Potkurin valinta
Jari Suokas
Tähän pakettiin pitäisi valita sopiva teräspotkuri. Kaikenlaisia huhuja
teräspotkurien ylivoimaisuudesta
tuntuu liikkuvan , joten semmonen kai se on hankittava...
Nykyisestä rusetista ei ole minkäänlaisia kokemuksia ( näyttää olevan hieman
kolhittu ), kun satuin ostamaan kyseisen purkin keskellä talvea. Käyttö
joka tapauksessa on enimmäkseen parin hengen kuormalla cruisailua.
Kaikenlaisista vinkeistä olisin hyvin kiitollinen.
Jari Suokas
Joakim Majander
Ko. yhdistelmällä päästäneen ~35 s nopeuteen. Teräspotkuri tuskin on
aivan ylivoimainen, sillä Mercruiserin potkurit ovat aika hyviä.
Hyvällä tuurilla voit saada pari solmua lisää huonolla nopeus putoaa
solmun. Teräspotkureita löytyy monenlaisia yhdeltäkin valmistajalta!
Parhaiten pääset eteenpäin kokeilemalla nykyistä potkuria (pienet
kolhut ei yleensä haittaa, voit viilata, jos roippeita). Mittaa nopeus
ja kierrosluku. Jos kierrosluku on 200 rpm tarkkuudella koneen
huipputehon kierrosluku nousu on varmasti sopiva.
www.mercurymarine.com -sivuilta löytyy potkurivalitsija, joka ehdottaa
23" nousua. Nousu on ehdottomasti potkurin tärkein ominaisuus ko.
veneessä. Lapojen lukumäärä ja halkaisija vaikuttavat huomattavasti
vähemmän.
Teoreettisen nopeuden voit laskea kaavasta:
V=RPM/60/X*P*0,0254,
Missä V on nopeus (m/s, muunnos solmuiksi 3,6/1,852) ja X välityssuhde
(~2). Ko. veneelle luisto on 10-15%, joten todellisen nopeuden saat
kertomalla 0,85-0,9:llä.
Nykyisen 3L 135 hv koneen huipputehon kierrokset on 4600 rpm ja
välityssuhde 2,0, joten 23" potkurilla:
V=4600/60/2*23*0,0254*0,9=20,2 m/s=39,2 s
tai
V=4600/60/2*23*0,0254*0,85=19.0 m/s=37,0 s
23" saattaa siis olla jo liiankin suuri. Oikea potkuri löytynee 21-23"
väliltä.
HUOM!
En ole lainkaan varma onko ko. veneen moottorin kierrokset ja
välitykset samat kuin laskelmissani.
Joakim
Ilkka Leinonen
Joakim Majander wrote:
21-23" nousuinen potkuri kuullostaa hiukan liian raskaalta tuohon yhdistelmään. Valistunut arvaus on,
että sopiva teräsrusetti olisi 17-19" nousulla, ehkä maksimissaan 21". Vetolaite on tod. näk. 2:1
välityksellä, jos se on kuitenkin 1,82:1 välityksellä, niin silloin uskoisin 19" olevan aivan max.
nousu mitä kannattaa koettaa. Vanhasta potkurista saa kuitenkin hyvän vihjeen potkurivalintaan jos se
vaan on sopivan kokoinen.
I.L.
Jouni Remes
Suorituskyvystä en osaa sanoa mitään, yleensä teräspotkurin sanotaan
purevan paremmin veteen. Mutta puolensa on myös ajatukselle, että
alumiinipotkuri säästäisi vetolaitetta: jos sen ajat kiveen, niin
potkuri antaa periksi eikä välitä iskua vaihteistoon ja voimansiirtoon.
-Jouni
Joakim Majander
> > Nykyisen 3L 135 hv koneen huipputehon kierrokset on 4600 rpm ja
> > välityssuhde 2,0, joten 23" potkurilla:
> >
> > V=4600/60/2*23*0,0254*0,9=20,2 m/s=39,2 s
> >
> > tai
> >
> > V=4600/60/2*23*0,0254*0,85=19.0 m/s=37,0 s
> >
> > 23" saattaa siis olla jo liiankin suuri. Oikea potkuri löytynee 21-23"
> > väliltä.
