Paljonkohan mahtaa tulla materiaalikuluja tuollaiselle 8,6 metrin
vaneriepoksikatille? Onko mitään syytä miksi kannattaisi / ei kannata
rakentaa venettä vanerista ja epoksista?
Miten ihmeessä valmiin veneen saa kuljetettua vesille, kun leveyttä on
useampi metri? Pystyasennossa kuorma-auton lavalle?
http://www.ikarus342000.com/P86cat.htm
--
Jaakko Holster
/* PGP key at http://iki.fi/holster/gpg.pub
Koulukatu 32 C 35, FIN-90100 Oulu
holster at iki fi +358 41 436 0880 */
Yksi työkaverini aloitti ja sai muuten vielä valmiiksikin moisen projektin.
Maraani ei nyt ollut ihan tuota kokoluokkaa, mutta jotain 22...24 jalkaa
pituutta sillekin tuli. Herra vietti kirjastossa jonkunkin hetken teorioihin
perehtyen ennen kuin aloitti urakan.
Ohjus on tätä nykyä Vanajanvedellä ja hyvin kuulemma kulkee eli rohkeasti
kimppuun vaan. Mielestäni osuvin kysymys asiaan liittyen kuitenkin oli, kun
ostin itselleni viime syksynä Guy 22:n, että eikö minua harmita raahata
mukana sitä muutaman sadan kilon köliä koko ajan? Totesin, että tuulihan sen
mukanaan tähän asti on tuonut, ettei siitä niin kovasti haittaa ole ollut -
pikemminkin hyötyä... :-)
T: Kalle
"Jaakko Holster" <suku...@iki.fi> wrote in message
news:e17kg7$rns$1...@news.oulu.fi...
Tuollainen kompisiitti on ihan hyvä, epoksia on käytetty paljonkin ja
niitä kysymyksiä ja vastauksia löytänee googlella mukavasti. Allergia
taitaa olla ainoa syy mikseivät jotkut tule epoksin kanssa toimeen. Tila
tietysti pitää olla sopivan lämpöinen jne...
Itse laittaisin suunnittelijalle sähköpostia ja kysyisin arvioidut
materiaalikustannukset. Luulisi että tuollaiseen kyselyyn suunnittelija
vastaa. Jos paatti oikein kiinnostaa niin voi sitten maksaa tuon 15
rahaa jolla saa tarkemmat tiedot tavaroista.
Oma veikkaukseni täysin hihasta on 5-10 ke, tuohon sattuu yksi
komposiittipurjelaiva - tosin yksirunkoinen.
Suurin syy vaneriveneiden vähäisyyteen taitaa olla materiaalin
rajoitettu muotoiltavuus: vaneri ei taivu suosiolla kuin yhteen suuntaan
kerrallaan, joten vene täytyy tehdä ns. levittyvistä pinnoista. Jos
konstruktio on siihen suunniteltu, ja silmäsi hyväksyvät hieman
kantikkaan muodon, niin siitä vaan. Monirunkoisissa muoti on
viimeaikoina ollut hieman pois vaneriveneistä suurelta osin siksi, että
lujitemuovi-vaahto sandwichrakenteen saa kevyemmäksi, ja U-mallinen
pohjakin syntyy tuskattomasti.
> Miten ihmeessä valmiin veneen saa kuljetettua vesille, kun leveyttä on
> useampi metri? Pystyasennossa kuorma-auton lavalle?
Taitaa mennä erikoiskuljetukseksi, jos veneesi ei ole kuljetusta varten
purettavissa. Suuressa maailmassa on harrastettu jopa
helikopterikuljetuksiakin. Helpointa olisi perustaa rakennuspaikka veden
äärelle.
> http://www.ikarus342000.com/P86cat.htm
Yleisesti ottaen siistin näköinen peli joskin muutamat seikat hieman
mietityttävät:
- Tuo tasapohja saa aikaan varsin ikäviä iskuja aallokossa. Omani on
pyöreäpohjainen (Firebird), ja siinäkin tärkeimmäksi nopeuden
rajoittajaksi kovan tuulen kryssillä tulee kipparin kantin loppuminen
pohjaiskujen takia.
- Suomalaisiin kesäkeleihin tuo on luultavasti pahasti alirikattu.
Minulla on saman verran purjeita, vaikka vene painaa alle puolet tuosta,
ja lisää tekisi mieli...
- Tuon kölikonstruktion toimivuutta en mene takaamaan.
--
Helikopterista tulikin mieleeni:
http://www.faltbootbasteln.de/fbb-faltkatamaran-scalare.html
Jos ylläkuvattu vehje oli ilmeisen käyttökelpoinen puusta ja
DDR-PVC-muovista tehtynä, niin minkälainen se olisi nykytekniikalla?
Lähtökohtana voisi olla esimerkiksi, se ettei Karibialle mentäessä
tulisi ylipainomaksuja (siis max 60 kiloa) ja aluksessa olisi hytti,
koska hyvät camping-rantsut on aika harvassa.
Tässä on esimerkki ihan kivasta kabiinista:
http://www.faltbootbasteln.de/fbb-segelfaltboot.html
Itselleni vastaten, erikoiskuljetuslupia saa tiehallinnolta ja ilmeisesti
kyseessä on suhteellisen rutiinijuttu. Teoriassa 9x6x3 metrinen katamaraani
ylittää normaalikuljetuksen rajat ainoastaan korkeussuunnassa, riippuen
miten päin runko makaa rekan lavalla. Rekassa pitäisi tietty olla kahden
tonnin nosturi.
> Helpointa olisi perustaa rakennuspaikka veden
> äärelle.
Kieltämättä. Toisaalta jos kuljetuksen järjestymisestä voisi olla varma,
itselläni olisi maaseudulla (200 km merelle) ilmainen rakennuspaikka.
> - Suomalaisiin kesäkeleihin tuo on luultavasti pahasti alirikattu.
Tarkoitus olisikin purjehtia jonnekin välimeren maisemiin ja jättää paatti
lämpimille vesille :) Kuinkahan suurille merille tuollaisella 28 jalan
katilla uskaltaa? Atlantihan on ylitetty pienemmälläkin paatilla, mutta ei
tässä nyt mitään äärimmäistä extriimiä tavoitella.
Kysehän oli siis tästä konstruktiosta:
http://www.ikarus342000.com/P86cat.htm
Mielenkiintoinen on tämäkin, joskaan ei vanerirakenteinen:
http://www.wallerdesign.com.au/wal880.html
Perustuiko vene valmiisiin piirustuksiin vai oliko ihan omaa suunnittelua?
