Olen ajatellut purjeveneen hankintaa ja olisin kiitolllinen hyvistä
vinkeistä konkareilta. Mikä olisi hyvä retkivene hinta haitarissa 30000-
50000mk?
Hyvä ajatus hankkia purjevene!
Optimaaliseen ja objektiiviseen ratkaisuun pääsemiseksi konkareita
kiinnostanee kuinka paljon pitäisi painottaa
esim. seuraavia ominaisuuksia, esim. asteikolla 1(
vähän)-5 (paljon):
-avo- ja sivutuulivauhti
-luovivauhti
-veneenkäsittelyn helppous (kuinka monta käsiparia löytyy naruja
vetämään)
-asumisen mukavuuus (kuinka pitkiä aikoja miehistö aikoo viettää
veneen sisätiloissa)
-kestävyys (onko todennäköistä purjehtia kiville ja yli 15 m/s tuulessa)
-ylläpidon helppous (puu vs. lasikuitu)
-hinta
-käyttöaste (viikonloppuisin touko-syyskuu + 1kk kesäloma?)
-vesialue, jolla retkiä pääasiassa tehdään kiinnostanee myös.
Noin yleisesti retkiveneilyyn 30-50000 hintaluokassa löytyy useita
sopivia venetyyppejä. Yksi idea voisi olla lukea vanhoista
veneilylehdistä testejä eri venetyypeistä kirjastossa. Purjehtijan
Vuosikirjasta selviää, kuinka paljon suomessa eri venetyyppejä on.
Veneen saatavuus kannattanee myös tarkistaa
päivän veneilyalan lehdistä, myös Ruotsin puolen tarjonta. Kun
mieleinen venetyyppi on paperilla löytynyt, niin sitten voisi kysyä omistajilta
mielipiteitä hyvistä ja huonoista puolista.
Kysymys on siis aika vaikea ja henkilökohtaiset mieltymykset usein
ratkaisevat asian. Tärkeintä minusta on että veneen runko ja takila
olisi hyvässä kunnossa,
ettei heti ensimmäiseksi joutuisi osmoosi- tai takilavaurioita
korjaamaan. Muut pikkujutut ovatkin sitten paljon helpompia ja
halvempia korjata. Bob Bondin Purjehtijan Käsikirjassa on paljon
juttua aiheesta.
- Eero
Lehtinen Eero kirjoitti viestissä <6mq9es$4...@peippo.cs.tut.fi>...
>In article <6mo8vs$el3$1...@tron.sci.fi>, Arto Hännikäinen <ha...@sci.fi>
wrote:
>>
>>
>> Olen ajatellut purjeveneen hankintaa ja olisin kiitolllinen hyvistä
>>vinkeistä konkareilta. Mikä olisi hyvä retkivene hinta haitarissa 30000-
>>50000mk?
>>
>
>Hyvä ajatus hankkia purjevene!
>Optimaaliseen ja objektiiviseen ratkaisuun pääsemiseksi konkareita
>kiinnostanee kuinka paljon pitäisi painottaa
>esim. seuraavia ominaisuuksia, esim. asteikolla 1(
>vähän)-5 (paljon):
-avo- ja sivutuulivauhti 2
-luovivauhti 2
-veneenkäsittelyn helppous (kuinka monta käsiparia löytyy naruja
vetämään) 3 (Yleensä kaksi käsiparia)
-asumisen mukavuuus (kuinka pitkiä aikoja miehistö aikoo viettää
veneen sisätiloissa) 4
-kestävyys (onko todennäköistä purjehtia kiville ja yli 15 m/s tuulessa) 3
-ylläpidon helppous (puu vs. lasikuitu) 5
-hinta 5
-käyttöaste (viikonloppuisin touko-syyskuu + 1kk kesäloma?) 3kk
kesäloma Toukokuu-Syyskuu (Opiskelija)
-vesialue, jolla retkiä pääasiassa tehdään kiinnostanee myös. Päijänne
Ehdotan noilla perusteilla: Guy22, ei tosin ole mikään kovan tuulen
vene, mutta tilat ovat hyvät, kevyillä tuulilla, varsinkin genuan
kanssa, kulkee ihan kohtuullisesti, hinta tuossa 35-40t. Valmistettu
joskus vuosina 81-89 (haarukka, jossa olne mielestäni myynti-ilmoituksia
nähnyt). Itselläni on se suomenlahdella, mutta ainakin Heinolassa on
näitä pari kappaletta.
