H+uimaportaat
H Lindblom
asennus tuntuu tuthan ahtaalta moottorin vuoksi. Joku irroitettava systeemi
olisi ehkä paras. Arastelen myös reikien tekemistä sandwich-rakenteeseen
koska portaiden aihettama vääntö on aikamoinen.
--
Harri Lindblom
Lauri Tarkkonen
Varsin yksinkertaisen ja suhteellisen halvan uimaportaan saa H-veneeseen
tekemällä sopivan pätkän tikasta muutamasta laudasta tai sopivan vahvui-
sesta rimasta ja köydestä. Kolme - neljä askelmaa riittää. Tämä voidaan
ripustaa laidan yli ja lenkki vinssiin, jos istuinkaukalon laidassa on
sellainen tai sitten vaikkapa ison purjeen levankiin. Kustannukset
varmaankin alle parin sadan. Helppo stuuvata kun ei tarvitse ja
nopea asentaa kun tarvitaan.
- Lauri Tarkkonen
Hannu Kulokari
"H Lindblom" <nuu...@mbnet.fi> wrote in message
news:8i8p9k$k6g$1...@news.clinet.fi...
> Onko kenelläkään kokemusta uimaportaiden asentamisesta H-veneeseen? Perään
> asennus tuntuu tuthan ahtaalta moottorin vuoksi. Joku irroitettava
systeemi
> olisi ehkä paras. Arastelen myös reikien tekemistä sandwich-rakenteeseen
> koska portaiden aihettama vääntö on aikamoinen.
>
Silloin kun meillä oli H-vene ja oltiin hiukan nuorempia, niin
uimaportaana käytettiin isonskuutin päähän solmittua lenkkiä joka
ripustettiin roikkumaan laidan yli. Myös lapset pääsivät tällä konstilla
vedestä ylös. H-veneen vapaalaitahan ei ole kovin korkea.
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Onko kenelläkään kokemusta uimaportaiden asentamisesta H-veneeseen? Perään
> asennus tuntuu tuthan ahtaalta moottorin vuoksi. Joku irroitettava systeemi
> olisi ehkä paras. Arastelen myös reikien tekemistä sandwich-rakenteeseen
> koska portaiden aihettama vääntö on aikamoinen.
Olen käyttänyt köysitikkaita (Maritim, puuaskelmat ja muovinarut), jotka
olen kiinnittänyt tarvittaessa peräknaapiin. Kyllä niistä kiipeää, kun
ottaa sitten takastaagista kiinni ja heivaa itsensä ylös. Antavat vain
heiluessaan ikävästi periksi kun astuu. Taittuvat pieneen tilaan onneksi.
Parempi kuin ei mitään.
Olen kokeillut köysitikkaita myös sivussa (vinssistä), ei toimi, antaa
periksi veneen alle ja jalka ei saa kunnon ponnistusotetta millään.
En ole yrittänyt kiinteitä tikkaita, mutta uskon että se toimii paljon
paremmin. Ripustus joko sitlooran sivussa olevaan vinssiin tai peräknaapiin.
Tärkeää estää tikkaiden taittuminen veneen alle lisätuella kylkeen.
Peräpeilissä lisätukea ei varmaan tarvittaisi. Varastointiongelmaa ei
ole, koska nuo kiinteätkin tikkaat mahtuisivat takakonttiin, joka
tunnetusti on H-veneessä mahtava.
Dag Stenberg
http://www.helsinki.fi/~stenberg/Gurkan.html
Pasi Mustalahti
: Onko kenelläkään kokemusta uimaportaiden asentamisesta H-veneeseen? Perään
: asennus tuntuu tuthan ahtaalta moottorin vuoksi. Joku irroitettava systeemi
: olisi ehkä paras. Arastelen myös reikien tekemistä sandwich-rakenteeseen
: koska portaiden aihettama vääntö on aikamoinen.
: --
: Harri Lindblom
PTM: Väänsin 25 mm rosteriputkesta U-muotoisen venkuran ja tein
RST-levystä saranapalat. Venkuran leveys oli hieman yli jalan leveys ja
korkeus sellainen, että pystyssä ollessaan saranoituna perälaudan
alareunaan se tuli hieman kanne yläpuolelle. Vedessä se oli n. 15 cm
pinnan alapulella, joten niillä pääsi just ja just kannelle.
Hieman pidemmät olisivat saaneet olla.
Asensin hirvityksen toispuolisesti, jolloin moottorin kiskot eivät
häirinneet.
Kaupasto löytyy toki mopoveneisiin tarkoitettuja taiteltavia, jotka saa
suoraan perslautaan kiinni.
Eikä se perä ollut monikerroksinen. Sisäpuolelle riitti isot prikat. Ellet
usko, pistä vielä isommat prikat.
--
----------------------------------------------------------------------
PTM, Pasi T Mustalahti, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Fysla, Vesilinnantie 5, 20014, Turun Yliopisto
Work: GSM 04382-3336669, Pika 1512, (02-3336669,) FAX 02-3335632
Home: GSM 0400-555577, 02-2387010, Boat: NMT450 049-555577
-----------------------------------------------------------------------
Hannu Turtia
> Onko kenelläkään kokemusta uimaportaiden asentamisesta H-veneeseen? Perään
> asennus tuntuu tuthan ahtaalta moottorin vuoksi. Joku irroitettava systeemi
> olisi ehkä paras. Arastelen myös reikien tekemistä sandwich-rakenteeseen
> koska portaiden aihettama vääntö on aikamoinen.
Tähän on tullut hyviä ehdotuksia, mutta minä kaipaisin hieman erilaista
ratkaisua, jolla olisi ominaisuudet:
1) Käytettävissä myös kun perämoottori on toiminnassa
2) Jatkuvasti paikallaan ja myös vedestä käsin alasvedettävissä eli
vedessä oleva henkilö pääsee ylös ilman että kukaan avustaa veneestä
käsin millään.
Ajatuksena että tikkaat ovat turvavarustus "mies yli laidan"- tilanteita
varten ja myös silloin kun yksinpurjehditaan eli se ainoa mies on
vedessä.
Tietysti samoja tikkaita käytettäisiin myös ihan tavallisiin uimassa
käynteihinkin.
Tähän mennessä paras ajatukseni on laittaa nuoratikkaat sivuvaijereiden
kohdalle, molemmille puolin venettä. Sidottuna nippuun, aukaisunaru
siten että vedestä kurkottamalla saa nipun purettua.
Kommentteja?
-hannu
jukka
>1) Käytettävissä myös kun perämoottori on toiminnassa
>2) Jatkuvasti paikallaan ja myös vedestä käsin alasvedettävissä eli
>vedessä oleva henkilö pääsee ylös ilman että kukaan avustaa veneestä
>käsin millään.
>
>Ajatuksena että tikkaat ovat turvavarustus "mies yli laidan"- tilanteita
>varten ja myös silloin kun yksinpurjehditaan eli se ainoa mies on
>vedessä.
>Tietysti samoja tikkaita käytettäisiin myös ihan tavallisiin uimassa
>käynteihinkin.
>
>Tähän mennessä paras ajatukseni on laittaa nuoratikkaat sivuvaijereiden
>kohdalle, molemmille puolin venettä. Sidottuna nippuun, aukaisunaru
>siten että vedestä kurkottamalla saa nipun purettua.
>
>Kommentteja?
>
>-hannu
En pitäisi hyvänä ratkaisuna kiinnittää tikkaita sivuvanttien kohdalle jotka
ovat noin puolessavälissä venettä.
Syystä että jos veneestä putoat, vaikka sitten keulasta niin veikkaampa että
kun pääset pintaan ja saat uiden
käännettyä itsesi venettä kohden niin näet siitä todennäköisesti vain
peräpeilin. Jos tuuli sattuu olemaan niin
heikko että voit veneen tavoittaa uimalla uskoisin että peräpeilin
tavoittaminen on helpompaa kuin uida veneen
rinnalla kilpaa.
Minä laittaisin veneen perästä köyden jossa on lenkkejä valmiina. Tämä voisi
roikkua perässä koko ajan vaikkapa
kuminauhan rajoittamana ettei sotkeennu potkuriin. Kun tarve tulee niin
vedetään kädellä köysi alas ja asetetaan
jalka lenkkiin jolloin voidaan ponnistaa ylös vedestä. Jos moottori on
käynnissä kun putoat tuskin uimalla sitä kiinni
saat. Silloin voisi käyttää pitkää narua(esim 10m) joka tulee veneen perässä
ja joka menee moottorin tappo/sammutus
kytkimelle. Putoamisen sattuessa jos on nopea voi ehtiä uida narun luo ja
siitä vetämällä sammuttaa moottorin.
Tätä samaa konstia voi käyttää pinnapilotin kanssa siten että narusta
vetämällä pinnapilotti nousee paikoiltaan
jolloin vene kääntyy tuuleen ja toivottavasti pysähtyy että sen saa kiinni.
Juhani
<Hannu....@atbusiness.com> wrote:
>Tähän mennessä paras ajatukseni on laittaa nuoratikkaat sivuvaijereiden
>kohdalle, molemmille puolin venettä. Sidottuna nippuun, aukaisunaru
>siten että vedestä kurkottamalla saa nipun purettua.
>
Meillä oli aikoinaan GT Kryssaressa nuoratikkaat sivulla, enkä
suosittele, Olivat niin vaikeat nousta ylös, etten usko että märät
vaatttet päällä kylmettyneenä olisin päässyt ylös ilman apua.
Mutta toisaalta saisihan tuota papua olla muutenkin hiukan lisää.
Juhani
>Kommentteja?
>
>-hannu
Lauri Tarkkonen
>>1) Käytettävissä myös kun perämoottori on toiminnassa
>>2) Jatkuvasti paikallaan ja myös vedestä käsin alasvedettävissä eli
>>vedessä oleva henkilö pääsee ylös ilman että kukaan avustaa veneestä
>>käsin millään.
>>
>>Ajatuksena että tikkaat ovat turvavarustus "mies yli laidan"- tilanteita
>>varten ja myös silloin kun yksinpurjehditaan eli se ainoa mies on
>>vedessä.
>>Tietysti samoja tikkaita käytettäisiin myös ihan tavallisiin uimassa
>>käynteihinkin.
>>
>>Tähän mennessä paras ajatukseni on laittaa nuoratikkaat sivuvaijereiden
>>kohdalle, molemmille puolin venettä. Sidottuna nippuun, aukaisunaru
>>siten että vedestä kurkottamalla saa nipun purettua.
Kommenttina aikaisempiin ja tämänkertaiseen voisin sanoa, että Dagin
kokemus, että sivulla roikkuvat tikkaan menevät veneen alle, pitää
tietenkin paikkansa jos tikkaat ovat riittävän pitkät mennäkseen
veneen alle, köysitikkaiden pitää riittää juuri hieman vesilinjan
alapuolelle. H-veneeseen pääsee varsin helposti, jos on pienikin
tuki jolta ponnistaa. Esimerkiksi silmukka skuuttiköyden päässä.
>En pitäisi hyvänä ratkaisuna kiinnittää tikkaita sivuvanttien
>kohdalle jotka ovat noin puolessavälissä venettä.
Laita on myös siitä hieman korkeampi kuin esim. istuinkaukalon
kohdalta. Liikkuvasta veneestä pudonnut on kyllä kaukana veneen
perässä ellei ole jotenkin veneessä kiinni.
>Syystä että jos veneestä putoat, vaikka sitten keulasta niin
>veikkaampa että kun pääset pintaan ja saat uiden käännettyä
>itsesi venettä kohden niin näet siitä todennäköisesti vain
>peräpeilin.
Jos vene kulkee esimerkiksi neljää solmua, niin se on noin
kaksi metriä sekunnissa ja jos putoat veteen, niin en olisi
hämmästynyt, jos ennen kuin olet orientoitunut pinnalle nous-
tuasi olisi aikaa kulunut luokkaa 5 - 10 sekuntia, joka tarkoittaa
että vene on kulkenut 10 - 20 metriä. Jos olet Jani Sievisen luokan
uimari pistelet varmaan vaatteet päällä 100 metriä minuuttiin, siis
100 m / 60 s, 1.66667 m/s eli noin 3.2 solmua. Suurin osa meistä
luultavasti ui alle solmun nopeudella kumisaappaat jalassa ja
sadepuku fleecekerraston päällä. Siis uimalla tuskin tavoitat
veneen, jos on vähänkin tuulta.
>Jos tuuli sattuu olemaan niin heikko että voit veneen tavoittaa
>uimalla uskoisin että peräpeilin tavoittaminen on helpompaa kuin
>uida veneen rinnalla kilpaa.
Lähtisin mieluummin hypoteesista, että venettä ei tavoita uimalla,
jos se vain jatkaa purjehtimista. Siis siinä on autopilotti tai
joku kuminauhaviritus. Jos vene jatkaa 3 solmun nopeudella 10
minuuttia, niin se on hävinnyt jo vajaan kilometrin päähän.
>Minä laittaisin veneen perästä köyden jossa on lenkkejä valmiina.
>Tämä voisi roikkua perässä koko ajan vaikkapa kuminauhan rajoittamana
>ettei sotkeennu potkuriin.
Murphy pitää huolen, että kun köysi kerran omia aikojaan irtoaa se
on joko potkurissa tai peräsimessä tai molemmissa. :-(.
>Kun tarve tulee niin vedetään kädellä köysi alas ja asetetaan
>jalka lenkkiin jolloin voidaan ponnistaa ylös vedestä.
Toivottavasti Sinulla on joku veneessä vetämässä, sillä itse olet
satojen metrien päässä.
>Jos moottori on käynnissä kun putoat tuskin uimalla sitä kiinni
>saat. Silloin voisi käyttää pitkää narua(esim 10m) joka tulee
>veneen perässä ja joka menee moottorin tappo/sammutus
>kytkimelle.
Jos käyttäysin tällaista moottoria, niin pitäisin mieluummin
tappokytkimen narun kiinnin liiveissäni tai jossain muualla.
Tuohon 10 metrin naruun on varsin vaikea päästä kiinni, katso
edelläolevat laskelmat, jos vene kulkee moottorilla, niin se
saattaa kulkea viisikin solmua ja silloin naru katoaa edelläsi
10 m/s ja vaikka olisit vain kaksi sekuntia uppeluksissa pitäisi
narun olla luokkaa 30 metriä, jotta ehtisit siihen. En usko
juuri kenenkään viitsivän virittää tuollaista narua peräänsä,
koska siitä on melkoisesti vaivaa, varsinkin sen pois kerää-
misestä. Sitäpaitsi se on pian moottorissa.
Putoamisen sattuessa jos on nopea voi ehtiä uida narun luo ja
>siitä vetämällä sammuttaa moottorin.
Jani Sievisellä uimahousuissa on pieni mahdollisuus, minulla
purjehdusasussa ei sitäkään.
>Tätä samaa konstia voi käyttää pinnapilotin kanssa siten että
>narusta vetämällä pinnapilotti nousee paikoiltaan jolloin vene
>kääntyy tuuleen ja toivottavasti pysähtyy että sen saa kiinni.
Joka kerta kun naru tarttuu johonkin, niin pinnapilotti nousee
paikaltaan. Tässäkin voi kehittää ranteeseen tulevan narun, joka
irroittaa pilotin kun kippari putoaa.
Suosittelen mieluummin H-veneeseen muutamaa kiinteää silmukkaa
tai "elämänlankaa", johon turvavaljaiden kiinnitysköysi kiinni-
tetään, niin että kippari on edes veneensä hinauksessa kun hän
putoaa.
H-veneen spinnuskuutit, jotka ovat toisissaan kiinni tai etustaa-
gin luona olevassa lenkissä ja kulkevat veneen reunalla perässä
oleviin pylpyröihin ja siitä knaapeihin, ovat joskus hyvä apukeino
veneeseen pyrittäessä. Jos skuutti on molemmista päistä kiinni,
niin se yleensä antaa sen verran periksi, että kun sen saa kädellä
kurkottamalla laidan yli, niin sen avulla voi vetää itseään vähän
keskemmälle venettä, vetää skuutin alas ja siten astua sen päälle.
Riippuen kuinka kireälle se on vedetty, se tulee jonnekin vesi-
linjan tasolle tai vähän alle, mutta siitä voi ponnistaa ja vetää
itsensä veneeseen. Edellyttäen, että on päässyt veneen luo. Kui-
tenkin jos horjahtaessaan muistaa, että skuutti on laidalla, niin
siitä voi saada pudotessa kiinni ja pysyä veneen mukana. Tämä on
kuitenkin sen verran epävarmaa, että suosittelen turvavaljasta
niille, jotka aikovat pudota tai vaikka eivät aikoisikaan, mutta
pitävät tätä teoreettisena mahdollisuuten, joka joskus voi toteutua.
Jos joku ajattelee, että voisi tarttua 3 - 5 solmua menevän veneen
perässä olevaan 10 - 30 m pitkään köyteen ja hinata itsensä siten
veneeseen kannattaa kokeilla ensi kesänä roikkua liikkeessä olevan
veneen perässä sellaisessa köydessä. Voi tuntua sormissa. Suosittelen
pelastusliiviä ja ammattitaitoista henkilökuntaa veneessä.
- Lauri Tarkkonen
Pasi Mustalahti
: H Lindblom wrote:
:
:> Onko kenelläkään kokemusta uimaportaiden asentamisesta H-veneeseen? Perään
:> asennus tuntuu tuthan ahtaalta moottorin vuoksi. Joku irroitettava systeemi
:> olisi ehkä paras. Arastelen myös reikien tekemistä sandwich-rakenteeseen
:> koska portaiden aihettama vääntö on aikamoinen.
: Tähän on tullut hyviä ehdotuksia, mutta minä kaipaisin hieman erilaista
: ratkaisua, jolla olisi ominaisuudet:
: 1) Käytettävissä myös kun perämoottori on toiminnassa
PTM: Jas minulla olisi H-vene, koittaisin uida siitä poispäin, jos kone
olisi käynnisssä, sen verran vähän minulla on ennestäänkin käsiä ja
jalkoja.
: 2) Jatkuvasti paikallaan ja myös vedestä käsin alasvedettävissä eli
: vedessä oleva henkilö pääsee ylös ilman että kukaan avustaa veneestä
: käsin millään.
PTM: Onko sinulla H-venettä ?
Nimittäin ainakin itse pystyin ojentautumaan vedestä siksi pitkälle, että
olisin saanut vedettyä portaat alas vaikka H-paatin kannelta. Aiemmin
kuvaamani portaat H-paatin perässä olivat täydellisesti käytettävissä
veteen pudottuani.
: Ajatuksena että tikkaat ovat turvavarustus "mies yli laidan"- tilanteita
: varten ja myös silloin kun yksinpurjehditaan eli se ainoa mies on
: vedessä.
: Tietysti samoja tikkaita käytettäisiin myös ihan tavallisiin uimassa
: käynteihinkin.
: Tähän mennessä paras ajatukseni on laittaa nuoratikkaat sivuvaijereiden
: kohdalle, molemmille puolin venettä. Sidottuna nippuun, aukaisunaru
: siten että vedestä kurkottamalla saa nipun purettua.
PTM: Ei ole hyvä ajatus. Veneen kyljellä olevia naruja pitkin ei pääse
H-veneeseen edes Tarzan. Ei edes kyljelle sidottuja köysitikkaita
pitkin. Köysitikkaat toimivat kyllä pystysuoralla laivan kyljellä. On
kokeiltu kumpaakin.
Köydet saa muutenkin unohtaa. nopeuden noustessa yli kahden solmun ovat
köydessä hinattavaan kohdistuvat voimat siksi kamalia, ettei kannata edes
yrittää. Tätä kokeiltiin viime kesänäkin.
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> : Tähän mennessä paras ajatukseni on laittaa nuoratikkaat sivuvaijereiden
> : kohdalle, molemmille puolin venettä. Sidottuna nippuun, aukaisunaru
> : siten että vedestä kurkottamalla saa nipun purettua.
> PTM: Ei ole hyvä ajatus. Veneen kyljellä olevia naruja pitkin ei pääse
> H-veneeseen edes Tarzan. Ei edes kyljelle sidottuja köysitikkaita
> pitkin. Köysitikkaat toimivat kyllä pystysuoralla laivan kyljellä. On
> kokeiltu kumpaakin.
Pääsin minä, kymmenen vuotta nuorempana, uimahoususillani ja jos vene
oli paikallaan, siis. Jos laittoi nuoralenkin vinssin ympäri sopivalle
korkeudelle ja jalka siihen. Enkä ole Tarzan ollutkaan.
Vaan köysitikkaita myöten en ole päässyt, kun varpaat puristuvat
ilkeästi tikkaiden ja kyljen väliin. Perässä olevista köysitikkaista
kiipesin viime vuonnakin. Slti kannatan kyllä jäykkiä tikkaita.
> Köydet saa muutenkin unohtaa. nopeuden noustessa yli kahden solmun ovat
> köydessä hinattavaan kohdistuvat voimat siksi kamalia, ettei kannata edes
> yrittää. Tätä kokeiltiin viime kesänäkin.
Ahaa, olenkin joskus kauan sitten hinannut 25 m oranssista köyttä jossa
päässä pieni poiju perässä aavalla. En uskaltanut koskaan kokeilla
pääsisikö sen avulla veneeseen... nyt tiedetään siis ettei pääse. Mitä
olenkin kauan epäillyt ja viime aikoina olen käyttänyt turvavaljaita ja
lyhyttä köyttä niistä vaikkapa vantteihin (no, kun ei ole muuta
kiinteää) jotta ei vene karkaisi kovin kauas. Epäilen kuitenkin että
vene hinaa turvavaljaista roikkuvaa miestä aika lujaa vedenpinnan alla.
Ja mitä enemmän naruvirityksiä, sitä huonommin liikkuu.
Dag Stenberg
Markus Peuhkuri
> saattaa kulkea viisikin solmua ja silloin naru katoaa edelläsi
> 10 m/s ja vaikka olisit vain kaksi sekuntia uppeluksissa pitäisi
you have: 5 knot
you want: m/s
* 2.572222e+00
Muissa kohdissa oli oikein. :-)
> kuitenkin sen verran epävarmaa, että suosittelen turvavaljasta
Jossain (yksin)purjehduskirjassa (en nyt muista nimeä) oltiin
kovasti pinnaan sidottavan hinattavan köyden kannalla (ts. kun
putoaa, napataan köydestä kinni, jolloin pinna vetää sivuun ja
vene jää kiertämään ympyrää.) Tämä siis liivien ja valjaiden
sijasta.
Itselläni on kyllä huolellisesti liivit päällä ja hihna
elämänlangan ja liivien valjaiden välillä, jos pitää mennä
kummemmassa kelissä kannelle. Haan nappaamiseen ei mene
montaa sekunttia ja kun se on tapa, se tulee tehtyä.
On nimittäin helpompi päästä veneeseen, jos ei siitä
poistukaan. :-)
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Lauri Tarkkonen
>tark...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) writes:
>> saattaa kulkea viisikin solmua ja silloin naru katoaa edelläsi
>> 10 m/s ja vaikka olisit vain kaksi sekuntia uppeluksissa pitäisi
> you have: 5 knot
> you want: m/s
> * 2.572222e+00
> Muissa kohdissa oli oikein. :-)
Tietysti kun yrittää kirjoittaa nopeammin kuin ajatella....
>> kuitenkin sen verran epävarmaa, että suosittelen turvavaljasta
> Jossain (yksin)purjehduskirjassa (en nyt muista nimeä) oltiin
> kovasti pinnaan sidottavan hinattavan köyden kannalla (ts. kun
> putoaa, napataan köydestä kinni, jolloin pinna vetää sivuun ja
> vene jää kiertämään ympyrää.) Tämä siis liivien ja valjaiden
> sijasta.
PIdän tuota köydestä nappaamista kovin epävarmana, joten varmempi
keino on kiinnittää köysi valjaisiin. Tosin jos on köysi, niin
miksi se ei voi olla sellainen, jonka avulla pysyy veneen mukana.
> Itselläni on kyllä huolellisesti liivit päällä ja hihna
> elämänlangan ja liivien valjaiden välillä, jos pitää mennä
> kummemmassa kelissä kannelle. Haan nappaamiseen ei mene
> montaa sekunttia ja kun se on tapa, se tulee tehtyä.
Tässä tärkeintä on tehdä turvallisesta proseduurista rutiini.
Haan kiinnittäminen ei tosiaan vie aikaa kun sen tekee silloin
kun sitä ei vielä tarvitse.
> On nimittäin helpompi päästä veneeseen, jos ei siitä
> poistukaan. :-)
Kannatetaan.
- Lauri Tarkkonen
Pasi Mustalahti
:> Köydet saa muutenkin unohtaa. nopeuden noustessa yli kahden solmun ovat
:> köydessä hinattavaan kohdistuvat voimat siksi kamalia, ettei kannata edes
:> yrittää. Tätä kokeiltiin viime kesänäkin.
: Ahaa, olenkin joskus kauan sitten hinannut 25 m oranssista köyttä jossa
: päässä pieni poiju perässä aavalla.
PTM: Meillä lapset tykkäävät uiskennella veneen perässä matkan
aikana. Heitetään pitkä naru pampuloineen kellumaan ja lapset yksi
kerrallaan valjaissa uiskentelemaan liivit päällä veneen perään. Tuo
pampulanaru on sitä varten, että jos tuuli nousee, vauhti kasvaa ja veto
valjasnarussa kasvaa, päästän valjasnarun irti, pudotan purjeet ja teen
kiemuran, jolloin uiskentelija pääsee naruun kiinni ja voidaan hinata
veneelle veneen kelluessa paikoillaan. Todettiin että nopeuksilla 0..1 kn
tämä on kivaa, 2 kn vaatii jo voimaa ja 3 kn alkaa satuttaa valjaissa
roikkujaa.
Pampula narun päässä varoittaa myös uteliaita tulemasta liian lähelle.
