Nyt sitten sattui kummallinen ilmiö: ajelin väylästön ulkopuolella
pitkää kapeaa salmea (noin 200 m:n levyinen) salmen keskellä, mutta
läppäri väitti, että kuljen aivan rantaviivaa pitkin. Virhe jatkui
koko salmen mitan (n. 2 km) ja toistui takaisin tullessa. Kun palasin
väylälle, paikannus oli taas kohdallaan.
Mistä tuommoinen ilmiö mahtaa johtua?
Kartta epätarkka.
Osku
>> Nyt sitten sattui kummallinen ilmi�: ajelin v�yl�st�n ulkopuolella
>> pitk�� kapeaa salmea (noin 200 m:n levyinen) salmen keskell�, mutta
>> l�pp�ri v�itti, ett� kuljen aivan rantaviivaa pitkin. Virhe jatkui
>> koko salmen mitan (n. 2 km) ja toistui takaisin tullessa. Kun palasin
>> v�yl�lle, paikannus oli taas kohdallaan.
>> Mist� tuommoinen ilmi� mahtaa johtua?
> Kartta ep�tarkka.
Joo, nuo kartat on piirretty aikoina ennen kuin GPS-satelliitit on
ammuttu taivaalle. Silloin ihmiset ajelivat n�k�havainnoin saaristossa,
eik� tuollainen 100 metrin ep�tarkkuus ollut kriittinen v�yl�n
ulkopuolella. Kun sitten ihmiset alkoivat hankkia GPS:i� ja ekat kaverit
ajelivat saarten rannoille GPS:�� tuijottaessaan, ilmoitti
Merenkulkulaitos hyvin nopeasti, ettei n�it� karttoja ole tarkoitus
k�ytt�� GPS-navigoinnissa. Kaupalliset kartat perustunevat
merenkulkulaitoksen materiaaliin?
Merenkulkulaitoksen www-sivuilta:
"
Merikartta-aineistojen laatu ja tarkkuus vaihtelevat, riippuen mm.
tiedon ker��misajankohtana
k�ytetyist� mittausmenetelmist�. Tietojen luotettavuutta kuvataan
luotettavuusindeksill�
tai kohteiden ominaisuustietojen avulla.
Suomen rikkonaisella rannikolla merikartoitustietojen laadussa esiintyy
suuria alueellisia
eroavaisuuksia. V�yl�alueiden tietojen laatu on varmennettu, muilta
vesialueilta tietojen uudistaminen on ty�l�s ja aikaa vaativa prosessi,
joka on viel� monilla alueilla kesken.
"
--
Juss1 S4lm1
GPS-vastaanotin määrittää sijainnin väärin. OIkeastaan sitä se tekee
suurimman osan aikaa :-), mutta noin iso virhe on melko harvinaista,
mutta ei mahdotonta.
Itsellekin on sattunut tapauksia, jossa tallentunut reitti on ollut
kymmeniä metrejä pielessä oikeasta paikasta (karttapohjalle
plotatusta) ja eri aikoina kerätyistä jäljistä (samalle kartalle
plotattuna). GPS on ollut tyytyväinen, ollut hyvällä paikalla ja
mielestään saanut hyvän fixin. Sijainti on vain ollut väärä.
Että sen verran kannattaa varoa, että jos GPS väittää muuta kuin
todellisuus, niin todellisuus voi olla oikeammassa. :-)
t. Markus
Tarkennuksena vielä, reitin *muoto* oli kutakuinkin oikein, se vain
oli sen muutaman kymmentä metriä sivussa, muistaakseni noin luoteeseen
oikeasta sijainnista.
t. Markus
> Joo, nuo kartat on piirretty aikoina ennen kuin GPS-satelliitit on
> ammuttu taivaalle. Silloin ihmiset ajelivat nᅵkᅵhavainnoin saaristossa,
> eikᅵ tuollainen 100 metrin epᅵtarkkuus ollut kriittinen vᅵylᅵn
> ulkopuolella. Kun sitten ihmiset alkoivat hankkia GPS:iᅵ ja ekat kaverit
> ajelivat saarten rannoille GPS:ᅵᅵ tuijottaessaan, ilmoitti
> Merenkulkulaitos hyvin nopeasti, ettei nᅵitᅵ karttoja ole tarkoitus
> kᅵyttᅵᅵ GPS-navigoinnissa. Kaupalliset kartat perustunevat
> merenkulkulaitoksen materiaaliin?
