Kumpaako kiinnitysköyttä suositte?
Vito Toppinen
Minulla tulee eteen keväällä köysien uusiminen kun vanhat ovat jo niin
perstoutuneet.
nyt kun bilteman lehdestä katselin eri vaihtoehtoja niin tuli mieleen että
kumpaakohan nyt olisi järkevämpää hommata, kelluvaa vai kellumatonta.
Köysi muutoin tulee olla kolmoispunottua koska pleissaan kaikki päät ja
lenkit, solmuja en tee koskaan
Ja onkohan jossain mitään taulukkoa suosituksista
köydenpaksuudesta(vetolujuudesta) suhteessa veneen painoon? (oma vene
painaa 4500kg)
--
Selijäs lukoo notta KS1030 ...
Matti Suorsa
"Vito Toppinen" <vi...@kaisla.org> kirjoitti
viestissä:sfnet.harrastus.veneet!1134904...@beta.sfnet.fi...
> Eli mitä kiinnitysköyttä suositte veneenne kiinnittämiseen?
>
> Minulla tulee eteen keväällä köysien uusiminen kun vanhat ovat jo niin
> perstoutuneet.
> nyt kun bilteman lehdestä katselin eri vaihtoehtoja niin tuli mieleen että
> kumpaakohan nyt olisi järkevämpää hommata, kelluvaa vai kellumatonta.
Kellumaton ja joustava köysi olisi paras ratkaisu. Jouston saat ja
useimmissa laitureissa on myös pakollista käyttää joko kumi- tai
teräsjoustinta.
Näin voit myös käyttää teryleeniköyttä.
Bilteman kolmoiskierretty (onkohan tämä parempi termi?) on ihan
riittävä. Ainoa homma sen käsittelyssä on, ettei päästä köyden päätä
avautumaan, koska sitä on melko mahdoton kiertää takaisin. Ota tämä
huomioon mahdollisessa pleissauksessa. Ennen pleissausta on hyvä
purkautumisen estämiseksi vetää säikeiden päät teipillä kireästi kiinni.
> Köysi muutoin tulee olla kolmoispunottua koska pleissaan kaikki päät ja
> lenkit, solmuja en tee koskaan
Tartteeko sinun välttämättä pleissata (joskus kiinnityttäessä voi olla niin
ahdas kiinnityslenkki, ettei köysi mene läpi, toisaalta köysi ei
irrotettaessa
juokse vähän suuremmankaan lenkin läpi joustavasti). Parempi olisi, että
rihmaisit köyden päät. Rihmatessa on hyvä käyttää ompelikonelankaa
vahvempaa keinokuitulankaa ja käyttää apuna parsinneulaa, jolla voit
lukita rihmauksen niin, ettei se pääse luistamaan eikä purkautumaan.
> Ja onkohan jossain mitään taulukkoa suosituksista
> köydenpaksuudesta(vetolujuudesta) suhteessa veneen painoon? (oma vene
> painaa 4500kg)
Suositeltavat köyden paksuudet ovat:
veneen paino köyden vahvuus
>6 tonnia 20 mm
2-6 tonnia 14-16 mm
alle 2 tonnia 12 mm
MSa
Vito Toppinen
ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
No jäi tuossa mainitsematta että koska en ole mikään älyttömän hyvä solmun
tekiä, niin olen pitänyt siitä syystä köysien päässä sakkelia ja RST
jousihakaa, se on myös näppärä sitten kiinnittää keksin päähän
rantautuessa ja sillä sitten kurkottaa poijuun kiinni. => veneen päähän
olen aina pleissannut pelkän lenkin, mitä aina ei edes käytetä vaan köysi
kiepitetään knaappiin, ja on se mielestäni hyvä tapa "päättää" köysi
Lisäksi 8mm:set lepuuttajan köydet olen (tai siis vaimo on) pleissannut
lepuuttajiin niin on todella tyylikkään näköiset ja varmasti pysyy (=>
ainakin siitä päästä) =)
etuköyden olen kiinnittänyt "pysyvästi" OMAAN laituriin niin on aina
jämpti pituus eikä tarvi kuin lenkit pujauttaa knaappeihin =)
Lisäksi tietty tarvitaan "pitkä" köysi "vieraslaitureita" varten yms.
siihen sitten ainakin toiseen päähän aijon lenkin laittaa.
> Parempi olisi, että
> rihmaisit köyden päät. Rihmatessa on hyvä käyttää ompelikonelankaa
> vahvempaa keinokuitulankaa ja käyttää apuna parsinneulaa, jolla voit
> lukita rihmauksen niin, ettei se pääse luistamaan eikä purkautumaan.
Eli tarkoitatko tuolla "rihmauksella" (uusi termi mulle) että köyden pää
ommellaan "nippuun" pärkööntymisen estämiseksi?
purjelanka varmaan on hyvää siihen?
>
> > Ja onkohan jossain mitään taulukkoa suosituksista
> > köydenpaksuudesta(vetolujuudesta) suhteessa veneen painoon? (oma vene
> > painaa 4500kg)
>
> Suositeltavat köyden paksuudet ovat:
>
> veneen paino köyden vahvuus
> >6 tonnia 20 mm
> 2-6 tonnia 14-16 mm
> alle 2 tonnia 12 mm
Tämä oli hyvä tieto => eli 16mm:stä mulle
>
> MSa
>
>
>
Veneessäni olevat köydet ovat "alkuperäiset" (ei ny kaikki mutta kaikki
pitkät)
eli noin 29 vuotta vanhoja => ja nyt syysmyrskyssä napsahti poijusta köysi
poikki.
eli siinä oli vähän impulssia köysien uusimiseen =)
Matti Suorsa
"Vito Toppinen" <vi...@kaisla.org> kirjoitti
viestissä:sfnet.harrastus.veneet!1134920...@beta.sfnet.fi...
> Näin kirjoitti Matti Suorsa <mailto:matti....@welho.com> Usenetin
> ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
> No jäi tuossa mainitsematta että koska en ole mikään älyttömän hyvä solmun
> tekiä, niin olen pitänyt siitä syystä köysien päässä sakkelia ja RST
Opettele hyvä mies ainakin paalusolmu. Se kelpaa lähes
joka paikkaan ja pitää myös. Muut solmut voitkin alkuun
unohtaa. Kaksoispolvi, jota monesti ehdotetaan, on hyvä vain
tilapäiseen kiinnitykseen.
> jousihakaa, se on myös näppärä sitten kiinnittää keksin päähän
> rantautuessa ja sillä sitten kurkottaa poijuun kiinni. => veneen päähän
> olen aina pleissannut pelkän lenkin, mitä aina ei edes käytetä vaan köysi
> kiepitetään knaappiin, ja on se mielestäni hyvä tapa "päättää" köysi
>
> Lisäksi 8mm:set lepuuttajan köydet olen (tai siis vaimo on) pleissannut
> lepuuttajiin niin on todella tyylikkään näköiset ja varmasti pysyy (=>
> ainakin siitä päästä) =)
>
> etuköyden olen kiinnittänyt "pysyvästi" OMAAN laituriin niin on aina
> jämpti pituus eikä tarvi kuin lenkit pujauttaa knaappeihin =)
Näyttää siltä, ettet ole minkään veneilyseuran jäsen, mutta sehän
ei ole pakollinen. Veneilyseurojen ohjeena on valmiiksi mitoitettujen
kiinnitysköysien lisäksi veneeseen pari 30 metrin kiinnitysköyttä ja
suositellaan erillistä hinausköyttä. Sinun veneeseesi tarvitaan lisäksi
riippuen alueesta, millä oletettavasti veneilet, kaksi 50 m ankkuriköyttä,
joissa on 3 m kettinki.
Yllä olevat ovat veneilyseurojen katsastusvaatimuksesta, eivätkä
ne koske seurojen ulkopuolisia veneitä, mutta antavat jonkinlaisen
viitteen tarvittavista köysistä. Tällaisissa köysissä ei ole pleissaamiset
tarpeen, pikemminkin haitaksi.
> Lisäksi tietty tarvitaan "pitkä" köysi "vieraslaitureita" varten yms.
> siihen sitten ainakin toiseen päähän aijon lenkin laittaa.
Minä luulin, että pleissaisit köysien päähän rihmausta vastaavan
pleissin. Laita vain lenkki näihin kotilaiturin määrämittaisiin
köysiin, mutta älä laita lenkkejä muihin köysiin. Kohta nimittäin
huomaat, että lenkki on joka liian pieni tai aivan liian suuri
>> Parempi olisi, että
>> rihmaisit köyden päät. Rihmatessa on hyvä käyttää ompelikonelankaa
>> vahvempaa keinokuitulankaa ja käyttää apuna parsinneulaa, jolla voit
>> lukita rihmauksen niin, ettei se pääse luistamaan eikä purkautumaan.
>
> Eli tarkoitatko tuolla "rihmauksella" (uusi termi mulle) että köyden pää
> ommellaan "nippuun" pärkööntymisen estämiseksi?
> purjelanka varmaan on hyvää siihen?
Rihmaus on juuri sitä varten, ettei köyden pää ala purkautumaan.
Jos purjelangalla tarkoitat ns. pumpulisen kalastajalangan vahvuutta,
niin OK. Koneompelulanka on turhan ohutta.
>> > Ja onkohan jossain mitään taulukkoa suosituksista
>> > köydenpaksuudesta(vetolujuudesta) suhteessa veneen painoon? (oma vene
>> > painaa 4500kg)
>>
>> Suositeltavat köyden paksuudet ovat:
>>
>> veneen paino köyden vahvuus
>> >6 tonnia 20 mm
>> 2-6 tonnia 14-16 mm
>> alle 2 tonnia 12 mm
>
> Tämä oli hyvä tieto => eli 16mm:stä mulle
- - - -
MSa
Jouni R
"Matti Suorsa" <matti....@welho.com> wrote in message
news:do3l5n$f0o$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>
> Kellumaton ja joustava köysi olisi paras ratkaisu. Jouston saat ja
>
Miksi suosittelet kellumatonta? Yleensä sen sanotaan olevan herkempää
joutumaan potkuriin tms.
-Jouni
Jouni R
> viitteen tarvittavista köysistä. Tällaisissa köysissä ei ole pleissaamiset
> tarpeen, pikemminkin haitaksi.
>
Pleissaus ja kunnon teräshaka on ainakin yhdessä suhteessa aivan
ylivoimainen "avoköysiin" nähden: lähes joka laiturissa on jonkinlaiset
koukut tms. ja haan lyöminen niihin käy helkutin paljon nopeammin kuin
mikään haattoman köyden kiinnityskonsti. Ja jos koukkuja ei ole vaan
ainoastaan pollarit, niin syntyyhän sen haan avulla silmukka valmiiksi jo
ennenkuin keulagasti astuu laiturille.
Isolla purkkarilla asialla ei ehkä ole yhtä paljon väliä, mutta erityisesti
liukuva moottorivene on niin herkkä sivutuulelle, että joskus se kaikkein
tärkein asia on köydenkiinnityksen nopeus. On vuosien varrella pitänyt
jokukin kerta opettaa gasteille, että ihan ensiksi lyödään haka kiinni,
sitten voidaan ruveta miettimään tyyliseikkoja kuten sitä, osuuko keula
laituriin. Mikä sitäpaitsi on muutenkin kipparin kaasukädestä kiinni.
Esitäpä edes yksi tilanne, jossa haasta ja pleissauksesta olisi jotain
haittaa?
-Jouni
Vito Toppinen
ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
>
> "Vito Toppinen" <vi...@kaisla.org> kirjoitti
> viestissä:sfnet.harrastus.veneet!1134920...@beta.sfnet.fi...
> > Näin kirjoitti Matti Suorsa <mailto:matti....@welho.com> Usenetin
> > ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
> - - - -
> > No jäi tuossa mainitsematta että koska en ole mikään älyttömän hyvä
solmun
> > tekiä, niin olen pitänyt siitä syystä köysien päässä sakkelia ja RST
>
> Opettele hyvä mies ainakin paalusolmu. Se kelpaa lähes
> joka paikkaan ja pitää myös. Muut solmut voitkin alkuun
> unohtaa. Kaksoispolvi, jota monesti ehdotetaan, on hyvä vain
> tilapäiseen kiinnitykseen.
No tottahan minä nyt senverran solmuja osaan että pärjään =)
paalusolmua yleensä, mutta on niin harvoi kun on sellainen laituri missä
lenkkejä ei ole niin ei ole ollut tarvetta.
>
> > jousihakaa, se on myös näppärä sitten kiinnittää keksin päähän
> > rantautuessa ja sillä sitten kurkottaa poijuun kiinni. => veneen
päähän
> > olen aina pleissannut pelkän lenkin, mitä aina ei edes käytetä vaan
köysi
> > kiepitetään knaappiin, ja on se mielestäni hyvä tapa "päättää" köysi
> >
> > Lisäksi 8mm:set lepuuttajan köydet olen (tai siis vaimo on)
pleissannut
> > lepuuttajiin niin on todella tyylikkään näköiset ja varmasti pysyy
(=>
> > ainakin siitä päästä) =)
> >
> > etuköyden olen kiinnittänyt "pysyvästi" OMAAN laituriin niin on aina
> > jämpti pituus eikä tarvi kuin lenkit pujauttaa knaappeihin =)
>
> Näyttää siltä, ettet ole minkään veneilyseuran jäsen, mutta sehän
> ei ole pakollinen. Veneilyseurojen ohjeena on valmiiksi mitoitettujen
> kiinnitysköysien lisäksi veneeseen pari 30 metrin kiinnitysköyttä ja
> suositellaan erillistä hinausköyttä. Sinun veneeseesi tarvitaan lisäksi
> riippuen alueesta, millä oletettavasti veneilet, kaksi 50 m
ankkuriköyttä,
> joissa on 3 m kettinki.
en ole veneseuran jäsen mutta kuitenkin 25vuotta olen veneillyt täälä
vaasan saaristossa,
pääasiassa omalle saarimökille, mutta ei sen ihmeempiä reissuja
(toistaiseksi)
>
> Yllä olevat ovat veneilyseurojen katsastusvaatimuksesta, eivätkä
> ne koske seurojen ulkopuolisia veneitä, mutta antavat jonkinlaisen
> viitteen tarvittavista köysistä.
nykyinen vene on katsastettu viimeksi 2002, mutta ei minun toimesta,
varusteet pitäisi olla suurinpiirtein tämmissä, kunhan nyt vaan köydet
vanhentunut.
en ole viitsinyt katsastaa venettä koska pitäisi liittyä seuraan (?) ja
siks toiseksi mulla on vesi wc ilman septiä enkä nyt justiinsa sitä septiä
aio sinne väsätä kun on muutakin hommaa veneen kanssa.
eihän sitä "leimaa" saa sellaisella veskillä? vai olenko ymmärtänyt aivan
väärin.
Mike the Spamkiller
<Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote:
>
>Isolla purkkarilla asialla ei ehkä ole yhtä paljon väliä, mutta erityisesti
>liukuva moottorivene on niin herkkä sivutuulelle, että joskus se kaikkein
>tärkein asia on köydenkiinnityksen nopeus. On vuosien varrella pitänyt
>jokukin kerta opettaa gasteille, että ihan ensiksi lyödään haka kiinni,
>sitten voidaan ruveta miettimään tyyliseikkoja kuten sitä, osuuko keula
>laituriin. Mikä sitäpaitsi on muutenkin kipparin kaasukädestä kiinni.
Kaikille sopii mielestäni periaatteeksi, että ensin nopeasti kiinni ja
sitten vasta säädetään, jos ja kun tarvetta on.
Isolla purkkarillakin pitää köysi pistää nopeasti kiinni, sillä
käsivoimin ei venettä pidellä jos kunnolla tuulee. Keulagastille eli
vaimolle siis tarpeeksi köyttä ja mielellään niin, että on haka
päässä.
Mika
----------------------------------------------
Haluatko lähettää postia? Vaihda osoitteen
eka (vai oliko se toka?) numero viisi numeroon
kahdeksan...
----------------------------------------------
Antti Voipio
Itselläni on hyvin joustavaa laatua ja olen siihen perin tyytyväinen. Hinta
saattaa olla hivenen kalliimpi kuin Biltemassa, mutta köysihän ei ole mitään
kertakäyttötavaraa. Toki kelluva on parempi ratkaisu.
--
Antti Voipio
antti....@helsinki.fi
Vito Toppinen
ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
> Sen verran kokemusta Bilteman tavarasta on, että ne ovat aika jäykkiä.
> Itselläni on hyvin joustavaa laatua ja olen siihen perin tyytyväinen.
Hinta
> saattaa olla hivenen kalliimpi kuin Biltemassa, mutta köysihän ei ole
mitään
> kertakäyttötavaraa. Toki kelluva on parempi ratkaisu.
>
>
Mun mielestä hintaero on aika merkittävä, eli tuolle 16mm köydelle.
Biltemassa huomattavasti kalliimpi kuin esim. vaasalaisissa
venetarvikeliikkeissä,
ja tarvittava määrä on aika suuri, aijon kaikki köydet uusia ja vanhoista
ne (10vuotta vanhat) jotka vielä on ehjiä, menee vara köysiksi.
Mulla on ollu tähän asti aina kaikki köydet uppoavaa, mutta ehkäpä nyt
testaan kelluvaa kun ei mitää syytä ole pitäytyä uppoavassa.
hmm.... Ei meinaa oikein olla valinnanvaraa , ainakaan biltemassa....jos
kelluvana haluaa ja tarpeeksi paksuna
alla copypastella http://www.biltema.fi/ sivulta yksi vaihtoehto, mutta
onkohan liian ohutta??
ps. näemmä kelluvilla on parempi vetolujuus kautta linjan, 12mm vastaa
14mm:stä kellumatonta
KÖYSIVYYHTI, 14 MM X 30 M, PP-MUOVIA
Kolmoispunottua, sinistä monisäikeistä PP-muovia.
Sopii kiinnitys- ja ankkuriköydeksi.
Kiiltävä.
Kulutusta kestävä.
Kelluva.
UV-säteilyn kestävä.
Pituus: 30 m.
Vetolujuus 2790 kp.
Tuotenro
25076
29,90 €
tuomaskuona
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> kirjoitti
viestissä:MOipf.387$2x...@read3.inet.fi...
Minulla purkkarissa ns laituriköysiin(noin 7m) on pleissattu koussi nokkaan
jossa on sellainen palomiehen haan tapainen. Tämä hyväksi havaittu. Mutta
pitkissä köysissä ei pleissit ole hyvät eikä tarpeelliset. Veneen mukana
tuli yksi 30metrinen jossa lenkki päässä. Se oli aina tiellä solmua
tehdessä. Kun joskus harvoin tarvin siihen lenkin teen solmun.
J
Ps se haalla lenkin tekeminen pollariin on huono. Ainakin jos tulee viimeksi
ja laittaa toisten köysien päälle kireän kiristyssilmukan tulee toisille
vaikeuksia lähteä.
Kari M
"tuomaskuona" wrote
>
> Ps se haalla lenkin tekeminen pollariin on huono. Ainakin jos tulee
viimeksi
> ja laittaa toisten köysien päälle kireän kiristyssilmukan tulee
toisille
> vaikeuksia lähteä.
>
Köyteen voi pleissata hieman isomman lenkin pollarikiinnitystä varten,
lenkissä olevaa hakaa ei tietenkään pollarikiinnityksessä käytetä.
Viimeinen lauseesi ei ihan auennut minulle. Eikö se ole irrottamisen
ihan sama, onko yhteiskäyttöisessä pollarissa olevassa köydessä haalla
tehty lenkki tai kiinteä lenkki? Hieman löysää on saatava joka
tapauksessa, jotta haan saa auki / kiinteän lenkin pois pollarista.
K
Pasi Pouri
> "Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> kirjoitti
> viestissä:MOipf.387$2x...@read3.inet.fi...
