Akun lataus pikkuaggrekaatilla?
Tero
Veneilykauden avausta odotellessa rupesin pohdiskelemaan sähkön riittävyyttä
tulevan kauden veneretkillä. Kyseessä on siis moottorivene, jossa on
kaksiakkujärjetelmä ja niinä päivinä, jolloin ajotunteja kertyy
"riittävästi" ei sähkön riittävyys ole ongelma. Jos ja kun johonkin mukavaan
retkikohteeseen kuitenkin pysähtyy useammaksi pariksikin päiväksi olisi
mukava turvata sähkön riittävyys (jääkaapissa, lämmityslaitteessa ja
mahdollisesti kannettavassa) pidemmäksi aikaa, kuin 120 Ah:n akussa virtaa
riittää.
Aurinkokennoa olen pitänyt tähän saakka varteenotettavimpana vaihtoehtona,
mutta nyt aloin pohtimaan, josko tällaisen satunnaisen (muutamat kerrat
kesässä) tarpeen voisi ratkaista myös "salkkuaggrekaatilla", jolla lataisi
akkua tunnin - pari päivässä.
Miten on - olisiko esim. oheisen linkin aggrekaatilla mitään mahdollisuutta
ratkaista tarpeeni?
Virtaa 12 V jännitteellä tulee ulos 8,4 A.
Onnistuuko lataus tuolla suoraan, vai tarvitaanko jotain "härveliä" väliin?
Lähinnä mietityttää se, että tuo aggrekaatti tuottaa kai aika tarkkaan 12
voltin jännitteen ja lataamiseen tarvittaisiin enemmän???
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=agr345
Täältä arvelin vastauksen saavani - olinko oikeassa?
Onko kukaan toteuttanut vastaavaa?
-Tero-
Marko Kaittola
> Jos ja kun johonkin mukavaan
> retkikohteeseen kuitenkin pysähtyy useammaksi pariksikin päiväksi olisi
> mukava turvata sähkön riittävyys (jääkaapissa, lämmityslaitteessa ja
> mahdollisesti kannettavassa) pidemmäksi aikaa, kuin 120 Ah:n akussa virtaa
> riittää.
>
> Aurinkokennoa olen pitänyt tähän saakka varteenotettavimpana vaihtoehtona,
> mutta nyt aloin pohtimaan, josko tällaisen satunnaisen (muutamat kerrat
> kesässä) tarpeen voisi ratkaista myös "salkkuaggrekaatilla", jolla lataisi
> akkua tunnin - pari päivässä.
>
> Miten on - olisiko esim. oheisen linkin aggrekaatilla mitään mahdollisuutta
> ratkaista tarpeeni?
>
> Virtaa 12 V jännitteellä tulee ulos 8,4 A.
Jos aggrekaatti pukkaa 12V jännitteellä (max) 8.4 amppeeria, se tuottaa
tunnissa maksimissaan tuon 8.4 amppeerituntia. Kun siitä ensin
vähentää pois käytössä olevien laitteiden kulutuksen, ei akulle jää
sitäkään vertaa virtaa. Käytännössä on parempi laittaa aggrekaatti
lataamaan tehokasta 230V akkulaturia, joka pukkaa ulos muutamia
kymmeniä amppeereja. Muuten joudut pyörittämään aggrekaattiasi niin
kauan että ainakin naapuriveneilijä hermostuu, todennäköisesti myös
oma miehistösi.
Agrekaateissa on hinnan lisäksi muitakin eroja. Uusimmassa (March
2007) Motor Boats Monthly:ssä (http://www.ybw.com/mbm/home.htm)
testattiin yhden kilowatin laitteita. Lyhyt yhteenveto:
- Kaikkien laitteiden tuottama sähkö ei ole puhdasta sini-aaltoa.
Tästä taas aiheutuu ongelmia joidenkin sähkölaitteiden kanssa.
- 12V liitännän jännite oli pahimmillaan 16.6V. Sillä voi ladata
tyhjäksi päässyttä akkua, mutta jatkuvaan lataukseen se ei sovi.
Suosittelivat tilalle kunnollista verkkosähköllä toimivaa laturia.
- Eri laitteiden tuottaman melun voimakkuus vaihteli suuresti. Honda
oli selkeästi hiljaisin.
