purjevene kaatunut
avan...@yahoo.com
talvisäilytyspaikassa on yksi purjevene kaatunut. n. 30-33 jalkainen
vene. Kannattaa varmaankin muissakin säilytyspaikoissa käydä
tarkistamassa pukkien kunto ja pressut ennenkuin lumisateet alkavat.
JP
jaakko
Mulla aikoinaan kaatui KoPun laanilla paatti. Johtui
kevättalvella maan routimisesta. Nytkin on otolliset
kelit maan pehmenemiselle. Varsinkin jos on irralliset
tolpat, niin kannattaa tsekata.
Oliko masto pystyssä? :)
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Jussi S4lm1
> Mulla aikoinaan kaatui KoPun laanilla paatti. Johtui kevättalvella maan
> routimisesta. Nytkin on otolliset kelit maan pehmenemiselle. Varsinkin
> jos on irralliset tolpat, niin kannattaa tsekata.
> Oliko masto pystyssä? :)
Kun nyt otit asian puheeksi ;-), kävin perjantaina telakalla katsomassa
veneeni pressuviritystä. Katselin samalla masto pystyssä olevia veneitä
"sillä silmällä", kun tuulikin oli otollinen havainnointiin (voimistui
pikku hiljaa myrskyksi). Havaintoni silmämääräisesti, ilman tarkempia
mittauksia oli seuraava.
Pressu ja sen kiinnitys vaikuttaisivat olevan tärkeimmät tekijät tuulen
aiheuttamassa voimassa. Itselläni on kevytpressu, johon laitoin kovat
painot, joiden ansiosta se ei tuulessa elänyt. Yhdessä veneessä oli osa
kevytpressun kiinnikkeistä irronnut, jonka takia veneeseen kohdistui
voimakkaita nykäisyjä, ja viereisillekin veneille aiheutui lievä vaara,
kun pressun voimalla heiluvat kulmat saattoivat repäistä niiden kannella
jotain. Johtopäätös: lepattava pressu aiheuttaa suuret voimat, jotka
kohdistuvat pukin ja veneen kohtaamispisteisiin. Itse hankin ensi
talveksi paksumman pressun, jotta elämisen mahdollisuus vielä
eliminoituu tehokkaammin
Perjantaina esiintyi niin kovia puuskia kuin tuolla ylipäänsä ikinä on,
ja katselin vierestä veneitä, joissa oli masto pystyssä. En nähnyt
niiden liikkuvan yhtään, ja kaiken kaikkiaan minun tuntumani oli, että
maston aiheuttama rasitus olisi selkeästi pienempi kuin rungon + pressun.
--
Jussi S4lm1
jaakko
Olin Elisaaressa telttailemassa itsenäisyyspäivänä.
Yöllä oli aivan siivottomia sutareita. Jo alkuillasta
sidoin tyhjän teltan puuhun kiinni. :)
Pressusta: mitä useammasta kohdasta pressu on kiinni,
sen hankalampi on tuulen siihen napata. Vakiona lenkkejä
on liian vähän, vrt. rekkojen pressukiinnitykset.
Painevaihtelut pressun ympärillä ovat suuria ja voimat
samoin. Harvemmin muuten lipputangotkaan tuulessa
hajoavat, vaikka kiinitys näyttää aika heppoiselta.
Harald Hannelius
> Pressusta: mitä useammasta kohdasta pressu on kiinni,
> sen hankalampi on tuulen siihen napata. Vakiona lenkkejä
> on liian vähän, vrt. rekkojen pressukiinnitykset.
> Painevaihtelut pressun ympärillä ovat suuria ja voimat
> samoin. Harvemmin muuten lipputangotkaan tuulessa
> hajoavat, vaikka kiinitys näyttää aika heppoiselta.
Tämä osin sen takia, että lipputanko joustaa. Samasta syystä suosittelen
vahvasti pressun sitomista kuminaruin tai mustekaloin paikalleen. Puuskissa
pressu nousee kuitenkin jonkun verran, ja puuskan hellittäessä painot
tipahtavat alaspäin. Jos sidonta on jäykkä repeytyvät pressun rinkulat
herkästi irti. Meillä on sellainen hiukan tuhdimpi valkoinen pressu nyt
neljättä talvea ilman ongelmia em. menetelmin sidottuna 3-5l
vesipänikköihin, toimii.
