Uusi veneen omistaja....
Jussi
omistajalle. Laiturimaksut,talvisäilö,vakuutukset,ym
anonymous
> Tarvitsisin tietoa kuluista joita kertyy yli 12 metrisen purjeveneen
> omistajalle. Laiturimaksut,talvisäilö,vakuutukset,ym
Kaskovakuutus 800-1000 eur/v kohtuullisella turvalla ja isolla omavastuulla,
jos ei ole bonuksia kertynyt.
Laiturivuokra 200-500 eur/kausi (Turun ympäristössä).
Telakointipaikan vuokra taivasalla 500-1500 eur, lämpimässä hallissa
2000-3000 eur. Vartioitu/ei-vartioitu vaikuttaa hintaan.
Telakointipukki 1500 eur, nosto+lasku 200 eur/v (?)
Rikin irroitus 80-300 eur ja rikaus 200-300 eur jos teettää firmalla.
Myrkkymaalaukset, vahaukset, koneen huolto yms. maksavat lisää.
Huoltokustannuksissa on suuret erot riippuen veneestä ja sen/varusteiden
kunnosta.
Näihin voi omatoimisuudella vaikuttaa. Hinnat voivat vaihdella
alueellisesti paljonkin. korjatkoon, ken paremmin tietää.
Mitä jäi puuttumaan? Kertyyhän noistakin jo maksettavaa ... :-)
Onneksi polttoainekulut ovat pieniä hinnannoususta huolimatta!
- Hannu H
Pasi Pouri
> Mitä jäi puuttumaan? Kertyyhän noistakin jo maksettavaa ... :-)
Veneen varsutelu ja tarvikkeiden hankinta. Erittäin
suuri kuluerä, varsinkin uuden veneen kohdalta.
Kannattaa laskea mitä "purjehduskuntoinen" vene
todella maksaa, ennen sen "raakileen" hankkimista.
Myyjä sanoo, että "varusteita" on riittävästi, mutta
oikeasti niin ei yleensä ole.
Ks esim: http://www.veneilyliitto.fi/pdfs/katsohje.pdf
malliksi. Lisäksi tarvitaan tuon kokoisessa
retkiveneessä melko suuri määrä asumista ja ruuanlaittoa
helpottavia välineitä ja varusteita, tietysti oman mieltymyksen
mukaan.
- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net
http://www.iki.fi/pouri
------------------------------------------------------------------
rj
"Jussi" <juif...@yahoo.com> wrote in message
news:356289ed.05041...@posting.google.com...
> Tarvitsisin tietoa kuluista joita kertyy yli 12 metrisen purjeveneen
> omistajalle. Laiturimaksut,talvisäilö,vakuutukset,ym
Ilman sarvia ja hampaita, pienellä huumorilla:
Jos aikaisempaa kokemusta ei veneilystä ole sen vertaa, että ei oikein osaa
arvioida 12 m veneen kustannuksia, niin ilmeisesti kysyjä on kohtuullisen
aloittelija veneilyn parissa. Silloin 12 m vene on melkoisen iso
käsiteltäväksi, joten kustannuksiin kannattaisi ehkä lisätä myös
ammattitaitoisen kipparin palkkakustannukset :-) Tuon kokoinen vene on jo
kohtuullinen haaste monelle kokeneemmallekin kipparille.
Tietysti, voihan kyseessä olla vain pidemmän tauon pitänyt kokenutkin
merikarhu, jolle nykyinen kustannustaso vain on vieras.
- rj
Matti Raustia
>Laiturivuokra 200-500 eur/kausi (Turun ympäristössä).
Oulussa pursiseuran rannassa 362 euroa/vuosi 5 m aisapaikka.
>Telakointipaikan vuokra taivasalla 500-1500 eur, lämpimässä hallissa
>2000-3000 eur. Vartioitu/ei-vartioitu vaikuttaa hintaan.
Taivasalla 135 euroa, kylmässä hallissa 1104 euroa/talvi.
>Telakointipukki 1500 eur, nosto+lasku 200 eur/v (?)
Nostot ja laskut (myös kesken kauden tarvittava määrä) sisältyy
laituripaikka- ja telakointimaksuun.
Suurimmat kustannukset (ainakin meillä, pääomakustannusten jälkeen) ovat
vakuutukset, huoltotarvikkeet ja tietenkin rikkoutuneiden/loppuun kuluneiden
varusteiden uusiminen.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Kimmo
muutaman kaverin kanssa oikean suuntaiseksi arvioitu:
Käytetyn purren vuosikustannukset on n. 10% hankintahinnasta.
Tarkoittaa sitä, että 50000 E maksavaan käytettyyn purteen pitää syytää
n. 5000 E vuodessa rahaa, että arvo säilyy ja pursi sekä varusteet pysyy
hyvässä käyttökunnossa.
Yhtälön toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä:
- purren hinta. Kalliin ja uuden purren kustannukset jää helpommin alle
10%:n koska varusteita ei vielä tarvitse uusia, tätä kompensoi mm.
korkeammat vakuutuskustannukset. Halpa esim 10000 maksava pursi menee
helpommin yli, koska mm. nostot, paikkamaksut ym ei riipu purren
arvosta. Ed mainittuja poikkeamia tasoittaa erot pääomakustannuksissa.
- oma-aloitteisuus huolto-, telakointi-, ym. töissä. Jos teettää kaikki
työt kaupallisella telakalla menee takuulla helposti ja reilusti yli
10%:n. 10%:n taso olettaa, että pääsääntöisesti huoltotyöt tehdään itse.
- sijainti. Pääkaupunkiseudulla laituri- ja ennen kaikkea
telakointipaikat ja palvelut selvästi kalliimpia kuin muualla Suomessa.
/kimmo
Pertti Heikkinen
> On Tue, 12 Apr 2005 06:47:30 GMT anonymous wrote:
>
>
>>Laiturivuokra 200-500 eur/kausi (Turun ympäristössä).
> Oulussa pursiseuran rannassa 362 euroa/vuosi 5 m aisapaikka.
Espoossa pursiseuran laiturissa n. 500 euroa/vuosi peräpoijupaikalla,
sis. myös talvisäilytyspaikan.
> Nostot ja laskut (myös kesken kauden tarvittava määrä) sisältyy
> laituripaikka- ja telakointimaksuun.
Nosto riippuu erittäin suuresti telakointipaikasta. Halvimmillaan jopa
alle satasen, kalleimmillaan voi olla useita satasia.
Tomi Lehtinen
news:iZP6e.3136$Tm1...@reader1.news.jippii.net...
>
> Espoossa pursiseuran laiturissa n. 500 euroa/vuosi peräpoijupaikalla,
> sis. myös talvisäilytyspaikan.
Niin ikään Espoossa pursiseuran laiturissa 11m / 3.5m purkkari
peräpoijupaikalla n. 600 eur/vuosi sisältäen vuosittaiset jäsenmaksut.
Talvisäilytys sisältyy vuosimaksuun.
> Nosto riippuu erittäin suuresti telakointipaikasta. Halvimmillaan jopa
> alle satasen, kalleimmillaan voi olla useita satasia.
Samaisen purkkarin nosto/lasku ja samalla rikin irrotus/pystytys yhteensä
80-90 eur/kerta. Rikitoimenpiteiden hinta laskussa on n. 10 eur.
Pohjanpesu palveluna tehokkaalla painepesurilla 50 eur. Käytin itse ekan
kerran viime syksynä kun nosto oli arkipäivänä eikä ollut aikaa jäädä
raapimaan pohjaa/vetaria puhtaaksi. Tuli hyvä.
Päälle vakuutukset joiden hintaa en muista millään. Kun on maksanut
vakuutus- ja pursiseuran maksut on loppuylläpito ja käyttö halpaa. Toki
isommat varustehankinnat sitten erikseen.
-Tomi
Joakim Majander
Kimmo wrote:
> Mulla on tarjota yhtälö, joka on parin purren kanssa itse testattu
ja
> muutaman kaverin kanssa oikean suuntaiseksi arvioitu:
>
> Käytetyn purren vuosikustannukset on n. 10% hankintahinnasta.
>
> Tarkoittaa sitä, että 50000 E maksavaan käytettyyn purteen pitää
syytää
> n. 5000 E vuodessa rahaa, että arvo säilyy ja pursi sekä varusteet
pysyy
> hyvässä käyttökunnossa.
Käsittämättömän suurelta kuulostaa, jos kuitenkin oletusarvoisesti
tekee huollot itse. Tuon hintaiselle ~30 jalkaiselle käsittääkseeni
menee vuositasolla:
Laituripaikka ja talvisäilyts enintään 500 €
Vakuutus 500-1000 € riippuen bonuksista ja omavastuusta
Nosto ja lasku 150 €
Maalaustarvikkeet 100 €
Moottorihuoltotarvikkeet 100 €
Noista tuli yhteensä n. 1500 €. Mihin se 3500 € menee vuosittain?
Sillä saa sentään purjekerran (iso+rullagenua dacronia), todella
ison konerempan teetettynä, puolet vaihtokoneesta, kaiken elktroniikan
(VHF, GPS, loki, kaiku, tuulimittari, radio ja pinnapilotti) ja
lämppärin ja täydellisen patjaston (1500+2000). 3500 € riittänee
hyvin myös koko veneen heloihin ja köysiin (ilman vinssejä, jotka
maksavat Maritimilla 400-1000 €/kpl tuossa kokoluokassa).
Suomalaiset tyypillisesti uusivat purjeet kerran 10 vuodessa, moottorin
kerran 20 vuodessa, patjaston, lämppärin, mittariston ja köysistön
jotain tuolta väliltä ja heloituksen tuskin koskaan kokonaan. Noista
laskien ei kulut ole lähelläkään 3500 € vuodessa, vaan
pikemminkin alle 1500.
Oma suora kokemus on paljon halvemmasta (ja pienemmästä) veneestä,
johon on neljässä kesässä mennyt yhteensä n. 7000 € mukaan
lukien alkuperäinen ostohinta, pressu, pukki, bensat, vakuutukset,
venepaikka, nostot, uudet patjat, käytetty spinnu, spinnuvarustus,
kölin ja peräsimen epoksointi, heloituksen parannuksia jne. jne.
Kyllähän tuossa 10% sääntö kirkkaasti ylittyy, mutta enpä usko,
että kulut olisivat suuremmat, jos olisin ostanut 90-luvun vastaavan
10 k€ tai uuden 30 k€.
Veneen arvoon liittyviä kulujahan on vain vakuutus. Kaikki muu tulee
veneen koon ja kunnon mukaan, joten tuollaiset %-säännöt eivät
oikein toimi.
Joakim
Jouni R
"Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> wrote in message
news:1113317452....@g14g2000cwa.googlegroups.com...
>>Kimmo wrote:
>>
>> Käytetyn purren vuosikustannukset on n. 10% hankintahinnasta.
>>
>>Käsittämättömän suurelta kuulostaa, jos kuitenkin oletusarvoisesti
>tekee huollot itse. Tuon hintaiselle ~30 jalkaiselle käsittääkseeni
>menee vuositasolla:
>
En osaa sanoa, mitne hyvin tuo täsmää purkkarille. Liukuvalla
moottoriveneelläni se näyttää kirjanpidon mukaan aika tarkalta arviolta,
mutta siinä on silloin mukana parituhatta litraa tankattua löpöä vuosittain
ja sillä rahalla on mm. ostettu uusi kaiku, gps ja tutka.