Meillä on rullagenua, joka on näissä vähän harvinaisempi, mutta
helpottaa aika hyvin yksinpurjehdusta. Kaksi kajuuttaa tekee veneestä
tosi ison oloisen vaikka pituutta on vain 6.6 m. Kiville en ole ajanut,
joten en tiedä kestävyydestä :O). Ainoa häiritsevä tekijä on tosiaan
kovan kelin (lähinnä aallokon) sietokyky; iso aallokko yhdistettynä
heikkoon tuuleen saa aikaan sen, ettei vene tee muuta kuin keikkuu.
Lisäksi (nyt kun hiljalleen oppii taas purjehtimaan) kaipaa osatakilan
säätömahdollisuuksia, varsinkin kun Guy22:ssa ei ole edes levankia. No,
purjehdus on tosin paljon stressittömämpää...
--
Markku
*-------------------------------------------------------------*
Markku Kutvonen, Senior Software Engineer
Planmeca Oy, Asentajankatu 6, 00810 Helsinki, FINLAND
tel. +358-9-75905500
*-------------------------------------------------------------*
(Please remove the uppercase text from my domain-name to reply.
Sorry about the inconvenience.)
> -avo- ja sivutuulivauhti 2
> -luovivauhti 2
> -veneenkäsittelyn helppous (kuinka monta käsiparia löytyy naruja
> vetämään) 3 (Yleensä kaksi käsiparia)
> -asumisen mukavuuus (kuinka pitkiä aikoja miehistö aikoo viettää
> veneen sisätiloissa) 4
> -kestävyys (onko todennäköistä purjehtia kiville ja yli 15 m/s tuulessa) 3
> -ylläpidon helppous (puu vs. lasikuitu) 5
> -hinta 5
> -käyttöaste (viikonloppuisin touko-syyskuu + 1kk kesäloma?) 3kk
> kesäloma Toukokuu-Syyskuu (Opiskelija)
> -vesialue, jolla retkiä pääasiassa tehdään kiinnostanee myös. Päijänne
Näillä painotuksilla ja hintahaarukkasi huomioiden erittäin vahva suositus
on Guy22, Suomen toiseksi yleisin kölivene. Toinen mieleen tuleva vaihto-
ehto on Avance 245. Edellisestä voit katsella vuosimalleja 87-89, jälkim-
mäisestä muutamaa vuotta vanhempia.
Rami
>Näillä painotuksilla ja hintahaarukkasi huomioiden erittäin vahva suositus
>on Guy22, Suomen toiseksi yleisin kölivene. Toinen mieleen tuleva vaihto-
>ehto on Avance 245. Edellisestä voit katsella vuosimalleja 87-89, jälkim-
>mäisestä muutamaa vuotta vanhempia.
>
> Rami
Mitkä ovat Guy22:sen tyypillisiä vikoja?
Mitä purjeista kannattaa tarkistaa?
> Mitkä ovat Guy22:sen tyypillisiä vikoja?
Tällaiseen kysymykseen vastaamisessa on aina se vaara, että metsä
katoaa puilta. Ennenkuin kerron yhdestäkään viasta niin yleistotea-
muksena huomioitakoon, että mielestäni hyvin pidetty, laivueen tuo-
reempaan päähän kuuluva Guy22 on turvallinen ja arvonsa säilyttävä
ostos. Minä purjehdin Bensowin sarjanumerolla 192 vuonna 1989 val-
mistettua yksilöä (=toiseksi viimeinen) aikanaan kolme kesää ja muu-
taman tuhatta mailia merellä.