--
A: Top Posters! | s/y Charlotta |
Q: What is the most annoying thing on mailing lists? | FIN-2674 |
http://www.fe83.org/ Finn Express Purjehtijat ry | ============= |
Harald H Hannelius | harald (At) iki (dot) fi | GSM +358 50 594 1020
Jussi S4lm1
> jaakko <jaakko....@meridianx.fi> wrote:
>> Pressusta: mitä useammasta kohdasta pressu on kiinni,
>> sen hankalampi on tuulen siihen napata. Vakiona lenkkejä
>> on liian vähän, vrt. rekkojen pressukiinnitykset.
> Samasta syystä suosittelen
> vahvasti pressun sitomista kuminaruin tai mustekaloin paikalleen. Puuskissa
> pressu nousee kuitenkin jonkun verran, ja puuskan hellittäessä painot
> tipahtavat alaspäin. Jos sidonta on jäykkä repeytyvät pressun rinkulat
> herkästi irti. Meillä on sellainen hiukan tuhdimpi valkoinen pressu nyt
> neljättä talvea ilman ongelmia em. menetelmin sidottuna 3-5l
> vesipänikköihin, toimii.
Ne rinkulat kokemukseni mukaan repeytyvät liki vääjäämättä pois, johtuen
siitä, että pressu on siitä kohtaa jo valmiiksi "rikottu" eli
rei'itetty, ja ne rinkulat ovat aivan pressun reunassa. Lisäksi rasitus
rinkulaan on pistemäinen, repivä voima kohdistuu pienelle alalle
rinkulan vieressä. Itse olen käyttänyt sellaista kotitekoista ja
ilmaista systeemiä, että laitan n. 5-7 cm läpimittaisen kiven pressun
toiselle puolelle, ja teen pressusta taskun tai pussin sen kiven
ympärille. Sitten solmitaan naru tiukasti pussin suun ympäri, ettei se
kivi tipahda pois. Tämä viritys ei ole vielä kertaakaan hajonnut. Siinä
rasitus kohdistuu aika suurelle alueelle, ja repimiseen vaadittava voima
on moninkertainen verrattuna pressun reunareikään. Tämän jälkeen voikin
laittaa järeämmät painot niiden narujen päähän ja pressu pysyy tiukasti
paikallaan.
Oma lukunsa on ämpäriviritykset pressun painoina, usein näkee
muoviämpäreitä, joihin on laitettu kiviä painoksi. Seurauksena on
keväällä sitten rikkinäisiä ämpäreitä kasapäin, tai ainakin kahvat ovat
vääntyneet irti. Vaikka se ämpäri pelkkien kivien kanssa kestäisikin
rasituksen, niin sadeveden pikku hiljaa täyttäessä ämpärin paino usein
käy ylivoimaiseksi.
--
Jussi S4lm1
Tapio Sokura
> neljättä talvea ilman ongelmia em. menetelmin sidottuna 3-5l
> vesipänikköihin, toimii.
Roikkuvista päniköistä tuli mieleen niiden mahdolliset liikeradat,
kannattaa huomioida ne. Kuulemma vakuutusyhtiöissä ei ole mitenkään
tavatonta, että tullaan hakemaan keväällä korvauksia, kun oman veneen
pressupainot ovat hakanneet oman veneen kylkeen parhaimmillaan ihan
kunnollisia läpireikiä. Jotkut yhtiöt sentään korvaavat kerran per
omistaja, toinen kerta menee sitten jo omaan piikkiin..
Tapio
Tapio V.
wrote:
> Perjantaina esiintyi niin kovia puuskia kuin tuolla ylipäänsä ikinä on,
> ja katselin vierestä veneitä, joissa oli masto pystyssä. En nähnyt
> niiden liikkuvan yhtään, ja kaiken kaikkiaan minun tuntumani oli, että
> maston aiheuttama rasitus olisi selkeästi pienempi kuin rungon + pressun.
