Eksymätaulukko
avicom
a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -käyrä),
b) moniko veneiljä on sellaisen tehnyt
c) ja miten
Pantuani merkille (keväällä hankkimalla) veneellä purjehtiessani huomattavan
virheen kompassin näyttämässä,
päätin mitata virheen (=tehdä eksymätaulukon).
Kysyin satamassa muutamilta vastaantulevilta (sekä muutamalta tuttavalta
veneilijältä) missä he ovat käyneet
eksymätaulukon tekemässä (siis jotain "valmista rataa" tai muita merkkejä,
ettei tarvitsisi ruutia uudelleen keksiä).
Vastaukset TODELLA hämmästyttivät:
osa ei todellakaan tiennyt mikä on eksymä(!); osa tiesi, mutta sanoi ettei
juuri kompassia muutenkaan katsele.
Kenelläkään heistä ei (katsastetussa) veneessään sellaista ollut!
No, omani kävin tekemässä airistolla olevan parin "reittisuoran",
suuntimakompassin ja GPS:n (joka muuten OIKEIN KÄYTETTYNÄ sopii avuksi
tähänkin tarkoitukseen) avulla.
Mitenkäs muut ovat homman ratkaisseet?
....kiinnostuneena kyselee Jorma
KK
avicom <avi...@avicom-group.com> wrote in message
news:8nts8c$64$1...@tron.sci.fi...
> No, omani kävin tekemässä airistolla olevan parin "reittisuoran",
> suuntimakompassin ja GPS:n (joka muuten OIKEIN KÄYTETTYNÄ sopii avuksi
> tähänkin tarkoitukseen) avulla.
Voisit varmaankin kertoa, miten se oikein käytettynä tehdään :-) Minulla on
käsitys, että jos on tuulista, aallokkoa tai molempi, niin gepsillä syntyy
helposti eksyntätaulukko eksymätaulukon sijaan. Gps kun ei kai näytä keulan
suuntaa, vaan kulkusuunnan.
- KK
nur...@nic.fi
> Kiinnostaisi tietää
> a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -
käyrä),
> b) moniko veneiljä on sellaisen tehnyt
> c) ja miten
Gallup luontoisena vastauksena: En ole tehnyt ja kompassi muutenkin
makaa kajuutan hyllyllä =). Yleensä käytän GPS:ää kompassina..
Matti Raustia
: Kiinnostaisi tietää
: a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -käyrä),
: c) ja miten
Ei ole tehty, koska ei ole katsottu tarpeelliseksi lasikuitupurkkarissa.
Kompassin lukematarkkuus kun on 5 asteen luokkaa, ja kokeet eri suuntaisia
linjoja ajettaessa ovat todistaneet, ettei eksymällä ole merkittävää
vaikutusta.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
avicom
KK <kek...@hotmail.com> wrote in message
news:<8ntsvt$2gb$1...@nntp.teliafi.net>...
>
> Voisit varmaankin kertoa, miten se oikein käytettynä tehdään :-) Minulla
on
> käsitys, että jos on tuulista, aallokkoa tai molempi, niin gepsillä syntyy
> helposti eksyntätaulukko eksymätaulukon sijaan. Gps kun ei kai näytä
keulan
> suuntaa, vaan kulkusuunnan.
Niinpä niin, arvasin kyllä että maininta GPS:stä aiheuttaa tämän tyyppisiä
kommenttejä - hymiöllä ja/tai ilman;-) - sen sijan, että tulisi vastauksia
kysymykseen.
En nyt pysty päättämään kahdesta vaihtoehtoisesta vastauksesta, joten annan
molemmat:
a) lyhyt:
jos ei tiedä miten GPS:ää voi käyttää "oikein" (tässä tai missään muussakaan
tarkoituksessa), niin sitä ei pidä käyttää.
b) pitkä:
lista olisi pitkä, mutta tässä muutama ajatus - ihan herätteeksi puolittain
toimiville aivoille:
- jos on tuulista, jonka tietää aiheuttavan virhettä, niin ei pidä käyttää
GPS:ää
- jos on lisäksi liian suurta aallokkoa ei taida kyllä kannattaa tehdä
eksymätaulukkoa ollenkaan - jos siitä tarkan haluaa.
- ajamalla sama reitti vastakkaisiin suuntiin voi päätellä monia hauskoja
asioita - jos osaa.
- jos kuitenkin pääsee tapahtumaan sellainen virhe, että kompassi alkaa
näyttää keulan suunnan sijasta kulkusuuntaa, niin se on loppujen lopuksi
helvetin hyvä juttu, sillä sumussa ja pitkällä avomeriosuudella minua
kiinnostaakin eniten se, mihin olen menossa kuin se minne keula näyttää;
hymiö, hymiö, hymiö...;-)
No, vähän vakavammin puhuen GPS:ää käytettäessä on todellakin syytä muistaa
erinäisiä asioita:
GPS toteaa sijaintinsa nopimmillaan sekunnin välein (jollain tarkkuudella;
peräkkäisten näytteiden virhe on pääosin muutaman metrin sisällä toisiinsa
nähden) ja laskee niiden perusteella mm. suuntaa ja nopeutta usean
näytteen "keskiarvona". Tästä seuraa mm. että näytössä on aina muutaman
sekunnin viive.
Se tosiasia, että GPS "mittaa" kuljettua suuntaa (eikä sitä, minne keula,
perä, nenä, sormi, masto, tai muu uloke osoittaa) tekee muuten mahdolliseksi
eri syista aiheutuneen "sorron" määrän mittaamisen. Sen jälkeen onkin taas
helpompi tehdä (tarkkaa) eksymätaulukkoa.
Nyt tässä saivartelun keskellä on hyvä muistaa, että "tavallisella"
venekompassilla ja keskivertokelillä ajettaessa parin - kolmen asteen
tarkkuuteen pääseminen on jo ihan hyvä suoritus, kun taas eksymä voi olla
helposti reilusti yli kymmenen astetta.
Niinpä jos veneessä ei ole eksymätaulukkoa, niin parempi on tehdä sellainen
vaikka GPS:n avulla kuin olla ilman - jos ei nyt ihan kylkimyyryssä tuulen
takia tarvitse sitä tehdä.
Parikymmentä erisuuntaista, parin minuutin kestoista vertailusuunta
riittää - ne kun voi tehdä vaikka matkalla Ne voi sitten syöttää Suorsan
Excel -taulukkon tai piirtää millimetripaperille, jne.
No niin, KK, kerropa nyt vuorostasi sinun menetelmäsi - mieluusti sellainen,
jossa ei synny epätarkkuutta apukompassin virheista (eksymä,
lukematarkkuus), ei mene koko päivä sen tekemiseen ja jossa ei tuuli ja
aallokko häiritse.
t.j
jukka
nur...@nic.fi wrote in message ...
>"avicom" <avi...@avicom-group.com> said:
>
>> Kiinnostaisi tietää
>> a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -
>käyrä),
>> c) ja miten
>
>makaa kajuutan hyllyllä =). Yleensä käytän GPS:ää kompassina..
Eipä ole tosiaan tullut tuota eksymätaulukkoa tehtyä vaikka tarkoitus oli.
Minä luotan myös GPS:sään kun on vielä vara sellainen mukana veneessä.
Moni kritisoi että GPS:ään luotetaan liikaa, mutta onkohan se monilla tuota
uuden tekniikan "pelkoa".
jukka
Jaakko Mäkikylä
>
> Kiinnostaisi tietää
> a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -käyrä),
en tiedä - minä tiedän
> b) moniko veneiljä on sellaisen tehnyt
en tiedä, itse olen tehnyt jokaisessa veneessäni joka kevät. Ennen
elektroniikkaa tarkka kompassi oli miellyttävä kaveri Itämerellä ja
kauempanakin.
> c) ja miten
Yleensä pyörin Helsingissä Tervasaaren kompassintarkistuspoijulla.
Ensin kompensoin kompassin (jos oli tarvis) sitten suunnin pää- ja
väli-ilmansuunnilla eksymän, jonka piirsin millimetriarkille ja panin
arkin lokikirjan väliin. Hyvänä apuna tässä puuhassa oli veneeseeni
asennettu suuntimalevy tähtäimineen.
Hyvä paikka varmistaa eksymäkäyrän oikeellisuus on Porkkalan niemen
kärki. Pienellä alueella on paljon linjoja eri suuntiin.
jos on Nautical Almanac matkassa, voi kompassin tarkistaa helposti mm.
auringon noustessa ja laskiessa.
Kompassi on yllättävän tarkka apuväline, jos vaan siihen luottaa.
Yleensä aallokko ja muu kurvailu kompensoituu ja matka taittuu
yllättävän hyvin muutaman asteen sisään.
Ļaakko ~;-)
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
"Monta asiaa olisin ymmärtänyt ellei niitä olisi minulle selitetty!"
nur...@nic.fi
>
> nur...@nic.fi wrote in message ...
> >"avicom" <avi...@avicom-group.com> said:
> >
> >> Kiinnostaisi tietää
> >> a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -
> >käyrä),
> >> b) moniko veneiljä on sellaisen tehnyt
> >> c) ja miten
> >
> >Gallup luontoisena vastauksena: En ole tehnyt ja kompassi muutenkin
> >makaa kajuutan hyllyllä =). Yleensä käytän GPS:ää kompassina..
>
> Eipä ole tosiaan tullut tuota eksymätaulukkoa tehtyä vaikka tarkoitus
oli.
> Minä luotan myös GPS:sään kun on vielä vara sellainen mukana
veneessä.
> Moni kritisoi että GPS:ään luotetaan liikaa, mutta onkohan se monilla
tuota
> uuden tekniikan "pelkoa".
> jukka
Silloin uuteen tekniikkaan luotetaan liikaa, jos ei ole taitoa pärjätä ilman
ko tekniikkaa. Ja jos on varalla 'perinteiset' laitteet, niin tyhmäähän se
olisi jättää käyttämättä hyväksi uudet innovaatiot..
