapio Viljava)
kirjoitti ainakin seuraavaa:
>In article <34c5ce1e.98315530@News>, jari.ala...@metla.fi (Jari Ala-Ilomäki) says:
>
>>>>Mitä tarkoittaa, kun puhutaan (laivojen) uppoumasta?
>
>>>Niiden vedessä syrjäyttämää vesimäärää.
>
>>Olisikohan syrjäytetyn veden massa?
>
>
>Juu on, mikä taas on sama kuin aluksen massa...
...vesilinjan alapuolella.
Ei siis koko aluksen massa, ellei kyseinen alus kuulu joukkoon Estonia
& Titanic.
Iiro
________________________________________________________
| Iiro Toivanen | (09) 8250 865 |
| Franzenink. 3 A 35 | (050)5676 963 |
| 00500 HELSINKI | itoi...@rock.helsinki.fi |
|______________________|_________________________________|
This message was brought to you on 100% recycled electrons
Dag Stenberg
Iiro Toivanen <itoi...@rock.helsinki.fi> wrote:
> 21 Jan 1998 12:02:40 GMT, Tapio....@cultorgy.com (Tapio Viljava)
> kirjoitti ainakin seuraavaa:
> >In article <34c5ce1e.98315530@News>, jari.ala...@metla.fi (Jari Ala-Ilomäki) says:
> >>>>Mitä tarkoittaa, kun puhutaan (laivojen) uppoumasta?
> >>>Niiden vedessä syrjäyttämää vesimäärää.
> >>Olisikohan syrjäytetyn veden massa?
> >Juu on, mikä taas on sama kuin aluksen massa...
> ...vesilinjan alapuolella.
> Ei siis koko aluksen massa, ellei kyseinen alus kuulu joukkoon Estonia
> & Titanic.
No, nyt Iiro meni harhaan. Aluksen massa on tismalleen sama kuin sen
syrjäyttämän veden massa. Tämänhän keksi Arkimedes aikanaan.
Jotta sitten alus kelluisi, on tämän vesimäärän syrjäyttämisen jälkeen
jäätävä osa aluksesta vedenpinnan yläpuolelle, eli aluksen tilavuuden
suhteessa sen massaan on oltava suurempi kuin vastaavan vesimassan tilavuus.
Varmaan tämänkin voisi selittää paremmin...
--
Dag Stenberg
Hannu Kulokari
In article <6a6q9s$qmq$1...@oravannahka.Helsinki.FI>, Dag Stenberg <sten...@cc.helsinki.fi> wrote:
>No, nyt Iiro meni harhaan. Aluksen massa on tismalleen sama kuin sen
>syrjäyttämän veden massa. Tämänhän keksi Arkimedes aikanaan.
Niin tietysti. Silti olisi kiva tietää, miksi puhutaan uppoumasta eikä
massasta/painosta. Itse arvelen puhetavan syntyneen siksi, että on helpompi
mitata laivan syrjäyttämä vesimäärä (esim. telakka-altaassa) kuin punnita se
laiva.
Hannu
Iiro Toivanen
22 Jan 1998 06:51:40 GMT, Dag Stenberg <sten...@cc.helsinki.fi>
kirjoitti ainakin seuraavaa:
>
>No, nyt Iiro meni harhaan. Aluksen massa on tismalleen sama kuin sen
>syrjäyttämän veden massa. Tämänhän keksi Arkimedes aikanaan.
>jäätävä osa aluksesta vedenpinnan yläpuolelle, eli aluksen tilavuuden
>suhteessa sen massaan on oltava suurempi kuin vastaavan vesimassan tilavuus.
>
yötä.
Iiro
Martti Halminen
Hannu Kulokari wrote:
>
> In article <6a6q9s$qmq$1...@oravannahka.Helsinki.FI>, Dag Stenberg <sten...@cc.helsinki.fi> wrote:
> >syrjäyttämän veden massa. Tämänhän keksi Arkimedes aikanaan.
>
> massasta/painosta. Itse arvelen puhetavan syntyneen siksi, että on helpompi
> mitata laivan syrjäyttämä vesimäärä (esim. telakka-altaassa) kuin punnita se
> laiva.