Omasta kokemuksesta voin kertoa sen, että huonolla tuurilla
aggrekaatti saa koko takakannen, jonka päällä sitä käytetään,
resonoimaan. Muuten hiljainen laite muuttuu silloin hirveäksi
melulähteeksi. Tuohon varmaan auttaisivat sopivat kumitassut, mutta en
ole toistaiseksi saanut aikaiseksi kokeilla.
Jos päädyt ostamaan aggrekaatin, harkitse myös tehokkaampaa mallia.
Yhden kilowatin vehje ei välttämättä jaksa käyttää pölynimuria eikä
kahvinkeitintä.
Jos veneessäsi on diesel-moottori voisi diesel-aggrekaatti
olla hyvä valinta. Hinnatkaan eivät loppujen lopuksi ole
tähtitieteellisiä.
Ja lopuksi: muista vikavirtasuoja!
- Marko
--
+----------------+ +------------------------------+
| Marko Kaittola | | Ma...@Kaittola.NET |
| Niemeläntie 8 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 54710 Lemi | | Puh 044 553 8990 |
| Finland | | Tel +358 44 553 8990 |
+----------------+ +------------------------------+
Asko
"Tero" <Tero....@pp.poista.inet.fi> kirjoitti
viestissä:0eRKh.160$gP2...@read3.inet.fi...
Tuo linkissäsi oleva aggregaatti on selvästi laadullisesti parempi kuin
itselläni oleva sadan euron kiinalainen. Omassani on myös 12 voltin
ulostulo, mutta käytännössä se on kaikkea muuta kuin 12 V. Se on paljon
enemmän, ja liikaa akulle, kiehui pahasti. Latailin koemielessa kerran sillä
akkua ja jännite oli aivan liian suuri. Mittailin yleismittarilla. Laite oli
säädetty antamaan valovirtaa n. 235 voltilla. Oikea latausjännite lienee
korkeintaan 15 V.
Linkissäsi oleva laite _voi_ antaa hyvää jännitettä suoraan akkulataukseen.
Kuitenkin suosittelen, että ostat jonkun 4-8 ampeerin verkkovirtalaturin,
kytket sen aggregaatin 230 V ulostuloon ja lataat akut sillä laturilla. Osta
halpa yleismittari ja mittaile jännitettä ja virtaa varoen kipinöitä, akku
voi räjähtää.
Asko
Tero
> Jos aggrekaatti pukkaa 12V jännitteellä (max) 8.4 amppeeria, se tuottaa
> tunnissa maksimissaan tuon 8.4 amppeerituntia. Kun siitä ensin
> vähentää pois käytössä olevien laitteiden kulutuksen, ei akulle jää
> sitäkään vertaa virtaa. Käytännössä on parempi laittaa aggrekaatti
> lataamaan tehokasta 230V akkulaturia, joka pukkaa ulos muutamia
> kymmeniä amppeereja. Muuten joudut pyörittämään aggrekaattiasi niin
> kauan että ainakin naapuriveneilijä hermostuu, todennäköisesti myös
> oma miehistösi.
Kiitoksia hyvistä vastauksista ja kommenteista.
Mä en tosiaankaan tajunnut, että kun aggrekaatti tuottaa jatkuvaa tehoa 900
w (230V) ja "tällöin" virta on jotain 3,9 A, niin sitten kuitenkin muuntajan
tai laturin "läpi ajettuna" tuon 12 - 16 Voltin virta onkin taas paljon
suurempi, kuin se 8,4 A, jonka aggrekaatin "kyljestä" saisi suoraan ulos
otettua. Mutta mutta... Katselin netistä noiden perusakkulatureiden max.
virtamääriä, niin ei ne kyllä paljon yli kymmenen Amppeerin menneet. Oma
vanha laturni näyttäisi lataavan max. 8 A:n virralla...
Joten pitäiskö palata valintatilanteessa pari pykälää taaemmas :)
a) hankkia kunnon aurinkokennot oheislaitteineen (esim. 2 kennoa * 2 A/h *
10 h => siitähän saisi jo 40 Ah kassaan - jääkaappia vois melkein pitää koko
vuorokauden päällä...
b) ajaa moottorilla joka päivä riittävän monta tuntia, jotta akkujen
lataustaso pysyy täytenä
c) luopua jääkaapin ja muiden turhien oheislaitteiden käytöstä veneessä
-Tero-
Marko Kaittola
> Katselin netistä noiden perusakkulatureiden max.