>
>>Esitäpä edes yksi tilanne, jossa haasta ja pleissauksesta olisi jotain
>>haittaa?
>>
>>-Jouni
>>
>
> Jos minä vastaan?
Ja jospa minäkin?
Laitan veneen usein kiinni laituriin tai saaren rantaan siten, että
sidon köyden toisen pään paalusolmulla veneen knaapiin. Sitten vien
köyden maihin ja tuon sen takaisin, ja kiristän samaiseen knaapiin.
Näin pääsen lähtemään ilman, että minun pitää käydä maissa / laiturilla.
Tästä on hyötyä jos tuulen suunta ja voimakkuus muuttuu äkillisesti ja
pitää lähteä nopeasti. Köyden avulla voin lisäksi helpottaa lähtöä,
kun sillä voi pitää perän/keulan suunnassaan kun lähtee laiturista
muiden veneiden välistä. Tälläisessä tilanteessa köydessä ei ole hyvä
olla pleissasta, joka estää köyden hyvän "juoksemiosen" maissa olevan
kiinnikkeen kautta, kun köyttä irroitetaan.
Tulee myös mieleen tilanne, jossa mennään vieraaseen laituriin, esim
kylkikiinnitykseen. Jos köytesi päässä on pleissaus ja haka, tarkoittaa
se että olet tod. näk. kiinnittämässä hakaa laiturilla olevaan lenkkiin.
Tällöin käyden toinen pää on veneessä kiinni. Kun tulet laiturin
lähelle, avustava henkilö hyppää laiturille ja kiinnittää köyden
lenkkiin. Koska köyden oikeaa pituutta ei voi arvioida mereltä, niin se
on liian pitkä ja vene pääsee irti laiturista (fendarit tönäsee). Sitten
köysihenkilö alkaa vetämään venettä käsivoimin takaisin laituria kohti,
jotta hän pääsee takaisin veneeseen ja kiristämään kiinnitysköyttä
oikean pituiseksi. Huvittavia tilanteita, varsinkin jos vene on hiukan
paianvampi tai tuuli kovempaa. Oikeastaan tilanne on melkein sama, jos
menet keulaedellä laituriin. Liian pitkä naru sallii veneen kääntymisen
"poikittain" / vinottain ja taas tarvitaan turhaa lihasvoimaa.
Eikö olisi helponmpi kiinnittää köysi veneen kanaapiin, hypätä
laiturille ja solmia kiinnitysköysi laituriin, jolloin jää tuo
lihasvoimaosuus kokonaan pois. Myönnän, että tuo lihasosuus on
kyllä sirkushuvia muille veneilijöille, joten saat vapaasti sitä
harrastaa :)
Pleiassaukset ja haat ovatmielestäni tarkoitettu kotisataman
kiinnityköysiin, ei oikeastaan muualle.
- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net
------------------------------------------------------------------
Jukka Aittola
>
> Ps se haalla lenkin tekeminen pollariin on huono. Ainakin jos tulee viimeksi
> ja laittaa toisten köysien päälle kireän kiristyssilmukan tulee toisille
> vaikeuksia lähteä.
Eräs wiisaampi veneilijä opasti minulle joskus, että ainoa oikea tapa
kiinnittyä laiturissa olevaan pollariin on köyden päässä oleva
esimerkiksi paalusolmulla tehty silmukka. Pleissauskin kelvannee :)
Jos samassa pollarissa on ennestään muita kiinnitysköysiä, pujotetaan
oma köysi alakautta kaikista muista silmukoista läpi ja laitetaan
pollariin päällimmäiseksi. Kun kaikki tekevät näin, jokainen pollarissa
oleva köysi irtoaa helposti. Lähtiessä muiden köysiä ei ole tarpeen
irroittaa vaikka oma köysi olisi alimmaisena tai jossakin välissä.
Jukka
Dag Stenberg
> ps. näemmä kelluvilla on parempi vetolujuus kautta linjan, 12mm vastaa
> 14mm:stä kellumatonta
>
> KÖYSIVYYHTI, 14 MM X 30 M, PP-MUOVIA
> Kolmoispunottua, sinistä monisäikeistä PP-muovia.
> Sopii kiinnitys- ja ankkuriköydeksi.
Mitä ohuempi köysi, sitä ilkeämmin se pureutuu käsiin vedettäessä.
Kiinnitysköydestä on voitava vetää vene lähemmäksi tarvittaessa.
Ruotsalaisilla, tanskalaisilla ja saksalaisilla on muuten yleensä paksummat
köydet kuin suomalaisilla. Liittynee siihen että varautuvat myös
äärioloihin eivätkä luota saariston suojaan. Aallokossa nykivä vene ja köysi
joka hankaa laiturin johonkin reunaan tekee pian ajelehtivan veneen.
Enkä muuten laittaisi 4,5 tonnin veneeseen köyttä, joka ei kestä kuin
2790 kp vetoa. Tietysti jos on hyvät joustimet, niin se käy. Muuten
laittaisin sellaista, että se kestäisi vaikka veneen ripustamisen. Se on
polyesteriköydessä 18 millimetriä, mikä on jo mukava käteenkin.
PP-köyttä saat toki laittaa omaan veneeseesi jos uskallat. Sitä on hyvä
olla varaköysissä mutta tuskin varsinaisessa jatkuvassa
kiinnitysköydessä. Uskoisin.
Sitten on vielä yksi juttu. Kolmipunottu köysi narisee yöllä keinuessa. Narina
tulee myös köyden sisältä eli ei siis täysin vcaimene, vaikka laittaisi
jotain sen köyden ja kannen väliin.
Dag Stenberg
Matti Suorsa
"Vito Toppinen" <vi...@kaisla.org> kirjoitti
viestissä:sfnet.harrastus.veneet!1134934...@beta.sfnet.fi...
> Näin kirjoitti Matti Suorsa <mailto:matti....@welho.com> Usenetin
> ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
- - - -
> paalusolmua yleensä, mutta on niin harvoi kun on sellainen laituri missä
> lenkkejä ei ole niin ei ole ollut tarvetta.
Ethän solmujen teossa silloin mikään noviisi ole! Tarvetta tulee
juuri silloin kun ei ennakolta odota.
- - - -
> en ole veneseuran jäsen mutta kuitenkin 25vuotta olen veneillyt täälä
> vaasan saaristossa,
> pääasiassa omalle saarimökille, mutta ei sen ihmeempiä reissuja
> (toistaiseksi)
Ethän sinä silloin mikään noviisi ole!
- - - -
> en ole viitsinyt katsastaa venettä koska pitäisi liittyä seuraan (?) ja
> siks toiseksi mulla on vesi wc ilman septiä enkä nyt justiinsa sitä septiä
> aio sinne väsätä kun on muutakin hommaa veneen kanssa.
> eihän sitä "leimaa" saa sellaisella veskillä? vai olenko ymmärtänyt aivan
> väärin.
Minun mielestäni septitankki pitää olla kaikissa vesivessa-
veneissä riippumatta siitä, kuuluuko se seuraan tai ei.
>> >> > painaa 4500kg)
Jätit mainitsematta, onko se moottori- vai purjevene.
Mielestäni kummallakin on erilainen "filosofia" vesillä
liikkumiseen.
Tässä on kirjoiteltu kellumattomista/kelluvista köysistä,
mutta ei juuri ole mainittu, miksi kelluva on parempi kuin
kellumaton. Minun kriteerini on, että kelluva köysi on
heikompi kuin vastaavan paksuinen kellumaton, helpompi
kulumaan ja heikommat lujuudet. Käsiteltävyyden kannalta
voi hankkia paksumman köyden kelluvana, jolloin
lujuudesta ei olla tingitty.
Kellumattomasta vs. kelluvasta ankkuriköydestä oli tässä
muutama vuosi sitten paljon keskustelua. Silloin sanottiin,
ettei kelluvaa köyttä voi siihen tarkoitukseen laittaa, koska
siihen voi joku ohi kulkeva sotkea potkurinsa. - Karibian
merellä suosittiin taas kelluvia ankkuriköysiä siksi, että se
nousi pohjasta ylös eikä näinollen ollut korallipohjaan
hankautumassa.
Noista haoista puheen ollen on minulla hieman erilainen
filosofia, joka minulle suotakoon. - Kun kahden hengen
miehistöllä purjehdin rantaan ruorissa oleva hoitaa perän
kiinnityksen poijuun tai ankkurin laskun. Keulamies
kiinnittää keulaköydet veneen knaapeihin ja ottaa tuulen
puoleisen keulaköyden pään mukaansa hyppätessään
laiturille ja pujottaa köyden renkaan läpi ja kiristää sitä
tarpeen mukaan. Tällä menetelmällä keulamies ei putoa
mereen, mikäli tuulenpuuska tai ruorimiehen kiristämä
peräköysi tempaisee venettä laiturista ulospäin.
MSa
Jouni R
"Pasi Pouri" <qwe...@pois.dnainternet.net.invalid> wrote in message
news:43a685fd$0$22962$9b53...@news.fv.fi...
>
> Laitan veneen usein kiinni laituriin tai saaren rantaan siten, että
> sidon köyden toisen pään paalusolmulla veneen knaapiin. Sitten vien
>
Laiturittomassa rannassa tuosta voi varmaan olla apua, laiturista lähtiessä
en usko (vain sen normaalin eli haka irti koukusta ja veneeseen tekniikan
käytännössä tuntevana ja helpoksi kokevana) merkitystä olevan.
Jos veneen knaapit ovat siihen riittävän isot, niin ihan hyvä
kiinnitystekniikka tuo kaksinkertainen köysi. Olen kuitenkin edelleen
tiukasti sitä mieltä, että toisessa päässä pitää olla pleissi, solmut ovat
niitä varten, jotka eivät osaa lukea kalenteria.
> Tulee myös mieleen tilanne, jossa mennään vieraaseen laituriin, esim
> kylkikiinnitykseen. Jos köytesi päässä on pleissaus ja haka, tarkoittaa
> se että olet tod. näk. kiinnittämässä hakaa laiturilla olevaan lenkkiin.
> Tällöin käyden toinen pää on veneessä kiinni. Kun tulet laiturin
> lähelle, avustava henkilö hyppää laiturille ja kiinnittää köyden
> lenkkiin. Koska köyden oikeaa pituutta ei voi arvioida mereltä, niin se
> on liian pitkä ja vene pääsee irti laiturista (fendarit tönäsee). Sitten
> köysihenkilö alkaa vetämään venettä käsivoimin takaisin laituria kohti,
> jotta hän pääsee takaisin veneeseen ja kiristämään kiinnitysköyttä
>
???
Miksi tuollainen sirkus? Keula ajetaan laituriin niin, että keulahenkilö
pääsee astumaan kaijalle ja kiinnittämään haan. Sitten moottoria ja saatua
kiintopistettä hyödyntäen kippari kääntää veneen nätisti laiturin suuntaan.
Miksei sitä tarvittavan köyden pituutta saisi suurin piirtein arvioitua,
riittävällä tarkkuudella? Mutta olennaista on se, että hommat tehdään
väärin, jos keulapersoona joutuu tekemään sellaisen työn, joka voidaan
hoitaa moottorilla.
> oikean pituiseksi. Huvittavia tilanteita, varsinkin jos vene on hiukan
> paianvampi tai tuuli kovempaa. Oikeastaan tilanne on melkein sama, jos
> menet keulaedellä laituriin. Liian pitkä naru sallii veneen kääntymisen
> "poikittain" / vinottain ja taas tarvitaan turhaa lihasvoimaa.
>
Jaa, pitäähän se peräköysi kiristää kuitenkin, jos on ollut liian pitkä (ja
yleensä on, ainakin ellei ole jotain rullaviritystä tai toista gastia).
Haitanneeko tuo nyt mitään?
-Jouni
Vito Toppinen
> >> >> > painaa 4500kg)
>
> Jätit mainitsematta, onko se moottori- vai purjevene.
> Mielestäni kummallakin on erilainen "filosofia" vesillä
> liikkumiseen.
Tosiaan, Lasikuituveneeni
http://img.photobucket.com/albums/v436/011275/c22fe887.jpg painaa 4500kg
,pituus 10,3M ja leveyttä siunaantunut 3,20M.
Vaihdoin 8metrisen retkiveneeni tähän merikelpoisempaan tuossa taannoin
koska ajatuksena on tehdä retkiä vähän kauemmaksikin (esim.uumajaan) kuin
tuohon 8merikm:n päässä olevalle mökille.
(ja on niitä polttopuitakin mukavampi tällä kuskata)
>
> Tässä on kirjoiteltu kellumattomista/kelluvista köysistä,
> mutta ei juuri ole mainittu, miksi kelluva on parempi kuin
> kellumaton. Minun kriteerini on, että kelluva köysi on
> heikompi kuin vastaavan paksuinen kellumaton, helpompi
> kulumaan ja heikommat lujuudet. Käsiteltävyyden kannalta
> voi hankkia paksumman köyden kelluvana, jolloin
> lujuudesta ei olla tingitty.
>
Niin, eli kysymyksenihän viestiketjun alussa liittyikin juuri köyden
paksuuteen(taulukko) ja mielipiteitä kelluva versus uppoava.
aika hyvin on tullut kommentteja liittyen näihin kysymyksiin, vaikka vähän
on solmujutut vallanneet palstatilaa =)
Pisti silmään bilteman luettelossa että saman paksuisella kelluvalla oli
paljon lujempi vetolujuus.
oli ihan hyvä pointti tuo ylhäällä kirjoittamasi, niin voi olla että
valitsenkin 18mm:n 16mm sijaan riippumatta että kelluuko vai nö. valikoima
ainakin biltemassa kyllä silloin kutistuu paljon, ja muuallahan köydet
onkin paljon kalliimpia.
>
> Noista haoista puheen ollen on minulla hieman erilainen
> filosofia, joka minulle suotakoon. - Kun kahden hengen
> miehistöllä purjehdin rantaan ruorissa oleva hoitaa perän
> kiinnityksen poijuun tai ankkurin laskun. Keulamies
> kiinnittää keulaköydet veneen knaapeihin ja ottaa tuulen
> puoleisen keulaköyden pään mukaansa hyppätessään
> laiturille ja pujottaa köyden renkaan läpi ja kiristää sitä
> tarpeen mukaan. Tällä menetelmällä keulamies ei putoa
> mereen, mikäli tuulenpuuska tai ruorimiehen kiristämä
> peräköysi tempaisee venettä laiturista ulospäin.
>
Yleensä vaimon/perheen kanssa liikenteessä, mutta toisinaan esim. kun
menee venettä tarkistamaan rantaan niin ei malta olla ajamatta pientä
kieppiä, eli toisinaan yksin rantautuessa arvostaa jousihakojen
helppoutta/nopeutta (veneessä kun on tuota tuuli pintaa ja painoa sen
verran).
Vito Toppinen
ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
> > en ole viitsinyt katsastaa venettä koska pitäisi liittyä seuraan (?)
ja
> > siks toiseksi mulla on vesi wc ilman septiä enkä nyt justiinsa sitä
septiä
> > aio sinne väsätä kun on muutakin hommaa veneen kanssa.
> > eihän sitä "leimaa" saa sellaisella veskillä? vai olenko ymmärtänyt
aivan
> > väärin.
>
> Minun mielestäni septitankki pitää olla kaikissa vesivessa-
> veneissä riippumatta siitä, kuuluuko se seuraan tai ei.
>
No nyt on tänä keväänä veneen sähköjen täydellinen uusinta ja koetaulun
uusiminen (lue:modernisoiminen) että kyllä puuhaa riittää, enkä siten
varmaan ainakaan ensimmäisten joukossa venettä veteen. eli kyllä septin
rakentaminen lykkääntyy ainakin ensi, ellei jopa sitä seuraavaksi vuodeksi
(ja siks toiseksi weskiä ei käytä kuin mukulat ani harvoin, ja taitaa
haukikin vääntää isomman tortun illoin aamuin)
Matti Suorsa
"Vito Toppinen" <vi...@kaisla.org> kirjoitti
viestissä:sfnet.harrastus.veneet!1135006...@beta.sfnet.fi...
> Näin kirjoitti Matti Suorsa <mailto:matti....@welho.com> Usenetin
> ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
>>
>
>> >> >> > painaa 4500kg)
>>
>> Jätit mainitsematta, onko se moottori- vai purjevene.
>> Mielestäni kummallakin on erilainen "filosofia" vesillä
>> liikkumiseen.
>
> Tosiaan, Lasikuituveneeni
> http://img.photobucket.com/albums/v436/011275/c22fe887.jpg painaa 4500kg
> ,pituus 10,3M ja leveyttä siunaantunut 3,20M.
Tuohan on matkan tekoon aivan hieno vene.
Jos haluat taustoja minun veneilystäni, niin sitä löytyy:
http://koti.welho.com/msuorsa3/
MSa
tuomaskuona
"Kari M" <Kar...@roskaa.kai> kirjoitti
viestissä:do602g$lfc$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>
> "tuomaskuona" wrote
> >
> > Ps se haalla lenkin tekeminen pollariin on huono. Ainakin jos tulee
> viimeksi
> > ja laittaa toisten köysien päälle kireän kiristyssilmukan tulee
> toisille
> > vaikeuksia lähteä.
> >
>
>>
> ihan sama, onko yhteiskäyttöisessä pollarissa olevassa köydessä haalla
> tehty lenkki tai kiinteä lenkki? Hieman löysää on saatava joka
> tapauksessa, jotta haan saa auki / kiinteän lenkin pois pollarista.
>
> K
>
päässä tilaa vedellä alapuolella olevia olevia köysiä pois. Jos lenkki
y´limmässä köydessa on tehty jollain liukusolmulla tai haalla on se
mielestäni vaikeampi alemmille köysille lähtiessä. Toki köysi ei saa olla
viulunkieli.
J
tuomaskuona
"Jukka Aittola" <jait...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:Y9wpf.17397$_k2.2...@news2.nokia.com...
Tässä olet oikeassa. Harvoin vain näkee moista kohteliaisuutta. Ihmiset ovat
usein aika ajattelemattomia. Niinkuin se toisten huomioiminen olisi jotenkin
itseltä pois.
Matti Suorsa
"Mike the Spamkiller" <ace...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:sjibq1d9mpklv7f2h...@4ax.com...- - - -
> Kaikille sopii mielestäni periaatteeksi, että ensin nopeasti kiinni ja
> sitten vasta säädetään, jos ja kun tarvetta on.
>
> Isolla purkkarillakin pitää köysi pistää nopeasti kiinni, sillä
> käsivoimin ei venettä pidellä jos kunnolla tuulee. Keulagastille eli
> vaimolle siis tarpeeksi köyttä ja mielellään niin, että on haka
> päässä.
Tässä systeemissä olen sikäli vähän eri mieltä Miken kanssa.
Kyllä vaimo saa raskaankin veneen pysymään paikoillaan ja
jopa kiristämään keulaköyttä, jos se vedetään laiturirenkaan
läpi. Köysi ei missään tapauksessa saa vedettyä vaimoa mereen.
Kuka sitten kiristää veneen puolelta löysät pois köydestä?
Toinen mieskö?
Tässä säikeessä olen myös J:n kanssa samaa mieltä, että
kiinnityksen myöhäisemmässä vaiheessa valmis lenkkikin
liian pienenä tai haka köyden päässä hirttää mahdollisuuden
muiden irrottautua laiturista.
MSa
Pasi Pouri
> "Pasi Pouri" <qwe...@pois.dnainternet.net.invalid> wrote in message
> news:43a685fd$0$22962$9b53...@news.fv.fi...
>
>>Laitan veneen usein kiinni laituriin tai saaren rantaan siten, että
>>sidon köyden toisen pään paalusolmulla veneen knaapiin. Sitten vien
>>
>
>
> Laiturittomassa rannassa tuosta voi varmaan olla apua, laiturista lähtiessä
> en usko (vain sen normaalin eli haka irti koukusta ja veneeseen tekniikan
> käytännössä tuntevana ja helpoksi kokevana) merkitystä olevan.
