Teräsvenekysymyksiä....
Juha Niinikoski
Pitempään on tullut harkittua teräsveneen hankitaa tai rakentamista.
Kokoluokka tulisi olemaan n 15 m +, eli kohtalaisen iso. Hommaahan tuon
kokoisessa on aivan tolkuttomasti, mutta se tuskin tulee muodostamaan
ongelmaa. Talvisäilytys tulisi tapahtumaan vedessä omassa rannassa, paikka
on sen verran suojainen etteivät jäät pääse kolhimaan. Kuitenkin joitakin
kysymyksiä on tullut matkan varrella mieleen. Tätä uutisryhmää seuraavista
varmasti löytyy asiasta tietäviä, joten ei muuta kuin listaamaan asioita:
1) Teräsveneen hyvät ja huonot puolet ?
2) Ulkopuolinen pintakäsittely ? Eli hiekkapuhalluksen jälkeinen maalaus.
Minkälaista kokemusta eri maaleista? Kestävyys ?
3) Sisäpuolinen pintakäsittely ? Kokemuksia uretaanin käytöstä eristyksenä
pohjan sisäpinnalla ?
4) Rakenteellinen lujuus ? Materiaalivahvuudet ?
5) Hyttirakenteiden teko materiaalien osalta ?
6) Muita kommentteja aiheesta ?
terveisin
- Juha
Martti Halminen
> Pitempään on tullut harkittua teräsveneen hankitaa tai rakentamista.
> Kokoluokka tulisi olemaan n 15 m +, eli kohtalaisen iso. Hommaahan tuon
> kokoisessa on aivan tolkuttomasti, mutta se tuskin tulee muodostamaan
> ongelmaa.
Jos et pelkkää tyhjää kuorta ole rakentamassa, niin aikaa tuon kokoiseen
lipsahtaa helposti vaikkapa viisi miestyövuotta. Jos sen yksin tekee
varsinaisen työn ohessa, saattaa äkkiä kulua kymmenen kalenterivuotta.
Avioeron tullessa saattaa budjettikin mennä sekaisin...
> 1) Teräsveneen hyvät ja huonot puolet ?
+ Oikein tehtynä ja hyvin hoidettuna luja ja pitkäikäinen
+ Helppo korjata ja muunnella
- Huonosti hoidettuna aina ruosteessa
- Kevyen veneen tekeminen tuskin onnistuu
- Rajoitetut muotoilumahdollisuudet, joten kauneusarvot saattavat olla
kyseenalaisia. Kahteen suuntaan kaarevien pintojen teko on kallista, ja
pyöristyssäteet suuria.
- Hyvin ääntä ja lämpöä johtava materiaali -> eristystarve.
> 2) Ulkopuolinen pintakäsittely ? Eli hiekkapuhalluksen jälkeinen maalaus.
Kysypä lähimmältä laivamaalikauppiaalta. Hinnatkin saattavat olla
kohtuullisia näihin pienvenemaaleihin verrattuna.
> Minkälaista kokemusta eri maaleista? Kestävyys ?
Jos ne kauppalaivassakin kestävät ympärivuotista käyttöä, niin miksei
sitten huviveneessä? Ei rahtilaivassa ole varaa huviveneilijän
kunnossapitotunteihin.
> 4) Rakenteellinen lujuus ? Materiaalivahvuudet ?
Telakkateollisuudessa harvoin käytetään alle 5 millin paksuista
rakennetta mihinkään, siitä on varsin vaikeaa saada suoraa järkevällä
työmäärällä. Joskus kyllä näkee mainintoja jopa 3 mm levynpaksuuksista
veneenrakennuksessa, mutta menee työlääksi. Jos suunnittelija on
vähääkään tehtäviensä tasalla, venemittakaavassa lujuus tuskin muodostuu
ongelmaksi. Ja tämän kokoluokan purtiloahan ei ole mitään järkeä
rakentaa muuten kuin ammattilaisten suunnittelemana.
