Voiko sitä kutsua fregatiksi, koska siinä on kolme mastoa ?
Mastojen lukumäärä ei kuitenkaan taida olla yksin riittävä peruste,
takiloinnilla on kait jotain osuutta, osaako joku selittää tarkemmin ?
-|<alle
Kuvassa oleva laiva on kolmimastokuunari. Fregatti on kolmimastoinen alus,
jonka kaikki mastot ovat täystakiloituja eli jokaisessa mastossa on
raakapuut (raakapuu on "lepoasennossa" vaakasuorassa oleva, laivan runkoon
poikittain oleva puomi, johon purje kiinnitetään). Fregatin takimmaisessa
mastossa on lisäksi kuvasi laivan tyyppinen kahvelipurje.
Eli fregatiksi kuvasi esittämää laivaa ei voi kutsua.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
En oo asiantuntija, mutta runkomuoto ei minun mielestäni viittaa
fregattiin, liian matala perälinja.
Ennemminkin tulis mieleen kuunari tuosta, IMO.
-P-
Eiks toi ole kolmimastoparkki eikä fregatti? Mesaani puuttuu...
Tosin olen joistain lähteistä ymmärtänyt, että käsitettä fregatti
käytettiin hiukan väljästi etenkin sotalaivoista puhuttaessa. Tuo on
kuitenkin ilmeinen kauppa-alus.
-Jouni
Parkki on vähintään kolmimastoinen purjelaiva, jonka mesaanimasto (eli
takimmainen masto) on pelkästään kahvelitakiloitu eli siinä ei ole raakapuita.
Esimerkiksi Maarianhaminassa oleva Pommern on parkki.
>Tosin olen joistain lähteistä ymmärtänyt, että käsitettä fregatti
>käytettiin hiukan väljästi etenkin sotalaivoista puhuttaessa. Tuo on
>kuitenkin ilmeinen kauppa-alus.
Nyt pitää erottaa fregattilaiva ja fregatti. Fregattilaiva on siis vähintään
kolmimastoinen täystakiloitu purjelaiva. Kaksimastoinen täystakiloitu alus
on priki.
Fregatti sotalaivana taas kuvaa tiettyä taktista tehtävää, esimerkiksi
Napoleonin sotien aikaisessa kuninkaallisessa laivastossa (RN) varsinaiset
sotalaivat oli jaettu ns. luokkiin (1st rate, 2nd rate ... 6th rate). Kaikki
olivat fregattitakiloituja, mutta laivan koon ja aseistuksen määrän
perusteella niille oli jaettu eri tehtävät, esim. 1st, 2nd ja 3rd rate
olivat ns. linjalaivoja kun taas 5th ja 6th rate olivat fregatteja, joiden
tehtävä oli toimia linjalaivaosastojen tiedustelualuksina ja vihollisen
kauppa-alusten hätyyttäjinä. 5th rate fregatissa oli 32 - 40 tykkiä ja
miehistöä 200 - 300, kun 1st rate linjalaivassa oli vähintään 100 tykkiä ja
n. 850 miestä!
Kuvassa on kuunari Linden Ahvenanmaalta.
http://www.linden.eget.net/finska/linden_bild_nitton_fin.htm
Kari Mäenpää
Perämies
>
>
> En oo asiantuntija, mutta runkomuoto ei minun mielestäni viittaa
> fregattiin, liian matala perälinja.
>
> Ennemminkin tulis mieleen kuunari tuosta, IMO.
Itse itseäni kritisoiden, mikä P****len runkomuoto. En ollu
tajuissani, kun kirjotin edellisen postauksen...
Ehkä se kuitenkin kuunari oli, kahvelitakiloituna, en muista kuvaa
tähän hätään, pitäs tarkistaa, jos jaksas.
Onneksi täältä löytyy oikeita asiantuntijoita, jotta saadaan
virallinen tieto esille.
-P-
>-P-
Runkomuodolla ei tämän asian kanssa ole mitään tekemistä. Fregatti,
synonyymi täystakiloitu (fullrigger) on purjealus, jossa on useampi
kuin yksi masto, yleensä kolme tai neljä ja jokaisessa on raakapurjeet.
Esimerkiksi Suomen joutsen on kolmimastoinen fregatti, kun taas monet
Gustaf Erikssonin maineikkaista aluksista, esimerkiksi Pommern, oli
parkki, koska sen takimmaisessa mastossa ei ollut raakapurjeita.
Kuunari on yleensä kaksimastoinen alus, jossa taaempi masto on
pitempi tai vähintään yhtä pitkä kuin etummainen, taaempi on siis
isomasto ja etummainen fokkamasto. (muitakin nimiä käytetään).
Varsin useat kaksimastoiset purjeveneet ovat ketsejä tai jooleja,
joissa etummainen masto on isomasto ja taaempi on mesaani. Joolin
erottaa ketsistä siitä, että sen mesaani on peräsinakselin takapuo-
lella ja ketsissä etupuolella.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen wrote:
> Fregatti,
> synonyymi täystakiloitu (fullrigger) on purjealus, jossa on useampi
> kuin yksi masto, yleensä kolme tai neljä ja jokaisessa on raakapurjeet.
Eikös fregatissa pidä olla vähintään kolme mastoa?
Kaksimastoinen alus jossa on molemmissa mastoissa raakapurjeet on priki.
> Kuunari on yleensä kaksimastoinen alus, jossa taaempi masto on
> pitempi tai vähintään yhtä pitkä kuin etummainen, taaempi on siis
> isomasto ja etummainen fokkamasto. (muitakin nimiä käytetään).
Kuunarissa voi olla myös enemmän kuin kaksi mastoa.
Kaikissa mastoissa on kuitenkin pitkittäispurjeet.
-hannu
Jaakko Olkkonen
...ja kuunarissa voi olla etumastossa myös raakapurjeita, mutta
sitten se onkin jo huippupurjekuunari.
Erilaisia purjealuksia on melkoinen määrä takilan tai muiden
ominaisuuksien mukaan määräytyviä tyyppejä.
Tässäpä sivu, jolta löytyy kuvauksia moniin
eri tyyppisiin, tässäkin keskustelussa esiintyneisiin
aluksiin: http://www.hylyt.net. (Sanasto)
Tuolta ulkomaankieliseltä sivulta löytyy jopa joitain
kuvia: http://www.norwayheritage.com/ships/nice.htm
t. -mu H