> Ohjus on tätä nykyä Vanajanvedellä ja hyvin kuulemma kulkee eli rohkeasti
> kimppuun vaan. Mielestäni osuvin kysymys asiaan liittyen kuitenkin oli,
> kun ostin itselleni viime syksynä Guy 22:n, että eikö minua harmita
> raahata mukana sitä muutaman sadan kilon köliä koko ajan? Totesin, että
> tuulihan sen mukanaan tähän asti on tuonut, ettei siitä niin kovasti
> haittaa ole ollut - pikemminkin hyötyä... :-)
Yksi- vs. monirunkoväittelyjä on käyty varmaan tuhat, mutta minusta
katamaraani vaikuttaa paremmalta seuraavista syistä:
+ ei juuri kallistele
+ "uppoamaton"
+ tuplasti yksirunkoista nopeampi
+ olematon syväys
+ reilut asuintilat (vene == asunto)
- kaatumisriski (joskin erittäin pieni)
- tärähtelee ja pomppii yksirunkoista enemmän
- kenties hiukan työläämpi rakentaa
Jos katamaraani on niin erinomainen, niin
miksi niitä ei oikein näe kellään?
Nopeudesta - ei nuo matkapullerokatamaraanit mitään raketteja ole.
Huonoja luovimaan ja kovalla kelillä ei niillä uskalla ajaa lujaa.
Kallistelusta - pituussuntainen nöykkiminen on paljon epämielyttävämpää
kuin tasainen kallellaan olo.
Asuttavuus on pituuteen nähden hyvä, mutta jos vertaa
satamapaikkamaksuun, niin hotelli voi tulla halvemmaksi, ainakin
Välimerellä.
Kaatumisriskistä: se on koko ajan mielessä. Köliveneellä ei koskaan.
Onhan isot kilpakatit komeita katsella, mutta se on jo ihan eri vehje.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
> Yksi- vs. monirunkoväittelyjä on käyty varmaan tuhat, mutta minusta
> katamaraani vaikuttaa paremmalta seuraavista syistä:
>
> + ei juuri kallistele
> + "uppoamaton"
> + tuplasti yksirunkoista nopeampi
> + olematon syväys
> + reilut asuintilat (vene == asunto)
Noista plussista osa sulkee toisensa pois, katti jossa on reilut
asuintilat ei ole enää mikään erityisen nopea ja sama kääntäen.
Ja kattikin kallistelee, ainakin kaikki joiden kyydissä on tullut oltua.
IMHO katin kallistelemisessa on kaikkein inhottavinta liikkeiden nopeus.
Painavempi kölivene kulkee enemmän tai vähemmän tasaisesti kallellaan
koko ajan ja kallistuskulman muutokset ovat suht rauhallisia.
Kateissa taas oman kokemuksen mukaan kuljetaan aaltojen ja tuulen mukaan
koko ajan vaihtelevasti (ei välttämättä loogiseen suuntaan) kallellaan
ja liikkeet voivat olla pienemmästä massasta ja suuresta oikaisevasta
momentista johtuen hyvinkin rajuja. Tyyliin ensin noustaan ylös että
polvet notkuu ja seuraavaksi sitten lattia häviää jalkojen alta :-/
>
> - kaatumisriski (joskin erittäin pieni)
> - tärähtelee ja pomppii yksirunkoista enemmän
> - kenties hiukan työläämpi rakentaa
Tuo kaatumisriski on kyllä syytä pitää mielessä koko ajan. Katit kun
eivät yleensä kaaduttuaan nouse enää takaisin pystyyn. Ja se kaatuminen
ei välttämättä tapahdu sivullepäin niinkuin luulisi. Hiukan kovemmassa
kelissä ja sopivalla tuulensuunnalla katin saa nurin keulankin kautta
(itse tosin kokeillut vain Hobiella...)
Yksi katin huono puoli jota ei hirveästi mainosteta on sen olematon
kääntyvyys. Matkakateilla varsinkin joutuu vastakäännöksen heittämään
myötäisen kautta jossa on omat juttunsa. Samoin ahtaassa satamassa ilman
kahta moottoria joutuu repimään hiuksia.
Vielä yksi miinus joka kannattaa ottaa huomioon (varsinkin matkakateissa
joissa usein yritetään nukkuakin) on aallokon metelöinti keskisiltaa vasten.
No, onhan noissa plussiakin: Ovat suht helppoja rakentaa
uppoamattomiksi, mutta eivät sitä ole välttämättä oletuksena.
Kölirakenteesta riippuen kateissa on usein varsin pieni syväys, helppo
rantautua luonnonsatamiin. Ja vuorovesialueilla ei tarvitse murehtia
veneen kaatumisesta jos joutuu laskuveden aikaan kuivalle maalle.
minun 2c
t:ro
> + tuplasti yksirunkoista nopeampi
Pitää ollakin nopeampi, kun ei nouse yhtä paljon tuuleen?
> + reilut asuintilat (vene == asunto)
Matala on maja. Kumarassa on hankala kulkea.
> - tärähtelee ja pomppii yksirunkoista enemmän
Eli väsyttää pidemmällä matkalla.
Dag Stenberg
(joka ilmeisesti on heittänyt kata- tai trimaraaniajatukset mielestä)
Nopeusetu kompensoinee huonomman nousukulman. (Varma tieto
nettifoorumeilta...)
>> + reilut asuintilat (vene == asunto)
>
> Matala on maja. Kumarassa on hankala kulkea.
Pienenkin matkakatin (alle 30 ft) ponttooneissa on seisomakorkeus, isommissa
myös keskihytissä. Sitäpaitsi välimeren auringossa voi oikaista selkää
kannella :)
>> - tärähtelee ja pomppii yksirunkoista enemmän
>
> Eli väsyttää pidemmällä matkalla.
Tämä on helppo uskoa. Joku joka on kokenut katin kyytiä (Dag?), voisi kertoa
tästä lisää.
t:ro
Jos puhutaan ~30 jalkaisista veneistä, eiköhän se tilavakin katti ole
selvästi yksirunkoista nopeampi. Toisaalta huvipurjehduksessa nopeus tuskin
on mikään ykkösprioriteetti. Purjehtiessa ollaan perillä kun vene irtoaa
laiturista, vai miten se meni...
> ja liikkeet voivat olla pienemmästä massasta ja suuresta oikaisevasta
> momentista johtuen hyvinkin rajuja. Tyyliin ensin noustaan ylös että
> polvet notkuu ja seuraavaksi sitten lattia häviää jalkojen alta :-/
Auts, ei kuulosta hyvältä. Kuinka isossa veneessä olet tämän kokenut?
> Tuo kaatumisriski on kyllä syytä pitää mielessä koko ajan.
