Koneremontin hintoja
m.k
kymmenen vuotta vanhan jenkin (esim. Bayliner 2155) ison V8 -bensakoneen ja
vetolaitteen uudenveroiseksi? Onko mainitussa purkissa usein esiintyvä
pikkuinen OMC Cobra 130 hp tässä suhteessa jotenkin _olennaisesti_ halvempi?
Jos ei ole kokemusta, niin valistuneet arvauksetkin otetaan kiitollisuudella
vastaan...
/mk
TiLi
news:al4usv$230o$1...@bowmore.utu.fi...
> Montakohan tuhatta euroa saa kaivaa lompakostaan, jos haluaa rempata yli
> kymmenen vuotta vanhan jenkin (esim. Bayliner 2155) ison V8 -bensakoneen
ja
> vetolaitteen uudenveroiseksi?
Onpa aika laaja haarukka... Ajotunnit tai -määrät kertoisivat hieman
osviittaa, osaatko tehdä itse jotain vai teetätäkö kaiken.
Jos uudenveroista tehdään vanhasta, niin silloin uuden koneen ostaminen
tulee useimmiten halvemmaksi :-(
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.li...@trafox.fi
m.k.
"TiLi" <Timo.Li...@Trafox.fi> wrote in message
news:al501h$265$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Onpa aika laaja haarukka... Ajotunnit tai -määrät kertoisivat hieman
> osviittaa, osaatko tehdä itse jotain vai teetätäkö kaiken.
Haarukan laajuus johtuu siitä, että ko. venettä ei ole (vielä?) hankittu.
Uskoisin kuitenkin, että arvion suuruusluokka 1000 ?:n tarkkuudella
onnistuisi noillakin tiedoilla. Kaikki teetetään.
Tarkoitus on siis kysyä, että jos ostaa 10 vuotta vanhan Baylinerin,
paljonko sen koneremonttiin noin suurin piirtein saa varata, jos ei aio
jäädä odottamaan sen hajoamista vaan remontoi ennen vesillelaskua...
/mk
abo
news:al4usv$230o$1...@bowmore.utu.fi:
> Montakohan tuhatta euroa saa kaivaa lompakostaan, jos haluaa
> rempata yli kymmenen vuotta vanhan jenkin (esim. Bayliner 2155)
> ison V8 -bensakoneen ja vetolaitteen uudenveroiseksi? Onko
> mainitussa purkissa usein esiintyvä pikkuinen OMC Cobra 130 hp
> tässä suhteessa jotenkin _olennaisesti_ halvempi?
- Eipä noissa kai isoja V8:ja koskaan ole, korkeintaan 305 ja
350cid pikkulohkoja(5.0 & 5.7L). Moisen kahdeksikon peruskorjaus ei
ihmeitä maksa, ei myöskään vaik kyseessä olisi Chevyn sijasta FoMoCo
eli 302 tahi 351cid kone. Kyseiset on massatuotantomoottoreita ja
autotarvikkeina kohtuuhintaan löytyy laakerit, männät, veivit,
venttilit etc mekaniikkaosat. Kalliita komponentteja on oikeastaan vain
marinointiosat.
Vetolaitteen korjauksesta hintojen puolesta mulla ei ole mitään
havaintoa, mutta OMC-Cobra on ainakin kranttu vaihteidensa säädöille,
toimiakseen edes kohtuuullisesti. Tuollainen 130hv nelikko on koneensa
puolesta todennäköisesti _kalliimpi_ kunnostaa kuin bulkki-pikkulohko.
--
abo
--------
Eräs 'miljoonalaatikko':
http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/
Joakim Majander
nkin _olennaisesti_ halvempi?
> - Eipä noissa kai isoja V8:ja koskaan ole, korkeintaan 305 ja
> 350cid pikkulohkoja(5.0 & 5.7L). Moisen kahdeksikon peruskorjaus ei
> ihmeitä maksa, ei myöskään vaik kyseessä olisi Chevyn sijasta FoMoCo
> eli 302 tahi 351cid kone. Kyseiset on massatuotantomoottoreita ja
> autotarvikkeina kohtuuhintaan löytyy laakerit, männät, veivit,
> venttilit etc mekaniikkaosat. Kalliita komponentteja on oikeastaan vain
> marinointiosat.
Marinointiosat tosiaan maksavat. Onko muiden osien vaihdolle/rempalle
tarvettakaan. Veneen käyttötunneilla ko. koneita ei taida helpolla
saada väljäksi. Vanhempien -78 kone ainakin on lähinnä ruostunut joka
paikasta ei siis kulunut. Muistaakseeni pakosarja, joka lienee yleensä
merivesikoneissa vaihtokamaa ~10 vuoden välein, maksoi yli 1000 euroa
jo kymmenen vuotta sitten.