>
> Merenkulkulaitoksen www-sivuilta:
>
> Merikartta-aineistojen laatu ja tarkkuus vaihtelevat, riippuen mm.
> tiedon kerᅵᅵmisajankohtana
> kᅵytetyistᅵ mittausmenetelmistᅵ. Tietojen luotettavuutta kuvataan
> luotettavuusindeksillᅵ
> tai kohteiden ominaisuustietojen avulla.
>
> Suomen rikkonaisella rannikolla merikartoitustietojen laadussa esiintyy
> suuria alueellisia
> eroavaisuuksia. Vᅵylᅵalueiden tietojen laatu on varmennettu, muilta
> vesialueilta tietojen uudistaminen on tyᅵlᅵs ja aikaa vaativa prosessi,
> joka on vielᅵ monilla alueilla kesken.
Kyllᅵ ja ei.
Merenkulkulaitos ei tuossa tekstissᅵ viittaa niinkᅵᅵn rantaviivan
muotoihin, vaan siihen, kuinka kattavasti kartat sisᅵltᅵvᅵt
vedenalaiset esteet ja kuinka tarkasti nᅵmᅵ on osattu piirtᅵᅵ
kohdalleen.
Rantaviiva sinisiin karttoihin tulee maanmittauslaitoksen
digitaalisesta maastokarttamateriaalista ja sitᅵ voidaan pitᅵᅵ
varsin tarkkana. Vihreᅵt vanhemmat kartat on piirretty kᅵsin ja
niissᅵ voi olla huomattaviakin poikkeamia.
Matti
--
Matti Grᅵnroos -- http://www.mattigronroos.fi
Eikᅵhᅵn kuitenkin lᅵhdetᅵ siitᅵ, ettᅵ jos virhe toistuu eri
ajokerroilla samanlaisena samassa paikassa, kyse on kartan
epᅵtarkkuudesta, ei GPS:n.
Ihan paremmillakin GPS:sill� on tullut reiluja heittoja, pari vuotta sitten
broidin ty�paikalle tuli uusi hyv�n� pidetty GPS, joka kuitenkin heitti
testeiss�kin 25m, kun saman aluksen vanhemmat GPS:t pysyiv�t 0.5m s�teen
sis�ll�, n�m� laitteet olivat DGPS:si� ja niit� taitaa tuolla olla kaikkiaan
4kpl k�yt�ss�.
My�skin GPS v�lill� p�tkii, kuulemma Ahvenanmerell� on ollut 8h katko
maa-aseman toimintah�iri�n takia.
-Ippe
>
> My�skin GPS v�lill� p�tkii, kuulemma Ahvenanmerell� on ollut 8h katko
> maa-aseman toimintah�iri�n takia.
:-D
>Nyt sitten sattui kummallinen ilmi�: ajelin v�yl�st�n ulkopuolella
pitk�� kapeaa salmea (noin 200 m:n levyinen) salmen keskell�, mutta
l�pp�ri v�itti, ett� kuljen aivan rantaviivaa pitkin. Virhe jatkui
koko salmen mitan (n. 2 km) ja toistui takaisin tullessa. Kun palasin
v�yl�lle, paikannus oli taas kohdallaan.
>Mist� tuommoinen ilmi� mahtaa johtua?
Minulle tulee ihan ensimm�iseksi mieleen heijastumat, joita siis voi synty�
tuossa suhteellisen kapeassa salmessa. Jos tuo poikkeama ei tule miss��n
muualla niin veikkaisin ehdottomasti GPS vastaanotossa tapahtuvaa
heijastumaa. Autopuolen ammattilaitteissa sattuu samanlaisia tapauksia eli
vaikka k�yt�ss� on ehdottoman tarkka GPS mittalaite (100Hz
n�ytteenottotaajuus ja satelliitteja kiinni esim. 10-12 kpl), niin
tuollainen paikka voi aiheuttaa poikkeamia. Yleens� n�m� syntyv�t
hornankattilamaisessa ymp�rist�ss� eli vaikka hiekkakuopalla tai vastaavassa
paikassa jossa "rinteet" peilaavat signaalia. Se ett� paikannus palasi
takaisin normaaliksi salmen j�lkeen viittaa my�s t�h�n.