> >
> > HUOM!
> > En ole lainkaan varma onko ko. veneen moottorin kierrokset ja
> > välitykset samat kuin laskelmissani.
> >
> > Joakim
>
> 21-23" nousuinen potkuri kuullostaa hiukan liian raskaalta tuohon yhdistelmään. Valistunut arvaus on,
> että sopiva teräsrusetti olisi 17-19" nousulla, ehkä maksimissaan 21". Vetolaite on tod. näk. 2:1
> välityksellä, jos se on kuitenkin 1,82:1 välityksellä, niin silloin uskoisin 19" olevan aivan max.
> nousu mitä kannattaa koettaa. Vanhasta potkurista saa kuitenkin hyvän vihjeen potkurivalintaan jos se
> vaan on sopivan kokoinen.
>
> I.L.
Mihin perustat "valistuneen arvauksesi". Tietysti, jos välitys onkin
1,82 potkurin nousua pitää pienentää ~2". Välityksellä 2,0 ja 19"
potkurilla kierrokset ovat jo ~5000 rpm 35 s vauhdissa. 30 s
vauhdissakin suositellun kierrosluvun alaraja (4400 rpm) ylittynee,
joten 19" on mielestäni alakanttiin ellei vene sitten ole niin raskas,
että nopeus tosiaan jää 30 s paikkeille.
Bayliner 1952 Capri näytetään myytävän 135 hv 3,0L koneella ja 21"
potkurilla. huipuiksi luvataan 43,3 mph eli 38 s. Norjassa on testattu
2052:n kulkevan 47 s 220 hv koneella
(http://www.dinside.no/page/artf/10473.shtml?), joten reilut 35 s on
ihan realistinen 130 hv:lla.
Joakim
Jukka Veltheim
> >
>
> purevan paremmin veteen.
No teräs on ainakin lujempaa kuin alumiini. Niinpä teräsropulsaattorin
lavat on keskimäärin ohuempia kuin alumiinisen. Kuitenkin
teräsropulsaattorin lavat ovat yleensä soukkuudesta huolimatta
lujempia kuin alumiiniset. Tällöin lavat joustavat vähemmän. Lisäksi
lapojen soukkuudesta johtuen vastus pienenee. Ja tämän lisäksi
valmistajat usein ilmoittavat tarkoitushakuisesti(?) mainosmielessä(?)
teräsrotkulien nousut todellisuuteen nähden turhan pieniksi. Mm. em.
seikkojen perusteella teräsrotkulien SANOTAAN purevan hyvin veteen.
Enpä sitten tiedä, onko tästä kirjoituksesta minkäänlaiseksi vinkiksi
kellekään...
/Jukka Veltheim
Jari Suokas
Kiitos asiantuntevasta palautteesta kaikille, potkurin valinta näyttääkin
olevan melkolailla tunteitakin herättävä asia.
Nyt kuitenkin lähden hakemaan käytännön kokemuksia - purkki menee
maanantaina ( vasta ) veteen, ja huoltoliikkeen kanssa on sovittu, että
maanantaina testataan ainakin paria tai kolmea potkurivaihtoehtoa . (
ainakin 21" ja 23" , teräsrusetteja kaikki ).
Jari Suokas
Mielenkiintoista katsoa, kuinka teoria ja käytäntö kohtaavat - raportoin
ensi viikon alussa kuinka kävi.
"Joakim Majander" <Joakim....@fortum.com> wrote in message
news:f66f0b2d.02052...@posting.google.com...
Kimmo
jäykempänä värähtelee vähemmän kuin alumiininen? Värähtely (soiminen)
lisää luistoa. Teräspotkurilla on siis pienempi luisto. Menikö oikein?
/kimmo
Ilkka Leinonen
Joakim Majander wrote:
Heh, haluaisinpa nähdä Bayliner 1952 Caprin kulkevan 135hv sisäperällä 43,3mph...
Valistunut arvaus perustuu siihen, että valmistaja ilmoittaa Bayliner 2052 Trophylle 130hv sisäperällä
nopeudeksi n. 30solmua. Mutta voipi olla, että tässä on tapahtunut pieni sekaannus. Käsitin, että kyseessä
olisi Bayliner 2052 Trophy, mutta kyseessä voi ollakin Capri. Veneillä on huomattava painoero Caprin
eduksi, joten 35 knots on ehkä mahdollisuuksien rajoissa.