-Jouni
Dag Stenberg
> "Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> wrote in message
> news:1113317452....@g14g2000cwa.googlegroups.com...
>>>Kimmo wrote:
>>> Käytetyn purren vuosikustannukset on n. 10% hankintahinnasta.
>
>>>Käsittämättömän suurelta kuulostaa, jos kuitenkin oletusarvoisesti
>>tekee huollot itse. Tuon hintaiselle ~30 jalkaiselle käsittääkseeni
Minulla menee vuosittain jotain 800 euroa telakointiin, ehkä 400
satamamaksuun, vähintäin kaksi purkkia Blake's Cruisingia ą 20 euroa ja
sitten epämääräinen määrä erilaista pesuainetta, vahaa, öljyä, rasvaa
puhumattakaan noista "kertaluonotiisista" täydennysostoista kuten autopilotti
(oliko 300 e), GPS (ehkä 150 e), VHF (ehkä 500 e), uusi loki ja kaiku
(ehkä 400 e), purjekorjaukset (vuosi sitten 400 e kerralla) yms.
Merikortteja menee vuosittain ainakin parinsadan euron verran, kun menee
uusiin paikkoihin.
Vuodessa ehkä ainakin 2000 euroa. Veneen arvo ostettuna käytettynä oli
35000 euroa, nykyarvo toivottavasti pikemmin yli kuin alle 40000 euron
(onhan se ihan eri lailla varustettu nyt ja vahvistettukin).
En tuohon laskenut pursiseuran jäsenmaksua 100 e, muita pursiseuran
maksuja ehkä 150 e enkä tietenkään polttoainetta enkä
vierassatamamaksuja.
Tulisi muuten halvemmaksi vuokrata vene vain niille viikoille kun on
tositarvetta. Mutta mitä sitten räpläisi joutoajoillaan?
Dag Stenberg
Mikko
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:d3h2oj$b84$7...@oravannahka.helsinki.fi...
Dag Stenberg
> Merielektroniikka imasee helposti 10K euroa
Joo, mutta vaimolla on puutarha entisellä pienviljelytilalla, joka imaisee myös
joten ei ole oikein rahaa täydellisempään merielektroniikkaan.
Dag Stenberg
Pertti Heikkinen
> Samaisen purkkarin nosto/lasku ja samalla rikin irrotus/pystytys yhteensä
> 80-90 eur/kerta. Rikitoimenpiteiden hinta laskussa on n. 10 eur.
Minulla on pienempi vene, siksi en uskaltanut tarjota vakiohintaa 55 €,
Mastonosturin vuokra kymppi (jos ei satu olemaan nosturin omistavan
seuran jäsen).
> Pohjanpesu palveluna tehokkaalla painepesurilla 50 eur. Käytin itse ekan
> kerran viime syksynä kun nosto oli arkipäivänä eikä ollut aikaa jäädä
> raapimaan pohjaa/vetaria puhtaaksi. Tuli hyvä.
Minä olen käyttänyt useana syksynä. 30-35€ pesijästä riippuen. tulee hyvä.
Kimmo
"Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> kirjoitti
viestissä:1113317452....@g14g2000cwa.googlegroups.com...
Kimmo wrote:
> Mulla on tarjota yhtälö, joka on parin purren kanssa itse testattu
ja
> muutaman kaverin kanssa oikean suuntaiseksi arvioitu:
>
> Käytetyn purren vuosikustannukset on n. 10% hankintahinnasta.
>
> Tarkoittaa sitä, että 50000 E maksavaan käytettyyn purteen pitää
syytää
> n. 5000 E vuodessa rahaa, että arvo säilyy ja pursi sekä varusteet
pysyy
> hyvässä käyttökunnossa.
Käsittämättömän suurelta kuulostaa, jos kuitenkin oletusarvoisesti
tekee huollot itse. Tuon hintaiselle ~30 jalkaiselle käsittääkseeni
menee vuositasolla:
Laituripaikka ja talvisäilyts enintään 500 ?
Vakuutus 500-1000 ? riippuen bonuksista ja omavastuusta
Nosto ja lasku 150 ?
Maalaustarvikkeet 100 ?
Moottorihuoltotarvikkeet 100 ?
Noista tuli yhteensä n. 1500 ?. Mihin se 3500 ? menee vuosittain?
Sillä saa sentään purjekerran (iso+rullagenua dacronia), todella
ison konerempan teetettynä, puolet vaihtokoneesta, kaiken elktroniikan
(VHF, GPS, loki, kaiku, tuulimittari, radio ja pinnapilotti) ja
lämppärin ja täydellisen patjaston (1500+2000). 3500 ? riittänee
hyvin myös koko veneen heloihin ja köysiin (ilman vinssejä, jotka
maksavat Maritimilla 400-1000 ?/kpl tuossa kokoluokassa).
Suomalaiset tyypillisesti uusivat purjeet kerran 10 vuodessa, moottorin
kerran 20 vuodessa, patjaston, lämppärin, mittariston ja köysistön
jotain tuolta väliltä ja heloituksen tuskin koskaan kokonaan. Noista
laskien ei kulut ole lähelläkään 3500 ? vuodessa, vaan
pikemminkin alle 1500.
Oma suora kokemus on paljon halvemmasta (ja pienemmästä) veneestä,
johon on neljässä kesässä mennyt yhteensä n. 7000 ? mukaan
lukien alkuperäinen ostohinta, pressu, pukki, bensat, vakuutukset,
venepaikka, nostot, uudet patjat, käytetty spinnu, spinnuvarustus,
kölin ja peräsimen epoksointi, heloituksen parannuksia jne. jne.
Kyllähän tuossa 10% sääntö kirkkaasti ylittyy, mutta enpä usko,
että kulut olisivat suuremmat, jos olisin ostanut 90-luvun vastaavan
10 k? tai uuden 30 k?.
Veneen arvoon liittyviä kulujahan on vain vakuutus. Kaikki muu tulee
veneen koon ja kunnon mukaan, joten tuollaiset %-säännöt eivät
oikein toimi.
Joakim
Purren hankintahintaan eniten vaikuttava tekijä on koko. Isoon veneeseen
pitää uusia/hankkia isompi moottori, isommat purjeet, useampi kymmenen
metriä köysiä, mahdollisesti eri kaliiberin intrumentteja, mittaritoistimia
enemmän, enemmän maalia, jne. Hintaeroa tulee merkittävästi, mutta olet
oikeassa, että lineaarinen hankintahinnan ja vuorsikustannusten suhde ei
varmasti ole.
Vielä lisäyksenä ja selvennyksenä aikaisemmin tarjottuun yhtälöön (perustuen
Joakimin kommenttiin "mihin loput 3500) menee": Arvioon on pyritty
sisällyttämään kaikki varusteet jollain käyttöikäarviolla.
Esim
- Moottori, 10000 E, käyttöikäarvio 20 vuotta -> 500 E/v
- Purjekerta, 4000 E, käyttöikäarvio 10 vuotta -> 400 E/v
tai
- Elektroniikka/instrumentit (mittarit, radiolaitteet, autopilot, GPS, ym)
8000 E, käyttöikäarvio 10 vuotta -> 800 E/v
10 % täyttyy aika helposti kun tästä jatkaa eteenpäin. Mieti vaikka mitä
viimeisen kymmenen vuoden aikana on laitettu ja mikä olisi realistinen arvio
sen suhteen, että milloin pitää uusia. Pitää myös muistaa, että ennen
uusimista kuluu jokunen euro kunkin laitteen huoltoon.
Joakim Majander
Kimmo wrote:
> Purren hankintahintaan eniten vaikuttava tekijä on koko. Isoon
veneeseen
> pitää uusia/hankkia isompi moottori, isommat purjeet, useampi
kymmenen
> metriä köysiä, mahdollisesti eri kaliiberin intrumentteja,
mittaritoistimia
> enemmän, enemmän maalia, jne. Hintaeroa tulee merkittävästi,
mutta olet
> oikeassa, että lineaarinen hankintahinnan ja vuorsikustannusten
suhde ei
> varmasti ole.
Jos vene on 50 k€ vene se voi olla esim. :
Inferno 31
Avance 36
Comfortina 32
Sirena 38
Cayenne (41 jalkaa)
Targa 42
HR-29
1-ton kisavene (~40 jalkaa, 50 m2 isopurje)
Joku 90-luvun 28-30 jalkainen
Uusi 26-28 jalkainen
Aika erikokoisia veneitä mielestäni! Noihin tarvitaan varsin
erikokoisia purjeita ja heloja. Moottoreissa ei ehkä niin suurta eroa,
eikä muutenaan 10->30 hv hintaa muuta kauheasti (esim. Lombardinilla
eroa alle 2000 €).
> - Moottori, 10000 E, käyttöikäarvio 20 vuotta -> 500 E/v
Maksaako moottorin vaihto tosiaan 10 k€? Pelkkä konehan on 5-8 k€
ja vanhasta voinee saada 1-2 k€.
> - Elektroniikka/instrumentit (mittarit, radiolaitteet, autopilot,
GPS, ym)
> 8000 E, käyttöikäarvio 10 vuotta -> 800 E/v
Todella kova hinta elektroniikalle! Mihin saat tuon uppoamaan? Itse
budjetoin juurikin tuon ~3500 € uuden veneen elektroniikaksi:
Loki/kaiku (NX2) 650
Tuuli (NX2) 650
VHF+antenni 500-1000
Autopilotti (ST4000, sis näyttö) 1000
GPS (Garmin 152) 300
CD-Radio 200
Voihan tuohon lisätä pari MultiConrtol- (350/kpl) tai Maxi-näyttöä
(530/kpl), kompassianturin (ST4000 tosin jo sisältää erillisen
anturin) 400 € ja korvata GPS:n 1000 euron plotterilla, mutta 8000
euroa jää kyllä minulta saavuttamatta ellei sitten väkisin halua
ST290 tms. sarjaa. Toivottavasti sentään koko elektroniikkaa ei
tarvitse uusia 10 vuoden välein. Aika monessa 80-luvun veneessä on
suureksi osaksi alkuperäinen elektroniikka.
>
> 10 % täyttyy aika helposti kun tästä jatkaa eteenpäin. Mieti
vaikka mitä
> viimeisen kymmenen vuoden aikana on laitettu ja mikä olisi
realistinen arvio
> sen suhteen, että milloin pitää uusia. Pitää myös muistaa,
että ennen
> uusimista kuluu jokunen euro kunkin laitteen huoltoon.
Mulla ei ole omaa purjevenettä 10 vuotta ollut, joten en osaa
miettiä. Tuo oman veneen 7000 € sisälsi jokaisen nippelin.
Ennustettavassa tulevaisuudessa ei ole näköpiirissä muita
kunnostuskohteita kuin sisustan viimeistelyä (lähinnä työtä) ja
mahdollisesti purjekerran uusiminen, joka kyllä kirpaisisi ikävästi
tuon hintaluokan veneessä.