Tapio Viljava
avicom wrote in message <8nts8c$64$1...@tron.sci.fi>...
>Kiinnostaisi tietää
>a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -käyrä),
>b) moniko veneiljä on sellaisen tehnyt
>c) ja miten
a ja b: en tiedä, C: olen tehnyt ajamalla väyliä edestakaisin. Ei ole niin
helppoa kuin luulisi pitää linja kiinni varsinkin jos taulut ovat takana ja
vene ei pidä helposti suuntaansa. Minun veneessäni potkurin sivuttaisveto
sai aikaan sortumaa, eli vene pyrki linjalta sivuun. Tätä piti kompensoida
"tähtäämällä" vastaavasti linjan pään toiselle puolelle, jolloin taas veneen
keskilinja ei ollut väylän suunnassa. Hyvää filosofiaa tähän en keksinyt.
Tapsa
Pekka Meriläinen
avicom kirjoitti viestissä <8nts8c$64$1...@tron.sci.fi>...
>Kiinnostaisi tietää
>a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -käyrä),
>b) moniko veneiljä on sellaisen tehnyt
>c) ja miten
>Pantuani merkille (keväällä hankkimalla) veneellä purjehtiessani
huomattavan
>virheen kompassin näyttämässä,>
>päätin mitata virheen (=tehdä eksymätaulukon).
Monet kommentoivat eletroniikanihmeistä navigoinnin apuna.
Meillä oli vaihtovene jossa oli rinnakkain Carmin 120 gps ja Kvh Azimuth
1000 sähkökompanssi, pohjoista kohti ajaessa oli kiva katsella kun kumpikin
näytti samaa lukemaa, vaan kun rintamasuunta kääntyi 180ŗ , oli vehkeiden
ero 10ŗ.
Kumpi valehteli, vai kumpikin, jäi uuden omistajan ratkaistavaksi, hänelle
kyllä kerrottiin asia.
Heräs mielessä kysymys, mihin tässä nyt luottaisi, taitaa olla vanhat keinot
parempia kun pussillinen uusia ;-)
Pekka Meriläinen
Hannu Kulokari
"Pekka Meriläinen" <pekk...@sgic.fi> wrote in message
news:39a2...@news.vip.fi...
>
> Monet kommentoivat eletroniikanihmeistä navigoinnin apuna.
> Meillä oli vaihtovene jossa oli rinnakkain Carmin 120 gps ja Kvh Azimuth
> 1000 sähkökompanssi, pohjoista kohti ajaessa oli kiva katsella kun
kumpikin
> ero 10º.
> Kumpi valehteli, vai kumpikin, jäi uuden omistajan ratkaistavaksi, hänelle
> kyllä kerrottiin asia.
> Heräs mielessä kysymys, mihin tässä nyt luottaisi, taitaa olla vanhat
keinot
> parempia kun pussillinen uusia ;-)
Ei kai tuossa mitään ihmettelemistä ole. Eksymä vaikuttaa myös
sähkökompassiin, ja se pitää korjata, kompassin käyttöohjeista ilmenevällä
tavalla.
Heikki Malkki
>Moni kritisoi että GPS:ään luotetaan liikaa, mutta onkohan se monilla tuota
>uuden tekniikan "pelkoa".
Moni meistä ammattinsa tai muun syyn vuoksi uuteen (ja miksei
vanhaankin) tekniikkaan syvällisesti perehtynyt ei luota GPS:ään
kuten ei moneen muuhunkaan uuden tekniikan laitteeseen.
Syynä tuskin kuitenkaan on uuden tekniikan pelko.
Heikki Malkki
Risto
b) Eipä ole tullut tehtyä.
Luotan gepsiin ja avomerellä täysin ilman maamerkkejä tulee liikuttua
harvoin.
Täytyy tunnustaa, että uppelosumussa ilman gepsiä ajaminen kompassin, lokin
ja kellon avulla olis vähän honteloo.
Ai niin, kaiku auttaa kanssa paikantamisessa. Tyyliin "kohta pitäs alkaa
nouseen kohti vitosen matalaa".
c) Jonninlainen näppituntuma kasvaa kompassin ja gepsin eroihin.
Riittää (toivottavasti) hätätapauksissa.
risto
"avicom" <avi...@avicom-group.com> wrote in message
news:8nts8c$64$1...@tron.sci.fi...
jukka
>Meillä oli vaihtovene jossa oli rinnakkain Carmin 120 gps ja Kvh Azimuth
>1000 sähkökompanssi, pohjoista kohti ajaessa oli kiva katsella kun kumpikin
>näytti samaa lukemaa, vaan kun rintamasuunta kääntyi 180º , oli vehkeiden
>ero 10º.
>Kumpi valehteli, vai kumpikin, jäi uuden omistajan ratkaistavaksi, hänelle
>kyllä kerrottiin asia.
>Heräs mielessä kysymys, mihin tässä nyt luottaisi, taitaa olla vanhat
keinot
>parempia kun pussillinen uusia ;-)
>
>
Monille näyttää olevan epäselvää että kompassi, oli se sitten sähköinen tai
ei, näyttää veneen keulasuunnan kun taas GPS näyttää mihin suuntaan
liikutaan mentiinpä sitten vaikka kylki edellä. Itse käytän GPS:n asetuksena
tosisuuntaa jolloin kartalta on helppo katsoa suunnat ja ajaa sitten GPS:
mukaan. Samalla voi sitten katsoa mitä magneettinen kompassi ja autopilotin
sähkökompassi näyttää ko. kulkusuunnalla.
Markus Peuhkuri
> Mitenkäs muut ovat homman ratkaisseet?
Itse olen vasta ratkaissut teoriassa, mutta en nyt kahteen
kesään ole ehtinyt kokeilla. Otetaan A4-arkki, johon on
piirretty asteasteikko
(esim. <URL:http://www.iki.fi/puhuri/src/ps/>). Asemoidaan se
sopivalle levylle, ja keskelle sitten suora tikku. Mietitään,
mihin se saadaan veneessä siten, että se on (lähes) koko ajan
auringossa.
Mennän poijulle, jossa voidaan pyöriä ympäri; tietenkin voihan
sitä ihan olla ajelehtimassa. Tarkistetaan kellonaika,
mieluiten puolen päivän (paikallisen!) aikaan. Aletaan
pyörittää venettä halutulla tarkkuudella esim. 10 asteen
välein kompassista luettuna. Aina jokaisen kohdalla merkataan
varjon kohta asteikolle ja kellonaika. Sitten selvitetään,
missä suunnassa aurinko oli mihinkin aikaa kyseisesä paikassa.
Tästä pitäisi pystyä tuottamaan sitten eksymätaulukko.
Itsellänikin se on jäänyt tekemättä osittain siintä syystä,
että olen vertaillut aikani kuluksi kompassin ja GPS:n antamaa
suuntalukemaa. Enkä ole havainnut kovin suuria heittoja.
Kompassit keskenään tosin antavat poikkeavia arvoja, mutta
siinäkin ero on noin 5 asteen luokkaa maksimissaan.
--
Markus Peuhkuri ! internet: Markus....@hut.fi
SG 207 ! http://www.iki.fi/puhuri/
TKK/Teletekniikan lab. ! puh: (09) 451 2467 fax: (09) 451 2474
PL 3000 02015 TKK ! gsm: 040 5019683
Jari Aunola
Eksymätaulukkoa ei ole tullut tehtyä, en usko että sellaista tulisi luettua.
Kompassi tulisi kuitenkin kompensoida näyttämään suunnilleen oikein, kaverin
veneessä jolla olen purjehtinut paljon, virhe on luokkaa 15 astetta ja se
tuottaa jo tuskaa, muistan kyllä yleensä pitikö se vähentää vai lisätä kartan
lukemiin...
Omassani on kompassi niin lähelle ok että ongelmia ei ole tullut, eli sumussa
voi ajaa väylän sisään, jos merkit on kohtalaisen lähellä toisiaan.
Koska tässä samassa yhteydessä on käsitelty myös GPS:iä niin kommentoinpa
minäkin.
GPS:stä on kokemusta avomeri ja saaristopurjehduksilta noin viiden vuoden
ajalta, ja niistä voi todeta tyyliin "todella hyödyllisiä epäluotettavia
paskoja..."
Esimerkkejä;
Garmin 45; Tee piste ja laita johonkin reittiin. Muuta pisteen koordinaatit
uusiksi. Garmin käyttää silti VANHAA koordinaattia... (Olin ajaa etelästä
väsyneenä tullessa Raahen Terästehtaan läpi...)
Garmin 45; Mene keväällä vesille, laita siellä 45 päälle, käytä, saattaa näyttää
mitä tahansa paikkaa, joskus valitettavasti suhteellisen läheltä, ensimmäisten
tuntien ajan.
Garmin 45 ja Garmin 12; Kuukausi sitten kova ukkosmyrsky keskeltä päältä merellä
ollessa (puoli tuntia). Molemmat gepsukat sekaisin, EI YHTÄÄN virheilmoitusta,
Toinen näytti itä-länsi-suunnassa muutaman mailin pieleen, virhe korjautui vasta
noin 8 tunnin päästä, vaikka initialisoin laitteen... Toinen (12) näytti
kymmeniä maileja pieleen ja kaikista yrityksistä huolimatta piti virheensä vielä
parin vuorokauden kuluttua, nyt en ole testannut. Huolestuttavinta oli että
molemmat toimivat loogisesti (suunta/nopeus/satelliittien määrä 5-8) koko ajan
ja ilmoittaessani sijainniksini muun valtion hakivat itsensä takaisin väärään
paikkaan (n.15min).
Garmin II+; tiputtaa itsensä päältä satunnaisesti, vaikka on patterit sisällä ja
virtakaapeli kiinni.
Avomeripurjehduksessa/sumussa muutama tunti ja muutaman mailin virhe menee ihan
täydestä...