On kuitenkin varsin optimistista ajatella sen kulkevan yli 35solmua 130hv:lla, ehkä reilu 35mph menee.
Mulla oli vastaavan kokoinen pikkujenkki (19,5 jalkainen daycruiseri) jokunen vuosi sitten, siinä oli 4,3L
V6 175hv kone ja Alpha1 oli 1,82 välityksellä, potkurina 19", kone kiersi 4600 ja vauhtia sain siitä irti
erinäisten virittelyjen jälkeen 37, vakio setupilla se kulki n. 35-36knots. 21" teräspotkuri oli siihen jo
liian raskas. Toki veneen runko vaikuttaa hyvinkin paljon noihin kulkuominaisuuksiin ja mun vene ei ollut
täysin vertailukelpoinen Caprin kanssa.
Jos kyseessä on kuitenkin Trophy, niin olen ajanut sellaista vermettä 130hv + Alpha1 + 19" alupotkurilla,
jolla saavutettiin aika tarkkaan 30 solmun huippunoeus. En millään jaksa uskoa sen kulkevan 21-23"
potkurilla.
Mutta, spekulointiahan tämä vain on. Oikea potkuri selviää lopulta vain kokeilemalla.
I.L.
Marko
"Kimmo" <ki...@nospam.com> wrote in message
news:3CEE0AFF...@nospam.com...
> Eikös se, että teräspotkuri "puree" paremmin perustu juuri siihen, että se
> jäykempänä värähtelee vähemmän kuin alumiininen? Värähtely (soiminen)
> lisää luistoa. Teräspotkurilla on siis pienempi luisto. Menikö oikein?
>
Eiköhän se perus syy teräspotkurin paremmuuteen ole kuitenkin se että lavat
voidaan tehdä selvästi ohuemmiksi ja muotoilla tehokkaammiksi, siis enemmän
kuppia.
/Marko
Jukka Veltheim
> jäykempänä värähtelee vähemmän kuin alumiininen? Värähtely (soiminen)
> lisää luistoa. Teräspotkurilla on siis pienempi luisto. Menikö oikein?
Nämä ovat hankalia asioita siksi, että KÄYTETÄÄN nimikkeitä kuten
"luisto" ja "pureminen", joilla ihmiset YMMÄRTÄVÄT eri asioita.
Helpompaa olisi jos ihmiset puhuisivat tässä asiassa vain potkurin
hyötysuhteesta ja käsittäisivät sen yksiselitteisesti olevan potkurin
(työntö * nopeus)/(momentti * kierrosnopeus). Maailma kenties
pelastuisi ja Buranaa menisi päänsärkyyn huomattavasti vähemmän.
Käsite "luisto" on kyllä SILLOIN hyvä KUN keskustelun osapuolet
ymmärtävät mitä sillä tarkoitetaan kun potkuri "luistaa" ja miten sitä
laskussa voidaan käyttää fiksusti (kuten Joakim tulla aikaisemmin
räknäili).
Varmasti mainitsemaasi soimistakin jossain määrin tapahtuu, etenkin
isommissa venhoissa ja isoilla tehoilla. Mutta yleensä kyllä uskoisin
potkurin värähtelyn vaikuttavan vähän potkurin ominaisuuksiin.
Minun käsitykseni teräspotkurien paremmuuden suhteen on, että
materiaalin suuremman lujuuden vuoksi lavoista voidaan tehdä ohuempia,
"parempia", profiileja. Soukemmilla profiileilla on pienenpi vastus,
eli saman työnnön aikaansaamiseksi tarvitaan vähemmän momenttia =>
parempi hyötysuhde. Toki asiaan kytkeytyy paljon muutakin, kuten
etenemislukuja ja kohtauskulmia...
Tästä aiheesta lienee keskusteltu paljon, useammallakin palstalla, ja
tultaneen vastaisuudessakin keskustelemaan, useammallakin palstalla.