Uskon hyvinkin, että käytettynä ostettuun veneeseen menee tuo 3500
€ kunnostuksiin vuodessa. Käytetyssä usein on paljon asioita
uusintalistalla. Viiden vuoden tuollaisen satsauksen jälkeen luulisi
veneen vastaavan uutta kuluvien osien puolesta. Tuskin se siis kuvaa
keskimääräistä tasoa vaikkapa 30 vuodelle.
Joakim
Pasi Pouri
> Todella kova hinta elektroniikalle! Mihin saat tuon uppoamaan? Itse
> budjetoin juurikin tuon ~3500 € uuden veneen elektroniikaksi:
>
> Loki/kaiku (NX2) 650
> Tuuli (NX2) 650
> VHF+antenni 500-1000
> Autopilotti (ST4000, sis näyttö) 1000
> GPS (Garmin 152) 300
> CD-Radio 200
>
> Voihan tuohon lisätä pari MultiConrtol- (350/kpl) tai Maxi-näyttöä
> (530/kpl), kompassianturin (ST4000 tosin jo sisältää erillisen
> anturin) 400 € ja korvata GPS:n 1000 euron plotterilla, mutta 8000
> euroa jää kyllä minulta saavuttamatta ellei sitten väkisin halua
> ST290 tms. sarjaa. Toivottavasti sentään koko elektroniikkaa ei
> tarvitse uusia 10 vuoden välein. Aika monessa 80-luvun veneessä on
> suureksi osaksi alkuperäinen elektroniikka.
Eikös otsikossa mainittu "uusi vene" ja kysyjä kysyi 42 jalkaiseen
veneeseen. Yleensä tuon kokoluokan veneessä kamaa ja elektroniikkaa
on hiukan enemmän.
Itselläni on tälläinen kokemus. Vene (43 jalkainen) maksoi uutena
noin 220 k€. Kun se luovutushetkellä oli laiturissa "valmiina"
purjehdukseen, oli sen hinta pompsahtanut noin 350 k€ (muistaakseni)
joka summa laskussa luki. Omistaja oli käynyt sen lsiäksi noin 2
viikon ajan joka päivä veneilytarvikeliikeessä ostamassa
tavaraa, joka kerta lasku oli 500...1000 euron välissä.
Pelkästään Harkenin vinssin kampi maksaa yli 100 euroa, saati
sitten kaikki pylpyrät yms. mitä nyt UUTEEN veneeseen piti vielä
hankkia. Köydetkään eivät ole kovin halpoja, niitäkin veneessä kuluu.
Muutaman purjehduspäivän kuluttua ostettiin genoaan uusi skuuttiköysi,
pituus luokkaa 20..25 metriä, kun narulukko rikkoi sen (narulukon jousi
väänsi lukon aina päälle, lukko oli siis rikkinäinen). Metrihinta
narulle ei ollut mikään "bilteman" hinta, vaan kyllä se "hirveästi"
maksoi, eli reilusti enemän kuin tuo radiosi.
Elektroniikkaankin oli hyvinkin saatu uppoamaan enemmän, kuin täällä
mainittu summa. Pelkkä sähköinen kartta maksaa 5...6000 euroa,
tosin sen kattavuus onkin aika laaja. Sitäkin pitää kuitenkin
päivittää. Tämä ei tosin ole mitenkään pakollinen, mutta
useille veneilijöille se on näköjään must (kuten voit lukea täältäkin).
Yllä oleva esimerkki voisi tietenkin olla ääripää (paljon
kalliita varusteita ja laadusta ei tingitä), ja esittämäsi
luvut toinen ääripää (yksinkertainen on kaunista, biltema-
laatukin käy silloin tällöin).
Et ole tosin ottanut kovin monia kuluja huomioon, vain murto-osan
todellisista. Tässä eräs esimerkki. Suomessa kerikartat maksavat
noin 70 euroa / sarja. Näitä tavallinen aktiivinen purjehtija tarvitsee
4...5 sarjaa. Ne pitää päivittää muutaman vuoden välein, kas kun
MKL vaihtelee keppien värejä ja jopa väyliä. eli 350 euroa joka
toinen tai kolmas vuosi.... Ja sitten lehtinen "tiedonantoja
veneilijöille" maksaa vuodessa muistaakseni 50...70 euroa.
Pelastusliivit? 42-jalkaisessa on yleensä 8...10 liivit,
joita pitää niitäkin sillointällöin päivittää. Lisäksi
muut turvavarusteet.
Pienistäkin puroista syntyy suuri summa, vuodessa. Kiikarit?
Kai sellaisetkin tarvitsee (uusi vene). Hätäraketit 4..5 vuoden
välein min. 300 euroa.
Katsoppa, paljonko maksaa 42 jalkaiseen sopiva fenddari (tarvitaan
10...12 kpl), ankkuri(t) (20...25 kg), ankkuripeli(t), purjeet,
kiinityköydet, ankkuriköydet, autopilotti, tutka jne. asennuksineen.
Apuvenekin alkaa olla jo "pakollinen", tietenkin riippuu veneen
käyttötarkoituksesta (retki- vai satamakäyttö).
20 heppanen moottori on todella pieni 42 jalkaiseen veneeseen.
Oikeanpi koneen koko on välillä 40...75 hv, mahdollisesti 50 hv.
Moottorin asennus voi maksaa saman kuin maintsemasi pienempi moottori,
jollaisen hintaa katselet.
> Uskon hyvinkin, että käytettynä ostettuun veneeseen menee tuo 3500
> € kunnostuksiin vuodessa. Käytetyssä usein on paljon asioita
> uusintalistalla. Viiden vuoden tuollaisen satsauksen jälkeen luulisi
> veneen vastaavan uutta kuluvien osien puolesta. Tuskin se siis kuvaa
> keskimääräistä tasoa vaikkapa 30 vuodelle.
Kyllä tuo 3500 menee 42 jalkaisessa hyvinkin, riippuu vain kuinka
hyvää huolta veneestään haluaa pitää. Kanttakin (teak) pitää
hoitaa ja joskus uusia. Pelkän yhden rikkinäisen vinssin uusiminen
voi maksaa reilusti enemmän.
Suuremassa veneessä vain on suuremmat kulut, koska kaikki
vehekeet ja osat pitää olla astetta suuremmat.
Olen juuri laatimassa budjettia erääseen veneeseen, joka kyllä
näyttää hiukan erillaiselta kuin mainitsemasi summat.
Kys. vene onkin tosin tuossa 40-jalan luokassa. Tosin
on nuo summat myös omsitajan vaatimuksista kiinni, tosilla
vaan on veneessä enemmän varusteita kuin tosilla. Itse
kuulun varmaan keskiarvon alapuolelle.
Jaakko
>
> Suuremassa veneessä vain on suuremmat kulut, koska kaikki
> vehekeet ja osat pitää olla astetta suuremmat.
>
Monen vermeen kohdalla jo pykälää isompi koko tuplaa hinnan.
Purjehdus on halpaa, mutta rahaa kuluu. Veneilijään tarttuu sellainen
virus, että joka kerta, kun näkee venetarvikeliikkeen, on sinne pakko
poiketa. Ja hetken päästä tullaan Visa kippuralla kalliin kassin kanssa
ulos. Kassissa on tavaroita, joita ei ole kuunaan kaivannut, mutta jotka
yhtäkkkiä muuttuivat purjehtimisen elinehdoksi.
Sitten näitä tulevia murheita ruuvataan veneen seinään ja
ollaan sitä mieltä, että näillä sitä jo pärjääkin.
Kun olen runsaat 15 vuotta muskeliveneillyt moottorittomalla ja
sähköttömällä veneellä, alkaa tuo tauti helpottaa. Hyvää rokotusta on
ollut purjehtia toisten piikkiin ja sivusta seurata sitä nautinnollisen
murheen määrää. :)
Toisaalta: kyllä sitä rahaa kesämökkiinkin kuluu.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(____/____)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Mika
wrote:
>Pasi Pouri wrote:
>>
>> Suuremassa veneessä vain on suuremmat kulut, koska kaikki
>> vehekeet ja osat pitää olla astetta suuremmat.
>>
>
>Monen vermeen kohdalla jo pykälää isompi koko tuplaa hinnan.
Metri lisää pituutta, niin hinta kaksinkertaistuu. Ja sama toisinpäin:
puolet pois, jos metrin pienempi. Ylläpitokustannukset menee
todennäköisesti samassa suhteessa.
Itselläni on 27ft FinnFlyer, hintaluokka 10-15 ke kunnosta riippuen.
Ylläpitokustannukset on 1000-1500 euroa per vuosi. Siinä on mukana
telakointi, laituri, vakuutukset, jäsenmaksut ja muutama satanen
uusittaviin/korjattaviin varusteisiin. Vaikka "rahastoisi" moottirin
ja purjeiden vaihtoa varten, niin alle 2000 euron selviää.
12 metrisessä pitäisi kaavan mukaan kertoa ainakin neljällä ;)
Joku toinenkin ihmetteli 12 metristä (mahdollisesti) ekana veneenä.
Samaa ihmettelen. Ekaksi veneeksi ostaisin kyllä jonkun 7-8 metrisin
ja harjoittelisin sillä pari kesää.
Meillä on tarkoitus vaihtaa parin vuoden sisällä isompaan perheen
kasvaessa. Yli 10 metrisissä olisi lapsillakin tilaa, mutta vähän
epäröin siirtyä niin isoon... Ehkä varovaisuutta on normaalia
enemmän, vaikka 6-vuotiaasta asti onkin purkkarilla liikkunut (aluksi
tosin optimistijollalla).
Mika
Jouni R
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> wrote in message
news:425d19a9$1...@news.dnainternet.net...
> Joakim Majander wrote:
>
>
> Itselläni on tälläinen kokemus. Vene (43 jalkainen) maksoi uutena
> noin 220 k€. Kun se luovutushetkellä oli laiturissa "valmiina"
> purjehdukseen, oli sen hinta pompsahtanut noin 350 k€ (muistaakseni)
> joka summa laskussa luki. Omistaja oli käynyt sen lsiäksi noin 2
>
Satuin kerran asioimaan eräässä nimeltämainitsemattomassa
venetarvikeliikkeessä, kun sinne tuli puhelu, jonka minua palvellut henkilö
otti siinä välissä. Ilahtui niin tavattomasti puhelusta, että koki
tarpeelliseksi selostaa minullekin hyvät uutiset: soittaja tilasi uuden
40-jalkaisen täydellisen varustamisen avomeriluokan vaatimuksiin... Hyvä
ettei voltteja heitellyt silkasta riemusta (ei tosin unohtanut minua
laskuttaa vaatimattomista parinkymmenen euron ostoksistani)... :)
Ihan mitättömänä detaljina: miten saat uppoamaan "min. 400 EUR"
hätärakettivarustuksen uusimiseen? Muistaakseni 1-luokassakin riittää 4+4
eli reilusti alle 150 euron pitäisi selvitä. Merikorttienkin kustannuksia
vähän liioittelit, jos vähän seuraa päivitystietoja, niin kyllä yhden sarjan
pitäisi vähintään 5 kesää palvella. Lisäksi kustannuksia saa vähän
tahdistettua, koska harva tarvitsee heti alusta täydellistä kattavuutta
esim. Virolahdelta Maarianhaminaan. Pikkujuttuhan nämä tietysti ovat, jos
pelkässä veneen uushankintavarustelussa onnistuu polttamaan 130 kEUR, jolla
jo ostaisi ihan kohtuullisen veneen täysin varusteltuna :))
-Jouni
Raimo Harju
> ... clip... .... Ja sitten lehtinen "tiedonantoja
> veneilijöille" maksaa vuodessa muistaakseni 50...70 euroa.