> virtamääriä, niin ei ne kyllä paljon yli kymmenen Amppeerin menneet. Oma
> vanha laturni näyttäisi lataavan max. 8 A:n virralla...
Noista halvoista peruslatureista ei ole kovin paljon iloa, jos akku
pitää saada nopeasti täyteen, tai jos on tarkoitus jättää se pitkäksi
ajaksi ylläpitolataukseen. Nopeassa latauksessa niistä loppuu teho,
ylläpitolatauksessa äly - joten ne keittävät akun.
Halpa laturi on ihan pätevä laite siinä käytössä mihin ne sopivat,
kuten vaikka lataamaan yön aikana auton tyhjentynyttä akkua niin
paljon että aamulla pääsee liikkeelle.
Kalliit, tehokkaat ja fiksut laturit, osaavat paljon enemmän. Ne
lataavat aku täyteen kohtuullisessa ajassa, ne osaavat
ylläpitolatauksen, osaavat ladata yhtä aikaa useampaa akustoa ja
saattavat jopa toimia oikein siinäkin tapauksessa kun akkua
ladattaessa on samalla kuorma päällä.
Ikävä kyllä, tuollainen laite on kallis. Jos tyytyy siihen, että
aggrekaatin tehtävä on auttaa vene käyntiin vaikka akku olisi päässyt
tyhjäksi, välttää halpakin laturi. Muutaman tunnin latauksen jälkeen
akussa on niin paljon virtaa että kone käynnistyy ja matka voi jatkua.
Markku Lukkari
"Tero" <Tero....@pp.poista.inet.fi> wrote in message
news:0eRKh.160$gP2...@read3.inet.fi...
> Hei!
>
> Kyseessä on siis moottorivene, jossa on kaksiakkujärjetelmä ja niinä
> päivinä, jolloin ajotunteja kertyy "riittävästi" ei sähkön riittävyys ole
> ongelma. Jos ja kun johonkin mukavaan
> retkikohteeseen kuitenkin pysähtyy useammaksi pariksikin päiväksi olisi
> mukava turvata sähkön riittävyys (jääkaapissa, lämmityslaitteessa ja
> mahdollisesti kannettavassa) pidemmäksi aikaa, kuin 120 Ah:n akussa virtaa
> riittää.
>
> Onnistuuko lataus tuolla suoraan, vai tarvitaanko jotain "härveliä"
> väliin? Lähinnä mietityttää se, että tuo aggrekaatti tuottaa kai aika
> tarkkaan 12 voltin jännitteen ja lataamiseen tarvittaisiin enemmän???
>
Kuten joku jo totesikin, ei tuo agrekaatin 12 V lähtö ole paras tapa ladata
akkuja.
Muutama lisäkysymys "ongelman" hahmottamiseksi:
Onko vene bensa vai diesel?
Onko veneessä maasähköjä?
Jos ei, niin olisiko veneessä tarvetta maasähkölle?
Yksi ratkaisu voisi olla maasähköt ja siihen kytketty älykäs maasähkölaturi.
Maasähköllä voi sitten tarvittaessa käyttää muutakin vempaimia (telkkari,
pölynimuri, kahvinkeitin, vedenkeitin jne...)
Maasähkön voi sitten ottaa yhtälailla laiturilta tai agrekaatista.
Agrekaatin tyypin valitsisin veneen polttoaineen mukaan. Jos vene muuten
toimii dieselillä, niin en lisäisi palovaaraa kuskaamalla bensaa agrekaattia
varten. Agrekaattihan on tuollaisessa käytössä järkevintä nostaa rannalle ja
käyttää vähän pidempiä piuhoja.
-Markku
TSD
12 V ei riitä lataamaan 12 v akkua täyteen, vaan latausjännitteen pitää olla
n. 13,6v
TS
PTM
> PTM: Ei itse asiassa riitä tuokaan. Latauksen loppujännitteen pitää olla
n. 13.8 V.
Kirjaan tähän muutamia satunnaisia kommentteja akkujen latauksesta sen
enempiä miettimättä.
Akkulaturin ulostulojännitteen mittaaminen on jokseenkin hankalaa. Jos
irroitat laturin akusta ja mittaat suoraan johtojen päästä, saat
tulokseksi jotain, mikä enemmänkin riippuu mittarisi ominaisuuksista.