[Ps. Periaatteenani on, että Internettiin kirjoittamisen pitää olla
mukavaa. Mikäli joudun etsimään lähtötietoa asioista, se saattaa olla
omiaan vähentämään mukavuudentuntua. Niinpä mikäli minua nyt pyydetään
esittämään perusteellisesti sitä sun tätä ja etsimään lähtötietoa,
saattaa jäädä vastaus kirjoittamatta. Kysyä silti SAA, mutta kannattaa
huomioida edellinen lause. Sinänsä asioista on toki hyödyllistä
keskustella.]
/Jukka
Joakim Majander
> > Bayliner 1952 Capri näytetään myytävän 135 hv 3,0L koneella ja 21"
> > potkurilla. huipuiksi luvataan 43,3 mph eli 38 s. Norjassa on testattu
> > 2052:n kulkevan 47 s 220 hv koneella
> > (http://www.dinside.no/page/artf/10473.shtml?), joten reilut 35 s on
> > ihan realistinen 130 hv:lla.
> >
> > Joakim
>
> Heh, haluaisinpa nähdä Bayliner 1952 Caprin kulkevan 135hv sisäperällä 43,3mph...
>
> Valistunut arvaus perustuu siihen, että valmistaja ilmoittaa Bayliner 2052 Trophylle 130hv sisäperällä
> nopeudeksi n. 30solmua. Mutta voipi olla, että tässä on tapahtunut pieni sekaannus. Käsitin, että kyseessä
> olisi Bayliner 2052 Trophy, mutta kyseessä voi ollakin Capri. Veneillä on huomattava painoero Caprin
> eduksi, joten 35 knots on ehkä mahdollisuuksien rajoissa.
>
> On kuitenkin varsin optimistista ajatella sen kulkevan yli 35solmua 130hv:lla, ehkä reilu 35mph menee.
> Mulla oli vastaavan kokoinen pikkujenkki (19,5 jalkainen daycruiseri) jokunen vuosi sitten, siinä oli 4,3L
> V6 175hv kone ja Alpha1 oli 1,82 välityksellä, potkurina 19", kone kiersi 4600 ja vauhtia sain siitä irti
> erinäisten virittelyjen jälkeen 37, vakio setupilla se kulki n. 35-36knots. 21" teräspotkuri oli siihen jo
> liian raskas. Toki veneen runko vaikuttaa hyvinkin paljon noihin kulkuominaisuuksiin ja mun vene ei ollut
> täysin vertailukelpoinen Caprin kanssa.
>
> Jos kyseessä on kuitenkin Trophy, niin olen ajanut sellaista vermettä 130hv + Alpha1 + 19" alupotkurilla,
> jolla saavutettiin aika tarkkaan 30 solmun huippunoeus. En millään jaksa uskoa sen kulkevan 21-23"
> potkurilla.
>
> Mutta, spekulointiahan tämä vain on. Oikea potkuri selviää lopulta vain kokeilemalla.
>
> I.L.
Tuo Norjassa mitattu 47s/220hv viittaa hyvinkin siihen, että 130hv
koneella pitäisi päästä 35s. Nopeushan riippuu likimain tehon
neliöjuuresta: SQRT(130/220)*47=36 s. En juurikan tunne Mercruiserin
3L konetta, joten voihan olla, että tehoa ei olekaan samassa
suhteessa.
Veneitä on hyvin erilaisia. Mielestäni 37 s 19,5' veneellä ja 175 hv
koneella on todella surkea suoritus. Vanhemmillani on pitkään ollut
Seven 7 (siis 7 metrinen hytillinen vene, kevyempi (1700 kg) kuin
Seven Princess), joka parhaina päivinä meni painelokin mukaan ~36 s ja
paljon myöhemmin suoralla mitattuna 33 s 165 hv Mercruiserin
rivikutosella. Vähintään samaan pystyvät useat 70-luvun 20-22'
daycruiserit ja vaikkapa Flipper 640 kulki tuon 35 s jo 146 hv tjsp.
Volvolla. Avomallinen Flipper 640 menikin sitten jo ~50 s 150 hv
Mercury-perämoottorilla.
En tiedä, oliko kyseessä Trophy vai Capri, itse oletin jälkimmäisen,
sillä en tiennyt, että samalla numerosarjalla myydään muutakin.