> 5) Hyttirakenteiden teko materiaalien osalta ?
Vapaasti valittavissa. Historian hämärissä on teräsveneisiin rakennettu
kansirakenteita ainakin puusta, vanerista, lujitemuovista, alumiinista
ja teräksestä kohtuullisella menestyksellä. Uskoisin jonkun niistä
sopivan sinunkin tarpeisiisi.
> 6) Muita kommentteja aiheesta ?
Jos aiot rakentaa/rakennuttaa uuden veneen, hanki kunnolliset
piirustukset. Jos suunnittelijalta ei löydy vastausta tällaisiin
kysymyksiin, on aika vaihtaa suunnittelijaa.
--
arabianse
joku kaipaa tietoa, lopettakoon lukemisen tähän :-)
Teräsveneiden rakentamiseen on monta syytä, rauta on halpaa ja
kotelorakenteiden tekotaito vielä vähentää materiaalin tarvetta ja
painoa. Huonona puolena koteloissa on lisääntynyt pinta-ala, joka
tietenkin vaatii huomionsa. Teräs kestää lievää kivilläkäyntiä
(merenkäynnin osa-alue) ja on helpohko korjata, sanovat.
Kelpo materiaali, jos aiot tuon kokoisen veneen tehdä, onnea urakalle!
Mielestäni teräsveneenkin kohdalla pitäisi pyrkiä tekemään kestäviä
rakenteita, joiden pitkäikäisyys perustuu rakenteelliseen kestävyyteen
ja toisaalta korjattavuuteen. Esimerkiksi paljon käytettyyn
PU-ruiskueristykseen suhtaudun varauksella.
Ajatuksena vaikkapa epoksilla pinnoitettu puhdas teräspinta umpisoluisen
eristeen takana on kaunis, estää kondensoitumisen, mihinkäs se
epoksikaan sieltä alta kuluisi...
Mutta: PU-vaahto jota yleensä käytetään, tai mikä tahansa PU-vaahto, on
umpisoluista ja kauniin ideaalista eristettä vain alkuun, sitten alkaa
halkeminen ja säröily, koska vaahto vanhetessaan kovettuu (kiteytyy?
Tuure?) eikä enää jousta veneen mukana, kun ryskytetään uljaasti päin
vaahtopäitä ;-)
Sinne sitten pääsee kondenssivesi ensin vesihöyrynä, tunkee itsensä
vängällä epoksin läpi, ajan kanssa. Mikään ei ole ikuista, edes teräksen
pintakäsittely :-/
Naiivin käsitykseni mukaan ohutkuoriset veneet pitäisi eristää, ei
estäen kondensoitumista vaan ohjaten sitä sopiville pinnoille.
Joissain toteutetuissa ratkaisuissa on käytetty rautaköliin liitettyä
kondensoitumispintaa, ikäänkuin köliä jatkettu ylöspäin, jolloin vesi
pääosin päätyy pilssiin ja voidaan poistaa. Mielestäni hauska ratkaisu,
koska siinä on löydetty uudestaan (?)goottien käyttämä maalämmitys, 6 m
korkea kivipaasi talon sisäseinänä, 2 m seinää ja 4 m maan sisällä.
Nykyään haetaan usein kovin uudenaikaisia ratkaisuja ikiaikaiseen
pulmaan. Ei vettä veneessä pakoon pääse, sen kanssa pitää tulla toimeen.
Kun varaa kondensoitumiselle sopivat paikat hytin sisällä ja erottaa
ilmatilana + tuulettaa ulos muut, eristyksen takana olevat tilat,
kaapistot ym. voi ainakin kuvitella sisäpuolisen ruostumisen olevan
aisoissa.
Mutta en ole koskaan rakentanut, korjannut saati omistanut teräsveneitä,
joten turha tätä oli edes tuoda esille. Enemmistö käyttää uretaania
(3-kertainen ureaa!) :-S
Pekka
Ïaakko ~;-)
>
> Tervehdys.