Jostain luin, että suhteessa veneiden määrään kattien kaatuminen on yhtä
harvinaista kuin yksirunkoisen uppoaminen. Todellisuudessa tilastoilla ei
tietty ole paljon väliä - onnettomuus voi sattua veneellä kuin veneellä.
> Yksi katin huono puoli jota ei hirveästi mainosteta on sen olematon
> kääntyvyys. Matkakateilla varsinkin joutuu vastakäännöksen heittämään
> myötäisen kautta jossa on omat juttunsa. Samoin ahtaassa satamassa ilman
> kahta moottoria joutuu repimään hiuksia.
Perätuupparilla luulisi satamassa pujottelunkin onnistuvan. Aika yleinen
ratkaisu alle 30 jalkaisissa.
> Vielä yksi miinus joka kannattaa ottaa huomioon (varsinkin matkakateissa
> joissa usein yritetään nukkuakin) on aallokon metelöinti keskisiltaa
> vasten.
> Kölirakenteesta riippuen kateissa on usein varsin pieni syväys, helppo
> rantautua luonnonsatamiin. Ja vuorovesialueilla ei tarvitse murehtia
> veneen kaatumisesta jos joutuu laskuveden aikaan kuivalle maalle.
Hyviä pointteja.
Nyt kiinnostaisi tietää kuinka monta matkakattien kaatumista tapahtuu
vuosittain maailmassa?
Lauri
>>ja liikkeet voivat olla pienemmästä massasta ja suuresta oikaisevasta
>>momentista johtuen hyvinkin rajuja. Tyyliin ensin noustaan ylös että
>>polvet notkuu ja seuraavaksi sitten lattia häviää jalkojen alta :-/
> Auts, ei kuulosta hyvältä. Kuinka isossa veneessä olet tämän kokenut?
Oli vajaa seitsenmetrinen trampoliinikatti jossa kummassakin rungossa
pienet kajuutat. Myönnetään ettei varsinaisesti matkustuslaite ;-)
Mutta liikkeiden rajuus yllätti, samoin liikkeiden omituiset suunnat.
Köliveneessä liike tapahtuu lähinnä ylös/alas-suunnassa ja jossain
määrin nyökkimisenä. Tuo taas liikkui aalloista riippuen varsin nopeasti
ihan mihin tahansa suuntaan, tavalla jota oli vaikea ennakoida. Teki
liikkumisesta melko vaikeaa...
>>Tuo kaatumisriski on kyllä syytä pitää mielessä koko ajan.
> Jostain luin, että suhteessa veneiden määrään kattien kaatuminen on yhtä
> harvinaista kuin yksirunkoisen uppoaminen. Todellisuudessa tilastoilla ei
> tietty ole paljon väliä - onnettomuus voi sattua veneellä kuin veneellä.
Yritin googlettaa jotain tilastoja, ei nopeasti löytynyt. Tuo on aika
monipiippuinen juttu: Yksirunkoisen uppoamista voi ennaltaehkäistä
pitämällä veneen läpiviennit jne. kunnossa ja pysymällä pois kiviltä.
Katin kaatuminen taas riippuu lähinnä keleistä ja niihinhän tunnetusti
on vaikea vaikuttaa ,-) Katamaraanin kaatumisesta tekee ikävän taas se,
että kaatuneen [isomman] katamaraanin nostaminen takaisin pystyyn on
miltei mahdotonta.
>>Yksi katin huono puoli jota ei hirveästi mainosteta on sen olematon
>>kääntyvyys. Matkakateilla varsinkin joutuu vastakäännöksen heittämään
>>myötäisen kautta jossa on omat juttunsa. Samoin ahtaassa satamassa ilman
>>kahta moottoria joutuu repimään hiuksia.
> Perätuupparilla luulisi satamassa pujottelunkin onnistuvan. Aika yleinen
> ratkaisu alle 30 jalkaisissa.
Edelleen katti kääntyy huonosti myös purjehdittaessa. Asia joka
vaikuttaa mm. luovimiseen. Välimerellä hiukan eri asia, mutta esim.
täkäläisen saariston vaihtelevissa ja heikohkoissa tuulissa vaikeuttaa
elämää aika paljon... Ellei sitten ota sitä perämoottoria avuksi joka
vendassa :-)
t:ro
Sen enempää väittelemättä, alla on hyvä yhteenveto yksi- ja monirunkoisten
eduista ja haitoista tavallisen matkapurjehtijan kannalta.
http://www.bayacht.com/mono-cat.htm
Summasummarum, eiköhän runkojen määrä ole loppujen lopuksi henkilökohtainen
mieltymys - kaikki veneet tarjoavat omat nautintonsa, ihmiset vain saavat
kiksejä eri jutuista.
http://www.f-boat.com/safety/index.html
"The capsize rate appears to be averaging around 0.2% or three or four per
year for racers, whereas a rate more like 0.05% applies to cruisers."
(Valta)meressä kelluva roju lienee vaarallisinta. Ja isot nisäkkäät.
> Katin kaatuminen taas riippuu lähinnä keleistä ja niihinhän tunnetusti
> on vaikea vaikuttaa ,-)
... mutta aina voi pysyä satamassa ja seurata säätiedotuksia.
> Katamaraanin kaatumisesta tekee ikävän taas se,
> että kaatuneen [isomman] katamaraanin nostaminen takaisin pystyyn on
> miltei mahdotonta.
Joskin helpompaa kuin merenpohjasta nostaminen :-)
Aika hassua miettiä näitä worst case -skenaarioita, kun tilastollisesti
lienee kuitenkin suurempi riski kuolla autokolarissa tai syöpään. Hiukan
sama juttu kuin lento-onnettomuuksissa.
tässä ainakin yksi
http://www.zone-videos.net/video-1150-catamaran.html
Matkakatin nopeudesta. 2003 ACR-ppurjehduksessa Kanaria- St Lucia oli
pari ekaa päivää kovaa vastatuulta. n. 60 -jalkaiselta matkakatilta meni
liki viikko, että sai neidän 48-jalkaisen yksirunkoveneen kiinni. Tuuli
oli optimi myötäinen 8-14 m/s. Eikä paatti silloinkaan mennyt
heittämällä ohi.
Joskus Kotkan meripäivillä oli yksi kohtalaisen iso n. 30-36 ft
huvi-katamaraani, jonka piti olla nopea. Jäi jo kevyen tuulen kryssillä
44-jalkaiselle veneellemme eikä sen koommin saavuttanut meitä.
Tuon kaatumisriskin vuoksi matkakatit ovat aika alirikattuja.
Hyvä turvavaruste on asentaa katin runkoihin avattavat luukkut, jotka
ovat veden pinnan yläpuolella, oli katti vedessä kummin päin tahansa.