Joakim
Ilkka Leinonen
Joakim Majander wrote:
Puutteellisen norjankielen taidon vuoksi minulle ei selvinnyt, mikä kone
testatussa veneessä todella oli. Oliko kyseessä 5.0L vai 5.7L pikkulohkokasi,
kaasari vai EFI ja oliko tehot kampiakseli vai potkuriakselitehoja. Mercury Marine
on ilmoitellut noita tehoja vähän vaihtelevasti vuosimallien mukaan. Potkuriakseliteho
ja tehokäyrän muoto kuitenkin ratkaisee. Pikkulohkokasissa on kuitenkin melkoisesti
voimaa verrattuna 3,0L R4:seen.
>
>
> Veneitä on hyvin erilaisia. Mielestäni 37 s 19,5' veneellä ja 175 hv
> koneella on todella surkea suoritus. Vanhemmillani on pitkään ollut
> Seven 7 (siis 7 metrinen hytillinen vene, kevyempi (1700 kg) kuin
> Seven Princess), joka parhaina päivinä meni painelokin mukaan ~36 s ja
> paljon myöhemmin suoralla mitattuna 33 s 165 hv Mercruiserin
> rivikutosella. Vähintään samaan pystyvät useat 70-luvun 20-22'
> daycruiserit ja vaikkapa Flipper 640 kulki tuon 35 s jo 146 hv tjsp.
> Volvolla. Avomallinen Flipper 640 menikin sitten jo ~50 s 150 hv
> Mercury-perämoottorilla.
Juu, veneissä on eroja. Mielestäni ei ole oikein mielekästä vertailla
veneiden huippunopeuksia tehon suhteessa pituuteen (vaikka itsekin syyllistyin siihen;).
Veneen huippunopeuteen vaikuttaa niin moni muukin asia; käytetty potkuri, veneen paino, pohjan muoto ja
ilmanvastus yms. Saman pituinen vene saadaan kulkemaan samalla moottoriteholla
hyvinkin erilaisia huippunopeuksia. Esim. syvällä V-pohjalla varustettu
painava vene on paljon raskaskulkuisempi, kuin loivalla V:llä varustettu kevyt vene.
Tosin edellämainittu pesee aallokko-ominaisuuksissa jälkimmäisen mennen tullen
vaikka huippunopeudessa ja polttoaineenkulutuksessa häviääkin.
Esim. takavuosien Flipperit eivät mielestäni ole erityisen mairittelevia veneitä
ajo-ominaisuuksien suhteen vaikka kulkevatkin kivasti pienellä teholla. Niissä
on melko loiva V-pohja jonka siivittämänä päästään hyviin huippunopeuksiin,
mutta ovat varsin kovia ajettavia aallokossa.
Myöskään tehovertailu vertailu sisäperä vs. perämoottori ei ole kovin mielekästä.
Vastaavan tehoinen perämoottorivene saadaan kulkemaan helposti 5 solmua enempi,
kuin sama vene samantehoisella sisäperäkoneella, koska perämoottori on yleensä
huomattavasti kevyempi ja sen kanssa voidaan pelata erilaisilla rikikorkeuksilla. 200hv
teholukassa painoero perämoottorin eduksi on n. 200kg. Toki sisäperänkin rikikorkeutta
voidaan muuttaa, mutta se vaatii huikean määrän työtä, kun vetolaitteen asennusaukkoa peräpeilissä
joudutaan modifioimaan yms. Pääsääntöisesti saman tehoinen perämoottori samassa veneessä
yleensä on huomattavasti suorituskykyisempi vastaavan tehoiseen sisäperään
verrattuna.
Mun edesmennyt DC oli varustettu 175hv kampiakselitehon antavalla 4.3L V6 sisäperällä.
Potkuriakselitehoa tuo kone antaa Alpha 1 vetarilla vain 155hv valmistajan mukaan. Veneessä
oli syvä 21-asteinen V-pohja ja painoa oli reilut 1200kg. En itsekään pitänyt rungon
huippunopeusominaisuuksia erityisen hyvinä, mutta rungon muodot koneteho huomioiden
37 solmun huippunopeus oli ihan kohtuullinen, surkeaksi en sitä sanoisi. Syvä V-pohja
vaan on aika raskaskulkuinen, sille ei voi mitään. Toisaalta, mitä tekee huippunopeudella, jos sitä
ei voi käyttää, kuin aivan tyynessä kelissä?