Ei sitä vesimäärääkään kyllä millään käytännöllisellä mittalaitteella
saa mitattua. Laivamittakaavassa ainoa järjellinen tapa saada paino
selville on katsoa syväysmerkeistä yms. missä asennossa laiva kelluu ja
sen jälkeen lasketaan tunnetusta rungonmuodosta (linjapiirustus tai
nykyään a.o. tietokonemalli) veden alle jäävän osan tilavuus. Tätä vielä
hieman hienosäädetään laidoituksen paksuudella ja veden tiheydellä
korjaten, jotta päästään painoon asti.
--
________________________________________________________________
^. Martti Halminen
/ \`. Design Power Europe Oy
/ \ `. Tekniikantie 12, FIN-02150 Espoo, Finland
/\`. \ | Tel:+358 9 4354 2306, Fax:+358 9 455 8575
/__\|___\| Mailto:Martti....@dpe.fi http://www.dpe.fi
Hannu Kulokari
In article <34C77F...@dpe.fi>, Martti Halminen <m...@dpe.fi> wrote:
>> Niin tietysti. Silti olisi kiva tietää, miksi puhutaan uppoumasta eikä
>> massasta/painosta. Itse arvelen puhetavan syntyneen siksi, että on helpompi
>> mitata laivan syrjäyttämä vesimäärä (esim. telakka-altaassa) kuin punnita se
>> laiva.
>
>Ei sitä vesimäärääkään kyllä millään käytännöllisellä mittalaitteella
>saa mitattua.
Ei vai? Oletetaan pystyseinäinen telakka-allas, jonka pohjan pinta-ala on A
neliömetriä ja syvyys luukkujen aukiollessa y metriä, eli altaan tilavuus V =
A*y kuutiometriä. Ajetaan altaaseen laiva, pannaan luukut kiinni. Pumpataan
altaasta pois laivan kölin alla oleva vesimäärä, eli kunnes laiva ei enää
kellu. Mitataan poispumpattu vesimäärä, esim. siten, että vesi
pumpataan/valutetaan viereiseen toiseen altaaseen (jos virtausmittaria tai
kymmenen litran ämpäriä ei ole vielä keksitty), Olkoon tämä määrä V'.
Veden pinnan korkeus altaassa on nyt y' metriä, y' < y. Altaassa on nyt siis
jäljellä vettä V-V' kuutiometriä, joka on yhtä kuin A*y' - D, jossa D on
laivan vedenalaisen osan tilavuus. Laivan uppouma vesikuutiometreissä eli noin
tonneissa on siis likimain
D = A*y' - V + V'
>Laivamittakaavassa ainoa järjellinen tapa saada paino
>selville on katsoa syväysmerkeistä yms. missä asennossa laiva kelluu ja
>sen jälkeen lasketaan tunnetusta rungonmuodosta (linjapiirustus tai
>nykyään a.o. tietokonemalli) veden alle jäävän osan tilavuus. Tätä vielä
>hieman hienosäädetään laidoituksen paksuudella ja veden tiheydellä
>korjaten, jotta päästään painoon asti.
Linjapiirrokset ja tietokonemallit ovat laivanrakennusalalla varsin myöhäisiä
keksintöjä. Uppoumasta on tietääkseni puhuttu jo vuosisatoja. Vaan enhän minä
mitään tiedä, kun en ole insinööri.
Hannu
Mikko Juuti
In sfnet.harrastus.veneet Martti Halminen <m...@dpe.fi> wrote:
> Ei sitä vesimäärääkään kyllä millään käytännöllisellä mittalaitteella
> saa mitattua. Laivamittakaavassa ainoa järjellinen tapa saada paino
> selville on katsoa syväysmerkeistä yms. missä asennossa laiva kelluu ja
> sen jälkeen lasketaan tunnetusta rungonmuodosta (linjapiirustus tai
> nykyään a.o. tietokonemalli) veden alle jäävän osan tilavuus. Tätä vielä
> hieman hienosäädetään laidoituksen paksuudella ja veden tiheydellä
> korjaten, jotta päästään painoon asti.
Jos nyt aletaan ,:a **:aan, niin ;-)
Itseasiassa syväysmerkeistä et saa selville keskisyväyttä painonmääritystä
varten, elleivät jalkamerkit ole perpentikkeleillä. Mikäli haluat määrittää
uppouman painon, täytyy syväydet muuntaa ensin syväyksiksi
perpentikkeleillä, joista sitten määritetään keula- ja peräperpentikkelien
keskiarvo, jolloin syntyy todellinen keskisyväys DMt, jonka perusteella
saa aluksen hydrostaattisista talukoista vallitsevan vedentiheyden
kohdalta aluksen Uppouman W.