Joku niistä tykkää, yksi on kirjoittanut kirjankin, kun perhe kiersi
maapallon Kap Hornin kautta retkikatilla.
No en ole kokeillut. Minun piti rakentaa trimaraani, mutta poika arveli
ettei siitä tule mitään ennenkuin hän on eläkkeellä. Sen piti olla
kokoontaitettava 9-metrinen... Minulle oli myös luvassa kaksi Tornadon
runkoa, joista olisi voinut tehdä vaikkapa sivuponttoonit. Tästä on nyt
parikymmentä vuotta ja olen alkanut arvostaa sitä, ettei koko ajan
tarvitse pomppia. Nimittäin yksirunkoinenkin saattaa väsyttää, kun
Itämeren aallot aikansa keikuttavat, saatikka vierestä näkemäni monirunkoiset.
Rättätää.
Dag Stenberg
Yhdyn Jaakko H:n summasummarumiin.
Minun henkilökohtainen mieltymys katamaraaneihin on
kielteinen. Ainoa henkilökohtainen kokemus ko laitteisiin
oli kevyellä laitteella purjehtiessani se, etten saanut sitä
tuulen kiihtyessä tekemään vastatuulikäännöstä. Se vain
stoppasi käännöksen ja palasi takaisin. Myötätuulikäännöstä
en uskaltanut tehdä. Sain sen kääntymään lopulta siten,
että kun laite stoppasi käännöksessä, heitin peräsimen
vastakkaiselle puolelle, jolloin se peruuttamalla suoritti
käännöksen loppuun.
Laiturinaapurilla oli kymmenmetrinen katamaraani, jolla
se yritti hyvässä myötätuulessa hakeutua pilttuuseehensa.
Perässä oli 20 hv perämoottori, jolla se kokeili ennen
ahtaaseen satamaan tuloa paatin jarruuntumista (onneksi).
Ei onnistunut. Joutui redillä pudottamaan ankkurinsa ja
yöpymään veneessä.
Luulisin mahani menevän sekaisin jo ajatuksesta mennä
tuntemattomaan satamaan katamaraanilla. Olen nähnyt
niin monta satamaa ja yhtä monta ahdasta paikkaa, että
vain (evä)köliveneellä siellä olen paikkani saavuttanut
(puhumattakaan paatin leveyden tuomasta haitasta).
MSa
> Tarkoitus olisikin purjehtia jonnekin välimeren maisemiin ja jättää paatti
> lämpimille vesille :) Kuinkahan suurille merille tuollaisella 28 jalan
> katilla uskaltaa? Atlantihan on ylitetty pienemmälläkin paatilla, mutta ei
> tässä nyt mitään äärimmäistä extriimiä tavoitella.
>
> Kysehän oli siis tästä konstruktiosta:
>
> http://www.ikarus342000.com/P86cat.htm
>
> Mielenkiintoinen on tämäkin, joskaan ei vanerirakenteinen:
>
> http://www.wallerdesign.com.au/wal880.html
>
Saattaisi olla kohtuullinen saaristo/rannikkopurjehdusvehje kauniilla
säällä, itse en umpikeulakantisella missään tapauksessa lähtisi
avomerelle. On vaan jumalattoman painava tämäkin konstruktio: 1970-luvun
raskasuppoumaiset IOR-puolitonnarit painoivat saman verran
painoköleineen, pituutta 9 metriä.
--
Ongelmaksi muodostuu, että katti ei ole aina nopeampi. Kevyellä tuulella
määräävä tekijä on kitkavastus, joka on suoraan märkäpinnasta
riippuvainen, ja sitähän pitkässä kapeassa katissa on suhteessa enemmän
kuin pallomaisemmassa yksirunkoisessa. Todellista nopeuseroa
monirunkoisen eduksi alkaa syntyä vasta, kun yksirunkoinen rupeaa
jämähtämään aaltovastukseen jossain runkonopeuden tienoilla.
--
Pikku kokoelma silmään ottaneita kommentteja:
>Jos puhutaan ~30 jalkaisista veneistä, eiköhän se tilavakin katti ole
>selvästi yksirunkoista nopeampi. Toisaalta huvipurjehduksessa nopeus tuskin
>on mikään ykkösprioriteetti.
....
>Jostain luin, että suhteessa veneiden määrään kattien kaatuminen on yhtä
>harvinaista kuin yksirunkoisen uppoaminen. Todellisuudessa tilastoilla ei
>tietty ole paljon väliä - onnettomuus voi sattua veneellä kuin veneellä.
....
>Perätuupparilla luulisi satamassa pujottelunkin onnistuvan. Aika yleinen
>ratkaisu alle 30 jalkaisissa.
Älä ota millään lailla henkilökohtaisena, ethän.
Eiköhän, luulisin, jostain luin... -alkuiset kysymykset ovat hyviä. Jos
edes hiukan tosissasi harkitset tuollaisen veneen rakentamista niin
hankkiudu purjehtimaan sellaisella, mielellään pitemmäksi aikaa. Vaikka
pari kolme viikkoa Välimerellä vuokrakatilla voi tulla hintoihinsa, niin
se raha varmasti tulee säästettyä takaisin tuon kokoista venettä
rakentaessa. Sen jälkeen tiedät mikä on oleellista, tiedät miten vehje
toimii, osaat jo arvioida mitä tekisit toisin ja ennen kaikkea ehdt
hakemaan näkemyksen siitä, mikä on oleellista ja mikä ei.
Jos rupeat vaan suuren innostuksen vallassa rakentamaan (niinkuin usein
käy) niin jämähdät kymmeniä kertoja täysin epäoleellisiin asioihin joista
jonkunlaisella katin purjehdus- ja asumiskokemuksella selviäisi melkein
ajattelematta. Kirjoista ei opi kaikkea, ei läheskään.
Esim. nyt vaikka se, että jos tommosta vekotinta rakentaa kolme neljä
vuotta ja syytää siihen kymmeniätuhansia euroja ja tuhansia tunteja niin
yks erikoisleveä kuljetus on hyttysen kakkaa siinä rinnalla :)
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Jaakko Holster wrote:
> + tuplasti yksirunkoista nopeampi
Oikeammin sanottuna katamariini voidaan tehdä nopeammaksi kuin
yksirunkoinen paatti. Katilla rungot voidaan tehdä kapeiksi vakauden
kärsimättä. Ongelmaksi vain muodostuu tilat runkojen sisällä
lyhyehköissä kateissa. Eli kisavene, jossa tiloja ei suuremmin ole, on
kattina todella nopea. Mutta kun tehdään tuollainen matkavene, pitää
rungot pullistaa tilojen takia niin leveiksi että katin nopeushyöty häviää.