> Vetolaitteen korjauksesta hintojen puolesta mulla ei ole mitään
> havaintoa, mutta OMC-Cobra on ainakin kranttu vaihteidensa säädöille,
> toimiakseen edes kohtuuullisesti. Tuollainen 130hv nelikko on koneensa
> puolesta todennäköisesti _kalliimpi_ kunnostaa kuin bulkki-pikkulohko.
Vetolaitteen osat maksavat myös. Rattaat lienevät hyvin kalliita,
mutta niitä ei yleensä tarvitse vaihtaa. Trimmin työsylinterit
syöpyvät ainakin korroosiosuojan pettäessä ja niiden letkut ovat myös
vaihtokamaa. Vetolaitteen avaaminen ei liene yleensä taloudellisesti
kannattavaa. Jos vikaa ilmenee, kannattaa ostaa toinen käytetty
tilalle.
Joakim
m.k
/mk
Ilkka Leinonen
vetolaitteen remppaus maksaa taatusti punaisia mansikoita. 130hp Cobran (Fordin
neloskone) kunnostus maksaa n. 2x vähemmän kuin pikkulohko V8:sin, kun neloseen
tarvitsee osia & koneistusta jotakuinkin 2x vähemmän. Vetolaitteen remppauksen
hintaan en osaa ottaa kantaa mutta V8:n täydellinen koneremppa jossa _kaikki_
kuluvat osat uusitaan maksaa helposti 3000e (osat + koneistukset) ja nelosen
remppa noin puolet siitä. Jos kuitenkin pidetään järki kädessä ja vaihdetaan
vaan kriittisimpiä osia, niin rahaa palaa aika paljon vähempi, mutta siltikään
halpaa lystiä se ei ole.
Jos koneelle on tehty edes välttävät huollot, niin luulisin pärjäävän sillä,
että kone nostetaan pois veneestä, puretaan osiin, rassataan jäähdytyskanavat
puhtaaksi, vaihdetaan tarvittaessa männänrenkaat ja runko&veivienlaakerit,
venttilit ja ohjurit & kumit vaihdetaan, kannet plaanataan suoraksi
(tarvittaessa), tsekataan virranjakajan moitteeton toiminta, vaihdetaan
pakosarjat uusiin (ruostuvat puhki kohta kuitenkin) ja vielä lopuksi ostetaan
koneeseen uusi vetolevy (vanhan vetolevyn keskiöstä vulkanointi/boorit kuitenkin
pettää jossain vaiheessa jos sitä ei vielä ole uusittu).
Kalleimmat osat tässä rempassa ovat pakosarjat ( V8: 2 x 500e, R4: 1 x 500e) ja
vetolevy (500e). Voit tietysti hiukan sätöstellä ja jäädä odottamaan milloin
pakosarja puhkeaa ja vaihtaa sen vasta sitten. Kone ei kyllä oikein tykkää siitä
kun vettä lorahtaa lohkon väärälle puolelle. Myöskään vetolevyn vaihto ei ole
täysin välttämätöntä, se saattaa kestää vielä pitkäänkin, mutta sen lauetessa
matka tyssää siihen ja joudut koneen nostamaan pois sen vaihtoa varten. Ei
sinänsä paha homma, mutta pirun työläs.
Mun 2 centtiä. Halvemmalla pääset jos ostat veneen jossa on kone joka ei
tarvitse remppaa. Vetolaitteeksi mielummin MerCruiser/Volvo, kuin melkoisen
huonossa maineessa oleva OMC-Cobra.
I.L.
Pauli Laaksonen
Ilkka Leinonen wrote:
> Kalleimmat osat tässä rempassa ovat pakosarjat ( V8: 2 x 500e, R4: 1 x 500e) ja
> vetolevy (500e). Voit tietysti hiukan sätöstellä ja jäädä odottamaan milloin
> pakosarja puhkeaa ja vaihtaa sen vasta sitten. Kone ei kyllä oikein tykkää siitä
> kun vettä lorahtaa lohkon väärälle puolelle. Myöskään vetolevyn vaihto ei ole
> täysin välttämätöntä, se saattaa kestää vielä pitkäänkin, mutta sen lauetessa
> matka tyssää siihen ja joudut koneen nostamaan pois sen vaihtoa varten. Ei
> sinänsä paha homma, mutta pirun työläs.