Taisi olla tarkoitus sanoa ett� merenkulkuhallituksen
differentiaalikorjaussignaaalia l�hett�v�ll� maa-asemalla oli tuo
h�iri�. Koko paikannusj�rjestelm�� se ei siis teilaa vaan pelk�st��n
heikent�� tarkkuutta niiss� laitteissa joissa tuo merenkulkuhallituksen
differentiaalikorjaus on k�yt�ss�.
--
MK
Itselleni tuli mieleen sama asia kuin Matti Gr�nroosille eli ett� kartta ei
ole aivan tarkka. Se ei nimitt�in v�ylien ulkopuolella sit� ole.
-Jouni
> Ja varsinkin heijastukset EIVᅵT voi olla samanlaiset paluumatkalla siksi
> ettᅵ SATELLIITIT eivᅵt takuulla ole samoissa positioissa => heijastus
> olisi toisella matkalla 100% varmuudella erilaiset. Kuopiossa
> Kallansiltojen pohjoispuolella sᅵhkᅵinen kartta laittaa vᅵylᅵn ihan
> outoon paikkaan: kun kulkee vᅵylᅵᅵ pitkin, ajaa parin saaren pᅵᅵltᅵ. Se
> on virallisesti merikortin "ulkopuolista" aluetta, siksi "epᅵtarkkaa".
Mitᅵ ihmettᅵ?
Siis esitᅵt, ettᅵ alue, jossa vᅵylᅵ kulkee, on kartan ulkopuolista
aluetta?
Joka tapauksessa Kallan siltojen kohdalta on tᅵtᅵ nykyᅵ saatavilla
uusitut siniset kartat, jonka rantaviivojen sijaintiin voi hyvin
luottaa. Vanhat vihreᅵt kartat sen sijaan perustuivat
1930-1940-lukujen kartoitustyᅵhᅵn ja olivat tarkkuudeltaan
viitteelliset.
Karttojen tarkkuudesta sen verran, ettᅵ siinᅵkin jᅵki kᅵteen.
Esimerkiksi 1:40000-mittakaavaiseen karttaan 0,4 millimetrin
viivanleveydellᅵ painettu rantaviiva vastaa 16 metriᅵ luonnossa.
Ei merikartta ole metrin tarkka.
Kokonaan oma juttunsa on karttaplottereihin myytᅵvien karttojen
tarkkuus. Menetelmᅵhᅵn on se, ettᅵ joku ostaa kaupasta
paperikartan, joka sitten lᅵhetetᅵᅵn vinkuintiaan digitoitavaksi.
Nᅵiden karttojen tarkkuus on siten enintᅵᅵn alkuperᅵisen
paperikartan tarkkuus, jos digitointi on tapahtunut tᅵysin
virheettᅵmᅵsti. Jos kartta on hiukankaan vanhempi jᅵrvialueiden
kartta, se suurella todennᅵkᅵisyydellᅵ perustuu vanhoihin
vihreisiin karttoihin, joista osaan on jopa painettu huomautus,
ettᅵ kartta ei sovellu GPS-navigointiin karttapohjan epᅵtarkkuuden
takia.
Sellainenkin ihmetys on tullut vastaan kuin spesiaalikartta 534B
Kyllᅵnjoki: Sen mittakaava itᅵ-lᅵnsisuunnassa on ilmoitettu
1:15000, mutta pohjois-etelᅵsuunnassa noin 1:19100. GPS:n jᅵlki
nᅵyttᅵᅵ sᅵᅵnnᅵllisesti, ettᅵ maata pitkin on pitkᅵt pᅵtkᅵt
veneilty. Kyseinen P-karttasarjaan sisᅵltyvᅵ kartta kuuluu
1960-luvun alun kartoituksen tuloksiin, jotka ovat selvᅵsti
tarkempia kuin vanhemmat. Tᅵmᅵ kertonee, mikᅵ on pelin henki.
> Juurikin noin. Nimittᅵin asiaa ihmetellessᅵni minulle kerrottiin, ettᅵ
> niiden vihreiden karttojen kanssa kartat "loppuivat" Kallansiltoihin,
> ko. alue oli kuulemma "reuna-aluetta", joka oli vain ikᅵᅵn kuin
> viitteellisenᅵ "bonuksena" mukana
Jos nᅵin tosiaan on kerrottu, kertoja on kertonut satuja.