(Terveiset vaan sille naisihmiselle, joka Hankoa lähestyttäessä alkoi
viereiseltä veneeltä kiljua kommenttejaan lasten pahoinpitelemisestä)
Kari Kautto
> aikana. Heitetään pitkä naru pampuloineen kellumaan ja lapset yksi
> kerrallaan valjaissa uiskentelemaan liivit päällä veneen perään. Tuo
> pampulanaru on sitä varten, että jos tuuli nousee, vauhti kasvaa ja veto
> valjasnarussa kasvaa, päästän valjasnarun irti, pudotan purjeet ja teen
> kiemuran, jolloin uiskentelija pääsee naruun kiinni ja voidaan hinata
> veneelle veneen kelluessa paikoillaan. Todettiin että nopeuksilla 0..1 kn
> tämä on kivaa, 2 kn vaatii jo voimaa ja 3 kn alkaa satuttaa valjaissa
> roikkujaa.
> Pampula narun päässä varoittaa myös uteliaita tulemasta liian lähelle.
> (Terveiset vaan sille naisihmiselle, joka Hankoa lähestyttäessä alkoi
> viereiseltä veneeltä kiljua kommenttejaan lasten pahoinpitelemisestä)
>
Heh, mielenkiintoinen reaktio. Kerro koko tarina.
Pasi Mustalahti
:> PTM: Meillä lapset tykkäävät uiskennella veneen perässä matkan
:> aikana. Heitetään pitkä naru pampuloineen kellumaan ja lapset yksi
:> kerrallaan valjaissa uiskentelemaan liivit päällä veneen perään.
:> (Terveiset vaan sille naisihmiselle, joka Hankoa lähestyttäessä alkoi
:> viereiseltä veneeltä kiljua kommenttejaan lasten pahoinpitelemisestä)
:>
: Heh, mielenkiintoinen reaktio. Kerro koko tarina.
PTM: Pyynnöstä (pitkähkö):
Kelluttiin jokseenkin tyvenessä idästä Hankoa kohti hieman väylän sivussa,
jotta ei oltaisi tiellä. Lapset, tyttö 8 ja poika 12 alkoivat käydä
toistensa kurkkuun ja vanhempien hermoille, joten järjestin
vaihtelua. Heitin narun perästä ulos ja lapsille liivit päälle. Tyttö ehti
ensin laidalle, joten pistin narun kainaloiden ali ja tyttö laskeutui
veteen. Oli kuulema ihanan lämmintä. Vene kulki sen verran, että portailla
muodostui säärien ympärille kutkuttavia pyörteitä. Peräportaista on kiva
pitää kiinni ja roikkua veneen hinauksessa. Mahan alla on parikymmentä
metriä vettä ja rantaan matkaa mailin verran, mutta se on meidän
veijareille jo tuttu juttu.
Kahdeksankesäinen prinsessa polskutteli aikansa käsipohjaa portailla ja
laski sitten itsensä narun varaan. Vauhtia oli muutama metri minuutissa,
joten hänenkin voimillaan pystyi vaivattomasti uimaan veneen kiinni.
Vesi pärskyi ja tyttö kiljui riemusta lapsen iloista uimapeuhua. Me muut
istuskelimme veneen perässä. Vaimo hörppi kahvia, poika sovitteli liivejä
ja minä styyräsin tytön vetonaru toisessa kädessä.
Sitten viereen, n. 15 m päähän laskeutui kuohunsa huipulta kolmannesta
kerroksesta ohjattava bensahävittäjä vetäen veneen korkuista aaltoa
perässään. Tyttö joutui sukeltelemaan aallon läpi ja haukkomaan henkeään.
Takakannen katoksen alta alkoi kuulua syvästi sydämmistyneen KAIKISTA
MUISTA HUOLTA PITÄVÄN n. 45 kesää rypistyneen tantan kalkatus:
-'Kuinka te voitte kiusata lasta noin. Te olette täysin
vas-tuun-tun-not-to-mia. Minä teen teistä ilmoituksen
lastensuojeluviranomaisille. Poliisit ovat täälä aivan pian. tuollaiset
vanhemmat pitäisi pistää telkien taa....'
Kalkatus vain jatkui ja jatkui. Tyttökin kiipesi kannelle vettä tippuen
suu auki tuijottaen tuota luonnon ihmettä niin ällistyneenä, ettei
huomannut edes palella. Saarna olisi varmaan jatkunut Hankoon saakka,
ellei tuuli olisi hiljalleen painanut heidän jäykkäpurjeista kölitöntä
möhkälettään meidän päällemme. Ilmeisesti kolossin ohjaaja, kipparista en
uskalla puhua, näki, että joutuu pian tekemään jotain kolhujen
välttämiseksi ja painoi hanat eteen. Koneiden mölinän peittävä kalkatus
kuului vielä möhkäleen kaartaessa seuraavien saarien taa.
Lapset olivat pitkän aikaa hiljaa tämän laulun jälkeen. Teki varmaan mieli
kysyä, mikä tuota tätiä vaivasi. Onneksi lapset unohtavat
aikanaan. Uimapuuhia jatkettiin hetken päästä normaalisti.
Vuodatuksen aikana ohi ja vastaan lipui parikin purkkaria, joissa
se myös kuultiin. Ainakin tapahtumasta heitettiin kommenttia Hangon
lauteilla.
Meillä lapset ovat uineet pienen ikänsä, 3kk iästä asti. Molemmat
sukeltavat ilokseen 4-5 m syvyyteen ja uivat pitkiä matkoja. 0.5 km ei ole
mikään erikseen maininnan arvoinen saavutus. Molemmat ovat myös tottuneet
käyttämään liivien lisäksi monia muitakin kelluntavälineitä ja uineet
niin tyynessä kuin myrskyssäkin. Molemmat ovat purjehtineet 1.8m .. 15m
veneillä ja tuntevat solmut.
Meillä on usein tapana pudottaa purjeet ja pitää uimahetkiä: yksi aikuinen
aina kannella, vedessä keräilynaru, kaikilla pelastusliivit. Merellä kun
ei ole mihinkään kiire.
----------------------------------------------------------------------
PTM, Pasi T Mustalahti, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lauri Tarkkonen
Olen aina ihmetellyt miksi purjeveneiden katsastusvarusteisiin ei
ole sisällytetty kevyttä sinkoa. Vaihtoehtoisesti voisi tietenkin
ajatella pieniä torpedoja. :-).
- Lauri Tarkkonen
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> n. 15 m päähän laskeutui kuohunsa huipulta kolmannesta
> kerroksesta ohjattava bensahävittäjä vetäen veneen korkuista aaltoa
> perässään.
Ilmaisu on fantastinen!
Dag Stenberg
Markus Peuhkuri
> ole sisällytetty kevyttä sinkoa. Vaihtoehtoisesti voisi tietenkin
Eikös laskuvarjoraketti ole ihan tehokas lähietäisyydeltä
suurasuuntauksella käytettynä? Pitäisikin joskus talvella
kokeilla kun vain varmistaisi, että ei karkaa taivaalle.
Soihtu heitettynäkin toiminee lyhyemmiltä etäisyyksiltä.
PV: korvatulpat
TiLi
<mcuaege...@ws18.tct.hut.fi>...
> tark...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) writes:
>
> Eikös laskuvarjoraketti ole ihan tehokas lähietäisyydeltä
> suurasuuntauksella käytettynä? Pitäisikin joskus talvella
> kokeilla kun vain varmistaisi, että ei karkaa taivaalle.
>
> Soihtu heitettynäkin toiminee lyhyemmiltä etäisyyksiltä.
>
Säälittävää, vaikkakin leikkiä... toivottavasti. Miksi näin pitäisi toimia
?
Eihän se tietysti kuulu kenellekkään mitä lapset haluavat tehdä - jos ei
siitä aiheudu ulkopuolisille vaaraa - senkun vaan. Minä en ainakaan
keuhkoaisi siitä vaan pyrkisin väistämään kaikilla veneillä mahdollisimman
kaukaa. Näkyvyydenkin pitäisi olla hyvä jos lapsilla on pelastusliivit
päällä, eikä tapahtuman kertojakaan varmaan tätä ole tekemässä ruuhkaisessa
satama-altaassa.
Mutta nämä jatkoviestit. Kysynpähän vaan että onko tämä hyvän merimiestavan
mukaista. Jos moottoriveneen kuljettaja ei toiminut sen mukaan - pitäisikö
sinun vaipua yhtä syvälle. Taitaa tämä voitolle pääseminen/kostaminen tai
vittumaisen tilanteen aiheuttaminen olla vähän liian tyypillistä
Suomalaisille.
Kun tuolla merellä ajellaan ja tullaan vastaan, minusta ainakin on ihan
kivaa heilauttaa kättä toisella, ihan vain merkiksi siitä että: olen hänet
huomannut, hän voi viittelehtiä takaisin jos on avuntarpeessa, se on
kohteliasta, ... Mutta jo se että moottoriveneen kuljettaja ei voi
morjestaa purjevenettä eikä purjeveneen kuljettaja moottorivenettä, tuntuu
minusta tyhmältä. Tuntuu olevan liian paljon mittareita luettavana
moottoriveneessä ja liian monta köyttä löysällä purjeveneessä kun kohdataan
toisemme... Pelkästään tällainen kuppikuntaisuus on omiaan aiheuttamaan
kaikenlaisia ylilyöntejä eri tyyppisten veneiden välillä.
Jokaisella meistä on varmaan parantamisen varaa ajomenetelmissään ja sen
opettelu olisi paljon mielekkäämpää, sen sitten tekisi vieläpä mielellään
jos jännitteitä ei olisi. Edellä kerrotut viestit kuvaavat hyvin pohjille
juurtuneista asenteista.
Ajetaan toisia kunnioittaen ja ratkotaan epäkohdat keskustelemalla - ihan
normaalilla äänenvoimakkuudella. Hyvää Juhannusta kaikille !
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Lauri Tarkkonen
>Markus Peuhkuri <puh...@ws18.tct.hut.fi> kirjoitti artikkelissa
><mcuaege...@ws18.tct.hut.fi>...
>> tark...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) writes:
>>
>> Eikös laskuvarjoraketti ole ihan tehokas lähietäisyydeltä
>> suurasuuntauksella käytettynä? Pitäisikin joskus talvella
>> kokeilla kun vain varmistaisi, että ei karkaa taivaalle.
>>
>> Soihtu heitettynäkin toiminee lyhyemmiltä etäisyyksiltä.
>>
>Säälittävää, vaikkakin leikkiä... toivottavasti. Miksi näin pitäisi
>toimia?
Kenen toimia tässä nyt säälittelet? Purjehtijan, joka pahoittaa
mielensä siitä, että moottoriveneilijä todella tulee sotkemaan
hänen hommiaan vai purjehtijan, jonka mielestä voisi olla keino
tämän asian estämiseksi. Moottoriveneilijä tekee törkeyksiä,
purjeveneilijä vain ajattelee tekevänsä.
>Mutta nämä jatkoviestit. Kysynpähän vaan että onko tämä hyvän
>merimiestavan mukaista. Jos moottoriveneen kuljettaja ei toiminut
>sen mukaan - pitäisikö sinun vaipua yhtä syvälle.
Siis moottoriveneilijä saa toimia, mutta purjehtija ei edes saa
ärsyyntyä tästä.
>Taitaa tämä voitolle pääseminen/kostaminen tai vittumaisen
>tilanteen aiheuttaminen olla vähän liian tyypillistä
>Suomalaisille.
Kuka aiheuttaa sen vittumaisen tilanteen? Moottoriveneilijä, joka
tunkee liian lähelle purjevenettä tai purjehtija joka toivoo olevan
tavan tämän estämiseen?
>Kun tuolla merellä ajellaan ja tullaan vastaan, minusta ainakin on ihan
>kivaa heilauttaa kättä toisella, ihan vain merkiksi siitä että: olen hänet
>huomannut, hän voi viittelehtiä takaisin jos on avuntarpeessa, se on
>kohteliasta, ...
Kun merellä tavataan, niin väistetään toista. Ei ole pläkässä tarpeen
tulla heiluttelemaan toisten kahveja turkille. Kuinka usein purjehtija
tekee tämän? Kuinka usein moottoriveneilijä, erityisesti muskelivenei-
lijä?
>Mutta jo se että moottoriveneen kuljettaja ei voi morjestaa purjevenettä
>eikä purjeveneen kuljettaja moottorivenettä, tuntuu minusta tyhmältä.
Minusta sellainen, joka ei erota hyvin käyttäytyvää moottoriveneilijää
sellaisesta, joka ei käyttäydy hyvin, on aika tyhmä.
>Tuntuu olevan liian paljon mittareita luettavana moottoriveneessä ja
>liian monta köyttä löysällä purjeveneessä kun kohdataan toisemme...
Höpöp, höpö.
>Pelkästään tällainen kuppikuntaisuus on omiaan aiheuttamaan
>kaikenlaisia ylilyöntejä eri tyyppisten veneiden välillä.
Kuinka monta kertaa purjevene on ajanut moottoriveneen sitloodan
yli tehden siinä istuvista jauhelihaa?
>Jokaisella meistä on varmaan parantamisen varaa ajomenetelmissään
>ja sen opettelu olisi paljon mielekkäämpää, sen sitten tekisi
>vieläpä mielellään jos jännitteitä ei olisi.
Huonosta käytöksestä on lupa äsyyntyä. Jos luulet minun ärsyyntyvän
siitä, että jollakin on moottirivene, olet pipi.
>Edellä kerrotut viestit kuvaavat hyvin pohjille juurtuneista
>asenteista.
Olen asennoitunut siihen, että myös moottoriveneilijöiltä on lupa
odottaa kohtuullista käyttäytymistä, aivan samalla tavalla kuin
purjehtijoilta.
>Ajetaan toisia kunnioittaen ja ratkotaan epäkohdat keskustelemalla
> - ihan normaalilla äänenvoimakkuudella.
Juuri niin kuin tuo mainittu moottoriveneilijä teki. Miten muuten
luulet normaalin äänenvoimakkuuden kuuluvan, jos jollakin on V8
ja suorat putket?
Hyvää Juhannusta kaikille !
Kaikille hyvin käyttäytyville.
- Lauri Tarkkonen
>--
>Timo Liusvaara
>timo.li...@kupari.fi
TiLi
<8isv8u$q14$1...@kruuna.Helsinki.FI>...
> In <01bfdc31$4b146800$a475...@la2046.kupari.fi> "TiLi"
<timo.li...@kupari.fi> writes:
>
> Purjehtijan, joka pahoittaa
> mielensä siitä, että moottoriveneilijä
>
> sellaisesta, joka ei käyttäydy hyvin, on aika tyhmä.
>
>
> Huonosta käytöksestä on lupa äsyyntyä.
>
> odottaa kohtuullista käyttäytymistä, aivan samalla tavalla kuin
> purjehtijoilta.
Jotenkin tuntuu että tulet jatkossakin törmäämään sellaisiin
moottoriveneiliöihin jotka lisäävät päänsärkyäsi.
Tuota edellisen tarinan moottoriveneilijää en kyllä ymmärtänytkään - mitä
se hänelle kuului jos lapset tykkäävät siitä "uimisesta" - puhuinkin
asiasta yleisellä tasolla. Jos purje- ja moottoriveneilijät joskus
pääsisivät keskustelemaan asioista, voisi monta asiaa korjata.
Toivoinkin että olisit voinut jotenkin rakentavasti antaa neuvoja - ei nyt
välttämättä tähän tilanteeseen liittyen - miten sitten käyttäytyä missäkin
tilanteessa, mutta näköjään et.
Ainakin itse kaipaisin neuvoja siitä kuinka läheltä sitten ohitetaan
missäkin tapauksessa. Tietenkin ymmärrän ettei moottoriveneellä ole
kohteliasta mennä alle kymmenen metrin päästä ohi, mutta minunkin
tapauksessa tuntuu siltä että onko ohitusetäisyys 20 vai 100 metriä ei
sillä ole merkitystä aaltojen kannalta.
Jos joku saa siitä tunteen että kahvi läikkyy, mitä tehdä jos väylällä ei
ole tilaa ?
Älä puhu epäkohdista - tarjoa ratkaisuja...
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Markus Peuhkuri
> Säälittävää, vaikkakin leikkiä... toivottavasti. Miksi näin pitäisi toimia
No, meinasin kirjoittaa siihen loppuun "Lisää hymiöitä tarpeen
mukaan" mutta ajattelin, että jokainen sen tajuaisi. No, en
minä vieläkään ole sitä sarkasmia oppinut. Täytyy yrittää.
Kunhan kukaan ei kuolisi.
> toisemme... Pelkästään tällainen kuppikuntaisuus on omiaan aiheuttamaan
> kaikenlaisia ylilyöntejä eri tyyppisten veneiden välillä.
Tästä saisi varmaan hyvän sodan aikaisiksi... taas. Ei
itselläni ole mitään moottoriveneitä vastaan eikä niiden
käyttäjiäkään. Se, mikä yleensä jurppii on se, että toisia ei
oteta huomioon. Yleensä purjehtiessa häiriöitä vain tulee
niistä moottoriveneilijöistä jotka ajavat tyynessä ohi
keikuttaen puoli Itämerta perässään. Ja sitten on sumpit tai
lasten kynät pilssissä.
Itse koetan nyt toimia kohteliaasti, esimerkiksi väistäen
silloin kun se itselleni on helppoa, vaikka toinen olisikin
väistämisvelvollinen.
Kieltämättä tulee mileen, että nämä vesihäiriköt on niitä
samoja, jotka sunnuntai-iltaisin paahtavat ohi 110 km/h
ajavasta autosta kaksi kerrallaan 51:llä kun tulee autoja
vastaan. Mihinkäs se luonne muuttuisi; eikös se matka
vapaa-ajan viettoon ole sitä samaa rentoutumista kuin
esimerkiksi vesillä olo.
> Edellä kerrotut viestit kuvaavat hyvin pohjille juurtuneista asenteista.
Itse olen harrastanut purjehdusta vasta viidettä vuotta ja
silti itselleni on jo kehittynyt ehdollistumisreaktio
tarkistaa, että kaikki on paikoilaan kun on kevyt tuuli ja
moottorivene lähestyy.
Kumma kyllä, useimmat laiturilla tapaamani moottoriveneiliät
ovat olleet ihan mukavia. Jopa kohteliaampia kuin eräät
arvostettuihin seuroihin ja yhdistyksiin kuuluvat
purjeveneilijät.
TiLi
> "TiLi" <timo.li...@kupari.fi> writes:
>
>
> Tästä saisi varmaan hyvän sodan aikaisiksi... taas. Ei
> itselläni ole mitään moottoriveneitä vastaan eikä niiden
> käyttäjiäkään. Se, mikä yleensä jurppii on se, että toisia ei
> oteta huomioon. Yleensä purjehtiessa häiriöitä vain tulee
> niistä moottoriveneilijöistä jotka ajavat tyynessä ohi
> keikuttaen puoli Itämerta perässään. Ja sitten on sumpit tai
> lasten kynät pilssissä.
Ei Markus, ei ... siis sotaa - vaan rakentavaa keskustelua. Itse en tiedä
miten pitäisi ohittaa purjevene. Tarkoitukseni ei ole leikkiä tyhmää
(käännetään ruoria jompaan kumpaan suuntaan ja ohitetaan perän puolelta...
:-), vaan kun olen harvemmin purjeveneessä, ei konkreettista tietoa kerry.
Kuten toisessa viestissä kerroin, kuvittelen aiheuttavani samanlaiset
aallot ohittamalla joko 20 tai 100 m päästä. Toisethan ymmärtävät termin
"riittävä etäisyys" niin eritavalla - ja jotta pääsisi kohteliaaksi
veneilijäksi miten menetellä ? Niinkun kumpainenkin varmaan tiedämme nämä
ovat aika vaikeita asioita.
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Ainakin itse kaipaisin neuvoja siitä kuinka läheltä sitten ohitetaan
> missäkin tapauksessa. Tietenkin ymmärrän ettei moottoriveneellä ole
> kohteliasta mennä alle kymmenen metrin päästä ohi, mutta minunkin
> tapauksessa tuntuu siltä että onko ohitusetäisyys 20 vai 100 metriä ei
> sillä ole merkitystä aaltojen kannalta.
Riippuu moottoriveneestä. Normaalit kalastajamalliset veneet ja kevyet
perämoottoriveneet eivät aiheuta kovin häiritsevää aallokkoa, ettei sen
kestäisi jopa 30 m etäisayydeltä. Sensijaan nuo 2-3-kerroksiset
lasiverannat vetävät usein sellaista aaltoa, että soisi niiden pitävän
100 m väliä eikä ainakaan porhaltaa ohi 10-15 m lähietäisyydeltä
tarpeettomasti. Se nimittäin voi joskus olla vaarallistakin, jos esim.
on juuri kannella luvallista köydensäätötoimenpidettä varten tai
jos on tosiaan kaatamassa juuri kahvia toisen mukiin ja tavara läikkyy
munille.
Huomatkaa että 30 m näyttää yllättävän lyhyeltä matkalta vesillä,
paitsi ahtaassa väylässä, jossa olisi aiheellista miettiä kahteen
kertaan, meneekö juuri sillä hetkellä mukaan keppien väliin, kun sieltä
tulee tiukalla luovilla juuri purjevene. Moottorivene on yleensä paljon
helpompi jarruttaa hetkeksi, että tulisi tilaa.
Minulta kysyi toissaviikolla moottoriveneilijä, miksi äskenmainitussa
tilanteessa ei purjehtija laske purjeita, ajaa moottorilla sen kapeikon
läpi ja nostaa sitten purjeet uudestaan - miksi pitäisi
moottoriveneilijän ottaa tyhjäkäyntiä hetkeksi. Hän ei kylläkään tiennyt
miten suuresta operaatiosta on kyse.
Dag Stenberg
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> tark...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) writes:
>> ole sisällytetty kevyttä sinkoa. Vaihtoehtoisesti voisi tietenkin
> Eikös laskuvarjoraketti ole ihan tehokas lähietäisyydeltä
> suurasuuntauksella käytettynä? '
Voisi ajatella että ampuisi putken läpi, silloinhan siitä tulee melkein
sinko.
Dag Stenberg
Pasi Partanen
>muodostui säärien ympärille kutkuttavia pyörteitä. Peräportaista on kiva
>pitää kiinni ja roikkua veneen hinauksessa. Mahan alla on parikymmentä
Ensin siis veteen.
>Kahdeksankesäinen prinsessa polskutteli aikansa käsipohjaa portailla ja
>laski sitten itsensä narun varaan. Vauhtia oli muutama metri minuutissa,
>joten hänenkin voimillaan pystyi vaivattomasti uimaan veneen kiinni.
>Vesi pärskyi ja tyttö kiljui riemusta lapsen iloista uimapeuhua. Me muut
Sitten uimista veneen perässä, tuosta päätellen kenties lapsille
tyypillistä iloista "kirkumista".
>Sitten viereen, n. 15 m päähän laskeutui kuohunsa huipulta kolmannesta
>kerroksesta ohjattava bensahävittäjä vetäen veneen korkuista aaltoa
>perässään. Tyttö joutui sukeltelemaan aallon läpi ja haukkomaan henkeään.
>Takakannen katoksen alta alkoi kuulua syvästi sydämmistyneen KAIKISTA
>MUISTA HUOLTA PITÄVÄN n. 45 kesää rypistyneen tantan kalkatus:
>-'Kuinka te voitte kiusata lasta noin. Te olette täysin
>vas-tuun-tun-not-to-mia. Minä teen teistä ilmoituksen
>lastensuojeluviranomaisille. Poliisit ovat täälä aivan pian. tuollaiset
>vanhemmat pitäisi pistää telkien taa....'
Ok. Minä ymmärtäisin tämän seuraavasti:
Tuon "tantan" ajatustenjuoksu on mennyt jotakuinkin seuraavasti:
Vene. Lapsi räpiköi veneen perässä. Huutaa apua ja yrittää
päästä takaisin veneeseen. Vanhemmat katselee kannella
eivätkä tee yhtään mitään. (Ehkä yrittävät opettaa lasta uimaan?)
Törkeää kiusaamista. Kyllähän tuon lapsiparan täytyy päästä
takaisin kannelle! Miksei ne jo päästä lasta takaisin.....
Huutaa miehelleen että ottaa suunnan toista venettä kohti.
Sitten alkaa kaakatus..
Tuo tuntuisi ainakin uskottavalta. Jotkuthan ovat sellaisia että
näkevät jonkin asian B ja sitten tekevät hetkessä omat
johtopäätöksensä ja uskovat siihen kuin se olisi jokin
absoluuttinen totuus.
Ja jos näin oli, niin tuo tanttahan uskoi olevansa aivan täysin
oikeassa ja että te olitte kauheita ilkeitä rääkkääjiä vaikkei näin
tietysti ollutkaan.
Jos käytössä olisi ollut megafoni niin olisi voinut huutaa
takaisin seuraavaa:
"Huomio siellä! Lapsemme on uimataitoinen, meni itse uimaan ja
nautti olostaan. Valvoimme koko ajan tapahtunutta. Täällä ei
ole tapahtunut mitään vaarallista tai väärää ennen kuin te
tulitte pilaamaan päivän."
--
-=- E-Mail paj...@sicom.fi Homepage http://www.sicom.fi/~pajupa -=-
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti artikkelissa
><8isv8u$q14$1...@kruuna.Helsinki.FI>...
>> In <01bfdc31$4b146800$a475...@la2046.kupari.fi> "TiLi"
><timo.li...@kupari.fi> writes:
>>
>> Purjehtijan, joka pahoittaa
>> mielensä siitä, että moottoriveneilijä
>>
>> Minusta sellainen, joka ei erota hyvin käyttäytyvää moottoriveneilijää
>> sellaisesta, joka ei käyttäydy hyvin, on aika tyhmä.
>>
>> Höpöp, höpö.
>>
>> Huonosta käytöksestä on lupa äsyyntyä.
>>
>> Olen asennoitunut siihen, että myös moottoriveneilijöiltä on lupa
>> odottaa kohtuullista käyttäytymistä, aivan samalla tavalla kuin
>> purjehtijoilta.