En ala väittelemään, mutta on kokemusperäinen ajatus. Isomassa veneessä
(suurempi tuulikuorma ja muille suuremmat tuhot) tuota asiaa ajattelee
tarkemmin. Varsinkin jos toimitaan 1-2 hengen "miehistöllä". Siinä
vaiheessa kun irroittaa haan ja ehtii kaasukahvalle, on vene jo muiden
pienempien veneiden "päällä". Eli lähtö tapahtuu (varsinkin
sivutuulessa) siten, että irroitetaan köyden toisen pään solmu
knaapista, mutta köysi tulee edelleen knaapin kautta. Sitten pistetään
pakki päälle tyhjäkäynnillä (jos keula laituriin) ja päästetään keulan
kiinnitysköytä löysäksi knaapin kautta. Kun perä on poijun kohdalla
irroitetaan poijuhaka. Kun vene on "vapaassa vedessä" voi vaihteen
kytkeä vapaalle ja irroittaa keulaköyden, eli vetää sen laiturilta
veneeseen. Tässä vaiheessa ei toivo, että köydessä olisi pleissi,
koska se ei juoksisi laiturilla olevan lenkin läpi, vaan pitäisi
palata laiturille (alkutilanteeseen) sitä irroittamaan. Vielä jos
on pieni sivutuuli, niin kansalle tulee sirkushuveja :(
Jos vene on kylkikiinnityksessä ja sivutuulta vähänkin, niin tarvitaan
springi, jotta päästään laiturista irti. Springin irroittaminen
laiturista voi olla haasteellinen (keula korkea, hyvät meriturvalliset
kaiteet sivussa). Paljon helpompaa käsitellä springiä veneestä kuin
laiturista. Taaskaan springiä ei saa irti laiturista, jos köyden
päässä on pleissi.
Kaikissa veneissä ei ole keulapotkuria, eikä sekään tee autuaaksi
aina ja joka tilanteessa :(
Kotisatamassa, missä kiinnitysköyden pituus on tiedossa, haat ja
pleissit ovat OK ja jopa suositeltavia. Tosin itse käytän
hakaa ja paalusolmua, eli naru tulee hakaan kiinni paalusolmulla.
Tämä johtuu siitä, että toistaiseksi käytän samoja köysiä
myös muissa tilanteissa. Ehkä jo ensi kaudeksi saan omat köydet
kotisatamaan.
>
> Jos veneen knaapit ovat siihen riittävän isot, niin ihan hyvä
> kiinnitystekniikka tuo kaksinkertainen köysi. Olen kuitenkin edelleen
> tiukasti sitä mieltä, että toisessa päässä pitää olla pleissi, solmut ovat
> niitä varten, jotka eivät osaa lukea kalenteria.
En ala väittelemään, saat pitää mielipiteesi :)
Huomaan, että olet tainnut veneillä vain sellaisilla veneillä
joita voi helposti lihasvoimin hallita. Niihin poistamani kirjoituksesi
sopii ihan hyvin. Ellet sitten sillä "keulanarulla" tarkoittanut
springiä. Mutta jos vene painaa jo 10 tonnia tai enemmän ja pituuttakin
on 40+ jalkaa , niin kyllä noita köysiasioita miettii ja kokeilee
enemmän. Ja vielä jos pakilla ei voi ohjata lainkaan. Tälläsiä
veneitä ovat lähes kaikki keskimootoriveneet (kiinteä potkuriakseli).
jaakko
Jälkeesi tulija voi pujotttaa oman köysilenkkinsä sinun lenkkisi
alapuolelta tolppaan. Näin sinun köytesi jää päällimmäiseksi ja
on helppo irrottaa.
Metallisella haalla ei pitäisi kiinnittyä kuin metallirenkaaseen.
Haka ei ole solmun korvike.
Pasi Pouri
> Jos veneen knaapit ovat siihen riittävän isot, niin ihan hyvä
> kiinnitystekniikka tuo kaksinkertainen köysi. Olen kuitenkin edelleen
> tiukasti sitä mieltä, että toisessa päässä pitää olla pleissi, solmut ovat
> niitä varten, jotka eivät osaa lukea kalenteria.
Tämä kalenterin lukemisjuttu ei oikein auennut. Ja eikä jokaisessa
veneessä pitäisi olla knaapit, johon köyden saa kaksinkerroin.
Muuten ne eivät ole oikeasti mitään kiinnitysknaapeja vaan
koristeita.
>
>
>
>>Tulee myös mieleen tilanne, jossa mennään vieraaseen laituriin, esim
>>kylkikiinnitykseen. Jos köytesi päässä on pleissaus ja haka, tarkoittaa
>>se että olet tod. näk. kiinnittämässä hakaa laiturilla olevaan lenkkiin.
>>Tällöin käyden toinen pää on veneessä kiinni. Kun tulet laiturin
>>lähelle, avustava henkilö hyppää laiturille ja kiinnittää köyden
>>lenkkiin. Koska köyden oikeaa pituutta ei voi arvioida mereltä, niin se
>>on liian pitkä ja vene pääsee irti laiturista (fendarit tönäsee). Sitten
>>köysihenkilö alkaa vetämään venettä käsivoimin takaisin laituria kohti,
>>jotta hän pääsee takaisin veneeseen ja kiristämään kiinnitysköyttä
>>
>
>
> ???
>
> Miksi tuollainen sirkus? Keula ajetaan laituriin niin, että keulahenkilö
> pääsee astumaan kaijalle ja kiinnittämään haan. Sitten moottoria ja saatua
> kiintopistettä hyödyntäen kippari kääntää veneen nätisti laiturin suuntaan.
> Miksei sitä tarvittavan köyden pituutta saisi suurin piirtein arvioitua,
> riittävällä tarkkuudella? Mutta olennaista on se, että hommat tehdään
> väärin, jos keulapersoona joutuu tekemään sellaisen työn, joka voidaan
> hoitaa moottorilla.
Minun ylempi kuvaus ei ollut kylkikiinnitykseen, jonka teen kuvasutasi
helpommalla tavalla. Paitsi jos/kun täytyy käyttää springia, mutta
silloin kiinnitysnarut kiinnitetään erikseen kun vene on jo
kylki laiturissa springin ja koneen avulla / varassa.
>
>
>>oikean pituiseksi. Huvittavia tilanteita, varsinkin jos vene on hiukan
>>paianvampi tai tuuli kovempaa. Oikeastaan tilanne on melkein sama, jos
>>menet keulaedellä laituriin. Liian pitkä naru sallii veneen kääntymisen
>>"poikittain" / vinottain ja taas tarvitaan turhaa lihasvoimaa.
>>
>
>
> Jaa, pitäähän se peräköysi kiristää kuitenkin, jos on ollut liian pitkä (ja
> yleensä on, ainakin ellei ole jotain rullaviritystä tai toista gastia).
> Haitanneeko tuo nyt mitään?
Kyllähän sinä säädät keulan niin, että siltä pääsee kulkemaan
laiturille. Jos keulaköysi on valmiiksi "oikean mittainen", ei
laiturille hyppäävä (kun vene tuodaan laituriin keula edellä, ei
kylkikiinnitykseen) pääse sinne kunnolla hyppäämään etukäteen, koska
köysi on liian kireä. Vaihtoehtona on, että joko törmäät laituriin
(jolloin keulasta pääsee hyppäämään) tai että naru on sen verran pitkä,
että keulasta pääsee hyppäämään. Jos valitset jälkimmäisen vaihtoehdon,
niin keulanaru on liian löysä niin kauan, kunnes laiturille keulaa
kiinnittämään mennyt henkilö palaa veneeseen kiristämään narua. Siis
yksi työvaihe lisää, jossa haan laituriin kiinnittämisen jälkeen
veneeseen palataan kiristämään narua. Käytännössä yleensä (omat
havainnot muiden toiminnasta) venettä vedetään lihasvoimin takaisin
laiturille. Tässä itä-Saksalaistyylinen kuulantyöntäjävaimo on hyvä
ratkaisu, mutta yleensä tälläisiä vaimoja ei näy, joten se hento
nainen koittaa repiä venettä yksin takaisin laituriin. Koneen käyttäjä
kun on yleensä tuossa vaiheessa kiristämässä perää ja konekin on joskus
jopa sammutettu.
Eikö olisi helpompaa, kun keulasta hyppäävä hypää ja kiinnittää
keulanarun laiturille saman tien oikean pituiseksi? Siis esim. naru
kaksinkerroin lenkin läpi ja siihen solmu, eli käytännössä pari
puolipolvea narun ympärille. Jos laiturille jäädään pidemmäksi aikaa,
niin silloin laitetaan lisää naruja sivuille ja ne solmitaan
paalusolmulla.
Mutta kukin tyylillään ja toiset käyttää lihaksia enemmän kuin
toiset.
Vito Toppinen
Usenetin ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
>
> Jos vene on kylkikiinnityksessä ja sivutuulta vähänkin, niin tarvitaan
> springi, jotta päästään laiturista irti. Springin irroittaminen
> laiturista voi olla haasteellinen (keula korkea, hyvät meriturvalliset
> kaiteet sivussa). Paljon helpompaa käsitellä springiä veneestä kuin
> laiturista. Taaskaan springiä ei saa irti laiturista, jos köyden
> päässä on pleissi.
Mulle nauraa varmaan harakatkin mutta mikä on SPRINGI ??
Pasi Pouri
>
> Mulle nauraa varmaan harakatkin mutta mikä on SPRINGI ??
>
Jos joku termi on epäselvä, niin aina kannattaa kysyä tai
etsiä netistä :) Hyvä lähde tässäkin (ja jota lainaan), on
"Pieni Purjehdussanasto" ( http://www.uta.fi/~fipeku/skigla.htm )
" springi
veneen kiinnityksessä käytettävä viistosti tuleva köysi
Kiinnitysköysi, joita käytetään sivuttaiskiinnityksessä.
Kiinnitysköydet, jotka vedetään keulasta ja perästä
laiturille kohti veneen keskiosaa. "
Kohtalainen Lontoon kielinen opas kiinnittäytymiseen löytyy
webistä:
http://www.quantumsails.com/pdf/maneuvering.pdf
Jounikin voisi käydä vilaisemassa, jostain sivusta 6 / 8 lähtien.
Kikat toimivat myös moottoriveneellä. Sivulal 12 on se, mitä
tarkoitin aimemmin, kuvatessani laiturista lähtöä.
Jos aihe enemmän kiinnostaa, kannattaa hankkia Otavan kustantama
kirja nimeltään: "Suuri purjehduskirja". Vaikka ei koskaan
aikoisi purjehtia, niin yli puolet tekstistä on sopivaa myös
meille moottorivenemiehille, mm. juuri nämä laituriin ajot ja
laiturista poistumiset. Myös sää-asiat ja ensiapu ovat hyvää
lukemista.
Voin suositella Jounillekin. ISBN numero: 951-1-16725-1.
Kari M
"Pasi Pouri" wrote
Laituriin törmäilyä ja hyppimistä edestakaisin??? Yleisin kiinnittyminen
on varmaankin keula/kylki laituriin. Mitäpä jos vaan ajaa laituriin
kiinni (tai parinkymmenen sentin päähän) ilman törmäilyjä. Käytännössä
suurin osa (suomalaisista) veneilijöistä voi laittaa keulaköyden haan
laiturin metallirenkaaseen veneestä poistumatta. Tai sitten _astutaan_
laiturille. Hyppiminen on sallittua/pakollista liikuntaa 10 tonnisten,
korkeakeulaisten, -laitaisten ja ohjauskyvyttömien veneiden omistajille.
... ;-)
> Mutta kukin tyylillään ja toiset käyttää lihaksia enemmän kuin
> toiset.
>
Aivan.
K
Pasi Pouri
>
> Tässä systeemissä olen sikäli vähän eri mieltä Miken kanssa.
> Kyllä vaimo saa raskaankin veneen pysymään paikoillaan ja
> jopa kiristämään keulaköyttä, jos se vedetään laiturirenkaan
> läpi. Köysi ei missään tapauksessa saa vedettyä vaimoa mereen.
Ja köyden kiristäminen tuolla tavalla on todella helppoa, vaikka
kyseessä olisi suurempikin vene. Kun köysi on kiinni veneessä
ja se on pujotettu laiturirenkaan läpi (yleensä käytännön syistä köysi
on kaksikertaisena laiturirenkaan läpi), niin sen kiristäminen on
todella helppoa. Esim. voi painaa jalalla veneen ja laiturin välistä
köyttä alaspain (tai vastaavasti vetää kädellä ylöspäin), ja aina kun
löysää painonsa (vetonsa) niin vetää lenkin läpi tulevaa köyttä, joka
on kokoajan toisessa kädessä. Näin suurempaakin venettä saa hilattua
lähemmäksi laituria yms. helposti ja vene on koko ajan hallinnassa.
> Kuka sitten kiristää veneen puolelta löysät pois köydestä?
> Toinen mieskö?
Niinpä. 2 hengen "miehistö" on kuitenkin aika yleinen, ja silloin
asiat täytyy tehdä kerralla oikein :)
Dag Stenberg
> Matti Suorsa wrote:
>> Kyllä vaimo saa raskaankin veneen pysymään paikoillaan ja
>> jopa kiristämään keulaköyttä, jos se vedetään laiturirenkaan
>> läpi. Köysi ei missään tapauksessa saa vedettyä vaimoa mereen.
>
> Ja köyden kiristäminen tuolla tavalla on todella helppoa, vaikka
Huomaan, että herrat ovat aina päässeet kiinnittymään tuulensuojaan ja
aallottomaan kohtaan.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Yleensä vaimon/perheen kanssa liikenteessä, mutta toisinaan esim. kun
> menee venettä tarkistamaan rantaan niin ei malta olla ajamatta pientä
> kieppiä, eli toisinaan yksin rantautuessa arvostaa jousihakojen
> helppoutta/nopeutta (veneessä kun on tuota tuuli pintaa ja painoa sen
> verran).
Minä olen muutaman vuoden käyttänyt seuraavaa: Edessä on kahdet
kohtalaisen lyhyet köydet, joiden päissä karbiinihaat ja vielä
kumijoustin. Kun lähden kotisatamasta ja aion palata kotisatamaan, en
irroita kuin haat. Helppo tulla takaisin. Kun tulen vieraaseen satamaan
en kuitenkaan käytä näitä köysiä ensikiinnitykseen, vaan n. 10 m
pituista köyttä ilman hakoja ja ylimääräisiä puntteja.$ Tämän köyden
toinen pää on kiinnitettynä veneen keulaknaapiin ja toinen pää laitetaan
kiepille. Sen voi keulagasti viedä mukanaan laiturille tai kalliolle jos
pystyy sinne astumaan (tai perkele hyppäämään) tai sen voi heittää
laiturilla/kalliolla olevalle avuliaalle henkilölle. Tällainen köysi ei
saa olla lopullisessa pituudessaan, vaan ylimittainen, muuten tulee
kohta surku, kun sitä ei saa heti lopulliseen pollariin/renkaaseen.
Edelleen heitettävässä köydessä ei saa olla mitään koukkuja ja palikoita.
En ainakaan itse tulisi apuun laiturilla, mikäli minulle yritettäisiin
heittää sellaista. Ja liian usein olen nähnyt sähläämistä sellaisen
lyhyen köysipätkän kanssa. Pidemmällä voi hakea sopivaa kiinnityskohtaa
vapaammin ja useampikin henkilö voi tarvittaessa vetää köydestä (jos on
kova tuuli/aallokko).
Tällä systeemillä on mennyt hyvin. Tuo pidempi köysi vaihdetaan sitten
lopullisiin virityksiin, kun vene on turvallisesti kiinni. Lopullisessa
virityksessä olen hyvin mieltynyt karbiinihakoihin. Ruotsissakin
puhutaan ihmetellen noista "finska hakarna"sta. Ilmeisesti niitä ei
juuri näe muilla kuin suomalaisilla, kumma kyllä.
Dag Stenberg
Pasi Pouri
> Huomaan, että herrat ovat aina päässeet kiinnittymään tuulensuojaan ja
> aallottomaan kohtaan.
Ei aina pääse :( mutta yleensä on pyrkimys :)
Aivan alkuperäiseen kysymykseen. Omat kiinnitysköyteni ovat
kellumattomia. Tämä ei ollut tietoinen valinta, vaan valinta-
kriteerit kiinnitysköysille olivat seuraavat:
- kestää auringonvaloa
- vetolujuuss / murtolujuus riittävä
- mukava käsitellä (pehmeys, taipuvuus, paksuus)
- sotkeutumaton (helppo laittaa vyyhdille)
- ei kolmipunottu, vähintään viisi punosta (mielellään 8-12)
- mielellään joustava eli rakenteellinen jousto
- hinta kohtuullinen
Etsin siis kokonaisvaltaista / edullisinta hintaa, ostin kerralla noin
100 m kiinnitysköyttä (30 + 30 + 12 + 12 + 4 x 7 metriä). Kellumaton
köysi Marnelasta oli se, joka täytti kriteerit. Biltema yms. jäi
pois siksi, ettei murtolujuus riittänyt ja/tai käsiteltävyys oli huono.
Olen ollut tyytyväinen valintaan.
Ankkuriköydeksi valikoitui sitten uppoava köysi.
Mielestäni noiden kolmipunottujen köysien ongelma on se, että
punos "aukeaa" helpohkosti jopa keskeltä köyttä. Lisäksi köysi
kiertyy oudosti ja vyyhtien tekeminen on hankalaa. 3-punotut köydet
ovat kokemusteni perusteella usein sotkussa kiinni takertuneena.
Vito Toppinen
> virityksessä olen hyvin mieltynyt karbiinihakoihin. Ruotsissakin
> puhutaan ihmetellen noista "finska hakarna"sta. Ilmeisesti niitä ei
> juuri näe muilla kuin suomalaisilla, kumma kyllä.
>
> Dag Stenberg
>
Minäkin käytän karbiinihakoja.
karbiinihakoja on vaan aika monentyyppisiä,ruuvattavalla salvalla yms.
itsellä käytössä tuttavallisesti "jousihaka", ja isoimpana RST:nä mitä
löytyy
http://www.vestek.fi/vene/luettelo/purjehdusvarusteet/521-001908.jpg
kaikista onnettomin on mielestäni
http://www.vestek.fi/vene/luettelo/purjehdusvarusteet/403-59108.jpg
tyyppinen jossa ei ole kiinteä silmu, koska silloin haka voi helposti
tippua mereen.
Pasi Pouri
> Minäkin käytän karbiinihakoja.
> karbiinihakoja on vaan aika monentyyppisiä,ruuvattavalla salvalla yms.
>
> itsellä käytössä tuttavallisesti "jousihaka", ja isoimpana RST:nä mitä
> löytyy
>
> http://www.vestek.fi/vene/luettelo/purjehdusvarusteet/521-001908.jpg
Et ole tainnut nähdä sitä testiä, missä juuri noita tuon tyylisiä hakoja
on vedetty suoraksi (tangoksi). Tuon tyyliset eivät ole kovin
Noihin hakoihin ei yleensä ole muuten merkkitty vetolujuutta.
Miksiköhän?
Onkohan kennelläkään osoitetta kys. testeihin tallessa, muutamia
vuosia sitten tästäkin oli täällä puhetta.
>
> kaikista onnettomin on mielestäni
> http://www.vestek.fi/vene/luettelo/purjehdusvarusteet/403-59108.jpg
> tyyppinen jossa ei ole kiinteä silmu, koska silloin haka voi helposti
> tippua mereen.
No-niin :) Juuri tämän tyyliset ovat käytössäni, se on mielestäni
paras haka. Tämän tyypin hyvät puolet ovat:
- voiman vedon suhteen, haan lenkki on todellakin lenkki. Eli myös
lukitisin osallistuu siihen, ettei haka pääse avautumaan suoraksi.