No ei ihan noin paljon. Viimeisessä tilauslaskussani luki 18,5 euroa, jolla
nyt ei kokonaiskustannusten kannalta ole suurta merkitystä muuta kuin siinä
tapauksessa, että lehdykän avulla jättää osumatta johonkin uuteen kiveen.
Rami
Viki
"Raimo Harju" <rami@poista_tama_relevantum.fi> kirjoitti viestissä
news:UBc7e.352$5g2...@read3.inet.fi...
> No ei ihan noin paljon. Viimeisessä tilauslaskussani luki 18,5 euroa,
jolla
> nyt ei kokonaiskustannusten kannalta ole suurta merkitystä muuta kuin
siinä
> tapauksessa, että lehdykän avulla jättää osumatta johonkin uuteen kiveen.
Kukas niitä uusia kiviä sinne mereen laittelee :-)))
Pertti Heikkinen
> Ihan mitättömänä detaljina: miten saat uppoamaan "min. 400 EUR"
> hätärakettivarustuksen uusimiseen? Muistaakseni 1-luokassakin riittää 4+4
> eli reilusti alle 150 euron pitäisi selvitä.
Neljä punaista laskuvarjorakettia, neljä punaista soihtua, neljä
valkoista rakettia ja kaksi oranssisavua.
En tiedä mitä nuo maksavat.
Joakim Majander
Pasi Pouri wrote:
> Eikös otsikossa mainittu "uusi vene" ja kysyjä kysyi 42 jalkaiseen
> veneeseen. Yleensä tuon kokoluokan veneessä kamaa ja elektroniikkaa
> on hiukan enemmän.
Kommenttini koski 50 k€ venettä, joka tuskin on uusi 42-jalkainen.
Mitä listaltani sitten puuttui, jota välttämättä tarvittaisiin
42-jalkaiseen uuteen? Mielestäni listalla mainitut eivät lainkaan
olleet mitään halpiskamaa, vaan huippulaatua kohtuu hintaan. Saahan
loki/kaiun jo 250 € ja tuulimittarin 400 €, autopilotin 400 €
(pinna) jne.
> Pelkästään Harkenin vinssin kampi maksaa yli 100 euroa, saati
> sitten kaikki pylpyrät yms. mitä nyt UUTEEN veneeseen piti vielä
> hankkia. Köydetkään eivät ole kovin halpoja, niitäkin veneessä
kuluu.
Mitäköhän siinä Harkenin kammessa on parempaa verrattuna 30 €
kampeen, jonka minä ostin? Vestekistä ei näytä saavan yli 75 €
kampea, mutta Maritimistä onnestaa: Lewmar Carbon 363 €.
> Muutaman purjehduspäivän kuluttua ostettiin genoaan uusi
skuuttiköysi,
> pituus luokkaa 20..25 metriä, kun narulukko rikkoi sen (narulukon
jousi
> väänsi lukon aina päälle, lukko oli siis rikkinäinen).
Maritimissä 12 mm skuutti 1-5 €/m, 10 mm Dyneemafalli 10 €/m,
joten ei ihan helposti yli 200 €.
> Elektroniikkaankin oli hyvinkin saatu uppoamaan enemmän, kuin
täällä
> mainittu summa. Pelkkä sähköinen kartta maksaa 5...6000 euroa,
> tosin sen kattavuus onkin aika laaja. Sitäkin pitää kuitenkin
> päivittää. Tämä ei tosin ole mitenkään pakollinen, mutta
> useille veneilijöille se on näköjään must (kuten voit lukea
täältäkin).
Minkä alueen kartasta joutuu maksamaan noin paljon? Eikö koko
itämeren kartat saa tonnilla? Harvempi niitäkään kaikkia tarvitsee.
>
> Yllä oleva esimerkki voisi tietenkin olla ääripää (paljon
> kalliita varusteita ja laadusta ei tingitä), ja esittämäsi
> luvut toinen ääripää (yksinkertainen on kaunista, biltema-
> laatukin käy silloin tällöin).
Mielestäni noissa esittämissäni elektroniikkahinnoissa ei laadusta
tingitty, mutta kaikki "turha" on jätetty pois. Nykyiseen veneeseen on
kyllä hankittu Biltemastakin tarvikkeita ja osa on käytettyjä, itse
tehtyjä tai kaverilla teetettyjä osia, mutta se onkin aivan eri juttu
kuin tuo suunnittelemani uuden veneen elektroniikka.
> Et ole tosin ottanut kovin monia kuluja huomioon, vain murto-osan
> todellisista. Tässä eräs esimerkki. Suomessa kerikartat maksavat
> noin 70 euroa / sarja. Näitä tavallinen aktiivinen purjehtija
tarvitsee
> 4...5 sarjaa. Ne pitää päivittää muutaman vuoden välein, kas
kun
> MKL vaihtelee keppien värejä ja jopa väyliä. eli 350 euroa joka
> toinen tai kolmas vuosi.... Ja sitten lehtinen "tiedonantoja
> veneilijöille" maksaa vuodessa muistaakseni 50...70 euroa.
Merialueenkarttasarjat maksavat 49-61 €/sarja. Itse en osta noita
kuin enintään 5 vuoden välein. Karttoja voi itse päivittää ja
kivet eivät sentään liiku. Väylät tosiaan muuttuvat ikävän
usein. Siihen ei viime vuosina edes riitä parin vuoden välein ostetut
kartat.
> Pienistäkin puroista syntyy suuri summa, vuodessa. Kiikarit?
> Kai sellaisetkin tarvitsee (uusi vene). Hätäraketit 4..5 vuoden
> välein min. 300 euroa.
Juuri kysyin hinnat: soihtu 10 €, raketti 28 €. Päivitysväli 6
vuotta. 50 k€ venettä tuskin katsastetaan 2-luokkaa ylemmäs,
jolloin 4+4 maksaa 150 €.
Onhan noita pikkukuluja paljonkin, muttei helposti 3500 €/v.
> Kyllä tuo 3500 menee 42 jalkaisessa hyvinkin, riippuu vain kuinka
> hyvää huolta veneestään haluaa pitää. Kanttakin (teak) pitää
> hoitaa ja joskus uusia. Pelkän yhden rikkinäisen vinssin uusiminen
> voi maksaa reilusti enemmän.
Lewmarin hinnastossa ensimmäinen 3500 € maksava vinssi oli kokoa 64.
Sellaisia tuskin käytetään 42-jalkaisissa, puhumattakaan 50 k€
veneistä, joissa tyypilliset koot on 14-30.
> Olen juuri laatimassa budjettia erääseen veneeseen, joka kyllä
> näyttää hiukan erillaiselta kuin mainitsemasi summat.
> Kys. vene onkin tosin tuossa 40-jalan luokassa. Tosin
> on nuo summat myös omsitajan vaatimuksista kiinni, tosilla
> vaan on veneessä enemmän varusteita kuin tosilla. Itse
> kuulun varmaan keskiarvon alapuolelle.
>
En ollenkaan epäile, ettei veneeseen saa menemään huikeita summia,
varsinkin 40+ jalkaisiin, joista en ole puhunut. Paljon riippuu omasta
vaivannäöstä ja tavoitteista. Jos rahalla ei ole väliä ja
teettää kaiken, menee järjettömiä summia. Jos tekee asennukset
itse ja jaksaa etsiä tarjouksia ja hyvää hinta/laatu-suhdetta voi
päästä käytännössä samaan murto-osa kuluilla.
Joakim
Jouni R
Niinpä olikin, en muistanut noita valkoisia raketteja ja oranssisavuja.
Lisätään hintalappua vähän, mutta jos yli 250 menee, niin ihmettelen.
Dag Stenberg
> Minulla menee vuosittain jotain 800 euroa telakointiin, ehkä 400
> satamamaksuun,
Laskin pursiseuran pakolliset ja puolipakolliset maksut uudestaan. 633 euroa
vuodessa. Siis satamamaksu 420 ei ollut ainoa sinne menevä rahaerä.
Telakointi 800 euroa on erikseen.
Mitähän nuo kaikki tekevät prosentteina veneen arvosta? Jos laskee 2000
euroa ja arvo 40 000, niin menee 5% vuodessa. Ilman sitä teknoelektroniikkaa.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Merialueenkarttasarjat maksavat 49-61 €/sarja. Itse en osta noita
> kuin enintään 5 vuoden välein. Karttoja voi itse päivittää ja
> kivet eivät sentään liiku.
Kiviä valitettavasti "ilmaantuu". Ennätys on kyllä Loviisan lähellä 10 m
valkoiselle ilmaantunut 1,2 m kari. Ehkä 10 v sitten.
Dag Stenberg
Mikko Auvinen
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:d3il6g$6mn$9...@oravannahka.helsinki.fi...
Semmosia ne mammat on :-)
> Dag Stenberg
Joakim Majander
Dag Stenberg wrote:
> Kiviä valitettavasti "ilmaantuu". Ennätys on kyllä Loviisan
lähellä 10 m
> valkoiselle ilmaantunut 1,2 m kari. Ehkä 10 v sitten.
Todistettavasti niitä myös häviää uusista kartoista "selkeyden
vuoksi", joten eivät ne uusimmat kartat aina autuaaksi tee.
Tässä ote KoPun tiistaikisojen ohjeesta. Aika monta kartasta
puuttuvaa kiveä
Lauttasaarenkin tuntumassa.
8.3 Ratavaroitukset
1. Merkkien (3) ja (8) yhdysjanalla matalikko (hiekkapohja), syvyys
korkeintaan 1,5 m.
2. Merkistä (17) itään oleva 1,7 m matala.
3. Lauttasaaren Vattuniemen lounaispuolella, n. 150 m rannasta,
suunnilleen 3,1 m syvyysmerkinnän kohdalla on matalikko (kivi), syvyys
ehkä 1,5 m.
4. Lähellä Käärmeluotoja itäpuolella karttaan
merkitsemättömiä kiviä.
Joakim
Matti Suorsa
"Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> kirjoitti
viestissä:1113419413.5...@o13g2000cwo.googlegroups.com...
- - - -
1. Merkkien (3) ja (8) yhdysjanalla matalikko (hiekkapohja), syvyys
korkeintaan 1,5 m.
2. Merkistä (17) itään oleva 1,7 m matala.
3. Lauttasaaren Vattuniemen lounaispuolella, n. 150 m rannasta,
suunnilleen 3,1 m syvyysmerkinnän kohdalla on matalikko (kivi), syvyys
ehkä 1,5 m.
4. Lähellä Käärmeluotoja itäpuolella karttaan
merkitsemättömiä kiviä.