Sitten lillukanvarsiin:
1. Kannen ja rungon välisen sauman konstruktio ei ole paras mahdol-
linen. Kovan tuulen tiukassa luovissa, varsinkin jos ajaa vähän liian
suurilla purjeilla, kyljen saa helposti kallelleen kantta myöten ja
mainitusta saumasta voi liriä jonkin verran vettä sisään.
Korjaus:
Musta törmäyskumi pois, saumaa reunastaan hiomalaitteella hieman auki
ja sikaflexia tilalle. Törmäyskumin takaisinlaitto on taidetta. Se ni-
mittäin kutistuu irroitettaessa sen verran, että ruuvinreiät eivät va-
paaehtoisesti osu kohdalleen. Ratkaisu: Köysi kumin ympärille ja ve-
neen omat vinssit vetoavuksi.
2. Vanhat suolaparrat eivät pidä peräpeiliin asennettua peräsintä kaik-
kein merikelpoisimpana ja heitä on syytä kuunnella ennekuin lähtee lii-
an suurille vesille. Alasarana joutuu kovassa kelissä ja suuremmassa
laineessa tosi koville. Guyn peräpeiliperäsinkonstruktio ei sinällään
ole sen huonompi kuin muutkaan vastaavat ratkaisut. Minun Guy22-histo-
rian tiukin paikka oli peräsinhaveri Ahvenanmeren tuolla puolen Tjär-
venin ja Söderarmin välissä 18 m/s tuulessa.
3. Seuraava on paremminkin ominaisuus kuin vika. Guy22:ssa on siisti si-
säkuorimoduli, joka imetään kiinni runkoon. Mahdollisten karilleajovau-
rioiden korjaaminen on tällaisen rakenteen alle hankalaa ja kallista.
4. Kölin sivuttaisjäykkyys voisi olla aavistuksen parempi. Omassani oli
pilssikaivon päällä olevien vakiovahvikkeiden väliin laminoitu jälkeen-
päin lisävahvikkeet.
Muuta ei tule mieleen, kaksi viimestä kohtaakin jo vähän ponnistellen.
Hyviä puolia tulisi mieleen paljon enemmän, mutta et kysynyt niitä.
> Mitä purjeista kannattaa tarkistaa?
Se, että valikoimassa on mukana yksi kunnon genoa :-) Ihan totta. Näp-
pituntumalta sanoisin, että sitä tarvitaan 80% ajasta, varsinkin jos
aiot purjehtia suljetummilla vesillä. Fokka tulee tietenkin vakiona,
mutta myrskyfokkakin on hyvä olla. Sen voi heittää keulalle 12 m/s:sta
ylöspäin. Myötätuulipurjehdus on kurjaa hommaa. Spinnu tekee siitä haus-
kaa.
Purjeiden kunnon tarkastat tietysti katsomalla ovatko ne ehjät ja siistit.
Katso ompeleiden kuntoa valoa vasten. Liikaa ei saisi paistaa tikkien lä-
pi. Venymisen (=liiallisen pussikkuuden) tarkastaminen on jo vaikeampaa,
jos alkuasetelma on se, että purje ylipäätään on uusi tuttavuus. Älä ota
siitä turhaa stressiä. Jos purje on ehjä ja siisti, se on mitä todennäköi-
simmin käypää kangasta retkipurjehdukseen.
Rami
>
>Näillä painotuksilla ja hintahaarukkasi huomioiden erittäin vahva suositus
>on Guy22, Suomen toiseksi yleisin kölivene. Toinen mieleen tuleva vaihto-
>ehto on Avance 245. Edellisestä voit katsella vuosimalleja 87-89, jälkim-
>mäisestä muutamaa vuotta vanhempia.