Eli tätä on "mahdoton" vetää suoraksi (auki) eli pitkäksi tangoksi.
Eli on mielestäni luotettava.
- lukitisn aukeaa hiukan vinottain, jolloin se ei ole lainkaan
edessä kun laittaa haan kiinni lenkkiin tms.
- haan lukitsimessa ei ole yhtään terävää kohtaa, johon naru tms.
aina tarttuu kiinni ja siten myös rikkoutuu.
- Hakaan on merkkitty vetolujuus sekä materiaali
Kyseinen haka on helppokäyttöinen ja luotettava. Sen voi laittaa
tarvittaessa helposti naruun, jossa on lenkki (pleissattu tai solmittu).
Silloin kun lenkkiä ei tarvita, sen voi ottaa pois avaamatta pleissiä
tai solmua, jolloin se ei ole tiellä. Näin _minun_ mielestäni.
Kannattaa katsoa / tarkistaa muuten myös tuon haan vetolujuus.
Jos sitä ei ole merkitty, en ostaisi kyseistä hakaa. Mutta jos
vetolujuus on merkitty ja se on riittävä, niin sitten muut
ominaiuudet vaikuttavat :)
Olavi Jaakkola
"Vito Toppinen" <vi...@kaisla.org> kirjoitti
viestissä:sfnet.harrastus.veneet!1135071...@beta.sfnet.fi...
>>
>
>
> kaikista onnettomin on mielestäni
> http://www.vestek.fi/vene/luettelo/purjehdusvarusteet/403-59108.jpg
> tyyppinen jossa ei ole kiinteä silmu, koska silloin haka voi helposti
> tippua mereen.
>
Tämä ko. kuvan esittämä haka on muutenkin heikko tekele, olen itse nähnyt
meidänkin satamassa niitä suoraksi eli auki vääntyneinä kovan kelin
jälkeen....
t. oj
Jukka Aittola
> Mielestäni noiden kolmipunottujen köysien ongelma on se, että
> punos "aukeaa" helpohkosti jopa keskeltä köyttä. Lisäksi köysi
> kiertyy oudosti ja vyyhtien tekeminen on hankalaa. 3-punotut köydet
> ovat kokemusteni perusteella usein sotkussa kiinni takertuneena.
Niinhän se on, että halvalla ei saa hyvää. Kolmipunoksisiakin on kyllä
parempia ja huonompia. Ikävää noissa monipunoksisissa köysissä on se,
että pleissaaminen on merkittävästi hankalampaa, tai ainakin kynnys
opettelemiseen on aika korkealla. Kolmipunoksisenkin köyden
pleissaamisohjeet olivat minusta aika hankalia.
Millaista hintaluokkaa muuten ne ostamasi köydet sitten olivat?
Kyllä kolmipuonoksinenkin menee minusta ihan siististi vyyhteen.
Kiepityssuunta vaan on tärkeä - väärään suuntaan kiepittäessä köysi
tosiaan pyrkii kiertymään.
Jukka
Pasi Pouri
> Pasi Pouri wrote:
>
>> Mielestäni noiden kolmipunottujen köysien ongelma on se, että
>> punos "aukeaa" helpohkosti jopa keskeltä köyttä. Lisäksi köysi
>> kiertyy oudosti ja vyyhtien tekeminen on hankalaa. 3-punotut köydet
>> ovat kokemusteni perusteella usein sotkussa kiinni takertuneena.
>
>
> Niinhän se on, että halvalla ei saa hyvää. Kolmipunoksisiakin on kyllä
> parempia ja huonompia. Ikävää noissa monipunoksisissa köysissä on se,
> että pleissaaminen on merkittävästi hankalampaa, tai ainakin kynnys
> opettelemiseen on aika korkealla. Kolmipunoksisenkin köyden
> pleissaamisohjeet olivat minusta aika hankalia.
Tämä on todellakin totta. Tosin 3-punoksinen on jopa helppo pleissata,
monisäiksempien pleissauksen opetelu on minullakin vasta edessä.
Pitäisi pleissata nuo kotisataman köydet.
>
> Millaista hintaluokkaa muuten ne ostamasi köydet sitten olivat?
18 mm polyamid Square Plait (8 lyöty musta) noin 5 € / metri
miinus alennukset. Murtolujuus on 6600 kg. Ehkä hiukan
"alimitoitettu" yli 7 tonnin veneeseen, mutta myyjä vakuutti tuon
olevan riittävä. Olisin muuten ostanut 20 mm (yli 8000 kg) köyttä.
>
> Kyllä kolmipuonoksinenkin menee minusta ihan siististi vyyhteen.
> Kiepityssuunta vaan on tärkeä - väärään suuntaan kiepittäessä köysi
> tosiaan pyrkii kiertymään.
Enpä ole tätä ottanut huomioon, kiitos vinkistä. Aika hankala vaan
sitä on josku "kääntää" oikeaksi.
Ja sitten kun kiinnitysköyttä on 30 m pätkä, niin tuo käsiteltävyys ja
sotkeutumattomuus on aika tärkeää.
--Pauli--
Ääni tälle:
Handy Duck. www.handyduck.com
Ville S.
[...]
> - ei kolmipunottu, vähintään viisi punosta (mielellään 8-12)
[...]
> Mielestäni noiden kolmipunottujen köysien ongelma on se, että
> punos "aukeaa" helpohkosti jopa keskeltä köyttä. Lisäksi köysi
> kiertyy oudosti ja vyyhtien tekeminen on hankalaa. 3-punotut köydet
> ovat kokemusteni perusteella usein sotkussa kiinni takertuneena.
3-punottujen huonoihin puoliin kuuluu vielä narina, jos on vaikka
kiinnittynyt tuuliseen paikkaan:
Monisäikeiset eivät narise ja yöuni säilyy.
Terv.
Ville
Dag Stenberg
> itsellä käytössä tuttavallisesti "jousihaka", ja isoimpana RST:nä mitä
> löytyy
> http://www.vestek.fi/vene/luettelo/purjehdusvarusteet/521-001908.jpg
Sama minulla, luulisin.
>
> kaikista onnettomin on mielestäni
> http://www.vestek.fi/vene/luettelo/purjehdusvarusteet/403-59108.jpg
> tyyppinen jossa ei ole kiinteä silmu, koska silloin haka voi helposti
> tippua mereen.
Sellaiset ovat taas kelpaavaisia siellä täällä ympäri venettä, kun
haluaa tilapäisen ison lenkin johonkin. Minulla esimerkiksi riippuu aina
puomista ja käytän sitä tarpeen tullen jiippiä estävänä gaijana. Voisin
ajatella laittavani enemmän kannelle, jotta pieni lenkki tulisi isomman
köyden läpimeneväksi. Pointti siis siinä, että se on aina paikallaan
eikä katoa.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Dag Stenberg wrote:
>> Minä olen muutaman vuoden käyttänyt seuraavaa: Edessä on kahdet
>> kohtalaisen lyhyet köydet, joiden päissä karbiinihaat ja vielä
>> kumijoustin. Kun lähden kotisatamasta ja aion palata kotisatamaan, en
>> irroita kuin haat. Helppo tulla takaisin. Kun tulen vieraaseen satamaan
>> en kuitenkaan käytä näitä köysiä ensikiinnitykseen, vaan n. 10 m
Kelpaa poijulenkin ottoon. Vaan miten menettelet, kun ei ole renkaita,
vaan puupollari? Tai kalliorengas on 5 metriä vesiviivasta?
Dag Stenberg
Pasi Pouri
>>Tulee myös mieleen tilanne, jossa mennään vieraaseen laituriin, esim
>>kylkikiinnitykseen. Jos köytesi päässä on pleissaus ja haka, tarkoittaa
> Miksi tuollainen sirkus? Keula ajetaan laituriin niin, että keulahenkilö
> pääsee astumaan kaijalle ja kiinnittämään haan. Sitten moottoria ja saatua
> kiintopistettä hyödyntäen kippari kääntää veneen nätisti laiturin suuntaan.
Kirjoitinpa huonosti, "kylkikiinnityksellä" en tarkoittanut
laiturin kylkikiinnitystä vaan muiden veneiden viereen
"kylkikiinnitykseen", siis keula laituriin. Sehän on Suommessa
yleisempi tapa.
Heikki Hämäläinen
> on varmaankin keula/kylki laituriin. Mitäpä jos vaan ajaa laituriin
> kiinni (tai parinkymmenen sentin päähän) ilman törmäilyjä. Käytännössä
> suurin osa (suomalaisista) veneilijöistä voi laittaa keulaköyden haan
> laiturin metallirenkaaseen veneestä poistumatta. Tai sitten _astutaan_
> laiturille. Hyppiminen on sallittua/pakollista liikuntaa 10 tonnisten,
> korkeakeulaisten, -laitaisten ja ohjauskyvyttömien veneiden omistajille.
> ... ;-)
Suurin osa voi laittaa keulaköyden haan kiinni poistumatta veneestä? Jotain
merkillistä niissä tilastoissa on, kun en tiettävästi kertaakaan viime
kauden aikana ole sellaista suoritusta nähnyt. Enkä muista itse koskaan
moiseen yltäneeni. Tai ehkä sentään Busterin tuominen aisapaikkaan siten
onnistui. Muutoin vakiopaikalle laituriin kiinnitytään haoilla ja
poijuköydessäkin on poijuhaka. Jopa usein vieraisiin laitureihin voi niitä
hakoja käyttää, mutta sitten tulee mutta. Hakojen lisäksi kiinnitysköysissä
on joustimet. Muualla kuin kotilaiturissa taas vastassa voi olla tavallinen
rengas, rengas jonka ainevahvuus on 50 mm, ristikkopollari, kakkosnelonen,
ohut tai puolimetrinen paalu, laiturilankku tai jotain. Lisäksi se voi olla
puolen metrin tai kymmenen metrin päässä veneestä. Mikään
pleissi/haka-yhdistelmä ei noista kaikista kunnialla selviä. Itse suosin
Pasin menetelmää, jossa molemmat päät ovat veneessä ja vain rihmattuina, ei
pleissattuina. Jos veneen knaapit eivät ole lelukokoa, niihin mahtuu jopa
molemmat päät päällekkäin kiinni. Myös Pasin vihje käyttää köyttä keulan
ohjaamiseen lähtiessä on pätevä, hankalammissa sivutuuliolosuhteissa
sellainen köysi viritetään kotilaiturissakin lähtöä varten sen hakaköyden
tilalle. Puhumattakaan tilanteista, joissa pitää päästä irti nopeastikin
tuulen käännyttyä, siis oloissa, joissa se rantaan kiinnitetty köysi silloin
tällöin jää sinne rannalle.
Alkuperäiseen kysymykseen olisin vielä muutama vuosi sitten vastannut toisin
ja suositellut uppoavaa. Nyt on kokemusta hyvin samannäköisetä köydestä kuin
se BT:n, enkä ole havainnut merkkejä suuremmasta hankautumisesta tai muusta
ongelmasta. Vanhat polyamidiset olivat nekin vielä kunnossa, mutta
kovettuneet niille ominaiseen tapaan. Mielestäni molemmat käyvät, kunhan
muuten kiinnitysköydeksi sopivat. Se BT:n köysi kuulemma todella leviää
käsiin, ellei päitä teippaa kasaan ennen katkomista, mikä ei ehkä ole mikään
suositus, mutta ei täysin poissulkevakaan ominaisuus. Rakenteista
kahdeksaanlyöty on mielestäni paras. Sitä ei saa helpolla sotkuun, itse
asiassa viihtyy parhaiten vapaana kasana vyyhteämättä. Eikä ole sen
vaikeampaa pleissattavaakaan kuin kolmeenlyötykään, kunhan asiaan tutustuu.
Siellä Marnelassa muun muassa osaavat neuvoa. Ankkuriköydeksi en olisi
uskonut kelluvaa edes vaihtoehtona ottavan esille. Sotkeutuminen koralleihin
ei ole täällä varteenotettava näkökohta, eikä se korallialueellakaan köyttä
korallinpäistä irti pidä. Siellä selviää vain ketjulla. Osaa kyllä olla
mielenkiintoista irroitella ketjuakin, kun virrat ja tuulet ovat vähän
venettä pyöritelleet.
Matti Suorsa
"Heikki Hämäläinen" <hei...@poista.geopros.fi> kirjoitti
viestissä:do97am$mr$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
- - - -
> Suurin osa voi laittaa keulaköyden haan kiinni poistumatta veneestä?
> Jotain merkillistä niissä tilastoissa on, kun en tiettävästi kertaakaan
> viime kauden aikana ole sellaista suoritusta nähnyt. Enkä muista itse
> koskaan moiseen yltäneeni. Tai ehkä sentään Busterin tuominen aisapaikkaan
> siten onnistui. Muutoin vakiopaikalle laituriin kiinnitytään haoilla ja
Olisikohan niin, että tilastoissa ja järvi-Suomen avulla on niin
paljon "bustereita", että emme merisaaristoissa saa oikeaa kuvaa
venetyyppijakautumasta.
- - - -
> Alkuperäiseen kysymykseen olisin vielä muutama vuosi sitten vastannut
> toisin ja suositellut uppoavaa. Nyt on kokemusta hyvin samannäköisetä
> köydestä kuin se BT:n, enkä ole havainnut merkkejä suuremmasta
> hankautumisesta tai muusta ongelmasta. Vanhat polyamidiset olivat nekin
> vielä kunnossa, mutta kovettuneet niille ominaiseen tapaan. Mielestäni
> molemmat käyvät, kunhan muuten kiinnitysköydeksi sopivat. Se BT:n köysi
> kuulemma todella leviää käsiin, ellei päitä teippaa kasaan ennen
> katkomista, mikä ei ehkä ole mikään
Bilteman köysi kyllä leviää varomattoman käteen, jollei ole
leikkauskohtaa ensin teipannut, ja viimeistään säikeet on teipattava
purkautumisen estämiseksi ennen pleissausta.
> suositus, mutta ei täysin poissulkevakaan ominaisuus. Rakenteista
> kahdeksaanlyöty on mielestäni paras. Sitä ei saa helpolla sotkuun, itse
> asiassa viihtyy parhaiten vapaana kasana vyyhteämättä. Eikä ole sen
> vaikeampaa pleissattavaakaan kuin kolmeenlyötykään, kunhan asiaan
> tutustuu. Siellä Marnelassa muun muassa osaavat neuvoa. Ankkuriköydeksi en
> olisi uskonut kelluvaa edes vaihtoehtona ottavan esille. Sotkeutuminen
> koralleihin ei ole täällä varteenotettava näkökohta, eikä se
> korallialueellakaan köyttä korallinpäistä irti pidä. Siellä selviää vain
> ketjulla. Osaa kyllä olla mielenkiintoista irroitella ketjuakin, kun
> virrat ja tuulet ovat vähän venettä pyöritelleet.
Kelluva ankkuriköysi on varteen otettava tekijä esimerkiksi Bahama-
saarilla (mutta eipä meillä). Karibianmerellä on myös ehdotonta käyttää
aina kahta ankkuria lähinnä vuoroveden suuntaan laskettuina (tämä ei
kuulu vaatimuksiin, mutta on hyvä tapa). Kysymys ei silloin ole niinkään
köyden kiinnitarttumisesta vaan kulumisesta ollessaan pienessä liikkeessä
korallipohjaa vasten. Oikealla tavalla ankkuroituna ei ole mitään
vaikeuksia lähteä mihin vuorokauden aikaan tahansa liikkeelle
ankkurointipaikalta.
MSa
Mike the Spamkiller
Kyllähän tuo alakautta pujottaminen neuvotaan kirjallisuudessakin.
Itse pessimistinä olen ajatellut, että tuskin tuota temppua oikeasti
osataan... mutta silloin harvoin, kun olen paikassa jossa on
paalukiinnitys, niin myöhemmin tullut vieruskaveri onkin pujottanut
lenkkinsä oikein. Siis kiva yllätys aamulla. Me kun olemme yleensä
ekana lähdössä (pikkulasten kanssa veneessä mennään nukkumaan klo 21
ja herätys on klo 5 tai 6 kun tulee valoissaa ;)
Mika
----------------------------------------------
Haluatko lähettää postia? Vaihda osoitteen
eka (vai oliko se toka?) numero viisi numeroon
kahdeksan...
----------------------------------------------
Kari M
"Heikki Hämäläinen" wrote
>
> Suurin osa voi laittaa keulaköyden haan kiinni poistumatta veneestä?
Jotain
> merkillistä niissä tilastoissa on, kun en tiettävästi kertaakaan viime
> kauden aikana ole sellaista suoritusta nähnyt. Enkä muista itse
koskaan
> moiseen yltäneeni.
Suomalaisten huviveneiden keskikoko on suunnilleen 5m, vaikka
soutuveneet jätetään pois laskuista. On se merkillistä, mikäli tuon
kokoisella veneellä ei osu puolen metrin etäisyydelle
kiinnityspisteestä.
> Tai ehkä sentään Busterin tuominen aisapaikkaan siten
> onnistui.
Hyppäsitkö usein? ;-)
> Muutoin vakiopaikalle laituriin kiinnitytään haoilla ja
> poijuköydessäkin on poijuhaka. Jopa usein vieraisiin laitureihin voi
niitä
> hakoja käyttää, mutta sitten tulee mutta. Hakojen lisäksi
kiinnitysköysissä
> on joustimet. Muualla kuin kotilaiturissa taas vastassa voi olla
tavallinen
> rengas, rengas jonka ainevahvuus on 50 mm, ristikkopollari,
kakkosnelonen,
> ohut tai puolimetrinen paalu, laiturilankku tai jotain.
Minulla on keulan kiinnitysköysissä pleissattuna halkaisijaltaan n. 50cm
lenkki, lenkissä haka ja heti pleissin jälkeen kumijoustin. Lenkki tai
haka on sopinut suurimpaan osaan laitureiden kiinnityspisteistä,
muutaman kerran vuodessa olen joutunut kaivamaan jonkun muun köyden
esille.
> Lisäksi se voi olla puolen metrin tai kymmenen metrin päässä veneestä.
Kymmenen metrin päässä? Jaa-a, melko harvoin huviveneilijöiden
käyttämissä laitureissa on kiinnityspisteet 20 metrin etäisyydellä
toisistaan.
> Puhumattakaan tilanteista, joissa pitää päästä irti nopeastikin
> tuulen käännyttyä, siis oloissa, joissa se rantaan kiinnitetty köysi
silloin
> tällöin jää sinne rannalle.
Montako köyttä on jäänyt rannalle? Minulla ei yhtään, mutta luen
mielelläni kertomuksiasi ko. tilanteista.
K
Kari M
"Matti Suorsa" wrote
>
> Bilteman köysi kyllä leviää varomattoman käteen, jollei ole
> leikkauskohtaa ensin teipannut, ja viimeistään säikeet on teipattava
> purkautumisen estämiseksi ennen pleissausta.
Vaihtoehto teippaukselle: Leikkaa "säienipput" hieman vinottain poikki,
sulata päätä tupakansytyttimellä tms ja muotoile pää teräväksi. On
helpompi pleissata kuin teipatulla töppöpäällä.
K
jaakko
Aina oppii uutta. Enpä ole kuunaan leikannut säiettä vinoon.
Tästälähin en muuta tee.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
Palkitse itsesi, soita täältä hyvä mieli.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/aasia2005/fi_FI/index/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Heikki Hämäläinen
> soutuveneet jätetään pois laskuista. On se merkillistä, mikäli tuon
> kokoisella veneellä ei osu puolen metrin etäisyydelle
> kiinnityspisteestä.
>
>> Tai ehkä sentään Busterin tuominen aisapaikkaan siten
>> onnistui.
>
> Hyppäsitkö usein? ;-)
Hyppäsin kyllä, kun tulin muihin paikkoihin, kuin siihen vakio
laituripaikalle. Viereisellä kevytvenelaiturilla mm. oli kiinnityspisteet
vain toisella reunalla, eikä niihin laiturin yli yltänyt.