Vetolevystä ja sen iästä;
Mulla wanha "itsemarinoitu" GM6.2L/VP280 paketti jossa vetolevyn
nurkilta kuuluu vapaalla tyhjäkäynnillä hirveä meteli/rapina. Kun nostaa
kierroksia hieman tai laittaa vaihteen päälle ei ääntä enää kuulu. Ekan
kesän jälkeen meinasin alkaa purkamaan systeemiä mutta nyt on jo kolmas
kesä takana eikä mitään suurempaa ole tullut esille niin olen vain
jatkanut menoa. Ei tuota GM:n poijunpainoa jaksa ihan huvikseen
konetilassa bodata eestaas ellei ole pakottavaa syytä..
Mikähän sieltä on mahdollisesti mennyt/menossa rikki.
Paketti oli metelöivä jo ekasta koeajosta lähtien mutku ostohetkellä
talvella dieseliä hallinlattialla irtonaisena koekäytettäessä ei
kaavelipaketti ollut kiinni ja kone kävi OK niin eipä sitä (yksityisen)
myyjän kanssa kannata kinata jälkikäteen oliko kaaveli jo rikki vaiko
tuli asennettua päin --tiä.
--Pauli--
Ilkka Leinonen
>
En tiedä miten VP:ssä on tuo vetolevysysteemi toteutettu, liekö lainkaan samanlainen
kuin ameriikanmoottoreissa. Tod. näk. melko pitkälti samankaltainen rakenne. Jos näin,
niin arvelisin, että tuo rapina tulee siitä peräkilven laakerista joka tukee
vetoakselia, siis sitä akselia joka menee moottorilta vetolaitteeseen tai sitten se
voisi tulla myös vetoakselin ristikkonivelistä. Vapaalla ollessa laakeri tai
ristikkonivelet eivät ole kuormitettuina ja tällöin saattavat vähän rapista jos sinne
on väljyyttä päässyt syntymään. Saattaa tuo ääni tulla myös vetolaitteen
ylävaihteistostakin. Paha yrittää kaukoarvata vian lähdettä.
Mulla on kaksi kertaa tuo vetolevy porsinut (MerCruiserin koneita) ja kummallakaan
kerralla systeemi ei pitänyt minkäänlaisia varoitusääniä ennen lopullista
rivahtamista. Kamelin selkä vaan katkesi laakista ja matka tyssäsi siihen. Ei
juurikaan harmittanut, kun olin silloin avomeren laidalla Helsingin matalan kupeessa
tekniikan pettäessä...
Ensimmäisellä kerralla vetolevyn hajoamiseen oli syynä selkeä koneen keskitysvirhe,
vetolevyn boorit ja peräkilven laakeri eivät olleet kunnolla linjassa ja sen takia
akseli söi hissukseen vetolevyn boorit (boorikappale on muuten yllättäen alumiinia ja
toimii kuulemma ns. sulakkeena potkurin kohdatessa jonkin kiinteän esteen esim.
peruskallion). Tämä boorikappale on vulkanoitu jollain kumisysteemillä keskelle
vetolevyä, vähän samaan tyyliin kuin potkurin keskiöt on usein kiinni potkurissa.
Anyway, toisella hajoamiskerralla vetolevyn vulkanointi vaan väsyi ja se boorikappale
alkoi luistamaan vetolevyssä ja voima ei enää välittynyt vetolaitteelle. Nämä
vetolevyprobleemat oli siis molemmat eri veneissä, kummallakin moottorilla oli
hajoamishetkellä n. 10v ikää. Nyt jos ostaisin tuon ikäisen Merkkarin, niin melkein
varmuuden vuoksi vaihtaisin siihen ensitöikseni tuon vetolevyn jos alkuperäinen yhä
olisi paketissa. Ikävä homma tommosen malmikasan nostaminen pois paikoiltaan
vaihto-operaation takia, mutta vielä ikävämpää on vesillä tekniikan pettäessä.
I.L
abo
news:3D7726C1...@yahoo.com:
> Lompakko kevenee reilusti jos haluat vanhan koneen rakentaa uutta
> vastaavaksi ja vetolaitteen remppaus maksaa taatusti punaisia
> mansikoita. 130hp Cobran (Fordin neloskone) kunnostus maksaa n. 2x
> vähemmän kuin pikkulohko V8:sin, kun neloseen tarvitsee osia &
> koneistusta jotakuinkin 2x vähemmän. Vetolaitteen remppauksen
> hintaan en osaa ottaa kantaa mutta V8:n täydellinen koneremppa
> jossa _kaikki_ kuluvat osat uusitaan maksaa helposti 3000e (osat +
> koneistukset) ja nelosen remppa noin puolet siitä. Jos kuitenkin
> pidetään järki kädessä ja vaihdetaan vaan kriittisimpiä osia, niin
> rahaa palaa aika paljon vähempi, mutta siltikään halpaa lystiä se
> ei ole.