Pitkissä kateissa tilaa alkaakin jo saamaan runkoihin mukavasti, ja
silloin hyödyt ovatkin jo paremmat.
Lisäksi tuo Icarus KD 860 on tehty rakennusteknisistä syistä
kovakylkisenä. Yksirunkoinen paatti jopa hyötyy kovakylkisyydestä, mutta
katamariinissa hyötyä ei käsittääkseni ole, vaan rungon pohja
kannattaisi tehdä pyöreäksi.
Toisin sanoen tuo katti ei varmasti ole tuplasti yksirunkoista nopeampi.
> - kenties hiukan työläämpi rakentaa
Kun rakennusmenetelmä on tällainen vanerilevyistä kasattava, merkittävä
aika menee veneen kasaamiseen niistä palasista, eikä palasten koolla ole
suurta merkitystä. Katissa joudut tekemään kaksi runkoa, kahdet laipiot
jne. Katamariinin rakennus viekin siksi suunnilleen kaksinkertaisen ajan
yksirunkoiseen verrattuna.
Veneitä monesti vertaillaan pituuden perusteella, mutta katin ja
yksirunkoisen välillä pitäisi vertailukohtana olla reilusti pidempi
yksirunkoinen jotta vertailukohta olisi työmäärän ja materiaalin
puitteissa sama.
Katit ovat varmasti hyviä monessakin suhteen, mutta tuon koko-asia ja
rakennusaika ovat niitä suurimpia ongelmia kun itse huvikseen piirtelin
katamariineja.
Ehkä kuitenkin pirtelit katamaraaneja?
Dag Stenberg
Heh, juu - niinkin on saattanut käydä... Mitenköhän tuo taivutus menikin
hiukka heikosti ?
Toisaalta - kunnia kaikille ennakkoluulottomille rakentajille.
Ilman heitä ei olisi mm. upeaa Wasa-varvettia Tukholmassa eikä Dunckerin
tarinoita meillä suomessa.
K
K
Kun liikutaan laivojen käyttämiä reittejä, on törmääminen romuun tms. on
varteenotettava riski. Kontteja putoilee, iloluontoiset matkustajat
pudottelevat jopa pelastuslauttoja mereen. Valaatkin tuntuvat viihtyvän
sopivasti reitin varrella. 30-jalkaiselle paatille törmäys ei
välttämättä ole ongelma. Veneen koon ja nopeuden kasvaessa vauriotkin
suurenevat.
Avomerellä on sellainen kumma ominaisuus, että kaksi kappaletta osuu
toisiinsa kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten. Merellä on eri olosuhteista
johtuen näkymättömiä polkuja, joita pitkin liikutaan ja pieniäkin
aika-aukkoja, joissa kohdataan yhtäaikaa.
Laivojen käyttämistä isoympyräreiteistä on olemassa valmiita karttoja.
Huviveneen kannattaa ajaa tällaisen isoympyräreitin vierellä. Seuraava
kohtaamistodennäköisyys on saarien lähistöllä kalastusalukset.
Itämerelläkin tämä pätee. Laivat pysyvät aika tiukasti sen edelllisen
matkan lyijykynäviivan sisällä ja kalastusalukset matalikkojen ja
rannikoiden lähistöllä.
Biskajakin ylitetään aika vakioreittiä.
Nämä ovat varsinkin yksin purjehdittaessa huomioitavia seikkoja.
--
> Yksi- vs. monirunkoväittelyjä on käyty varmaan tuhat, mutta minusta
> katamaraani vaikuttaa paremmalta seuraavista syistä:
>
> + ei juuri kallistele
> + "uppoamaton"
> + tuplasti yksirunkoista nopeampi
> + olematon syväys
> + reilut asuintilat (vene == asunto)
>
> - kaatumisriski (joskin erittäin pieni) - tärähtelee ja pomppii
> yksirunkoista enemmän - kenties hiukan työläämpi rakentaa
Oma listani on:
- ei nouse tuuleen (hidas ja joutuu käyttämään usein konetta), onneton
luovia.
- käyttätyy erittäin ikävävästi aallokossa, varsinkin vasta-aallokossa
- vasta aallokko hakkaa pohjaa, hirveä meteli
+ reilut tilat
+ kulkee hyvin sivumyötäisesä
Purjehdin muutama kuukausi sitten katila 8 päivää ja se oli
pettymys.
- PP
> Oli vajaa seitsenmetrinen trampoliinikatti jossa kummassakin rungossa
> pienet kajuutat. Myönnetään ettei varsinaisesti matkustuslaite ;-)
> Mutta liikkeiden rajuus yllätti, samoin liikkeiden omituiset suunnat.
> Köliveneessä liike tapahtuu lähinnä ylös/alas-suunnassa ja jossain
> määrin nyökkimisenä. Tuo taas liikkui aalloista riippuen varsin
> nopeasti ihan mihin tahansa suuntaan, tavalla jota oli vaikea ennakoida.
> Teki liikkumisesta melko vaikeaa.
Itse koin saman matkakatilla, joten on mielestäni
peruskonstruktion ominaisuus. Kokemukseni perusteella
hankkisin monohulin.
- PP
Näin juuri kirjoitellaan, kun on kyse seikkailukertomuksesta, perustuuko
kirjoituksesi kokemukseen, mielikuvitukseen, vaiko lukemaasi
sankaritarinaan?
>
>
Seuraava
> kohtaamistodennäköisyys on saarien lähistöllä kalastusalukset.
> Itämerelläkin tämä pätee. Laivat pysyvät aika tiukasti sen edelllisen
> matkan lyijykynäviivan sisällä ja kalastusalukset matalikkojen ja
> rannikoiden lähistöllä.
Tuohon auttaa yleensä tähystys ja väistämissääntöjen noudattaminen.
> Biskajakin ylitetään aika vakioreittiä.
Vakioreittiä ei ole, mikäli olet liikkeellä purjealuksella, laivatkin voivat
olla matkalla eri satamiin Biskajan rannoilla.
K
En toki, kriittiset kommentit ovat arvokkaimpia.
> Eiköhän, luulisin, jostain luin... -alkuiset kysymykset ovat hyviä. Jos
> edes hiukan tosissasi harkitset tuollaisen veneen rakentamista niin
> hankkiudu purjehtimaan sellaisella, mielellään pitemmäksi aikaa.
Erittäin hyvä idea ennen rakentamisen aloittamista, mutta oma projektini on
vasta taustatiedon hankkimisvaiheessa eli pengotaan nettiä (ml. nyyssit).
> Jos rupeat vaan suuren innostuksen vallassa rakentamaan (niinkuin usein
> käy) niin jämähdät kymmeniä kertoja täysin epäoleellisiin asioihin joista
> jonkunlaisella katin purjehdus- ja asumiskokemuksella selviäisi melkein
> ajattelematta. Kirjoista ei opi kaikkea, ei läheskään.