>
> Rami
Mitä eroa on Avance 245:llä ja Avance 24:llä ,muuta kuin ikä?
Avance 245 tuntuvat olevan reilusti hinnakkaampi käytettynä kuin Guy 22
vaikka uutena niinden hinta ero oli vain 10tmk.
Esim.
Vuodelta 97
Avance 245 -83 70tmk
-84 79tmk
Guy 22 -84 44tmk (hyvä varustus mukaan)
-85 43tmk
-86 44tmk
Varustukset olivat kokolailla samanlaisia.
Mistä tämä johtuu?
Onko Avancien hinnat yli mitoitettuja?
Guy22 ja 245
------------
245:ssa osatakila ja Guy22:ssa mastonhuippumalli.
245 on varustettu sisämoottorilla, kun taas Guy22 on perämoottorivehje.
245 on myös hivenen vikkelämpi (pidempi vesilinja) ja hoikemman
näköinen. Sen sisätilat ovat myös perinteisemmät: käynti etukajuuttaan
tapahtuu takakajuutan läpi.
245: pentteriratkaisu on mielestäni kömpelö, siinä ei voi seistä hellan
ääressä niinkuin Guy22:ssa voi, koska hella vedetään istumalaatikon alta
esiin.
Itse olen ajanut kerran lankomiehen perässä Nötöltä Jurmoon n.8 m/s
tuulessa, jolloin eroa ei tullut puoltakaan mpk:ta. Erona vain oli että
heillä on pelkkä fokka, meillä taas ykkösgenua. Eli 245 on kyllä
nopeampi samalla purjevarustuksella.
Yleensä käytetyissä veneissä pätee myös sääntö: metri lisää pituutta
tuplaa hinnan.
Itse olisimme kyllä varmasti ottaneet 245:n (vuonna -95), jos olisi
ollut rahaa käytettävissä, mutta toisaalta olemme olleet tyytyväsiä myös
Guy:hin :O)
> Onko Avancien hinnat yli mitoitettuja?
--
Markku
>Onko Avancien hinnat yli mitoitettuja?
>
IMHO, on. Ilmeisesti kysyntää on johtuen siitä että Avance 245 purjehtisi
hyvin (ei erikoisesti paremmin kuin muut varttitonnarit) ja on hyvän näköinen
(makuasia). Avance 245:n sisätilat ovat pienemmät kuin monen
varttitonnarin, jotka usein tuntemattomina ovat halvempia kuin Avancet.
- Eero
>245 on varustettu sisämoottorilla, kun taas Guy22 on
perämoottorivehje.
Olemme vierailleet useamman perämoottorilla varustetun Avance 245
vieressä. Kuullemma vene on tällöinkin peräpainoinen ja keulaan
kannattaa laittaa 100kg, jolloin saa puoli solmua lisää vauhtia.
>Itse olen ajanut kerran lankomiehen perässä Nötöltä Jurmoon n.8 m/s
>tuulessa, jolloin eroa ei tullut puoltakaan mpk:ta. Erona vain oli että
>heillä on pelkkä fokka, meillä taas ykkösgenua. Eli 245 on kyllä
>nopeampi samalla purjevarustuksella.
http://www.marnet.fi/ims: GPH:t: Avance 245 792.6 ja Guy 22 795.8,
joten vauhdissa ei liene hirvittävästi eroa retkiveneilyn kannalta,
jos veneitä purjehditaan aktiivisesti.
>Itse olisimme kyllä varmasti ottaneet 245:n (vuonna -95), jos olisi
>ollut rahaa käytettävissä, mutta toisaalta olemme olleet tyytyväsiä myös
>Guy:hin :O)
>
Miltei miljonääri kesämökkinaapuriperheellä (2+2) on Guy 22. Avance
245:ssä olisi ollut ahtaampaa. Kaverilla on Avance 245 ja kuullemma kahden
hengen viikonloppureissun kassit seilaavat keulapunkan ja lattian
välillä kun päivä vaihtuu yöksi ja päinvastoin. Ovelliset hyllyt voisi
korvata kapeilla avoimilla meripunkilla, joissa kasseja on kätevä
säilyttää.