>Jotenkin tuntuu että tulet jatkossakin törmäämään sellaisiin
>moottoriveneiliöihin jotka lisäävät päänsärkyäsi.
Valitettavasti.
>Tuota edellisen tarinan moottoriveneilijää en kyllä ymmärtänytkään - mitä
>se hänelle kuului jos lapset tykkäävät siitä "uimisesta" - puhuinkin
>asiasta yleisellä tasolla. Jos purje- ja moottoriveneilijät joskus
>pääsisivät keskustelemaan asioista, voisi monta asiaa korjata.
Oli myös aivan tarpeetonta tulla niin lähelle, että purjehtijat kokivat
sen mahdollisena vaaratekijänä.
>Toivoinkin että olisit voinut jotenkin rakentavasti antaa neuvoja - ei nyt
>välttämättä tähän tilanteeseen liittyen - miten sitten käyttäytyä missäkin
>tilanteessa, mutta näköjään et.
Jostain syystä, ne jotka ovat kiinnostuneet neuvoista eivät yleenäs ole
niiden tarpeessa. Ne jotka niitä tarvitsisivat eivät ole yleensä
kiinnostuneita.
>Ainakin itse kaipaisin neuvoja siitä kuinka läheltä sitten ohitetaan
>missäkin tapauksessa. Tietenkin ymmärrän ettei moottoriveneellä ole
>kohteliasta mennä alle kymmenen metrin päästä ohi, mutta minunkin
>tapauksessa tuntuu siltä että onko ohitusetäisyys 20 vai 100 metriä ei
>sillä ole merkitystä aaltojen kannalta.
Siis uskot aaltojen jatkavan samalla voimalla, yhtä jyrkkinä ja korkeina
hamaan ikuisuuteen. Tiedoksesi, ne kyllä loivenevat ja kesyyntyvät ajan
ja matkan funktiona. Jos moottorivene haluaa välttämättä tehdä aaltoja,
niin jos se tekee niitä vähän kauempana niin purjeveneessä olevan voi
varautua niihin, ottaa lapsen syliin tai sijoittaa mahdollisesti kaatuva
kuuma kahvi hieman vaarattomampaan paikkaan.
>Jos joku saa siitä tunteen että kahvi läikkyy, mitä tehdä jos väylällä ei
>ole tilaa ?
Väylällä, jolla ei ole tilaa ei ole pakko ajaa niin kovaa, että tulee
aaltoja. Tosin tämä on sillä tavoin hankala asia, että monet nopeat
veneet tekevät vähemmän aaltoja plaanatessaan, joten niillä on usein
parempi ajaa sillä nopeudella, jolla aaltojen voima on pienin.
>Älä puhu epäkohdista - tarjoa ratkaisuja...
Ratkaisut ovat hyvin yksinertaisia: huomio muut veneilijät, älä
aiheuta tarpeetonta kiusaa. Älä väkisin yritä viime hetkellä keulan
edestä, jos pääset takaa, jos väylällä tai merellä mahtuu pysymään
erossa älä tunke viereen. Vahinkoja sattuu, mutta ehdoin tahdoin
tapahtuva haitanteko, on tarpeetonta. Kannattaa tähystää ja yrittää
ymmärtää mitä toinen tekee. Esimerkiksi luoviva purjevene joutuu
rannan lähestyessä kääntymään moottorivenettä aikaisemmin, koska
sillä on usein suurempi syväys. Tällaiselle veneelle voisi antaa
tilaa kääntyä. Se ei käänny tehdäkseen Sinulle kiusaa. Siitä huo-
limatta että on olemassa moottoriveneitä, joiden mielestä on ihan
mukavaa käydä keikuttamassa purjeveneitä.
Jos kuitenkin naputtaisit niille veneilijöille, jotka aiheuttavat
vaaratilanteita, etkä niille, joita toisten huono käytös ärsyttää,
jopa niin paljon, että fantiseeraavat kevyen singon tai käsikranaatin
tehosta tuollaisen olennon hätyyttämiseksi.
Kerronpa lopuksi tapauksen häirinnästä ja toimenpiteestä. Tätähän
kaipasit. Eräs amerikkalainen moottorivene piti tapanaan käydä kerran
vuodessa Suomessa, majaili yleensä HSS:llä. (Useimmat arvaavat, että
vene oli kohtuullisen kokoinen koska tuli Atlantin poikki.) Kerran
tullessaan se havaitsi erään HSSäläisen purjehtijan lillivän pläkässä
Hiittistne pohjoispuolella, varsin kaukana Galtarna loiston etelä-
puolella. Moottoriveneiljä kiersi purjeveneen vierestä vauhdilla,
jolloin aallokon seurauksena kapteensa kaatoi kahvia kapteenin
housuille, joihin tuli tahra, mutta kuuma kahvi myös aiheutti lievän
palovamma. Moottoriveneilijän mielestä, tämä oli tosi makea practical
joke, ja se nauratti häntä ja hänen veneensä henkilökuntaa, jopa niin
paljon, että häntä nauratti vielä kun veneilijät tapasivat HSS:n
laiturilla. Purjeveneen kipparia ei naurattanut. Hän sijoitti tyyli-
puhtaan oikean moottoriveneijän nenään, jonka seurauksena tämä putosi
laiturilta mereen. Moottoriveneilijää ei ole sen kesän jälkeen havaittu
HSS:llä, eikä Hiittisillä tekemässä kiusaa purjeveneille.
Oliko tämä haluamasi ratkaisu ongelmaan? Jos oli, olet erehtynyt, moot-
toriveneilijä olisi voinut ratkaista ongelma pysymällä Galtarna loiston
pohjoispuolella väylällä. Muuten kaikki paikalla olleet moottorivenei-
lijätkin pitivät purjehtijan toimenpidettä asianmukaisena, siitä huoli-
matta tässäkin hyvä käytös olisi ollut parempi ratkaisu.
- Lauri Tarkkonen
Antti S. Brax
> Olen aina ihmetellyt miksi purjeveneiden katsastusvarusteisiin ei
Tavallinen kamera toiminee samalla tavoin, eikä kuvia tar-
vitse edes oikeasti ottaa. Riittää kun näyttelee ottavansa
(vaikka bongauspisteet onkin helpompi perustella kun on
valokuvat plakkarissa).
--
Antti S. Brax - a...@iki.fi - Old school - http://www.iki.fi/asb/
"Executive Committee"
Antti S. Brax
> Jos purje- ja moottoriveneilijät joskus pääsisivät keskustelemaan
> asioista, voisi monta asiaa korjata.
Tunnen hyvän purjehtivan hammaslääkärin. Hän varmaan
mielellään korjaa hammaskalustot sitten jälkeenpäin.
Mikko Mehtonen
kun edes menisivät sen 10 metrin päästä ohi. Pahimmillaan väliä jää joskus
vain muutamia metrejä. Oikein hieno esimerkki tästä oli viime perjantaina, kun
menimme pikku purjeveneellä väylää pitkin kohti Kalkstrandia Sipoossa. Takaa
tulee noin reilu 6 metrinen daycruiseri vain vähän liukukynnyksen yläpuolella
ajaen (vauhtia ehkä noin 15 solmua...?), koskapa aallokko oli reiluhko. Tämä
ratin takana istuva spede saa päähänsä ohittaa meidät n. kahden metrin päästä,
jolloin voimakkaasti hyppivä vene
roiskaisee aallosta hyiset terveiset istumalaatikkoon kastellen meidät aika
tehokkaasti. Housut menivät vaihtoon, liivit sensijaan estivät takkien
kastumisen. Väylällä oli reilusti tilaa ohittaa kummalta puolelta vain, ja
taatusti PALJON suuremmalla etäisyydellä, mutta katsomaan piti päästä.
Jotenkin tuntuu, että juhannuksena nekin, jotka eivät yleensä juuri veneellä
liiku, pääsevät veneen ruoriin. Yleensä vieläpä nopean moottoriveneen. Huomasi
kyllä hyvin, kuinka juhannuksena oli ns. "kädettömiä" liikenteessä. Eräskin
vene (taas kerran nopea moottorivene) oli tulla takaa ajaa päällemme (etäisyys
pienimmillään ehkä reilu 10 metriä), koska kuljettaja ja vieressään seissyt
daami päättivät ryhtyä suutelemaan, ja ohjaaminen ja muun liikenteen
seuraaminen jäi vähemmälle huomiolle. Kummallakin oli Fizzin siideripullot
kädessään, sen ehdin huomata. En tosin tiedä, oliko kyseessä omena vaiko
päärynäsiideri. Se kertonee jotain jotain välimatkasta.
En väitä olevani kokenut veneilijä, mutta minusta ainakin väistämissäänöt
pitäisi olla selvät, ennenkuin lähdetään väylille sekoilemaan. Välillä tuntui,
että meitä tahdottiin kokeilla, että pidämmekö me oikeuksistamme kiinni, vai
kääntyykö se kurssi purkkarillakin. Myötäisellä nuo äkilliset suunnanmuutokset
aiheuttavat vain turhan usein tahattomia jiippejä sun muuta harmia.
Sillä, ohitetaanko 20 vai 100 metrin päästä on kyllä merkitystä, aallot
ehtivät vaimentua mielestäni paljonkin tuolla matkalla. Tähän olisi joku
laskukaavakin, mutta sepäs ei taida kuulua tähän.
mvh.
Mikko
>
> Ainakin itse kaipaisin neuvoja siitä kuinka läheltä sitten ohitetaan
> missäkin tapauksessa. Tietenkin ymmärrän ettei moottoriveneellä ole
> kohteliasta mennä alle kymmenen metrin päästä ohi, mutta minunkin
> tapauksessa tuntuu siltä että onko ohitusetäisyys 20 vai 100 metriä ei
> sillä ole merkitystä aaltojen kannalta.
>
-- Kotiinpäin, Äiti, vihdoin vaelsin - minä näin, Äiti, melkein helvetin... --
(Frederik vuonna 1976)
Antti S. Brax
> Voisi ajatella että ampuisi putken läpi, silloinhan siitä tulee melkein
> sinko.
Rantautumisankkurilla voisi vallata koko aluksen...
Jokohan ryhmän Pelle Pelottomat saisivat tästä aiheesta kevään
venemessuille kojun pystyyn?
;-)
Heikki Malkki
> Rantautumisankkurilla voisi vallata koko aluksen...
... mistä tulikin mieleeni, että valtaushaka voisi olla hyvä
rantautumisankkuri. Niillehän oli linkojakin jo muinaisilla
roomalaisilla...
> Jokohan ryhmän Pelle Pelottomat saisivat tästä aiheesta kevään
> venemessuille kojun pystyyn?
Jo vain niitä on vähäisempienkin asioiden ympärille tehty.
Heikki Malkki
TiLi
Antti S. Brax <a...@iki.fi> kirjoitti artikkelissa
<slrn8le1n...@myntti.helsinki.fi>...
>
> Tunnen hyvän purjehtivan hammaslääkärin. Hän varmaan
> mielellään korjaa hammaskalustot sitten jälkeenpäin.
>
> --
> Antti S. Brax - a...@iki.fi - Old school - http://www.iki.fi/asb/
>
> "Executive Committee"
>
Ai niin ja Säkkivälineellä on jälkivahinkopalvelut jos sattuu housut
olemaan kahvissa...
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Martti Halminen
> Ei Markus, ei ... siis sotaa - vaan rakentavaa keskustelua. Itse en tiedä
> miten pitäisi ohittaa purjevene. Tarkoitukseni ei ole leikkiä tyhmää
> (käännetään ruoria jompaan kumpaan suuntaan ja ohitetaan perän puolelta...
> :-), vaan kun olen harvemmin purjeveneessä, ei konkreettista tietoa kerry.
> Kuten toisessa viestissä kerroin, kuvittelen aiheuttavani samanlaiset
> aallot ohittamalla joko 20 tai 100 m päästä. Toisethan ymmärtävät termin
> "riittävä etäisyys" niin eritavalla - ja jotta pääsisi kohteliaaksi
> veneilijäksi miten menetellä ? Niinkun kumpainenkin varmaan tiedämme nämä
> ovat aika vaikeita asioita.
Ajattelepa asiaa siltä kantilta, että tuossa 100 m tapauksessa
ohitettavalla on viisi kertaa enemmän aikaa kääntää paattinsa
aaltojen ottamisen kannalta mukavimpaan asentoon ja/tai pelastaa
läikkyvät/putoilevat tavaransa.
--
arsk
kaapissa, misut kyydissä, nappulat kaakossa ja hana tiskissä, rock'n roll.
Hitaat veneet haisee, perhe-elämä, -arvot ja -veneily nostattaa vaan lisää
näppylöitä naamaan sikäli kun entisten sekaan mahtuu. Tilaisuuden tullen
"päänahka" on ainoo ilo mitä noista hitaammista veneistä voi saada irti. Jos
vaan vielä joku jurbo heiluttais perään suljetulla avokämmenellä niin se olis
voitonmerkki....
Eihän se tietenkään niin hauskaa olisi jos se ei mitään vaikuttaisi.
Vahinkoja lukuunottamatta suurin osa veneilijöistä ei juurikaan ohita liian
läheltä, vesillä vaan liikkuu paljon ei veneilijöitäkin. Vielä yhden kantin
katsanto: Nopealla veneellä liikkuessa ohitettavia tulee melkonen määrä, niihin
ei oikeastaan suhtaudu yksilöinä vaan suurena joukkona. Kun yhtä ohittaa, toinen
tulee vastaan ja kohta kolmas oikeelta ja neljäs vinosti vasemmalta. Jonkun kun
saa ohitettua kauempaa, toinen sivuutus ajautuu lähemmäs, takaa kiertäessä ajaa
kolmannen ohi lähempää. Suurella selällä hyvänä päivänä liukuvalla veneellä on
melkosta pujottelua jos jokaiseen ohitettavaan veneeseen pitäisi "riittävän"
välin. Ennakointikaan ei välttämättä aina auta tai onnistu tai osu kohdalleen.
Ja voihan se välillä ottaa ison ja kalliin veneen omistajan luontoon että koko
ajan täytyy luikkia kuin lainsuojaton ja silti vielä kantaa luonnon pilaajan
mainetta taakkanaan.
En oikeestaan ihmettele 20 metrin ohituksia, itse pomppuilen "poijuna" tämän
tästäkin, ei läiky kahvit.
Muuten, pahimmat läikät on tähän mennessä tulleet Nesteen hinaajan perässä ja
ison flyybirdgen, joka meni tosi kaukaa, niin kaukaa ettei kyseessä oikeestaan
ollut ohitus. Sen huomaa siitä että mittarikotelon vaneripohjalevy tippuu
tiskille ja konekoppa-penkki-kuski-yhdistelmä poistuu hetkeksi ruoripyörän
välittömästä läheisyydestä. Pitäisköhän hankkia muistin tueksi kyltti ja
kiinnittää se ruorin alle seinään puolen metrin korkeudelle veneen pohjasta "no
bloody swearing".
-a-
Pauli Laaksonen
osaa ottaen:
Olettekos uppoumanopeuksilla ajelevat miettineet asiaa tältä kantilta:
Jos moottorivene hiljentäisi vauhtinsa samaan 5-8kn jota te ajatte niin mv
aiheuttaisi ohituksessaan vielä suuremmat aallot mennessään juuri
epätaloudellisimmalla/suuriaaltoisimmalla nopeudella ohitsenne mikä myös kestäisi
ikuisuuden. Josta taas seurauksena olisi vihaiset katseet/ kohti lentävät
irtoesineet jne.. Helpointa kaikille on se että mv menee veneelleen SOPIVINTA
vauhtia minimoiden peräaaltonsa. On nimittäin iso ero meneekö 15 vai 25 solmua..
Olisi myöskin toivottavaa että hitaammat veneet kulkisivat väylän reunalla että
ohituksessa pystyisi ottamaan etäisyyttä riittävästi. Usein kun vaan fiskarista ei
kukaan vaivaudu katsomaan taaksepäin ja posotellaan menemään keskeltä väylää niin
että sivuutus tapahtuu alle veneenmitan päästä arpoen leveämpi vapaa puoli jolloin
vene/aallot tulevat pikaisena yllätyksenä josta sitten pläikyy sumpit ja oluet
vaatteille..
Ja en nyt puhu mistään Hesan ruuhkista vaan hiukan hiljaisemmilta vesiltä..
Vähän sama kuin yrittää autolla ohittaa nopeusrajoituksen 5km/h hitaammin ajavaa
puitteissa niin ohitusmatka venyy puoleen kilometriin. Ja toinen rinnastus
automaailmasta: Moniko pysähtyy 80km/h vauhdista päästääkseen tien laidassa
seisovan jalankulkijan ylittämään katua. Aika harva..
Ehkä olisi parasta ottaa molemmin puolin audienssit vierasille toisten veneisiin
jotta oppii ymmärtämään asiat molemminpuolisesti.
--Pauli--
Mikko Mehtonen
siihen silti.
Ei minustakaan ole sinänsä järkevää pudottaa suurta ja raskasta liukuvaa
moottorivenettä plaanista vain ja ainoastaan ohittamisen takia. Asia erikseen on
tietysti sitten se, jos väylällä on sellainen trafiikki ja tungos, että ohittaminen on
pakko tehdä tilanpuutteen takia läheltä (esim. välimatkaa 10 metriä). Muista en
tiedä, mutta minulle ainakin tulee vähän epämukava olo, jos tuollainen 9 metrinen,
neljä-viisi tonnia painava moottorivene ohittaa minut suurella (yli 20 kn.) vauhdilla
veneenmitan päästä. En minä sillä, että nyt välttämättä se yhteentörmäys olisi
mielessä, mutta kuitenkin. Toinen juttu tietysti on, että polttoainetta saa jatkuvilla
plaaniin nostoilla ja liu'usta pudottamisilla palamaan aivan törkeästi, ja syntyneet
aallot ovat sitäpaitsi monesti vielä suuremmat.
Juuri tuo mainitsemasi 15 ja 25 solmun ero on aallonmuodostusta ajatellen aika iso.
Moni suurempi nopeahko matkavene on tuolla pienemmällä nopeudella vielä jotenkuten
liu'ussa, mutta syntyvä peräaalto on aika suuri. Ja kun vene liukuu sitten kunnolla
vaikkapa sillä 25 solmun vauhdilla, niin aallot ovatkin sitten pienemmät.
Maantieliikenteeseenkin vertailu minusta vähän ontuu, sillä maanteillä on harvoin
tilannetta, jossa ohittajalla on moninkertainen nopeus ohitettavaan nähden.
> Olisi myöskin toivottavaa että hitaammat veneet kulkisivat väylän reunalla että
> ohituksessa pystyisi ottamaan etäisyyttä riittävästi.
Ihan hyvä idea sinänsä, mutta ainakaan purjeveneellä se ei aina ole mahdollista, esim.
luovimisen takia. No nyt sitten joku tietysti ajattelee, että "piruako varten siellä
ahtaalla väylällä pitää olla niitä käännöksiä hieromassa laidasta toiseen, menisivät
muualle tai ajaisivat koneella, mokomat..." =)
Minä kuitenkin pitäisin kiinni siitä, että ensisijaisesti ohittava pitää huolen siitä
väistämisestä ja siitä välimatkasta, hitaampi vene kun on väistöliikkeissään
kömpelömpi, ja varsinkin purkkareilla nuo suunnanmuutokset vaativat joskus vähäsen
harkintaa ennakkoon.
mvh.
Mikko
--- Willst du bis der Tod euch scheidet, treu ihr sein für alle Tage... Nein!
Willst du bis zum Tod der Scheide, sie lieben auch in schlechten Tagen.... Nein! ---
Markus Peuhkuri
> Maantieliikenteeseenkin vertailu minusta vähän ontuu, sillä maanteillä on harvoin
> tilannetta, jossa ohittajalla on moninkertainen nopeus ohitettavaan nähden.
Maantiellä on lisäksi sellaiset maalatut viivat, joiden mukaan
yleensä kuljetaan. Useimmiten voi olla turvallisella mielellä
jos vastaantuleva tai ohittava kulkee eri viivojen välissä
kuin itse.
Veneillessä viivat ovat veteen piirrettyjä, mutta
valitettavasti veneen perässä, joten vaudilla kohti tuleva
herättää levottomuutta.
No, kohta pääsee taas kokeilemaan käytännössä...
Jaakko Mäkikylä
jos tuntuu siltä, että aiheuttaa toiselle häiriötä, tingitään omasta
mukavuudesta vähän. Tämä taas antaa bonuksia, joilla voi velvoittaa
toisen osallistumaan syntyneen haitan sietämiseen.
Ohitettavan ongelma ei ole:
- plaanaavan veneen huono ohjattavuus kävelyvauhdissa.
- lisääntynyt polttoaineenkulutus
- epätasainen matkavauhti
- autopilotin kytkeminen pois ohjelmoidulta reitiltä ym. ym.
Ainoa syy aiheuttaa toiselle haittaa on huono, öykkärimäinen ja itsekäs
käytös.
Tämä pätee kaikkeen liikkumiseen ja yhdessä olemiseen.
Olen yhden ainoan kerran kohdannut ison moottoriveneen (itse olin
liikkeellä Hailla), joka salmessa kohdatessamme ajoi aivan salmen
toiseen reunaan, hidasti nopeutensa aallottomaan kävelyvauhtiin ja
kohdatessamme tervehti iloisella käden heilautuksella.
Veneen perässä liehui Ruotsin lippu.
--
Ļaakko ~;-)
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
"Kyllä tämä seikkaileminen on kivaa!"
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Pauli Laaksonen
> tilannetta, jossa ohittajalla on moninkertainen nopeus ohitettavaan nähden.
>
No okei, mennään jalkakäytävä/pyörätie vertauskuvaan sitten. Ohitus tapahtuu polkupyörällä
(=mvene) ja ohitettavana joko rullaluistelija (=edestakaisin huojuva purjevene :) tai
kaksi rinnakkainkulkevaa lastenvaunutankkia..
Lopputulos on taas se ettei ohittajalle jää tilaa ja liian läheltä suoritettu ohitus
aikaansaa haistattelut ja kiroilut perään. En kyllä siinäkään tilanteessa ikinä nouse
satulasta ja taluta ohitse... :)
Ja väyläkin on suhteessa samanlevyinen käytettyyn nopeuteen nähden!
> luovimisen takia. No nyt sitten joku tietysti ajattelee, että "piruako varten siellä
> ahtaalla väylällä pitää olla niitä käännöksiä hieromassa laidasta toiseen, menisivät
> muualle tai ajaisivat koneella, mokomat..." =)
Just niin :)
> Minä kuitenkin pitäisin kiinni siitä, että ensisijaisesti ohittava pitää huolen siitä
> väistämisestä ja siitä välimatkasta, hitaampi vene kun on väistöliikkeissään
> kömpelömpi, ja varsinkin purkkareilla nuo suunnanmuutokset vaativat joskus vähäsen
> harkintaa ennakkoon.
Purkkareista ei näillä vesillä (keskisyvyys <3m) ole juuri riesaa mutta fiskarikuskit
voisivat vilkuilla välillä taaksensakin. Ja taustapeilin olen nopeassa veneessäkin
todennut tarpeelliseksi.Siitä on näppärä kurkata peräaaltojen korkeus ja oman ajoreitin
suoruus tuulella. Ja linjataulutkin näkee peilistä kohtuuhyvin.
--Pauli--
Jaakko Mäkikylä
>
> > Maantieliikenteeseenkin vertailu minusta vähän ontuu, sillä maanteillä on harvoin
> > tilannetta, jossa ohittajalla on moninkertainen nopeus ohitettavaan nähden.
> >
>
> No okei, mennään jalkakäytävä/pyörätie vertauskuvaan sitten. Ohitus tapahtuu polkupyörällä
> (=mvene) ja ohitettavana joko rullaluistelija (=edestakaisin huojuva purjevene :) tai
> kaksi rinnakkainkulkevaa lastenvaunutankkia..
> Lopputulos on taas se ettei ohittajalle jää tilaa ja liian läheltä suoritettu ohitus
> aikaansaa haistattelut ja kiroilut perään. En kyllä siinäkään tilanteessa ikinä nouse
> satulasta ja taluta ohitse... :)
Mikä estää nousemasta satulasta ja taluttamasta?
Kutistuuko herra fillaristin kiipelit vai? :-)
Ainakin lastenvaunuilijat lentäisivät hämmästyksestä seljälleen.
Jaakko
Heikki Malkki
>No okei, mennään jalkakäytävä/pyörätie vertauskuvaan sitten. Ohitus tapahtuu
polkupyörällä
>(=mvene) ja ohitettavana joko rullaluistelija (=edestakaisin huojuva purjevene
:) tai
>kaksi rinnakkainkulkevaa lastenvaunutankkia..
Kuinka ison peräaallon polkupyöräsi saa aikaan asfaltilla tyypillisellä
lastenvaunujenohitusvauhdilla?
Heikki Malkki
Benkku
epätasainen- läikkyy jopa kahvit purjehtiessa.
Mulla ei 30 vuoden aikana ole kertaakaan ollut mitään ongelmia vesillä
liikenteen kanssa (ääh ok, kerran yks Nauticat 52 änkes hangon sataamaan
sisään 3 m päästä koneella ja täydellä kaasulla- sille tais ottaa
itsetunnolle kun me paremmalla reittivalinnalla ohitettiin se).
Asenteet vaan tuntuvat osalla olevan merelläkin yhtä ....stä kun
maantieliikenteessä. Mainostetaan muun maan kansalaisia kuin joustavia ja
kohteliata ja mukavia he ovat- eikä ajatella että itse samaan hengenvetoon
paasataan joustamattomuuden ja välinpitämättömyyden puolesta (esim mitä se
mulle kuuluu jos jollain on vaikeuksia päästä musta ohi kun ajelen keskellä
väylää...)
Tsiisssus!
Benkku
Heikki Malkki <heikki...@EI.MAINOKSIA.symecon.inet.fi> wrote in message
news:34465.316$XS6....@read2.inet.fi...