Joakim
MSa tiedustelee:
Kun meillä monella ei ole tietoa noista "merkkien" sijainnista,
mutta silti liikumme noilla vesillä. Voisitko ystävällisesti
tarkentaa (esim koordinaateilla) kohteissa 1 ja 2 olevien
matalikkojen kohdat.
MSa
Ville
"Matti Suorsa" <matti....@welho.com> wrote in message
news:d3kvad$8p5$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>
> Kun meillä monella ei ole tietoa noista "merkkien" sijainnista,
> mutta silti liikumme noilla vesillä. Voisitko ystävällisesti
> tarkentaa (esim koordinaateilla) kohteissa 1 ja 2 olevien
> matalikkojen kohdat.
http://www.koivusaarenpursiseura.fi/kilpailut/tiistaikisat/index.shtml
Joakim Majander
Pursi Mies
> Mulla on tarjota yhtälö, joka on parin purren kanssa itse testattu ja
> muutaman kaverin kanssa oikean suuntaiseksi arvioitu:
>
> Käytetyn purren vuosikustannukset on n. 10% hankintahinnasta.
>
> Tarkoittaa sitä, että 50000 E maksavaan käytettyyn purteen pitää syytää
> n. 5000 E vuodessa rahaa, että arvo säilyy ja pursi sekä varusteet pysyy
> hyvässä käyttökunnossa.
>
> - purren hinta. Kalliin ja uuden purren kustannukset jää helpommin alle
> 10%:n koska varusteita ei vielä tarvitse uusia, tätä kompensoi mm.
> korkeammat vakuutuskustannukset. Halpa esim 10000 maksava pursi menee
> helpommin yli, koska mm. nostot, paikkamaksut ym ei riipu purren
> arvosta. Ed mainittuja poikkeamia tasoittaa erot pääomakustannuksissa.
> - oma-aloitteisuus huolto-, telakointi-, ym. töissä. Jos teettää kaikki
> työt kaupallisella telakalla menee takuulla helposti ja reilusti yli
> 10%:n. 10%:n taso olettaa, että pääsääntöisesti huoltotyöt tehdään itse.
> - sijainti. Pääkaupunkiseudulla laituri- ja ennen kaikkea
> telakointipaikat ja palvelut selvästi kalliimpia kuin muualla Suomessa.
>
>
> /kimmo
>
Jotain mätää yhtälössä selvästikin on: Otetaan esimerkiksi kaksi saman
merkkistä käytettyä venettä kallis ja halpa. Kyllä luulisi kalliimman
ylläpidon olevan ainakin lähivuosina halvempaa kuin halvemman siis
huonokuntoisemman)veneen. Kiinteät kustannukset ja pääomakulut varmaan
painottuvat liikaa.
Pasi Pouri
> Mitäköhän siinä Harkenin kammessa on parempaa verrattuna 30 €
> kampeen, jonka minä ostin?
Vaikea sanoa, kun en ole pyörittänyt sitä 30 € kampeasi.
Varmaan tietekin parempaa on se, että kun veneestä puuttui
kampi, niin sen sai parhaiten seuraavasta satamasta suoraan
tarpeeseen. Lisäksi ostamasi kampi ei välttämttä sovellu
sähkövinssiin, mutta tätä en tosiaankaan tiedä.
Kammessa oli kuitenkin hintalappu, jossa hinta luki. En
ole ottanut sitä hinnastosta.
> Minkä alueen kartasta joutuu maksamaan noin paljon? Eikö koko
> itämeren kartat saa tonnilla? Harvempi niitäkään kaikkia tarvitsee.
Raytheonin kartta. Hinta on otettu suoraan laskusta, joten
se on todellinen.
> Lewmarin hinnastossa ensimmäinen 3500 € maksava vinssi oli kokoa 64.
> Sellaisia tuskin käytetään 42-jalkaisissa, puhumattakaan 50 k€
> veneistä, joissa tyypilliset koot on 14-30.
Katsoitko esim. sähkövinssin hintoja? Hinta on edelleen
otettu suoraan laskusta. Kyseessä olikin uusi 40+ jalkainen
vene, jollaisesta otsikossa kyseltiin.
> Jos rahalla ei ole väliä ja
> teettää kaiken, menee järjettömiä summia. Jos tekee asennukset
> itse ja jaksaa etsiä tarjouksia ja hyvää hinta/laatu-suhdetta voi
> päästä käytännössä samaan murto-osa kuluilla.
Emme voi olettaa, että kaikki ihmiset tekevät kaiken itse ja juoksevat
tarjousten perässä, joten sellaisiin pohjautuvia lukujakaan ei tule
esittään. Jos kysytään esim. maitolitran hintaa, ei sen oikea vastaus
varmastikaan ole 1 snt, vaikka siihenkin hintaan sitä on lähivuosina
saanut tarjouksesta.
Kaikki eivät edes osaa tehdä asioit itse, vaan joutuvat
teettämään asioita ammattilaisilla. Työ maksaa nykyisin paljon.
Huomaa omassa lauseessasi lopussa sana _VOI_. Et edes itse
usko siihen, että pääsee varmasti?
Esittämäni luvut ovat todellisesta tilanteesta, joka on
tapahtunut tämän vuoden puolella.
Lauri Tarkkonen
>Joakim Majander wrote:
>> Mitäköhän siinä Harkenin kammessa on parempaa verrattuna 30 €
>> kampeen, jonka minä ostin?
>Vaikea sanoa, kun en ole pyörittänyt sitä 30 € kampeasi.
Vinssien kammissa on eroa, koska en tiedä mitä erityisiä merkkejä ja
malleja tässä tarkoitetaan, niin luettelen vain halpojen ja hintavien
kampien tyypillisiä eroja.
- karan mittatarkkuus vaihtelee halvoissa hintavissa yleensä tarkka.
- kädensijan laakerointi; halvoissa liukulaakeri tai huonosti
meriolosuhteita kestävä kuulalaakerointi kallissa laadukkaampi
meriolosuhteitakin kestävä laaketointi
- halvemmissa ei ole lukitusta kalliimmissa on lukitus
- jos halvemmissa lukitus, se ei välttämättä kestä vuosia
kalliimmissa kestää ja toimii vuosikymmeniä
- halvimmat eivät kellu, kalliimmissa myös kelluvia.
- pintakäsittely ei halvoissa kestä meri-ilmaa, kalliimpien
pintakäsittely on usein käytännöllisesti katsoen ikuista.
- halvemmissa kammissa ei ole erityismalleja, esimerkiksi
tuplakädensijalle tai teleskooppivarrelle, jos sellaista
sattuisi kaipaamaan.
Pääsääntöisesti voit lähteä siitä, että mitä useampia noista hyvistä
ominaisuuksista haluat, sitä enemmän joudut vinssin kammesta maksamaan
toisaalta mitä vähemmän haluat maksaa, sitä useammasta ominaisuudesta
joudut luopumaan.
Sain veneen mukana muutaman "halpiskammen" ja joukon "laatukampia",
halvoista ei yhdessäkään kädensija enään pyöri, lukituksen jousipalautus
ei myöskään toimi ja pinnan vasarallaus kesii ja kara on kulunut
nuljuksi, koska sen mittatarkkuus oli alunperin kovin väljä. Koska
veneessä on ollut muitakin kampia, niin näitä ei ole käytetty niin
paljon kuin mitä olisi tapahtunut, jos ne olisivat ainoita.
Jos henkilökunnalla on taipumuksena heitellä vinssin kampia
säännöllisesti mereen, niin että kammen keskimääräinen käyttöikä on alle
kolmen vuoden, ei varmaankaan kannata ostaa kovin kalliita kampia, mutta
jos kuvittelee, että vinssille tulee käyttöikää yli 5-7 vuotta, niin
silloin saattaa parempi kampi olla kuitenkin edullisempi ja mukavampi.
- Lauri Tarkkonen
Joakim Majander
Pasi Pouri wrote:
> Raytheonin kartta. Hinta on otettu suoraan laskusta, joten
> se on todellinen.
En epäile hintaa, mutta onko se koko maailman kartta? Raymarineen
sopivaa Navionics XL3 Gold -karttasarjaa saa 330 €/kpl. Suomen
merialueet tulevat yhdellä ja koko Itämeri kolmella kartalla eli
tonnilla.
> Katsoitko esim. sähkövinssin hintoja? Hinta on edelleen
> otettu suoraan laskusta. Kyseessä olikin uusi 40+ jalkainen
> vene, jollaisesta otsikossa kyseltiin.
En katsonut, mutta näyttävät Maritimin hinnastossa olevan 3200-4800
(koot 40-48). Miksi laittaa sähkövinssit tuon kokoiseen veneeseen?
> Emme voi olettaa, että kaikki ihmiset tekevät kaiken itse ja
juoksevat
> tarjousten perässä, joten sellaisiin pohjautuvia lukujakaan ei tule
> esittään. Jos kysytään esim. maitolitran hintaa, ei sen oikea
vastaus
> varmastikaan ole 1 snt, vaikka siihenkin hintaan sitä on
lähivuosina
> saanut tarjouksesta.
>
> Kaikki eivät edes osaa tehdä asioit itse, vaan joutuvat
> teettämään asioita ammattilaisilla. Työ maksaa nykyisin paljon.
>
> Huomaa omassa lauseessasi lopussa sana _VOI_. Et edes itse
> usko siihen, että pääsee varmasti?
Kun nyt olisit lukenut sen viestin, jota alunperin kommentoin. Siinä
mainittiin, että käytetyn veneen kulut ovat 10% arvosta vuodessa
OLETTAEN, että huollot tekee itse. Esimerkkinä mainittiin 50 000 €
vene. Tätä pidin korkeana summana noilla oletuksilla. On aivan eri
asia puhua uudesta veneestä sähkövinsseillä, koko maailman
elektronisilla kartoilla ja KAIKKI ammattilaisilla teettettynä.
Lauseessani VOI sanan ehdollisuus liittyi vain siihen, että
viitsii/haluaa nähdä sen vaivan. Minusta on mielenkiintoista etsia ja
tehdä erilaisia teknisiä ratkaisuja eikä minulla ole varaa teettää
kaikkea ja ostaa aina varmanpäälle Harkenin kallein malli.
> Esittämäni luvut ovat todellisesta tilanteesta, joka on
> tapahtunut tämän vuoden puolella.
Esittämäsi luvut kuvaavat hyvin tilannetta, jossa rahalla ei ole
merkitystä. Ihmeen halpa perusvene valittu muihin kustannuksiin
nähden.
Joakim
Joakim Majander
Lauri Tarkkonen wrote:
> Vinssien kammissa on eroa, koska en tiedä mitä erityisiä merkkejä
ja
> malleja tässä tarkoitetaan, niin luettelen vain halpojen ja
hintavien
> kampien tyypillisiä eroja.
En nyt varmistanut, mutta luulen sen olevan tämä:
http://www.pyacht.net/cgi-local/SoftCart.exe/online-store/scstore/h-titan_magnum_handles.htm?L+scstore+tltq8925ff937793+1113569619
Koko mallisto:
http://www.pyacht.net/cgi-local/SoftCart.exe/online-store/scstore/h-titan_winch_handles.htm?E+scstore
Vestekillä kutakuinkin samat hinnat.