Vertailun vuoksi, Kippari-lehdessä on testattu Coronetin 21 DC:tä, jossa on ollut 4,3L V6 175hv
MerCruiser sisäperä. Kone muuten antaa 205hv kampiakaselilta... Itse pidän tuon Coronetin
aallokkoajo-ominaisuuksia todella mainioina, suht. syvä V-yhdistettynä reilut 1500kg painoon.
Anyway, huippua saivat siitä rapiat yli 30 solmua. Nyt ei ole artikkelia käsillä, mutta olisiko huippunopeus
parhaalla teräspotkurilla ollut jotain 32 solmun luokkaa.
Se muuten kannattaa vielä huomioida, että ihmisillä yleensä on tapana ilmoittaa veneidensä huippunopeudet
varsin optimistisestä. Varsin usein mittaukseen käytetyt lokit ovat aika epätarkkoja, saattavat valehdella
pari solmua suuntaan jos toiseenkin. Itse pitäisin keskenään vertailukelpoisina GPS:n (pidempiaikainen
keskiarvo)
tai tutkan antamaa lukemaa. Voihan veneen tietysti riisua kaikista varusteista, ajaa yksin tankki lähes tyhjänä
myötätuuleen ja sanoa sen jälkeen, että olen mitannut veneeni kulkevan +40 solmua, vaikka normaalioloissa
vene saadaan kulkemaan vain jotain 37 solmua kuormattuna ja tankki täynnä. Iihmisillä vaan on usein tapana
ilmoittaa veneidensä huippunopeuksia aika optimistisesti.
No niin, nyt ollaan taas eksytty aika pitkälle alkuperäisestä aiheesta ja on syytä lopettaa, ennenkuin mopo
karkaa
lopullisesti käsistä. Aihe vaan on niin pirun mielenkiintoinen...
>
>
> En tiedä, oliko kyseessä Trophy vai Capri, itse oletin jälkimmäisen,
> sillä en tiennyt, että samalla numerosarjalla myydään muutakin.
>
> Joakim
Kuten myös...
Hyvää kesää vaan kaikille veneilijöille. Älkää imaisko ylimääräisiä esineitä hengityselimiin tämän kirjoituksen
vuoksi, se ei ole sen tarkoitus.
I.L.
Joakim Majander
> Joakim Majander wrote:
>
> Esim. takavuosien Flipperit eivät mielestäni ole erityisen mairittelevia veneitä
> ajo-ominaisuuksien suhteen vaikka kulkevatkin kivasti pienellä teholla. Niissä
> on melko loiva V-pohja jonka siivittämänä päästään hyviin huippunopeuksiin,
> mutta ovat varsin kovia ajettavia aallokossa.
Totta. Lisäksi ainakin joissain malleissa esim. kajuutta heilui kevyen
rakenteen vuoksi hurjan tuntuisesti aallokossa.
>
> Myöskään tehovertailu vertailu sisäperä vs. perämoottori ei ole kovin mielekästä.
> Vastaavan tehoinen perämoottorivene saadaan kulkemaan helposti 5 solmua enempi,
Onhan perämoottori tietysti kevyempi, mutta yli 1000 kg:n
yhdistelmässä huippunopeus ei kovinkaan montaa solmua muutu 100-200
kg:stä.
En itsekään pitänyt rungon
> huippunopeusominaisuuksia erityisen hyvinä, mutta rungon muodot koneteho huomioiden
> 37 solmun huippunopeus oli ihan kohtuullinen, surkeaksi en sitä sanoisi. Syvä V-pohja
> vaan on aika raskaskulkuinen, sille ei voi mitään. Toisaalta, mitä tekee huippunopeudella, jos sitä
> ei voi käyttää, kuin aivan tyynessä kelissä?