Heikki Malkki
>Loistavia asenteita- tosi merikarhuja liikenteessä itkemässä että meri on
>epätasainen- läikkyy jopa kahvit purjehtiessa.
Moottoriveneiden ja laivojen aiheuttamat aallot ovat haitallisuudessa
omaa luokkaansa sekä luonnon että muiden veneilijöiden kannalta.
Saman kaltaisia yksittäisiä aaltoja saattaa esiintyä myrskyllä,
mutta ei silloinkaan sarjassa, kuten on laita veneiden ja laivojen
aaltojen. Missään tapauksessa sellaisia aaltoja ei luonnon
toimesta esiinny sellaisella säällä, jolloin purjeveneessä istutaan
avotilassa nauttimassa rauhallisesta kahvihetkestä.
Laivojen aalloista ei ahtailla väylillä ole yleensä suurta haittaa muille
veneilijöille, koska ne ajavat silloin niin paljon alle runkonopeutensa,
että syntyvät aallot ovat loivia. (Nekin aallot kyllä kyntävät meren
pohjaa myöten ja etenevät kauas, joten luonnolle aiheutuu
melkoista haittaa.) Laivat on lisäksi helppo havaita hyvissä ajoin
ja ryystää kahvimuki tyhjäksi sekä väistää sivummalle. Sen sijaan
moottoriveneiden aallot pääsevät yllättämään valitettavan usein
kokeneenkin veneilijän ja valitettavan usein syy on yllättäjässä.
Pulmaan olisi löydettävä ratkaisuja, muuten purjeveneiden kansille
alkaa tosiaan ilmestyä sinkoja, tykkejä, linkoja ja muuta aseistusta.
(Ei, kahvin juonnin lopettaminen purjeveneessä ei ole ratkaisu. :)
Ensimmäinen ja pikimiten toteutettava ratkaisu olisi ajokortti
moottoriveneiden kuljettajille. Toinen helposti toteutettava ratkaisu
olisi nopeusrajoitukset ja aallonmuodostuskielto ahtaille ja
vilkkaasti liikennöidyille väylille. Nopeusrajoituksia väylillä on jo
käytössä, mutta niitä ei näköjään valvota. Valvojia kyllä riittäisi,
poliiseilla ei yleisestä miehistö- ja rahapulasta huolimatta näytä
olevan pulaa enempää vapaaehtoisista venepoliiseista kuin
veneiden polttoaineestakaan.
Tasapuolisuuden vuoksi ajokortti lienee välttämätön myös
purjeveneilijöille, mutta varsin suuri osa purjeveneilijöistä on jo
suorittanut saaristo- tai rannikkolaivuritutkinnon. Loput ovat
muuten vain kokeneita vesillä liikkujia, joten heillekään
ajokorttitutkinto tuskin olisi ongelma.
Hitaammin toteutettava, mutta välttämätön ratkaisu on
yksinkertaistaa väistämissäännöt sellaisiksi, että jokainen
veneilijä voi ne ymmärtää. Esimerkiksi purjeet ylhäällä moottorilla
liikkuvan purjeveneen kärkikartiomerkki on täysin tuntematon
lähes kaikille moottoriveneilijöille. Ne moottoriveneilijät, jotka
ylipäätään osaavat väistämissääntöjä, väistävät em. purjevenettä
siten, kuin se liikkuisi purjeilla. Samassa tilanteessa purjeveneilijä
puolestaan väistää siten, kuin ajaisi moottorilla, kuten säännöt
määräävät. Pakollinen ajokortti moottoriveneilijöille auttaisi tähän
pulmaan, mutta ei poistaisi väistämisääntöjen tarpeetonta
monimutkaisuutta.
Liikenteen väylillä edelleen kasvaessa on tulevaisuudessa pakko
ottaa käyttöön kaistat väylillä. Valitettavasti se tietäisi myös
luovimiskieltoa purjeveille kapeilla väylillä. Suurin osa purjehtijoista
näyttää tosin jo vapaaehtoisesti käyttäytyvän näin, joten kielto ei
koskisi kovin suurta joukkoa.
Tehokkain ratkaisu olisi tietysti terveet asenteet veneilijöille,
mutta ihmiskunnan kusipäisyyden tietäen valitettavasti mahdoton.
Tähän mennessä mikään muukaan käyttäytymispulma ei ole
ratkennut kuin säännöin, rajoituksin, sanktioin ja pakkokeinoin,
joten miksi tämä olisi poikkeus?
Heikki Malkki
jr...@mbnet.fi
niin kauan kun aika on ihmisille uusiutuva luonnonvara
(jotkut tutkijat väittävät että ei enää kauaa), niitä tullaan
käymään tulevaisuudessakin.
"Heikki Malkki" <heikki...@EI.MAINOKSIA.symecon.inet.fi> wrote:
> Moottoriveneiden ja laivojen aiheuttamat aallot ovat haitallisuudessa
> omaa luokkaansa sekä luonnon että muiden veneilijöiden kannalta.
> Saman kaltaisia yksittäisiä aaltoja saattaa esiintyä myrskyllä,
> mutta ei silloinkaan sarjassa, kuten on laita veneiden ja laivojen
> aaltojen.
Aaltojen haitat on myönnettävä, ei siinä mitään, mutta mikäs se semmoinen
myrsky on, jossa ei ole veneaaltojen suuruisia aaltoja nähty "sarjassa"? :)
Tosin se on kyllä totta, että myrskyn lähestymiseen on helpompi varautua
ja siirtää kahvikupit pentteriin.
> Missään tapauksessa sellaisia aaltoja ei luonnon
> toimesta esiinny sellaisella säällä, jolloin purjeveneessä istutaan
> avotilassa nauttimassa rauhallisesta kahvihetkestä.
Milloinkohan keksitään meriteiden sääntöihin merkkilippu, jossa
varoitetaan rauhallisesta kahvihetkestä? Sehän voisi olla musta
lippu, jossa on valkoinen kahvikuppi.
> Ensimmäinen ja pikimiten toteutettava ratkaisu olisi ajokortti
> moottoriveneiden kuljettajille. Toinen helposti toteutettava ratkaisu
> olisi nopeusrajoitukset ja aallonmuodostuskielto ahtaille ja
> vilkkaasti liikennöidyille väylille. Nopeusrajoituksia väylillä on jo
> käytössä, mutta niitä ei näköjään valvota. Valvojia kyllä riittäisi,
> poliiseilla ei yleisestä miehistö- ja rahapulasta huolimatta näytä
> olevan pulaa enempää vapaaehtoisista venepoliiseista kuin
> veneiden polttoaineestakaan.
Nuo ajokorttijutut nyt voinee jättää ihan omaan arvoonsa, eikös.
Venettä ei ole ennenkään ajettu laminoidulla läpyskällä, eikä tulla
tulevaisuudessakaan ajamaan. Mitä nopeusrajoituksiin tulee, niin
ne ovat aivan oma järjettömyyden osoituksensa. 10 kilometriä
tunnissa syväväylällä! Leveyttä on vaatimattomat viitisen kaapelin-
mittaa, pituutta lähes silmänkantamattomiin, väylä on tehty valtameri-
alusten mitoitusten mukaan, ja minun nopeusrajoitukseni alle
viisimetrisellä avoveneellä: 10 kilometriä tunnissa. Kun minut
tällaisella väylällä pysäytetään "ylinopeudesta" ja "liikenteen
vaarantamisesta", en voi muuta kuin kysyä, että minkä liikenteen,
ja että eikö teillä ole parempaa tekemistä kuin jahdata täysin
viattomia veronmaksajia. Mikään ei ole täydellisempää poliisin
resurssien tuhlaamista kuin pienten huviveneiden jahtaaminen
täysin absurdien nopeusrajoitusten rikkomisen takia.
Käytännössä Helsingissä ei ole kuin muutama järkevä nopeusrajoituksen
paikka (kapeat salmet, lintujen pesimäpaikat), mutta kuitenkin kaikki
sisälahdet ovat rajoitusalueita. Onhan se päivänselvää, että jos rajoituksia
perustellaan potkurivirtojen haitallisuudella ja aaltojen koolla, niin niitä
rikotaan. Kumpikin selityksistä on täyttä puuta heinää! Oman veneeni
potkurivirta ei varmasti käy edes niin syvällä kuin missä väylällä liikkuvien
mahtavien laivojen syväys, ja aallotkin ovat siinä 10-20 kilometrin
nopeudessa suuremmat kuin liu'ussa. Ainoa millä sitä rajoitusta voisi
perustella on melu, mutta suurimmassa osassa alueita väylät kulkevat
_kaukana_ rannoista ja onhan se mukavampaa että vene menee nopeasti
pois häiritsemästä, kuin että se pörisee siinä puoli tuntia yhtä väylää.
Tyhmempikin tajuaa että siinä menee ikä ja terveys (ensiksi kone
karstaantuu ja myöhemmin oma pumppu) kun liikkuu vesillä nopeudella
10 km/h. Nopeusrajoitukset pois väyliltä! Kenties ne voisi jättää muille
vesille, mutta ehdottomasti kulkuväylät rajoituksettomiksi.
Mutta sitten...
> Tasapuolisuuden vuoksi ajokortti lienee välttämätön myös
> purjeveneilijöille, mutta varsin suuri osa purjeveneilijöistä on jo
> suorittanut saaristo- tai rannikkolaivuritutkinnon. Loput ovat
> muuten vain kokeneita vesillä liikkujia, joten heillekään
> ajokorttitutkinto tuskin olisi ongelma.
On tyhmää olettaa että purjeveneilijät olisivat sen homogeenisempää
sakkia kuin moottoriveneilijätkään. Minä olen suorittanut rannikkolaivurin
tutkinnon, mutta ei se minua ole veneilemään opettanut. Käytäntö sitä
miestä opettaa, ei kirjat. Hitsaustakin voi opetella kirjaa lukemalla vaikka
kuinka kauan, mutta vaikka osaisi teorian kuinka hyvin, puikko kädessä
on sitten pihalla kuin ellun kana jos ei ole riittävän paljon käytännön
harjoittelua takana. Tiedetäänhän se jo maantieliikenteestäkin, että
eniten onnettomuuksia ajavat kuskit ovat usein taitavia auton käsittelijöitä,
mutta he joutuvat pulaan mielettömän riskinottonsa takia. Vaikka vesillä
pahimmat häiriköt eivät välttämättä olisikaan oppineita, niin eivät ne
asenteet siitä muutu mihinkään, vaikka tietäisikin miten proomua tulee
väistää. Tuollaiset höpöhöpökortit eivät johda yhtään mihinkään, korkein-
taan ne rajoittavat uuden, nuoren, polven mukaantuloa tähän hienoon
harrastukseen - ajokortteihin säädetään käsittämättömiä ikärajoja.
> Hitaammin toteutettava, mutta välttämätön ratkaisu on
> yksinkertaistaa väistämissäännöt sellaisiksi, että jokainen
> veneilijä voi ne ymmärtää. Esimerkiksi purjeet ylhäällä moottorilla
> liikkuvan purjeveneen kärkikartiomerkki on täysin tuntematon
> lähes kaikille moottoriveneilijöille. Ne moottoriveneilijät, jotka
> ylipäätään osaavat väistämissääntöjä, väistävät em. purjevenettä
> siten, kuin se liikkuisi purjeilla. Samassa tilanteessa purjeveneilijä
> puolestaan väistää siten, kuin ajaisi moottorilla, kuten säännöt
> määräävät. Pakollinen ajokortti moottoriveneilijöille auttaisi tähän
> pulmaan, mutta ei poistaisi väistämisääntöjen tarpeetonta
> monimutkaisuutta.
Höpö höpö. Katso nyt hyvä mies totuutta silmiin - kun liikut vesillä,
niin kuinka monella koneella ajavan purjeveneilijän todella näet
käyttävän kartiota? Minä sanoisin, joskin vain muutaman kesän
veneilykokemusten perusteella, että korkeintaan 1/5, todennäköisem-
min 1/10. Pikemminkin tuntuu siitä, että koneella purjeet ylhäällä
ajavat purkkarit luulevat olevan yhä "koskemattomia" (mikä on
jo ilman konettakin harhaluulo). Mutta noin muuten, mitä vikaa
siinä sitten on jos moottoriveneilijät väistävät sinua myös silloin
kun ajat koneella?
> Liikenteen väylillä edelleen kasvaessa on tulevaisuudessa pakko
> ottaa käyttöön kaistat väylillä. Valitettavasti se tietäisi myös
> luovimiskieltoa purjeveille kapeilla väylillä. Suurin osa purjehtijoista
> näyttää tosin jo vapaaehtoisesti käyttäytyvän näin, joten kielto ei
> koskisi kovin suurta joukkoa.
Kaistat väylillä? No jopas nyt. Jos nyt ei muualla maailmassa,
niin ei kai sentään Suomessakaan. Mihin muuten perustat nämä
"suurin osa purjeveneilijöistä"-kommenttisi?
> Tehokkain ratkaisu olisi tietysti terveet asenteet veneilijöille,
> mutta ihmiskunnan kusipäisyyden tietäen valitettavasti mahdoton.
> Tähän mennessä mikään muukaan käyttäytymispulma ei ole
> ratkennut kuin säännöin, rajoituksin, sanktioin ja pakkokeinoin,
> joten miksi tämä olisi poikkeus?
No offence sinänsä, mutta myönnettävä se on, etteivät sinunkaan
asenteesi mitenkään poikkeuksellisia ole.
Jaani Räty
jr...@mbnet.fi
P.S. Benkku: Täyttä asiaa. :)
Jaakko Mäkikylä
jr...@mbnet.fi wrote:
mutta mikäs se semmoinen myrsky on, jossa ei ole veneaaltojen suuruisia
aaltoja nähty "sarjassa"? :)
Myrskyssä/tuulen aiheuttamassa aallokossa tuuli tukee purjevenettä.
Tyynellä aallokossa purjevene on ylistabiili ja keikkuu ihan
tolkuttomasti.
Enemmän kuin vastaavankokoinen uppoumavene.
>
> Nuo ajokorttijutut nyt voinee jättää ihan omaan arvoonsa, eikös.
> Venettä ei ole ennenkään ajettu laminoidulla läpyskällä, eikä tulla
> tulevaisuudessakaan ajamaan.
Herra on hyvä ja menee kokeilemaan veneilyä esim. Elbe-joelle. Ei muuten
onnistu ilman laminoitua läpyskää.
Veneilyajokortti tulee - siksi meillä on Brysselillinen byrokraatteja.
> Käytännössä Helsingissä ei ole kuin muutama järkevä nopeusrajoituksen
> paikka (kapeat salmet, lintujen pesimäpaikat), mutta kuitenkin kaikki
> sisälahdet ovat rajoitusalueita.
Kysyppä joltain melojalta mikä on järkevää rajoitusta.
> Tyhmempikin tajuaa että siinä menee ikä ja terveys (ensiksi kone
> karstaantuu ja myöhemmin oma pumppu) kun liikkuu vesillä nopeudella
> 10 km/h.
On herralla joku ihan muu paikka karstoittunut.
> On tyhmää olettaa että purjeveneilijät olisivat sen homogeenisempää
> sakkia kuin moottoriveneilijätkään. Minä olen suorittanut rannikkolaivurin
> tutkinnon, mutta ei se minua ole veneilemään opettanut.
Monella purjehtijalla on kilpapurjehdustausta. Siinä puuhassa pitää olla
säännöt selkäytimessä. Purjehdusta opetellaan. Moottorivene ostetaan ja
sitten mennään...
> Höpö höpö. Katso nyt hyvä mies totuutta silmiin - kun liikut vesillä,
> niin kuinka monella koneella ajavan purjeveneilijän todella näet
> käyttävän kartiota? Minä sanoisin, joskin vain muutaman kesän
> veneilykokemusten perusteella, että korkeintaan 1/5, todennäköisem-
> min 1/10. Pikemminkin tuntuu siitä, että koneella purjeet ylhäällä
> ajavat purkkarit luulevat olevan yhä "koskemattomia" (mikä on
> jo ilman konettakin harhaluulo). Mutta noin muuten, mitä vikaa
> siinä sitten on jos moottoriveneilijät väistävät sinua myös silloin
> kun ajat koneella?
Kartio, ja siihen liittyvät väistämissäänöt auttavat toisia
purjehtijoita.
> Kaistat väylillä? No jopas nyt. Jos nyt ei muualla maailmassa,
> niin ei kai sentään Suomessakaan.
Kaistoja on jopa Suomenlahdella, niitä kutsutaan
reittijakojärjestelmäksi. :-)
Hommaa valvotaan tutkalla.
>
> No offence sinänsä, mutta myönnettävä se on, etteivät sinunkaan
> asenteesi mitenkään poikkeuksellisia ole.
Ilman muuta purjeveneilijät inhoavat moottoriveneilijöitä.
Purjeveneilijät inhoavat jopa toisiaan: jokainen haluaisi olla yksin
omassa laiturissaan. Pahimmassa tapauksessa samankokoinen (hintainen)
naapuri hyväksytään.
Näinhän on kaikkialla - ei tietysti tarvitsisi olla.
jr...@mbnet.fi
<jaakko....@meridian-x.fi> wrote:
> Myrskyssä/tuulen aiheuttamassa aallokossa tuuli tukee purjevenettä.
> Tyynellä aallokossa purjevene on ylistabiili ja keikkuu ihan
> tolkuttomasti.
> Enemmän kuin vastaavankokoinen uppoumavene.
Eiköhän ne kahvikupit kaadu myrskyssäkin, tästä lienee
ollut kyse.
> Herra on hyvä ja menee kokeilemaan veneilyä esim. Elbe-joelle. Ei muuten
> onnistu ilman laminoitua läpyskää.
> Veneilyajokortti tulee - siksi meillä on Brysselillinen byrokraatteja.
En väittänytkään etteikö muualla maailmassa olisi keksitty yhtä
sun toista typerää. Suomeen sellaista ei kuitenkaan tule.
>> Käytännössä Helsingissä ei ole kuin muutama järkevä nopeusrajoituksen
>> paikka (kapeat salmet, lintujen pesimäpaikat), mutta kuitenkin kaikki
>> sisälahdet ovat rajoitusalueita.
> Kysyppä joltain melojalta mikä on järkevää rajoitusta.
En kysy, vaan niiltä, jotka vesiä pääasiassa käyttävät.
He eivät ole melojia.
>> Tyhmempikin tajuaa että siinä menee ikä ja terveys (ensiksi kone
>> karstaantuu ja myöhemmin oma pumppu) kun liikkuu vesillä nopeudella
>> 10 km/h.
> On herralla joku ihan muu paikka karstoittunut.
Ei tietääkseni.
> Monella purjehtijalla on kilpapurjehdustausta. Siinä puuhassa pitää olla
> säännöt selkäytimessä. Purjehdusta opetellaan. Moottorivene ostetaan ja
> sitten mennään...
Murto-osalla purjehtijoista on kilpatausta. Purjehdusta tulee
jonkun verran opetella, mutta kuten jo todettu, ei sillä ole
väliä mitä osaa vaan sillä mitä tekee.
>> Kaistat väylillä? No jopas nyt. Jos nyt ei muualla maailmassa,
>> niin ei kai sentään Suomessakaan.
> Kaistoja on jopa Suomenlahdella, niitä kutsutaan
> reittijakojärjestelmäksi. :-)
> Hommaa valvotaan tutkalla.
Tietääkseni puhuimme huviveneilystä, emme kaupallisesta
liikenteestä. Reitinjakojärjestelmissä eivät saa pienet alukset
edes kulkea, paitsi kohtisuoraan läpi. Mitään aluevesien
sisäistä kaistasysteemiä ei tule.
Jaani Räty
jr...@mbnet.fi
joni siltaniemi
Jaakko Mäkikylä <jaakko....@meridian-x.fi> wrote in message
news:395A2486...@meridian-x.fi...
> Ilman muuta purjeveneilijät inhoavat moottoriveneilijöitä.
> Purjeveneilijät inhoavat jopa toisiaan: jokainen haluaisi olla yksin
> omassa laiturissaan. Pahimmassa tapauksessa samankokoinen (hintainen)
> naapuri hyväksytään.
Tulihan se sieltä.
Kyllä tämä on tiedetty mutta oli hauska saada se oikein purjeilijan itsensä
kirjoittamana.
Tosin epäilen, ettei sitä "samanhintaista" hyväksytä, eiköhän juuri se ko.
ihmistyyppiä eniten v*tuta? Soutuvenemiehelle voi nyökkäillä jo
hyväksyvästi... ja ehkäpä moikata.
Ja se kilpapurjehdustausta, hehheh. Siitä on tainnut jäädä enemmän haittaa
kuin hyötyä?
/Joni
Heikki Malkki
>Aaltojen haitat on myönnettävä, ei siinä mitään, mutta mikäs se semmoinen
>myrsky on, jossa ei ole veneaaltojen suuruisia aaltoja nähty "sarjassa"? :)
>Tosin se on kyllä totta, että myrskyn lähestymiseen on helpompi varautua
>ja siirtää kahvikupit pentteriin.
Moottoriveneiden ja laivojen aaltosarjat ovat paljon lyhyempiä ja
tiheämmässä korkeuteensa nähden kuin mihin tuuli pystyy.
Myrsky ei myöskään pääse yllättämään, vaikka yrittäisi,
päinvastoin kuin vene.
>Milloinkohan keksitään meriteiden sääntöihin merkkilippu, jossa
>varoitetaan rauhallisesta kahvihetkestä? Sehän voisi olla musta
Miksi siitä pitäisi varoittaa? Kenelle siitä on haittaa tai vaaraa?
>Venettä ei ole ennenkään ajettu laminoidulla läpyskällä, eikä tulla
>tulevaisuudessakaan ajamaan. Mitä nopeusrajoituksiin tulee, niin
Se ei ole sinun eikä minun päätettävissä. Se tulee joka
tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti ennemmin.
>ne ovat aivan oma järjettömyyden osoituksensa. 10 kilometriä
>tunnissa syväväylällä! Leveyttä on vaatimattomat viitisen kaapelin-
Sanos muuta. Siinä pitäisi lukea: "6 solmua". Eihän kenenkään
veneessä ole km/h mittaria!
>On tyhmää olettaa että purjeveneilijät olisivat sen homogeenisempää
>sakkia kuin moottoriveneilijätkään. Minä olen suorittanut rannikkolaivurin
>tutkinnon, mutta ei se minua ole veneilemään opettanut. Käytäntö sitä
>miestä opettaa, ei kirjat. Hitsaustakin voi opetella kirjaa lukemalla vaikka
Valitettavan moni tosiaan opettelee mm. väistämissääntöjä ja
muuta veneilyyn liittyvää kantapään kautta. Tuloksia saamme
lukea lehdistä harva se päivä näin kesäisin. Meripelastajien
raporteista löytyy myös aiheesta luettavaa mielin määrin.
Ikävää että rannikkolaivurin tutkinto on mennyt sinulla hukkaan,
mutta se ei onneksi tarkoita, että myös muille kävisi niin.
>niin ei kai sentään Suomessakaan. Mihin muuten perustat nämä
>"suurin osa purjeveneilijöistä"-kommenttisi?
Kävin viime kesänä kerran rannalla Hernesaaren kärjessä ja
seurasin vesiliikennettä Hernesaaren ja Pihlajasaaren välissä
lähes viiden minuutin ajan.
Heikki Malkki
arsk
rasismi-geeniä, tuntuu olevan kuitenkin aika myötäsyntyistä useimmilla.
Joskus näitä juttuja seuratessa tuntuu että itsekunkin täytyisi saada olla yksin
koko merellä.
...mutta sitähän juuri purjehtijoille onkin paremmin tarjolla kuin
koneveneilijöille, kun tankillisella ei pääse kovin kauas rannasta, tai pääsee,
mutta ei takasin.
Puheenaiheena purjehtija/moottoriveneilijä jutut on sikäli humaani tieteenala,
että siihen ei ikinä tule syntymään mitään varsinaista ratkaisua. Josko sitten
kuitenkin tajunta lajenee puolin ja toisin.
-a-
...aina kun muista ihmisistä ei ole jotain hyötyä tai niistä ei ole mitään
väliä, niistä on vaan haittaa.
Jaakko Mäkikylä wrote:
> Ilman muuta purjeveneilijät inhoavat moottoriveneilijöitä.
> Purjeveneilijät inhoavat jopa toisiaan: jokainen haluaisi olla yksin
> omassa laiturissaan. Pahimmassa tapauksessa samankokoinen (hintainen)
> naapuri hyväksytään.
>
TiLi
artikkelissa <yFD65.74$h62....@read2.inet.fi>...
> päinvastoin kuin vene.
Missä mahdoit itse olla laivurikursseilla ? Puhuttiinkohan siellä mitään
muun liikenteen tarkkailemisesta ... ai niin mutta ne mittarit ja köydet
.. ihan unohdin.
> >Milloinkohan keksitään meriteiden sääntöihin merkkilippu, jossa
> >varoitetaan rauhallisesta kahvihetkestä? Sehän voisi olla musta
>
> Miksi siitä pitäisi varoittaa? Kenelle siitä on haittaa tai vaaraa?
Kahvikupin käyttäjälle ?
> >Venettä ei ole ennenkään ajettu laminoidulla läpyskällä, eikä tulla
> >tulevaisuudessakaan ajamaan. Mitä nopeusrajoituksiin tulee, niin
>
> Se ei ole sinun eikä minun päätettävissä. Se tulee joka
> tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti ennemmin.
Jospa nyt edelleen avaisit silmäsi... puhe ei tietenkään ollut siitä
tuleeko kortti vai ei vaan siitä että mitä se auttaa. Ajetaanhan teilläkin
kolareita vaikka on kuinka kortti...
Uskon edelleen että tässäkin asiassa on enemmän kyse asenteesta kun
taidoista - ja muuten laivurikurssit eivät välttämättä kohota todellisia
ajotaitoja mitenkään. Saattaa olla että tapahtuu jopa taitojen
huononemista, kun ollaan niin potraa poikaa kurssin jälkeen - kyllähän minä
nyt tiedän kumpi väistää, puhuttiinhan tästä kurssilla...