Halpahallimittari voi näyttää mitä tahansa 10V ja 20V väliltä. JOs
pistät kondensaattorin napojen väliin, saat mittariisi laturin
huippuarvon, joka on n. 1.4*tehollisarvo. Tämä huippuarvo on se, mihin
ladattavan akun jännite lopulta asettuu, kun latausaika on riittävän
pitkä. Tämä jännite on tärkein mitattava suure, jos joudut jättämään
akun yöksi lataukseen.
Laturi oletetaan yleensä rautamuuntajaiseksi, jossa on tasasuuntaus.
Toisin sanoen rautamuuntajasta tulevan siniaallon huiput käännetään
samalle puolelle.
Muuntajassa, jossa on kaksi lähtökäämiä ja puoliaaltotasasuuntaaja,
käytetään kahta diodia vuorovaihekytkennässä. Tässä tapauksessa
muuntajan lähtöjännitteestä vähennetään diodin kynnysjännite, n.
0.4-0.7V. Saatava lähtöjännite ei siis ole puhdas siniaallon
tasasuuntaus, vaan lähtöjännite pysyy '0'-jännitteessä jonkin aikaa.
yksikäämisen muuntajan täysaaltotasasuuntauksessa kynnysjännite
lasketaan kahdelle sarjassa olevalle diodille, eli yhteensä n. 0.8-1.4
V. Aaltojen välinen '0'-vaihe on tällöin vastaavasti pidempi.
Kun laturille on ilmoitettu jännitteeksi 12 V, sillä on tarkoitettu
sitä, että laturilla pystytään lataamaan ns 12 V akku täyteen
kohtuullisessa ajassa. Kohtuullisella ajalla tarkoitetaan ns 1/10 aikaa
eli periaatteessa 10 tuntia, käytännön laskuissa aikana käytetään 14
tuntia, kun otetaan huomioon akun itsepurkaus ja hyötysuhde.
LAturissa ilmoitettu 12V on ns tehollisarvo. Tällöin jännitten
huippuarvo on 12V * SQR(2) = 17V. Jos akku jätetään tälläiseen laturiin
pitkiksi ajoiksi tarkkailematta, se (akku) tuhoutuu. Akun jännite
pitäisi mitata vähintään tunnin välein ja lopettaa lataus, kun jännite
on 13.8 V.
Automaattilaturit katkaisevat latauksen jännitteen saavuttaessa oikean
arvonsa. Laturin säätö pitää tarkastaa ajoittain. [Moni käyttämäni
automaatti lataa kyllä auton akkua mukavasti, mutta pienten
moottoripyörä- ja mopoakkujen latauksessa ne eivät ole toimineet]
12 V akkua ei ole olemassakaan. Normaalin hyväkuntoisen akun lepojännite
on 12.2 - 12.6 V. Akun latauksen loppujännite on 13.8 V.
Autoissa käytetään 'älykästä' lataussäädintä, joka lataa, kunnes jännite
on 14.2 V ja pudottaa sitten jännitteen 13.8 Volttiin. Tämä on
tarkoitettu kompensoimaan kaupunkiliikenteen aiheuttamaa tilannetta,
jossa moottori (lähes) sammutetaan ja taas käynnistetään lyhyin jaksoin.
Tuo "(lähes) sammutetaan" siksi, että latausvirta putoaa lähes nollaan
auton seisahtuessa liikennevaloihin.
JOs autoa käytettäisiin ainoastaan maantiellä, laturi kannattaisi
liittää mieluummin vetoakseliin, kuin kampiakseliin. Tällöin jännite
pysyisi paremmin vakiona ja toisaalta laturi toimisi hieman jarruna, kun
haluttaisiin kevyesti hidastaa vauhtia
Akun latausvirta kasvaa latausjännitteen kasvaessa. Osa laturin liian
suuresta jännitteestä jää kaapelia lämmittämään. Makeimmillaan
latausvirta lasketaan akun kapasiteetin perusteella. Tässä käytetään
tuota edellä mainittua 1/10 -muistisääntöä:
Latausvirta on yksi kymmenesosa akun nimelliskapasiteetista, eli 60 Ah
akkua ladataan enintään 6 A virralla, jolloin latausajaksi saadaan 10 h.
Hyötysuhteet yms huomioiden latausaika pitää käytännössä olla 14 tuntia.
Tässä siis oletetaan että ladataan TÄYSIN TYHJÄÄ akkua.