Eiköhän tässä pelkästään budjetin kartuttamiseen vierähdä vuosi. Siinä
ajassa ehtii jo pohtia konstruktioita :-)
Tässä kannattaa pitää mielessä että katteja on hyvin monenlaisia, ja
niiden välillä on helposti suurempia eroja kuin yksirunkoisissa.
Vaikka unohdettaisiin vanhat tai muuten vain ammattitaidottomat
konstruktiot, niin voidaan erottaa ainakin kolme pääryhmää:
- Kisakoneet ja sen tyyliset, ensisijaisesti suorituskykyyn panostavat
vehkeet.
- Matkaveneiksi yksityiskäyttöön rakennetut, kohtuulliseen
suorituskykyyn pystyvät
- Charter -katit
Kisakoneissa suorituskykyä riittää ainakin kovemmalla kelillä myös
luovilla peittoamaan useimmat yksirunkoiset, asuttavuus onkin sitten
telttailutasoa ja liikkeet aallokossa keveyden takia rajuja ainakin
pituusuuntaan, ja kaatuminenkin on todellinen riski jos revittelee.
Satamissa syväys on pieni kun vetää kölit ylös, mutta merellä
efektiivinen syväys on suurempi kuin yksirunkoisella: H -vene ei paljon
pikku pompusta hämmästy, mutta nostokölinen ja suojaamattomin peräsimin
varustettu kisakone ei juuri pohjakosketuksia vaurioitta siedä joten
rantojen nuoleminen saa jäädä.
Noissa matkapaateissa se erään tässä keskustelussa esiintyneen web-sivun
näkemys 20% yksirunkoista paremmasta keskimääräisestä suorituskyvystä
tuntuu realistiselta; asuttavuus on jo hieno.
Charter -veneet taas ovat useimmiten jo suunnittelussa pilattuja
ylipainolla ja alirikauksella: vuokraisännän intresseissä on saada
aikaan idioottivarma vehje, jolla asiakkaat eivät edes ehdi tolkuttoman
kauas lähtösatamasta. 8 vuodetta, 4 WC:tä, ilmastointi, isot dieselit ja
silleen.
Vertaa esim Outremer 45 vastaan Lagoon 440: Lagoon painaa 10.5 tonnia,
Outremer 7 tonnia, molemmissa suunnilleen sama purjeala. Ovat muutenkin
aika eri tyylisiä otuksia.
Itse olen viimeiset viisi kesää purjehtinut tuollaista kisakonetyylistä
venettä (www.firebirdcat.com), ainoa suurempi pettymyksen aihe on ollut
heikot hiljaisen tuulen ominaisuudet; minulla tosin on metrin lyhempi
mastokin kuin tuossa nykyversiossa.
--
Shuttle-kateissa on vesilinjan yläpuolelta levenevät rungot ja avoin
bridgedeck. Keskikabiinin puuttuminen keventää rakennetta ja pienentää
ilmanvastusta, joten näiden uskoisi nousevan tuuleenkin. Leveissä rungoissa
on kuitenkin kohtuullisesti asuintilaa ja kannella voi pitää vaikka bileet.
Speksien perusteella mielenkiintoinen konsepti. Käsittääkseni John ei ole
ihan turha äijä alallaan.
http://www.john-shuttleworth.com/Images/Shuttle28_1_1.gif
> Lisäksi tuo Icarus KD 860 on tehty rakennusteknisistä syistä
> kovakylkisenä. Yksirunkoinen paatti jopa hyötyy kovakylkisyydestä, mutta
> katamariinissa hyötyä ei käsittääkseni ole, vaan rungon pohja
> kannattaisi tehdä pyöreäksi.
Jos unohdetaan hydrodynamiikka ja muu rakettitiede, tietääkseni kaareva
pinta on yleensä lujempi kuin tasainen, ja tuo vanerihan on tosiaan vain
yhteen suuntaan kaareutuvaa. Onko siis vanerivene ääriolosuhteissa aina
heikompi kuin pyöreäksi (rimoista) rakennettu?
Muutenkin vaneriveneen jälleenmyyntiarvo taitaa olla pienempi, eikä tuota
KD860-mallia ole kai rakennettu vielä yhtään kappaletta. Liekö siksi
piirustukset puoli-ilmaiset.
> Kun rakennusmenetelmä on tällainen vanerilevyistä kasattava, merkittävä
> aika menee veneen kasaamiseen niistä palasista, eikä palasten koolla ole
> suurta merkitystä. Katissa joudut tekemään kaksi runkoa, kahdet laipiot
> jne. Katamariinin rakennus viekin siksi suunnilleen kaksinkertaisen ajan
> yksirunkoiseen verrattuna.
Voi hyvinkin olla. Periaatteessa toinen runko syntyy nopeammin kuin eka,
mutta huomattava osa ajasta mennee hiontaan ja lasikuidutukseen, joka taas
riippuu lähinnä pinta-alasta. Muutenkin näissä tee-se-itse väsäyksissä
kannattaa kertoa tuntiarviot kahdella jotta saadaan edes jotain
realismia :-)
> Katit ovat varmasti hyviä monessakin suhteen, mutta tuon koko-asia ja
> rakennusaika ovat niitä suurimpia ongelmia kun itse huvikseen piirtelin
> katamariineja.
Joku sanoi, että tietyn pisteen jälkeen jokaisen kahden jalan lisäys
pituuteen kaksinkertaistaa veneen hinnan. Tämä pätee varmasti
rakennusaikaankin - kolmiulotteisessa kappaleessa yhden mitan kasvatus kun
kasvattaa kokonaismateriaalin tarvetta expotentiaalisesti. Mitä enemmän
massaa veneellä, sitä suurempi masto, purjeet ja moottori. Toisaalta homma
voidaan ottaa myös käänteisesti: jos saa muutaman jalan nipistettyä
pituudesta, projekti voi hyvinkin pysyä aisoissa.
Tässä eräs kotimainen projekti, jota on rakentaja kertoo väsänneensä 7
vuotta vapaa-ajallansa. Hienoa jälkeä:
http://www.saunalahti.fi/pekkajlh/boat/index.html
Jos rakentaa huolella ja valitsee sopivan veneen, valmiin tuotteen
jälleenmyyntiarvosta riittänee ihan tekopalkkaakin, että sikäli ei varmasti
hukkaan heitettyä aikaa. Sitäpaitsi harrastus on harrastus, ei sitä
järjellä tarvitse selittää :-)
Lisää asiaa monirunkoisten sukupolvista ja merikelpoisuudesta:
http://www.john-shuttleworth.com/Articles/NESTalk.html
Kokemukseen. Jopa minä vähällä kokemuksella olen molempia joutunut
väistämään.