>
> - karan mittatarkkuus vaihtelee halvoissa hintavissa yleensä tarkka.
Ei ongelmia.
>
> - kädensijan laakerointi; halvoissa liukulaakeri tai huonosti
> meriolosuhteita kestävä kuulalaakerointi kallissa laadukkaampi
> meriolosuhteitakin kestävä laaketointi
En ole tutkinut, mutta toimii vielä herkästi. Ikää tosin vasta 2
vuotta.
>
> - halvemmissa ei ole lukitusta kalliimmissa on lukitus
> - jos halvemmissa lukitus, se ei välttämättä kestä vuosia
> kalliimmissa kestää ja toimii vuosikymmeniä
On lukitus ja toimii vielä erinomaisesti. Lukitus on purettavissa ja
osat vaihdettavia.
>
> - halvimmat eivät kellu, kalliimmissa myös kelluvia.
Kelluu.
>
> - pintakäsittely ei halvoissa kestä meri-ilmaa, kalliimpien
> pintakäsittely on usein käytännöllisesti katsoen ikuista.
Jotain nylonia tuo on. Vielä OK.
>
> - halvemmissa kammissa ei ole erityismalleja, esimerkiksi
> tuplakädensijalle tai teleskooppivarrelle, jos sellaista
> sattuisi kaipaamaan.
Näyttihän noitakin saavan ~60 €.
>
> Pääsääntöisesti voit lähteä siitä, että mitä useampia
noista hyvistä
> ominaisuuksista haluat, sitä enemmän joudut vinssin kammesta
maksamaan
> toisaalta mitä vähemmän haluat maksaa, sitä useammasta
ominaisuudesta
> joudut luopumaan.
Näin varmasti. Tuo 30 € kampi on mulle riittänyt erinomaisesti ja
on ollut huikea parannus veneen mukana tulleeseen 80-luvun kampeen,
jonka lukitus reistaili ja kahva pyörii tahmeasti. Olen kyllä
pyöritellyt kalliitakin kampia, mutta ainakin toistaiseksi tuo halpis
on ollut yhtä hyvä.
> Jos henkilökunnalla on taipumuksena heitellä vinssin kampia
> säännöllisesti mereen, niin että kammen keskimääräinen
käyttöikä on alle
> kolmen vuoden, ei varmaankaan kannata ostaa kovin kalliita kampia,
mutta
> jos kuvittelee, että vinssille tulee käyttöikää yli 5-7 vuotta,
niin
> silloin saattaa parempi kampi olla kuitenkin edullisempi ja
mukavampi.
Saa nähdä millainen kampeni on 5-7 vuoden päästä. Halvemmaksi se
on jo tullut kuin 5-7 vuoden välein mereen tippuva 100 € kampi.
Joakim
Pasi Pouri
> En katsonut, mutta näyttävät Maritimin hinnastossa olevan 3200-4800
> (koot 40-48). Miksi laittaa sähkövinssit tuon kokoiseen veneeseen?
Ihan kätevä yksinpurjehtiessa, varsinkin jos on reväyttänyt
kätensä. Näin sitä on minulle perusteltu. Kukin varustelee
venettään mielensä mukaan, mitäs me siihen puuttumaan.
Mikä muuten on mielestäsi veneen minimikoko, johon
sähkövinssit kannattaa laittaa ja miksi? Itse olen
kuvitellut, ettei tuollaista kokoa ole, vaan se on
enemmän muista syistä kiinni.
> Kun nyt olisit lukenut sen viestin, jota alunperin kommentoin. Siinä
> mainittiin, että käytetyn veneen kulut ovat 10% arvosta vuodessa
> OLETTAEN, että huollot tekee itse.
Huollot ovat mielestäni eri asia kuin esim. moottorin vaihto,
joka siinä alkuperäisessäkin mainittiin. huoltoihin ei myöskään
kuulu veneen peruskunnostus.
Tuohon prosenttilukuunhan (joka täällä on esitetty) voi jokainen
omistaja vaikuttaa itse, mutta nyrkkisääntönä tuo voi mielestäni
olla aika OK.
Jouni R
"Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> wrote in message
news:1113470704.2...@z14g2000cwz.googlegroups.com...
>En katsonut, mutta näyttävät Maritimin hinnastossa olevan 3200-4800
>(koot 40-48). Miksi laittaa sähkövinssit tuon kokoiseen veneeseen?
Miksi ei? Olen nähnyt pienemmässäkin. Ja siinä veneessä oli/on kipparina
(joka tosin ei varmastikaan ole niitä itse asennuttanut, koska käsittääkseni
osti veneen käytettynä) kaveri, joka tietämäni mukaan on purjehtijanakin
(erotuksena purjeveneilijästä) aika kokenut ja menestynyt. Eli jos hän
kehtaa sähkövinssien kera seilata, niin miksei muut :))
-Jouni
Joakim Majander
Pasi Pouri wrote:
> Joakim Majander wrote:
>
> > En katsonut, mutta näyttävät Maritimin hinnastossa olevan
3200-4800
> > (koot 40-48). Miksi laittaa sähkövinssit tuon kokoiseen
veneeseen?
>
> Ihan kätevä yksinpurjehtiessa, varsinkin jos on reväyttänyt
> kätensä. Näin sitä on minulle perusteltu. Kukin varustelee
> venettään mielensä mukaan, mitäs me siihen puuttumaan.
Saahan sitä laittaa sähkövinssin vaikka optariin, muttei taida olla
kovinkaan yleisiä sähkövinssit Suomen vesillä.
> Mikä muuten on mielestäsi veneen minimikoko, johon
> sähkövinssit kannattaa laittaa ja miksi? Itse olen
> kuvitellut, ettei tuollaista kokoa ole, vaan se on
> enemmän muista syistä kiinni.
En ole koskaan sähkövinssiä käyttänyt, mutta jos sen kokee
välttämättömäksi tarvitaan se kaikkiin yli 10 m2 keulapurjeisiin,
sillä eihän noita enää skuuttaile ilman vinssiä kovemmsassa
kelissä. Jos käsi on revähtänyt, pitää purjekokorajaa pienentää
vielä puoleen.
Vakiokamaa taitaa olla vasta ~50 jalkaisissa. Bavaria 52:ssa vain
lisävarusteena, Oceanis 473/523:ssa ja Firts 47.7:ssa yksi
sähkövinssi ja kolme tavallista. Bavariassa ja Oceanicissa
sähkövinssit genoalla optiona.
> Huollot ovat mielestäni eri asia kuin esim. moottorin vaihto,
> joka siinä alkuperäisessäkin mainittiin. huoltoihin ei myöskään
> kuulu veneen peruskunnostus.
Moottorin vaihto tosiaan vaatii jo ponnisteluja ja välineitä, mutta
mittariston ja helojen asennukset pitäisi onnistua, jotta osaa niitä
myös reissussa tarvittaessa huoltaa.
Mitäs moottorin vaihto sitten maksaa töineen? Ei kai työn osuus voi
olla montaa tonnia muutaman tunnin hommasta?
Joakim
Jukka Aittola
> Mitäs moottorin vaihto sitten maksaa töineen? Ei kai työn osuus voi
> olla montaa tonnia muutaman tunnin hommasta?
Mulla on kuitti edellisen omistajan 2000-luvun alussa teettämästä
työstä. Yanmar 1GM + vetolaite asennuksineen maksoi yli 40 000 mk.
Mutta ei se ole ollut ihan parin tunnin homma. Ihmemieheksi kutsun
sellaista, joka irroittaa vanhan konepukin, laminoi uuden tilalle,
maalaa konehuoneen, kiinnittää äänieristeet, asentaa koneen,
vetolaitetteen, vetolaitteen tiivisteen, potkurin, mittaripaneelin ja
liitännät sähköjärjestelmiin yhden päivän aikana.
Jukka
Joakim Majander
Jukka Aittola wrote:
> Mulla on kuitti edellisen omistajan 2000-luvun alussa teettämästä
> työstä. Yanmar 1GM + vetolaite asennuksineen maksoi yli 40 000 mk.
>
> Mutta ei se ole ollut ihan parin tunnin homma. Ihmemieheksi kutsun
> sellaista, joka irroittaa vanhan konepukin, laminoi uuden tilalle,
> maalaa konehuoneen, kiinnittää äänieristeet, asentaa koneen,
> vetolaitetteen, vetolaitteen tiivisteen, potkurin, mittaripaneelin ja
> liitännät sähköjärjestelmiin yhden päivän aikana.
Tuossahan oli mukana siis jo vetolaitekin, jota ei aina ole pakko
vaihtaa. Meneekö konepukki aina uusiksi? Samaan pukkiin ilman
vetolaitteen vaihtoa ajattelin tuon muutaman tunnin. Kohtuullinen
veloitushinta on 50 €/h, joten tonnilla tekee sentään lähes kolme
päivää. Sikahintaista (100 €/h) työtäkin 1,5 päivää.
Joakim
Petri Keiramo
> Mutta ei se ole ollut ihan parin tunnin homma. Ihmemieheksi kutsun
> sellaista, joka irroittaa vanhan konepukin, laminoi uuden tilalle,
> maalaa konehuoneen, kiinnittää äänieristeet, asentaa koneen,
> vetolaitetteen, vetolaitteen tiivisteen, potkurin, mittaripaneelin ja
> liitännät sähköjärjestelmiin yhden päivän aikana.
Me vaihdoimme 2003 keväällä Vire BVR:n (käytettyyn) Yanmar
1GM10:iin. Asennus tehtiin itse ja aikaa meni yli 60 tuntia. Tämä on
varmaan ääripään esimerkki, koska lähes kaikki koneeseen liittyvä meni
uusiksi. Vain kaukosäätölaite ja osa pakoputkistosta saatiin käytettyä
hyödyksi vanhasta asennuksesta. Uusi kone tuli eri paikkaan kuin vanha
ja myös potkuriakselin paikka muuttui. Lisäksi tuli hiukan lisätyötä
koska kone vuosi öljyä putkiston banjoliittimistä, mutta siihen ei
kulunut paljon aikaa.
Minä olen näissä hommissa harrastelija mutta isäni jonka kanssa tein
työn on venealan ammattimies.
Asennuksen vaatimat työt (kirjattiin ylös asennuksen yhteydessä):
Vanhan koneen irrotus
Potkuriakselin irrotus, jikin sovitus
Vannasputken ja laakerin irrotus
Konepedin mitoitus ja lestin teko
Vanhojen äänieristeiden irrotus
Potkuriakselin mitoitus, reiän teko vannasputkea varten
Potkuriakselin sovitus, potkurin ja tukilaakerin paikan määritys
Öljyjen vaihto, koneen nosto veneeseen
Vannasputken ja perälaakerin kiinnitys
Akku- ja tankkipedin teko, konepedin viimeistely
Koneen ja akselin kiinnitys paikoilleen
Jäähdytysveden sisäänoton, pakoputken ja potkurin asennus
Koneen sähköjen kytkeminen
Moottorin öljyvuodon etsintä, kaukosäätölaitteen purku
Kaukosäätölaitteen kääntö, -kaapeleiden veto
Akkukaapeleiden ja polttoaineputkien mitoitus
Vaihde- ja sammutuskaapelin asennus ja säätö
Tankki- ja akkupedin viimeistely
Kojetaulun reiän teko, polttoainelinjat, vedenerotin, tankki
Akkukaapelit, öljyvuodon korjaus
Lappoventtiilin asennus, sähköjen kytkeminen, konekopan etulevyn teko
Akun, kojetaulun ja johtosarjan kiinnitys
Loppujen öljyprikkojen vaihto
Äänieristys, loput sähköt
Äänieristyksen viimeistely
Tässä on mukana ne työt joissa minä olin mukana. Lisäksi isäni teki
laminointi- ja maalaustöitä yksinään.