>
> Pitempään on tullut harkittua teräsveneen hankitaa tai rakentamista.
> Kokoluokka tulisi olemaan n 15 m +, eli kohtalaisen iso.
---klips---
Mene kuule Lauttasaareen Pursiseura Sindbadiin.
Siellä on useamman 12-15 metrisen teräsveneen (moottoripursi) rakentajia
veneineen jäsenenä. Duncker-luokasta Searoveriin. Viisaita miehiä ja
muutenkin mukavia, ihan todella.
Entisenä teräsveneilijänä, nykyisenä onnnellisena kanootin omistajana
meloin viime toukokuussa Sindbadin rantoja ja katselin veneillään
hääriviä perheenisiä.
Yksinäistä puuhaa näytti olevan. Yhdessäkään paatissa ei vaimo keitellyt
kahvia saatikka että lapset olisivat kirmailleet kannella hippaa...
Melkein voisin lyödä vetoa, että moni ukko olisi vaihtanut veneensä
vähän pienempään ja mieluummin hirsiseen ja oikeasti mökkimalliseen...
P. Duncker ehdotti joskus, että Maritimin ovelle pitäisi saada portsari.
Niin monen perheen myrkkymaali on tuhonnut.
15 metrisen veneen tekoon menee n. 5000 miestyötuntia.
Kustannuksista teräsvalmiin rungon osuus on n. 10 %.
Teräsveneen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat n. 5-7 % veneen
hinnasta.
terv,
--
Ļaakko ~;-)
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Juha Niinikoski
<Ļaakko ~>; "-)" <jaakko....@meridian-x.fi> kirjoitti viestissä
news:3AB8E555...@meridian-x.fi...
> Mene kuule Lauttasaareen Pursiseura Sindbadiin.
> Siellä on useamman 12-15 metrisen teräsveneen (moottoripursi) rakentajia
> veneineen jäsenenä. Duncker-luokasta Searoveriin. Viisaita miehiä ja
> muutenkin mukavia, ihan todella.
Jos ei luuloni ole väärä, niin teräsveneisiin "ihastuneet" on aikalailla
samansieluisia.....
> Entisenä teräsveneilijänä, nykyisenä onnnellisena kanootin omistajana
> meloin viime toukokuussa Sindbadin rantoja ja katselin veneillään
> hääriviä perheenisiä.
> Yksinäistä puuhaa näytti olevan. Yhdessäkään paatissa ei vaimo keitellyt
> kahvia saatikka että lapset olisivat kirmailleet kannella hippaa...
Uskon kyllä. Omassa tapauksessani tosin ko puuhasteluun on puitteet omassa
rannassa ja pihassa. Joten siinä voi pakertaa projektia eteenpäin.
> Melkein voisin lyödä vetoa, että moni ukko olisi vaihtanut veneensä
> vähän pienempään ja mieluummin hirsiseen ja oikeasti mökkimalliseen...
Itse on tullut asetuttua liki vesirajaa pysyvästi asustelemaan... tosin
lautapintaisen torpan muodossa.
> P. Duncker ehdotti joskus, että Maritimin ovelle pitäisi saada portsari.
> Niin monen perheen myrkkymaali on tuhonnut.
Omakohtainen kokemus osallisena perheveneilyyn aikanaan on osoittanut ko
väitteen oikeaksi.
> 15 metrisen veneen tekoon menee n. 5000 miestyötuntia.
> Kustannuksista teräsvalmiin rungon osuus on n. 10 %.
> Teräsveneen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat n. 5-7 % veneen
> hinnasta.
Työmäärä tuntuu uskottavalta. Ja nimenomaan suhde kustannuksissa runko/muut.