>
>
>> Muutoin vakiopaikalle laituriin kiinnitytään haoilla ja
>> poijuköydessäkin on poijuhaka. Jopa usein vieraisiin laitureihin voi
> niitä
>> hakoja käyttää, mutta sitten tulee mutta. Hakojen lisäksi
> kiinnitysköysissä
>> on joustimet. Muualla kuin kotilaiturissa taas vastassa voi olla
> tavallinen
>> rengas, rengas jonka ainevahvuus on 50 mm, ristikkopollari,
> kakkosnelonen,
>> ohut tai puolimetrinen paalu, laiturilankku tai jotain.
>
> Minulla on keulan kiinnitysköysissä pleissattuna halkaisijaltaan n. 50cm
> lenkki, lenkissä haka ja heti pleissin jälkeen kumijoustin. Lenkki tai
> haka on sopinut suurimpaan osaan laitureiden kiinnityspisteistä,
> muutaman kerran vuodessa olen joutunut kaivamaan jonkun muun köyden
> esille.
Tässä on jo se muutamakin kerta.
>
>> Lisäksi se voi olla puolen metrin tai kymmenen metrin päässä veneestä.
>
> Kymmenen metrin päässä? Jaa-a, melko harvoin huviveneilijöiden
> käyttämissä laitureissa on kiinnityspisteet 20 metrin etäisyydellä
> toisistaan.
Etkö koskaan ole sattunut kiinnittymään laituriin reunapaikalle?
>> Puhumattakaan tilanteista, joissa pitää päästä irti nopeastikin
>> tuulen käännyttyä, siis oloissa, joissa se rantaan kiinnitetty köysi
> silloin
>> tällöin jää sinne rannalle.
>
> Montako köyttä on jäänyt rannalle? Minulla ei yhtään, mutta luen
> mielelläni kertomuksiasi ko. tilanteista.
En ole itse jättänyt, kun en käytä niitä hakoja, harvemmin edes solmuja. Sen
sijaan kyllä toimitellut rantaan jääneitä köysiä omistajilleen
Kari M
"Heikki Hämäläinen" wrote
> >
> > Hyppäsitkö usein? ;-)
>
> Hyppäsin kyllä, kun tulin muihin paikkoihin, kuin siihen vakio
> laituripaikalle. Viereisellä kevytvenelaiturilla mm. oli
kiinnityspisteet
> vain toisella reunalla, eikä niihin laiturin yli yltänyt.
Jotain perin erilaista on sinun ja minun laituriinkiinnittymisissä. Minä
en hypi, vaan astun veneeseen/veneestä.
> >
> > Minulla on keulan kiinnitysköysissä pleissattuna halkaisijaltaan n.
50cm
> > lenkki, lenkissä haka ja heti pleissin jälkeen kumijoustin. Lenkki
tai
> > haka on sopinut suurimpaan osaan laitureiden kiinnityspisteistä,
> > muutaman kerran vuodessa olen joutunut kaivamaan jonkun muun köyden
> > esille.
>
> Tässä on jo se muutamakin kerta.
>
Niin mitä sitten? Valmis lenkki/haka/joustin-yhdistelmäni sopii
suurimpaan osaan laitureista, niin miksi en sitä käyttäisi.
> >> Lisäksi se voi olla puolen metrin tai kymmenen metrin päässä
veneestä.
> >
> > Kymmenen metrin päässä? Jaa-a, melko harvoin huviveneilijöiden
> > käyttämissä laitureissa on kiinnityspisteet 20 metrin etäisyydellä
> > toisistaan.
>
> Etkö koskaan ole sattunut kiinnittymään laituriin reunapaikalle?
Mitä tarkoitat reunapaikalla?
> >> Puhumattakaan tilanteista, joissa pitää päästä irti nopeastikin
> >> tuulen käännyttyä, siis oloissa, joissa se rantaan kiinnitetty
köysi
> > silloin
> >> tällöin jää sinne rannalle.
> >
> > Montako köyttä on jäänyt rannalle? Minulla ei yhtään, mutta luen
> > mielelläni kertomuksiasi ko. tilanteista.
>
> En ole itse jättänyt, kun en käytä niitä hakoja, harvemmin edes
solmuja. Sen
> sijaan kyllä toimitellut rantaan jääneitä köysiä omistajilleen
Ai jaa, ne on taas ne muut ...
Ei minulla ole köysiä jäänyt rannoille, vaikka käytän aina hakaa
luonnonsatamissa. Enkä ole löytänyt "muiden" jättämiä köysiä.
K
Jussi H.
suositeltua paksummat punotut köydet, joissa on sisäänpujotettu
joustinpaksunnos. Riittää 8 kertaa kymmenestä vierasvenelaitureissa,
on helppo solmia ja helppo avata. Jos haluat, voit tehdä päähän
silmukan ja siihen koukun, niin ei tule gastillen paalusolmun teon
kanssa kiire.
Pituus veneen pituuden mukaan niin, että jos lähtiessä vahingossa
putoaa keulaknaapista roikkumaan veteen, ei ihan ylety potkuriin.
Sama köysi käy useimmiten keulaköydeksi kotilaiturissa tai poijussa.
Saariin rantautumista varten voi hankkia pidempiä köysiä pari.
Niissä yleensä pituus korvaa joustinkumit.
Bilteman kolmilyöty pehmeä köysi ei ole kaksinen: punos avatutuu
käytössä.
Vito Toppinen
Onko tietoa mistä kannattaisi kysellä? paikalliset venetarvike liikket
on kyllä niin suolasissa hinnoissa että ei paljo natsaa sieltä hakea.
18mm paksua ajattelin hommata (veneen paino n.4500kg), ens hätään about
30m kun osa vanhoista köysistä on vielä ihan tämmissä.
Jouni R
"Pasi Pouri" <qwe...@pois.dnainternet.net.invalid> wrote in message
news:43a7ab14$0$23387$9b53...@news.fv.fi...
>
> Huomaan, että olet tainnut veneillä vain sellaisilla veneillä
> joita voi helposti lihasvoimin hallita. Niihin poistamani kirjoituksesi
> sopii ihan hyvin. Ellet sitten sillä "keulanarulla" tarkoittanut
> springiä. Mutta jos vene painaa jo 10 tonnia tai enemmän ja pituuttakin
> on 40+ jalkaa , niin kyllä noita köysiasioita miettii ja kokeilee
>
Epäilemättä noin suurella veneellä tarvitaan erilaisia konsteja. Olen
joskus pohdiskellut sellaisen varalle ja päätynyt siihen, että valitsisin
köyden, jonka toisessa päässä on riittävän iso silmukka ja toinen on "auki".
Silloin ovat käytettävissä sekä "silmukka pollariin" että "köysi lenkin
kautta takaisin veneeseen". Niin isolle veneelle riittäviä hakojakaan kun
ei taida juuri olla saatavana. Tavanomaisemman kokoisilla haka riittää
kyllä.
Sellaisilla ei myöskään itse asiassa tarvitse liikaa välittää siitä, tuleeko
vähän nojattua naapurin kylkeen, kunhan pitää huolen siitä, että fendareita
on tarpeeksi. Jos taas naapuria ei ole, niin hitonko väliä sillä on, jos
tuuli vähän ehtiikin kääntää venettä vinoon?
Tuosta kiinnittymisestä vielä (keulakiinnityksessä): meidän veneessämme se
on "aina" tehty niin, että keulahenkilö astuu laiturille haka kädessä (tai
avun läsnäollessa ojentaa haan) ja lyö sen oitis kiinni lenkkiin. Sitten
minä käyn kiristämässä vähän peräköyttä (jos sitä on ollut liikaa) ja
siirryn keulalle kiristämään veneestä käsin keulaköydet sopiviksi. Ja
sitten kiristämään peräköydet tiukalle. No, vene painaa vain kolme tonnia
eli ei ole liian painava; joka tapauksessa ainoa asia, joka ikinä on
tuntunut tuossa olevan hankala, on se keulaköyden saanti ajoissa kiinni.
Sekin oikeastaan vain yksin ajaessa.
Joku sanoi, ettei suostu ottamaan vastaan köyttä, jossa on haka päässä. En
ole kokenut sitäkään ongelmaksi, aina olen kohdalla ollessani ottanut
vastaan. Mutta jos hakaa ei ole, on tapani vain pistää köysi lenkin tai
pollarin läpi ja pidellä sen aikaa, että veneen oma miehistö pääsee sen
sitomaan. En ota vastuuta mistään nypläyshommista...
Asian ydin on se, että kun kiinnitys tapahtuu metallirenkaisiin, kuten
yleensä, on haka aivan ylivoimaisesti nopein ja varmin tapa. Ainoa nopeampi
konsti on valmis silmukka pollarin ympärille. Jos joku nyt välttämättä
haluaa käyttää solmuja, niin sen kun, mutta omalla vastuullaan.
Tarpeellisia ne eivät ole eivätkä näkemykseni mukaan ikinä luotettavia.
Käsityö ei ikinä voita teollista toimintaa :)
Oli puhetta knaapeistakin. Yllättävän monessa veneessä on niin pienet
knaapit, ettei tuplapaksuista köyttä todellakaan saa niihin kunnolla kiinni.
Siitä sopinee syyttää lähinnä valmistajia.
-Jouni
Jouni R
"Pasi Pouri" <qwe...@pois.dnainternet.net.invalid> wrote in message
> punos "aukeaa" helpohkosti jopa keskeltä köyttä. Lisäksi köysi
> kiertyy oudosti ja vyyhtien tekeminen on hankalaa. 3-punotut köydet
> ovat kokemusteni perusteella usein sotkussa kiinni takertuneena.
>
Tuo on oikeastaan mielenkiintoinen ajatus, eipä ole tullut mieleeni, että
köyden rakenne vaikuttaisi sotkeutuvuuteen. Olen vain kironnut sitä, että
mitään köyttä ei näytä saavan pysymään siististi vyyhdessä, vaan käytännössä
aina, kun köyttä aiotaan ruveta käyttämään, täytyy se pikaisesti purkaa
"säilytysvyyhdestä" huomattavasti väljempään "käyttövyyhteen".
-Jouni
Jussi H.
tiedä, mistä sitä saa, kun hankin ne joltain laiturimessuilta.
Samantapaista on muistaakseni Marnelan luettelossa.
Dag Stenberg
> Joku sanoi, ettei suostu ottamaan vastaan köyttä, jossa on haka päässä. En
> ole kokenut sitäkään ongelmaksi, aina olen kohdalla ollessani ottanut
> vastaan. Mutta jos hakaa ei ole, on tapani vain pistää köysi lenkin tai
> pollarin läpi ja pidellä sen aikaa, että veneen oma miehistö pääsee sen
> sitomaan.
Ehkä minä noin sanoin. Voisin OTTAAkin vastaan, mutta en halua tulla
heitetyksi sillä. Etenkin kun aika moni ei ymmärrä, että köysi heitetään
vastaanottajan viereen (eli ohi vartalon) eikä päin silmiä.
> Tarpeellisia (solmut) eivät ole eivätkä näkemykseni mukaan ikinä luotettavia.
> Käsityö ei ikinä voita teollista toimintaa :)
Mielestäni pitää osata tehdä senverran solmuja että niihin voi luottaa.
Solmuja tarvitaan paitsi veneilyssä esimerkiksi sidottaessa kuormaa
auton katolle tai peräkärryyn, kaadettaessa puita jotka eivät saa pudota
talon tai sähkölinjan päälle yms. jne. Tarpeita on lukemattomia. Solmuja
ei tarvitse osata monta.
Dag Stenberg
Pasi Pouri
> Tuosta kiinnittymisestä vielä (keulakiinnityksessä): meidän veneessämme se
> on "aina" tehty niin, että keulahenkilö astuu laiturille haka kädessä (tai
> avun läsnäollessa ojentaa haan) ja lyö sen oitis kiinni lenkkiin. Sitten
> minä käyn kiristämässä vähän peräköyttä (jos sitä on ollut liikaa) ja
> siirryn keulalle kiristämään veneestä käsin keulaköydet sopiviksi. Ja
> sitten kiristämään peräköydet tiukalle.
Tässäpä juoksetkin ihan turhaan veneessä edestakaisin (perä-kela-perä).
Meidän veneessä homma menee näin, kun esim. minä olen kipparina ja
avovaimo keulahenkilönä:
- keulahenkilö kiinnittää köyden toisen pään yhteen veneen keulan
knaapeista tms. ja ottaa lopun köyden käteensä vyyhdissä.
- kun vene lipuu poijun ohi, kippari laittaa poijuhaan kiinni, naru
liukuu vapaasti laatikostaan (joskus sisäohjaamon kautta kipparin
käden ja yhden perän knaapin kautta, jos on paha paikka esim.
sivutuulen takia).
- kun lähestymme laituria, kippari pysäyttää veneen ja keulahenkilö
astuu (tai hyppää, mutta tavoitteena on astuminen) laiturille köyden
kanssa. Laiturilla keulahenkilö laittaa köyden kiinni valmiiksi
katsomaansa oikeaan / sopivaan paikkaan siten, että veneen keula on
kiinni. Solmua ei edes tarvita, kunhan keulaköysi on kireällä ja se on
"oikeaoppisesti" laitettu laiturilla lenkkiin / pollariin tms.
- Samaan aikaan veneen kippari laittaa perän kiinni.
Nyt vene on jo kiinni keulasta ja perästä, kenenkään ei ole tarvinnut
juosta perästä keulaan tai palata laiturilta takaisin veneeseen.
Huomaat, että sinun versiossa keulahenkilön mentyä laiturille sinä
joudut lähtemään keulaan kiristämään keulaköysiä. Turha toimenpide,
jonka jälkeen joudut vielä palamaan perään kiristämään peräköydet.
> No, vene painaa vain kolme tonnia
> eli ei ole liian painava; joka tapauksessa ainoa asia, joka ikinä on
> tuntunut tuossa olevan hankala, on se keulaköyden saanti ajoissa kiinni.
> Sekin oikeastaan vain yksin ajaessa.
Niin, miksi sitten vielä vaikeuttaa tuota keulan kiinnittämistä,
jos kerran jo olet huomannut sen olevan aika-akselilla niin tärkeä.
Minun mielestä keula pitää saada kerralla kiinni ja se onnistuu, kun
tultaessa keulanaru sidotaan laiturille kiinni. Jos paikkaan jäädään
pidemmäksi aikaa, voidaan sitten myöhemmin lisätä niitä muita
kiinnityköysiä, missä on esim. ne haat.
Sitomisella ja "keulan kiinnitämisellä" en tarkoita, että
siinä köydessä pitää heti olla solmu.
Yksin liikuttaessa "köyden sitominen laituriin" tekniikan edut
vain korostuvat. Koska joudut kuitenkin siirtymään veneestä
laiturille laittamaan köyttä kiinni, niin miksi ihmeessä sitä
ei kannata laittaa kerralla oikean mittaiseksi, vaan menet
takaisin veneeseen kiristämään köyttä oikean pituiseksi.
Mielestäni köysi kannattaa laittaa kerralla oikean pituiseksi,
siis laituriin kiinni solmulla, jolloin tilanne on stabiili.
> Asian ydin on se, että kun kiinnitys tapahtuu metallirenkaisiin, kuten
> yleensä, on haka aivan ylivoimaisesti nopein ja varmin tapa.
Köyden voi laitata metallirenkaaseen nopeasti ja luettettavasti.
Koko narua ei tarvitse pujottaa renkaan läpi, sen voi laittaa
sen läpi kaksinkertaisena ja sitten sitoa sen kiinni parhaaksi
osaamallaan solmulla.
Kun naru on viety silmukan läpi, pystyy keulahenkilä hallitsemaan
veneen (painavankin) helposti, ilman solmuja. Vaikka olisi
sivutuulta. Vasta kun vene on "oikealla paikalla" eli peräköysi
on kiinni ja keula- ja peräköysi ovat sopivan mittaiset, voi
keulaköyden sitoa. Aiemmin ei useinkaan ole tarvetta, ellei nyt
ole hirveän kova tuuli, mutta silloinkin voi pyöräyttää keulaköyden
tuplasti silmukan läpi.
Haka liian lyhyen tai pitkän köyden päässä, on paljon huonompi ja
hitaampi vaihtoehto. Ja köyden oikeaa pituutta et voi etukäteen
tietää, joten se on yleeensä aina liian pitkä varmuuden vuoksi.
>
> Oli puhetta knaapeistakin. Yllättävän monessa veneessä on niin pienet
> knaapit, ettei tuplapaksuista köyttä todellakaan saa niihin kunnolla kiinni.
> Siitä sopinee syyttää lähinnä valmistajia.
Ja ostajia, jotka tuollaiset liian huterat knaapit hyväksyvät.
Niistä on vain riesaa ja ne aiheuttavat harmitusta joka ikinen
käyttökerta, miksi siis hyväksyä sellaiset?
Kyllä oikein tehdyt solmutkin ovat luotettavia. Moni jättää henkensä
sellaisten varaan, mm. pelastusalan henkilöt, kiipeilijät ja
laskeutujat. Kannattaa opetella muutama luotettava solmu, mm.
kalliokiipelijöiden / laskeutujien käyttämiä :)
Ei se valmis haka ole ylivoimaisesti nopein ja varmin tapa,
varsinkin kun se valmis haka on liian pitkän tai lyhyen köyden päässä.
Ja köyden oikeaa pituutta kun et voi tietää kuin kotisatamassa.
Mutta kukin tyylillään ja noita tyylejä näkee kesäisin erillaisia :)
Dag Stenberg
> Jouni R wrote:
>> Tuosta kiinnittymisestä vielä (keulakiinnityksessä): meidän veneessämme se
>> on "aina" tehty niin, että keulahenkilö astuu laiturille haka kädessä (tai
>> avun läsnäollessa ojentaa haan) ja lyö sen oitis kiinni lenkkiin. Sitten
>> minä käyn kiristämässä vähän peräköyttä (jos sitä on ollut liikaa) ja
>> siirryn keulalle kiristämään veneestä käsin keulaköydet sopiviksi. Ja
>> sitten kiristämään peräköydet tiukalle.
> Pasi:
> Meidän veneessä homma menee näin, kun esim. minä olen kipparina ja
> avovaimo keulahenkilönä:
> - keulahenkilö kiinnittää köyden toisen pään yhteen veneen keulan
> knaapeista tms. ja ottaa lopun köyden käteensä vyyhdissä.
> - kun vene lipuu poijun ohi, kippari laittaa poijuhaan kiinni, ...
> - kun lähestymme laituria, kippari pysäyttää veneen ja keulahenkilö
> astuu (tai hyppää, mutta tavoitteena on astuminen) laiturille köyden
> kanssa. Laiturilla keulahenkilö laittaa köyden kiinni valmiiksi
> katsomaansa oikeaan / sopivaan paikkaan siten, että veneen keula on
> kiinni. ...
> - Samaan aikaan veneen kippari laittaa perän kiinni.
Ymmärrän tämän nyt siten, että Pasi kiinnittää aina pitkällä köydellä,
jonka laiturikiinnitys tehdään oikean mittaiseksi. Köyden vapaa pää
varmaan jää laiturille vyyhdeksi. Ja taas Jouni laittaa köyden hakasen
laituriin kiinni ja säätää sitten pituuden tarkaksi veneen sisältä.
Itse kannatan lämpimästi Pasin lähestymistapaa jotta päästään "kiinni"
eli turvaan, mutta varsinaiseen kiinnitykseen Jounin systeemiä, jossa
laiturilla ei ole turhia köysivyyhtejä. Tämä johtaa tietysti siihen,
että ensin teemme Pasi-kiinnityksen ja sitten korvaamme sen kahdella
hakasköydellä Jouni-systeemiksi ja otamme sen pitkän ensikiinnitysköden
pois laiturilta muiden kompasteltavasta. Ja lopuksi peräkiinnityksen
jälkisäätö (peräkiinnitys on tietysti tehty Pasin tapaan, joka
luultavasti on meillä kaikilla sitäpaitsi sama).