Liian suuri latausvirta kuohuttaa akkua. Liian pieni jatkuvasti päällä
oleva virta 'kovettaa' akun levyt.
En lähde tässä pohdiskelemaan vakioVIRTA ja vakioJÄNNITE -lataustapojen
eroja. Ladatessahan akun napajännite nousee, jolloin myös virta pienenee
virtapiirin erilaisten vastusten vaikutuksesta.
Akku, jonka jännite on päässyt alle 10V, on käytännössä kuollut.
Akku kestää n. 50 kpl 100% lataussyklejä. Tällä tarkoitetaan sitä, että
akku ladataan täyteen ja puretaan sitten täysin tyhjäksi.
100% syklejä 50 kpl, 50% syklejä 100 kpl, 25% syklejä 200 kpl . . .
Bensamoottorin käynnistykseen menee n. 1 sek. Starttimoottorin teho on
n. 800W, eli virta on n. 80 A. 80A * 1/3600s = 0.022Ah, eli 0.03% akun
kapasiteetista. Tälläistä kuormitusta akku kestäisi lähes
maailmanloppuun asti.
Dieselmoottorissa hehkutus kuluttaa akkua jopa enemmän, kuin pyöritys.
Kemiallisen prosessin nopeus kaksinkertaistuu lämpötilan noustessa 10
asteella. Akku kannattaa siis syksyllä ladata täyteen ja jättää veneelle
pakkaseen.
Pikalaturit niin lyijy- kuin muillekin akuille pitäisi kieltää laissa !
Parhaimmillaankin ne vain vähentävät akun kestävyyttä. Huonoimmillaan
tuhoavat sen muutamalla alatauskerralla, olkoot kuinka hienoja
prosessorivehkeitä tahansa.
Akkuhuoltojen suosima akuun mittaaminen purkamalla sitä kuormavastuksen
kautta on akkutehtaiden keksimä myynninedistyskeino. PArhaimmillaan
sillä saadaan yhtä hyvä arvio akun kunnosta, kuin kätten päälle
panemisella tai värillisten kivien ravistelulla poronnahkapussissa.
Pahimmillaan sillä tuhotaan akku ja ehkä saadaan jopa komea pamaus
aikaan. Mitä parempi akku, sitä komeampi pamaus Joka tapauksessa
akkuhuollossa kehotetaan vaihtamaan tämä pilalla oleva akku
mahdollisimman pian.
Wanhan kansan akun elvytystapa, jossa akusta kaadettiin liemet ulos,
pestiin akku ja palautettiin uudet liemet, oli pakko, kun akkuja ei
kaupasta saanut. Nykyisellään sillä saa lähinnä hapon polttamia reikiä
vaatteisiinsa.
Tällä tempulla saatiin lähinnä oikosulussa olevat kennot uudestaan
käyttöön. Nykyisissä akuissa kennorakenne on paljon tuonaikaisia
hienosyisempää. Kennon pohjalle romahtanutta lyijysientä ei saa enää
levyjen pintaan tarttumaan kuin valamalla levyt uudestaan.
Samaten akun elvyttäminen pienellä 1/40 - 1/100 virralla toimii vain
erikoistapauksissa, joissa kennon sieni on ehjä, mutta pinta 'kovettunut'.
Akun 'paukkuelvytys' isolla kondensaattorilla onnistuu _VAIN_
NiCD ja NiMh -akuille, joissa levyjen väliin on kasvanut metallilevyn
kiderakenteen kiertymästä johtuvia whiskereitä. Nämä whiskerit
aiheuttavat levyjen välille oikosulun ja parhaassa tapauksessa ne saa
poltettua pois ylijänniteiskulla. Huonossa tapauksessa tulos on nolla.
Pahassa tapauksessa akku räjähtää.
NiCD-akun latauksen tarkkailussa käytetään hyväksi negatiivista
derivaattaa. NiMh:ssa tämä ei toimi yksikäsitteisesti.
LiIon akku on paholaisen keksintö. LAdattaessa liian pienellä
jännitteellä akku menee pilalle jo yhdellä latauskeralla. Liian isolla
jännitteellä akku syttyy palamaan tai räjähtää, rakenteesta riippuen.
Latauksen tarkkailu perustuu edellämainittuihin kirjaviin kiviin
poronnahkakukkarossa.