Paitsi ett�... Mahtaako sille alueelle olla olemassakaan virallista
paperille julkaistua merikarttaa? Eli en sulkisi ihan kokonaan pois
ajatusta, ett� selitys on jopa ollut suunnilleen oikea.
Olen muuten havainnut Navionicsin kartoilla parissa kohdassa, ett� reimarit
on piirretty v�yl�alueelle ja sen mukaisesti saattaa plotteri v�itt�� viitan
ajettavan v��rin, vaikka luonnossa se menee oikein. Olen p��tellyt, ett�
syyn� on alkuper�isen karttamateriaalin piirtoep�tarkkuus, ts. reimaria ei
ole kyetty piirt�m��n t�sm�lleen oikealle paikalleen. K�sitt��kseni 1:50
000 kartan k�yt�nn�n piirtotarkkuus on 50 m.
Navionicsin kartoissahan on sitten monessa paikassa v�yl�n reunaviivat
n�kyviss�, vaikka paperikartoilla niit� ei ole. Koska ne n�ytt�isiv�t
olevan oikein, uskaltaisin arvata, ett� ne on lis�tty materiaaliin puhtaasti
koordinaattitietojen avulla. Sin�ns� hyv� juttu, ett� ne siell� ovat,
uskoisin sen lis��v�n porukan uskallusta ajaa muussakin kohdassa kuin aivan
keskell� linjaa.
-Jouni
> Paitsi ettᅵ... Mahtaako sille alueelle olla olemassakaan virallista
> paperille julkaistua merikarttaa? Eli en sulkisi ihan kokonaan pois
> ajatusta, ettᅵ selitys on jopa ollut suunnilleen oikea.
On tottakai julkaistu. Nykyisessᅵ lehtijaossa alueelle ulottuvat
lehdet 431 ja 433 sekᅵ M-sarja. Vanhemmassa vihreᅵssᅵ lehtijaossa
alueen kattoi lehti 433. Eli silkkaa puupaata on selitys.
Asia tuli selv�ksi. Tosin ei se mik��n "tottakai" ole, suurimmalle osalle
Suomen sis�vesipinta-alasta ei ole koskaan kovin luotettavaa kartoitusta
tehty.
-Jouni
> Asia tuli selvᅵksi. Tosin ei se mikᅵᅵn "tottakai" ole, suurimmalle osalle
> Suomen sisᅵvesipinta-alasta ei ole koskaan kovin luotettavaa kartoitusta
> tehty.
Kallan siltojen kohta on osa Vuoksen vesistᅵᅵ joka on maan suurin
vesistᅵ. Kohta sijaitsee Kuopion-Iisalmen vᅵylᅵosuudella, jonka
kanavointi valmistui ensi kerran 140 vuotta sitten vuonna 1869 ja
jossa siitᅵ alkaen on ollut ammattiliikennettᅵ. Kᅵytᅵnnᅵssᅵ kaikki
sisᅵvedet, jossa on (tai on ollut) merkittᅵvᅵᅵ
ammattiliikennettᅵ, ovat virallisen merikartoituksen kattamia.
Vuoksen vesistᅵᅵ on kartoitettu senkin takia huolellisesti, ettᅵ
siellᅵ kulkee Saimaan syvᅵvᅵylᅵ, eli Saimaan kanavan kautta
merelle kulkevien laivojen kᅵyttᅵmᅵ vᅵylᅵstᅵ.
Ihan normaali radiokatve varmastikin syyn�.
GPS tarttee aika monta satelliittia n�k�yhteydelle, jotta saa laskettua
paikan saaduista signaaleista. Yksi on p��n p��lt�, muut jotakuinkin
sivuista. Koska olemme niin periferiassa t��ll� pohjoisessa, osa
satelliiteista on aivan taivaanrannassa ja matalakin m�ki tai rakennus
voi sopivalla kelill� leikata pari satelliittia pois laskennasta.
> Ihan normaali radiokatve varmastikin syynᅵ.