> Pasi:
> Minun mielestä keula pitää saada kerralla kiinni ja se onnistuu, kun
> tultaessa keulanaru sidotaan laiturille kiinni. Jos paikkaan jäädään
> pidemmäksi aikaa, voidaan sitten myöhemmin lisätä niitä muita
> kiinnityköysiä, missä on esim. ne haat.
Tietenkin juuri noin.
> Jouni R:
>> Asian ydin on se, että kun kiinnitys tapahtuu metallirenkaisiin, kuten
>> yleensä, on haka aivan ylivoimaisesti nopein ja varmin tapa.
En ole hakasen orja, mutta kannatan sitä sen käytännöllisyyden takia.
Poikkeus: Jos ollaan kalliokiinnityksessä ja kiinnityskohdat kaukana
veneestä, jätetään toki pitkä köysi paikoilleen ja sen lisäksi keulaan 1-2
muuta, keulan paikan (kalliokoloihin) täsmentävää köyttä.
Pasi:
> Haka liian lyhyen tai pitkän köyden päässä, on paljon huonompi ja
> hitaampi vaihtoehto. Ja köyden oikeaa pituutta et voi etukäteen
> tietää, joten se on yleeensä aina liian pitkä varmuuden vuoksi.
Niin, tuossa Pasi kiteyttääkin hakasen huonot puolet. Mikä ei mielestäni
estä niiden käyttöä a) kotisataman tunnetuissa oloissa, b) lopulliseen
kiinnitykseen vierassatamassakin.
Ketäköhän tämäkin nyt oikeastaan kiinnostaa...
Dag Stenberg
Pasi Pouri
> Ymmärrän tämän nyt siten, että Pasi kiinnittää aina pitkällä köydellä,
> jonka laiturikiinnitys tehdään oikean mittaiseksi. Köyden vapaa pää
> varmaan jää laiturille vyyhdeksi. Ja taas Jouni laittaa köyden hakasen
> laituriin kiinni ja säätää sitten pituuden tarkaksi veneen sisältä.
Köyttä ei tarvitse jättää laiturille, sen toisen pään voi viedä
takaisin veneeseen, jolloin päästään siihen aiemmin mainittuun
asiaan, että köyden molemmat päät ovat veneessä :) Sillä on taas
se hyvä puoli, että lähteminen on helpompaa. Tällöin tosin tarvitaan
pidempi köysi ja se voidaan laittaa jopa vasta ennen lähtöä.
> Itse kannatan lämpimästi Pasin lähestymistapaa jotta päästään "kiinni"
> eli turvaan, mutta varsinaiseen kiinnitykseen Jounin systeemiä, jossa
> laiturilla ei ole turhia köysivyyhtejä. Tämä johtaa tietysti siihen,
> että ensin teemme Pasi-kiinnityksen ja sitten korvaamme sen kahdella
> hakasköydellä Jouni-systeemiksi ja otamme sen pitkän ensikiinnitysköden
> pois laiturilta muiden kompasteltavasta.
Näin se yleensä minullakin menee, eli vene tarvitsee min. 2 kiinnitys-
köyttä keulaan (usein 3), jolloin ne laittetaan lopuksi. Laituriin
tultaessa käytämme kuitenkin alle 10 metrin köyttä/köysiä keulassa,
jotta vene pysyy rantautuessa paremmin hallinnassa. Varsinaiset
kiinnitysköydet voidaan sitten laittaa hakasten avulla, mutta harvemmin
siten. Hakanen on muuten aika ikävä avata, jos tuuli vetää venettä
vastasuuntaan. 10 tonnista venettä ei ole kivä vetää käsivoimin kun
tuuli vetää sitä toiseen suuntaan.
Sen laiturille jääneen köyden voi sitten laittaa siten, ettei se ole
kenenkään tiellä eikä kukaan siihen kompastu. Joko siitä tehdään vyyhti
ja se laitetaan roikkumaan laiturilla olevaan kiinnityslenkkiin tms.,
tai sitten köyden pää pyöritetään rullaksi ja laitetaan veneen "eteen"
laiturin reunalle. Tai jotenkin muuten vastaavasti, riippuen paikasta.
Usein "isommilla" veneillä pienellä miehistöllä joudutaan noiden köysien
kanssa pulamaan enemmän. Monesti lähtököydet pitää laitta erikseen,
ennen lähtöä. Eli "pahimassa tapauksessa" köydet laitetaan kolmeen
kertaan, tultaessa laituriin laitetaan tuloköydet, sitten varsinaiset
kiinnitysköydet. Lähdettäessä taas joutuu joskus laittamaan erikseen
lähtököydet, varsinkin jos tuulee.
> Niin, tuossa Pasi kiteyttääkin hakasen huonot puolet. Mikä ei mielestäni
> estä niiden käyttöä a) kotisataman tunnetuissa oloissa, b) lopulliseen
> kiinnitykseen vierassatamassakin.
Yleensä kaikissa tavoissa ja asioissa on hyvät ja huonot puolet, eli ne
ovat (aina) jopa tapauskohtaisia kompromisseja. Kun joku sitten sanoo
_ehdottomasti_ tai _ylivoimainen_ tms, niin silloin usein ollaan hiukan
metsässä (siksi aina oli suluissa). Useinkaan ehdottomia tms. asioita ei
ole olemassa, on vain kompromisseja :)
- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net
------------------------------------------------------------------
Tomi Lehtinen
>
> Usein "isommilla" veneillä pienellä miehistöllä joudutaan noiden köysien
> kanssa pulamaan enemmän. Monesti lähtököydet pitää laitta erikseen,
> ennen lähtöä. Eli "pahimassa tapauksessa" köydet laitetaan kolmeen
> kertaan, tultaessa laituriin laitetaan tuloköydet, sitten varsinaiset
> kiinnitysköydet. Lähdettäessä taas joutuu joskus laittamaan erikseen
> lähtököydet, varsinkin jos tuulee.
Juuri näin.
Oma veneemme ei ole iso (35 jalkaa) mutta yksin purjehtiessa ja rantautuessa
pitää tosiaan ottaa varman päälle niin tulo kuin lähtökin, koska
uusintakierroksen ottaminen on yleensä paljon vaikeampaa kuin kaverin
kanssa.
Siksi rantautuessa on keulassa molemmin puolin 10 metriset
rantautumisköydet, ei mitään hakasia tai joustimia, pelkkää köyttä. Näillä
saadaan keula kiinni laituriin, on siellä sitten vastassa renkaita,
knaapeja, pollareita tai pelkkä laiturikehikko.
Perässä on liina rullalla joka hoitaa aika mukavasti itsensä kunnes on aikaa
säätää se kireälle.
Varsinaisina kiinnitysköysinä on paksut (22mm?) köydet isoilla joustimilla
ja hakasilla. Nämä vaihdetaan tilalle kun rantautuminen on muuten klaari.
Ja poislähdettäessä tilalle vaihtuu taas nuo kiinnittäytymisköydet, jolloin
saadaan köyden molemmat päät veneeseen ja keulan irrotus on siten helppoa.
Erityisesti jos blosaa sivulta kovempaa.
Jos ei ole jotain ihmepakkoa kiinnittyä laituriin kun on yksin liikenteessä
(tankkaus, kauppa), niin menen aina johonkin lahdenpohjukkaan keula-ankkurin
varaan pyörimään. Siinä on hyvä nukkua ja tarvittaessa voi lyhyitä matkoja
liikkua jollalla maihin. Lahdella on yleensä hyvin tilaa pyöriä tuulen
suunnan mukaan ja siten lähtökin on yksin helppoa kun on tilaa ympärillä:
kone käymään, kuokka ylös, vene rekaa hiljalleen kunnes ankkuri on kannella,
ajetaan koneella pois kapeimmasta sopukasta nostamaan purjeita.
-Tomi
Jouni R
"Pasi Pouri" <qwe...@pois.dnainternet.net.invalid> wrote in message
> Jouni R wrote:
>
>
> Tässäpä juoksetkin ihan turhaan veneessä edestakaisin (perä-kela-perä).
Jaa. Paitsi, että minä en juokse (ei ole enää mitään kiirettä, kun sekä
perässä että keulassa on haka kiinni ja lukittunut), niin en koe tuota
liikkumista mitenkään ongelmaksi :)
Minusta näyttää olennaisimpana erona menettelyissämme olevan se, mikä on
kenenkin mielestä nopein tapa tehdä ns. primäärikiinnitys. Sinä pidät
solmua sellaisena, minä hakaa. Kuvitellaanpa testitilanne: 20 venettä
identtisissä olosuhteissa kiinnittymässä laituriin, jossa on ne tavanomaiset
pyöreät lenkit, puolella haalliset köydet, puolella "avoköydet".
Tehtäväksianto on, että keulahenkilö astuu laiturille, kiinnittää köyden
niin, että se ei pääse irtoamaan ja astuu metrin sivuun nostaen kädet ylös.
Oletetaan veneiden tulevan askeletäisyydelle tasan samanaikaisesti ja
keulahenkilöiden olevan ketteryyden jne. kannalta tasavahvoja. Kumman
veneryhmän "tehty" -rivin luulet olevan ensiksi valmis? Uskallan lyödä
vetoa, että hakaporukan. Useimmilta haka on kiinni ennenkuin kukaan on
saanut köyttä vähänkään matkaa lenkistä läpi...
Toinen ero on tietysti siinä, että sinä (huomattavasti raskaammalla veneellä
nähtävästi liikkuvana) haluat kiinnityksen menevän kerralla valmiiksi. Minä
en pidä sitä tarpeellisena, riittää, että primäärikiinnitys onnistuu
salamannopeasti, jolloin vene ei enää pääse kokonaan karkuun. Tästä on
muuten käyty veneessä jonkin verran keskustelua gastin kanssa, tällä kun
sattuu olemaan purjevenekokemusta sellaisen opetuksen kanssa, että "keula ei
saa ikinä kolhiutua laituriin"; minä olen sitten joutunut opettamaan tilalle
näkemystä "köysi kiinni heti, millään muulla ei ole väliä, myöhemmin voi
sitten harrastaa tyyliseikkojen säätämistä".
Molemmilla menetelmillä vene kiinnittyy, joskin minä tunnen oloni ihan
hemmetin paljon turvallisemmaksi ja nukun paremmin, kun tiedän, että
köydessä on kunnon terästä kiinnittämässä se lenkkiin eikä mitään solmua :)
-Jouni
Heikki Hämäläinen
> solmua sellaisena, minä hakaa. Kuvitellaanpa testitilanne: 20 venettä
> identtisissä olosuhteissa kiinnittymässä laituriin, jossa on ne
> tavanomaiset
> pyöreät lenkit, puolella haalliset köydet, puolella "avoköydet".
> Tehtäväksianto on, että keulahenkilö astuu laiturille, kiinnittää köyden
> niin, että se ei pääse irtoamaan ja astuu metrin sivuun nostaen kädet
> ylös.
> Oletetaan veneiden tulevan askeletäisyydelle tasan samanaikaisesti ja
> keulahenkilöiden olevan ketteryyden jne. kannalta tasavahvoja. Kumman
> veneryhmän "tehty" -rivin luulet olevan ensiksi valmis? Uskallan lyödä
> vetoa, että hakaporukan. Useimmilta haka on kiinni ennenkuin kukaan on
> saanut köyttä vähänkään matkaa lenkistä läpi...
Tähän sisältyy pari epämiellyttävää oletusta. Jos se köysi sattui jäämään
sentin lyhyeksi, on avoköysijoukkue jo kaljaansa avaamassa ennenkuin haka on
kiinni ja ranta hiljentynyt huudosta. Jos taas köydessä on mittaa niin, että
varmasti riittää, voi olla naapurinkin apu tarpeen, etteivät veneet kolise
sivutuulessa. Eli köyden pituus ei ole vain "tyyliseikkojen säätämistä".
> Toinen ero on tietysti siinä, että sinä (huomattavasti raskaammalla
> veneellä
> nähtävästi liikkuvana) haluat kiinnityksen menevän kerralla valmiiksi.
> Minä
> en pidä sitä tarpeellisena, riittää, että primäärikiinnitys onnistuu
> salamannopeasti, jolloin vene ei enää pääse kokonaan karkuun. Tästä on
> muuten käyty veneessä jonkin verran keskustelua gastin kanssa, tällä kun
> sattuu olemaan purjevenekokemusta sellaisen opetuksen kanssa, että "keula
> ei
> saa ikinä kolhiutua laituriin"; minä olen sitten joutunut opettamaan
> tilalle
> näkemystä "köysi kiinni heti, millään muulla ei ole väliä, myöhemmin voi
> sitten harrastaa tyyliseikkojen säätämistä".
>
> Molemmilla menetelmillä vene kiinnittyy, joskin minä tunnen oloni ihan
> hemmetin paljon turvallisemmaksi ja nukun paremmin, kun tiedän, että
> köydessä on kunnon terästä kiinnittämässä se lenkkiin eikä mitään solmua
> :)
>
> -Jouni
>
Noista "kunnon" teräksistä on muutamia koevetotuloksiakin, jotkut aika
masentavia. Vaikka itse ostaessaan voi kohtuullisesti laadusta varmistua,
eivät ne erot ole näkyviä jälkeenpäin. Joka tapauksessa luotettavuuden
kannalta kohtuullisen köyden lujuuden kanssa pärjäävä haka lähentelee
kooltaan järjetöntä. Itse en haan varassa nuku hyvin, jos olosuhteet menevät
koviksi, solmun varassa kyllä. Ne kotilaiturinkin hakaköydet saavat tuulen
noustessa rinnalleen haattomat.
Vito Toppinen
Usenetin ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
>
> Toinen ero on tietysti siinä, että sinä (huomattavasti raskaammalla
veneellä
> nähtävästi liikkuvana) haluat kiinnityksen menevän kerralla valmiiksi.
Minä
> en pidä sitä tarpeellisena, riittää, että primäärikiinnitys onnistuu
> salamannopeasti, jolloin vene ei enää pääse kokonaan karkuun. Tästä on
> muuten käyty veneessä jonkin verran keskustelua gastin kanssa, tällä
kun
> sattuu olemaan purjevenekokemusta sellaisen opetuksen kanssa, että
"keula ei
> saa ikinä kolhiutua laituriin"; minä olen sitten joutunut opettamaan
tilalle
> näkemystä "köysi kiinni heti, millään muulla ei ole väliä, myöhemmin
voi
> sitten harrastaa tyyliseikkojen säätämistä".
>
> Molemmilla menetelmillä vene kiinnittyy, joskin minä tunnen oloni ihan
> hemmetin paljon turvallisemmaksi ja nukun paremmin, kun tiedän, että
> köydessä on kunnon terästä kiinnittämässä se lenkkiin eikä mitään solmua
:)
>
> -Jouni
>
>
venepaikan omistajana ei ole siirtänyt useista pyynnöistä huolimatta)
poiju on max puolen metrin päässä veneenperästä, niin olisi tosi häijy
saada yksin kerralla kunnolla (lopullisesti) kiinni. lisäksi naapuri vene
on aivan kyljessä kiinni.
Saa nähdä "jos" kaupunki suvaitsee siirtää poijua ensi keväällä/kesällä
niin voi testailla täälä esittettyjä "tyylirantautumisia" =)
--
Selijäs lukoo notta KS1030 ...
Pasi Pouri
> Meillä myös näin, ongelma on meillä myös se että (koska kaupunki
> venepaikan omistajana ei ole siirtänyt useista pyynnöistä huolimatta)
> poiju on max puolen metrin päässä veneenperästä, niin olisi tosi häijy
> saada yksin kerralla kunnolla (lopullisesti) kiinni. lisäksi naapuri vene
> on aivan kyljessä kiinni.
Tuollaisessa tilanteessa voit toimia näin:
- laita laituriin veneen keulan kohdalle joku sopiva törmäyssuoja
(puuta, kumia, fendari, paksua köyttä tms.). Suojan voit laittaa
myös veneeseen, se on sitten monikäyttöisempi.
- aja veneen keula _varovasti_ kiinni laituriin.
- kun keula on laiturissa kiinni, laita vaihde päälle eteenpäin ja
lisää hiukan kierroksia. Jos laitat kierroksia liikaa, seuraava
kohta tulee vaikeammaksi.
- Kääntele varovasti ruoria keskikohdan lähellä eri suuntiin, kunnes
vene pysyy suorassa kulmassa laituriin nähden ja pysyy siinä.
- laita peräpoiju kiinni esim. poijuhaalla, jolla yllät paremmin.
- käy laittamassa keula kiinni.
- laita vaihde vapaalle, vene on nyt kiinni...
Tuo on toiminut kaikilla veneillä joilla olen tähän asti ajanut.
Vaatii hiukan harjoittelua, mutta on oikeasti helppo ja yksinkertainen
toimenpide :)
Käytän tuota tapaa silloin tällöin joissakin tilanteissa, jopa silloin
kun en laita venettä kiinni "erittäin" lyhyen lastauksen ajaksi. Tai
kun yksin pitää mennä laituriin, ohjaamosta ei aina ehdi juosta
perän kautta keulaan riittävän nopeasti, kun peräkin pitää saada
poijuun. Jos on mahdollista, pitää ruorissa olla jonkun koko ajan.
Kaksimoottorisella veneellä tuo onnistuu vielä paremmin :)
Toimii myös alle 4 m kumiveneellä :)
- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net
------------------------------------------------------------------
PTM
> Isolla purkkarillakin pitää köysi pistää nopeasti kiinni, sillä
> käsivoimin ei venettä pidellä jos kunnolla tuulee. Keulagastille eli
> vaimolle siis tarpeeksi köyttä ja mielellään niin, että on haka
> päässä.
PTM: Mieluummin ei hakaa vaan suora köyden pää. Jos jotain pitää olla,
niin kuljettaa puolivalmista paalusolmua mukanaan ja pistää sen
paikalleen, kun pääsee laiturille. Tuossa puolivalmiissa on hyvänä
puolena se, että yhdellä nykäisyllä sen saa pois suorasta köydestä,
hakaa ei ota kuin kirveellä.
Haan ikävänä puolena on, että silmukka voi olla paksumpaa tavaraa, kuin
haan aukeama. Silmukan tilalla voi olla vaikka kakkosnelonen niin
ahtaasti kiinnitettynä, että haka ei mahdu laudan ja rungon välistä.
selitä siinä sitten vaimolle, miten köysi pitää työntää lenkkinä puiden
välistä.
Meillä köysi on paatissa kiinni. Rantautuessa gasti hyökkää maihin ja
kietoo köyden ensimmäisen paikalla olevan kohteen ympäri ja pitää käsin
kireällä yrittämättäkään tehdä solmua ennenkuin peräkiinnitys on
tarkastettu ja kippari antanut OK:n. Gastin ainoana lisätehtävänä on
hosua innokkaita avustajia kauemmas.
PTM
>... solmut ovat niitä varten, jotka eivät osaa lukea kalenteria.
PTM: Anteeksi mutta miten kalenteri liittyy pleisseihin ja solmuihin ?
PTM
> nyt kun bilteman lehdestä katselin eri vaihtoehtoja niin tuli mieleen että
> kumpaakohan nyt olisi järkevämpää hommata, kelluvaa vai kellumatonta.
PTM: Bilteman köysi näyttää kestävän n. 5 vuotta. Pleissien tekeminen
siihen vaatii apuvälineeksi vaikkapa teippiä, ohutta lankaa, isoa
kynttilää tai pikipataa. Köyden tyssääminen sulattamalla ei tahdo
onnistua siististi.