- Ei mene ihan noin. Letukan ja Hopan kummankin pikkulohkoon löytää
helposti huokeita after market rebuilt kittejä, joilla täydellinen
remppa jää usein huokeammaksi kuin moisen USA-Hoppa-neloskoneen, siis
itse koneen osalta.
> Jos koneelle on tehty edes välttävät huollot, niin luulisin
> pärjäävän sillä, että kone nostetaan pois veneestä, puretaan osiin,
> rassataan jäähdytyskanavat puhtaaksi, vaihdetaan tarvittaessa
> männänrenkaat ja runko&veivienlaakerit, venttilit ja ohjurit &
> kumit vaihdetaan, kannet plaanataan suoraksi (tarvittaessa),
> tsekataan virranjakajan moitteeton toiminta, vaihdetaan pakosarjat
> uusiin (ruostuvat puhki kohta kuitenkin) ja vielä lopuksi ostetaan
> koneeseen uusi vetolevy (vanhan vetolevyn keskiöstä
> vulkanointi/boorit kuitenkin pettää jossain vaiheessa jos sitä ei
> vielä ole uusittu).
- Tai ostetaan huokea toimiva syöpymätön auton kahdeksikko,
roiskitaan marinointiosat siihen uusien syöpyneimmät ja ajetaan
iloisena auringonlaskuun. 500 jörörahaa antaa jo kelvollisessa kunnossa
olevan Letukan kolmeviiskympin...
> Mun 2 centtiä. Halvemmalla pääset jos ostat veneen jossa on kone
> joka ei tarvitse remppaa. Vetolaitteeksi mielummin
> MerCruiser/Volvo, kuin melkoisen huonossa maineessa oleva
> OMC-Cobra.
- Tästä vilpittömän samaa mieltä. Tosin itse en pidä
sisäperäkonstruktiota lainkaan järkevänä ratkaisuna. Perämoottorit
perämoottoreina, aksaeliveto akselivetona, jetit ja pintavetolaitteet
omina ryhminään... kas uppokumi-persvetarille ei ollutkaan
paikkaansa... täysin näkemyskysymys tosin.
Ilkka Leinonen
abo wrote:
> Ilkka Leinonen <it...@yahoo.com> wrote in
> news:3D7726C1...@yahoo.com:
>
> > Lompakko kevenee reilusti jos haluat vanhan koneen rakentaa uutta
> > vastaavaksi ja vetolaitteen remppaus maksaa taatusti punaisia
> > mansikoita. 130hp Cobran (Fordin neloskone) kunnostus maksaa n. 2x
> > vähemmän kuin pikkulohko V8:sin, kun neloseen tarvitsee osia &
> > koneistusta jotakuinkin 2x vähemmän. Vetolaitteen remppauksen
> > hintaan en osaa ottaa kantaa mutta V8:n täydellinen koneremppa
> > jossa _kaikki_ kuluvat osat uusitaan maksaa helposti 3000e (osat +
> > koneistukset) ja nelosen remppa noin puolet siitä. Jos kuitenkin
> > pidetään järki kädessä ja vaihdetaan vaan kriittisimpiä osia, niin
> > rahaa palaa aika paljon vähempi, mutta siltikään halpaa lystiä se
> > ei ole.
>
> - Ei mene ihan noin. Letukan ja Hopan kummankin pikkulohkoon löytää
> helposti huokeita after market rebuilt kittejä, joilla täydellinen
> remppa jää usein huokeammaksi kuin moisen USA-Hoppa-neloskoneen, siis
> itse koneen osalta.
Joo, ei se ehkä ihan noin suoraviivaisesti mene. Kuitenkin vinkkelikasissa on
pelkästään koneistustyötä tuplasti enempi kuin nelosessa, vaikka
korjaussarjat saisikin jotakuinkin samaan hintaa. Käsitin, että kyselijä
haluaa tehdä täydellisen rebuildin koneelle, eli kaikki kuluvat osat
vaihdetaan uusiin tai kunnostetaan.
>
>
> > Jos koneelle on tehty edes välttävät huollot, niin luulisin
> > pärjäävän sillä, että kone nostetaan pois veneestä, puretaan osiin,
> > rassataan jäähdytyskanavat puhtaaksi, vaihdetaan tarvittaessa
> > männänrenkaat ja runko&veivienlaakerit, venttilit ja ohjurit &
> > kumit vaihdetaan, kannet plaanataan suoraksi (tarvittaessa),
> > tsekataan virranjakajan moitteeton toiminta, vaihdetaan pakosarjat
> > uusiin (ruostuvat puhki kohta kuitenkin) ja vielä lopuksi ostetaan
> > koneeseen uusi vetolevy (vanhan vetolevyn keskiöstä
> > vulkanointi/boorit kuitenkin pettää jossain vaiheessa jos sitä ei
> > vielä ole uusittu).