Tarvikkeet maksoivat noin 2900 euroa ja siitä koneen osuus oli 1700 euroa.
En uskalla edes arvata mitä olisi maksanut teetettynä. Jotain
vertailukohtaa voisi saada siitä että kaverini pyysi kustannusarviota
veneensä pohjan umpeenlaminoinnista kun kone ja S-vetolaite oli
poistettu. Arvio oli 2500 euroa eikä siihen kuulunut muuta kuin
laminointityöt ja maalaus (tosin kevään pahimpaan ruuhka-aikaan).
--
Petri
tuomaskuona
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> kirjoitti
viestissä:7nr7e.100$jt3...@read3.inet.fi...
>
> Miksi ei? Olen nähnyt pienemmässäkin. Ja siinä veneessä oli/on kipparina
> (joka tosin ei varmastikaan ole niitä itse asennuttanut, koska
käsittääkseni
> osti veneen käytettynä) kaveri, joka tietämäni mukaan on purjehtijanakin
> (erotuksena purjeveneilijästä) aika kokenut ja menestynyt. Eli jos hän
> kehtaa sähkövinssien kera seilata, niin miksei muut :))
>
> -Jouni
>
J
Jouni R
"tuomaskuona" <tuoma...@tiscali.fi> wrote in message
news:Ohx7e.281$jt3...@read3.inet.fi...
>
> >
> Mikä ero on purjehtijalla ja purjeveneilijällä? Alkoi kiinnostaa.
> J
>
Määritelmä lienee vähän epämääräinen, mutta ei-niinkään-harvoin näillä
foorumeilla esiintyy paheksuntaa esim. koneella ajavia purjeveneilijöitä
kohtaan. Olen myös joskus tullut jutelleeksi parin purjehtijan (he
käyttivät ilmaisua itse määritellen sen eri asiaksi kuin purjeveneilijän)
kanssa, jotka hyvin voimallisin ilmaisuin halveksivat mm. sellaisia, jotka
eivät aja satamaan ja satamasta purjeilla. Ainakin osittain tämä luokittelu
taitaa mennä päällekkäin käsitteiden "matkapurjehtija" ja "kilpapurjehtija"
kanssa.
Käytin itse erottelua tässä yhteydessä tehdäkseni selväksi sen, että
mainitsemani kaveri a) nimenomaan hallitsee purjehtimisen ja b) ymmärtää
ilmeisesti veneiden ja niiden varusteiden päälle nimenomaan käytännön
purjehtimisen näkökulmasta. Toisin sanoen, että kyseessä ei ole mikään
"en-ole-ikinä-veneillyt-mutta-ostaa-rätkäytinpä-kalleimman-mitä-kaupasta-sai
" tyyppi.
-Jouni
Jukka Aittola
>
>> Mulla on kuitti edellisen omistajan 2000-luvun alussa teettämästä
>> työstä. Yanmar 1GM + vetolaite asennuksineen maksoi yli 40 000 mk.
>
> vaihtaa. Meneekö konepukki aina uusiksi? Samaan pukkiin ilman
> vetolaitteen vaihtoa ajattelin tuon muutaman tunnin. Kohtuullinen
> veloitushinta on 50 €/h, joten tonnilla tekee sentään lähes kolme
> päivää. Sikahintaista (100 €/h) työtäkin 1,5 päivää.
Tuossa meikäläisen veneessä oli aiemmin eri merkkinen kone, ja siksi
vetolaite on myös vaihdettu. Eikä konepukkikaan varmaan ole pakollinen
vaihdettava, jos uusi kone sattuu sopimaan vanhan tilalle.
Tuo mainitsemani hinta ei varmaan ole mitenkään yleispätevä tai
ainakaan halvin mahdollinen. Toisaalta en valita - koko konehuoneen
sisältö on varsin uutta :)
Harmillista kyllä, kuitissa ei ole eritelty työn osuutta. Hommaan
kuluneen ajan tietäminen voisi olla ihan mielenkiintoista.
Jukka
Markku
> Käytin itse erottelua tässä yhteydessä tehdäkseni selväksi sen, että
> mainitsemani kaveri a) nimenomaan hallitsee purjehtimisen ja b) ymmärtää
> ilmeisesti veneiden ja niiden varusteiden päälle nimenomaan käytännön
> purjehtimisen näkökulmasta. Toisin sanoen, että kyseessä ei ole mikään
> "en-ole-ikinä-veneillyt-mutta-ostaa-rätkäytinpä-kalleimman-mitä-kaupasta-sai
> " tyyppi.
Vastaava jako moottoriveneiden puolella lienee 'merimies' ja
'moottoriveneilijä'. Merimies on sellainen, joka osaa veneilytaidot ja
muiden huomioonottamisen. Moottoriveneilijä lienee sellainen, joka ajaa
'minä ensin' tyylillä bensa/tiissel-hävittäjällään eikä ymmärrä mitään
vesiliikenteen säädöksistä tai ainakin haluaa soveltaa niitä itselleen
sopivalla tavalla.
Nih. Tasapuolisuutta, Jouni.
- Markku
>
> -Jouni
>
>
Johannes Kankare
omistaja".
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> kirjoitti
viestissä:425d19a9$1...@news.dnainternet.net...
> Joakim Majander wrote:
>
>> Todella kova hinta elektroniikalle! Mihin saat tuon uppoamaan? Itse
>> budjetoin juurikin tuon ~3500 € uuden veneen elektroniikaksi:
>>
>> Loki/kaiku (NX2) 650
>> Tuuli (NX2) 650
>> VHF+antenni 500-1000
>> Autopilotti (ST4000, sis näyttö) 1000
>> GPS (Garmin 152) 300
>> CD-Radio 200
>>
>> Voihan tuohon lisätä pari MultiConrtol- (350/kpl) tai Maxi-näyttöä
>> (530/kpl), kompassianturin (ST4000 tosin jo sisältää erillisen
>> anturin) 400 € ja korvata GPS:n 1000 euron plotterilla, mutta 8000
>> euroa jää kyllä minulta saavuttamatta ellei sitten väkisin halua
>> ST290 tms. sarjaa. Toivottavasti sentään koko elektroniikkaa ei
>> tarvitse uusia 10 vuoden välein. Aika monessa 80-luvun veneessä on
>> suureksi osaksi alkuperäinen elektroniikka.
>
> Eikös otsikossa mainittu "uusi vene" ja kysyjä kysyi 42 jalkaiseen
> veneeseen. Yleensä tuon kokoluokan veneessä kamaa ja elektroniikkaa
> on hiukan enemmän.
>
> Itselläni on tälläinen kokemus. Vene (43 jalkainen) maksoi uutena
> noin 220 k€. Kun se luovutushetkellä oli laiturissa "valmiina"
> purjehdukseen, oli sen hinta pompsahtanut noin 350 k€ (muistaakseni)
> joka summa laskussa luki. Omistaja oli käynyt sen lsiäksi noin 2
> viikon ajan joka päivä veneilytarvikeliikeessä ostamassa
> tavaraa, joka kerta lasku oli 500...1000 euron välissä.
> Pelkästään Harkenin vinssin kampi maksaa yli 100 euroa, saati
> sitten kaikki pylpyrät yms. mitä nyt UUTEEN veneeseen piti vielä
> hankkia. Köydetkään eivät ole kovin halpoja, niitäkin veneessä kuluu.
> Muutaman purjehduspäivän kuluttua ostettiin genoaan uusi skuuttiköysi,
> pituus luokkaa 20..25 metriä, kun narulukko rikkoi sen (narulukon jousi
> väänsi lukon aina päälle, lukko oli siis rikkinäinen). Metrihinta
> narulle ei ollut mikään "bilteman" hinta, vaan kyllä se "hirveästi"
> maksoi, eli reilusti enemän kuin tuo radiosi.
>
> Elektroniikkaankin oli hyvinkin saatu uppoamaan enemmän, kuin täällä
> mainittu summa. Pelkkä sähköinen kartta maksaa 5...6000 euroa,
> tosin sen kattavuus onkin aika laaja. Sitäkin pitää kuitenkin
> päivittää. Tämä ei tosin ole mitenkään pakollinen, mutta
> useille veneilijöille se on näköjään must (kuten voit lukea täältäkin).
>
> Yllä oleva esimerkki voisi tietenkin olla ääripää (paljon
> kalliita varusteita ja laadusta ei tingitä), ja esittämäsi
> luvut toinen ääripää (yksinkertainen on kaunista, biltema-
> laatukin käy silloin tällöin).
>
>
> Et ole tosin ottanut kovin monia kuluja huomioon, vain murto-osan
> todellisista. Tässä eräs esimerkki. Suomessa kerikartat maksavat
> noin 70 euroa / sarja. Näitä tavallinen aktiivinen purjehtija tarvitsee
> 4...5 sarjaa. Ne pitää päivittää muutaman vuoden välein, kas kun
> MKL vaihtelee keppien värejä ja jopa väyliä. eli 350 euroa joka
> toinen tai kolmas vuosi.... Ja sitten lehtinen "tiedonantoja
> veneilijöille" maksaa vuodessa muistaakseni 50...70 euroa.
>
> Pelastusliivit? 42-jalkaisessa on yleensä 8...10 liivit,
> joita pitää niitäkin sillointällöin päivittää. Lisäksi
> muut turvavarusteet.
>
> Pienistäkin puroista syntyy suuri summa, vuodessa. Kiikarit?
> Kai sellaisetkin tarvitsee (uusi vene). Hätäraketit 4..5 vuoden
> välein min. 300 euroa.
>
> Katsoppa, paljonko maksaa 42 jalkaiseen sopiva fenddari (tarvitaan
> 10...12 kpl), ankkuri(t) (20...25 kg), ankkuripeli(t), purjeet,
> kiinityköydet, ankkuriköydet, autopilotti, tutka jne. asennuksineen.
> Apuvenekin alkaa olla jo "pakollinen", tietenkin riippuu veneen
> käyttötarkoituksesta (retki- vai satamakäyttö).
>
> 20 heppanen moottori on todella pieni 42 jalkaiseen veneeseen.
> Oikeanpi koneen koko on välillä 40...75 hv, mahdollisesti 50 hv.
> Moottorin asennus voi maksaa saman kuin maintsemasi pienempi moottori,
> jollaisen hintaa katselet.