> Köysi muutoin tulee olla kolmoispunottua koska pleissaan kaikki päät ja
> lenkit, solmuja en tee koskaan
PTM: Mielenkiintoinen aspekti. Ilmeisesti kotisataman ja kapakkarannan
kiinnitystolpat pysyvät vakioina vuodesta toiseen ;)
> Ja onkohan jossain mitään taulukkoa suosituksista
> köydenpaksuudesta(vetolujuudesta) suhteessa veneen painoon? (oma vene
> painaa 4500kg)
PTM: Taulukot sinänsä. Kirjaviisauksiin tuijottamalla saa kyllä
täytettyä vakuutusehdot ja todistettua toimineensa kirjan mukaan oikein.
Kuitenkin vain järkeä käyttämällä pystyy välttämään tilanteen, jossa
joutuu selittelemään vakuutusmiehelle tekojaan.
Kunnon kumimuna köydessä vastaa laiturikiinnityksessä monen tonnin vetoa.
Kiinnitysköyden vetolujuudeksi riittäisi normaaleilla alle 20 m
paateilla n.200 kg, jos kyse olisi pelkästä vetokuormasta. Tämän voi
arvioida vaikkapa kiskomalla käsin isoa nautikattia sivuttain
syysmyrskyssä.
200 kg kestäväksi kiinnitysköydeksi riittäisi vaikkapa Biltemasta
löytyvä 2.5 mm sinkitty teräsvaijeri.
Käytännössä köyttä rasittavat sää, hankautuminen, aallokon retkutus ja
köyden leikkautuminen solmussa, pleississä, koussassa tms.
Sää, lähinnä auringon UV-säteily syö huonon köyden kesässä.
Luonnonköydet ovat parempia tässä mielessä.
Hankautumista vastaan auttaa muoviputki köyden päällä, köysien reitin
suunnittelu ja hyvin tehty solmu.
Retkutukseen auttaa paikan valinta, kumimuna köydessä ja oikea
kiinnittäytymistapa.
Leikkautumiseen auttaa turhien koristeiden välttäminen ja järjen käyttö.
Magicmoose
Jo tässä vaiheessa menee pieleen!
Mikäli sinua ei haittaa, että köydet katkeilee myrskyssä tai muuten
vaan, niin Biltema on oiva paikka ostaa köyttä!
Jos taas veneesi on sulle rakas, käy kunnon liikkeestä ostamassa ja
maksa siitä että vene on laiturissa myrskynkin jälkeen!
Magicmoose
pääsette ylös sängystä? (Frasierin isää siteeraten)
Matti Suorsa
"Heikki Hämäläinen" <hei...@poista.geopros.fi> kirjoitti
viestissä:dos83t$4uv$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
- - - -
> Noista "kunnon" teräksistä on muutamia koevetotuloksiakin, jotkut aika
> masentavia. Vaikka itse ostaessaan voi kohtuullisesti laadusta varmistua,
> eivät ne erot ole näkyviä jälkeenpäin. Joka tapauksessa luotettavuuden
> kannalta kohtuullisen köyden lujuuden kanssa pärjäävä haka lähentelee
> kooltaan järjetöntä. Itse en haan varassa nuku hyvin, jos olosuhteet
> menevät koviksi, solmun varassa kyllä. Ne kotilaiturinkin hakaköydet
> saavat tuulen noustessa rinnalleen haattomat.
En minäkään luota hakaan. En ainakaan enään sen jälkeen, kun
kerran joutuessani kiinnittämään veneeni Inkoon vierasvene-
sataman maalaiturin päähän. Vieressä olevaa jokiliikennettä
varten oli tauluja nopeusrajoituksesta ja kieltoja aallon
muodostuksesta, mutta eihän tarvita kuin yksi piittaamaton.
Seurauksena oli, että noin 10 mm tangosta väännetty Wizardin
näköinen haka (saattoi olla myös kopio) oikeni.
MSa
Jouni R
"Heikki Hämäläinen" <hei...@poista.geopros.fi> wrote in message
news:dos83t$4uv$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>
> varmasti riittää, voi olla naapurinkin apu tarpeen, etteivät veneet kolise
> sivutuulessa. Eli köyden pituus ei ole vain "tyyliseikkojen säätämistä".
>
Sitä vartenhan laitetaan fendarit kyljille jo etukäteen, ettei ole niin
tarkkaa, vaikka naapurin kylkeen vähän nojaisikin. Peräköyteen joutuu
vieraassa paikassa joka tapauksessa jättämään varaa tarpeeksi, joten
nojatuksi saattaa tulla.
-Jouni
Jouni R
"PTM" <ptm...@utu.fi> wrote in message news:dotiqu$cop$3...@bowmore.utu.fi...
>
> >... solmut ovat niitä varten, jotka eivät osaa lukea kalenteria.
>
> PTM: Anteeksi mutta miten kalenteri liittyy pleisseihin ja solmuihin ?
Kierteinen tapa pilkata vanhentuneita menetelmiä käyttäviä. En minä nyt
oikeastaan halua kieltää keneltäkään solmujen käyttöä, mutta kylläkin niiden
muilta vaatimisen. Eivät ne ole nykyaikaista välineistöä käytettäessä
mitenkään välttämätön asia tai ehdottomasti "merimiestaitoon" kuuluva asia.
Olen ylipäätään jossain määrin allerginen kaikelle sellaiselle, missä pelkän
tradition perusteella vaaditaan tai kielletään jotain ilman vedenpitäviä
funktionaalisia perusteita. Solmut ovat yksi klassinen esimerkki, muina
tulevat nyt lennosta mieleen lipunkäyttö ja fendarien käyttötapa (siis se
vinkuna siitä, että jotkut antavat niiden roikkua kyljillä ajon aikana; itse
otan ne kyllä sisään, jotteivat irtoaisi matkavauhdissa, mutten näe
kerrassaan mitään syytä moittia muita niiden ulkonapitämisestä).
-Jouni
Heikki Hämäläinen
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> kirjoitti
viestissä:abysf.267$zs5...@read3.inet.fi...
Fendarista kyljellä ei ole iloa, kun vene kääntyy ja keula osuu naapuriin.
Nojaaminen kylki kylkeä vastenhan saattaa ahtaammassa paikassa jatkua
pysyvänä tilanteena, se ei ole mikään ongelma. Toisaalta veneet ovat
erimuotoisa ja kokoisia, joten laituriin tullessa ei fendareilla ole oikeaa
paikkaa, ne ovat vain siinä, missä niitä useimmiten tarvitaan.
Dag Stenberg
> "Heikki Hämäläinen" <hei...@poista.geopros.fi> wrote in message
> news:dos83t$4uv$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>> varmasti riittää, voi olla naapurinkin apu tarpeen, etteivät veneet kolise
>> sivutuulessa. Eli köyden pituus ei ole vain "tyyliseikkojen säätämistä".
>
> Sitä vartenhan laitetaan fendarit kyljille jo etukäteen, ettei ole niin
> tarkkaa, vaikka naapurin kylkeen vähän nojaisikin.
Eheei kuule, enkö ole jo kertonut siitä kerrasta kun laitoin fendarit
kyljille etukäteen tultaessa Kökarin eteläiseen ja laiturimies näytti
paikkaa johon oli peräpollarien välissä niin kapeaa että vene juuttui
siihen ja etukannella seisova hyppääperkelevaimo lensi päistikkaa veteen
vaatteissaan ja ilmoitti päästyään taas pinnalle että tämä maksaa
minulle päivällisen mikä muuten oli oikein hyvä ja kallis.
Niin että fendarit kuuluu kyllä laittaa vasta jälkikäteen.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> oikeastaan halua kieltää keneltäkään solmujen käyttöä, mutta kylläkin niiden
> muilta vaatimisen. Eivät ne ole nykyaikaista välineistöä käytettäessä
> mitenkään välttämätön asia tai ehdottomasti "merimiestaitoon" kuuluva asia.
Mielipiteesi on taas pers...stä. Solmuista on niiin paljon iloa merellä
ja metsässä, että en tosiaan halua kieltää lapsenlapsiltani sitä
taitamisen iloa ja hyötyä. Sitäpaitsi havaitsen viikoittain kuinka
jollakulla on sormi suussa kun ei osaa edes tehdä köyteen pitävää ja
aukaistavaa solmua.
Mutta mehän taisimme jo aikaisemmassa viestiketjussa käsitellä aihetta
kumpi meistä on kestävämmän kehityksen puolella.
> ... ja fendarien käyttötapa (siis se
> vinkuna siitä, että jotkut antavat niiden roikkua kyljillä ajon aikana; itse
> otan ne kyllä sisään, jotteivat irtoaisi matkavauhdissa, mutten näe
> kerrassaan mitään syytä moittia muita niiden ulkonapitämisestä).
Kun et ole vielä riittävän vanha setä tunteaksesi tarvetta opettaa muita.
Dag Stenberg
Pasi Pouri
>
> Sitä vartenhan laitetaan fendarit kyljille jo etukäteen, ettei ole niin
> tarkkaa, vaikka naapurin kylkeen vähän nojaisikin.
Jos tämä on tapanasi, niin kai sinulla on vaakasuunnassa koko veneen
pituiset fendarit, keulasta perään. Ja useita eri korkeuksilla?
Etkä koskaan mene muiden kuin oman kokoistesi veneiden viereen.
Tosin tuo kokoluokka mikä sinull aon, on vielä aika yleinen koko.
Metalliveneen omistajana ei se minua haittaa, jos joku luottaa
liikaa fendareihin ja hiukan nojaa veneeseeni, omatpahan ovat
gelgoat pintansa tms.. Mutta tietoisesti en halua muiden omaisuutta
tuhota. Varsinkin puuveneet saattavat olla aika pehmeitä.
Miten olet ratkkaisut sen ongelma, ettei fendari ole alapäästä
kiinni vaan ne pääsevät sivusuunnassa liikkumaan. Tämä on ongelma
varsinkin veneen etuosassa ja peräkulmassa. Peräkulmalla saakin
jo jälkiä aikaiseksi toisen veneeseen. Lisäksi paljon korkeampi keula
vääntää helposti viereisen veneen kaiteet tms, siinä ei fendarit auta.
> Peräköyteen joutuu
> vieraassa paikassa joka tapauksessa jättämään varaa tarpeeksi, joten
> nojatuksi saattaa tulla.
Sinun kannattaisi oikeasti opetella veneilemään, jos sitä haluat
kerran harrastaa. Veneily ei ole kuten autolla ajaminen, vaikka niin
luulet (vanhojen kirjoitustesi perusteella).
- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net
------------------------------------------------------------------
Vito Toppinen
<mailto:dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> Usenetin ryhmään
sfnet.harrastus.veneet:
> > ... ja fendarien käyttötapa (siis se
> > vinkuna siitä, että jotkut antavat niiden roikkua kyljillä ajon
aikana; itse
> > otan ne kyllä sisään, jotteivat irtoaisi matkavauhdissa, mutten näe
> > kerrassaan mitään syytä moittia muita niiden ulkonapitämisestä).
>
> Kun et ole vielä riittävän vanha setä tunteaksesi tarvetta opettaa
muita.
>
> Dag Stenberg
>
Itsellä monasti varsinkin jos yksin lähtee käymään venellä jossain niin
tuppaa kyllä unohtumaan lepuuttajat kyljille, mutta en siitä kyllä yöunia
menetä.
Luin joskus jostain (oliskohan ollut kippari lehdestä?), että ennen
vanhaan on tarkoittanut ulkopuolellaroikkuvat lepuuttajat (laivoissa
vissiin) että on "maksullisia" naisia kyydissä....
...kerroin tuosta vaimolle, ja hän kyllä sen jälkeen pitää
huolen/muistuttaa niiden veneeseen nostamisesta=) =)
Pasi Pouri
> Itsellä monasti varsinkin jos yksin lähtee käymään venellä jossain niin
> tuppaa kyllä unohtumaan lepuuttajat kyljille, mutta en siitä kyllä yöunia
> menetä.
>
> Luin joskus jostain (oliskohan ollut kippari lehdestä?), että ennen
> vanhaan on tarkoittanut ulkopuolellaroikkuvat lepuuttajat (laivoissa
> vissiin) että on "maksullisia" naisia kyydissä....
Porvoon suunnalla taas on käsite, että fendarilliset veneet ovat
aina Helsingistä tulleita. Näin ainakin Borga Bladetin
toimittaja sanoi.
>
> ...kerroin tuosta vaimolle, ja hän kyllä sen jälkeen pitää
> huolen/muistuttaa niiden veneeseen nostamisesta=) =)
Hyvä vinkki!
Kari M
"Dag Stenberg" wrote
>
> Eheei kuule, enkö ole jo kertonut siitä kerrasta kun laitoin fendarit
> kyljille etukäteen tultaessa Kökarin eteläiseen ja laiturimies näytti
> paikkaa johon oli peräpollarien välissä niin kapeaa että vene juuttui
> siihen ja etukannella seisova hyppääperkelevaimo lensi päistikkaa
veteen
> vaatteissaan ja ilmoitti päästyään taas pinnalle että tämä maksaa
> minulle päivällisen mikä muuten oli oikein hyvä ja kallis.
>
> Niin että fendarit kuuluu kyllä laittaa vasta jälkikäteen.
>
Kipparin arviointi- ja/tai ohjausvirhe, fendari ei aja venettä. Toki
tekosiaan on mukavampi selitellä laiturimiehellä, kapealla
tolppavälillä, yms. Miehekästä vastuunkantoa tosin osoittaa tarjottu
päivällinen.
K
Tomi Lehtinen
news:dov131$7pe$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> Eheei kuule, enkö ole jo kertonut siitä kerrasta kun laitoin fendarit
> kyljille etukäteen tultaessa Kökarin eteläiseen ja laiturimies näytti
> paikkaa johon oli peräpollarien välissä niin kapeaa että vene juuttui
> siihen ja etukannella seisova hyppääperkelevaimo lensi päistikkaa veteen
> vaatteissaan ja ilmoitti päästyään taas pinnalle että tämä maksaa
> minulle päivällisen mikä muuten oli oikein hyvä ja kallis.
Tarina on tuttu :)
> Niin että fendarit kuuluu kyllä laittaa vasta jälkikäteen.
Eeee... tässä lienee mukana sarkasmia?
Kyllä fendarit kuuluu laittaa etukäteen, laituria lähestyttäessä jos siinä
on naapureita mihin aikoo mennä. Tai kylkikiinnitykseen. Jos on yksin
tulossa tyhjään laituriin niin eipä niitä silloin mihinkään kaipaa. Muitakin
poikkeustapauksia löytynee.
Itse ainakin kavahdan jos viereen alkaa tähdätä vene ilman lepuuttajia.
Onhan omat toki ulkona, mutta parempi että kaverillakin olisi. Kuten Heikki
Hämäläinen tuossa aiemmin totesi, ei fendarit kuitenkaan ole heti oikeissa
paikoissa ja oikealla korkeudella. Parempi että rantautumisvaiheessa niitä
on ainakin riittävästi => molemmilla.
-Tomi
Tomi Lehtinen
> > oikeastaan halua kieltää keneltäkään solmujen käyttöä, mutta kylläkin
niiden
> > muilta vaatimisen. Eivät ne ole nykyaikaista välineistöä käytettäessä
> > mitenkään välttämätön asia tai ehdottomasti "merimiestaitoon" kuuluva
asia.
Mitä ihmeen 'nykyaikaista välineistöä' käytettäessä? Mikä on se veneessäsi
oleva taikakalu joka tekee solmut tarpeettomiksi niin, ettei niitä koskaan
tarvitse?
Keksin yhden skenaarion: sopivan pituiset köydet hakoineen mitoitettuna
omaan laituripaikkaan. Sitten ajetaan moottoriveneellä jonnekin kellumaan,
ei siis kiinnitetä venettä maihin tai ankkuroiduta. Kun on kelluttu, ajetaan
takaisin omaan laituriin.
Periaatteessa voisi mennä vieraaseenkin laituriin, johon keulaköydet eivät
ole juuri tyköistuvat. Sitten pitääkin osata tehdä lukot kannen knaapeihin
jotta saa köysistä löysät pois. Tämä on jo niin lähellä solmun tekemistä
ettei kelpaa skenaarioon mukaan :)
-Tomi
Jouni R
"Pasi Pouri" <qwe...@pois.dnainternet.net.invalid> wrote in message
>
> kerran harrastaa. Veneily ei ole kuten autolla ajaminen, vaikka niin
>
Eroja tietysti on, mm. se, ettei autolla voi pysäköidä naapureihin nojaten.
Mutta kokonaisuutena erot ovat todella vähäisiä siihen hehkutukseen nähden,
mikä niille usein suitsutetaan. Jotkut haluavat syystä tai toisesta
mystifioida vesilläliikkumista jotenkin erikoislaatuisia ja suunnattoman
vaikeita taitoja vaativaksi puuhaksi. Todellisuudessa siinä on hyvin vähän
sellaista.
Väittäisin jopa, että ne todelliset merenkulkijoiden erikoistaidot tulevat
esiin sellaisissa olosuhteissa, joihin huviveneilijä ei joudu ikinä; tai jos
joutuu, niin jo se joutuminen paljastaa, että osaamisessa on ollut
hirvittävä aukko. Ajattelen nyt vaikkapa Estonian pelastustöitä tai
ammattikalastajien työtä talvisella merellä.
En sitten tiedä, onko näillä mystifioijilla halu rakentaa jonkinlaista
gloriaa itsensä ja kuvittelemiensa heidät "maakravuista" erottavien taitojen
ympärille vai mistä lie kyse.
No, tämä vaatisi jo oman threadinsa, ei enää kosketa kiinnitysköysiä kuin
vähäisen :)
-Jouni
Matti Suorsa
"Tomi Lehtinen" <tomile...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:dp1cgu$rmv$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
- - - -
> Kyllä fendarit kuuluu laittaa etukäteen, laituria lähestyttäessä jos siinä
> on naapureita mihin aikoo mennä. Tai kylkikiinnitykseen. Jos on yksin
> tulossa tyhjään laituriin niin eipä niitä silloin mihinkään kaipaa.
> Muitakin
> poikkeustapauksia löytynee.
>
> Itse ainakin kavahdan jos viereen alkaa tähdätä vene ilman lepuuttajia.
> Onhan omat toki ulkona, mutta parempi että kaverillakin olisi. Kuten
> Heikki
> Hämäläinen tuossa aiemmin totesi, ei fendarit kuitenkaan ole heti oikeissa
> paikoissa ja oikealla korkeudella. Parempi että rantautumisvaiheessa niitä
> on ainakin riittävästi => molemmilla.
Kun olemme veneellä menossa Porvoon vierasvenelaituriin,
jossa perätolppien keskikohtien ja kiinnitysrenkaiden väli
on 3,5 metriä ja meillä veneemme leveys on 3,4 metriä,
niin ilman muuta pidämme lepuuttajat pois veneen kyljistä.
MSa
Heikki
> Eheei kuule, enkö ole jo kertonut siitä kerrasta kun laitoin fendarit
> kyljille etukäteen tultaessa Kökarin eteläiseen ja laiturimies näytti
> paikkaa johon oli peräpollarien välissä niin kapeaa että vene juuttui
> siihen ja etukannella seisova hyppääperkelevaimo lensi päistikkaa veteen
> vaatteissaan ja ilmoitti päästyään taas pinnalle että tämä maksaa
> minulle päivällisen mikä muuten oli oikein hyvä ja kallis.
Heh - ainakaan minä en ole kuullut tarinaa ennen.
a) Noille hyppääperkelevaimoille kannattaa varmaan muutenkin tarjota hyvä
kallis päivällinen aina silloin tällöin, olen kuullut. Sitä paitsi, siitä
kalliista päivällisestä saa yleensä syödä puolet itse, eli ei se ihan
hukkaan mene kumminkaan...
b) Miten veneen kiinnittäminen onnistui moisessa tilanteessa. Olisiko ollut
eroa hakojen, koukkujen, tai pelkän narunpään välillä?