>
> - Tai ostetaan huokea toimiva syöpymätön auton kahdeksikko,
> roiskitaan marinointiosat siihen uusien syöpyneimmät ja ajetaan
> iloisena auringonlaskuun. 500 jörörahaa antaa jo kelvollisessa kunnossa
> olevan Letukan kolmeviiskympin...
Näin minäkin tekisin jos ois sisäperäkonetta tarvis ehjätä.
>
>
> > Mun 2 centtiä. Halvemmalla pääset jos ostat veneen jossa on kone
> > joka ei tarvitse remppaa. Vetolaitteeksi mielummin
> > MerCruiser/Volvo, kuin melkoisen huonossa maineessa oleva
> > OMC-Cobra.
>
> - Tästä vilpittömän samaa mieltä. Tosin itse en pidä
> sisäperäkonstruktiota lainkaan järkevänä ratkaisuna. Perämoottorit
> perämoottoreina, aksaeliveto akselivetona, jetit ja pintavetolaitteet
> omina ryhminään... kas uppokumi-persvetarille ei ollutkaan
> paikkaansa... täysin näkemyskysymys tosin.
>
> --
> abo
> --------
> Eräs 'miljoonalaatikko':
> http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/
Jep, sisäperä on aika ikävä systeemi jo sen vuoksi, että sellaisella
varustettu vene kelluu parin haitarikumin varassa ja konstruktio on
itseasiassa aika mutkikas - liikaa kulmavaihteita ja nivelöityjä
voimansiirto-osia. Muutenkin sisäperän huoltaminen on melko työlästä esim.
perämoottoreihin verrattuna. Tosin sisäperän eduksi on laskettava edulliset
hevosvoimat ja suht. halvat varaosat (siis koneen osalta). Ihan heti en
sisäperävenettä enää hankkisi.
I.L.
Pauli Laaksonen
Ilkka Leinonen wrote:
> Jep, sisäperä on aika ikävä systeemi jo sen vuoksi, että sellaisella
> varustettu vene kelluu parin haitarikumin varassa
Eipä kait nyt sentään?!?
Vaikka siellä perässä on pakokaasuille oma palkeensa ei se mikään
vesitiivis ole.
Kilvestähän on pakoputket koneeseen ja jos riserit vaan ovat pinnan
yläpuolella ei sieltä ikinä vesi konetilaan mene.
Samoin kaiketi on ristinivelten suojana olevan kumipalkeen kanssa.
Vaikka palje olisi rikki, on akseli O-renkaalla ja stefalla tiivistetyn
laakerin suojaamana.
Joten ei se paatti pelkkien palkeiden varassa kellu!
ja konstruktio on
> itseasiassa aika mutkikas - liikaa kulmavaihteita ja nivelöityjä
> voimansiirto-osia. Muutenkin sisäperän huoltaminen on melko työlästä esim.
> perämoottoreihin verrattuna. Tosin sisäperän eduksi on laskettava edulliset
> hevosvoimat ja suht. halvat varaosat (siis koneen osalta). Ihan heti en
> sisäperävenettä enää hankkisi.
Manöveerauskyky, trimmattavuus ja matalanveden ajo mahdollisuus
akselivetoiseen verrattuna lyö kyllä 5-0 vetolaitteen puolesta..
Enkä nyt tiedä onko tavallinen merivaihde sen kummempi mitä vetolaitteen
vaihteisto. Ei se kulmavaihteisto asioita mutkista. Ja
akselivetoisessakin yleensä joku Scatra tmv kardaani jossa vastaava
määrä ristiniveliä..
Ilkka Leinonen
Pauli Laaksonen wrote:
> Ilkka Leinonen wrote:
>
> > Jep, sisäperä on aika ikävä systeemi jo sen vuoksi, että sellaisella
> > varustettu vene kelluu parin haitarikumin varassa
>
> Eipä kait nyt sentään?!?
> Vaikka siellä perässä on pakokaasuille oma palkeensa ei se mikään
> vesitiivis ole.
> Kilvestähän on pakoputket koneeseen ja jos riserit vaan ovat pinnan
> yläpuolella ei sieltä ikinä vesi konetilaan mene.
> Samoin kaiketi on ristinivelten suojana olevan kumipalkeen kanssa.