>
> GPS tarttee aika monta satelliittia nᅵkᅵyhteydelle, jotta saa laskettua
> paikan saaduista signaaleista. Yksi on pᅵᅵn pᅵᅵltᅵ, muut jotakuinkin
> sivuista. Koska olemme niin periferiassa tᅵᅵllᅵ pohjoisessa, osa
> satelliiteista on aivan taivaanrannassa ja matalakin mᅵki tai rakennus
> voi sopivalla kelillᅵ leikata pari satelliittia pois laskennasta.
Vai niin.
2D-paikannukseen riittᅵᅵ kolme satelliittia ja 3D-paikannukseen
neljᅵ. Satelliittien radan inklinaatio on 55 astetta, eli Suomessa
yksikᅵᅵn satelliitti ei koskaan ole pᅵᅵn pᅵᅵllᅵ. Satelliitteja
on horisontin ylᅵpuolella pᅵivᅵn mittaan tyypillisesti
yhtaikaisesti luokkaa 8-16 kappaletta. Jos pessimoidaan ja
jᅵtetᅵᅵn alle 20 asteen korkeudella olevat pois, vielᅵkin on
yleensᅵ 4-10 satelliittia nᅵkyvissᅵ. Vesillᅵ 20 asteen kuilu on
yleensᅵ jo varsin epᅵtavallinen tapaus, poislukien kanavien
sulkukammiot.
Lisᅵksi satelliittien jᅵᅵminen katveeseen yleensᅵ aiheuttaa sen,
ettᅵ paikannus ei lainkaan onnistu. Tᅵllainen tapaus on erilainen
kuin kuvattu. On hyvin epᅵtodennᅵkᅵistᅵ, ettᅵ satunnaisilmiᅵt
aiheuttavat sen, ettᅵ eri kulkukerroilla havaitaan suunnaltaan ja
etᅵisyydeltᅵᅵn tᅵsmᅵlleen yhtᅵ suuri virhe.
http://www.flickr.com/photos/42575688@N03/3926487701/
Yllᅵ linkki kuvaan, keltainen viiru on veneen jᅵlki. Pieni mutka
vasemmalle ennen "kiveᅵ" johtui siitᅵ, ettᅵ satuin vilkaisemaan gepsiᅵ
ja piti pudottaa vene pois plaanista sen ajaksi, ettᅵ varmistauduin
merimerkkien lukemistaidoistani. Tuuli siirti sillᅵ aikaa hieman venettᅵ
. Jos tuon matkustaisi loki-kompassi-paperikarttamenetelmᅵllᅵ syyttᅵisi
tuossa vain itseᅵᅵn mittausvirheistᅵ. Vaikka todellisuudessa kartta on
paska. Uudella sinisellᅵ en ole tuosta ajanut. Vanhalla kyllᅵ
useammankin kerran.
Onkohan ollut tarkoitus siirtᅵᅵ vastuu kuulijalle?
;)
Ettei vaan olisi kyse siit� ett� GPS on "maakulkuneuvomoodissa" jolloin
se koettaa sinnikk��sti ehdotella rannan l�heisyydess� ett� oletkin
maissa. Joissakin vastaanottimissa on mahdollisuus optimoida paikannusta
sen suhteen miten eri kulkuneuvojen oletetaan liikkuvan. Ajelin kauan
sitten ty�koneella perllolla ja gepsiss� oli laivamoodi p���ll� oli
kartalta katsottuna tiukat k��nn�kset aika mielenkiintoisen n�k�isi�.
--
MK
Vaan onko se Kuopiosta pohjoiseen en�� aikoihin ollut j�rin t�rke��
kaupalliselle laivaliikenteelle?
-Jouni
Olen ymmᅵrtᅵnyt, ettᅵ just tuon pᅵᅵllᅵ olevan puute ryssii Suomen
paikannusta. Siis tosiaan saa paikan, mutta tarkan paikan saamiseen
tarvittaneen useamman satelliitin data.
Kyllᅵ ainakin sisᅵvesillᅵ on paikkoja, joissa saa helpostikin yli 20
astetta katvetta. Kapeikoissa ja rantaviivojen lᅵhellᅵ on kᅵynyt usein
sama ilmiᅵ ja toistuu nᅵtistᅵ takaisin tullessa.
Sekin voi tapahtua, ettᅵ ajaa lᅵhellᅵ rinnettᅵ ja saa vastarinteestᅵ
heijastuksen (solassa).