>>
> Seuraava
>> kohtaamistodennäköisyys on saarien lähistöllä kalastusalukset.
>> Itämerelläkin tämä pätee. Laivat pysyvät aika tiukasti sen edelllisen
>> matkan lyijykynäviivan sisällä ja kalastusalukset matalikkojen ja
>> rannikoiden lähistöllä.
>
> Tuohon auttaa yleensä tähystys ja väistämissääntöjen noudattaminen.
Saa kulkea omassa rauhassa. Ja meille syntisille yksinpurjehtijoille
jopa elinehto.
>> Biskajakin ylitetään aika vakioreittiä.
>
> Vakioreittiä ei ole, mikäli olet liikkeellä purjealuksella, laivatkin voivat
> olla matkalla eri satamiin Biskajan rannoilla.
>
> K
>
On - luovillakin. Ja satamasta toiseen. Usein juuri ne paatit menevät
vakioreittiä.
> Shuttle-kateissa on vesilinjan yläpuolelta levenevät rungot ja avoin
> bridgedeck. Keskikabiinin puuttuminen keventää rakennetta ja pienentää
> ilmanvastusta, joten näiden uskoisi nousevan tuuleenkin. Leveissä rungoissa
> on kuitenkin kohtuullisesti asuintilaa ja kannella voi pitää vaikka bileet.
> Speksien perusteella mielenkiintoinen konsepti. Käsittääkseni John ei ole
> ihan turha äijä alallaan.
Shuttleworth on muutaman tunnetun kisapaatinkin suunnitellut, kymmeniä
veneitä rakennetuksikin saanut ja taatusti tietää mitä tekee. Nuo
avokantiset katit ovat matkapaatiksi varsin urheilullisia vehkeitä;
ainakin yhden Tektron 35:n Atlannin ylitysreissusta purnasivat että oli
pakko hidastaa kymmeneen solmuun että miehistö sai nukuttua :-)
Meikäläisessä ilmastossa avokansivehkeet saattavat kyllä tuntua
ajoittain turhankin avoimilta, kovaa kulkeva katti on varsin märkä laite.
> http://www.john-shuttleworth.com/Images/Shuttle28_1_1.gif
Lähin tuollainen löytyy Hangosta, jos haluaa tarkemmin tutustua.
> Muutenkin vaneriveneen jälleenmyyntiarvo taitaa olla pienempi, eikä tuota
> KD860-mallia ole kai rakennettu vielä yhtään kappaletta. Liekö siksi
> piirustukset puoli-ilmaiset.
Noin yleisesti, jos on tarkoitus uhrata muutama tuhat tuntia veneen
rakentamiseen, niin suunnittelun hinnassa säästäminen on tyhmintä mitä
voi tehdä. Itserakennetun jälleenmyyntiarvo on aina kysymysmerkki, mutta
paras konsti sen varmistamiseen on tunnettu suunnittelija. Noin
yleisesti monirunkoisten ongelmana on pieni ostajakunta, joten venettä
ei välttämättä saa myytyä maan rajojen sisällä; omanikin ostin Ruotsista.
Rakentamiselle voi tietysti vaihtoehtona harkita myös käytetyn
ostamista, jos sattuu lompakko sietämään.
Oletko katsonut
http://kotisivu.mtv3.fi/sctl/ ?
--
Kontteja, pelastuslauttoja vaiko valaita?
Kumma juttu, itse mennyt 3 kertaa Biskajan suuntaansa, 6 kertaa pohjanmeren
suuntaansa, kerran ylittänyt atlannin st.martin-bermuda-azores-cherbourg,
purjehtinut caribialla 5 viikkoa, itämerellä vuosia, kotimaan liikenteessä
kymmeniä vuosia. Purjehduskokemusta 40 vuotta, ja siltikään ei tuollaisia
kokemuksia
> On - luovillakin. Ja satamasta toiseen. Usein juuri ne paatit menevät
> vakioreittiä.
Höpönlöpö, Terv, K
Purjeveneestä ei juuri muuta näe, kuin kohdalle tulevat asiat.
Menes muutama kerta vähän pidemmälle rahtilaivalla. Antlantilla näkee
jopa jäävuoria.
Höpönlöpö-asenteella liikkuessa ei näe.
--
kirjoitti,
Jaakko, ei höpön, mutta löpön
>
> Joku sanoi, että tietyn pisteen jälkeen jokaisen kahden jalan lisäys
> pituuteen kaksinkertaistaa veneen hinnan. Tämä pätee varmasti
> rakennusaikaankin - kolmiulotteisessa kappaleessa yhden mitan kasvatus kun
> kasvattaa kokonaismateriaalin tarvetta expotentiaalisesti. Mitä enemmän
> massaa veneellä, sitä suurempi masto, purjeet ja moottori. Toisaalta homma
> voidaan ottaa myös käänteisesti: jos saa muutaman jalan nipistettyä
> pituudesta, projekti voi hyvinkin pysyä aisoissa.
Olen parina vuonna tehnyt Vene-lehden näyttelynumeron listoista
taulukot hinta/pituus ja hinta/paino. Molemmat käyrät nousevat jyrkästi.
Tuo pituus +2' osuu tietysti jollekin kontaa tuota käyrää mutta
enimmäkseen tilanne taitaa olla pahempi.
Yhdessä IOR sääntöjen kanssa tuo hinta/paino suhde kertoo miksi
valmisveneet tehdään kevyeksi ja litteäksi
-lauri
Ei varmasti suunnittelija mikään turha heppu ole, mutta perusongelmaa ei
voi poistaa; kapeat rungot olisivat hyvät nopeuden kannalta mutta tilat
jäävät silloin pieneksi.
> Jos unohdetaan hydrodynamiikka ja muu rakettitiede, tietääkseni kaareva
> pinta on yleensä lujempi kuin tasainen, ja tuo vanerihan on tosiaan vain
> yhteen suuntaan kaareutuvaa. Onko siis vanerivene ääriolosuhteissa aina
> heikompi kuin pyöreäksi (rimoista) rakennettu?
Lujuus riippuu täysin suunnittelijasta, kaareudella ei ole sinänsä
merkitystä. Mutta kaarevilla rungoilla saataisiin katamaraanissa hyvä hyöty.