Tuo surkea oli kyllä liian voimakas sana. Ihmiset käyttävät veneitään
kovin eri tavoin ja arvostavat eri asioita. Maassa, jossa bensa ja
koneet ovat kalliita arvostaa sitä, että pienelläkin koneella pääsee
hyvään vauhtiin. Aika harva tekee matkaa yli 25 s nopeudella ja yli 35
s huipuilla on vain hupiarvo. Tuskin pääsit tuolla veneellä 1,0 l/mpk
kulutukseen, kuten me huomattavasti raskaammalla ja tilavammalla
Sevenillä. Tosin ei sillä kulutuksellakaan ole niin väliä, jos alkaa
miettimään pääomakuluja, josta tuleekin liian nopeasti siihen
tulokseen, että veneily on inhottavan kallista.
>
> Vertailun vuoksi, Kippari-lehdessä on testattu Coronetin 21 DC:tä, jossa on ollut 4,3L V6 175hv
> MerCruiser sisäperä. Kone muuten antaa 205hv kampiakaselilta... Itse pidän tuon Coronetin
> aallokkoajo-ominaisuuksia todella mainioina, suht. syvä V-yhdistettynä reilut 1500kg painoon.
> Anyway, huippua saivat siitä rapiat yli 30 solmua. Nyt ei ole artikkelia käsillä, mutta olisiko huippunopeus
> parhaalla teräspotkurilla ollut jotain 32 solmun luokkaa.
Aika yllättävää, kun ko. veneelle luvattiin aikoinaan 33 s 165 hv ja
38 s 188 hv koneella. Huijasiko maahantuoja noin pahasti vai onko
nykyiset koneet kesympiä? Mitäs nykyinen suomalainen valmistaja lupaa?
Näkemäni 21 DC:t ovat kyllä kulkeneet ihan mukavasti tolla 165 hv
koneella.
>
> Se muuten kannattaa vielä huomioida, että ihmisillä yleensä on tapana ilmoittaa veneidensä huippunopeudet
> varsin optimistisestä.
Totta. Itse olen viimeiset 15 vuotta mitannut nopeudet kartasta
mitatulla 600 m suoralla (kivilaiturista niemenkärkeen), joten
lienevät ainakin keskenään vertailukelpoisia.
Joakim
Ilkka Leinonen
Joakim Majander wrote:
> Ilkka Leinonen <it...@yahoo.com> wrote in message news:<3CF20C31...@yahoo.com>...
> > Joakim Majander wrote:
> >
>
> > Esim. takavuosien Flipperit eivät mielestäni ole erityisen mairittelevia veneitä
> > ajo-ominaisuuksien suhteen vaikka kulkevatkin kivasti pienellä teholla. Niissä
> > on melko loiva V-pohja jonka siivittämänä päästään hyviin huippunopeuksiin,
> > mutta ovat varsin kovia ajettavia aallokossa.
>
> Totta. Lisäksi ainakin joissain malleissa esim. kajuutta heilui kevyen
> rakenteen vuoksi hurjan tuntuisesti aallokossa.
>
> >
> > Myöskään tehovertailu vertailu sisäperä vs. perämoottori ei ole kovin mielekästä.
> > Vastaavan tehoinen perämoottorivene saadaan kulkemaan helposti 5 solmua enempi,
>
> Onhan perämoottori tietysti kevyempi, mutta yli 1000 kg:n
> yhdistelmässä huippunopeus ei kovinkaan montaa solmua muutu 100-200
> kg:stä.
Periaatteessa näin, mutta jostain syystä nimellisteholtaan samanlaiset perä- ja sisäperäkone kulkevat melkolailla
eri tavalla, ainakin kevyemmissä veneissä.
>
>
> En itsekään pitänyt rungon
> > huippunopeusominaisuuksia erityisen hyvinä, mutta rungon muodot koneteho huomioiden
> > 37 solmun huippunopeus oli ihan kohtuullinen, surkeaksi en sitä sanoisi. Syvä V-pohja
> > vaan on aika raskaskulkuinen, sille ei voi mitään. Toisaalta, mitä tekee huippunopeudella, jos sitä
> > ei voi käyttää, kuin aivan tyynessä kelissä?