Lyijyakun lataus suoritetaan siis tuolla '1/10' virralla vastuksen
kautta, kunnes jännite on 13.8V. Vastuksena on oikein mitoitettu
hehkulamppu paras. Latauksen alkaessa lampun pitää hehkua huonosti ja
sammua kokonaan lopussa.
J.P
"PTM" <ptm...@utu.fi> kirjoitti viestissä:ev281r$2rg5$1...@bowmore.utu.fi...
> Autoissa käytetään 'älykästä' lataussäädintä, joka lataa, kunnes jännite
> on 14.2 V ja pudottaa sitten jännitteen 13.8 Volttiin. Tämä on
> tarkoitettu kompensoimaan kaupunkiliikenteen aiheuttamaa tilannetta,
> jossa moottori (lähes) sammutetaan ja taas käynnistetään lyhyin jaksoin.
> Tuo "(lähes) sammutetaan" siksi, että latausvirta putoaa lähes nollaan
> auton seisahtuessa liikennevaloihin.
> JOs autoa käytettäisiin ainoastaan maantiellä, laturi kannattaisi
> liittää mieluummin vetoakseliin, kuin kampiakseliin. Tällöin jännite
> pysyisi paremmin vakiona ja toisaalta laturi toimisi hieman jarruna, kun
> haluttaisiin kevyesti hidastaa vauhtia
Missähän autoissa tommosia on? ... ja kylläpä laturit tyhjäkäynnilläkin
aika paljon ampeereja työntää...
Mika
viestissä:pfcRh.31271$Xp6....@reader1.news.saunalahti.fi...
>> tilannetta, jossa moottori (lähes) sammutetaan ja taas käynnistetään
>> lyhyin jaksoin. Tuo "(lähes) sammutetaan" siksi, että latausvirta putoaa
>> lähes nollaan auton seisahtuessa liikennevaloihin.
>> JOs autoa käytettäisiin ainoastaan maantiellä, laturi kannattaisi liittää
>> mieluummin vetoakseliin, kuin kampiakseliin. Tällöin jännite pysyisi
>> paremmin vakiona ja toisaalta laturi toimisi hieman jarruna, kun
>> haluttaisiin kevyesti hidastaa vauhtia
>
> Missähän autoissa tommosia on? ... ja kylläpä laturit tyhjäkäynnilläkin
> aika paljon ampeereja työntää...
Aikoinaan oli lähes jokaisessa autossa... kun oli tasavirtalaturit.
Mutta tuo on jotain 60-lukua. Siis kuitenkin aikaa "hyvin kauan aikaa
sitten".
Nykyjään kun autossa on todellakin vaihtovirtalaturi, ei tällaista ongelmaa
ole enää käytännössä olemassa. Tosin saattaahan jokunen
tasavirtalaturillakin varustettu auto vielä Suomen teitä kulkeakin (ainakin
museoautot) mutta häviävän harvinaista.
En tosin kyllä ymmärtänyt tuota laturin sijoitus filosofiaakaan... Ehkäpä
siinä oli jotain niiiii...iin hienoa, ettei mahdu pieneen päähäni.
a) jos auto kulkee maantiellä tasanopeudella, niin silloin koneen
kampiakselikin pyörii myös tasanopeudella (kuten kardaanikin). Lisäksi
laturin jännitettä säätää säädin eikä pyörimisnopeus. Säädinhän on lähes
yhtä nopea kuin valokin ellei sitä ole jostain syystä hidastettu
viiveellä...
b) pyöri se laturi sitten kampiakselilla tai kardaanissa, on se joka
tapauksessa auton liiketekijöistä riippumatta saman suuruinen vastus. Sama
sähköteho, sama vastus...
c) vaihtovirtalaturihan poikkeaa tasavirtalaturista mm. siinä, että se
tyypillisesti pyörii huomattavasti suuremmalla nopeudella kuin
tasavirtalaturi. Siinä mielessä kardaani jossa pyörimisnopeus on alempi kuin
kampiakselilla on kaikin puolin huonompi sijoituskohde kuin kampiakseli.
Lisäksi tyypillisesti laturin välityssuhde kampiakselilla on 1:2 eli jos
kone pyörii 1 000 rpm niin laturi pyörii 2 000 rpm.
Tyypillisesti vahtovirtalaturin maksimi kierrosluvut ovat reilusti 10 000
rpm paremmalla puolella (tyypillisesti 12 000...16 000 rpm)
mika