> >ne ovat aivan oma järjettömyyden osoituksensa. 10 kilometriä
> >tunnissa syväväylällä! Leveyttä on vaatimattomat viitisen kaapelin-
>
> Sanos muuta. Siinä pitäisi lukea: "6 solmua". Eihän kenenkään
> veneessä ole km/h mittaria!
Ai ei vai ?
> >On tyhmää olettaa että purjeveneilijät olisivat sen homogeenisempää
> >sakkia kuin moottoriveneilijätkään. Minä olen suorittanut
rannikkolaivurin
> >tutkinnon, mutta ei se minua ole veneilemään opettanut. Käytäntö sitä
> >miestä opettaa, ei kirjat. Hitsaustakin voi opetella kirjaa lukemalla
vaikka
>
> Valitettavan moni tosiaan opettelee mm. väistämissääntöjä ja
> muuta veneilyyn liittyvää kantapään kautta.
... "Täytyyköhän minun vähän opettaa tuota poikaa, kun se ei näytä tietävän
kumpi väistää... hah, haa siitäs sait kun olit väärässä - kyllä minä
tiedän"...
> Tuloksia saamme
> lukea lehdistä harva se päivä näin kesäisin. Meripelastajien
> raporteista löytyy myös aiheesta luettavaa mielin määrin.
Näitä valitettavasti on. Mutta useimmissa tapauksissa olisi auttanut jos
kumpikin olisi noudattanut meriteiden sääntöjä. Osa törmäyksistä kuitenkin
johtuu siitä että toinen pitää loppuun asti kiinni kurssistaan -
riippumatta siitä onko "etuajo-oikeutettu" - kaikkihan ovat
väistämisvelvollisia.
> Ikävää että rannikkolaivurin tutkinto on mennyt sinulla hukkaan,
> mutta se ei onneksi tarkoita, että myös muille kävisi niin.
Aika reteesti sen päättelit - oletko harkinnut siirtymistä
henkilöarviointiyrityksen palvelukseen - onhan se halvempaa arvioida
ihmisen motorisia taitoja jos ei tarvitse edes ihmistä nähdä.
> >niin ei kai sentään Suomessakaan. Mihin muuten perustat nämä
> >"suurin osa purjeveneilijöistä"-kommenttisi?
>
> Kävin viime kesänä kerran rannalla Hernesaaren kärjessä ja
> seurasin vesiliikennettä Hernesaaren ja Pihlajasaaren välissä
> lähes viiden minuutin ajan.
Niin, sitä vähän pelkäsinkin...
> Heikki Malkki
>
>
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Juha
TiLi wrote:
> Heikki Malkki <heikki...@EI.MAINOKSIA.symecon.inet.fi> kirjoitti
> > Sanos muuta. Siinä pitäisi lukea: "6 solmua". Eihän kenenkään
> > veneessä ole km/h mittaria!
>
> Ai ei vai ?
Onko olemassa jonkinlaista nivelharppia, joka muuntaa km/h:t solmuiksi
kätevästi vai onko käytössäsi erikoisasteikolla piirretty merikortti. Vai GT
-karttako olisi sopivampi?
> Osa törmäyksistä kuitenkin
> johtuu siitä että toinen pitää loppuun asti kiinni kurssistaan -
> riippumatta siitä onko "etuajo-oikeutettu" - kaikkihan ovat
> väistämisvelvollisia.
Liikenteessä autolla ei kaiketi yleisesti pysähdytä kolmioilla varustettujen
sivukatujen kohdalle ihan vaan sen takia, ettei voi olla varma siitä, että
kolmion takaa tuleva on nähnyt tai ymmärtänyt merkin?
:-)
t: Juha
Lauri Tarkkonen
>Jospa nyt edelleen avaisit silmäsi... puhe ei tietenkään ollut siitä
>tuleeko kortti vai ei vaan siitä että mitä se auttaa. Ajetaanhan teilläkin
>kolareita vaikka on kuinka kortti...
Paljonko kolareita ajettaisiin, jos ei olisi kortti- ja koulutus-
pakkoa.
>Uskon edelleen että tässäkin asiassa on enemmän kyse asenteesta kun
>taidoista - ja muuten laivurikurssit eivät välttämättä kohota todellisia
>ajotaitoja mitenkään. Saattaa olla että tapahtuu jopa taitojen
>huononemista, kun ollaan niin potraa poikaa kurssin jälkeen - kyllähän minä
>nyt tiedän kumpi väistää, puhuttiinhan tästä kurssilla...
Laivurikurssin käyneellä on ainakin parempi mahdollisuus tietää väistä-
missäännöt, ettei tarvitse luulla.
>Näitä valitettavasti on. Mutta useimmissa tapauksissa olisi auttanut jos
>kumpikin olisi noudattanut meriteiden sääntöjä. Osa törmäyksistä kuitenkin
>johtuu siitä että toinen pitää loppuun asti kiinni kurssistaan -
>riippumatta siitä onko "etuajo-oikeutettu" - kaikkihan ovat
>väistämisvelvollisia.
Meriteiden säännöt muuten edellyttävät, että "etuajo-oikeutettu"
säilyttää kurssinsa ja nopeutensa, jotta toinen voisi ennakoida
tämän liikkeen ja väistää parhaaksi katsomallaan tavalla. Vasta
kun on ilmeistä, että toinen ei väistä voi oikeudet omaava väistää.
- Lauri Tarkkonen
TiLi
> artikkelissa <yFD65.74$h62....@read2.inet.fi>...
> > jr...@mbnet.fi kirjoitti viestissä <8jd50f$s67$1...@news.clinet.fi>...
> > >varoitetaan rauhallisesta kahvihetkestä? Sehän voisi olla musta
> >
Nyt löytyi... ;-)
http://www.flags.com/marinefunflags.htm
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
TiLi
<8jf5k5$9nk$1...@kruuna.Helsinki.FI>...
> Laivurikurssin käyneellä on ainakin parempi mahdollisuus tietää väistä-
> missäännöt, ettei tarvitse luulla.
Totta, tarkoitukseni ei ole mustamaalata laivurikursseja - ne ovat hyviä
kursseja ja ne ovat ehdottomasti hyödyllisiä. Jotenkin nyt en vain usko
että kukaan lähtisi vesille ilman tämän tyyppistä (väistämissäännöt)
perustietoa.
Se on sitten täysin eri juttu miten väistetään. Varmaan 99% väistämisistä
tapahtuu sääntöjen mukaan - mutta kun sitten tulee se 1% niistä tapauksista
kun väistäminen tapahtuu sääntöjen vastaisesti... silloin tilanne ratkaisee
mitä tehdään. Kun väistetään sääntöjen vastaisesti, tästäkin on olemassa
turvallisia ja ei turvallisia versioita.
Siitä on kenenkään turha hurskastella että on aina väistänyt oikein - se
että on aina väistänyt turvallisesti on mahdollista saavuttaa. Jos on
pitkään liikkunut vesillä, on saanut kerättyä arvokkaita kokemuksia joita
ei opi laivurikursseilla. Tiedot, asenteet ja kehittymismalli saadaan
kursseilta - kokemukset, taidot ja käytäntö opitaan vain merellä.
> tämän liikkeen ja väistää parhaaksi katsomallaan tavalla. Vasta
> kun on ilmeistä, että toinen ei väistä voi oikeudet omaava väistää.
TÄYTYY oikeuden omaavan väistää (tai edelleen molempien). Noh, meni jo
pilkun viilaamisen puolelle...
> - Lauri Tarkkonen
>
>
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Benkku
suunnittelen reittini uusiksi) jo ennenkuin on pakko väistää jotakuta
väistämisvelvollista. Tämän tarpeen aiheuttaa veneen pieni koko ja nopeus
(cruisailunopeus n. 40 solmua). Uskomattoman karkeita arviontivirheitä näkee
jatkuvalla syötöllä. Toisaalta kun pysyy pois pulaamasta kaikkein
ahtaammista rapakoista niin tilaa kiertämiseen löytyy aina - ja itse on
helpompi lukea tilanne kun on kaikki muuttujat tarkemmin tiedossa (eli
lähinnä oma nopeus ja kääntymiskyky)
En kylläkään koe purjeveneellä liikkuessanikaan olevan mitään ongelmia muun
liikenteen kanssa, laivojen kanssa saa olla tarkkana- muttei mulla ainakaan
kahvit läiky eikä ole tullut epäselvyyttä väistämisten kanssa etc.
Ehkä kahvi on se ongelma- aiheuttaa turhia aggressioita- pitäis varmaan
kieltää, tai ainakin perustaa kahvinjuontitesti- jos et saa siitä puhtaita
papereita et saa ajaa kahvin vaikutuksen alaisena :-)
Terv
Benkku
TiLi <timo.li...@kupari.fi> wrote in message
news:01bfe1b3$e9225480$a475...@la2046.kupari.fi...
Jukka Vaijärvi
Juha wrote:
> Onko olemassa jonkinlaista nivelharppia, joka muuntaa km/h:t solmuiksi
> kätevästi vai onko käytössäsi erikoisasteikolla piirretty merikortti. Vai GT
> -karttako olisi sopivampi?
Älähän nyt, olen navigoinut itseni erittäin onnistuneesti parikin kertaa kotiin
GT-kartan ja suunnon marssikompassin avulla, tommosia 200-300 kilsan reissuja
kaikkiaan. Ei niitä kaikkien pikkusaarten nimiä tarvitse tietää perille
päästäkseen. Itse asiassa GT on melojan kannalta varsin pätevä kun siinä on
yleensä mökitkin merkitty niin tietää olla tunkematta mihinkään
mökkikeskitysleiriin telttaa pystyttämään. Etäisyyksien mittailuun kartalta olen
käytellyt puutikkua, johon olen veistellyt pykäliä tasakilometrien kohdille.
Olen sittemmin investoinut muutaman kympin Pellinki-Porkkala
vesiretkeilykarttaan, muovipohjaisena siitä saa aikaiseksi sadeviitankin ;-).
Jukka
Jaakko Mäkikylä
>
> Jaakko Mäkikylä <jaakko....@meridian-x.fi> wrote in message
> news:395A2486...@meridian-x.fi...
> > Purjeveneilijät inhoavat jopa toisiaan: jokainen haluaisi olla yksin
> > omassa laiturissaan. Pahimmassa tapauksessa samankokoinen (hintainen)
> > naapuri hyväksytään.
>
>
> Kyllä tämä on tiedetty mutta oli hauska saada se oikein purjeilijan itsensä
> kirjoittamana.
>
> Tosin epäilen, ettei sitä "samanhintaista" hyväksytä, eiköhän juuri se ko.
> ihmistyyppiä eniten v*tuta? Soutuvenemiehelle voi nyökkäillä jo
> hyväksyvästi... ja ehkäpä moikata.
>
> Ja se kilpapurjehdustausta, hehheh. Siitä on tainnut jäädä enemmän haittaa
> kuin hyötyä?
>
> /Joni
On Joni oikeassa: kun tarpeeksi monta kesää istuu paatin laidalla, niin
vähemmästäkin lakka veri aivoissa kiertämästä ja vittumaisuus senkun
tiivistyy.
Tuo hinta oli lipsahdus: jos vaan on keittäjät mukana, niin se ainoa
oikea kriteeri on pituus.
Pekka Leinonen
Mutta tokihan kaikki itseään kunnioittavat veneilijät osaavat suorittaa
moisen muunnoksen päässään???
-P-
-
Pekka Leinonen
En tosin noin nopevasti.
Pari kertaa ihan körötellessäni väylän ulkopuolella on mennyt hiukan
lähempää ohi isompi ja nopea vene ja silloin olo on tuntunut Mikiltä
merihädässä. Eli keulan edestä leikattu ~10 m:n päästä vauhdilla. Reitti ei
olisi vaatinut niin läheltä ajoa. Kai joku tuntee olonsa vahvemmaksi, kun
saa pikkupurkkeja keinutella. Yleensä ajattelen ohittaessani, että jos itse
olisin tuo toinen vene...
-P-
Benkku wrote in message ...
>Väistämisestä sen verran että minä ainakin tietoisesti väistän (oikeastaan
>suunnittelen reittini uusiksi) jo ennenkuin on pakko väistää jotakuta
>väistämisvelvollista. Tämän tarpeen aiheuttaa veneen pieni koko ja nopeus
>(cruisailunopeus n. 40 solmua). >Benkku
>
>> >
>> >
>>
>> --
>> Timo Liusvaara
>> timo.li...@kupari.fi
>
>
Benkku
toteuttaa sitä omaa kuspäisyyttään kun toisilla.
Mulle vaan jyrkkä kahtiajako käytetyn välineen mukaan vähän tökkii. Nyt
vieläkin kun porukka rupes puhumaan melomisestakin. Eli aina kun käyn
melomassa mun pitäis pitää sitä toista minääni joka huristelee
moottoriveneellä täytenä huligaanina ja luonnonpilaajana ja kahvimukin
läikyttelijänä- ja sitten taas käänteisesti jne jne - tulee vähän skitso
olo.
Terv
Benkku
PS. ja oikein iso :-)
Pekka Leinonen <kari-pekk...@nokia.com> wrote in message
news:R1I65.5657$oL4.1...@news2.nokia.com...
sarla
Lauri Tarkkonen kirjoitti viestissä
<8jf5k5$9nk$1...@kruuna.Helsinki.FI>...
>Meriteiden säännöt muuten edellyttävät, että "etuajo-oikeutettu"
>säilyttää kurssinsa ja nopeutensa, jotta toinen voisi ennakoida
>kun on ilmeistä, että toinen ei väistä voi oikeudet omaava väistää.
- Eli minä olen ilmeisesti sitten jatkuvaa hämmennystä aiheuttava
kuriton tuolla vesillä, kun periaatteessa väistän aina ja kaikkia, kun
ne on kuitenkin siellä vain ja ainoastaan ajaakseen mun päälle...
tosin liikun pienellä ja kohtuu nopealla moottoriammeella, joten kai
voin lukea itseni yleisväistövelvolliseksi...
Marko
Heikki Malkki
>> Myrsky ei myöskään pääse yllättämään, vaikka yrittäisi,
>> päinvastoin kuin vene.
>
>Missä mahdoit itse olla laivurikursseilla ? Puhuttiinkohan siellä mitään
>muun liikenteen tarkkailemisesta ... ai niin mutta ne mittarit ja köydet
>.. ihan unohdin.
Toki siellä puhuttiin, mutta kuinkas väistät kolmen solmun
vauhdilla liikkuvalla purjeveneellä 20 solmun nopeudella vierestä
pyyhkäisevää bensanhävittäjää? Myrskyn tulo on tiedossa
vähintään tunteja etukäteen, joten aikaa suojaan hakeutumiseen
on yleensä riittävästi myös hitaammalla kulkuneuvolla.
>Jospa nyt edelleen avaisit silmäsi... puhe ei tietenkään ollut siitä
>tuleeko kortti vai ei vaan siitä että mitä se auttaa. Ajetaanhan teilläkin
>kolareita vaikka on kuinka kortti...
Ajettaisiin vielä paljon enemmän, jos sääntöjä ja kortteja ei
olisi. Villakoiran ydin onkin siinä, että veneilyajokortilla
vesiliikenteen onnettomuuksien määrä on helposti ja halvalla
vähennettävissä. Yksikään onnettomuus enempää vesillä kuin
maanteilläkään ei ole tarpeen, kaikki ovat liikaa.
>Uskon edelleen että tässäkin asiassa on enemmän kyse asenteesta kun
>taidoista - ja muuten laivurikurssit eivät välttämättä kohota todellisia
>ajotaitoja mitenkään. Saattaa olla että tapahtuu jopa taitojen
>huononemista, kun ollaan niin potraa poikaa kurssin jälkeen - kyllähän minä
>nyt tiedän kumpi väistää, puhuttiinhan tästä kurssilla...
Juuri niin, asenteista on kysymys, mutta niihin ei voi vaikuttaa
kuin koulutuksella, säännöillä, rajoituksilla ja rangaistuksilla.
Valitettavasti. Vapaaehtoisuus ei riitä enää liikenteen vesillä
jatkuvasti kasvaessa, niin ikävää kuin se onkin.
>Näitä valitettavasti on. Mutta useimmissa tapauksissa olisi auttanut jos
>kumpikin olisi noudattanut meriteiden sääntöjä. Osa törmäyksistä kuitenkin
>johtuu siitä että toinen pitää loppuun asti kiinni kurssistaan -
>riippumatta siitä onko "etuajo-oikeutettu" - kaikkihan ovat
>väistämisvelvollisia.
Meriteiden sääntöjen mukaan väistettävän pitääkin pitää
kiinni kurssistaan, jotta ei hämäisi väistäjää. Siinä ei hitaalla
veneellä jää enää kovin paljon aikaa ja mahdollisuuksia väistää,
jos nopeampi väistämisvelvollinen on kaikesta huolimatta
tulossa väkisin päälle.
Tarkoitin viittauksella meripelastajien kertomuksiin myös näitä
tänäkin juhannuksena valitettavan yleisiin tapauksiin, joissa
pelastuksen syynä olivat konerikot, polttoaineen loppumiset ja
puuttuvat kartat ja muut suunnistusvälineet. Ne kertovat varsin
karulla tavalla huviveneilijöiden asenteista sekää omaa että
muiden turvallisuutta kohtaan. Samaa tietysti kertoo myös
ruorijuoppouden yleistyminen. Molemmat johtuvat suurelta
osalta huviveneilyn yleisestä kasvusta, jonka vuoksi vesillä
on entistä enemmän sellaisia, joiden ei pitäisi siellä olla.
Heikki Malkki
Jussi
Laivat voidaan korvata purjelaivoilla
Puuskittaiset tuuletkin voidaan kieltää, käytetään mieluummin tasatuulia,
jottei
kahvihetkesi häiriinny.
Myös asenteet, moottorivene vastaan purjevene pitäisi hylätä.
Samanlaisia moukkia löytyy molemmista ryhmistä.
Jonkinlainen veneajokortti olisi varmasti tarpeellinen, jotta liikenne
sujuisi.
Olen ajanut sekä purjeveneellä, että moottoriveneellä enkä ymmärrä mikä
ongelma on ohittamissa, ohittaessani purjevenettä jätän tilaa aina
mahdollisimman paljon.
Hyvin usein vannoutuneet purjehtijat ajavat keskellä väylää moottorilla ja
kun moottorivene lähestyy
tekevät he jonkin fiksun ennalta arvaamattoman käännöksen niin että
moottoriveneen on pakko tehdä
suunnanmuutos. Mielestäni tärkeä asia ohituksen helpottamiseksi on noudattaa
omaa ajolinjaansa
eikä kiemurrella edestakaisin, tällöin myös moottorivene pystyy jättämään
riittävän tilan veneiden väliin.
Heikki Malkki <heikki...@EI.MAINOKSIA.symecon.inet.fi> kirjoitti
viestissä:g4n65.201$oQ....@read2.inet.fi...
> Benkku kirjoitti viestissä ...
>
> >Loistavia asenteita- tosi merikarhuja liikenteessä itkemässä että meri on
> >epätasainen- läikkyy jopa kahvit purjehtiessa.
>
> Moottoriveneiden ja laivojen aiheuttamat aallot ovat haitallisuudessa
> omaa luokkaansa sekä luonnon että muiden veneilijöiden kannalta.
> Saman kaltaisia yksittäisiä aaltoja saattaa esiintyä myrskyllä,
> mutta ei silloinkaan sarjassa, kuten on laita veneiden ja laivojen
> aaltojen. Missään tapauksessa sellaisia aaltoja ei luonnon
> toimesta esiinny sellaisella säällä, jolloin purjeveneessä istutaan
> avotilassa nauttimassa rauhallisesta kahvihetkestä.
>
> Laivojen aalloista ei ahtailla väylillä ole yleensä suurta haittaa muille
> veneilijöille, koska ne ajavat silloin niin paljon alle runkonopeutensa,
> että syntyvät aallot ovat loivia. (Nekin aallot kyllä kyntävät meren
> pohjaa myöten ja etenevät kauas, joten luonnolle aiheutuu
> melkoista haittaa.) Laivat on lisäksi helppo havaita hyvissä ajoin
> ja ryystää kahvimuki tyhjäksi sekä väistää sivummalle. Sen sijaan
> moottoriveneiden aallot pääsevät yllättämään valitettavan usein
> kokeneenkin veneilijän ja valitettavan usein syy on yllättäjässä.
>
> Pulmaan olisi löydettävä ratkaisuja, muuten purjeveneiden kansille
> alkaa tosiaan ilmestyä sinkoja, tykkejä, linkoja ja muuta aseistusta.
> (Ei, kahvin juonnin lopettaminen purjeveneessä ei ole ratkaisu. :)
> Ensimmäinen ja pikimiten toteutettava ratkaisu olisi ajokortti
> moottoriveneiden kuljettajille. Toinen helposti toteutettava ratkaisu
> olisi nopeusrajoitukset ja aallonmuodostuskielto ahtaille ja
> vilkkaasti liikennöidyille väylille. Nopeusrajoituksia väylillä on jo
> käytössä, mutta niitä ei näköjään valvota. Valvojia kyllä riittäisi,
> poliiseilla ei yleisestä miehistö- ja rahapulasta huolimatta näytä
> olevan pulaa enempää vapaaehtoisista venepoliiseista kuin
> veneiden polttoaineestakaan.
>
> Tasapuolisuuden vuoksi ajokortti lienee välttämätön myös
> purjeveneilijöille, mutta varsin suuri osa purjeveneilijöistä on jo
> suorittanut saaristo- tai rannikkolaivuritutkinnon. Loput ovat
> muuten vain kokeneita vesillä liikkujia, joten heillekään
> ajokorttitutkinto tuskin olisi ongelma.
>
> Hitaammin toteutettava, mutta välttämätön ratkaisu on
> yksinkertaistaa väistämissäännöt sellaisiksi, että jokainen
> veneilijä voi ne ymmärtää. Esimerkiksi purjeet ylhäällä moottorilla
> liikkuvan purjeveneen kärkikartiomerkki on täysin tuntematon
> lähes kaikille moottoriveneilijöille. Ne moottoriveneilijät, jotka
> ylipäätään osaavat väistämissääntöjä, väistävät em. purjevenettä
> siten, kuin se liikkuisi purjeilla. Samassa tilanteessa purjeveneilijä
> puolestaan väistää siten, kuin ajaisi moottorilla, kuten säännöt
> määräävät. Pakollinen ajokortti moottoriveneilijöille auttaisi tähän
> pulmaan, mutta ei poistaisi väistämisääntöjen tarpeetonta
> monimutkaisuutta.
>
> Liikenteen väylillä edelleen kasvaessa on tulevaisuudessa pakko
> ottaa käyttöön kaistat väylillä. Valitettavasti se tietäisi myös
> luovimiskieltoa purjeveille kapeilla väylillä. Suurin osa purjehtijoista
> näyttää tosin jo vapaaehtoisesti käyttäytyvän näin, joten kielto ei
> koskisi kovin suurta joukkoa.
>
> Tehokkain ratkaisu olisi tietysti terveet asenteet veneilijöille,
> mutta ihmiskunnan kusipäisyyden tietäen valitettavasti mahdoton.
> Tähän mennessä mikään muukaan käyttäytymispulma ei ole
> ratkennut kuin säännöin, rajoituksin, sanktioin ja pakkokeinoin,
> joten miksi tämä olisi poikkeus?
>
> Heikki Malkki
>
>
>
Benkku
kun vielä suoritin venekorjauksia mulle tuli vastaan 2 tapausta. (toisen
korjasin, toisesta kertoi kolleega) . Kummatkin caset oli tosi lieviä ja
kaiken lisäksi purkkareita (ne kilpapurjehtijat you know) . Lisäksi Intissä
tupakaveri kertoi ajaneensa HT-venellä toisen moottoriveneen päälle kun
kanavan jälkeen peräkanaa liukuun nostettaessa etummaisesta veneestä loppui
bensat.
Karilleajoja yms sitten kylläkin riitti ihan kyllästymiseen asti erityisesti
silloin kun vesi oli pitkän aikaa 60-70 cm alle normaalin, ja näissäkin
purkkarit oli kyllä ihan hyvin edustettuina (tosin niissä vauriot jäi
myöskin useiten aika pieniksi)
Terv
Benkku
Heikki Malkki <heikki...@EI.MAINOKSIA.symecon.inet.fi> wrote in message
news:sWL65.369$h62....@read2.inet.fi...
Pekka Leinonen
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Hyvin usein vannoutuneet purjehtijat ajavat keskellä väylää moottorilla ja
> kun moottorivene lähestyy
> tekevät he jonkin fiksun ennalta arvaamattoman käännöksen niin että
> moottoriveneen on pakko tehdä
> suunnanmuutos.
Ei kai? Eihän purjeveneellä ole aihetta kiemurrella, jos kerran käy
moottorilla (ja maston etupuolelle olisi tälläöin nostettava musta
kolmio, vaan kuinka moni sen tekee?)
Dag Stenberg
Benkku
joukkoon jotka touhuavat jotain ja keskittyvät johonkin ihan muuhun- taas
mun mielestä ei mitenkään välinekohtanen ilmiö.
Olen kyllä itsekin aiheuttanut ihmetystä asiakkaan venettä kuljetettaessa
(Targa 96) . Kiireen vuoksi (ja vajaan miehistön, edellinen yö oli kulunut
rattosasti venettä laitellessa) oli pakko ajaa koneella ja matka eteni
hieman heikosti, Paraisten portin kohdalla huomasin kompassissa jotain
outoa. Se heilui vähän sinne tänne ja hetken kuluttua tajusin että
käytännössä nukuin silmät auki. Sain gastin huudettua hereille ja
vaihdettiin ruorimiestä niin päästiin ihan turvallisesti perille Hankoon
siitä aikaisemmin mainitsemani Nauticat 52:sen hyvistä yrityksistä
huolimatta)
Terv
Benkku
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> wrote in message
news:8jhs2s$m7r$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Heikki Malkki
>Puuskittaiset tuuletkin voidaan kieltää, käytetään mieluummin tasatuulia,
>jottei kahvihetkesi häiriinny.