> Voi hyvinkin olla. Periaatteessa toinen runko syntyy nopeammin kuin eka,
> mutta huomattava osa ajasta mennee hiontaan ja lasikuidutukseen, joka taas
> riippuu lähinnä pinta-alasta. Muutenkin näissä tee-se-itse väsäyksissä
> kannattaa kertoa tuntiarviot kahdella jotta saadaan edes jotain
> realismia :-)
Pintakäsittelystä tietysti riippuu neliölle kulutettu aika, mutta
katamaraanissa sitä pinta-alaakin on suunnilleen tuplasti.
> Jos rakentaa huolella ja valitsee sopivan veneen, valmiin tuotteen
> jälleenmyyntiarvosta riittänee ihan tekopalkkaakin, että sikäli ei varmasti
> hukkaan heitettyä aikaa. Sitäpaitsi harrastus on harrastus, ei sitä
> järjellä tarvitse selittää :-)
Totta, nikkaroinnin ilo on suuri ;).
Polkuja löytyy metsästä, kirjastosta saat tarkempaa tietoa
>
> Purjeveneestä ei juuri muuta näe, kuin kohdalle tulevat asiat.
Eikös siitä juuri ollutkin puhetta?
> Menes muutama kerta vähän pidemmälle rahtilaivalla. Antlantilla näkee jopa
> jäävuoria.
>
Itse aiemmin mainostit olevasi yksinpurjehtija, kotisivuillasi kerrot
lopettaneesi purjehduksen 2002, nyt ehdotat rahtilaivamatkailua jonnekin
jotta näkisi edes jäävuoria, ja miksi pitää mennä muutama kerta?
K
Menossa jo suotta henkilökohtaisuuksien puolelle. Se ei kuitenkaan ollut
asiani, vaan se, että erityisesti kelluvat kontit ovat hyvin varteenotettava
ja jo tilastoissa näkyvä riski pitkänmatkan purjehtijalle.
Totta tuo
Se ei kuitenkaan ollut
> asiani, vaan se, että erityisesti kelluvat kontit ovat hyvin
> varteenotettava ja jo tilastoissa näkyvä riski pitkänmatkan purjehtijalle.
Missä olisi nähtävissä sellainen tilasto?
Kontit kiinnitetään toisiinsa ja alukseen niin etteivät liiku
merenkäynnissä, ei niitä ripotella laivan kannelle niin kuin jossain tällä
hetkellä telkkarissa pyörivässä mainoksessa jossa autolla ajellaan
kahdeksikkoa konttien ympäri.
Oma käsitykseni perustuu omakohtaiseen ja tuntemieni merenkulkijoiden
kokemuksiin.
Aihetta enempään
K
Valehtelin.
Osallistuin viime kesänä Viaporin tuoppiin Summalaisella
merisoutuveneellä, 3. sija.
--
kirjoitti,
Jaakko, monena ja monta kertaa
Minä tiedän kaksi tosijuttua tapahtuneen, joku muu
voi kertoa vielä lisää.
1. Amerikan mantereelta lähtenyt vene kohtasi
matkallaan Galapacos-saarille miehistön
kertoman mukaan valaan, joka upotti veneen.
Asiasta on kirjoitettu kirja.
2. Yksinpurjehtijoiden kilpailussa, johon myös
Harkimo osallistui, ensimmäisellä legillä yksi
vene upposi ilmeisesti kohdattuaan kontin
merellä. Vene oli meidän veneemme ja Bermudan
välissä, joten kuulimme radiokeskustelun
tuoreeltaan.
Tehdyistä tilastoista en tiedä mitään
MSa
Maailmalla menee kontteja mereen huomattavia määriä, pari googlen
tarjoamaa arviota 2000 - 10000 kappaletta vuodessa. Todellisia määriähän
eivät tiedä kuin vakuutusyhtiöt.
Venetörmäyksistä en ole nähnyt tilastoa, mutta useissa pitkän matkan
purjehduskisoissa (Ostar, Vendee Globe yms) on ollut tapauksia joissa
veneet ovat törmänneet kontteihin, valaisiin tai muuhun kelluvaan tavaraan.
Mikäli kontti olisi täysin vesitiivis, niin jopa maksimipainoinenkin
kontti kelluisi; ja tankki- ja jäähdytyskontit kelluvat joka
tapauksessa, muut luultavasti ennemmin tai myöhemmin uppoavat.
Innostuin tässä surffailemaan aiheen tiimoilta, muutamia linkkejä:
http://www.panama-guide.com/article.php/20060403090936203
http://www.acclaimimages.net/_gallery/_SM/0160-0511-2511-5352_SM.jpg
http://www.cargolaw.com/2002nightmare_ctnr-pool.html
http://www.veromarine.co.nz/dirvz/marine/marine.nsf/Content/PhotoFeature0007
http://www.cargolaw.com/2000nightmare_1_oocl_ameri.html
http://www.cargolaw.com/2004nightmare_unstacked.html
http://www.cargolaw.com/apl_china.html
http://www.cargolaw.com/2001nightmare_orion.html
http://www.cargolaw.com/2003nightmare_halifax_hash.html
http://www.cargolaw.com/1998nightmare.html
http://www.geocities.com/Heartland/Hollow/5666/terrible2.html
http://www.cargolaw.com/2005nightmare_backhaul.html
http://www.setsail.com/s_logs/dashew/dashew93.html
http://www.ganssle.com/jack/aarwen.html
http://www.oceannavigator.com/article.php?a=1008
http://www.oceannavigator.com/article.php?a=210
--
Minä olen kyllä uskonut, että veneet jättävät vain veteen piirrettyjä
viivoja.
Dag Stenberg
Ensimmäisenä tulee mieleen Brummerin Mazianna, joka menetti kölinsä kontin
kulmaan Biskajalla. Enemmänkin olen tarinoita kuullut, mutta tuo on
kohtuullisesti dokumentoitu. Noissa annetuissa linkeissäkin näytti olevan
joitakin tapauksia. Useimmat saavat takuulla purjehtia koko elämänsä meriä
ristiin rastiin näkemättä ikinä vilaustakaan kelluvasta kontista, mutta
sehän ei tarkoita sitä, etteikö niihin voisi törmätä. Cruisingelämää
viettävät tuntuvat pitävän kontteja rosvojen jälkeen toisiksi pahimpana
uhkana. Jo parikymmentä vuotta sitten olen itse saanut kyselyn, voisiko
yrityksemme auttaa ajelehtivien konttien löytämisessä, kun koko
kansilastillinen oli sattunut lipsahtamaan yli laidan.
Se, että kontit olisi surrattu asianmukaisesti kaikissa aluksissa, on
satua. Kontin sisällä oleva lasti voi heiluessaan hakata kiinnikkeet
irti. Puutavaralasteja on meidänkin vesille hajonnut. Ja
suomalaisillakin aluksilla on lähtenyt kontit liikkeelle.
--
kirjoitti,
Jaakko