- Eero
> Avance 245 tuntuvat olevan reilusti hinnakkaampi käytettynä kuin Guy 22
> vaikka uutena niinden hinta ero oli vain 10tmk.
> Esim.
> Vuodelta 97
> Avance 245 -83 70tmk
> -84 79tmk
> Guy 22 -84 44tmk (hyvä varustus mukaan)
> -85 43tmk
> -86 44tmk
> Varustukset olivat kokolailla samanlaisia.
> Mistä tämä johtuu?
Huomiosi pitää varmasti paikkansa ja on mielenkiintoinen. Seuraava
voi mennä vähän filosofian puolelle ja on puhtaasti subjektiivista,
mutta hintaeroa miettiessäni jakaisin veneen hinnan/arvon ensin kah-
teen peruskomponenttiin: Konkreettinen arvo ja imaginaarinen arvo.
Edelliseen kuuluu kaikki selkeästi mitattavat asiat (koko, rakenne,
laatutaso, varusteet, varusteiden taso, etc.) Jälkimmäiseen taas kuu-
luu arvostus ja mieltymyskysymykset (ulkonäkö, markkina-alueen ylei-
nen kulttuuri, huhut, luulot etc.) Esimerkiksi katamaraanin voi olla
helpompi myydä paremmalla hinnalla alueella, jolla ollaan totuttu ka-
tamaraaneihin kuin alueella, jolla veneen lisäksi joutuu myymään ka-
tamaraanifilosofiaa.
Kun tätä mallia soveltaa Guy22 :n ja Avance 245:n vertailuun, niin
intuitiivisesti tuntuu siltä, että hintaerosta suurempi osa johtuu
imaginaarisista kuin konkreettisista arvoista. Kahdesta pikkuvenees-
tä Avance on näiden vesien esteettistä käsitystä paremmin vastaava
klassisen NÄKÖINEN vene. Sillä voi tulla satamaan ilman tunnetta,
että tarvitsisi perustella sen olemassa oloa ja merellä sitä voisi
luulla isoksi veneeksi, joka "vain on kaukana".
Guy22 taas poikkeaa ulkonäöltään totutusta ja Guy-Chrisrterin aika-
naan piirtämien ja sinällään toimivien ja perustellujen ratkaisujen
nieleminen edellyttää pientä "kansalaisrohkeutta".
Keskeisistä konkreettisista eroista tulee mieleen seuraavaa: Guy22:n
pienuus tuntuu ensimmäisenä peräpäässä. Kolme keskikokoista miestä
sitloorassa painaa perän laahaamaan. Avanceen voi laittaa sisäkoneeen.
Avancen lisäsentit tuovat veneen keskelle tilan, johon voi helpommin
asentaa vesi-WC:n ja toinen puoli toimii kunnollisena vaatenaulakko-
na. Nämä seikat vaikuttavat hintaan, ehkä jopa enemmän kuin niiden pi-
täisi.
> Onko Avancien hinnat yli mitoitettuja?
Suhteellisella prosenttilaskulla vastaus on kyllä, jos samanikäinen
Avance on 100% kalliimpi kuin Guy22. Veneessä ostetaan kuitenkin aina
"tunnetta" mukana ja voi hyvinkin olla, että jos tunteen absoluuttinen
hinta on "vain" 20 - 30 kmk, niin moni haluaa sen maksaa. Markkinathan
lopulta määrävät hinnan, ja filosofoinnista riippumatta, nehän eivät
voi olla väärässä. Eiväthän :-?
Rami
Kiitos kaikille hyvistä vinkeistä.
T: Arto