Eipä ole kahvihetki vielä koskaan tuulen takia häiriintynyt.
>Olen ajanut sekä purjeveneellä, että moottoriveneellä enkä ymmärrä mikä
>ongelma on ohittamissa, ohittaessani purjevenettä jätän tilaa aina
>mahdollisimman paljon.
Oikein teet, mutta valitettavan monelle moottorivenelijälle
hitaamman veneen ohittaminen näyttää olevan ongelma.
Heikki Malkki
Heikki Malkki
>Kuinka yleisiä kahden veneen väliset törmäykset oikeastaan on? Ennen vanhaan
Varsin harvinaisia, onneksi. Tosin vahingot voivat sitten olla
raato-luokkaa, kuten viime päivinä olemme lehdistä saaneet
lukea.
Nyt on kuitenkin ollut pääasiassa puhe ohittelun aiheuttamasta
aallokosta ja siitä aiheutuvista haitoista.
Heikki Malkki
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> Jostain syystä, ne jotka ovat kiinnostuneet neuvoista eivät yleenäs ole
> niiden tarpeessa. Ne jotka niitä tarvitsisivat eivät ole yleensä
> kiinnostuneita.
Varmasti totta. Te purjehtiat ette vain aina ota huomioon sitä tosiseikkaa,
että useimmat moottoriveneilijät "kärsivät" noista samoista veneilijöistä,
joten "samassa veneessä" ollaan. Kuitenkin tuo Teidän (ei kaikkien) selkeä
jako, että on vain hyviä purjeveneilijöitä ja huonoja moottoriveneilijöitä
on omiaan pahentamaan tilannetta.
Mitäs siitä nyt, jos kahvi läikkyy? Pitkääkö sitä olla niin tiukkapipo.
Kyllä se kaffee minunkin kupissa silloin tällöin läikkyy, enkä silti polta
hihojani siitä.
-- PP alias pankaa pakoputket edes veden alle....
Pasi Pouri
Heikki Malkki wrote:
> Ensimmäinen ja pikimiten toteutettava ratkaisu olisi ajokortti
> moottoriveneiden kuljettajille. Toinen helposti toteutettava ratkaisu
> olisi nopeusrajoitukset ja aallonmuodostuskielto ahtaille ja
> vilkkaasti liikennöidyille väylille.
Aikamoista yleistämistämistä
- moottoriveneilijä = aina paha
- purjeveneilijä = aina hyvä
Pidemmän päälle ei tarvitsekkaan sitten ihmetellä, miksi kahvi
läikkyy. Ei, ei minun toimesta, mutta jonkuin kenen itsetunto
on huono. Varsinkin nuo sinko yms. jutut alkaa jo menemään överiksi.
>
> Tasapuolisuuden vuoksi ajokortti lienee välttämätön myös
> purjeveneilijöille, mutta varsin suuri osa purjeveneilijöistä on jo
> suorittanut saaristo- tai rannikkolaivuritutkinnon. Loput ovat
> muuten vain kokeneita vesillä liikkujia, joten heillekään
> ajokorttitutkinto tuskin olisi ongelma.
Kyllä monella moottoriveneilijälläkin nuo tutkinnot ovat (joilla
ei taas ole mitään tekemistä tämän aiheen kannalta). Lisäksi
monella moottoriveneilijällä on muuten vain paljon kokemusta.
Eli lue edellinen kappaleeni uudestaan.
> Hitaammin toteutettava, mutta välttämätön ratkaisu on
> yksinkertaistaa väistämissäännöt sellaisiksi, että jokainen
> veneilijä voi ne ymmärtää. Esimerkiksi purjeet ylhäällä moottorilla
> liikkuvan purjeveneen kärkikartiomerkki on täysin tuntematon
> lähes kaikille moottoriveneilijöille.
Tuntuu merkkien anto olevan joskus tuntematon käsite
purjehtijallekin, joka liikkuu purjeet lepattaen 6 solmun
nopeudella koneella. On meitä
> Ne moottoriveneilijät, jotka
> ylipäätään osaavat väistämissääntöjä, väistävät em. purjevenettä
> siten, kuin se liikkuisi purjeilla. Samassa tilanteessa purjeveneilijä
> puolestaan väistää siten, kuin ajaisi moottorilla, kuten säännöt
> määräävät.
Olen myös tavannut usein tilanteita, joissa purjehtija ei
muuta väistämistapojaan kyseisessä tilanteessa.
> Pakollinen ajokortti moottoriveneilijöille auttaisi tähän
> pulmaan, mutta ei poistaisi väistämisääntöjen tarpeetonta
> monimutkaisuutta.
Niin. Sama vika purjehtijoille.
> Tehokkain ratkaisu olisi tietysti terveet asenteet veneilijöille,
Tästä olen täysin samaa mieltä. Eli unohdetaanko singot yms.?
> Tähän mennessä mikään muukaan käyttäytymispulma ei ole
> ratkennut kuin säännöin, rajoituksin, sanktioin ja pakkokeinoin,
> joten miksi tämä olisi poikkeus?
>
Niin kai se sitten on.
-- PP
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> In <395CFF9E...@poista.nokia.com> Pasi Pouri <pasi....@poista.nokia.com> writes:
>
> >Lauri Tarkkonen wrote:
>
> >> Jostain syystä, ne jotka ovat kiinnostuneet neuvoista eivät yleenäs ole
> >> niiden tarpeessa. Ne jotka niitä tarvitsisivat eivät ole yleensä
> >> kiinnostuneita.
>
> >Varmasti totta. Te purjehtiat ette vain aina ota huomioon sitä tosiseikkaa,
> >että useimmat moottoriveneilijät "kärsivät" noista samoista veneilijöistä,
> >joten "samassa veneessä" ollaan. Kuitenkin tuo Teidän (ei kaikkien) selkeä
> >jako, että on vain hyviä purjeveneilijöitä ja huonoja moottoriveneilijöitä
> >on omiaan pahentamaan tilannetta.
>
> Jos olet vaivautunut seuraamaan tätä palstaa, niin olen useamman kerran
> todennut, että minua ärsyttävät huonosti käyttäytyvät veneilijät, olipa
> heillä sitten masto tai ei, jako ei ole kohdallani moottoriveneilijät
> versus purjehtijat.
Olen seurannut. Olen havainnut. Olen myös havainnut hieman
muutakin.
> Kuitenkin voisit kiinnittää huomiota siihen, että
> purjeveneilijä pystyy hyvin harvoin sellaisiin suorituksiin, mihin
> moottoriveneilijät pystyvät ihan rutiininomaisesti, edes kauheasti
> itseään ja venettään vaivaamatta.
Olet oikeassa.
> Purjeveneellä on varsin vaikea
> kiivetä toisen veneen sitloodan yli ja tehdä siellä istuvista jauhe-
> lihaa, jopa vesiskootterilla tuntuu saavan hengen melojasta tai
> soutajasta.
Juu, tähän juuri triggasinkin. Eli muistan kun taannoin syytit
kaikkia moottoriveneilijöitä tappajiksi... Eli siksi tämä kirjoitukseni
tästä älä yleistä.
Luin lopunkin tekstin, mutta en kommontoi. Tulee muuten väittelyä ;-)
Sieltäkin vain hieman paistaa aseenteellisuutesi.
Öitä vaan sinnekin
-- PP alias moottorilla, purjeella, ja uidenkin
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>> Jostain syystä, ne jotka ovat kiinnostuneet neuvoista eivät yleenäs ole
>> niiden tarpeessa. Ne jotka niitä tarvitsisivat eivät ole yleensä
>> kiinnostuneita.
>Varmasti totta. Te purjehtiat ette vain aina ota huomioon sitä tosiseikkaa,
>että useimmat moottoriveneilijät "kärsivät" noista samoista veneilijöistä,
>joten "samassa veneessä" ollaan. Kuitenkin tuo Teidän (ei kaikkien) selkeä
>jako, että on vain hyviä purjeveneilijöitä ja huonoja moottoriveneilijöitä
>on omiaan pahentamaan tilannetta.
Jos olet vaivautunut seuraamaan tätä palstaa, niin olen useamman kerran
todennut, että minua ärsyttävät huonosti käyttäytyvät veneilijät, olipa
heillä sitten masto tai ei, jako ei ole kohdallani moottoriveneilijät
versus purjehtijat. Kuitenkin voisit kiinnittää huomiota siihen, että
purjeveneilijä pystyy hyvin harvoin sellaisiin suorituksiin, mihin
moottoriveneilijät pystyvät ihan rutiininomaisesti, edes kauheasti
itseään ja venettään vaivaamatta.
Purjeveneellä on käytännössä suurinpiirtein mahdotonta saada aikaan
sellaisia aaltoja, joihin jo keskikokoisella moottorilla varustettu
setisenmetrinen moottorivene pystyy. Purjeveneellä on varsin vaikea
kiivetä toisen veneen sitloodan yli ja tehdä siellä istuvista jauhe-
lihaa, jopa vesiskootterilla tuntuu saavan hengen melojasta tai
soutajasta. Purjeveneen vauhti on sen verran vaatimaton, että useim-
mat moottoriveneet pääsevät niitä karkuun ja voivat väistää alta
pois, jos tarve vaatii.
Tämän vuoksi pitäisin kohtuullisena, että ne jotka hallitsevat noita
vaarallisempia laitteita yrittäisivät edes jonkun verran opetella
ja noudataa meriteiden sääntöjä ja hyviä tapoja. Tämä ei tarkoita,
etteikö purjehtijoiden olisi syytä tehdä samoin. Osoittaa ihan koh-
tuullista törttöyttä ajaa koneella purje ylhäällä ilman kolmiota.
Itse säilytän kolmiota keulan ankkurboksissa, josta saan sen nopeasti
paikalleen kun käyn laskemassa keulapurjeen moottoroidessani iso
ylhäällä. On kyllä syytä huomata, että jos lataa moottorilla akkujaan,
mutta vene kulkee purjeella (vaihde vapaalla) ei kolmiota tarvita,
koska vene on purjealus. Moottori on silloin vain varsin huonolla
hyötysuhteella toimiva generaattori.
>Mitäs siitä nyt, jos kahvi läikkyy? Pitkääkö sitä olla niin tiukkapipo.
>Kyllä se kaffee minunkin kupissa silloin tällöin läikkyy, enkä silti polta
>hihojani siitä.
Et ole ymmärtänyt tämän lauseen pointtia. Kyse ei ollut kahvin läikky-
misestä, vaan siitä, että kuumista nesteistä (myös muista keitoksista
kuin kahvista) saa myös ihan kohtuullisia palovammoja. On tapauksia,
joissa (purje)veneilijä on joutunut sairaalahoitoon (moottori)veneen
aiheuttamien aaltojen välillisesti aiheuttamien palovammojen vuoksi.
Olet tietysti tosi mies, jota eivät tuollaiset palovammat haittaa ja
hankit niitä ihan huvin vuoksi. Voin vakuttaa, että usein on kysymys
muustakin kuin tahrasta housuissa.
Vakavain veneen aaltojen aiheuttama vamma on sylilapsen kuolema,
joka sattui kun ohittava (puolustusvoimien) moottorivene halusi
näyttää saaren rantaan ankkroituneelle purjehtijalle, kuinka
kivasti aallot keikuttavat. Juttua käsiteltiin kahdesti raastu-
vassa. Ensin venettä kuljettanut kapiainen sai vapauttavan tuomion,
kun mukana olleet varusmiehet todistivat tarpeellista varovaisuutta
noudatetun ja kun varusmiehet vapautuivat palveluksesta, he todistivat
teon tahalliseksi. Kuljettaja oli hymyillen todennut ennen tapausta,
että katsokaas pojat, nyt näytetään purjehtijoille mitä hevosvoimilla
saa aikaiseksi, painaut kahvat kaakkkon ja kiertänyt niin läheltä
ankkuriköyttä kuin oli uskaltanut.
Lisäksi on muutamia katkenneita raajoja, haavoja yms. Kymmenkunta
vuotta sitten tuotiin Hangon sairaalaan purjehtija, joka oli ollut
valmistelemassa ateriaa satamaan tulossa olevassa veneessä, muu
porukka oli ottamassa purjeita alas, kun ohiajavan veneen aallot
ensin pudottivat viinipullon turkille, johon se särkyi ja sitten
kokki kaatui, kun ei voinut tarttua mihinkään kun oli kattila ja
jotain muuta käsissä. Särkynyt viinipullo viilsi valtimon ranteesta
auki ja muu porukka ei saanut verenvuotoa loppumaan. Onneksi olivat
lähellä Hankoa ja pääsivät siellä terveyskeskukseen. Loukkaantunut
tarvitsi verensiirroon (useita pusseja) ja oli useamman päivän
sairaalassa. Tässäkään veri turkilla ja vaatteissa ei ollut se
kiusallisin seuraus.
Tässä on taas saatu lehdistä lukea kuinka moottoriveneiden väärät
väistöliikkeet aiheuttivat kuoleman. Voisin kuvitella, että noissa
veneissä olevat eivät ole sitä mieltä, että veneliikennesääntöjen
tunteminen on tarpeetonta. Vesiskootterikuski pakeni paikalta
tyrkättyään moottoriveneilijän veteen. Purjeveneellä tuollainen
ei edes onnistuisi. Se pakeneminen meinaan.
Jos moottoriveneiljät katsovat, että heitä syytetään suotta, niin
heidän on syytä muistaa, että monet samanlaiset moottoriveneet
ovat osallisia varsin ikäviin juttuihin, joihin purjeveneellä ei
edes pysty. Jos haluatte parantaa mainettanne, niin seuraavan
kerran kun joku kertoo kuinka urheasti hän on keikuttanut toista
venettä tai kuinka vauhdikkaasti hän pujotteli veneitä täynnä olevan
Barösundin päästä päähän ja näytti kaikille mistä kana kusee, niin
älkää tarjotko hänelle toista kierrosta ja silmät ihailua täynnä
pyydä kertomaan lisää tai ryhdy ylvästelemään omilla uroteoillanne,
vaan todetkaa, että sika mikä sika.
Jos teillä sattuu olemaan mökki rannassa, tai olette parkeeranneet
johonkin rantaan veneellänne viettämään rauhallista iltaa, niin
olisiko parempi naapuri sellainen, jonka lapset purjehtivat rannassa
optimistijollaa vai sellainen, joka on juuri saanut vesiskootterin
tai jonka vanhemmat nostavat veneen takakaiteessa olevan perätuupparin
jollaan ja pistävät tankin täyteen ja sanovat lapsukaiselle: Menehän
vähän pörräämään tuohon naapurin rantaan sillä aikaa isä ja äiti
puuhastelevat vähän muuta? Joskus voisi toivoa, että päästörajoitukset
koskisivat myös melua. Johan moottoripyörille on saatu desibelirajoi-
tukset kuusikymmentäluvulla.
Kun joku yrittää rinnastaa myrskyn aiheuttamia aaltoja moottorivenei-
den aaltoihin, niin hän ei tietenkään ymmärrä sitä, että valistunut
veneilijä voi varautua myrskyn varalle ja varautukin, mutta on paljon
vaikeampi varautua sattumalta paikalle tulevan moottoriveneen varalta.
Kyllä veneilijällä pitää olla oikeus nauttia luonnon rauhasta ja vaik-
kapa juoda kahvia tai sählätä jotain muutta, ilman että on koko ajan
oltava varoillaan, heti moottorin äänen kuuluessa kaikki irtonainen
kiinni ja lapset suojaan.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>> Jos olet vaivautunut seuraamaan tätä palstaa, niin olen useamman
kerran
>> todennut, että minua ärsyttävät huonosti käyttäytyvät veneilijät,
olipa
>> heillä sitten masto tai ei, jako ei ole kohdallani moottoriveneilijät
>> versus purjehtijat.
>Olen seurannut. Olen havainnut. Olen myös havainnut hieman
>muutakin.
>> Kuitenkin voisit kiinnittää huomiota siihen, että
>> purjeveneilijä pystyy hyvin harvoin sellaisiin suorituksiin, mihin
>> moottoriveneilijät pystyvät ihan rutiininomaisesti, edes kauheasti
>> itseään ja venettään vaivaamatta.
>Olet oikeassa.
>> Purjeveneellä on varsin vaikea
>> kiivetä toisen veneen sitloodan yli ja tehdä siellä istuvista jauhe-
>> lihaa, jopa vesiskootterilla tuntuu saavan hengen melojasta tai
>> soutajasta.
>Juu, tähän juuri triggasinkin. Eli muistan kun taannoin syytit
>kaikkia moottoriveneilijöitä tappajiksi... Eli siksi tämä kirjoitukseni
>tästä älä yleistä.
En ole missään syyttänyt kaikkia moottoriveneilijöitä tappajiksi.
Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä, myös tulkinnat ovat
lukijan päässä.
>Luin lopunkin tekstin, mutta en kommontoi. Tulee muuten väittelyä ;-)
>Sieltäkin vain hieman paistaa aseenteellisuutesi.
Satuvat olemaan tositapauksia elävästä elämästä. Ikäviä vahinkoja,
joiden aiheutaminen purjeveneellä on suurinpiirtein mahdotonta.
Koska moottoriveneilijällä on käsissään varsin vaarallinen väline,
ei haittaisi, vaikka hän opettelisi käyttämään sitä säädyllisesti.
Tämä vaatimus tietenkin on asenteellinen, mutta vaadin samaa myös
muilta vesillä liikkujilta.
>Öitä vaan sinnekin
Älä menetä yöuniasi päässäsi vellovien mörköjen vuoksi.
- Lauri Tarkkonen
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> Satuvat olemaan tositapauksia elävästä elämästä. Ikäviä vahinkoja,
> joiden aiheutaminen purjeveneellä on suurinpiirtein mahdotonta.
Olet oikeassa ja olen samaa mieltä. Keittiöveitsikin on
paljon vaarallisempi kuin lusikka, silti ymmärrämme että
veitsi on tarpeellinen ja sen tekee vaaralliseksi vain
käyttäjä. Ja suurin osa käyttäjistä on fiksuja. Emme kuitenkaan
sano, että kaikki ruokailijat ovat tappajia ja heille pitäisi
opettaa veitsen käyttöä.
Mutta onhan nuo purjehtiatkin keskenään toisiaan
kolhineet, jopa henkilövahinkoihin saakka.
> Koska moottoriveneilijällä on käsissään varsin vaarallinen väline,
> ei haittaisi, vaikka hän opettelisi käyttämään sitä säädyllisesti.
Olen samaa mieltä.
-- PP
Tamim
>
> TiLi <timo.li...@kupari.fi> wrote:
> > Ainakin itse kaipaisin neuvoja siitä kuinka läheltä sitten ohitetaan
> > missäkin tapauksessa. Tietenkin ymmärrän ettei moottoriveneellä ole
> > kohteliasta mennä alle kymmenen metrin päästä ohi, mutta minunkin
> > tapauksessa tuntuu siltä että onko ohitusetäisyys 20 vai 100 metriä ei
> > sillä ole merkitystä aaltojen kannalta.
>
> Riippuu moottoriveneestä. Normaalit kalastajamalliset veneet ja kevyet
> perämoottoriveneet eivät aiheuta kovin häiritsevää aallokkoa, ettei sen
> kestäisi jopa 30 m etäisayydeltä.
SNIP
Eikohan Professorin purjevene tosiaan kesta minun neliheppaiseni aallot
jopa kolmenkymmenen metrin etaisyydelta.
Tamim
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>> Satuvat olemaan tositapauksia elävästä elämästä. Ikäviä vahinkoja,
>> joiden aiheutaminen purjeveneellä on suurinpiirtein mahdotonta.
>Olet oikeassa ja olen samaa mieltä. Keittiöveitsikin on
>paljon vaarallisempi kuin lusikka, silti ymmärrämme että
>veitsi on tarpeellinen ja sen tekee vaaralliseksi vain
>käyttäjä. Ja suurin osa käyttäjistä on fiksuja. Emme kuitenkaan
>sano, että kaikki ruokailijat ovat tappajia ja heille pitäisi
>opettaa veitsen käyttöä.
Keittiöveitsessä ja nopeassa moottoriveneessä on sen verran eroa,
että ei juuri kannata rinnastaa niitä. Sairaat yleistykset kaikista
veneilijöistä tappajina ovat omassa päässäsi.
>Mutta onhan nuo purjehtiatkin keskenään toisiaan
>kolhineet, jopa henkilövahinkoihin saakka.
Purjeveneet ovat törmänneet toisiinsa ja purjehduskilpailussa on
tapahtunut tällaisen seurauksena kuolemantapaus, mutta en rinnastaisi
purjehduskilpailussa kahden kilpailevan veneen keskinäistä törmäystä
tapaukseen, jossa moottorivene ajaa purjeveneen yli, kun ei satu
huomaamaan sitä tai tahallaan muodostaa aaltoja, jotka aiheuttavat
vahinkoja lähistöllä olevassa veneessä. Ymmärrän kyllä, että rajoit-
tuneella käsityskyvyllä tätä eroa ei voi havaita tai ymmärtää. Ota
se kuitenkin annettuna, äläkä vaivaa päätäsi sillä sen kummemmin.
- Lauri Tarkkonen
Heikki Malkki
>> Ensimmäinen ja pikimiten toteutettava ratkaisu olisi ajokortti
>> moottoriveneiden kuljettajille. Toinen helposti toteutettava ratkaisu
>> olisi nopeusrajoitukset ja aallonmuodostuskielto ahtaille ja
>> vilkkaasti liikennöidyille väylille.
>
>Aikamoista yleistämistämistä
>- moottoriveneilijä = aina paha
>- purjeveneilijä = aina hyvä
Niin ovat. Mistä lienet keksinyt. Lisää selkokielisiä yleistyksiä
(herkkätuntoisimmat vaivautukoot sen verran, että jättävät
lukematta):
- hitaampi vene ei pääse karkuun nopeampaa
- ohittavan veneen kuuluu väistää, ei ohitettavan
- useimmat moottoriveneet ovat nopeampia kuin useimmat
purjeveneet
- useimmat moottoriveneet tekevät suuremmat aallot kuin
useimmat purjeveneet
- useimmat ihmiset eivät ole pahoja
- liian monet ihmiset ovat kusipäitä
- kusipää purjeveneilijä ei voi aiheuttaa kovin suurta tuhoa
vaikka haluaisi
- kusipää moottoriveneilijä aiheuttaa ruumiita ja muuta tuhoa
vaikka ei haluaisi
- moottoriveneitä on paljon enemmän kuin purjeveneitä
>Pidemmän päälle ei tarvitsekkaan sitten ihmetellä, miksi kahvi
>läikkyy. Ei, ei minun toimesta, mutta jonkuin kenen itsetunto
>on huono. Varsinkin nuo sinko yms. jutut alkaa jo menemään överiksi.
Totta. Linko on paljon helpompi hankkia kuin sinko. Sen
voi jopa tarvittessa tehdä itse. Jalkajousikin voisi riittää,
ja senkin hankkiminen on paljon helpompaa kuin singon.
>Kyllä monella moottoriveneilijälläkin nuo tutkinnot ovat (joilla
>ei taas ole mitään tekemistä tämän aiheen kannalta). Lisäksi
>monella moottoriveneilijällä on muuten vain paljon kokemusta.
Liian monella ei ole.
>> Tehokkain ratkaisu olisi tietysti terveet asenteet veneilijöille,
>
>Tästä olen täysin samaa mieltä. Eli unohdetaanko singot yms.?
Miten vaan. Uskoakseni lingot ja kivet riittävä.
Heikki Malkki
Pasi Pouri
Vielä veneilijän ajokortista. En usko sen ratkaisevan näitä täällä
käsiteltyjä ongelmia. Onha siitä esimerkkinä tieliikenne. Vaikka
siellä on ajokortti ollut pakollinen vuosikymmeniä, ei sielläkään
noudateta sääntöjä ja kohteliaisuutta, saati oteta toisia huomioon.
Tai ainakaan osa ei näin tee. Miten se osa sitten käyttäytyisi
paremmin vesillä.
Suuressa joukossa on aina osa kusipäitä. Joten turha yleistys
että se loppujoukkokin on kusipäitä on väärin tehty. Vai ovatko
kaikki ihmiset kusipäitä - myös sinä ja minä?
-- PP
Kippari
Niinpä niin....aikoinaan ajokortiksi riitti autoliikkeessa tehty ajokoe.
Mutta kun käytäntö rupesikin menemään sellaiseksi että joka kuskilla oli oma
pullo ja alettiin kilpailla kuka ajaisi kovimpaa kovimmassa kännissä, auton
korjausta ei maksettu pelkällä rahalla vaan koko korjaamon väen piti saada
täyskänni auton omistajan johdolla ja kustannuksella - kas kummaa: jo
30-luvulla tulikin ammattiajokortti eikä mennyt kauaakaan kun tuli jo
yksityinenkin.
Ihan samaan tässä veneilypuolella näyttäisi kehitys kulkevan......eli: ei
mitään uutta auringon alla!
Eikä se korttikaan mitään takaa: tässä taannoin kuulin sellaisen tapauksen
että muuan taksimies menetti korttinsa niin rankasti että joutui käymään
autokoulun uudelleen - 20 vuotta ammatiksi ajettuaan! Ja miten kävi: joutui
ajamaan kolminkertaiset määrät ajoja ja viisi ajokoetta ennenkuin meni läpi;
ja syy: "kuka hullu ajaa muualla kuin keskikaistalla - sivulla survoutuu
jalkoihin!" tai " hitot noista merkeistä - ne on vasta-alkajia varten!"
Mitäs luulette katsastusinsinöörin pitävän tuollaisista elkeistä? Eli: jos
se veneilyajokortti joskus tulee - en oikein usko että se vaikuttaa kovin
kauheita aikoja parantavasti, koska suomalaiset luupäät ovat suomalaisia
luupäitä!