>
> Tuo surkea oli kyllä liian voimakas sana. Ihmiset käyttävät veneitään
> kovin eri tavoin ja arvostavat eri asioita. Maassa, jossa bensa ja
> koneet ovat kalliita arvostaa sitä, että pienelläkin koneella pääsee
> hyvään vauhtiin. Aika harva tekee matkaa yli 25 s nopeudella ja yli 35
> s huipuilla on vain hupiarvo. Tuskin pääsit tuolla veneellä 1,0 l/mpk
> kulutukseen, kuten me huomattavasti raskaammalla ja tilavammalla
> Sevenillä. Tosin ei sillä kulutuksellakaan ole niin väliä, jos alkaa
> miettimään pääomakuluja, josta tuleekin liian nopeasti siihen
> tulokseen, että veneily on inhottavan kallista.
Ei se kyllä mennyt millään alle 1,0 l/mpk. Oikein tyynessä kelissä taloudellisimmalla nopeudella pääsi n. 1,0
l/mpk kulutukseen, mutta keskikulutus vehkeellä oli jotain 1,3 l/mpk. Kulutus oli yksi syy miksi veneestä luovuin.
Ajelu nykyisellä veneellä on yhtä juhlaa, kun bensaa ei tavallisissa olosuhteissa saa kulumaan yli 0,7l/mpk ja
oikein pihistellen pääsee 0,5l/mpk kulutuksiin nätissä kelissä.
>
>
> >
> > Vertailun vuoksi, Kippari-lehdessä on testattu Coronetin 21 DC:tä, jossa on ollut 4,3L V6 175hv
> > MerCruiser sisäperä. Kone muuten antaa 205hv kampiakaselilta... Itse pidän tuon Coronetin
> > aallokkoajo-ominaisuuksia todella mainioina, suht. syvä V-yhdistettynä reilut 1500kg painoon.
> > Anyway, huippua saivat siitä rapiat yli 30 solmua. Nyt ei ole artikkelia käsillä, mutta olisiko huippunopeus
> > parhaalla teräspotkurilla ollut jotain 32 solmun luokkaa.
>
> Aika yllättävää, kun ko. veneelle luvattiin aikoinaan 33 s 165 hv ja
> 38 s 188 hv koneella. Huijasiko maahantuoja noin pahasti vai onko
> nykyiset koneet kesympiä? Mitäs nykyinen suomalainen valmistaja lupaa?
> Näkemäni 21 DC:t ovat kyllä kulkeneet ihan mukavasti tolla 165 hv
> koneella.
En ole selvittänyt mitä nykyinen maahantuoja sille lupaa nopeutta. Täytyypä katsella, uustuotanto Coronetilla
taisi olla jokin nettisaittikin.
I.L.
Joakim Majander
> En ole selvittänyt mitä nykyinen maahantuoja sille lupaa nopeutta. Täytyypä katsella, uustuotanto Coronetilla
> taisi olla jokin nettisaittikin.
>
> I.L.
>
http://www.coronetboats.fi/ Eivät mainitse suoritusarvoja.
Joakim
Jari Suokas
Laskusi näyttivät menevän aika nappiin. Eilen testailin ja mittailin
nopeuksia eri potkurivaihtoehdoilla. 23" osoittautui oikeaksi - nopeutta
kertyi aika tarkkaan tuo laskemasi 37 s ( GPS ) 4600 r /min. Kuormana oli 2
henkilöä ja
tankki lähes täynnä... Joten kiitoksia avusta.
"Joakim Majander" <Joakim....@fortum.com> wrote in message
news:abbb434d.02052...@posting.google.com...
Ilkka Leinonen
selvisi jos minun ja Joakimin pientä kiistelyä olet seurannut. En olisi millään
uskonut veneesi kulkevan yli 35 solmua, noh, pisteet tästä Joakimille.
Kerrotko vielä minkä merkkisen potkurin hankit ja mikä on veneesi vuosimalli?
I.L.
Joakim Majander
> Jees,
>
> Laskusi näyttivät menevän aika nappiin. Eilen testailin ja mittailin
> nopeuksia eri potkurivaihtoehdoilla. 23" osoittautui oikeaksi - nopeutta
> kertyi aika tarkkaan tuo laskemasi 37 s ( GPS ) 4600 r /min. Kuormana oli 2
> henkilöä ja
> tankki lähes täynnä... Joten kiitoksia avusta.
>
Eipä kestä! Hyvä, että oikea potkuri löytyi. Kerro vielä nopeus ja
kierrosluku muillakin kokeilemillasi potkureilla.
Joakim