Kölilevyjen tms. paksuudella ei siis ole käytännön elämässä mitään merki-
tystä, sillä telakka on määrittänyt ne valmiiksi taulukoita laatiessaan.
Sille, joka ihmetteli uppoumaa terminä; virallisesti uppouma =
uppouman paino, eli juuri sitä, mitä aikaisemmissa vastauksissa
on tullut ilmi kelluvuudesta ja veden syrjäyttämisestä.
Martti Halminen
Hannu Kulokari wrote:
>
> In article <34C77F...@dpe.fi>, Martti Halminen <m...@dpe.fi> wrote:
> >> Niin tietysti. Silti olisi kiva tietää, miksi puhutaan uppoumasta eikä
> >> massasta/painosta. Itse arvelen puhetavan syntyneen siksi, että on helpompi
> >> mitata laivan syrjäyttämä vesimäärä (esim. telakka-altaassa) kuin punnita se
> >> laiva.
> >
> >saa mitattua.
>
> neliömetriä ja syvyys luukkujen aukiollessa y metriä, eli altaan tilavuus V =
> A*y kuutiometriä. Ajetaan altaaseen laiva, pannaan luukut kiinni. Pumpataan
> altaasta pois laivan kölin alla oleva vesimäärä, eli kunnes laiva ei enää
> kellu. Mitataan poispumpattu vesimäärä, esim. siten, että vesi
> pumpataan/valutetaan viereiseen toiseen altaaseen (jos virtausmittaria tai
> kymmenen litran ämpäriä ei ole vielä keksitty), Olkoon tämä määrä V'.
> Veden pinnan korkeus altaassa on nyt y' metriä, y' < y. Altaassa on nyt siis
> jäljellä vettä V-V' kuutiometriä, joka on yhtä kuin A*y' - D, jossa D on
> laivan vedenalaisen osan tilavuus. Laivan uppouma vesikuutiometreissä eli noin
> tonneissa on siis likimain
>
> D = A*y' - V + V'
Ajatus on kaunis, mutta epäkäytännöllinen
- Kymmenen litran ämpäri on laivamittakaavassa hieman pieni: voipi tulla
pari miljoonaa täyttökertaa
- Riittävän tarkka virtausmittaus järjellisellä nopeudella on hankalaa
(saattaisi se onnistuakin, mutten ole vielä yhdenkään telakan kuullut
sitä käyttävän).
- Yhdenkin altaan käyttö on turhan kallista pelkkää painon mittausta
varten, saatikka sitten kahden! Lisäksi painotieto halutaan
mahdollisimman pian vesillelaskun jälkeen, eikä vasta
luovutustelakoinnissa. Rakennusallas on yleensä kriittinen resurssi,
joten se halutaan vesillelaskun jälkeen heti seuraavan laivan käyttöön,
eikä töitä laivalla muutenkaan haluta keskeyttää tarpeettoman pitkäksi
aikaa.
- Useissa altaissa esim. päätyseinä on raakaa louhintajälkeä, joten
oikean tilavuuden saaminen on tarpeettoman hankalaa
- Laivan tarkka kontaktihetki ja -voima telakointipukeille on vaikeasti
määriteltävissä. Tietenkin voisimme asentaa vaa'an joka pukkiin, mutta
samantien voisimmekin pumpata montun kuivaksi ja punnita koko roskan...
:-)
Martti Halminen
> > selville on katsoa syväysmerkeistä yms. missä asennossa laiva kelluu ja
> > sen jälkeen lasketaan tunnetusta rungonmuodosta (linjapiirustus tai
> > nykyään a.o. tietokonemalli) veden alle jäävän osan tilavuus. Tätä vielä
> > hieman hienosäädetään laidoituksen paksuudella ja veden tiheydellä
> > korjaten, jotta päästään painoon asti.
>
> Jos nyt aletaan ,:a **:aan, niin ;-)
> Itseasiassa syväysmerkeistä et saa selville keskisyväyttä painonmääritystä
> varten, elleivät jalkamerkit ole perpentikkeleillä. Mikäli haluat määrittää
> uppouman painon, täytyy syväydet muuntaa ensin syväyksiksi
> perpentikkeleillä, joista sitten määritetään keula- ja peräperpentikkelien
> keskiarvo, jolloin syntyy todellinen keskisyväys DMt, jonka perusteella
> saa aluksen hydrostaattisista talukoista vallitsevan vedentiheyden
> kohdalta aluksen Uppouman W.