Kippari
sarla
Heikki Malkki kirjoitti viestissä ...
>- hitaampi vene ei pääse karkuun nopeampaa
- Tämä ei ole täysin absoluuttinen totuus, mutta aika liki.
>- useimmat moottoriveneet ovat nopeampia kuin useimmat
>purjeveneet
- Ainakin pläkällä.
>- liian monet ihmiset ovat kusipäitä
- Arviointikysymys, yleensä arvio kyllä molemminpuolinen, eli
molemmat pitää toisiaan tasapuolisesti kuspäinä, miten vaan ratkaista,
kumpi on oikeassa? Yleensä jos pidät jotakuta kuspäänä, pitää hänkin
sinua.
>- kusipää purjeveneilijä ei voi aiheuttaa kovin suurta tuhoa
>vaikka haluaisi
- Enemmän kuin valtaosa moottoriveneilijöistä keskimäärin, koska
keskiarvopursilla on enemmän massaa kuin keskiarvomoottoriveneellä.
>- kusipää moottoriveneilijä aiheuttaa ruumiita ja muuta tuhoa
>vaikka ei haluaisi
- Valtaosa isommista moottoriveneistä on uppoumanopeudella
liikkuvia, apukone-pursi kykenee täysin samaan tuhoon koska vain.
>- moottoriveneitä on paljon enemmän kuin purjeveneitä
- Toki, koska isolla osalla moottoriveneistä on jokin
hyötykäyttötarkoitus toisin kuin pursilla, jotka ovat tuolla vain
omimassa vesiväyliä ja kukkoilemassa, heh, meni jyrkäks, menköön.
>>tutkinnot, kokemus
>Liian monella ei ole.
- Tähän voisi todeta, ainakin kalastavan näkökulmasta, että moni
purjehtija liikkuu vesillä ilman aivoja ja kuvittelee koko merialueen
vain hänelle varatuksi, niin ei mielestäni tarvitse paljoa ihmetellä
jos purjehtijan kaffet hieman läikkyy, kun on pari purtta ensin ajanut
liki liputettuihin plaanareihin(ohittaessaan uistelualusta), sitten
joku vielä vie plaanarit selkänaruineen mennessään ja niin edelleen,
niin johan rupeaa äkisti kaikki purjehtijat vaikuttamaan kunnon
kusipäiltä, joita voi hieman rankaistakkin tilaisuuden tullen.
Itse liikun pääasiassa pienellä moottoriveneellä, enkä
henkilökohtaisesti omaa juurikaan antipatioita mitään veneluokkaa
kohtaan, skiglaankin joskus, en omaa uisteluvenettä, mutta olen ollut
muunmuassa tilanteessa, jossa purkkari ajoi ulkona valtion vesillä
meidät kiinni, vei liputetun sivuplaanarin mennessään, selkänaruineen
siimoineen päivineen, teki kohta U-käännön ja tuli takaisin riehumaan,
että hänen lokinsa lakkasi toimimasta, kun siellä oli meidän
sivuplaanarin naru, että me kusipäät saisimme kyllä maksaa hänen
lokin-propellin korjauksen... meillä oli jotenkin eri näkemys siitä,
kuka oli se kusipää ja kuka oikeestaan korvausvelvollinen. Paikalle
soitetut poliisit antoivat sille purjehtijalle huomautuksen
varomattomuudesta vesillä ja kertoi, että jos haluamme korvauksia
plaanarinaruistamme ja uistimista, on mewillä perusteet haastaa häiskä
oikeuteen. Saime kuitenkin plaanarin takaisin venepoliisien
avustuksella, oli sen skiglun kyljellä, eikä se ollut edes huomannut
riippaa vielä, joten tappiomme jäi pariin uistimeen ja selkänaruun,
joten emme käräjöimään lähteneet.
Vastatoteamuksena Heikin asenteeseen voisi todeta, että jokainen
pursi on turhaan vesillä, siis vain ja ainoastaan huviksi, eli voisi
purkkaristitkin huomioida sen, että joku voi olla vesillä kulkeakseen
joko pisteestä a, pisteeseen b tai kalastuksen takia, eikä vain
ollakseen skiglaamassa, purjehtiat kuitenkin on se joukko, joka on
turhaan vesillä.
Marko
(mahdollisesti kusipää ja huono ihminen, mutta sitä aivan ylpeänä
ja häpeämättä)
Lauri Tarkkonen
>Vielä veneilijän ajokortista. En usko sen ratkaisevan näitä täällä
>käsiteltyjä ongelmia. Onha siitä esimerkkinä tieliikenne. Vaikka
>siellä on ajokortti ollut pakollinen vuosikymmeniä, ei sielläkään
>noudateta sääntöjä ja kohteliaisuutta, saati oteta toisia huomioon.
>Tai ainakaan osa ei näin tee. Miten se osa sitten käyttäytyisi
>paremmin vesillä.
Logiikkasi ei päde alkuunkaan. Sillä et tiedä kuinka paljon enemmän
onnettomuuksia tieliikenne aiheuttaisi ilman ajokorttivaatimuksia.
Et kai väitä, että onnettomuudet vähenevät, jos ajokorttivaatimus
poistetaan? Kenties niitä pitäisi vielä kiristää?
Belgia oli viimeinen Euroopan maa, jossa ajokortti määrättiin pakol-
liseksi. Sen liikenneonnettomuustilastot olivat varsin karmeita
naapureihin nähden ja belgialainen auto oli liikenteessä kuin
yleinen varoitusmerkki.
>Suuressa joukossa on aina osa kusipäitä. Joten turha yleistys
>että se loppujoukkokin on kusipäitä on väärin tehty. Vai ovatko
>kaikki ihmiset kusipäitä - myös sinä ja minä?
Kusipääkin joka tietää säännöt on vähemmän vaarallinen kuin kusipää
joka ei niitä tunne.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Heikki Malkki kirjoitti viestissä ...
>>- hitaampi vene ei pääse karkuun nopeampaa
>- Tämä ei ole täysin absoluuttinen totuus, mutta aika liki.
Olen kuullut moottoriveneestä, joka ajoi purjeveneen alle.
Moottoriveneen nopeus noin. 20 solmua ja purjeveneen nopeus noin 4
solmua. Moottoiveneilijä oli sitä mieltä, että hänen veneen oli
liian hidas kun ei ehtinyt purjeveneen keulan edestä.
>>- kusipää purjeveneilijä ei voi aiheuttaa kovin suurta tuhoa
>>vaikka haluaisi
>- Enemmän kuin valtaosa moottoriveneilijöistä keskimäärin, koska
>keskiarvopursilla on enemmän massaa kuin keskiarvomoottoriveneellä.
Kyse ei kuitenkaan ole yksinomaan massasta, vaan törmäyksen impakti
olisi kai arvioitava massan ja nopeuden neliön tulona, tässä yli
20 solmua paineneleva moottorivene usein voittaa painavammankin
purjeveneen.
>>- kusipää moottoriveneilijä aiheuttaa ruumiita ja muuta tuhoa
>>vaikka ei haluaisi
>- Valtaosa isommista moottoriveneistä on uppoumanopeudella
>liikkuvia, apukone-pursi kykenee täysin samaan tuhoon koska vain.
Missähän tuo isomman raja kulkeen. Tuntuu siltä, että jos raja
kulkee jossain puolentoista tonnin painon paikkeilla niin yhä
useampi uusi vene on plaanaava tai vähintään puoliplaanaava, jolla
nopeusaluetta venytetään huomattavasti yli sen, mitä purjeveneet
tavallisesti liikkuvat. Vaikka jotkut purjehtijat mielellään kehuvat
toistakymmentä solmun huippunopeuksillaan, niin niitä näkee lähinnä
surffaustilanteissa (siis köliveneillä).
>>- moottoriveneitä on paljon enemmän kuin purjeveneitä
>- Toki, koska isolla osalla moottoriveneistä on jokin
>hyötykäyttötarkoitus toisin kuin pursilla, jotka ovat tuolla vain
>omimassa vesiväyliä ja kukkoilemassa, heh, meni jyrkäks, menköön.
Tuo hyötykäyttö on kovin suhteellinen käsite. Ei mielestäni ole
suurta eroa, jos joku viettää kesälomaansa purjevenessä tai joku
ajaa moottoriveneellä mökilleen. Molemmat ovat "hyviajoa".
>>>tutkinnot, kokemus
>>Liian monella ei ole.
>- Tähän voisi todeta, ainakin kalastavan näkökulmasta, että moni
>purjehtija liikkuu vesillä ilman aivoja ja kuvittelee koko merialueen
>vain hänelle varatuksi, niin ei mielestäni tarvitse paljoa ihmetellä
>jos purjehtijan kaffet hieman läikkyy, kun on pari purtta ensin ajanut
>liki liputettuihin plaanareihin(ohittaessaan uistelualusta), sitten
>joku vielä vie plaanarit selkänaruineen mennessään ja niin edelleen,
>niin johan rupeaa äkisti kaikki purjehtijat vaikuttamaan kunnon
>kusipäiltä, joita voi hieman rankaistakkin tilaisuuden tullen.
Olisi tietysti hyvä jos rankaisu kohdistuu niihin, jotka sotkivat
siimasi ja häiritsevät kalastustasi. Muuten kuinka moni kalastaja
liputtaa plaanarit?
Yleensä manöveerauskyvyn rajoituksesta tai muusta väistämisvelvolli-
suuden aiheuttavasta esteestä kuten kalastuksesta ilmoitetaan päivä-
merkeillä, aivan vastaavasti kuin moottorilla vedättä purjehtija on
velvollinen ilmoittamaan kärki alas olevalla kolmiolla olevansa
väistövelvollinen tai ankkurissa oleva alus pallolla olevansa liikun-
takyvytön. Troolareilla olen nähnyt korit tai kaksi vastakkain olevaa
karttiota, mutta uistelijoilla en muista sellaisia nähneeni. Mistä
toinen veneilijä tietää jonkun siimojen olevan vedessä ennen kuin
näkee ne?
> Itse liikun pääasiassa pienellä moottoriveneellä, enkä
>henkilökohtaisesti omaa juurikaan antipatioita mitään veneluokkaa
>kohtaan, skiglaankin joskus, en omaa uisteluvenettä, mutta olen ollut
>muunmuassa tilanteessa, jossa purkkari ajoi ulkona valtion vesillä
>meidät kiinni, vei liputetun sivuplaanarin mennessään, selkänaruineen
>siimoineen päivineen, teki kohta U-käännön ja tuli takaisin riehumaan,
>että hänen lokinsa lakkasi toimimasta, kun siellä oli meidän
>sivuplaanarin naru, että me kusipäät saisimme kyllä maksaa hänen
>lokin-propellin korjauksen... meillä oli jotenkin eri näkemys siitä,
>kuka oli se kusipää ja kuka oikeestaan korvausvelvollinen.
On vaikea kuvitella muun kuin VDO:n mekaanisen login tai vastaavan
omaavan sellaista properllia, johon saisi siiman tarttumaan. Todella
harvinainen tapahtuma, että olisit törmännyt sellaiseen, joka vielä
olisi kyllin tyhmä ...
>Paikalle soitetut poliisit antoivat sille purjehtijalle huomautuksen
>varomattomuudesta vesillä ja kertoi, että jos haluamme korvauksia
>plaanarinaruistamme ja uistimista, on mewillä perusteet haastaa häiskä
>oikeuteen. Saime kuitenkin plaanarin takaisin venepoliisien
>avustuksella, oli sen skiglun kyljellä, eikä se ollut edes huomannut
>riippaa vielä, joten tappiomme jäi pariin uistimeen ja selkänaruun,
>joten emme käräjöimään lähteneet.
En ole vielä vetänyt uistinta perässäni kovinkaan monta kertaa, mutta
melkein joka kerran olen ollut huolissani kun joku moottorivene tunkee
niin lähelle, että pelkään sen sotkevan siimani. On tietysti kohtuutonta
vaatia, että moottoriveneilijä voisi arvata purjeveneen vetävän siimaa
perässään.
> Vastatoteamuksena Heikin asenteeseen voisi todeta, että jokainen
>pursi on turhaan vesillä, siis vain ja ainoastaan huviksi, eli voisi
>purkkaristitkin huomioida sen, että joku voi olla vesillä kulkeakseen
>joko pisteestä a, pisteeseen b tai kalastuksen takia, eikä vain
>ollakseen skiglaamassa, purjehtiat kuitenkin on se joukko, joka on
>turhaan vesillä.
Miksi purjehtijan syy kulkea pisteestä a pisteeseen b ei voi olla
yhtä laillinen kuin moottorivenelijän. Jos menemme jonkun moottori-
veneilijän kanssa samalla mökille samoille syntymäpäiville, niin
mikä tekee moottoriveneen matkasta tarpeellisemman kuin minun mat-
kastani purjeveneellä?
Olen kuullut ja tunnenkin joitakin kalastajia, jotka kilpailevat
siitä kuinka suuria kaloja saavat, päästävät kalan punnituksen
jälkeen takaisin veteen. En oikein osaa nähdä tätä kauhean jalona
perheen elannon tavoitteluna. Ymmärrän kyllä kalan pyytämisen elin-
tarvikkeeksi, mutta en oikein vain jännityksen vuoksi. En ainakaan
kykene näkemään tätä jollain tavalla jalompana tai paremmin perus-
teltuna toimintana kuin purjehdusta.
Useimmissa tapauksissa purjehtija käyttää liikkumiseensä uusiutuvia
luonnonvaroja ja vähemmän fossiilisia polttoaineita kuin moottori-
venelijä, joten ympäristön kannalta hänen huvinsa saattaa olla jopa
halvempaa kuin moottoriveneilijän.
- Lauri Tarkkonen
avicom
sarla <sar...@kolumbus.fi> wrote in message
news:8jocb4$dq1$3...@news.kolumbus.fi.
> Vastatoteamuksena Heikin asenteeseen voisi todeta, että jokainen
> pursi on turhaan vesillä, siis vain ja ainoastaan huviksi, eli voisi
> purkkaristitkin huomioida sen, että joku voi olla vesillä kulkeakseen
> joko pisteestä a, pisteeseen b tai kalastuksen takia, eikä vain
> ollakseen skiglaamassa, purjehtiat kuitenkin on se joukko, joka on
> turhaan vesillä.
HETKINEN...?!
Mistä ihmeestä SINÄ tiedät missä tarkoituksessa MINÄ käytän eri
kulkuneuvoja?
- Liikun rullaluistimilla useimmat työmatkat ja kauppareissut. Hupia vai
hyöty... (vai molemmat - ja mitä pahaa siinä on)?
- Liikun silloin tällöin (ekologisella) purjeveneellä työmatkoja(!)
kesäasunnolta (piste a, jossa olen huviksi ja hyödyksi)
kaupunkiin (piste b, jossa on rautatieasema).
- Voin ajaa huvikseni moottoriveneellä muumimaahan lapsenlapseni kanssa;
siitä voi kuitekin olla hänelle ja hänen kehityksensä kannalta suurta
hyötyä.
- Mistään hinnasta en suostu hiihtämään - ja jos olisi pakko, se ei
varmasti olisi hupia! Paitsi katselijoille.
- (Oma) auto on niin turha kapistus (paitsi taksinkuljettajalle), että aina
kun ajan sillä, niin se on pelkkää (kallista)hupia!
- Olen kasvissyöjä ja minusta kalastus on pelkää hupia (jos nyt
(ammatikseenkin) murhaaminen katsotaan huviksi)
- Lennän työmatkoja pienkoneella, mutta voin mennä huvikseni Finnairilla
Lontooseen. Onko Finnair pelkkä hupifirma?
- Bensähävittäjällä, iloisessa 0.9 promillen nousuhumalassa, kurvailu
purkkarin ympärillä on varmaan sekin huvia JOLLEKULLE.
jne. jne.....
Miten määrittelet huvin ja hyödyn?
- Jos istun päivän purjeveneessä, lepään ja kerään voimia (ajatus)työhöni
seuraavaa viikkoa varten, niin onko se huvia vai hyötyä?
- Jos teen sen moottoriveneessä, onko tilanne toinen?
- Kun kaksituhatta ihmistä matkustaa Siljan tai Vikingin
(dieselMOOTTORIlaivalla) Suomen, Ruotsin ja Tallinan väliä, tanssii, juo ja
oksentaa,
onko se hupia, hyötyä vai henkistä sairautta? (ne loput 500 matkustavat
siellä työnsä takia).
Työpaikan nämä alukset tarjoavat HUOMATTAVASTI useammalle kuin on
ammatikseen kalastavia (Ammattikalastajia (merellä) on noin 2800)
- Jos (ja tämä on vain hypoteesi) veisin ihmisiä ammatikseni
purjehdusretkille nauttimaan meri-ilmasta tai olisin purjehduksen opettaja,
olisiko sellaien toiminta hyötyä vai hupia (minun, asiakkaitteni ja muun
yhteiskunnan kannalta tarkasteltuna)
-Onko jalkapallokentät purettava ja rakennettava niiden nyt varaamalle
alueelle perämoottoritehtaita, koska jalkapallo ON hupia ja perämoottorit
hyödyllisiä?
Jääkiekkohalleille tämän, muuten, voisi minun mielestäni aivan hyvin
tehdä;-)
Niissä voisi alkaa vaikkapa hyödyllisiä jääkelkkoja, joissa on purje!
Jääkiekkoilijat voisivat sitten luistella merien ja järvien jäällä talvisin,
kun siellä ei voi käydä hyökkäyssotaa moottoriveneillä. Merelle heitä
mahtuisi oiken paljon tönimään ja lyömään toisiaan. Se olisi kivaa!
By the way: ovatkohan muuten nämä häiriköivät moottoriveneilijät (en siis
tarkoita sivistyneesti ja ystävällisesti käyttäytyvää enemmistöä) ja
jääkiekkokansa samaa porukkaa? Taitavat olla; ehkä osa on
jalkapallohuligaaneja.
No, se siitä - takaisin SINUUN:
Kerrotko - kun minua niin kiinnostaa tämä erikoinen "selvännäkijän lahja",
joka Sinulla on - mitä muita asioita Sinä tiedät noin varmasti toisista
ihmisistä ja heidän tavoistaan?
Terveisin,
Jorma
arsk
ole oikeastaan aika hölmöä että ei varautuisi vesillä ja veneessä ollessaan mihinkään
yllättävään? Vähintäänkin kulussa ollessaan ja myös ankkurissa kulkuväylien lähellä.
Idioottimaisten ohitusten lisäksi voi kohdalle osua uppotukki, verkko tai jopa
kivi...sukellusvene, kontti, norppa, hirvi, tzunami.... Piripintaiset soppakattilat,
kahvimukit, avonaiset pullot, veitset pöydällä lattialla jokeltelevan 2 vuotiaan päänpällä
jne. vaikuttavat ikävyyksien kerjäämiseltä.
Useita kertoja on pidetty pöydällä olevista eniten vahinkoa kaatuessaan aikaansaavista
tavaroista kiinni satamassa esim. yhteysaluksen tai muun ison aluksen tullessa tai
lähtiessä, eikä vielä ole päässyt kertaakaan yllättämään, vaikkakaan varsinaisesta keinunnan
aikaansaamasta nautinnosta ei voi puhua. Ja muut mahdollisesti vahinkoa itselleen tai
ympäristölleen kaatuessaan tai pudotessaan aiheuttavat tavarat joita ei yllätysten tullessa
saa kerättyä käsiinsä tai ei viitsi, on sijoitettu tukevasti paikoilleen...aina.
Olishan se kivaa jos saisi aina niin halutessaan ja kaikkialla olla rauhassa ja miten
haluaa, mutta kun niin ei ole.
-a-
Vene on aina epätukeva alusta, taloa kuivalla maalla voi pitää useimmiten tukevana alustana.
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> In <395F4D83...@poista.nokia.com> Pasi Pouri <pasi....@poista.nokia.com> writes:
>
> >Vielä veneilijän ajokortista. En usko sen ratkaisevan näitä täällä
> >käsiteltyjä ongelmia. Onha siitä esimerkkinä tieliikenne. Vaikka
> >siellä on ajokortti ollut pakollinen vuosikymmeniä, ei sielläkään
> >noudateta sääntöjä ja kohteliaisuutta, saati oteta toisia huomioon.
> >Tai ainakaan osa ei näin tee. Miten se osa sitten käyttäytyisi
> >paremmin vesillä.
>
> Logiikkasi ei päde alkuunkaan. Sillä et tiedä kuinka paljon enemmän
> onnettomuuksia tieliikenne aiheuttaisi ilman ajokorttivaatimuksia.
Kyllä se pätee, koska mittarina voidaan pitää muitakin kuin vain
onnettomuuksia.
> Et kai väitä, että onnettomuudet vähenevät, jos ajokorttivaatimus
> poistetaan? Kenties niitä pitäisi vielä kiristää?
En väitä. Ks. edellinen.
> Belgia oli viimeinen Euroopan maa, jossa ajokortti määrättiin pakol-
> liseksi. Sen liikenneonnettomuustilastot olivat varsin karmeita
> naapureihin nähden ja belgialainen auto oli liikenteessä kuin
> yleinen varoitusmerkki.
Itä-naapurissakin on ajokortti pakolinnen. Silti tilastot ovat
synkkiä. Eli kyllä asenteet vaikuttavat enemmän kuin se muovipala.
> >Suuressa joukossa on aina osa kusipäitä. Joten turha yleistys
> >että se loppujoukkokin on kusipäitä on väärin tehty. Vai ovatko
> >kaikki ihmiset kusipäitä - myös sinä ja minä?
>
> Kusipääkin joka tietää säännöt on vähemmän vaarallinen kuin kusipää
> joka ei niitä tunne.
Mutta jos jättää noudattamatta (kuten ne tekevät), niin yhtä vaarallisisa
ne ovat.
No, meillä on mielipide ero, joten se siitä.
-- PP
sarla
avicom kirjoitti viestissä <8jpgah$868$1...@tron.sci.fi>...
>Mistä ihmeestä SINÄ tiedät missä tarkoituksessa MINÄ käytän eri
>kulkuneuvoja?
- Heh, entäs sinä missä minä...
>- Liikun rullaluistimilla useimmat työmatkat ja kauppareissut. Hupia
vai
>hyöty... (vai molemmat - ja mitä pahaa siinä on)?
- Ei muuta, paitsi että rullaskrinnareilla ei pitäisi liikkua
senparemmin liikenteessä, kuin kevyenliikenteen väylillä, ne ovat
muille alueen käyttäjille todellinen riesa. Tunnustaudut siis maissa
pahemmaksi terroristiksi, kuin yhdenkään 'bensahävittäjän' kuski
vesillä, liikkuisit edes sivistyneesti fillarilla.
>- Mistään hinnasta en suostu hiihtämään - ja jos olisi pakko, se ei
>varmasti olisi hupia! Paitsi katselijoille.
- En minäkään skimbaa, tosin en rullaskrinnaakaan.
>- (Oma) auto on niin turha kapistus (paitsi taksinkuljettajalle),
että aina
>kun ajan sillä, niin se on pelkkää (kallista)hupia!
- Minulle, vaikken taksia kuljetakkaan, on oma auto
välttämättömyys, koska työmatkat ja työajat huomioiden se on ainoa
vaihtoehto.
>- Olen kasvissyöjä ja minusta kalastus on pelkää hupia (jos nyt
>(ammatikseenkin) murhaaminen katsotaan huviksi)
- Syytön minä siihen olet, että olet ravinnerajoitteinen.
>Miten määrittelet huvin ja hyödyn?
- Tässä tapauksessa pointti oli lähinnä se, että purkkareita ei
hankita hyötykäyttöön, jollei kilpailua tai omien pattereiden latausta
lasketa hyötykäytöksi, tosin ei tietenkään kaikkia
moottoriveneitäkään.
>-Onko jalkapallokentät purettava ja rakennettava niiden nyt
varaamalle
>alueelle perämoottoritehtaita, koska jalkapallo ON hupia ja
perämoottorit
>hyödyllisiä?
>Jääkiekkohalleille tämän, muuten, voisi minun mielestäni aivan hyvin
>tehdä;-)
- Mun puolesta myös potkupallokentille.
>By the way: ovatkohan muuten nämä häiriköivät moottoriveneilijät (en
siis
>tarkoita sivistyneesti ja ystävällisesti käyttäytyvää enemmistöä) ja
>jääkiekkokansa samaa porukkaa? Taitavat olla; ehkä osa on
>jalkapallohuligaaneja.
- Mistä minä tiedän?
>Kerrotko - kun minua niin kiinnostaa tämä erikoinen "selvännäkijän
lahja",
>joka Sinulla on - mitä muita asioita Sinä tiedät noin varmasti
toisista
>ihmisistä ja heidän tavoistaan?
- Tuskin paljonkaan tiedän ihmisistä, mitä sitten, asenteistasi
päätellen pääsemme toistemme silmissä samaan kastiin sujuvasti,
kysymyksenä voisi tietenkin esittää, kumpi meistä lopuksi kuuluu
siihen ureahattuisiin ja kumpi on oikeassa, vaiko pelkkää ureaa
molemmat? Mä en häiriköi vesillä, mulla on siellä muuta tekemistä,
mutta toisaalta ymmärrän helvetin hyvin miksi eri ryhmien välillä on
närää. Selvänäkemistä ei ole siis hallussa, enkä tiedä kyseisen
hetkistä käyttötarkoitusta ihmisten liikkuessa/ollessa, mutta en usko,
että puhtaaksi kulkuneuvoksi tai muuhun ei kilpailulliseen tai
ajantappotarkoitukseen hankitun yhtään purtta, mutta
moottoriveneitä/soutuveneitä kyllä.
Marko
sarla
Lauri Tarkkonen kirjoitti viestissä
<8jog2m$req$1...@kruuna.Helsinki.FI>...
>Olisi tietysti hyvä jos rankaisu kohdistuu niihin, jotka sotkivat
>siimasi ja häiritsevät kalastustasi. Muuten kuinka moni kalastaja
>liputtaa plaanarit?