Eli joka jättää kartan, kompassin, login ja visuaalisen navigoinnin treenaamatta
löytää kyllä elämäänsä, ennemmin tai myöhemmin, sisältöä...
Jari
avicom wrote:
> Kiinnostaisi tietää
> a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -käyrä),
> b) moniko veneiljä on sellaisen tehnyt
> c) ja miten
>
> Pantuani merkille (keväällä hankkimalla) veneellä purjehtiessani huomattavan
> virheen kompassin näyttämässä,
> päätin mitata virheen (=tehdä eksymätaulukon).
>
> Kysyin satamassa muutamilta vastaantulevilta (sekä muutamalta tuttavalta
> veneilijältä) missä he ovat käyneet
> eksymätaulukon tekemässä (siis jotain "valmista rataa" tai muita merkkejä,
> ettei tarvitsisi ruutia uudelleen keksiä).
>
> Vastaukset TODELLA hämmästyttivät:
> osa ei todellakaan tiennyt mikä on eksymä(!); osa tiesi, mutta sanoi ettei
> juuri kompassia muutenkaan katsele.
> Kenelläkään heistä ei (katsastetussa) veneessään sellaista ollut!
>
> No, omani kävin tekemässä airistolla olevan parin "reittisuoran",
> suuntimakompassin ja GPS:n (joka muuten OIKEIN KÄYTETTYNÄ sopii avuksi
> tähänkin tarkoitukseen) avulla.
>
> Mitenkäs muut ovat homman ratkaisseet?
>
> ....kiinnostuneena kyselee Jorma
Jaakko Mäkikylä
tunnutte vähättelevän viiden asteen virhettä.
Kilometrin matkalla (kuudella solmulla rusdaan viiden minuutin matka)
menee viiden asteen virheellä vajaat 100 metriä sivuun! Tällä
tarkkudella ei osuisi Kustaanmiekkaan runsaan meripeninkulman päästä!
Vaikka tuntuu älyttömältä puhua heiluvassa veneessä asteen/kahden
tarkkuuksista, niin uskon, että jos ruorimies henkisesti päättää ajaa
tällä tarkkuudella, jää ohjaamisesta ns. banaanin teko pois.
Banaani syntyy helposti, kun ajattelee mielessään, että on kompensoinut
sortumaa ehkä vähän liikaa/liian vähän ja mestaroi sitten välillä
korjausliikettä toiseen suuntaan. Harhaan menee.
Olen purjehtinut paljon kompassin ja lokin avulla jopa
vuorovesialueilla. Alle viiden asteen tarkkuudella osuu esimerkiksi 100
mailin avomeriosuuden jälkeen majakalle, joka näkyy 10 mailia.
En muista yhtään tapausta, jossa virhe olisi kasvanut niin isoksi, että
eksyttiin. (kohdetta ei näkynyt siellä missä piti).
--
KK
> Niinpä niin, arvasin kyllä että maininta GPS:stä aiheuttaa tämän tyyppisiä
> kommenttejä - hymiöllä ja/tai ilman;-) - sen sijan, että tulisi vastauksia
> kysymykseen.
No voi anteeksi kauheasti, etten vastannut kysymyksiisi! Onneksi osasit
kuitenkin arvata sen :-)
> No niin, KK, kerropa nyt vuorostasi sinun menetelmäsi - mieluusti
sellainen,
> jossa ei synny epätarkkuutta apukompassin virheista (eksymä,
> lukematarkkuus), ei mene koko päivä sen tekemiseen ja jossa ei tuuli ja
> aallokko häiritse.
>
Siisi kysyin juuri, olisiko jotain "helppoa" menetelmää. Minulla ei
sellaista ole tiedossa. Ei tunnu gps:kään tuovan huomattavaa helpotusta
taulukon tekoon.
Helpoin tietämani tapa olisi käyttää kompassintarkistuspaalua, jollainen
löytyy esim. Tervasaaren vierestä Helsingistä. Siinä pääsee pyösittämään
venettä haluamaansa suuntaan suhteellisen suojaisassa paikassa ja voi ottaa
keulasuuntimat rauhassa. Nämä paalut vai tapaavat olla sen verran suuria,
että pienemmän veneen kompassin tarkistaminen on hankalaa. Tuossa
Tervasaaren paalussa on rautaakin sen verran, että se taitaa kyllä johtaa
koko tarkistuksen hakoteille?
- KK
Raimo Harju
Markus Peuhkuri wrote:
>
> Sitten selvitetään, missä suunnassa aurinko oli mihinkin aikaa
> kyseisesä paikassa.
Tämä käy yksinkertaisimmin laskemalla auringon suuntiman yhden ker-
ran vaikka hommaa edeltävälle tasatunnille. Loput suuntimat saa li-
säämällä tuohon arvoon 15 astetta/60 min.
Itse kysymykseen kommentti omalta osaltani. Viimeisen _kunnollisen_
eksymätaulukon tein juuri em. menettelyllä parrassunntimalaitteella
ennen (omaa) GPS-aikakautta noin 7 vuotta sitten. Nykyään seuraan
asiaa siten, että aina silloin, kun ajan koneella tyynessä, vertaan
GPS:n näyttämää tosisuuntaa kompassisuuntaan, johon lisään erannon.
Jos luvut täsmäävät parin kolmen asteen tarkkuudella, olen tyyty-
väinen ja uskon kepsin himmetessä selviäväni. Sen verran voisi jat-
kossa skarpata, että ajaisi hyvissä oloissa kerran kaudessa syste-
maattisesti edes pää- ja väli-ilmansuunnat.
Rami
Mika Naatula
perusteella "harmittavan" montaa vanhaa perinteisten laitteiden käyttäjää.
Oikein käytettynä eksymän määritys GPS:n avulla on kokemukseni mukaan helppo
ja luotettava tapa. Homma kulkee suunnilleen näin:
1. Ryhdy puuhaan vain silloin kun on täysin tyyntä: heilunta ja sortava
tuuli aiheuttavat aina virhettä. Lastaa vene niin että se ei ole kalleellaan
kummallekaan kyljelle, koska sekin aiheuttaa virhettä. Luonnollisesti
myöskään virtaa ei saisi esiintyä käytettävällä vesialueella.
2. Aja hiljaisella nopeudella GPS:n mukaan riittävän monta suuntaa (itse
käytän kaikkia pää ja väli-ilmansuuntia) ja merkitse muistiin kompassin
näyttämä kullakin suunnalla.
3. Tarpeen mukaan tarkista tulokset veneen normaalilla matkanopeudella
ajaen.
4. Piirrä eksymäkäyrä
Tottakai GPS näyttää kulkusuunnan eikä keulasuuntaa, sehän on selvä. Mutta
yleensä eksymä halutaankin tietää suhteessa normaaliin kulkusuuntaan, siis
jos vene normaalisti kulkee aina kylkimyyryä on se huomioitava ohjailussa.
En myöskään ymmärrä sitä miten joku voi vakavasti väittää saavansa tarkempia
tuloksia jossain poijussa pyörimällä ja suuntimia katselemalla. Jo
pelkästään keulasuuntiman katsominen tarkasti on hankalaa; harvalla
varmastikaan on veneeseen kiinteästi keskilinjalle asennettu suuntimalaite
jolla keulasuuntimassa olevan kohteen voisi suuntia tarkasti. Ja edelleen
säilyy virhe, joka voi aiheutua siitä että vene ehkä normaalisti kuljekaan
aivan tarkasti keulasuuntimaansa (tai sen suunnan jota kippari luulee
keulasuuntimaksi) suuntaan.
Huomatkaa vielä että GPS näyttää anteenninsa kulkusuunnan. Eli jos paatti
heiluu aalloissa katolla oleva antenni kulkee vähän mihin suuntaan
milloinkin. Riippuen laitteen suuntanäytön vaimennuksesta vai vehje näyttää
vähän sinnepäin olevia suuntia. Tästä ehkä johtuu ledendat suuntanäytön
epätarkkuudesta.
--
Mika Naatula
Markus Peuhkuri
> Garmin II+; tiputtaa itsensä päältä satunnaisesti, vaikka on
> patterit sisällä ja virtakaapeli kiinni.
Tuohon auttaa (ainankin itselläni) softapäivitys. Olivat kai
alunperin pihistäneet yhden kondensaattorin verran. En tiedä,
miten onnistuivat tekemään ohjelmistollisen kondensaattorin
:-). Mutta mikään ei ole niin viisas kuin...
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
avicom
Jari Aunola <jari....@nokia.com> wrote in message
news:39A36591...@nokia.com...
> Koska tässä samassa yhteydessä on käsitelty myös GPS:iä niin kommentoinpa
> minäkin.
> GPS:stä on kokemusta avomeri ja saaristopurjehduksilta noin viiden vuoden
> ajalta, ja niistä voi todeta tyyliin "todella hyödyllisiä epäluotettavia
> paskoja..."
Nyt kun kuitekin huomaan, vastoin tahtoani, käynnistäneeni GPS -keskustelun,
niin osallistun itsekin siihen.
On ihmeellistä kuinka GPS jakaa ihmisiä - paitsi minut,
joka "haukutaan" molemmilta puolilta;-)
Olen lentänyt 15 vuotta ja ilmailupiireissä, niin koen, minut tunnetaan
pikemminkin "GPS:n vastustajana". Tämän uskon johtuvan siitä,
että olen usein todennut nk. konventionaalisen navigointitekniikan
olevan täysin toimivan - se on riittävän tarkka ja luotettava.
Siinä pitää vain vähän osata, mutta ei siinä ole mitään ylivoimaista.
Niin uskon asian olevan myös merellä!
Ilmailussa navigointi perustuu useasta "tietolähteestä", mittareista ja
kartasta,
saatavan tiedon yhdistämiseen kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla.
Niissä mittareissa on jonkin verran
päällekkäisyyttä, mikä luo laitteiden mahdollisesti pettäessä
varajärjestelmiä tai -menetelmiä.