Jos olisit nähnyt niiden liikkuvan, olisikin jo ollut kiire tehdä
jotain. Ei tuo silti sitä tarkoita, että veneeseen ei kohdistuisi
suuriakin vääntäviä voimia tuulessa. Vaikka mastossa ei ole paljon
pinta-alaa, korkeutta on sitäkin enemmän ja sitä myöten "voiman
vartta". Kuvittele toisessa viestissä esitettyä lipputankoesimerkkiä.
Jos lipputanko lasketaan alas ja lipputangonjalkaan kiinnitetään
pressuviritys, kohdistuuko jalkaan tuulessa pienempi rasitus kuin
tangon ollessa pystyssä?
Tapsa
dresman
Hyvä pointti, on saanut muutaman kerran väistellä tosissaan naapurin
jäätyneitä 1,5L lekoja, jotka myrskyssä pyörivät melkoista liikerataa.
Toinen tapaus oli, kun painoiksi oli laitettu jäteöljylanistereita.
Oli siinä keväällä melkoinen siivo, kun pänikät oli talven aikana
myrskyissä hakkaantuneet kylkiin ja haljenneet.
C. S.
"Jussi S4lm1" <juss...@luukku.roskapostiesto.com> wrote in message
news:fjj1cq$2lj$1...@bowmore.utu.fi...
> jaakko kirjoitti:
>
> Pressu ja sen kiinnitys vaikuttaisivat olevan tärkeimmät tekijät tuulen
> aiheuttamassa voimassa.
> Jussi S4lm1
Suomenojalla oli H-veneen ympäri rakennettu kunnon talo joka oli katettu
hyvin kiinninaulatuilla kevytpressuilla. Oli vaan unohdettu kiinnittää talo
joko maahan tai pukkiin. Perjantai-Lauantai välisenä yönä oli tuuli nostanut
koko kevythöskän pois veneen päältä ja kaatanut sen käytävän toisella
puolella olevaa venettä vasten.
Siinä se makasi vielä tänä aamuna (Maanantai). On se kumma ettei väki
viitsi käydä veneitään tsekkaamassa edes myrskyn jälkeen. Onneksi ei
veneissä näkynyt kolhuja mutta katos on kyllä entinen. Hssa ei ollut nimeä
tai numeroa näkyvissä mutta lienee EPS:n veneitä.
Caitzu
Jussi S4lm1
> On 10 joulu, 11:32, Jussi S4lm1 <jussi...@luukku.roskapostiesto.com>
> wrote:
>
>> Perjantaina esiintyi niin kovia puuskia kuin tuolla ylipäänsä ikinä on,
>> ja katselin vierestä veneitä, joissa oli masto pystyssä. En nähnyt
>> niiden liikkuvan yhtään, ja kaiken kaikkiaan minun tuntumani oli, että
>> maston aiheuttama rasitus olisi selkeästi pienempi kuin rungon + pressun.
> Jos olisit nähnyt niiden liikkuvan, olisikin jo ollut kiire tehdä
> jotain.
Joo, toki, mutta kun katsoin venettä suojanpuolelta 50 sentin päästä ja
erityisesti kohtaa, jossa veneen kylki nojaa pukkiin, ja samalla oli
puuskassa tuulen nopeus telakka-alueella ehkä 15 m/s, enkä huomannut
mitään, eivät ne voimat varmaan ole niin katastrofaalisia, kuin mitä on
pelätty. Paikan päällä pressu vaikutti selkeästi suurimmalta riskiltä.
Jos on oikeasti huolissaan veneen heilumisesta tuulessa telakalla,
mieleen tulee kaksi parannusehdotusta tavanomaisiin virityksiin:
1) Ei laita pressua lainkaan, mikä huomattavasti vähentää
tuulipinta-alaa. Moni näyttääkin tähän siirtyneen, vaikkakin varmaan eri
syistä. Ainakin heillä on usein fendaritkin vielä ulkona, vai ehkä ne
sitten ovat pehmentämässä iskua maahan, jos vene kuitenkin sattuisi
kaatumaan.