> Vaikka palje olisi rikki, on akseli O-renkaalla ja stefalla tiivistetyn
> laakerin suojaamana.
> Joten ei se paatti pelkkien palkeiden varassa kellu!
Tuota noin, seuraava koskee MC:n Alpha1:stä, muissa malleissa voi olla erilainen
rakenne. Pakopalkeen vuotaminen ei suoranaisesti aiheuta veden tuloa veneeseen.
Pakoputken sisällähän on aina vettä ja kuten sanoit; jos riserit on kunnossa niin
vesi ei sitä kautta veneeseen pääse, mutta jos pakopalje hajoaa niin kuumat
pakokaasut voivat polttaa sen ylemmän palkeen rikki ja siitä seuraa veden vuoto
veneen pilssiin. Akselissa olevat O-renkaat toimivat lähinnä
värähtelynvaimentimina akselin ja peräkilven laakerikaulan välissä. Toki ne
voivat myös hidastaa veden tuloa akselin ja laakerikaulan välistä, mutta sillä ei
ole oikeastaan merkitystä, kun itse laakeri päästää veden lävitseen. Se stefa
taas estää veden vuotoa siitä peräkilven ja vetolaitteen liitoskohdasta, jos
palje vuotaa, niin ei stefasta mitään iloa ole. Toinen potentiaalinen vuotokohta
on vaihdekaapelin läpivienti. Jos sen haitarikumi rikkoutuu, niin vesi pääse
läpiviennin kautta pilssiin.
>
>
> ja konstruktio on
> > itseasiassa aika mutkikas - liikaa kulmavaihteita ja nivelöityjä
> > voimansiirto-osia. Muutenkin sisäperän huoltaminen on melko työlästä esim.
> > perämoottoreihin verrattuna. Tosin sisäperän eduksi on laskettava edulliset
> > hevosvoimat ja suht. halvat varaosat (siis koneen osalta). Ihan heti en
> > sisäperävenettä enää hankkisi.
>
> Manöveerauskyky, trimmattavuus ja matalanveden ajo mahdollisuus
> akselivetoiseen verrattuna lyö kyllä 5-0 vetolaitteen puolesta..
> Enkä nyt tiedä onko tavallinen merivaihde sen kummempi mitä vetolaitteen
> vaihteisto. Ei se kulmavaihteisto asioita mutkista. Ja
> akselivetoisessakin yleensä joku Scatra tmv kardaani jossa vastaava
> määrä ristiniveliä..
Totta, sisäperä on parempi manöveerattava ja matalanveden ajo on omaa luokkaansa
akselivetoiseen verrattuna. Kulmavaihteisto & ristinivelet ei sinänsä asioita
mutkista, yksi ylimääräinen kulmavaihteisto vaan huonontaa hiukan voimansiirron
hyötysuhdetta ja mekaanisena laitteena on altis kulumiselle. Perämoottoriin
verrattuna sisäperässä on siis yksi kulmavaihde enemmän sekä nuo ristinivelet.
Enempi mekaanisia osia -> enempi vika- ja huoltokohteita. Nykyisin pidän
perämoottoria fiksumpana konstruktiona sisäperään verrattuna. Molemmilla on kyllä
hyvät ja huonot puolensa, mutta mielestäni perämoottori vetää pidemmän korren.
Eikä tässä nyt ole tarkoitus herätellä mitään perämoottori vs. sisäperä
kinastelua, ovatpahan vaan mun omia mielipiteitä.
Hyviä viikonloppuja.
I.L.
Pauli Laaksonen
Ilkka Leinonen wrote:
>
> Pauli Laaksonen wrote:
--clip--
> > Vaikka palje olisi rikki, on akseli O-renkaalla ja stefalla tiivistetyn
> > laakerin suojaamana.
> > Joten ei se paatti pelkkien palkeiden varassa kellu!
>
> Tuota noin, seuraava koskee MC:n Alpha1:stä, muissa malleissa voi olla erilainen
> rakenne. Pakopalkeen vuotaminen ei suoranaisesti aiheuta veden tuloa veneeseen.