GPS on siinä niiden muiden mittareiden joukossa ihan hyvä väline, joka
muihin nähden
yleensä on vielä tarkempi sekä nopeampi käyttää.
Ilmailuviranomainen ei ole kuitenkaan hyväksynyt GPS:ää _ensisijaiseksi_
(eikä näin ollen ainoaksi) navigointivälineeksi. Mutta ei sen käyttöä ole
kielletykään ja
sellainen taitaa olla jo kohta kaikissa ilma-aluksissa.
En mieluusti lähde matkaan (ilma - tai vesialuksella) _pelkän_ GPS:n kanssa.
Sensijaan jos niitä olisi mukanan vaikka kolme ja pussillinen paristoja,
niin riski on enää ehkä vain siinä,
että syttyy sota ja Klinttonin Pili sammuttaa satelliiteista sähköt.
Yli kymmenen vuoden GPS käyttökokemuksen perusteella (ilmailussa,
konventionaalisen tekniikan rinnalla)
(useita eri laitemalleja) voin todeta että:
- koskaan ei ole laite mennyt rikki (mutta tietysti voi mennä!)
- kertaakaan se ei ole antanut virhelukemia (se on nykyisillä laitteilla
lähes mahdotontakin, esim G 48 ei edes yritä kahden satellitin varassa)
- väärin asennettu (esim. sisään rakennetulla antennilla varustettu laite
aluksen sisällä) laite voi olla hetken "pimeänä"; siis ei anna lukemia
lainkaan (mutta ei siis vääriäkään).
Lyhyen veneilykokemukseni aikana laite (Garmin 48 ja 12) on toiminut 100%
ajasta 100% oikein ja tarkasti.
(Jokaisen tekemäni purjehdusmatkan track on PC:llä muistissa ja
"printattavissa" MeriCD -kartan päälle - hauska lisä lokikirjan liitteenä!
Maileja tosin tänä ensimmäisenä kesänä on vasta 800, kun on pitänyt muuttaa)
Laitevikojen sijaan tunnen useita valitettavia tapauksia, myös ihmishengen
vaatineita, joissa laitetta ei _osattu käyttää_ (tai sitä opeteltiin vasta
ilmassa ja pilotti unohti ohjata konettaan, kuten kävi itä-suomessa joitain
vuosia sitten)
Jos siis veneilijä ei osaa (eikä halua osata)
a) yleensäkään navigoinnin periaatteita
b) käyttää konventionaalisiakaan menetelmiä
c) käyttää GPS:äänsä (muuta kuin sitä typerää "karttanäyttöä";-) - toi piste
olen minä, kato! )
d) lukea karttaa
c) .....,
niin miksi itse teknologia pitää tuomita? (mikään niistä).
Onko se tämän suomalainen _tasapäistäminen_itse_tarkoituksena_ - ajattelu:
jos joku ei osaa sitä käyttää, niin kukaan ei voi sitä käyttää hyödyllisesti
/ turvallisesti!
... voi että mun vaikea tätä ymmärtää....:-(
Varsinaiseen asiaan palatakseni; tätä korjoittaessani otsikon alle on
saapunut 18 viestiä,
joista 9 vastaa yhteen tai useampaan esitettyyn kysymykseen ja niistä vain
KAKSI kuvaa yhden menetelmän
eksymätaulukon tekemiseksi.
Tämä on toki ihan OK, mutta mielenkiintoista eksymätaulukon merkityksen
arvioinnin kannalta.
Kaikki keskustelu kehittää, jos ei muuta niin keskustelemaan tälläkin
tavalla
(joka minulle näyttää olevan aika vaikeaa - siitä päätellen minkälaisia
virheitä huomaa omassa tekstissään
niitä jälkeenpäin lukiessa, huh)
vielä lopuksi aiheen ulkopuolelta:
Kiitos kaikille tämän groupin kirjoittajille, erityisesti Laurille!
Olen saanut paljon hyviä vinkkejä ja "ajattelemisen aiheita"
uuden harrastukseni tiimoilta.
t.j
jyl...@my-deja.com
asennettu liian lähelle. Tällöin eksymä voi ollakin erilainen, kun GPS
on pois paikaltaan, pois päältä, sökö. Ongelma tulee siitä, että
magneettikompassia tarvitsee juuri silloin, kun GPS ei ole toiminnassa.
Muuten myös minulla on GPS:n tarkkuudesta erittäin hyvät kokemukset.
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Pasi Pouri
avicom wrote:
>
> Mitenkäs muut ovat homman ratkaisseet?
Aja linjataulujen mukaan linjaa. Katso merikortista, paljonko
kompanssin pitäisi näyttää (uusissa merkikartoissa on linjan
suunta merkitty). Katso paljonko kompanssi näyttää. Merkitse tiedot
taulukkoon ja laske eksymä. Kesän aikana taulukkosi voi olla jo aika
täydellinen. Sama ruljanssi sitten seuraavana vuonna ;-)
-- PP
Pasi Pouri
nur...@nic.fi wrote:
> Ja jos on varalla 'perinteiset' laitteet, niin tyhmäähän se
> olisi jättää käyttämättä hyväksi uudet innovaatiot..
Toisaalta, jos on aina käyttänyt vain sitä uutta tekniikkaa,
niin noita varalla olevia ei sitten osaakaan käyttää rutiininomaisesti
tarvittaessa. Itse käytän molempia rinnan :-)
-- PP
Pasi Pouri
Jari Aunola wrote:
>
> Garmin II+; tiputtaa itsensä päältä satunnaisesti, vaikka on patterit sisällä ja
> virtakaapeli kiinni.
Tähän ongelmaan on Garminin kotisivulla ratkaisu, eli softapäivitys.
Mikäli se ei auta, niin pariston jousissa / poweri liittimessä on
kontaktivikaa (hapettuneet).
Oma Garmin 2+ ei ole kertaakaan 3 vuoden aikana näyttänyt väärin,
mikäli kaikki asetukset ovat olleet oikein.
> Eli joka jättää kartan, kompassin, login ja visuaalisen navigoinnin treenaamatta
> löytää kyllä elämäänsä, ennemmin tai myöhemmin, sisältöä...
Samaa mieltä.
Viikonlopun yöajon harjoittelun tulokset. Kone sammui (bensa loppui). Koska
kuormitusta oli paljon, niin koneen laturi ei ollut riittänyt ja akku oli
tyhjentynyt.
Veneestä hävisi sähköt => tietokone meni pois päältä. No, karttaohjelma ei enään
näyttänyt paikkaa, tosin GPS toimi vielä paristoilla. Kun sain hätä-narun avulla
koneen käyntiin, jatkui ajo normaalin kartan ja kompanssin avulla. Niitä meinaan
käytin ennen tapahtumaakin primäärisesti. Karttaohjelma oli vain "varmistamasa".
Olisi varmaan ollut pikkuveneen kanssa yön pimeinä tunteina orpo olo
(ulkoväylällä!),
jos normaalia karttaa ja kompanssia ei olisi tullut niin aktiivisesti käytettyä.
-- PP
Pasi Pouri
avicom wrote:
>
> GPS on siinä niiden muiden mittareiden joukossa ihan hyvä väline, joka
> muihin nähden
> yleensä on vielä tarkempi sekä nopeampi käyttää.
>
> Ilmailuviranomainen ei ole kuitenkaan hyväksynyt GPS:ää _ensisijaiseksi_
> (eikä näin ollen ainoaksi) navigointivälineeksi. Mutta ei sen käyttöä ole
> kielletykään ja
> sellainen taitaa olla jo kohta kaikissa ilma-aluksissa.
Ainakin kuukausi sitten Finskin koneen kapteeni kertoi ohjaamossa,
että primäärisenä laitteena koneessa on GPS. Sillä saa kaiken navogointiin
tarvittavan tiedon (koneessahan useita GPS-vastaanottimia eri puolilla konetta).
Kone oli Finskin MD82 ja lento Lontoosta Helsinkiin.
Eli nykyisin on vain GPS kuulema käytössä. Muut ovat backuppina.
-- PP
Pasi Mustalahti
: Kiinnostaisi tietää
: a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -käyrä),
: b) moniko veneiljä on sellaisen tehnyt
: c) ja miten
: Mitenkäs muut ovat homman ratkaisseet?
: ....kiinnostuneena kyselee Jorma
PTM:
a) minulla on pieni aavistus
b) ainakin yksi
c) Otin paperiarkin esille ja merkkailin vertailulukemat ylös aina
suuntaa vaihdettuani. Lukemat sain kiinteästä kompassista, GPS:stä ja
suuntimakompassista. Satunnaisesti tuli otettua mukaan myös
karttakompassi. Kun arkki oli täynnä, piirsin koordinaatistoon lisää
pisteitä. Samaa jatkettiin koko kesän
Koska otantoja oli samoiltakin suunnilta, tuli tällä tavalla kerättyä myös
tilastollista korjausta. Tämä näköjään onkin tarpeen. Suuntimakompassilla
saan tietenkin n. 1 asteen näyttöpoikkeaman, mikäli vene ei
nyöki. Ohjauskompassi näyttää 5 asteen tarkkuudella ja karttakompassi
vähän sinne päin. GPS näyttää asteen tarkkuutta kuljetulle suunnalle.
Pitkillä legeillä tyynellä luulin saavani hyviä korjauksia, mutta veden
virtaus on yllättävän kova tuossa Lehtmas-Hanko-välilläkin, joten sorto
oli melkein 3 astetta.
--
----------------------------------------------------------------------
PTM, Pasi T Mustalahti, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Fysla, Vesilinnantie 5, 20014, Turun Yliopisto
Work: GSM 04382-3336669, Pika 1512, (02-3336669,) FAX 02-3335632
Home: GSM 0400-555577, 02-2387010, Boat: NMT450 049-555577
-----------------------------------------------------------------------
Jalep
jyl...@my-deja.com kirjoitti viestissä <8o00oi$pgn$1...@nnrp1.deja.com>...