- Heikki
Dag Stenberg
> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
> news:dov131$7pe$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> on naapureita mihin aikoo mennä. Tai kylkikiinnitykseen. Jos on yksin
> tulossa tyhjään laituriin niin eipä niitä silloin mihinkään kaipaa. Muitakin
> poikkeustapauksia löytynee.
Niin, kun oikein ajattelen, niin meillä onkin edelleen tapana laittaa
fendarit etukäteen. Silloinkin, kun änkeän 3,05 metrin levyistä venettäni
metrin puolentoista rakoon jossa muilla on jo fendarit... niitä kaikkia
fendareita vain sitten siirrellään ja painellaan.
Muistelin lukeneeni tuollaisen näkemyksen, että fendarit kuuluu
laittaa jälkikäteen ja kovasti ihmetelleeni enkä muuttanut käytöstäni.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Kun olemme veneellä menossa Porvoon vierasvenelaituriin,
> jossa perätolppien keskikohtien ja kiinnitysrenkaiden väli
> on 3,5 metriä ja meillä veneemme leveys on 3,4 metriä,
> niin ilman muuta pidämme lepuuttajat pois veneen kyljistä.
Näinpä yhden tapauksen viime kesänä, olisiko ollut Maarianhamina, missä joku
tuli kauniisti vauhdilla moottoriristeilijällä tolppien väliin ja
fendariköysiä katkeili ja fendareita sitten haeskeltiin ympäri satamaa.
En säälinyt. Muutenkin hiukan vierastan sitä, että tullaan kovaa
laituriin aikomuksena pysäyttää pakilla rajusti. Ei se nyt mitään jos
pakki pettää, onhan aika hauskaa katsoa riittävän vierestä kun joku yrittää
rantautua laiturin päälle, kunhan ei oma vene ole tiellä, mutta kun nuo
hyökyaallot keikauttavat kaikkia - ensin tullessa lujaa ja sitten
pakitettaessa. Nimittäin jos juuri oli kaatamassa vaikka kuumaa keittoa
lautaselle. Tai poimimassa roskaa silmästä.
No, onhan joku kaveri kehoittanut minua tulemaan laituriin hiukan
reippaammin. Ja jos tuulee niin onkin pakko. Mutta muuten en oikein
jaksa luottaa siihenkään että moottori ei päätä pysähtyä juuri kun pitää
pakittaa. Sellaistakin on nimittäin sattunut.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Dag Stenberg wrote:
>> Eheei kuule, enkö ole jo kertonut siitä kerrasta kun laitoin fendarit
>> kyljille etukäteen tultaessa Kökarin eteläiseen ja laiturimies näytti
>> paikkaa johon oli peräpollarien välissä niin kapeaa että vene juuttui
>
> eroa hakojen, koukkujen, tai pelkän narunpään välillä?
Hieman eroa. Vaimolla oli kädessään pitkän köyden vapaa pää ja toinen
pää oli kiinnitetty knaapiin. Yksi vaihtoehto olisi ollut heittää köysi
kaukaa laiturimiehelle ja antaa hänen vetää vene paikoilleen. Itse asiassa
taidettiin niin tehdä sitten kun saatiin yhdistelmä poimittua vedestä ja
fendarit kyljiltä ylös. Määrämittaköydellä ei olisi niin voinut
menetellä.
Dag Stenberg
Lauri Tarkkonen
>Dag Stenberg
Jos menee veneellään aukkoon, johon se niukasti sopii, niin mikäli
vieressä olevilla veneillä on fendarit, niin omat fendarit tarttuvat
niihin kiinni ja nostavat ne paikaltaan, jos itsellä ei ole fendareita,
niin toiset fendarit pysyvät paremmin paikallaan. Siis ei pidä laittaa
fendareita etukäteen.
Jos menee kapeaan tolppien väliin, niin fendarit ovat usein tiellä ja
estävät menon, kuten olet itse huomannut. Hyvä ratkaisu tähän on käyttää
veneen kyljessä "fendariköyttä", joka estää veneen raapimisen sekä
tolppiin että naapuriveneisiin, eivätkä naapurin fendarit tartu siihen
kiinni vaan se luistaa sisään.
Saksassa ja jossain päin Tanskaa on tapana tehdä hyvin leveitä
tolppapaikkoja, joissa tolpat ovat jopa yli kahden veneenmitan (minun
veneneeni, 12.20) päässä laiturista, jos tähän tulee kovalla
sivutuulella, niin köysien saaminen kumpaankin tolppaan voi olla
vaikeaa, mutta jos veneen kyljessä on tuo mainittu "fendariköysi" niin
silloin voi toimia seuraavasti: o = tolppa // = vene, -> = tuuli,:
o// o <- Vene ajetaan nojaamaan leen tolppaan, sen verran viistoon,
että gasti ylettää kiinnittämään keulan puolelta tuulenpuoleisen
peräköyden ja kippari tai jos gasteja on enemmän kiinnittää leen
puoleisen peräköyden, kun köydet on kiinni, potkaistaan moottorilla
vauhtia, keula on hieman tuuleen ja vaikka vene nojaakin leen tolppaan,
niin suunta on kuitenkin hieman tuuleen ja vene voidaan ajaa perille
laituriin. HOmma toimii myös vaikka kippari on yksin, silloin kannattaa
vain hieman valmistella tolppien ympärin sidottavia köysiä, esimerkiksi
tekemällä valmiit lenkit, jotka heitetään tolpan yli. Kun vene nojaa
tolppaan niin se pysyy hetken paikoillaan ennenkuin tuuli alkaa
painamaan keulaa leehen, mutta jos on tarkkana, niin homma onnistuu.
- Lauri Tarkkonen
Jouni R
mieleeni: solmut&mpk vs. km&km/h. Näistäkin on väännetty ja jotkut ovat
raivoisasti olleet sitä mieltä, ettei merellä saisi käyttää kuin
ensinmainittuja :))
-Jouni
Jouni R
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
> rantautua laiturin päälle, kunhan ei oma vene ole tiellä, mutta kun nuo
> hyökyaallot keikauttavat kaikkia - ensin tullessa lujaa ja sitten
> pakitettaessa. Nimittäin jos juuri oli kaatamassa vaikka kuumaa keittoa
> lautaselle. Tai poimimassa roskaa silmästä.
>
Määrittele "lujaa"? Meinaan, jos aaltoja syntyy, niin sitten on ajettu
jotain selvästi yli 6 solmun nopeutta, minun oman kokemukseni mukaan
selvästi vähempi riittää pitämään useimmat veneet ohjattavina. Toisaalta
ainakaan omalla veneelläni ei kykene ajamaan alle 3 solmua (ei pysy enää
vaihde päällä sellaisessa kaasukahvan asennossa); Barösundin 7 km/h rajoitus
on aivan siinä ja siinä, että sitä pystyy noudattamaan).
Muuten: jos paikka on niin ahdas, että fendarit alkavat takertua/lomittua
(ei harvinaista kesällä vierassatamissa), niin yleensä sitten paikalle
sovittuminen tapahtuu osin käsityönä ja yhteistyössä naapureiden kanssa.
Pasin murehtimaa veneen vinoonkääntymistäkään ei enää yksinkertaisesti mahdu
tapahtumaan.
-Jouni
Matti Suorsa
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> kirjoitti
viestissä:0J8tf.125$3w...@read3.inet.fi...
- - - -
> Pasin murehtimaa veneen vinoonkääntymistäkään ei enää yksinkertaisesti
> mahdu
> tapahtumaan.
>
> -Jouni
Sattuupa kyllä tapahtuvan esimerkiksi Porvoossa, jossa joki
näyttää virtaavan aina, kun sielläpäin liikun ;-)
MSa
Pertti Heikkinen
> Lisätään nyt huvin vuoksi yksi näistä mystifiointiasioista, kun muistui
> mieleeni: solmut&mpk vs. km&km/h.
Mitä väliä sillä on muille kumpaa sinä käytät. Vilkaisu merikorttiin
kertoo kyllä minulle kumpa minä haluan käyttää.
Se, että pidät meripeninkulmia "mystifiointina" kyllä kertoo - taas
kerran - omasta osaamisestasi.
Dag Stenberg
> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
> news:dp308r$es6$3...@oravannahka.helsinki.fi...
>> rantautua laiturin päälle, kunhan ei oma vene ole tiellä, mutta kun nuo
>> hyökyaallot keikauttavat kaikkia - ensin tullessa lujaa ja sitten
>> pakitettaessa.
>
> jotain selvästi yli 6 solmun nopeutta, minun oman kokemukseni mukaan
> selvästi vähempi riittää pitämään useimmat veneet ohjattavina.
Iso tasaperäinen muovilaatikko tekee kyllä aaltoja aika hitaalla.
Tietysti satama-altaassa kaikki näyttää nopealta. Jossain 3 ja 6 solmun
välistä.
Minun veneeni on muuten ohjattavissa melkein kaikilla nopeuksilla.
Katopas peräsimen lapaa ja köliä, kääntyy itsensä ympäri, kunhan edes
aavistuksen voimalla on liikkeessä eteen tai taakse:
http://www.helsinki.fi/~stenberg/minerva/MW-minerva3.jpg
Samoin fiskarit ovat ohjattavissa ihan hiljaisellakin.... niin siis
siinä äärin kun ovat ohjattavissa.
Vaan saippualaatikko ei oikein ole.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> laituriin. HOmma toimii myös vaikka kippari on yksin, silloin kannattaa
> vain hieman valmistella tolppien ympärin sidottavia köysiä, esimerkiksi
> tekemällä valmiit lenkit, jotka heitetään tolpan yli.
ISOT lenkit... tulipa mieleen taas viime kesästä kun erään
moottoriveneen isäntäohjaili ja peruutteli ja kaasutteli sisältä ja
tolppien väliin mentiin mutta takahenkilö ei osannut laittaa
tolppaköysiä kun lenkki oli liian pieni eikä osannut tehdä solmuja ja
etuhenkilö ei osannut tehdä solmuja mutta ei olisi köyden pituus
riittänytkään siihen. Siinä sitten ohjaamohenkilö kaasutteli.
Ai että muut ovat typeriä.
-- Navimafioso
Dag Stenberg
Njaa, itsehän juuri käytit ilmausta 6 solmua...
Minusta solmu on niin kiva. Ensinnäkin se on standardoitu 1/60 asteesta
joka on 1/360 kierrosta eli maapallon perimetri. Joten säilyy
jonkinlainen kuva siitä, miten pieni nopeus on maapallon kokoon nähden.
Toiseksi se sopii merikorttien asteikkoon paremmin. Ja mitä isompi vesi,
sitä tärkeämpää tämä on. Siis se, että käyttää samoja asteikkoja kuin
oikeat merenkulkijat. Sitäpaitsi astronomisen navigoinnin taulukotkin on
tehty asteille ja minuuteille.
Minä muuten pidän tuumista ja jaloistakin, koska lapsuudessani puutavara
oli tuumamittaista ja siihen on helppo relatoida. Ja kun ostin USAsta
sisustussuunnitteluohjelman, niin eikö senkin mitat olleet pakosti
tuumaisia. Samoin kuin ruuvit. Ja sisämoottorini marinointiosien (Westerbeke)
pultit.
Syli on kuitenkin vähän liikaa. Totesin juuri että ojennettujen
keskisormieni väli on vain 170 sm eikä täysi syli. Tai siis, 5 jalkaa 7
tuumaa. Eli syli (fathom) on yliarvostettu suure. Valitettavasti
niitäkin löytyy monesta merikortista.
Dag Stenberg
Jouni R
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
> Jouni R <Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote:
> > Lisätään nyt huvin vuoksi yksi näistä mystifiointiasioista, kun muistui
> > mieleeni: solmut&mpk vs. km&km/h. Näistäkin on väännetty ja jotkut ovat
> > raivoisasti olleet sitä mieltä, ettei merellä saisi käyttää kuin
> > ensinmainittuja :))
>
> Njaa, itsehän juuri käytit ilmausta 6 solmua...
>
Juu, ja gps:ni näyttää solmuja & maileja ja teen lokikirjamerkinnät niillä,
mutta en näe mitään moitittavaa siinä, että monet muut käyttävät
SI-järjestelmän yksiköitä. Kyse olikin siitä, että maininta niiden käytöstä
näyttää tyypillisesti herättävän vastalauseiden myrskyn...
Jos veneessäni ei alunperin olisi ollut solmuja näyttävää lokia (nykyisin se
on poissa ja käytössä on pelkästään gps), en uskalla sanoa varmuudella, mitä
yksikköä olisi tullut ryhdyttyä käyttämään. Kuten olen aiemmin sanonut,
maileilla on lievä etu sikäli, että kartan sivusta voi ottaa "mallin", mutta
toisaalta minä teen sen liikkeelläollessa yleensä sellaisella "pari
sormenleveyttä" systeemillä, joka ei liene olennaisesti tarkempi kuin arvio
"kymmenisen senttiä, nooh, se meinaa n. viittä kilsaa". Eipä sillä
suuremmalla tarkkuudella mitään käyttöäkään ole.
-Jouni
Pasi Pouri
>
> Juu, ja gps:ni näyttää solmuja & maileja ja teen lokikirjamerkinnät niillä,
> mutta en näe mitään moitittavaa siinä, että monet muut käyttävät
> SI-järjestelmän yksiköitä. Kyse olikin siitä, että maininta niiden käytöstä
> näyttää tyypillisesti herättävän vastalauseiden myrskyn...
>
> Jos veneessäni ei alunperin olisi ollut solmuja näyttävää lokia (nykyisin se
> on poissa ja käytössä on pelkästään gps), en uskalla sanoa varmuudella, mitä
> yksikköä olisi tullut ryhdyttyä käyttämään. Kuten olen aiemmin sanonut,
> maileilla on lievä etu sikäli, että kartan sivusta voi ottaa "mallin", mutta
> toisaalta minä teen sen liikkeelläollessa yleensä sellaisella "pari
> sormenleveyttä" systeemillä, joka ei liene olennaisesti tarkempi kuin arvio
> "kymmenisen senttiä, nooh, se meinaa n. viittä kilsaa". Eipä sillä
> suuremmalla tarkkuudella mitään käyttöäkään ole.
No, kuten oletkin jo huomannut, solmut ja mpk:t ovat kätevä osata.
Varmasti olet huomannut solmujen tarpeellisuuden niin liikkeessä kuin
liikeen estossa, vaikka et kehtaa taaskaan tunnustaa. Siis solmu on hyvä
osata, niin GPS:ssä kuin naruissa.
Varsinkinnäin näin GPS aikaan Suomenlahdella. Siellä tulee yleensä
ajettua itä-länissuuntaan, joten GPS:n mystisistä asteluvuista
(kilometrimiehen mukaan) on kätevä päässä laskea jäljellä oleva
tai kuljettu matka. Jos matkaa on vielä asteen kymmenosia ja
nopeus on tietty solmu-määrä, saa tästä nopeasti käsityksen paljonko
matka vielä kestää, eli pitääkö miehistölle antaa jo käsky laittaa
rantautumisrommit valmiiksi.
:)
jaakko
Yksiköt vehkeen mukaan: purjehtiessa ja merikortin kanssa liikkuessa on
mailit ja solmut, meloessa topografikartta ja kilometrit. Toisaalta,
kanootit ja melat tulevat jenkeistä, niiden kanssa pelaan jaloilla ja
tuumilla. Gepsin yksiköt vaihdan kulkupelin mukaan.
Purjeveneessä käytän köysiä ja solmuja kiinnitykseen, kanootissa aika
paljon nauhoja ja solkia. Jounille kalenterista: käyttämäni melat
vaihtelevat 1800-luvun passamaqquoddy-intiaaninen rahtimelasta
hiilikuituiseen blak-bart -melaan. Kanootit eivät ole tuohi/kangas
-kanootteja vaan nykykuituja ja muuta plastiikkaa tai puu-epoksi
vehkeitä. Kaikki kelpaa. :)
Tuuli on muuten metreinä sekunnissa, paitsi kilpaillessa solmuina.
Solmuasteikko on hienoportaisempi ja usein polaarit ovat
jenkkipohjaisina solmuina. 1 m/s on n. 2 knots.
Selvä kuin pläkki - ilma mystiikkaa.
Mystifiointi kuuluu joka lajiin, se on lajin sisäistä slangia. Vain
ulkopuolinen kokee sen mystiikaksi. Varmaan raviradalla puhutaan suomea,
mutta sanoilla joita tuskin ymmärtäisin. Voltti raveissa ei ole sama
kuin moottoriveneessä tai sikseen voimistelussa.
loogisesti,
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
Palkitse itsesi, soita täältä hyvä mieli.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/aasia2005/fi_FI/index/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Matti Suorsa
"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> kirjoitti
viestissä:43b5574c$0$14054$39db...@news.song.fi...
> Jouni R wrote:
>> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
>> news:dp3c68$idk$4...@oravannahka.helsinki.fi...
>>
>>>Jouni R <Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote:
>>>
>>>>Lisätään nyt huvin vuoksi yksi näistä mystifiointiasioista, kun muistui
>>>>mieleeni: solmut&mpk vs. km&km/h. Näistäkin on väännetty ja jotkut ovat
>>>>raivoisasti olleet sitä mieltä, ettei merellä saisi käyttää kuin
>>>>ensinmainittuja :))
Annetaan jonkun raivoisan olevan mitä mieltä tahansa, mutta
merellä keskustellessaan minun kanssani minulle kelpaavat vain
solmut ja merimailit, muut termit cancelleeraan hakemalla toisen
keskustelukumppanin.
>> Juu, ja gps:ni näyttää solmuja & maileja ja teen lokikirjamerkinnät
>> niillä,
>> mutta en näe mitään moitittavaa siinä, että monet muut käyttävät
>> SI-järjestelmän yksiköitä. Kyse olikin siitä, että maininta niiden
>> käytöstä
>> näyttää tyypillisesti herättävän vastalauseiden myrskyn...
Järvialueella alistun SI:n yksiköiden käyttöön, koska harvan
vesilläliikkujan tietopiiriin asteisiin perustuvat yksiköt ovat
täysin tuntemattomia.
>> Jos veneessäni ei alunperin olisi ollut solmuja näyttävää lokia (nykyisin
>> se
>> on poissa ja käytössä on pelkästään gps), en uskalla sanoa varmuudella,
>> mitä
>> yksikköä olisi tullut ryhdyttyä käyttämään. Kuten olen aiemmin sanonut,
>> maileilla on lievä etu sikäli, että kartan sivusta voi ottaa "mallin",
>> mutta
>> toisaalta minä teen sen liikkeelläollessa yleensä sellaisella "pari
>> sormenleveyttä" systeemillä, joka ei liene olennaisesti tarkempi kuin
>> arvio
>> "kymmenisen senttiä, nooh, se meinaa n. viittä kilsaa". Eipä sillä
>> suuremmalla tarkkuudella mitään käyttöäkään ole.
Tuleepa Jounin lausumasta mieleen: "Muurarin milli on tuuma." ;-)
Tottapuhuessani järvialueilla navigointi laivaväylien ulkopuolella
perustuu pitkälti kokemukseen, missä mikin kari sijaitsee. En
minäkään mökiltäni lähtiessäni edes minkäänlaista karttaa tartte.
- - - -
> Purjeveneessä käytän köysiä ja solmuja kiinnitykseen, kanootissa aika
> paljon nauhoja ja solkia. Jounille kalenterista: käyttämäni melat
Niin, naruja ei merellä tunneta, mutta köysien ohella viisi
erilaista liinaa.
- - - -
Käytetyissä yksiköissä löytyy kyllä paljon myös mystiikkaa:
Esim. ilmailussa käytetään jalkoja korkeutta ilmaistaessa
siksi, että esim. kahden koneen välisessä
korkeusporrastuksessa tuhat jalkaa on fyysisesti
"kello"korkeusmittarin "minuutti"viisarilla helpompi ilmaista,
kuin sitä vastaava 300 m.
MSa