2) Laittaa veneen ympärille talon joka nojautuu maahan eikä veneeseen.
Tämä on tietysti paras vaihtoehto, mutta varmaan mahtuisi vähemmän
veneitä nykytelakoille.
> Ei tuo silti sitä tarkoita, että veneeseen ei kohdistuisi
> suuriakin vääntäviä voimia tuulessa.
Ei toki, kun mittareita ei minulla ollut.
> Vaikka mastossa ei ole paljon
> pinta-alaa, korkeutta on sitäkin enemmän ja sitä myöten "voiman
> vartta". Kuvittele toisessa viestissä esitettyä lipputankoesimerkkiä.
> Jos lipputanko lasketaan alas ja lipputangonjalkaan kiinnitetään
> pressuviritys, kohdistuuko jalkaan tuulessa pienempi rasitus kuin
> tangon ollessa pystyssä?
Riippuu pressun koosta. Voin tietysti olla väärässä, mutta minun
vakuuttamisekseni tästä pitäisi olla oikeita, mitattuja arvoja. Jos on
niin, että masto on se kriittinen juttu pukin hajoamisessa, pitäisi
tällaisia onnettomuuksia tapahtua aika paljon, muttei ainakaan tuolla
ole tapahtunut. Jos kävelen veneeni kannella sen ollessa pukilla, vene
selvästi heiluu. Tällaista ei ollut havaittavissa masto pystyssä
olevissa veneissä. Ja minulla on hyvä teräksinen pukki.
--
Jussi S4lm1
Jussi S4lm1
> Suomenojalla oli H-veneen ympäri rakennettu kunnon talo joka oli katettu
> hyvin kiinninaulatuilla kevytpressuilla. Oli vaan unohdettu kiinnittää talo
> joko maahan tai pukkiin. Perjantai-Lauantai välisenä yönä oli tuuli nostanut
> koko kevythöskän pois veneen päältä ja kaatanut sen käytävän toisella
> puolella olevaa venettä vasten.
> Siinä se makasi vielä tänä aamuna (Maanantai). On se kumma ettei väki
> viitsi käydä veneitään tsekkaamassa edes myrskyn jälkeen.
Omien viritysten huonot puolet näkee vasta tarkastelemalla niitä kovassa
tuulessa.
--
Jussi S4lm1
Jukka Aittola
> Paikan päällä pressu vaikutti selkeästi suurimmalta riskiltä.
> Jos on oikeasti huolissaan veneen heilumisesta tuulessa telakalla,
> mieleen tulee kaksi parannusehdotusta tavanomaisiin virityksiin:
>
> 1) Ei laita pressua lainkaan
>
> Tämä on tietysti paras vaihtoehto, mutta varmaan mahtuisi vähemmän
> veneitä nykytelakoille.
Maassa seisova talokehikko on varmasti paras veneeseen kohdistuvan
rasituksen estämisessä. Edellinen veneeni oli talvet sellaisen sisällä,
ja nyt tänä syksynä olin pystyttämässä kehikkoa uuden omistajan kanssa.
Mielestäni siinä oli aika lailla huonoja puolia:
* Pystyttäminen ja purkaminen on iso homma. Kaarien saaminen pystyyn on
hyvin hankalaa kaksistaan ja varmasti lähes mahdotonta yksin.
* Kehikon pitää olla tukeva, jos sen haluaa pysyvän ehjänä tuulisessa
paikassa. Tiukassa venerivistössä on ehkä helpompaa. Tukevuus tarkoittaa
paljon puuta ja monia kaaria, eli työtä ja hintaa lisää.
* Talo on hankala saada pysymään paikallaan. Sen voi yrittää sitoa
pukkiin kiinni, mutta minusta se koskaan toiminut kovin hyvin. Viime
talvena, kun pukiksi vaihtuivat irtojalat, hakkasin maahan biilteemasta
ostettuja aidantolpankiinnikkeitä, joihin kaaret pujotettiin.
Ensimmäistä kertaa talo pysyi kunnolla paikallaan. Tänä syksynä
käytettiin samaa systeemiä.