>GPS:n on todettu aiheuttavan magneettikompassiin eksymää, jos se on
>asennettu liian lähelle
No kännykkä sitä vasta aiheuttaakin.
Jalep
Ilkka Leinonen
Jalep wrote:
Ja Fiskarsin kalasakset...
Jari Aunola
Tässähän se sitten kuultiin;
massatuotannossa oleva, paljolti halvalla hinnalla myyty, muovinen kännyn
kokoinen kapula, ei toimi väärin eikä mene rikki!
Kyllähän minä sitä jo aavistelinkin, nytpä sain nimimerkillä kirjoittelevalta
siipiveikolta varmuuden...
Jari
avicom wrote:
CUT CUT CUT
> - koskaan ei ole laite mennyt rikki (mutta tietysti voi mennä!)
> - kertaakaan se ei ole antanut virhelukemia (se on nykyisillä laitteilla
> lähes mahdotontakin, esim G 48 ei edes yritä kahden satellitin varassa)
CUT CUT CUT
avicom
> Moi,
>
> Tässähän se sitten kuultiin;
>
> massatuotannossa oleva, paljolti halvalla hinnalla myyty, muovinen kännyn
> kokoinen kapula, ei toimi väärin eikä mene rikki!
> Kyllähän minä sitä jo aavistelinkin, nytpä sain nimimerkillä
kirjoittelevalta
> siipiveikolta varmuuden...
Moi vaan,
> massatuotannossa oleva,
Massatuotanto on hyvä asia; tuotantotekniikka on silloin
mahdollista kehittää paremmaksi ja lisäksi suuret määrät nopeuttavat
mahdollisten vikojen löytymistä ja korjaamista (käytännössä paljon
ennen kuin ensimmäinen suomalainen oistaa omansa)
Yksin kappalein autotallin nurkassa väsättynä laatu varmaan vaihtelisi
aikalailla.
Eikä kaikkien osien tekemiseen olisi mahdollista tehdä konetta ja mentelmää,
joka mahdollistaisi paremman laadun.
>paljolti halvalla hinnalla myyty,
Kiitos edellisen. Hinta taitaa olla nyt aika kohdallaan, jos esim Garmin 48
olisi
halvempi, se ei olisi hermettisesti suljettu, typpitäytteinen ,eikä 12
kanavainen
>muovinen
ehdottomasti kestävin ja muutenkin sopivin materiaali tähän ja moneen
muuhunkin tarkoituksen.
>kännyn kokoinen
korkea integrointiaste mikropiireissä ja pintaliitostekniikka lisää
luotettavuutta
ja kestävyyttä g -voimia vastaan oikein roppakaupalla. Samalla siitä voi
sitten
tehdä pienen kooltaankin. Minusta sekin on hyvä asia.
>kapula,
Hyvä niin. Esimerkiksi S:n muotoisena toteutus ehkä vaikuttaisi
laatuun ja kestävyyteen huonontavasti. Ehkä se ei putoaisi sitten
niin helposti...? Kannattaisi kirjoittaa Garminille, siinä voisi joku
vesivesseli
saada mainetta ja kunniaa
Niin, minulla sellainen ei ole koskaan mennyt rikki, mutta kuten viestissäni
kirjoitin
(vaikka se onkin itsestään selvyys), niin kyllä se varmasti voi mennä -
muuta en
ole väittänyt.
Mutta se väärin toimiminen huollettuna ja _oikein käytettynä_....?
.... se alkaa olla jo aika epätodennäköistä, vaikka tietysti mahdollista.
Pokupyörää huolletaan mm. puhdistamalla ja rasvaamalla ketjut.
Sitten sillä pitää opetella ajamaan. Pyöriä pidetään maata vasten, ei
satulaa.
Siitä huolimatta se ei kaikkeen sovi; esim. kuumatkailuun tai veneeksi.
GPS:ää huolletaan mm. huolehtimalla ohjelmapäivityksistä.
Siten sitäkin pitää opetella käyttämään. Laite esim. asennetaan siten, että
satelliittien
heikko signaali voidaan vastaanottaa - ei kaiun anturin viereen veteen.
Siitä huolimatta se ei kaikkeen sovi; sitä ei voi, ulkonäöstään huolimatta,
käyttää esim. puhelujen puhumiseen. Paitsi Benefonia.
Se tässä lähes vapaassa maailmassa on hyvä, ettei kenenkään
vesivesselin tarvitse pakosta käyttää, osata käyttä eikä ostaa GPS:ää.
Voi ihan vapaasti ajella saaresta toiseen ja nauttia elektroniikattomasta
elämästä.
Nimimerkillä.....?
Aloitusviestissäni on nimi, näissä jatkoviesteissä sitten pelkkä etukirjain;
tarkoitus kun on (sorry, oli) puhua asiaa, eikä sen henkilöittäminen ole
siinä pääasia.
Ai niin, lähettäjätiedoissa on yhtiön nimi. Se taas johtuu siitä että käytän
"newssejä" työssäni (suhtessa 80% työ/ 20% hupi, josta taas tämä veneryhmä
on pienin)
Työasioissa on kumppanien kanssa sovittu...
mitähän varten minä sitä alkaisin täällä selittämään koko ryhmälle,
jos se yhtä jäsentä vaivaa niin vaivatkoon.
Anteeksi kuitenkin kovasti!
j
EPe
desimaalipiste oikeaan paikkaan tuli taskulaskin. Se on sekstanttimiehille
kova paikka tuo gps :-)
EPe
"Mika Naatula" <mika.n...@tieto.com> wrote in message
news:8nvueo$h5m$1...@news.tsd.tieto.com...
Jukka Makela
avicom wrote:
> Varsinaiseen asiaan palatakseni; tätä korjoittaessani otsikon alle on
> saapunut 18 viestiä,
> joista 9 vastaa yhteen tai useampaan esitettyyn kysymykseen...
Nettikeskustelussa nyt vain välillä käy niin, että joskus saa vastauksia muihin
kysymyksiin kuin mitä on itse esittänyt... :) ja joskus ei saa ollenkaan
vastauksia.
> ... ja niistä vain
> KAKSI kuvaa yhden menetelmän
> eksymätaulukon tekemiseksi.
Minulla taas on sellainen mielikuva, että ainakin seuraavat neljä menetelmää on
mainittu:
a) Tervasaaren poijun ympäri pyöriminen
b) "aurinkokello" veneessä ja veneen pyörittäminen
c) suunnaltaan tunnettujen linjojen ajaminen
d) GPS:n käyttö
Itse käytän menetelmää c). Teen sen virheellisen oletuksen, että eranto on
vakio, ynnään erannon ja eksymän vaikutuksen ja muotoilen havaintotulokset
taulukoksi, jossa minulla on MS <> TS 10 asteen välein. Kun liikun lähinnä
Helsinki - Ahvenanmaa -välillä, jolla erannon vaihtelu on +6 ... +4 astetta,
virhe on siis luokkaa max 1 aste kun teen taulukon Hankoniemen tuntumassa.
Tiukan paikan tullen, ja jos vaikka olisi Kotkassa käymässä, täytyy sitten
muistella sitä erannon vaihtelua (on +7 astetta Kotkassa).
Näinkin pärjää kyllä. En ole vielä suostunut hankkimaan GPS:ää, mutta tunnustan
että uhrasin jonkun kevyen ajatuksen hattaran moiselle laitteelle kun tänä
kesänä Ahvenamaalta palatessani ajoi umpisumussa Kihdin yli osuuden Husö -
Jungfruskär. Kyllähän se jälleen kerran meni vanhan ajan konsteilla, varusteina
kompassi ja puheena ollut eksymätaulukko ynnä kaikuluotain uskonvahvistusta
antamassa.
JuM
jyl...@my-deja.com
> jyl...@my-deja.com kirjoitti viestissä
> >GPS:n on todettu aiheuttavan magneettikompassiin eksymää, jos se on
> >asennettu liian lähelle
>
> No kännykkä sitä vasta aiheuttaakin.
>
> Jalep
>
>
Kännykän voit vaikka jättää kotiin, mutta GPS:n on oltava paikallaan ja
päällä, kun laadit sen avulla eksymätaulukkoa.
sarla
avicom kirjoitti viestissä <8nts8c$64$1...@tron.sci.fi>...
>Kiinnostaisi tietää
>a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko
tai -käyrä),
- Tiedän mikä eksymä on, mutten juuri piittaa.
>b) moniko veneiljä on sellaisen tehnyt
>c) ja miten
- Edelleenkään en ole tehnyt, kun en juuri piittaa.
>Vastaukset TODELLA hämmästyttivät:
>osa ei todellakaan tiennyt mikä on eksymä(!); osa tiesi, mutta sanoi
ettei
>juuri kompassia muutenkaan katsele.
>Kenelläkään heistä ei (katsastetussa) veneessään sellaista ollut!
- Miksi se hämmästytti? Tässä murtovesilutakossa jota Itämereksi
kutsutaan, pärjää suunnistuksessa suunnon partiolaiskompassilla ja
merikorttisarjan kansilehdellä ihan täysin. Gepsiä voi hyödyntää esim
jos avovesi-pilkkii tai vetuistelee, niin spotit ilman merkkejä löytyy
helepommin. Tietennii jos liikkuu jollain vermeellä, jolla on paljon
syväystä/joka on hidas/joka on usein kykenemätön suoraviivaiseen
etenemiseen, voi suunnistus vaatia hieman enempi. Enkä muuten ole
eksynyt vesille vielä koskaan, vaikken piittaakaan eksymistä, kiviin
olen muutaman kerran potkuria runnonut, mutta silloinkin olen tiennyt
olevani matalassa kivikossa, arvioinut vaan mataluuden hieman ohi, tai
fisun kanssa pelatessa on tullut käänneettyy venettä hieman
harkitsemattomasti.
-- sarla --
Tapio Viljava
Heikki Malkki wrote in message ...
>Moni meistä ammattinsa tai muun syyn vuoksi uuteen (ja miksei
>vanhaankin) tekniikkaan syvällisesti perehtynyt ei luota GPS:ään
>kuten ei moneen muuhunkaan uuden tekniikan laitteeseen.