-Juha
Panu Hänninen
kaveria. Hommaa on niin paljon kunhan vain jaksaa tehdä. Siis työn iloa
sinulle. Ton kokoisessa veneessä on tosiaankin yllättävän suuri se työn määrä,
kuten olet muittenkin kirjoituksista lukenut.
Mitä maaleihin tulee, niin yksityinen henkilö ei varmaankaan saa niitä samoja
maaleja joita laivoissa käytetään. Tämä on mutu-tietoa.
Pohjamaalin suhteen suosittelen ottamaan yhteyttä Reijo Hyvönen, Tikkurila.
Meidän veneessä on hänen suosittelemat maalit ja hyvin on kestäny.
Panu
Juha Niinikoski
"Panu Hänninen" <Panu.H...@fimr.fi> kirjoitti viestissä
news:3AB99E37...@fimr.fi...
> Sukellusseurallamme on 15 m teräsvene ja sen ympärillä häärää tommonen 5
> kaveria. Hommaa on niin paljon kunhan vain jaksaa tehdä. Siis työn iloa
> sinulle. Ton kokoisessa veneessä on tosiaankin yllättävän suuri se työn
määrä,
> kuten olet muittenkin kirjoituksista lukenut.
Kyllähän tuo työmäärä on aina suhteessa veneen kokoon. Kolmimetrisen
ämpärimuovijollan ylläpito on luonnollisesti ihan eri juttu kuin 15 metrisen
teräsveneen. Jo eri materiaalien erilaiset ominaisuudet tuovat oman
"säväyksensä" hommaan. Ja teräksellä kun yksi ominaisuus on ruostuminen.
Ihan oma lukunsa on tekniikan puolen hommat. On eri asia alkaa huoltamaan,
korjaamaan ja ylläpitämään isoa dieseliä kuin kanniskella pariheppaista
perämoottoria liiterin suojiin talvehtimaan. Uskoakseni olen varautunut
riittävän pessimistisesti koko projektiin, eli työtä tulisi riittämään
vaikka muille jakaa. Kokemus on osoittanut pienempien veneiden muodossa jo
veneilyn vaativan aikaa ja jonkinverran myös rahaa. Venetilpehöörien hinnat
kun tuntuvat olevan aikaslailla kauppiaan kannalta sopivaiset.
> Mitä maaleihin tulee, niin yksityinen henkilö ei varmaankaan saa niitä
samoja
> maaleja joita laivoissa käytetään. Tämä on mutu-tietoa.
> Pohjamaalin suhteen suosittelen ottamaan yhteyttä Reijo Hyvönen,
Tikkurila.
> Meidän veneessä on hänen suosittelemat maalit ja hyvin on kestäny.
Olin aiemmin erään Tikkurilan edustajan kanssa jutuissa, nimeä nyt en satu
muistamaan. Sain yhteystiedot paikallisesta maalipuolen erikoisliikkeestä.
Ja täytyy todeta että kyllä kannatti soittaa. Palvelu oli mitä
ammattitaitoisempaa ja todella ystävällistä. Suuret kiitokset heille. Ja on
värkit aivan varmasti halvemmat kuin esim Hempelin tuotteet ja kestävyys
varmasti yhtä hyvä.
Ainakin mitä jokusia kuttaperkapaatteja on tullut maalattua, niin samalla
hinnalla kun saa kolmenvartin purnukat Hempelin Polybestiä, niin saa
Tikkurilan vastaavaa kolme litraa. Ei sillä että Hempelin tuotteissa vikaa
olis, lähinnä vaan tässä hinta/laatu suhteesta.
Mukavaa kesän odottelua kaikille toivottaen
- Juha
Pekka Huhta
Juha Niinikoski <juha.ni...@westfinoffshore.fi> wrote in article
<rjGu6.7120$Jo1.1...@uutiset.nic.fi>...
> Olin aiemmin erään Tikkurilan edustajan kanssa jutuissa, nimeä nyt en
satu
> muistamaan. Sain yhteystiedot paikallisesta maalipuolen
erikoisliikkeestä.