>
> Kölilevyjen tms. paksuudella ei siis ole käytännön elämässä mitään merki-
> tystä, sillä telakka on määrittänyt ne valmiiksi taulukoita laatiessaan.
No meikäläinenhän ajattelee tätä nimenomaan laivanrakentajan kannalta,
eli jotenkinhan telakan ne taulukot täytyy pystyä keksimään. Fiksumpiin
hydrostatiikkaohjelmiin saa nykyisin käsittääkseni syväysmerkkien tai
-mittareiden sijainninkin määriteltyä, ettei tarvitse erikseen muunnella
tietoja perpendikkelille. Sitten tuleekin hauskaa, kun joku menee
lastaamaan laivaa sen verran että se taipuu: useimmat ohjelmat ja
taulukot kuvittelevat laivan olevan jäykän kappaleen.
Telakan kannalta laidoituksen paksuudella on merkitystä, koska linjat
tyypillisesti määritetään mallattuun pintaan, ts. laidoituksen
sisäpinnalle. Teräslaivoissa korjaus syntyy yleensä riittävällä
tarkkuudella jo prosenttikorjauksena, paremman saisi märkäpintaa
käyttäen. Vanhoissa puulaivoissa ero olikin jo melkoinen.
Hannu Turtia
Hannu Kulokari wrote:
> Ei vai? Oletetaan pystyseinäinen telakka-allas, jonka pohjan pinta-ala on A
> neliömetriä ja syvyys luukkujen aukiollessa y metriä, eli altaan tilavuus V =
> A*y kuutiometriä. Ajetaan altaaseen laiva, pannaan luukut kiinni. Pumpataan
> altaasta pois laivan kölin alla oleva vesimäärä, eli kunnes laiva ei enää
> kellu. Mitataan poispumpattu vesimäärä, esim. siten, että vesi
> pumpataan/valutetaan viereiseen toiseen altaaseen (jos virtausmittaria tai
> kymmenen litran ämpäriä ei ole vielä keksitty), Olkoon tämä määrä V'.
> Veden pinnan korkeus altaassa on nyt y' metriä, y' < y. Altaassa on nyt siis
> jäljellä vettä V-V' kuutiometriä, joka on yhtä kuin A*y' - D, jossa D on
> laivan vedenalaisen osan tilavuus. Laivan uppouma vesikuutiometreissä eli noin
> tonneissa on siis likimain
>
> D = A*y' - V + V'
Tuossa hankala kohta on määrittää täsmällinen hetki, kun laiva ei enää
kellu, ja laskut menevät hankaliksi jos allas ei ole säännöllisen
muotoinen.
Tarkempaan tulokseen päästäneen soveltamalla samaa ideaa hieman toisin.
1. Raapaistaan altaan kylkeen viiva, niin ylös, että kaikki
tulevaisuudessa mitattavat laivat kelluvat kun vesi on viivan
korkeudella. Valutetaan (ja mitataan vesimäärä) tyhjään altaaseen vettä
kunnes vesi on viivan korkeudella. Valutetun veden määrä laitetaan
muistiin.
2. Ajetaan laiva altaaseen. Tyhjennetään allas.
3. Valutetaan mitaten vettä altaaseen, kunnes vesi on taas viivan
korkeudella (laiva kelluu). Katsotaan kuinka paljon vähemmän vettä meni
nyt altaaseen kuin tyhjään altaaseen laskettaessa = uppoama.
Puusta katsoen tuolla pitäisi päästä yllättävän tarkkaan mittaukseen,
veden pinnan saanee millimetrin tarkkuudella viivan kohdalle.
-Hannu Turtia-
Raimo Harju
Joskus vuosi sitten rec.boats-palstalla käytiin vilkas keskustelu
uppoumasta. Mielenkiintoista huomata, että mitä yksinkertaisemmal-
ta joku asia alkuasetelmaltaan näyttää, sitä enemmän se herättää
keskustelua. Koitankin kepillä jäätä ja jään odottamaan, kuinka
nokkelia vastauksia me olisimme osanneet antaa jenkki-isän turhau-
maan. Tilanne oli seuraava:
Americanon lapsi tuli koulusta kertoen innokkaana isälleen opetta-
jan sanoneen, että kappaleet kelluvat, jos ne ovat riittävän HUO-
KOISIA. Isä oli kovin tyytymätön selitykseen ja oli yrittänyt an-
taa tenavalleen 'arkhimedeen kädellä' nosteineen ja syrjäytyksi-
neen, mutta ei ollut saanut perusfysiikkaa perille sen pedagogisem-
min. Noste on jostakin syystä niin abstrakti ilmiö, että sitä on
vaikea toiselle selittää.