>Syynä tuskin kuitenkaan on uuden tekniikan pelko.
Kokeilin eräänä kesänä myös tehdä eksymätaulukkoa siten, että ajellessani
eri suuntiin merkkasin muistiin sekä GPS:n (Garnin 12 XL) että kompassin
näyttämät ko. kulkusuunnalla suunnilleen samanaikaisesti. Datapareja oli
suurehko määrä, kun aloin suuren innostuksen vallassa tehdä taulukkoa.
Mitään käyrää ei saanut aikaiseksi, vaan pistejoukko oli paremminkin kuin
tähtitaivas. Mistä lie johtunut. Tämä oli ennen kuin Pili poisti häirinnän
jenkkien vehkeistä.
Tapsa
Heikki Malkki
>Täytyy tunnustaa, että uppelosumussa ilman gepsiä ajaminen kompassin, lokin
>ja kellon avulla olis vähän honteloo.
Selviätkö uppelosumussa gepsillä myös muusta vesiliikenteestä?
Heikki Malkki
KK
Tapio Viljava <tapio.viljava@danisco*rem*.com> wrote in message
news:nCPo5.237$_03....@read2.inet.fi...
> tähtitaivas. Mistä lie johtunut. Tämä oli ennen kuin Pili poisti häirinnän
> jenkkien vehkeistä.
Vaikea sanoa, mistä johtuu kussakin yksittäistapauksessa. Minulla on
samanlaisia kokemuksia, vaikka en excel-taulukkoa ole tehnytkään
havainnoista. Käsittääkseni häirinnällä ei juurikaan ole ollut vaikutusta
tähän, muutokset SA:ssa olivat sen verran hitaita, että suunta ja
nopeusnäytöt yleensä olivat hyvinkin tarkkoja jo häirinnänkin aikaan. Olen
olettanut, että yksittäisistä tekijöistä tärkein on se, että gps näyttää
kulkusuunnan ja kompassi keulan suunnan. Omassa veneessäni nämä poikkeavat
jo kevyellä tuulella oleellisesti, joten gps:n käyttö eksymätaulukon tekoon
edellyttäisi lähes tyyntä ja aallokotonta säätä. Vastakkaisiin suuntiin
ajelukaan ei mitenkään kompensoi tätä tuulesta johtuvaa virhettä, koska eri
suuntiin ajettaessa tuulen vaikutus sortoon ei ole helposti pääteltävissä,
ellei tuuli satu olemaan juuri vastainen/myötäinen tai suoraan sivulta.
(Silloinkin vain, jos tuuli on voimaltaan yhtä suuri kumpaankin suuntaan
ajettaessa.)
Olisikin mielenkiintoista kuulla joltain asiantuntijalta, miten gps:llä
tehdään eksymätaulukko vaivattomimmin muuten, kuin täysin tyynellä säällä.
- KK
Risto
lokin
> >ja kellon avulla olis vähän honteloo.
>
> Selviätkö uppelosumussa gepsillä myös muusta vesiliikenteestä?
>
Vaan en eksymätaulukollakaan.
Mikä oli keskustelun aihe.
Tutka olis sumussa hyvä olemassa, tyhjät kaljatölkit mastossa siinä
toivossa, että muilla olis.
Mikäli mahdollista, istuskella ankkurissa ahvenia narraamassa sumun
hälvenemistä odotellen.
Jos on pakko liikkua, niin Mahdollisuuksien mukaan väylien ulkopuolella.
Ja tiätty varovasti.
Risto
Kippari
nur...@nic.fi wrote in message ...
>"avicom" <avi...@avicom-group.com> said:
>
>> Kiinnostaisi tietää
>> a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -
>käyrä),
>> b) moniko veneiljä on sellaisen tehnyt
>> c) ja miten
>
>Gallup luontoisena vastauksena: En ole tehnyt ja kompassi muutenkinJa entäs kun GPS sanookin sopimuksensa irti juuri pahimmassa paikassa? Tästä aiheesta käytiin pitkät keskustelut Navigaatioliiton opettajapäivillä Turussa muutama vuosi sitten: ilman kompassia olisi ollut välitön hengenvaara tarjolla (paksu sumu, Pietariin matkaa muutama kymmenen mailia, liikennettä koko ajan ympärillä).
>makaa kajuutan hyllyllä =). Yleensä käytän GPS:ää kompassina..Eipä ole tosiaan tullut tuota eksymätaulukkoa tehtyä vaikka tarkoitus oli.
Minä luotan myös GPS:sään kun on vielä vara sellainen mukana veneessä.
Moni kritisoi että GPS:ään luotetaan liikaa, mutta onkohan se monilla tuota
uuden tekniikan "pelkoa".
jukka
Kompassin avulla sieltä tultiin turvaan - ja tuo tekosyy että "lasikuitupurkkarissa ei tarvitse tehdä" kertoo sanojastaan vain sen että hän on autuaasti unohtanut kompassiopista sen vähän mitä koskaan on tiennytkään!
Eli: GPS on APUVÄLINE - EI ISÄNTÄ!!!!!
Kippari
Kippari
Matti Raustia
: Kompassin avulla sieltä tultiin turvaan - ja tuo tekosyy
: että"lasikuitupurkkarissa ei tarvitse tehdä" kertoo sanojastaan vain sen
: että hän on autuaasti unohtanut kompassiopista sen vähän mitä koskaan on
: tiennytkään!
Itse otat varmaankin huomioon navigoidessasi kipparilakki päässä
neulaluvun-, napaluvun- ja ominaiskorjauksen?
Jos linjoja ajettaessa on huomattu, että eksymä on mitätön niin
kannattaako ruveta tekemään eksymätaulukkoa?
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Heikki Hämäläinen
aikaisemmin todettiin, viiden asteen virheellä pääsee sumussa mailin
matkalla kivikkoon. Niitä maileja ja jopa yli kahden mailin selkiä
tähänkin lutakkoon mahtuu aika monia.
Itse asiaan, eli eksymätaulukkoon. Jos kyse ei ole teräsveneestä, löytyy
joko taka- tai etukannelta varmasti paikka, jossa seisten pää on riittävän
kaukana veneen omista häiriölähteistä. Sitten otetaan suuntimakompassi,
nojatan pää takastaagiin ja suunnitaan mastoa (moottoriveneilijät
käyttävät tässä mielikuvitustaan). Tyynessä säässä ajetaan ympyrä siten,
että ruorimies ohjaa kompassin mukaan 20 asteen välein pätkän suoraan ja
kompassien lukemat kirjataan. Lopuksi tarkistuksen vuoksi muutama suunta
toiseen suuntaan kiertäen, jolloin samalla tulee tarkistettua kompassin
laakerointi, sillä neulan takertelu näkyy tässä helposti.
Tuloksena on vartissa riittävä määrä pisteitä eksymätaulukon tekoon.
Menetelmä on huomattavasti vaivattomampi kuin linjojen ajo, joita ei
varmasti löydy niin montaa, että taulukko tulisi päivässä valmiiksi. Vielä
merellä ollessa kerkeää piirtämään sen käyränkin ja varmistumaan siitä,
että käyrästä tuli jonkilainen versio sinikäyrästä ja lähtödata siten
kelvollista. Ensimmäisenä vuotena kannatta tietysti muutamalla riittävän
erisuuntaisella linjalla varmistua sen referenssikompassin paikan
häiriöttömyydestä, mutta useammassa veneesä kokeiltuna se on erittäin
harvoin ongelma.
Heikki
sarla wrote:
> avicom kirjoitti viestissä <8nts8c$64$1...@tron.sci.fi>...
> >Kiinnostaisi tietää
> >a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko
> tai -käyrä),
>
> - Tiedän mikä eksymä on, mutten juuri piittaa.
>
> >b) moniko veneiljä on sellaisen tehnyt
> >c) ja miten
>
jukka
>
>Yli kymmenen vuoden GPS käyttökokemuksen perusteella (ilmailussa,
>konventionaalisen tekniikan rinnalla)
>(useita eri laitemalleja) voin todeta että:
>- kertaakaan se ei ole antanut virhelukemia (se on nykyisillä laitteilla
>lähes mahdotontakin, esim G 48 ei edes yritä kahden satellitin varassa)
>aluksen sisällä) laite voi olla hetken "pimeänä"; siis ei anna lukemia
>lainkaan (mutta ei siis vääriäkään).
>
>Lyhyen veneilykokemukseni aikana laite (Garmin 48 ja 12) on toiminut 100%
>ajasta 100% oikein ja tarkasti.
Minullakin Garmin II on näyttänyt aina oikean siainnin, mutta yhden kerran
se "tilttasi" ukonilman mentyä yli mutta alkoi toimia kun käytti virrat
pois.
Veneessä oli samaan aikaan päällä Garmin III joka ei ollut moksiskaan
ukkosesta. Kyllä kait se eksymätaulukon teko on monella kiinni siitä että
käyttää venettään vain suojaisilla vesillä.
jukka
sarla
Heikki Hämäläinen kirjoitti viestissä
<39A40614...@geopros.pp.fi>...
> Eipä taida olla hääppöinen silloin vaatimustasosi.
- Voi olla, ettei olekkaan, muttas kun pärjään ihan täysii ko.
metodilla, en muutenkaan aja kompassilinjoja, joten peruskompassin
kertoma riittää paremmin kuin hyvin. Kompassin kaivan taskusta, jos
tahdon tietää missä päin on mikäkin ilmansuunta. Olen muuten ajanut
Ruotsin puolelle/puolella, merenkurkust yli ja pitkin poikin rannikkoa
ko. metodilla ihan ok. Aina olen löytänyt paikan mihin olen menossa.
> Kuten tuolla jo
aikaisemmin todettiin, viiden asteen virheellä pääsee sumussa mailin
matkalla kivikkoon. Niitä maileja ja jopa yli kahden mailin selkiä
tähänkin lutakkoon mahtuu aika monia.