> Ja täytyy todeta että kyllä kannatti soittaa. Palvelu oli mitä
> ammattitaitoisempaa ja todella ystävällistä. Suuret kiitokset heille. Ja
on
> värkit aivan varmasti halvemmat kuin esim Hempelin tuotteet ja kestävyys
> varmasti yhtä hyvä.
> Ainakin mitä jokusia kuttaperkapaatteja on tullut maalattua, niin samalla
> hinnalla kun saa kolmenvartin purnukat Hempelin Polybestiä, niin saa
> Tikkurilan vastaavaa kolme litraa. Ei sillä että Hempelin tuotteissa
vikaa
> olis, lähinnä vaan tässä hinta/laatu suhteesta.
Hempelinkin kanssa on ihan eri juttu ostaako laivamaaleja vai venemaaleja.
Viiden litran laivamaalipönttö maksaa suunnilleen saman verran kun kaksi
tai kolme kolmen vartin venetörppöä. Aine purkissa on sitä samaa.
Muistaakseni halvimmillaan viiden litran kannuissa joku laivamaali oli
siinä karvan alle neljäkymppiä litra, eikä sillä hinnalla taida saada edes
Miranolia. Halvin ja paras maalikauppa Helsingissä on tuntunut olevan
Meritullinkadun Remox. Todella hienoa palvelua ja aivan hämmästyttävän
halvat hinnat.
pekka
--
http://www.puuvene.net/phuhta/
Jaakko Pääkkönen
isosta teräs"paatista". Puh. 040-7405591
Keskener. projekti näemmä.
En ole soittanut enkä tunne myyjää, enkä vastaa mistään muustakaan.
Max Wilhelmson
<juha.ni...@westfinoffshore.fi> wrote:
>4) Rakenteellinen lujuus ? Materiaalivahvuudet ?
Käytännössä lujuus on harvoin ongelmallinen teräs_veneissä_ vaan
mitoittavaksi tekijäksi muodostuu ennemmin riittävä materiaalipaksuus
korroosion kannalta sekä muut lujuustekijät pohjakosketuksen ym.
varalta. Purjeveneissä lisäksi tulee huomioitavaksi rikin voimat.
Jos puhutaan kokoluokasta 15 m ylöspäin niin rupeaisin ainakin itse jo
laskemaan rungon lujuuksia.
>6) Muita kommentteja aiheesta ?
Olet varmasti huomannut että laivat rakennetaan teräksestä.
Joku syy siihenkin on :-)
Max
Juha Niinikoski
"Jaakko Pääkkönen" <@dlc.fi> kirjoitti viestissä
news:99g7l1$g2u$1...@tron.sci.fi...
> Forssan ympäristössä ilmestyvässä Seutu-Sanomat -lehdessä on
myynti-ilmoitus
> isosta teräs"paatista". Puh. 040-7405591
>
> Keskener. projekti näemmä.
>
> En ole soittanut enkä tunne myyjää, enkä vastaa mistään muustakaan.
Kiitos vinkistä... pitää soittaa ja kysellä asiasta lisää.
Kaikki vinkin vähän aihetta sivuten on tervetulleita.
- Juha
Elias Pöntinen
Panu Hänninen <Panu.H...@fimr.fi> kirjoitti
viestissä:3AB99E37...@fimr.fi...
> Sukellusseurallamme on 15 m teräsvene ja sen ympärillä häärää tommonen 5
> kaveria. Hommaa on niin paljon kunhan vain jaksaa tehdä. Siis työn iloa
> sinulle. Ton kokoisessa veneessä on tosiaankin yllättävän suuri se työn
määrä,
> kuten olet muittenkin kirjoituksista lukenut.