>
>
>> Uskon hyvinkin, että käytettynä ostettuun veneeseen menee tuo 3500
>> € kunnostuksiin vuodessa. Käytetyssä usein on paljon asioita
>> uusintalistalla. Viiden vuoden tuollaisen satsauksen jälkeen luulisi
>> veneen vastaavan uutta kuluvien osien puolesta. Tuskin se siis kuvaa
>> keskimääräistä tasoa vaikkapa 30 vuodelle.
>
> Kyllä tuo 3500 menee 42 jalkaisessa hyvinkin, riippuu vain kuinka
> hyvää huolta veneestään haluaa pitää. Kanttakin (teak) pitää
> hoitaa ja joskus uusia. Pelkän yhden rikkinäisen vinssin uusiminen
> voi maksaa reilusti enemmän.
>
> Suuremassa veneessä vain on suuremmat kulut, koska kaikki
> vehekeet ja osat pitää olla astetta suuremmat.
>
> Olen juuri laatimassa budjettia erääseen veneeseen, joka kyllä
> näyttää hiukan erillaiselta kuin mainitsemasi summat.
> Kys. vene onkin tosin tuossa 40-jalan luokassa. Tosin
> on nuo summat myös omsitajan vaatimuksista kiinni, tosilla
> vaan on veneessä enemmän varusteita kuin tosilla. Itse
> kuulun varmaan keskiarvon alapuolelle.
>
>
>
Pasi Pouri
> En ole koskaan sähkövinssiä käyttänyt, mutta jos sen kokee
> välttämättömäksi tarvitaan se kaikkiin yli 10 m2 keulapurjeisiin,
> sillä eihän noita enää skuuttaile ilman vinssiä kovemmsassa
> kelissä. Jos käsi on revähtänyt, pitää purjekokorajaa pienentää
> vielä puoleen.
Mainitseman veneen (alirikattu) rullagenoan koko on 54 m2
ja isopurjeen koko vain 37 m2. Spinnun koko 120 m2 ja
genaakkerin 105 m2. Kahta jälkimmäistä tuskin käytetään
kovin helposti yksinpurjehduksessa, mutta jo kahdella
henkilöllä niiden käytö onnnistuu.
Tuo genuan koko 54 m2 on jo kohtalaisen suuri. Skuutatessa
käsivoimia tarvitsee jo kohtalaisesti, mm. mainitsemani vinssin
varsi pitää olla käytettävissä kahdella kädellä. Yksinpurjehtiesssa,
varsinkin jos toinen käsistä on sillä kertaa jostain syystä hei-
komalla tehokkuudella (esim. venähtänyt edellisessä vendassa), tuota
voiman käyttöä haluaa todennäköisesti pienentää. Itse olen joskus
10 vuotta sitten rikkonut olkapään liian pyörityksen seurauksena.
Nykyisin se on kunnossa, mutta jos alan taas pyörittämään sillä
liikaa (voimaa ja aikaa vievää), niin se kipeytyy uudestaa.
Merellä on vaikea vaihtaa venettä kesken matkan, eli kun kuukauden
reissulla käsi venähtää tms. ja kammen pyöritys alkaa yksin purjehtiessa
käymään mahdottomaksi. Purjekoon pienentäminen merkitsee mielestäni
venekoon vaihtoa, koska muuten matkanopeus pienenee. Tietenkin, voit
ajatella, että sitten ajellaan vain koneella, mutta purjeveneessä ei
tuota löpöä ole kovin pitkäksi aikaa (ehkä bnoin 25...30 tunnin legiä
varten). Sillä ei kovin pitkälle pääse, varsinkin jos rantaan on
viikon matka.
Vaikka sähkövinssi onkin vakiokamaa vain joissakin veneissä, saa sen
hankittua muihinkin. Kaikkia veneitä kun ei purjehdita sillä 8 hengen
miehistöllä. Sähkövinssi on ihan kätevä skuuttaamiseen, varsinkin jos
luovitaan pidempi matka kerralla. Sähkövinssin saa eri tilauksesta
veneeseen kuulumaan "vakiona". Näin tässäkin veneessä. Tosin laskuun
tuli lisää hintaa tästäkin noin 16.000 euroa. Pienistä osista kasvaa
tässäkin suuri puro.
Kun mainitsit, että perusveneeksi on otettu yllättävän halpa vene
kokonaiskuluihin nähden, et varmaan ajatellut, että veneiden
varustelutaso on erittäin minimaalinen. Hankintahintaan pitää
laskea myös varustelu, joka oikeasti maksaa paljon, tästä mm.
kyseinen vene esimerkkinä. Tietenkin jokainen päättää mitä varusteita
veneeseensä laittaa, mutta ne varutseetkin pitää laskea kauppahintaan
budjettia tehtässä. Ja veneen käyttötarkoitus määrää, mitä varusteita
siihen tulee. Jos sillä purjehditaan alueella Itäneri - Välimeri -
Karibia, niin siinä täytyy olla hiukan erillaiset varusteet kuin vain
alueella "Suomenlahti". Mm. purjeitakin tarvitaan eri määrä.
Pasi Pouri
> Moottorin vaihto tosiaan vaatii jo ponnisteluja ja välineitä, mutta
> mittariston ja helojen asennukset pitäisi onnistua, jotta osaa niitä
> myös reissussa tarvittaessa huoltaa.
>
> Mitäs moottorin vaihto sitten maksaa töineen? Ei kai työn osuus voi
> olla montaa tonnia muutaman tunnin hommasta?
Et ole tainnut miettiä, kuinka työlästä moottorin vaihto on.
Mikäli vanha ja uusi moottori ovat täysin samat, menee siihen
varmaan 1-2 työpäivää, riippuen minkälaiseen koloon tuo moottori
on tungettu (ja miten noston saa tehtyä). Mutta jos moottorin
malli ja jopa valmistaja muuttuu, on tuo huomattavasti työläämpää,
vaikka moottori sopisikin vetolaitteeseen heittämällä. Yleensä
tarvitee rakentaa vähintään uudet motorin kiinikkeet, koska
vanha uuden moottorin kiinityspisteet ovat eri paikassa kuin
uuden, joten se ei mene heittämällä paikalleen.
Jos saat vaihdettua moottoreita muutamassa tunnissa, kannattaa
alkaa myymään tätä erikoisosaamista. Jopa autoissa, joissa
koneenvaihto on sentään paljon helpompaa, menee koneen vaihtoon
äkkiä melekin yksi työpäivä. Jos työkalut yms. vehkeet (joiden
keräämiseen menee aina 1/2 työpäivää) ovat jo valmiina esillä,
vaihtuu vanhan takavetoisen kone jo alle 4 tunnin, etuvetoiseen
menee min. tunti enemmän.
Pasi Pouri
> Mitäs moottorin vaihto sitten maksaa töineen? Ei kai työn osuus voi
> olla montaa tonnia muutaman tunnin hommasta?
Tiedän veneen, joka kuljetettiin Helsingistä Mikkelin seudulle ja
takaisin Helsinkiin maantiekuljetuksena. Venen on noin 10 metrinen
puuvene. Syy kuljetukseen oli se, että moottorin vaihtotyö oli
Mikkelissä niin paljon halvempi kuin pääkaupunkiseudulla.
Kokonaiskusteannukset jäivät huomattavasti pienemmiksi, joten
vene kannatti kuljettaa Mikkelin seudulle kumipyörille.
Nyt sitten pitäisi vain tietää, paljonko tuommoinen kuljetus
maksaa. Arvioisin, että minimissään tonnin luokkaa, mahdollisesti
enemmän (kuljetus asennukseen ja pois asennuksesta eri aikoina, siis
kaksi erillistä kuljetusta) . Niinpä moottorin vaihtotyö asennuksessa
onkin varmaan jo aika suuri ja työmäärä suurempi kuin "muutama tunti".
Jaakko
>
>> En ole koskaan sähkövinssiä käyttänyt, mutta jos sen kokee
>> välttämättömäksi tarvitaan se kaikkiin yli 10 m2 keulapurjeisiin,
>> sillä eihän noita enää skuuttaile ilman vinssiä kovemmsassa
>> kelissä. Jos käsi on revähtänyt, pitää purjekokorajaa pienentää
>> vielä puoleen.
>
Sähkövinssi on parhaimmillaan purjeiden nostossa,
rullagenoan sisäänkelaamisessa, ison jiippaustilanteissa kovalla tuulella
ja ehkä spinnun fallin loppukiristyksessä ja spinnun skuuttaamisessa.
Genoan skuuttaamiseen se on liian tunnoton, alussa liian hidas ja
lopussa liian nopea.
Genoan saa skuutattua vaikka pikkurillillä, kunhan vaihtaa halssia
riittävän rauhallisesti.
Monelle on tullut tavaksi tehdä veneessä asioita nopeasti ja voimalla.
Luullaan, että se on hyvää meritapaa. Hyvää on tehdä niin huolella, että
homma menee laakista putkeen. Katsokaa kuinka isot laivat tulevat
laituriin - hitaasti, mutta kerralla. Hosaten ja voimalla saa paikat
rikki sekä itseltä että veneestä eikä ikinä opi tekemään asioita
kunnolla. Oikea ajoitus on kaiken a ja o.
Vendassa voi saada sähkövinssillä skuutin sellaiseen solmuun, että
tarvitaan ankkurivinssiä takun purkamiseen.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(____/____)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Pasi Pouri
> Sähkövinssi on parhaimmillaan purjeiden nostossa,
Ulos nostamisessa varauksella, sähkövinssi on hiukan tunnoton
tilanteessa, jossa purjeen ulostulo hiukan takkuilee tms.
(esim. rullan sisäänvetonarun narulukko unohtunut lukkoon).
Eli sähkövinssillä on helppo rikkoa paikkoja, käsivehkeellä
se ei onnistu niin helposti. Eli tuon kun ottaa huomioon,
niin ei pitäisi olla ongelmia.
> Genoan skuuttaamiseen se on liian tunnoton, alussa liian hidas ja
> lopussa liian nopea.
Skuuttamisella ainakin minä tarkoitan "hienosaäätöä", vinssin
hitaalla nopeudella. Ihan kätevä tuohon.
> Vendassa voi saada sähkövinssillä skuutin sellaiseen solmuun, että
> tarvitaan ankkurivinssiä takun purkamiseen.
Näin on.
Lasse Holmström
mitä suunnilleen maksaisi valurautakölin kunnostus
teetetynä jollain ammattitaitoisella telakalla tai
muulla taholla?
Mistäköhän kannattaisi kysellä hintoja?
Ei nyt tietenkään enää tälle kaudelle, mutta joskus
tulevaisuudessa.
Käsittäisi siis ruosteen poiston hiekkapuhalluksella tms.
kölin ja rungon sauman uudellenkittaus jos tarpeen,
sinkkimaalin ja esim. epoksin tai muun pohjamaalin,
myrkkymaalin voisi jättää itselle.
Lasse
Tuomas
Piruako sitä kunnostamaan koko jöötiä? Ei se siitä happane jos pinta vähän
ruostuu. Keväällä irtoruoste pois, lyijymönjää päälle, myrkyt niskaan ja
menoksi. Ei sitä siellä veden alla kukaan kuitenkaan katsele.
TR
"Lasse Holmström" <lasse.h...@ktl.fi> wrote in message
news:d4aiji$mto$1...@oxygen.ktl.fi...