- Huolestuttavampaahan on, jollen löydä kivikkoa, siellähän voi
asua taimen, joka haluaa purra puupalikka tai rautapalaa, päätyäkseen
mun suuhuni. Olkoon vaikka kuinka monta eksymätaulukkoa, gepsiä, yms
välinettä, niin jos tutka puuttuu ja sumunpeittämään aukkoon ilman
näkösuunnistusta menee, on ureaa yläpäässä.
> Itse asiaan, eli eksymätaulukkoon. Jos kyse ei ole teräsveneestä,
löytyy
joko taka- tai etukannelta varmasti paikka, jossa seisten pää on
riittävän
kaukana veneen omista häiriölähteistä. Sitten otetaan
suuntimakompassi,
nojatan pää takastaagiin ja suunnitaan mastoa
- Eipä ole erillisiä seistäviä kansia, eipä mastoakaan. Mutta
edelleenkin ihmettelen, mitä halvattua mä moisella taulukolla tekisin,
koska ajan näköhavainnoilla venettä, en mene sumuun ja jos joudun
ajamaan sumussa, ajan silloin kortilla, kellolla/lokilla ja
kaikuluotaimella, en kompassisuunnilla, niin tarkasti, että eksymällä
olis mitään väliä. Kompassisuunta-ajo tarkoittaa minulle, että lähempä
tuosta tuonnepäin, kun ajan 25knotts, niin kymmenen minuutin tai
kolmenvartin pääst näkyy jokin kohde, jonka mukaan sijoitan itseni
tarkemmin kansilehdelle. Tällä hetkellä mulla ei ole edes gepsiä
olemassa, kun möin poies, kun en käyttänyt koskaan, seisoi vain
hyllynreunalla(himassa), mutta kun Bill poisti häirinnän, niin
tarvinnee joku gepsi hankkia, ihan vaan pakkoja varten, helepompi
kalastaa tehokkaasti, kun ei tarvii pörrätä pakan päälle, vaan voi
jäädä heittoetäisyyden päähän. Gepsiä pidetään ihan turhaan peikkona,
varmasti on umpisumussa parempi ajaa gepsillä valmiiks pisteytettyy
reittii väylänäytöllä, kuin suuntia ilman näköhavaintoja millään
kompassilla, mutta edelleenkin sitä mieltä, että sumuun ilman tutkaa
tunkee vaan lahopää.
-- sarla --
jyl...@my-deja.com
> Ajatteles ny juuri kun opittiin laskutikun käytössä asettamaan
> desimaalipiste oikeaan paikkaan tuli taskulaskin. Se on
sekstanttimiehille
> kova paikka tuo gps :-)
>
Näin näyttää olevan. Laite, joka maksaa muutaman promillen veneen
hinnasta ja näyttää joka hetki sijainnin suuremmalla tarkkuudella kuin
veneen oma pituus, on suurin innovaatio merenkulussa sitten kompassin
keksimisen. Tuntuu olevan liian suuri joittenkin nieltäväksi.
Voisiko enää perustellumpaa pakollista katsastusvarustetta olla.
Tapio Viljava
sarla wrote in message <8o2hao$t8p$2...@news.kolumbus.fi>...
>varmasti on umpisumussa parempi ajaa gepsillä valmiiks pisteytettyy
>reittii väylänäytöllä, kuin suuntia ilman näköhavaintoja millään
>kompassilla, mutta edelleenkin sitä mieltä, että sumuun ilman tutkaa
>tunkee vaan lahopää.
Viime sunnuntaina olin Inkoossa saaren rannassa sankahkossa sumussa ja
katselin, kun melko moni ajeli ohi reippailla nopeuksilla. Näkyvyyden
ollessa huono en kyennyt erottamaan kellä oli tutka ja kellä ei, mutta
hirvitti ajatella kohtaamista noissa olosuhteissa. Esimerkkinä tuli kajakki
lännen suunnasta, meloja varmisti minulta saaren nimen ja jatkoi
kallionnokan taakse. Muutaman sekunnin kuluttua ilmestyi iso moottorivene
reipasta vauhtia vastakkaisesta suunnasta suunnilleen samalla etäisyydellä
rannasta kuin kajakkikin oli ollut. Kuinka hyvin lienee kajakki näkynyt
tutkassa, jos selllainen oli. Tämä vene oli sen verran lähellä rantaa, että
näin sen melko hyvin, mutta tutkaa en havainnut. Kuljettaja ajeli ilmeisesti
tuttua reittiä saarten välejä pitkin. Toinen asia, joka kiinnitti huomiota,
oli se, että vain yksi vene noista monista käytti sumutorvea.
Tapsa
KK
sarla <sar...@kolumbus.fi> wrote in message
news:8o2hao$t8p$2...@news.kolumbus.fi...
> kompassilla, mutta edelleenkin sitä mieltä, että sumuun ilman tutkaa
> tunkee vaan lahopää.
Pari kertaa on käynyt niin, että sumu on yllättänyt, kun on jo merelle
ehtinyt lähteä. Kummallakaan kerralla ei säätiedotus ennakolta tiennyt
sumusta mitään. Pää lienee laho joka tapauksessa, mutta kun tutkaa ei ole,
niin lahosiko pää sitten noissa tapauksissa entisestään?
- KK
Ilkka Leinonen
kompassikin hajota
kuten mikä tahansa mekaaninen laite...
I.L.
Antti Salmenlinna
jukka <tyo....@rautaruukki.fi> wrote in article
<y0Ho5.3$_03....@read2.inet.fi>...
> >Monet kommentoivat eletroniikanihmeistä navigoinnin apuna.
> >Meillä oli vaihtovene jossa oli rinnakkain Carmin 120 gps ja Kvh Azimuth
> >1000 sähkökompanssi, pohjoista kohti ajaessa oli kiva katsella kun
kumpikin
> >näytti samaa lukemaa, vaan kun rintamasuunta kääntyi 180º , oli
vehkeiden
> >ero 10º.
> >Kumpi valehteli, vai kumpikin, jäi uuden omistajan ratkaistavaksi,
hänelle
> >kyllä kerrottiin asia.
> >Heräs mielessä kysymys, mihin tässä nyt luottaisi, taitaa olla vanhat
> keinot
> >parempia kun pussillinen uusia ;-)
> >
> >Pekka Meriläinen
> >
>
>
> Monille näyttää olevan epäselvää että kompassi, oli se sitten sähköinen
tai
> ei, näyttää veneen keulasuunnan kun taas GPS näyttää mihin suuntaan
> liikutaan mentiinpä sitten vaikka kylki edellä.
Perinteinen magneettikompassi näyttää veneen MAGNEETTISEN keulasuunnan
(edellyttäen, että eksymä on poistettu tavalla tai toisella ja kompassi
(tai pikemminkin sen asteikkonäyttämä) on asetettu kölin suuntaisesti).
Sähkökompassi voi näyttää joko magneettisen keulasuunnan tai sitten siihen
on voitu asettaa käsin alueella vallitseva eranto tai sitten se voi saada
erantotiedon GPS:ltä.
Itse käytän GPS:n asetuksena
> tosisuuntaa jolloin kartalta on helppo katsoa suunnat ja ajaa sitten GPS:
> mukaan. Samalla voi sitten katsoa mitä magneettinen kompassi ja
autopilotin
> sähkökompassi näyttää ko. kulkusuunnalla.
GPS näyttää vain suuntaa pohjan suhteen, se ei kerro aluksen keulasuunnasta
mitään. GPS näyttää samaa lukemaa, kulki sitten keula tai perä edellä
samaan suuntaan kartalla.
Antti
Eki
Onkos eri GPS:issä havaittu eroja ton kompassiin vaikutuksen suhteen?
Omakohtasena kokemuksena Garmin 12:lla saa tehtyä klassisen pohjoinen
joka suunnassa tempun eli pyöritettyä kompassin ympäri. Garmin 48:lla
sama temppu ei heilauttanu kompassiruusua mihinkään suuntaan.
Mistäs toi voi johtua, paristoista?
- Eki -
--
If hammer is the only tool you have,
everything begins to look like a nail -- Lofti Zadeh
Pasi Pouri
KK wrote:
> Käsittääkseni häirinnällä ei juurikaan ole ollut vaikutusta
> tähän, muutokset SA:ssa olivat sen verran hitaita, että suunta ja
> nopeusnäytöt yleensä olivat hyvinkin tarkkoja jo häirinnänkin aikaan.
Et ole ihan käsittänyt oikein, vaikka suurelta osalta kyllä. SA:ssa oli
tuota hidasta ryömimistä suuntaan jos toiseen, mutta lisäksi oman käsityksen
mukaan siinä välissä saattoi olla nopeita hyppyjä. Näitä ei voinut ennakoida,
kuten ryömimistä. Luin tästä jostain lähteestä pari vuotta siitten, ja en nyt
muista
lähdettä. Joskus muuten nopeusnäyttö saattoi vaihdella hyvinkin paljon lyhyessä
ajassa, nyt ei näin ole enään tehnyt.
-- PP
Pasi Pouri
Kippari wrote:
> Ja entäs kun GPS sanookin sopimuksensa irti juuri pahimmassa paikassa?
> Tästä aiheesta käytiin pitkät keskustelut Navigaatioliiton
> opettajapäivillä Turussa muutama vuosi sitten: ilman kompassia olisi
> ollut välitön hengenvaara tarjolla
Mikä estäää, ettei kompanssikin tee lakkoa tai sano sopimustaan irti.
tekninen laite
sekin on, vaikka usein yksinkertaisempi. Tosin silloin mekaanisena
laitteena
jopa herkempi vaurioille / virheille.
> Kompassin avulla sieltä tultiin turvaan - ja tuo tekosyy että
> "lasikuitupurkkarissa ei tarvitse tehdä" kertoo sanojastaan vain sen
> että hän on autuaasti unohtanut kompassiopista sen vähän mitä koskaan
> on tiennytkään!