Meillä on sukellusseuralla 23 metriä pitkä vanha hinaaja ja sen ympärillä
pyörii 5-8 sälliä koko ajan ja mitään valmista ei tunnu tulevan koskaan:))
> Mitä maaleihin tulee, niin yksityinen henkilö ei varmaankaan saa niitä
samoja
> maaleja joita laivoissa käytetään. Tämä on mutu-tietoa.
Ei ne laiva maaleja kauppiaat pihtaa, kyllä ne myö niitä kelle vaan.
Me puhallettiin koko rovi viime keväänä ja maalit otettiin Mjs-groupilta ja
myyjä oli Matti Salonen p. 0400-559259. Epoksi pohjamaali oli muistaaseni
noi 20mk/litra, epoksi pintamaali 23mk/ litra ja epoksipiki 24 tai 25mk/
litra. Maaleja meillä meni yhteensä 220 litraa.
> Pohjamaalin suhteen suosittelen ottamaan yhteyttä Reijo Hyvönen,
Tikkurila.
> Meidän veneessä on hänen suosittelemat maalit ja hyvin on kestäny.
Kysyttiin mekin tarjousta Tikkurilalta, mutta eivät pystyneet kilpailemaan
hinnoissa
Tv Elkku
Ps ei kellään olisi 3,4-3,8 metristä kumpparia myydä??????????
avicom
t.j
Juha Niinikoski <juha.ni...@westfinoffshore.fi> wrote in message
news:jh1u6.6866$Jo1.1...@uutiset.nic.fi...
>
Pekka Huhta
<99nubn$ng5$1...@tron.sci.fi>...
...Mistä tulikin mieleeni: Tietääkö kukaan Suomessa pajaa, joka tekee vähän
pyöreämuotoisempia veneitä teräksestä? Näitä suorasta levystä kasattuja
"kanttiveneitä" löytyy kyllä, mutta himottaisi vähän esteettisemmän
näköinen kapistus. Tyyliin vanhat englantilaiset kalastuskutterit,
http://www.alberta-ck318.freeserve.co.uk/andy/index.htm
Ei sillä, puustahan ne on aikanaan tehty. Vaan eipä teräsvenekään olisi
paha ajatus...
Pekka
Juha Niinikoski
> ...Mistä tulikin mieleeni: Tietääkö kukaan Suomessa pajaa, joka tekee
vähän
> pyöreämuotoisempia veneitä teräksestä? Näitä suorasta levystä kasattuja
> "kanttiveneitä" löytyy kyllä, mutta himottaisi vähän esteettisemmän
> näköinen kapistus. Tyyliin vanhat englantilaiset kalastuskutterit,
> http://www.alberta-ck318.freeserve.co.uk/andy/index.htm
>
> Ei sillä, puustahan ne on aikanaan tehty. Vaan eipä teräsvenekään olisi
> paha ajatus...
>
> Pekka
Tervehdys.
Kyllä se taitaa olla osittain viitsimiskysymys ja osittain
kustannuskysymyskin tollasten pyöreämpien muotojen toteuttaminen
teräsveneessä. Teräslevyn taivuttelut ymmärtääkseni ovat aikaslailla
perushommia konepajassa niin ei luulisi olevan homma siitäkään kiinni. Tosin
kyllä pyöreämpi rakenne tuo aikaslailla lisää työtä rakenteluun. ( arvio ei
perustu kokemukseen, vain näkemykseen ) Itse olen vähän samaa pyöreämpää
tyyliä hakenut ja muutaman mallin jopa löytänyt. Soitappa Corebros-nimiseen
firmaan ja kysele asiasta. Itse soittelin ja kyselin Robertsin
piirustuksista ja siinä samassa sain kuulla Benfordin piirtämistä veneistä.
Malleja löytyy joka lähtöön, erityisesti jos sattuu pitämään vanhemman
näköisistä paateista. Osa malleista on sellaisia, että jos vielä
niittaamalla tekis niin kävis viime vuosisadalla tehdystä.
- Juha