- Aivan liian harva liputtaa, totta. Minä en rankaise vesillä
ketään, mutta toisaalta totesin ymmärtäväni niitäkin jotka niin tekee.
>Troolareilla olen nähnyt korit tai kaksi vastakkain olevaa
>karttiota, mutta uistelijoilla en muista sellaisia nähneeni. Mistä
>toinen veneilijä tietää jonkun siimojen olevan vedessä ennen kuin
>näkee ne?
- Meillä oli hetken kartiot käytössä, kunnes rannikkovartiosto
huomautti, ettei vetouistelu oikeuta niitä käyttämään. Kyseisessä
tapauksessa kyseinen purkkari ajoi yli sivukelkan selkänarusta, eli
veneen vierellä kulkee yli metrin mittainen liputettu kelkka, joka on
yhdistettynä veneeseen selkänarulla, jonka kautta siimat on johdettu,
siitä se skiglas yli, jollei moista havaitse, niin tähystyksessä on
vikaa ja kyseinen pursi siis OHITTI MEITÄ, tuli takaa kovenpaa, eli
emme mitenkään olleet häneen nähden väistövelvollisia.
>On vaikea kuvitella muun kuin VDO:n mekaanisen login tai vastaavan
>omaavan sellaista properllia, johon saisi siiman tarttumaan. Todella
>harvinainen tapahtuma, että olisit törmännyt sellaiseen, joka vielä
>olisi kyllin tyhmä ...
- ... ajaakseen yli kelkalla kiristetyustä 2½mm fluorioranssista
selkänarusta, niin voisi luulla, ettei moista tyhmyyttä löydy... kun
kokee, niin näkee.
>En ole vielä vetänyt uistinta perässäni kovinkaan monta kertaa, mutta
>melkein joka kerran olen ollut huolissani kun joku moottorivene
tunkee
>niin lähelle, että pelkään sen sotkevan siimani. On tietysti
kohtuutonta
>vaatia, että moottoriveneilijä voisi arvata purjeveneen vetävän
siimaa
>perässään.
- Yllättävän monikin skiglu vetää uistinta, varsinkin kesällä kuhan
toivossa, ja totta on, ettei iso osa moottoriveneistäkään huomioi
millään lailla moista. Jos tunkee riittävän liki sotkeakseen siimat,
on liian liki... ahtailla väylillähän kukaan ei hinaa uistinta...
>Miksi purjehtijan syy kulkea pisteestä a pisteeseen b ei voi olla
>yhtä laillinen kuin moottorivenelijän. Jos menemme jonkun moottori-
>veneilijän kanssa samalla mökille samoille syntymäpäiville, niin
>mikä tekee moottoriveneen matkasta tarpeellisemman kuin minun mat-
>kastani purjeveneellä?
- Ei mikään, meni ehkä 'hieman' överiks, mutta kuitenkin
moottoriveneitä on hankittuna aivan hyötykäyttöönkin, mikä pursilla on
harvinaisempaa.
>Olen kuullut ja tunnenkin joitakin kalastajia, jotka kilpailevat
>siitä kuinka suuria kaloja saavat, päästävät kalan punnituksen
>jälkeen takaisin veteen. En oikein osaa nähdä tätä kauhean jalona
>perheen elannon tavoitteluna. Ymmärrän kyllä kalan pyytämisen elin-
>tarvikkeeksi, mutta en oikein vain jännityksen vuoksi. En ainakaan
>kykene näkemään tätä jollain tavalla jalompana tai paremmin perus-
>teltuna toimintana kuin purjehdusta.
- Kilpakalastus sitä ei olekkaan, itse en kilpakalasta ja
kilpakalastus menee korneimmaksi joissain järvialueen uistelukisoissa,
joissa pyydetään massiiviset läjät haukia veneeseen, punnitaan kalat,
jaetaan palkinnot ja kipataan hauet roskikseen.
>Useimmissa tapauksissa purjehtija käyttää liikkumiseensä uusiutuvia
>luonnonvaroja ja vähemmän fossiilisia polttoaineita kuin moottori-
>venelijä, joten ympäristön kannalta hänen huvinsa saattaa olla jopa
>halvempaa kuin moottoriveneilijän.
- Saattaapa hyvinkin.
Marko
(en ole pursia/purjehtimista kieltämässä, osa purjehtijoista
voisi vaan miettiä, miksi skismaa on, eikä vain syyttää
koneveneilijöitä)
Jouni Remes
>
> huomautti, ettei vetouistelu oikeuta niitä käyttämään. Kyseisessä
> tapauksessa kyseinen purkkari ajoi yli sivukelkan selkänarusta, eli
> veneen vierellä kulkee yli metrin mittainen liputettu kelkka, joka on
> yhdistettynä veneeseen selkänarulla, jonka kautta siimat on johdettu,
> siitä se skiglas yli, jollei moista havaitse, niin tähystyksessä on
> vikaa ja kyseinen pursi siis OHITTI MEITÄ, tuli takaa kovenpaa, eli
> emme mitenkään olleet häneen nähden väistövelvollisia.
>
Sen verran kysyn, että olitteko väylällä vai "vapaassa vedessä"?
Väylällä tarkoitan tässä nyt kaikkia korttiin merkittyjä linjoja, en
pelkästään ahtaita väyliä. Meinaan, että jos kaveri teki temppunsa
mailin päässä lähimmästä väylä-/reittilinjasta, niin kyseessä oli joko
pelkästään ureakefaalisuus tai huolimaton tähystys, mutta vaikkapa
Santiksen ja Isosaaren välitse kulkevan väylän alueella painopiste on jo
vuorostaan hiukan perustetta olettaa, ettei siellä uiteta siimaa vaikka
tilaa onkin peräti leveästi. Toisaalta, kajakkimeloja tai ympäri
kaatunut vene on suunnilleen samankokoinen havaittava ellei peräti
pienempi ja nekin pitäisi sentään nähdä...
Muuten olen perusaiheesta kanssasi jokseenkin samaa mieltä: kohtuullisen
tasoista järkevyyttä vesillä voi ja tulee edellyttää kaikilta,
alustyypistä riippumatta.
--
Jouni Remes
email: jouni...@pp.inet.fi
GSM: +358 40 5813723
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>> In <395F4D83...@poista.nokia.com> Pasi Pouri <pasi....@poista.nokia.com> writes:
>>
>> >Vielä veneilijän ajokortista. En usko sen ratkaisevan näitä täällä
>> >käsiteltyjä ongelmia. Onha siitä esimerkkinä tieliikenne. Vaikka
>> >siellä on ajokortti ollut pakollinen vuosikymmeniä, ei sielläkään
>> >noudateta sääntöjä ja kohteliaisuutta, saati oteta toisia huomioon.
>> >Tai ainakaan osa ei näin tee. Miten se osa sitten käyttäytyisi
>> >paremmin vesillä.
>>
>> Logiikkasi ei päde alkuunkaan. Sillä et tiedä kuinka paljon enemmän
>> onnettomuuksia tieliikenne aiheuttaisi ilman ajokorttivaatimuksia.
>Kyllä se pätee, koska mittarina voidaan pitää muitakin kuin vain
>onnettomuuksia.
Pidä mittarina mitä hyvänsä, niin oikea tieto sekä liikennesäännöistä,
että liikenteessä olevien laitteiden ominaisuuksista vähentää onnetto-
muuksia ja vaadittu tutkinto lisää tietoa.
>> Et kai väitä, että onnettomuudet vähenevät, jos ajokorttivaatimus
>> poistetaan? Kenties niitä pitäisi vielä kiristää?
>En väitä. Ks. edellinen.
>> Belgia oli viimeinen Euroopan maa, jossa ajokortti määrättiin pakol-
>> liseksi. Sen liikenneonnettomuustilastot olivat varsin karmeita
>> naapureihin nähden ja belgialainen auto oli liikenteessä kuin
>> yleinen varoitusmerkki.
>Itä-naapurissakin on ajokortti pakolinnen. Silti tilastot ovat
>synkkiä. Eli kyllä asenteet vaikuttavat enemmän kuin se muovipala.
Onkohan Sinulla tutkittua tietoa eri tekijöiden vaikutuksesta. En usko,
että olisi vielä olemassa tieteellisesti kelvollista tutkimusta, joka
osoittaa astenteiden vaikuttavan enemmän kuin tiedon. Toisaalta on
kuitenkin varsin paljon näyttöä tiedon vaikutuksesta asenteisiin.
Sinun väitteesi paljastavat varsin paljon luuloa ja varsin vähän
tietoa.
>Mutta jos jättää noudattamatta (kuten ne tekevät), niin yhtä vaarallisisa
>ne ovat.
Jos ei ole tietoa jäävät useimmin noudattamatta kuin jos on. Et kai
kuvittele ihmisten sattumalta noudattavan liikennesääntöjä paremmin
kuin niitä tuntien.
>No, meillä on mielipide ero, joten se siitä.
Ei ainostaan mielipide-ero, vaan myös kohtalaisen suuri tietämisen
ero.
- Lauri Tarkkonen
Jouni Remes
> että puhtaaksi kulkuneuvoksi tai muuhun ei kilpailulliseen tai
> ajantappotarkoitukseen hankitun yhtään purtta, mutta
> moottoriveneitä/soutuveneitä kyllä.
>
Entäs ne vuokrakäytössä olevat tai charter-keikkaa tekevät veneet? Ne
muuten
käyttäytyvät erittäin huolellisesti, ainakin näkemäni perusteella. Eivät
ajele purjeilla vähänkään ahtaissa paikoissa ellei ole selvä avotuuli jne.
(toisin sanoen eivät ota riskiä, että joutuisivat kääntyilemään väylällä).
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> In <39605035...@poista.nokia.com> Pasi Pouri <pasi....@poista.nokia.com> writes:
>
> >Lauri Tarkkonen wrote:
>
> >> In <395F4D83...@poista.nokia.com> Pasi Pouri <pasi....@poista.nokia.com> writes:
> >>
> >> >Vielä veneilijän ajokortista. En usko sen ratkaisevan näitä täällä
> >> >käsiteltyjä ongelmia. Onha siitä esimerkkinä tieliikenne. Vaikka
> >> >siellä on ajokortti ollut pakollinen vuosikymmeniä, ei sielläkään
> >> >noudateta sääntöjä ja kohteliaisuutta, saati oteta toisia huomioon.
> >> >Tai ainakaan osa ei näin tee. Miten se osa sitten käyttäytyisi
> >> >paremmin vesillä.
> >>
> >> Logiikkasi ei päde alkuunkaan. Sillä et tiedä kuinka paljon enemmän
> >> onnettomuuksia tieliikenne aiheuttaisi ilman ajokorttivaatimuksia.
>
> >Kyllä se pätee, koska mittarina voidaan pitää muitakin kuin vain
> >onnettomuuksia.
>
> Pidä mittarina mitä hyvänsä, niin oikea tieto sekä liikennesäännöistä,
> että liikenteessä olevien laitteiden ominaisuuksista vähentää onnetto-
> muuksia ja vaadittu tutkinto lisää tietoa.
En ole muuta väittänytkään. Tietysti tieto säännöistä luo edellytyksen turvallisemmalle
liikkumiselle. On vain eri asia, miten tieto hankitaan. Pakkopullalla, jolloin säännöt
on tehty rikottavaksi, vai oikealla asenteella, jolloin henkilö todella tajuaa miksi
säännöt on tehty ja näin noudattaa niitä.
Jokainen, jolla on oikea asenne varmasti tutustuu veneilyn tärkeimpiin
liiikennesääntöihin.
> >> Et kai väitä, että onnettomuudet vähenevät, jos ajokorttivaatimus
> >> poistetaan? Kenties niitä pitäisi vielä kiristää?
>
> >En väitä. Ks. edellinen.
>
> >> Belgia oli viimeinen Euroopan maa, jossa ajokortti määrättiin pakol-
> >> liseksi. Sen liikenneonnettomuustilastot olivat varsin karmeita
> >> naapureihin nähden ja belgialainen auto oli liikenteessä kuin
> >> yleinen varoitusmerkki.
>
> >Itä-naapurissakin on ajokortti pakolinnen. Silti tilastot ovat
> >synkkiä. Eli kyllä asenteet vaikuttavat enemmän kuin se muovipala.
>
> Onkohan Sinulla tutkittua tietoa eri tekijöiden vaikutuksesta.
Tästä on julkaistu tutkimuksia. Ajajien asenteet ovat pahin syy, ei
tiedon puute.
> En usko,
> että olisi vielä olemassa tieteellisesti kelvollista tutkimusta, joka
> osoittaa astenteiden vaikuttavan enemmän kuin tiedon.
Hhhm. Kyllä tästä on suomalaisen liikenneturvankin tekemiä johtopäätöksiä.
Vaikka ihmisillä on tieto liikennesäännöistä (maantiellä), mutta jos heillä
on väärä asenne, niin he rikkovat niitä. Sama ilmiö on vesilläkin
havaittavissa. Näin se vain on. Tai muuten saisimme lopettaa kaikki
sanktiot sääntöjen noudattamatta jättämisestä.
> Toisaalta on
> kuitenkin varsin paljon näyttöä tiedon vaikutuksesta asenteisiin.
Jonkin verran. Aseneteisiin vaikuttaa enemmän muut seikat kuin
liikennesääntöjen tuntemus.
>
> Sinun väitteesi paljastavat varsin paljon luuloa ja varsin vähän
> tietoa.
Kuten?
>
>
> >Mutta jos jättää noudattamatta (kuten ne tekevät), niin yhtä vaarallisisa
> >ne ovat.
>
> Jos ei ole tietoa jäävät useimmin noudattamatta kuin jos on. Et kai
> kuvittele ihmisten sattumalta noudattavan liikennesääntöjä paremmin
> kuin niitä tuntien.
Jos ihmisellä on oikea asenne veneilyn sääntöihin, hän hankkii tuon tiedon.
Jos hänellä on taas väärä asenne, ei hän noita pakosti syötettyjä sääntöjä
kuitenkaan noudata. Tuo oli tietysti kärjistäen sanottu, joten sen lainaaminen
suoraan ei ole mielekästä.
En ole missään vaiheessa ole ollut venekorttia vastaan, mutta en vain
usko sen korjaavan tilannetta, jossa öykkärit ajavat kuin omistaisiavat
koko meren tai 100 metriä oman veneen ympäristöstä.
>
> >No, meillä on mielipide ero, joten se siitä.
>
> Ei ainostaan mielipide-ero, vaan myös kohtalaisen suuri tietämisen
> ero.
Kuvittelet vain, ja pönkität heikkoa itsetuntoasi.
Asia on loppuun käsitelty.
-- PP
Heikki Malkki
>Useita kertoja on pidetty pöydällä olevista eniten vahinkoa kaatuessaan
aikaansaavista
>tavaroista kiinni satamassa esim. yhteysaluksen tai muun ison aluksen tullessa
tai
>lähtiessä, eikä vielä ole päässyt kertaakaan yllättämään, vaikkakaan
varsinaisesta keinunnan
>aikaansaamasta nautinnosta ei voi puhua. Ja muut mahdollisesti vahinkoa
itselleen tai
>ympäristölleen kaatuessaan tai pudotessaan aiheuttavat tavarat joita ei
yllätysten tullessa
>saa kerättyä käsiinsä tai ei viitsi, on sijoitettu tukevasti paikoilleen...aina.
Käytännössä suurin osa kokeneista veneilijöistä näin tekeekin,
mutta jatkuva varuillaan olo ja pahimpaan varautuminen ei ole
hauskaa. Pikemminkin se muistuttaa sotaa, niin että sinkojen
muistuminen mieleen ei ole mitenkään ihmeellistä. Suurin osa
vesillä liikkujista on siellä pitämässä hauskaa. Jos kaikki
vesillä liikkujat ymmärtäisivät olla kohteliaita ja huomaavaisia
muita kohtaan, ei tarvittaisi sinkoja, linkoja, sääntöjä, lakeja,
määräyksiä, ajokortteja, rangaistuksia ja niin edelleen.
Muutamien mätämunien takia niitä on kuitenkin oltava, muuten
vesillä ei kohta liikkuisi muita kuin näitä samaisia mätämunia.
>Olishan se kivaa jos saisi aina niin halutessaan ja kaikkialla olla rauhassa ja
miten
>haluaa, mutta kun niin ei ole.
Ihmiskunnalla näyttää kuitenkin olevan suurempi hinku rauhaan
kuin sotaan, mutta joskus on sodittava rauhan saamiseksi.
Enkä nyt tarkoita tätä venealueen keskustelua.
Heikki Malkki
Atso Tulosmaa
>Jos vene kulkee esimerkiksi neljää solmua, niin se on noin
>kaksi metriä sekunnissa ja jos putoat veteen, niin en olisi
>hämmästynyt, jos ennen kuin olet orientoitunut pinnalle nous-
>tuasi olisi aikaa kulunut luokkaa 5 - 10 sekuntia, joka tarkoittaa
>että vene on kulkenut 10 - 20 metriä. Jos olet Jani Sievisen luokan
>uimari pistelet varmaan vaatteet päällä 100 metriä minuuttiin, siis
>100 m / 60 s, 1.66667 m/s eli noin 3.2 solmua. Suurin osa meistä
>luultavasti ui alle solmun nopeudella kumisaappaat jalassa ja
>sadepuku fleecekerraston päällä. Siis uimalla tuskin tavoitat
>veneen, jos on vähänkin tuulta.
>
Joskus harrastettiin Banner-runttia 41-jalkasen 1,5 kts liikkuvan veneen
ympäri uiminen pistää hengästyttämään todella paljon. Vaikka uitiin
munasillaan, niin vastusta on huomattavan paljon, mitähän se olisi
normaaleissa suomalaisissa purjehdusvarusteissa pilkkihaalarit yms..
Banner-runtissa joutui kiskomaan itsensä vielä reilusti veneestä ohi, ettei
keula olisi kolkannut puolenvaihdon aikana.
--
Kirjoittelipi Atso
Replyt ryhmään tai tänne atul...@hotmail.com
OH3HVP
sarla
Jouni Remes kirjoitti viestissä
<39608D63...@no-spam.pp.inet.fi>...
>Sen verran kysyn, että olitteko väylällä vai "vapaassa vedessä"?
- Vapaassa vedessä, normaalin kortin ulkorajoilla, lohta
jahtaamassa.
>Väylällä tarkoitan tässä nyt kaikkia korttiin merkittyjä linjoja,
- Ei väylällä uistella, eikä ainakaan plaanareilla.
>mailin päässä lähimmästä väylä-/reittilinjasta, niin kyseessä oli
joko
>pelkästään ureakefaalisuus tai huolimaton tähystys,
- Väittäisimpä lähimmälle väylälle olleen yli mailin...
rantsun/väylien lähistöllä lainerin(siimaan kiinnitettävä
pikkuplaanari) yliajon vielä ymmärtäisi, mutta avomerellä ison
liputetun kaksoikelkan naru on jo huippusuoritus, tuli nimittäin Moran
kanssa melkein hätä, kun rupes selkänarulla targakaarest meitä
kiskomaan.
>Muuten olen perusaiheesta kanssasi jokseenkin samaa mieltä:
kohtuullisen
>tasoista järkevyyttä vesillä voi ja tulee edellyttää kaikilta,
>alustyypistä riippumatta.
- Sä unohdit tämän tosielämän konditionaalin, eli tietynasteista
perusjärkevyyttä pitäisi voida odottaa...
Marko
Lauri Tarkkonen
I
>En ole muuta väittänytkään. Tietysti tieto säännöistä luo edellytyksen
>turvallisemmalle liikkumiselle. On vain eri asia, miten tieto
hankitaan.
>Pakkopullalla, jolloin säännöt on tehty rikottavaksi, vai oikealla
>asenteella, jolloin henkilö todella tajuaa miksi säännöt on tehty ja
>näin noudattaa niitä.
Höpöp höpö. Väitteesi tarkoittaa sitä, että autokouluun joutuva,
kokee säännöt tehdyn rikottaviksi.
Miten muuten mittaat ja muutat asenteita?
>Jokainen, jolla on oikea asenne varmasti tutustuu veneilyn tärkeimpiin
>liiikennesääntöihin.
Mihin tämä perustuu?
>> Onkohan Sinulla tutkittua tietoa eri tekijöiden vaikutuksesta.
>Tästä on julkaistu tutkimuksia. Ajajien asenteet ovat pahin syy, ei
>tiedon puute.
Voisit tietenkin referoida hieman tarkemmin jos näin on. Oletko tullut
ajatelleeksi, että tiedon puute ei ole liikenteessä ongelma, koska
meillä on pakollinen liikennekoulutus ja ajokorttivaatimus. Siis vielä
kerran, ellei meillä olisi pakollista liikennekoulutusta, niin tiedon
puute olisi varmasti vielä suurempi tekijä ja onnettomuuksissa liikkui-
simme venäläisellä tasolla.
Kun väität, että ajajien asenteet ovat pahin syy, niin miten on todis-
tettu, että asenteet vaikuttavat voimakkaammin kuin tietämättömyys?
Millä asteikoilla näitä on mitattu, jotta olisivat yhteismitallisia?
Kuinka luotettavia ovat mittarit?
>> En usko, että olisi vielä olemassa tieteellisesti kelvollista
>> tutkimusta, joka osoittaa astenteiden vaikuttavan enemmän kuin
>> tiedon.
>Hhhm. Kyllä tästä on suomalaisen liikenneturvankin tekemiä
>johtopäätöksiä.
Monia väitteitä on esitetty, mutta varsin vähän tutkimuksia, joissa
olisi kyetty osoitamaan asenteet tietämättömyyttä tärkeämmäksi onnetto-
muuksiin vaikuttavista tekijöistä. Asenteet ja tieto ovat huonosti
yhteismitallisia.
>Vaikka ihmisillä on tieto liikennesäännöistä (maantiellä), mutta jos
>heillä on väärä asenne, niin he rikkovat niitä.
Sinulla on varmaan keino asenteiden muuttamiseen?
>Sama ilmiö on vesilläkin havaittavissa. Näin se vain on.
Pystytkö toisesta veneestä katsomalla tai peräti rannasta näkemään,
tapahtuiko rikkomus tietämättömyydestä tai väärästä asenteesta?
>Tai muuten saisimme lopettaa kaikki sanktiot sääntöjen noudattamatta
>jättämisestä.
Miten sanktioiden lopettaminen tähän liittyy?
>> Toisaalta on kuitenkin varsin paljon näyttöä tiedon vaikutuksesta
>> asenteisiin.
>Jonkin verran. Aseneteisiin vaikuttaa enemmän muut seikat kuin
>liikennesääntöjen tuntemus.
Ei autokoulussakaan opeteta yksinomaan liikennemerkkejä, vaan nykyään
siellä opetetaan paljon muutakin. Kyllä veneilykortin edellyttämässä
koulutuksessa voidaan harjoittaa myös asennekasvatusta. En kuitenkaan
tiedä muuta keinoa vaikuttaa ihmisten asenteisiin kuin tiedon tason
parantaminen, jotta toiminta nojaisi muuhunkin kuin asenteisiin.
>> Sinun väitteesi paljastavat varsin paljon luuloa ja varsin vähän
>> tietoa.
>Kuten?
Kyvyttömyys ymmärtää jo saavutetun tiedon tason merkitys tieliikenteen
turvallisuuteen. Kuvitelma asenteiden ja tiedon mittaamisen ja niiden
vaikutuksen osoitamisesta. Asia on hieman komplisoidumpi kuin
luuletkaan.
>Jos ihmisellä on oikea asenne veneilyn sääntöihin, hän hankkii tuon
tiedon.
>Jos hänellä on taas väärä asenne, ei hän noita pakosti syötettyjä
sääntöjä
>kuitenkaan noudata. Tuo oli tietysti kärjistäen sanottu, joten sen
>lainaaminen suoraan ei ole mielekästä.
Siis tiedät itsekin puhuvasi potaskaa.
>En ole missään vaiheessa ole ollut venekorttia vastaan, mutta en vain
>usko sen korjaavan tilannetta, jossa öykkärit ajavat kuin omistaisiavat
>koko meren tai 100 metriä oman veneen ympäristöstä.
Ei venekortti yksinomaan korjaa asioita. Valitettavasti tarvitaan myös
jonkunlainen kontrolli ja kohtuulliset sanktiot. Esimerkiksi Saksassa
sakottavat varsin reilusti jos ajaa moottorilla purje ylhäällä ilman
kolmiota. Jos öykkäreiltä pistetään kortti kuivumaan ja vene kettingillä
kiinni laituriin ja kuva lehteen, niin se varmaan rauhoittaisi kummasti.
>> Ei ainostaan mielipide-ero, vaan myös kohtalaisen suuri tietämisen
>> ero.
>Kuvittelet vain, ja pönkität heikkoa itsetuntoasi.
Itsetunnossani ei ole mitään vikaa, en ymmärrä miten se pönkittyisi
inttämällä jonkun tietämättömän kanssa.
>Asia on loppuun käsitelty.
Sinä päätät sen osaltasi, et minun puolestani.
- Lauri Tarkkonen
Justin Case
> ajatelleeksi, että tiedon puute ei ole liikenteessä ongelma, koska
> meillä on pakollinen liikennekoulutus ja ajokorttivaatimus. Siis vielä
> kerran, ellei meillä olisi pakollista liikennekoulutusta, niin tiedon
> puute olisi varmasti vielä suurempi tekijä ja onnettomuuksissa liikkui-
> simme venäläisellä tasolla.
Eikös Venäjällä ole ajokorttipakkoa?
--JCase
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> In <3960A2AE...@poista.nokia.com> Pasi Pouri <pasi....@poista.nokia.com> writes:
Lyhyesti, jospas lukisit kirjoitukeni uudestaan ajatuksella, niin saat
vastauksen kaikkiin esittämiisi kysymyksiin. Tee se, kyllä ne asiat
siellä on. Ja älä lue rivien välistä noin paljon.
-- PP