Ja varmaan toi tekniikkakin vaan on huonoa ja jenkkien hᅵirintᅵ satunnaista
Sellainen tuli vielä mieleen, että ko. ilmiö on kuulemma (Garminin
teknisen tuen mukaan) mahdollinen jos laitteessa on WAAS/EGNOS -
korjaus päällä. Suomeen näkyy tällä hetkellä kolme noista
korjaussateliiteista korkeuskulmalla n. 20 astetta. Oman gepsini
tarkkuuden se on parantanut n. +/- 1 metriin ja olen koemielessä
etsinyt muutamia reimareita ja kartalla olevia kiviä ja osunut joka
kerta metrin sisälle.
Mutta olen myös törmännyt tuohon n. 200m sivuhyppyyn - esim. tänä
kesänä kahdesti vene hyppäsi plotterin näytöllä yht'äkkiä n. 200 m
sivuun ja pysyi siinä n. puoli minuuttia ja palasi sitten takaisin.
Kun ko. korjaus ei ole päällä, gepsi ei olle temppuillut lainkaan...
)))Harri(((
> Olen ymmᅵrtᅵnyt, ettᅵ just tuon pᅵᅵllᅵ olevan puute ryssii Suomen
> paikannusta. Siis tosiaan saa paikan, mutta tarkan paikan saamiseen
> tarvittaneen useamman satelliitin data.
Ei ryssi. Ne ovat aivan riittᅵvᅵllᅵ korkeudella.
GPS-sateelliittien sijoituksella on hoidettu se, ettᅵ korkeilla
leveysasteilla satelliittinᅵkyvyys on hyvᅵ.
Ei missᅵᅵn kohdalla maapalloa ole koko aikaa satelliitti zeniitissᅵ.
> Kyllᅵ ainakin sisᅵvesillᅵ on paikkoja, joissa saa helpostikin yli 20
> astetta katvetta. Kapeikoissa ja rantaviivojen lᅵhellᅵ on kᅵynyt usein
> sama ilmiᅵ ja toistuu nᅵtistᅵ takaisin tullessa.
>
> Sekin voi tapahtua, ettᅵ ajaa lᅵhellᅵ rinnettᅵ ja saa vastarinteestᅵ
> heijastuksen (solassa).
Tottakai nᅵkyvien satelliittien mᅵᅵrᅵn pieneneminen aiheuttaa
paikannusvirheen kasvamista.
Mutta nyt kertomus oli se, ettᅵ paluumatkalla oli tᅵsmᅵlleen
samansuuruinen paikannusvirhe, mutta peilikuvana. Tᅵmᅵ ei
kovinkaan helposti mene GPS:n paikannusvirheen piikkiin, vaan
kartan epᅵtarkkuus on noin kuutioziljoona kertaa todennᅵkᅵisempi
skenaario.
> Ja varmaan toi tekniikkakin vaan on huonoa ja jenkkien hᅵirintᅵ satunnaista
Joo joo.
> Vaan onko se Kuopiosta pohjoiseen enᅵᅵ aikoihin ollut jᅵrin tᅵrkeᅵᅵ
> kaupalliselle laivaliikenteelle?
Nᅵytᅵ minulle tapaus, jossa joltakin nykyisten vᅵylien kattamalta
sellaiselta alueelta on tyystin lopetettu merikarttatuotanto,
jossa sellaista on joskus ollut.
PTM: Itsell�ni on jatkuva seuranta autoni liikkeist�. N�ist� ja
tilap�islogeista olen todennut, ett� kotikaupungissa tietyss� kanjonissa
virhe on kerta toisensa j�lkeen samanlainen. Kursori kulkee n. 30 m
korttelin sis�ll�.
T�m� sotii edellist� v�itt�m�� vastaan.
Mik� laite ja softa? Nokialaisissa on ainakin esiintynyt sellaista, ett�
softa "korjaa" sijainnin tielle. Ik�v� juttu, jos sattuu olemaan isomman
tien suuntaisella pienemm�ll� tiell�.
--
EliasA
Tässä syyspimeillä olen muistellut kesän matkoja katsellut tuota C-
mappia. Olen todennut, että siinä salmen alussa (kaakkoispäässä)
vaihtuu karttalehti (tai mitä tapahtuneekaan?), ja sen seurauksena
rantaviivassa on pieni epäjatkuvuuskohta. Eli tuntuu siltä, että se
salmen luoteisosaa esittävä kartaston osa ei ole ihan "kohdallaan" ja
virhe johtuu siitä. Asian jatkotutkimukset jäävät sattuneesta syystä
ensi kesään.