Miten siis kertoa lapselle mahdollisimman yksinkertaisesti ja konk-
reettisesti, miksi vene pysyy pinnalla? Tenava saattaa kesällä näh-
dä taas vaikka sotalaivan ja todeta, että se selvästikään ei ole ai-
nakaan huokoinen.
Vai uskaltaako näin leutona talvena koittaa edes kepillä jäätä?
Syntyy pian uppoumaa.
Rami
Mikko Juuti
On Fri, 23 Jan 1998 12:26:39 +0200, Martti Halminen <m...@dpe.fi>
wrote:
>No meikäläinenhän ajattelee tätä nimenomaan laivanrakentajan kannalta,
>eli jotenkinhan telakan ne taulukot täytyy pystyä keksimään. Fiksumpiin
>hydrostatiikkaohjelmiin saa nykyisin käsittääkseni syväysmerkkien tai
>-mittareiden sijainninkin määriteltyä, ettei tarvitse erikseen muunnella
>tietoja perpendikkelille. Sitten tuleekin hauskaa, kun joku menee
>lastaamaan laivaa sen verran että se taipuu: useimmat ohjelmat ja
>taulukot kuvittelevat laivan olevan jäykän kappaleen.
Itse en ole ainakaan noin surkeisiin lastiohjelmiin törmännyt, vaan
kaikki ovat laskeneet torsional momentin, hogging:in ja sagging:in.
Jopa Sietaksen tuotteet pystyvät tähän.
Tuskin löytyy förstiä, joka onnistuu satamassa vääntämään paatin
mutkalle.
__ _
_ _ _______ _______ __ __| | / |_______ ___ _______
/ \ / \ |__ __|__ __| |_| | |/ /| _ | | |__ __|
/ \/ \ __| |__ __| |__| _ | __ \| _ | |___ __| |__
/___/\/\___\_______|_______|__| |__|__| \__|__| |__|_______|_______|
Mikko Juuti, o.s.
ship's officer (st.)
On Line Since 1987
SYSOP Of Legendary MIIHKALI DMBBS 1987-1992
(Rest In Seven Pieces Of Peripherals)
Martti Halminen
Mikko Juuti wrote:
>
> >Sitten tuleekin hauskaa, kun joku menee
> >lastaamaan laivaa sen verran että se taipuu: useimmat ohjelmat ja
> >taulukot kuvittelevat laivan olevan jäykän kappaleen.
>
> Itse en ole ainakaan noin surkeisiin lastiohjelmiin törmännyt, vaan
> kaikki ovat laskeneet torsional momentin, hogging:in ja sagging:in.
> Jopa Sietaksen tuotteet pystyvät tähän.
Momentteja on laskettu pitkään, joko ohjelmat huomioivat myös rungon
muodon muutoksen ja sen mukaiset nosteen muutokset lastitilanteen
mukaan?
> Tuskin löytyy förstiä, joka onnistuu satamassa vääntämään paatin
> mutkalle.
Pari vuotta sitten näkyi ammattilehdissä kuvia yhdestä tankkerista,
jonka försti onnistui katkaisemaan irtipoikki lastivalvomoon
nukahtamalla (muistaakseni Rotterdamissa).
Ville Kyytsönen
>Miten siis kertoa lapselle mahdollisimman yksinkertaisesti ja konk-
>reettisesti, miksi vene pysyy pinnalla? Tenava saattaa kesällä näh-
>dä taas vaikka sotalaivan ja todeta, että se selvästikään ei ole ai-
>nakaan huokoinen.
Eiköhän oteta pedagogisesti yksi kylpyamme, pari lelulaivaa ja lähdetä selvittämään.
Ja lasta kiinostaa kuitenkin enemmän miten n uppoavat ;)
t: Ville
Mikko Juuti
On Fri, 23 Jan 1998 18:38:29 +0200, Martti Halminen <m...@dpe.fi>
wrote:
>Mikko Juuti wrote:
>
>> Itse en ole ainakaan noin surkeisiin lastiohjelmiin törmännyt, vaan
>> kaikki ovat laskeneet torsional momentin, hogging:in ja sagging:in.