> Pakoputken sisällähän on aina vettä ja kuten sanoit; jos riserit on kunnossa niin
> vesi ei sitä kautta veneeseen pääse, mutta jos pakopalje hajoaa niin kuumat
> pakokaasut voivat polttaa sen ylemmän palkeen rikki ja siitä seuraa veden vuoto
> veneen pilssiin. Akselissa olevat O-renkaat toimivat lähinnä
> värähtelynvaimentimina akselin ja peräkilven laakerikaulan välissä. Toki ne
> voivat myös hidastaa veden tuloa akselin ja laakerikaulan välistä, mutta sillä ei
> ole oikeastaan merkitystä, kun itse laakeri päästää veden lävitseen. Se stefa
> taas estää veden vuotoa siitä peräkilven ja vetolaitteen liitoskohdasta, jos
> palje vuotaa, niin ei stefasta mitään iloa ole. Toinen potentiaalinen vuotokohta
> on vaihdekaapelin läpivienti. Jos sen haitarikumi rikkoutuu, niin vesi pääse
> läpiviennin kautta pilssiin.
Eikös sentään se O-rengas ole ihan staattisen tiivisteen osassa? Miksi
vetolaitteessa tarvitsisi olla rihlatun akselin/holkin välissä
värähtelynvaimennusta varten O-rengas kun ei sellaista ole muissakaan
saman konstruktion laitteissa esim maapuolella?
Ja se stefa ainakin Volvon kaavelissa on kyllä sen laakerin edessä
mielestäni juuri sen takia että se toimii ensinnäkin laakerin
likasuojana ja toiseksi tiivisteenä mahdollista palkeen läpi vuotavaa
vettä vastaan.
Vaihdevaijerin läpivientikin kyllä on tiivistetty staattisella O-rengas
tiivistyksellä.
Tuntuupa oudolta jos suuri valtamerkki Mörkruiser on konstruktiivisesti
noin alkeellinen?!?
Noitahan uppoaisi joka vuosi satoja, eihän niitä haitarikumeja kaikki
vuosittain vaihda..
Ei se stefakaan mikään idioottivarma ole mutta kestää sentään muutaman
metrin vesipaineen.
Ohessa vielä Volvon räjäytyskuvaa:
http://216.37.204.206/Lakesiderestorations/Volvo_oem/Volvo.asp?Type=13&A=19&B=19
> Totta, sisäperä on parempi manöveerattava ja matalanveden ajo on omaa luokkaansa
> akselivetoiseen verrattuna. Kulmavaihteisto & ristinivelet ei sinänsä asioita
> mutkista, yksi ylimääräinen kulmavaihteisto vaan huonontaa hiukan voimansiirron
> hyötysuhdetta ja mekaanisena laitteena on altis kulumiselle. Perämoottoriin
> verrattuna sisäperässä on siis yksi kulmavaihde enemmän sekä nuo ristinivelet.
> Enempi mekaanisia osia -> enempi vika- ja huoltokohteita. Nykyisin pidän
> perämoottoria fiksumpana konstruktiona sisäperään verrattuna.
Jep, harkitsisin heti +200hv dieselperämoottorin ostamista vakavasti jos
vaan sellainen olisi kaupassa.. :)
Painonjakauma tollaisessa olisi aika /C:stä, 500kg perälaudan
ulkopuolella..
> Eikä tässä nyt ole tarkoitus herätellä mitään perämoottori vs. sisäperä
> kinastelua, ovatpahan vaan mun omia mielipiteitä.
Otetaan vielä vesisuihku ja pintapotkuri mukaan niin saadaan kunnon
keskustelua.. :)
Vai pitäiskö säästää talven "hiljaisten venenyyssipäivien" varalle..
Ilkka Leinonen
Pauli Laaksonen wrote:
> Ilkka Leinonen wrote:
> >
> > Pauli Laaksonen wrote:
> --clip--
> > > Vaikka palje olisi rikki, on akseli O-renkaalla ja stefalla tiivistetyn
> > > laakerin suojaamana.
> > > Joten ei se paatti pelkkien palkeiden varassa kellu!
> >
> > Tuota noin, seuraava koskee MC:n Alpha1:stä, muissa malleissa voi olla erilainen
> > rakenne. Pakopalkeen vuotaminen ei suoranaisesti aiheuta veden tuloa veneeseen.
> > Pakoputken sisällähän on aina vettä ja kuten sanoit; jos riserit on kunnossa niin
> > vesi ei sitä kautta veneeseen pääse, mutta jos pakopalje hajoaa niin kuumat
> > pakokaasut voivat polttaa sen ylemmän palkeen rikki ja siitä seuraa veden vuoto
> > veneen pilssiin. Akselissa olevat O-renkaat toimivat lähinnä
> > värähtelynvaimentimina akselin ja peräkilven laakerikaulan välissä. Toki ne
> > voivat myös hidastaa veden tuloa akselin ja laakerikaulan välistä, mutta sillä ei
> > ole oikeastaan merkitystä, kun itse laakeri päästää veden lävitseen. Se stefa
> > taas estää veden vuotoa siitä peräkilven ja vetolaitteen liitoskohdasta, jos
> > palje vuotaa, niin ei stefasta mitään iloa ole. Toinen potentiaalinen vuotokohta
> > on vaihdekaapelin läpivienti. Jos sen haitarikumi rikkoutuu, niin vesi pääse
> > läpiviennin kautta pilssiin.