Monissa gps-palikoissa on tämmöinen "lock to road" "ominaisuus" eli
laite väittää että tiellä mennään vaikka antennin kautta luettu
sijainti väittäisikin muuta, nokialaisista en tiedä, ainakin garminin
laitteissa sen saa kytkettyä poiskin.
Sitähän taas ei estä oikein mikään että kun kaksi tietä menee hyvin
lähellä toisiaan niin mittausvirheen takia laite luulee olevan eri
tiellä kuin todellisuudessa mutta tuohon ei auta muu kuin itse mittauksen
tarkkuuden parantaminen ja sekin toimii vain siihen asti että löytyy
kaksi rinnakkaista tietä joiden etäisyys on edelleen pienempi kuin
mittaustarkkuus, hyviä esimerkkejä ovat monin paikoin pyörätiet.
Lisäsin sfnet.keskustelu.paikannuksen.
--
Costello the Warrior St:18/09 Dx:14 Co:18 In:8 Wi:12 Ch:7 Neutral
Dlvl:16 $:0 HP:129(129) Pw:52(52) AC:-6 Xp:14/83896 T:19462 Satiated
PTM: Autossa on APRS-l�hetin, joka l�hett�� korjaamatonta dataa. Omalla
kiinte�ll� igate-serverill� on py�rinyt scripti, joka tallentaa oman
autoni sijainnin. Varsinaista reitti� tulee useimmiten seurattua
APRS-palvelimilta. Keskim��rin sijainnin virhe on luokkaa r=10m kartalta
silm�ll� katsoen.
Taskussa kulkevana GPS-loggerina on iBlue 747+, jota k�yt�n my�s Mokian
E70:n kanssa paikannukseen k�velless�.
Mokian tuotteisiin suhtaudun muutenkin l�hinn� vitsin�.
Kartta 30 m pieless� kyseisen korttelin osalta?
ernz
>> PTM: Itsell�ni on jatkuva seuranta autoni liikkeist�. N�ist� ja
>> tilap�islogeista olen todennut, ett� kotikaupungissa tietyss�
>> kanjonissa virhe on kerta toisensa j�lkeen samanlainen. Kursori kulkee
>> n. 30 m korttelin sis�ll�.
>> T�m� sotii edellist� v�itt�m�� vastaan.
> Kartta 30 m pieless� kyseisen korttelin osalta?
Wikipediassa todetaan:
"Multipath effects
GPS signals can also be affected by multipath issues, where the radio
signals reflect off surrounding terrain; buildings, canyon walls, hard
ground, etc. These delayed signals can cause inaccuracy. A variety of
techniques, most notably narrow correlator spacing, have been developed
to mitigate multipath errors. For long delay multipath, the receiver
itself can recognize the wayward signal and discard it. To address
shorter delay multipath from the signal reflecting off the ground,
specialized antennas (e.g., a choke ring antenna) may be used to reduce
the signal power as received by the antenna. Short delay reflections are
harder to filter out because they interfere with the true signal,
causing effects almost indistinguishable from routine fluctuations in
atmospheric delay.
Multipath effects are much less severe in moving vehicles. When the GPS
antenna is moving, the false solutions using reflected signals quickly
fail to converge and only the direct signals result in stable solutions."
--
Juss1 S4lm1
Edelleenkin ᅵᅵnestᅵn epᅵtarkan karttapohjan puolesta.
Merenkulkulaitos on aloittanut Kallaveden mittaukset uusilla
vᅵlineillᅵ. Uusimmassa Tiedonantoja veneilijᅵille -lehdessᅵ oli
lᅵhes kauhistuneen oloinen tiedote siitᅵ, ettᅵ kartan ja
todellisuuden vᅵlillᅵ on havaittu huomattavan suuria poikkeamia ja
veneilijᅵitᅵ kehotettiin erityiseen varovaisuuteen, kunnes uusitut
kartat saadaan markkinoille.
Sorsasalo: 5-tien ali mahtuu.
Muistikuva on 3-5 metrin alikulkukorkeudesta.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
www.meridianx.fi
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~