>> Jopa Sietaksen tuotteet pystyvät tähän.
>Momentteja on laskettu pitkään, joko ohjelmat huomioivat myös rungon
>muodon muutoksen ja sen mukaiset nosteen muutokset lastitilanteen
>mukaan?
Nosteen muutoksella lastitilanteen mukaan tuskin nyt on käytännön
elämässä sinänsä suurta roolia, koska kuten sanoin, niin
todennäköisyys siitä, että försti, superi, sekä kaikki ahtaajat
esimiehineen olisivat niin kokemattomia, että onnistuisivat
katkaisemaan / vääntämään alusta lastatessa.
Yksi asia, mihin tulee mielestäni kiinnittää em. enemmän huomiota
on rollikoiden peräportti. Kuormitukset alkavat kasvaa melkoisiksi,
kun lastaus on loppuvaiheillaan, ja peräsyväys alkaa laskemaan,
jolloin portti laskee laiturin tasoa alemmaksi. Vetomestari lasteineen
painaa jo senverran, että varomattomalla yhdistelmällä peräportin saa
kyllä rikki.
>> Tuskin löytyy förstiä, joka onnistuu satamassa vääntämään paatin
>> mutkalle.
>
>Pari vuotta sitten näkyi ammattilehdissä kuvia yhdestä tankkerista,
>jonka försti onnistui katkaisemaan irtipoikki lastivalvomoon
>nukahtamalla (muistaakseni Rotterdamissa).
_nukahtamalla_. No kyllähän tankkerinkin saa upoksiin, esim.
omakohtaiset kokeet Onboard Napa:lla osoittivat, että Nesteen
lintu- luokkalaisetkin saa upoksiin, kun vaan täyttelee konehuoneenkin
merivedellä ym., samoin mielenkiintoinen oli Silja Serenaden
promenadelle lastattu voiteluöljy (toppiin asti), ym. arkisesta
elämästä kaukana olevia tilanteita.
Timo Kiravuo
Raimo Harju <ra...@relevantum.fi> writes:
> Miten siis kertoa lapselle mahdollisimman yksinkertaisesti ja konk-
> reettisesti, miksi vene pysyy pinnalla? Tenava saattaa kesällä näh-
Laivat kelluvat, koska ne tehdään laivateräksestä, joka kelluu.
Seuraavaksi voitkin kertoa juniorille lentokonealumiinista.
--
Timo Kiravuo
Helsinki, Finland
Raimo Harju
Timo Kiravuo wrote:
> Laivat kelluvat, koska ne tehdään laivateräksestä, joka kelluu.
Miksi?
> Seuraavaksi voitkin kertoa juniorille lentokonealumiinista.
Se lienee sitten ainetta, joka leijuu :-?
Rami
Jukka Kohonen
Raimo Harju <ra...@relevantum.fi> wrote:
% Americanon lapsi tuli koulusta kertoen innokkaana isälleen opetta-
% jan sanoneen, että kappaleet kelluvat, jos ne ovat riittävän HUO-
% KOISIA. Isä oli kovin tyytymätön selitykseen - -
% - - Tenava saattaa kesällä näh-
% dä taas vaikka sotalaivan ja todeta, että se selvästikään ei ole ai-
% nakaan huokoinen.
Mutta onhan se huokoinen!
Koko sotalaivahan on täynnänsä vieri vieressä olevia iiiisoja huokosia,
joita erottaa toisistaan vain ohuet laipiot, ja joissa huokosissa ihmiset,
koneet sun muut härvelit ovat.
--
Jukka....@iki.fi
* "Your Honor, I will show first, that my client never borrowed the Ming vase
* from the plaintiff; second, that he returned the vase in perfect condition;
* and third, that the crack was already present when he borrowed it."
markku k mäkelä
Kesämökki Suomen järville JAVIRI H157
pit. 12,5m lev. 3,0m syväys0,8m?jolla kulkee/roikkuu mukanamakuup. 6-8 sisä
korkeutta on n. 1,9m
turvallinen ja vakaa vene lapsi perheille 115 Hv diesel kuluttaa n. l/solmu
Kaikki tämä trailerilla/vie minne tykkäät!pinta-alan. 36 m2 2H+ K H.
180.000,-
soittele ja kysy lisää 03 2220578 Jav...@vip.fi. Markku Mäkelä Moro nääs
Tampereelta
>
>
> --
>
>
>