>
> Eikös sentään se O-rengas ole ihan staattisen tiivisteen osassa? Miksi
> vetolaitteessa tarvitsisi olla rihlatun akselin/holkin välissä
> värähtelynvaimennusta varten O-rengas kun ei sellaista ole muissakaan
> saman konstruktion laitteissa esim maapuolella?
Värähtelyvaimennin oli oikeastaan vähän väärä nimike tuolle O-renkaalle. O-rengas on
siis laakerin ja akselin välissä, siis akselin laakerikaulan kohdalla, manuskan mukaan
se toimii lähinnä värähtelyäänenvaimentimena. Vaimentaa siis ilmeisesti laakerin
tuottamaa värähtelyä.
>
> Ja se stefa ainakin Volvon kaavelissa on kyllä sen laakerin edessä
> mielestäni juuri sen takia että se toimii ensinnäkin laakerin
> likasuojana ja toiseksi tiivisteenä mahdollista palkeen läpi vuotavaa
> vettä vastaan.
> Vaihdevaijerin läpivientikin kyllä on tiivistetty staattisella O-rengas
> tiivistyksellä.
> Tuntuupa oudolta jos suuri valtamerkki Mörkruiser on konstruktiivisesti
> noin alkeellinen?!?
> Noitahan uppoaisi joka vuosi satoja, eihän niitä haitarikumeja kaikki
> vuosittain vaihda..
> Ei se stefakaan mikään idioottivarma ole mutta kestää sentään muutaman
> metrin vesipaineen.
Mulla ei ole ollut "mustaa surmaa" enää muutamaan vuoteen ja ehjäysmanuaalitkin on jo
myyty pois. Mutta voisin melkein vaikka lyödä vetoa, että merkkariin tulee vesivuoto
jos ristinivelpalkeen kumi alkaa vuotamaan. Volvoista on kokemusta vain wanhasta
100-vetolaitteesta vuosien takaa ja siinä muistaakseni oli melkolailla erilainen
vetoakselin läpivienti kuin merkkarissa.
>
>
> Ohessa vielä Volvon räjäytyskuvaa:
> http://216.37.204.206/Lakesiderestorations/Volvo_oem/Volvo.asp?Type=13&A=19&B=19
>
> > Totta, sisäperä on parempi manöveerattava ja matalanveden ajo on omaa luokkaansa
> > akselivetoiseen verrattuna. Kulmavaihteisto & ristinivelet ei sinänsä asioita
> > mutkista, yksi ylimääräinen kulmavaihteisto vaan huonontaa hiukan voimansiirron
> > hyötysuhdetta ja mekaanisena laitteena on altis kulumiselle. Perämoottoriin
> > verrattuna sisäperässä on siis yksi kulmavaihde enemmän sekä nuo ristinivelet.
> > Enempi mekaanisia osia -> enempi vika- ja huoltokohteita. Nykyisin pidän
> > perämoottoria fiksumpana konstruktiona sisäperään verrattuna.
>
> Jep, harkitsisin heti +200hv dieselperämoottorin ostamista vakavasti jos
> vaan sellainen olisi kaupassa.. :)
> Painonjakauma tollaisessa olisi aika /C:stä, 500kg perälaudan
> ulkopuolella..
Ei taida olla ihan noin isoja dieselperämoottoreja :) +200hv nelitahtipersveivareita
nykyisin kyllä löytyy. Painoa niillä jotain 300kg. Tottakai painava dieselkone ei
oikein sovi perämoottoriksi ja silloin on muut konstruktiot otettava käyttöön. Joku
Azipod tyylinen ratkaisu voisi olla aika kova sana veneissäkin... Allekirjoittanut on
sitä mieltä, että sähkömoottori olisi todella ultimate moottoriratkaisu veneessä jos
vaan virta saataisiin riittämään.
>
>
> > Eikä tässä nyt ole tarkoitus herätellä mitään perämoottori vs. sisäperä
> > kinastelua, ovatpahan vaan mun omia mielipiteitä.
>
> Otetaan vielä vesisuihku ja pintapotkuri mukaan niin saadaan kunnon
> keskustelua.. :)
> Vai pitäiskö säästää talven "hiljaisten venenyyssipäivien" varalle..
Jep, säästellään talveksi. Jäiden lähtöä odotellessa voidaan jatkaa keskustelua...
I.L.