Uusi vanha vene pääsi täksi talveksi katon alle - onneksi ei kuitenkaan
Mustikkamaalle. Jos se olisi jäänyt ulos, olisin suosiolla käynyt
ostamassa kannelle kiinnitettävän alumiinitelineen enkä ryhtynyt enää
talonrakennukseen.
Jukka
Jussi S4lm1
> * Kehikon pitää olla tukeva, jos sen haluaa pysyvän ehjänä tuulisessa
> paikassa. Tiukassa venerivistössä on ehkä helpompaa. Tukevuus tarkoittaa
> paljon puuta ja monia kaaria, eli työtä ja hintaa lisää.
Tuleepa armeija-ajoilta mieleen, kun Jussarön leirillä sain tehtäväkseni
johtaa sellaisen ison teräskaarisen pressuteltan purkamista, teltan
lattiapinta-ala oli ehkä 100 neliötä. Silloin oli tuulta liki myrskyn
verran ja se puhalsi teltassa ruokailevilta keitot pois lusikasta ennen
kuin lusikka ehti suuhun, mikä aiheutti skappareissa huvittavan
hölmistyneitä ilmeitä. Hieman mietitytti, miten purkaminen onnistunee,
ja tätä kyselinkin, mutta sain käskyn ryhtyä toimeen. Lopulta siinä
kävikin niin, että sopivasti naruja irrotettuamme tuuli tarttui koko
varmaan useita tonneja painavaan rakennelmaan, repäisi loput narut irti,
nosti koko höskän kevyesti ilmaan ja heitti ylösalaisin läheiseen
metsään. Onneksi ei jäänyt kukaan alle. Teräskaaret vääntyivät mutkille
ja näky oli komea, olihan pressua satoja neliöitä. Onneksi armeijassa ei
yksittäisen varusmiehen vastuu ole suuri.
--
Jussi S4lm1
Tuomas
No täytyy nyt kuitenkin kertoa että itselläni on 31-jalkaisen puuveneen
päällä rautakulmista ja 2x2' tehty teltta. Olen designannut sen niin, että
saan sen yksin pystyyn. Pukkiin sitominen toimii loistavasti. Veneeseen
sitomista olen välttänyt, ettei vene rytkyttäisi koko talvea.
Avainsana onnistumiseen ovat painavat pressut. Niistä joutuu maksamaan
itsensä kipeäksi, mutta ne takaavat kopin rauhalliset liikkeet tuulessa ja
tasaavat nykäisyjä. Lisäksi niillä on merkittävä jälleenmyyntiarvo, jos
vaihtaa ne uusiin suhteellisen ehjinä.
TR
"Jukka Aittola" <jait...@iki.fi> wrote in message
news:fjmsag$aoh$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Foo Bar
<avan...@yahoo.com> wrote in message
news:4e9900a7-63e6-40db...@e1g2000hsh.googlegroups.com...
Matti Suorsa
"Foo Bar" <f...@bar.com> kirjoitti
viestissä:4766ea6a$0$3225$7b1e...@news.nbl.fi...
Vuosia sitten ilmeni asia, ettei normaali venevakuutus
korvaa ulkopuolisille (= esim. toiselle veneelle) sattuneita
vahinkoja. Vieläköhän tämä pätee nykyisinkin? Satuinpa
kerran kuuntelemaan väittelyä. Siinä eräs veneenomistaja,
jolla ei periaatteellisista syistä ollut omaa vakuutusta (= ei
MINUN veneelleni tapahdu karille ajoja yms.), tenttasi
viereisellä laituripaikalla olevalta veneen omistajalta, onko
hänellä vastuuvakuutusta. Syynä hän piti naapurin alamittaisia
kiinnitysköysiä.
Vajaakuntoiset, vanhat pukit eivät myöskään liene kovin
harvinaisia. Varsinkin, jos pukit eivät olleet kasattu
painekyllästetystä puusta.
Jos vakuutussäännöissä ei ole tapahtunut mitään
uudistuksia, monelle veneilijälle saattaa tulla yllätyksiä,
ellei omat vakuutukset ole kunnossa.
MSa