Voihan sen kompanssin ottaa esille, jos kepsi hajoaa. Tai toisin päin.
> Eli: GPS on APUVÄLINE - EI ISÄNTÄ!!!!!
Kuten mikä tahansa navikointiväline.
-- PP
jyl...@my-deja.com
> jyl...@my-deja.com wrote:
> >
> > GPS:n on todettu aiheuttavan magneettikompassiin eksymää, jos se on
> > asennettu liian lähelle.
>
> Mistäs toi voi johtua, paristoista?
>
> - Eki -
Uskoisin, että pikemminkin kiinteästi asennetun GPS:n sähköjohtojen
aiheuttamasta kentästä. Minulla on kannettava GPS ja sille myös
veneessä jalka, jossa se kytkeytyy veneen akkuun. Jalka on aika lähellä
kompassia, luin ilmiöstä vasta asennuksen jälkeen. Teenpä kokeita ensi
viikonvaihteessa sekä paristoilla että akkuvirralla.
Antti Salmenlinna
avicom <avi...@avicom-group.com> wrote in article
<8nts8c$64$1...@tron.sci.fi>...
> Kiinnostaisi tietää
> a) moniko veneiljä tietää mikä on eksymä ( ja eksymätaulukko tai -käyrä),
> c) ja miten
Käytännössä varmaan kannattaa ajella tyynellä säällä linjoja pitkin ja
tarkastaa suurinpiirtein pääilmansuunnilla eksymä. Jos se on sitä luokkaa,
että on tarpeen tehdä eksymätaulukko ja jopa kompensoida kompassia,
kannattaa asia tehdä huolella, koska +- 10 asteen tarkkuisella talukolla ei
liene juuri arvoa.
Veneeseen kannattaa kiinnittää parrassuuntimalaite tai vastaava eimerkiksi
kameranjalalle asennettuna ajaa saman asian.
Suuntimalaitteen asteikko kannattaa asettaa huolellisesti kölin
suuntaiseksi. Asian voi tehdä laiturissa tähtäilemällä riittävän etäällä
olevaan kohteeseen ja tarkastaa tuloksen vielä ajamalla tyynellä säällä
jotakin kaukana olevaa kohdetta kohti. Ruorimiehen ja parrassuuntijan
pitäisi olla sama mieltä kulkusuunnasta, kun suuntimalaite näyttää nollaa.
Sitten pitäisi löytää omalle alukselle sopiva kompassintarkastuspoiju tai
saman asian ajava paikka. Näkemissäni kompassintarkastuspoijuissa on vain
aikalailla ollut kompassia häiritsevää rautaa pienvenettä silmälläpitäen.
Jos löytää jonkin kartalla näkyvän häiriöttömän paikan, jossa voi pysyä
paikallaan ja suuntia jotakin useamman MPK:n päässä olevaa kartalla näkyvää
kohdetta, tarkastaminen onnistuu.
Kartalta mitataan, että missä tosisuunnassa suunnittava kohde on veneen
pyörittelypaikasta nähtynä. Tosisuunta muutetaan magneettiseksi suunnaksi
laskemalla siihen kartalta löytyvän erannon käänteisarvo. Eli jos eranto on
+6,0, vähennetään kartalta mitatusta tosisuunnasta 6,0 astetta. Kun
parrassuuntimalaitteella tähtää venettä kääntämällä kohteeseen ja
parrassuuntimalaitteen asteikossa on nolla, pitäisi kompassin näyttää samaa
arvoa, kuin joksi saatiin laskettua kohteen magneettinen suunta. Jos
kompassi näyttää jotakin muuta, saadaan kyseisen suunnan eksymä laskettua
kompassin näyttämän ja oikean magneettisen suunnan erosta.
Se, että onko eksymä plussaa vai miinusta, kannattaa miettiä vasta maissa,
koska siinä menee kuitenkin ensin sekaisin :-).
Muut suunnat saadaan mitattua kääntämällä suuntimalaitteeseen
tarkastettavia suuntia vaikkapa 10 - 20 asteen välein. Vene käännetään aina
niin, että suuntimalaite näyttää suunnittavaan kohteeseen ja toinen lukee
samalla kompassinäytön.
Tämä on yksi tapa ja en väitä sen olevan sen paremman kuin muut.
Antti
KK
Pasi Pouri <pasi....@poista.nokia.com> wrote in message
news:39A50751...@poista.nokia.com...
> Et ole ihan käsittänyt oikein, vaikka suurelta osalta kyllä. SA:ssa oli
> tuota hidasta ryömimistä suuntaan jos toiseen, mutta lisäksi oman
käsityksen
> mukaan siinä välissä saattoi olla nopeita hyppyjä. Näitä ei voinut
ennakoida,
> kuten ryömimistä. Luin tästä jostain lähteestä pari vuotta siitten, ja en
nyt
> muista
> lähdettä. Joskus muuten nopeusnäyttö saattoi vaihdella hyvinkin paljon
lyhyessä
> ajassa, nyt ei näin ole enään tehnyt.
Jaa. Käsitykseni olen muodostanut venelehdissä julkaisuista jutuista,
muutamasta weppisaitista, joilla on julkaistu jatkuvia gps-mittauksia. Kovin
usein ei esimerkiksi noilla weppisaiteilla julkaistuissa graafeissa näkynyt
noita "nopeita hyppyjä", joten niiden merkitys lienee suunnan ja nopeuden
määrittämisessä ollut marginaalinen, ja sillonkin yleensä kai havaittava.
- KK
Kari Jokinen
Pasi Pouri wrote:
>
> Kippari wrote:
>
> > Ja entäs kun GPS sanookin sopimuksensa irti juuri pahimmassa paikassa?
> > Tästä aiheesta käytiin pitkät keskustelut Navigaatioliiton
> > opettajapäivillä Turussa muutama vuosi sitten: ilman kompassia olisi
> > ollut välitön hengenvaara tarjolla
>
> Mikä estäää, ettei kompanssikin tee lakkoa tai sano sopimustaan irti.
> tekninen laite
> sekin on, vaikka usein yksinkertaisempi. Tosin silloin mekaanisena
> laitteena
> jopa herkempi vaurioille / virheille.
>
> > Kompassin avulla sieltä tultiin turvaan - ja tuo tekosyy että
> > "lasikuitupurkkarissa ei tarvitse tehdä" kertoo sanojastaan vain sen
> > että hän on autuaasti unohtanut kompassiopista sen vähän mitä koskaan
> > on tiennytkään!
>
> Voihan sen kompanssin ottaa esille, jos kepsi hajoaa. Tai toisin päin.
Jaahah - tässä on taas se sama asia: lukemaan ei opi ellei osaa
kirjaimia - eikä kieltä opi ellet tunne kielioppia.
Kompassi on juuri tuollainen perustavaa laatua oleva asia, joka pitää
jokaisen vesillä liikkujan tuntea - JOS aikoo liikkua muualla kuin
kapealla ja joka tuumaltaan tuntemallaan joenpätkällä, kuten esmes
saksalaiset tai hollantilaiset proomukipparit jotka vuodesta toiseen
ajavat moottoriproomuillaan tavaralastia samalla kanavaosuudella tai
joella eivätkä siis tarvitse kompassia; yllättävän monella se sielläkin
on - kaiken varalta!
Kippari
sarla
KK kirjoitti viestissä <8o2tkp$39f$1...@nntp.teliafi.net>...
>Pari kertaa on käynyt niin, että sumu on yllättänyt, kun on jo
merelle
>ehtinyt lähteä. Kummallakaan kerralla ei säätiedotus ennakolta
tiennyt
>sumusta mitään. Pää lienee laho joka tapauksessa, mutta kun tutkaa ei
ole,
>niin lahosiko pää sitten noissa tapauksissa entisestään?
- Lisälahoista en tiedä ja tiedän, että sumuun voi joutua... kuten
siinä aiemmin totesin, sumussa kaivavani itsekkin kansilehteä
tarkempaa infoa käsille, mutta sumuun ehdoin tahdoin meneminen, on
taasen hieman eri juttu. Saaristoalueella sumusta selviää, kun lisää
tarkkaavaisuutta ja alentaa vauhtia.
-- sarla --
Heikki Hämäläinen
skaalasta? Alkuperäisestä viestistä kun sai sen kuvan, että matkat ovat
vähän pitempiä. Olen kyllä tavannut muitakin kuin polynesialaisia, jotka
löytävät perille esim Välimeren yli Maltalle ilman kompassiakaan, mutta en
silti pidä sitä suositeltavana.
sarla wrote:
> varmasti on umpisumussa parempi ajaa gepsillä valmiiks pisteytettyy
> reittii väylänäytöllä, kuin suuntia ilman näköhavaintoja millään
> kompassilla, mutta edelleenkin sitä mieltä, että sumuun ilman tutkaa
> tunkee vaan lahopää.
>
> -- sarla --
jukka
oleva asia, joka pitää jokaisen vesilläliikkujan tuntea. Käyvät sitten
museossa katsomassa minkä varassa sitä ennen liikuttiin, uskokaa pois.
Samanlaista ennakkoluuloa on kun autoihin tulee koko ajan elektroniikkaa
lisää esim. kärjetön sytytys. (vähän ontuva vertaus mutta kuitenkin).
jukka
jukka
>tai
>> ei, näyttää veneen keulasuunnan kun taas GPS näyttää mihin suuntaan
>> liikutaan mentiinpä sitten vaikka kylki edellä.
>
>Perinteinen magneettikompassi näyttää veneen MAGNEETTISEN keulasuunnan
>(edellyttäen, että eksymä on poistettu tavalla tai toisella ja kompassi
>(tai pikemminkin sen asteikkonäyttämä) on asetettu kölin suuntaisesti).
>Sähkökompassi voi näyttää joko magneettisen keulasuunnan tai sitten siihen
>on voitu asettaa käsin alueella vallitseva eranto tai sitten se voi saada
>erantotiedon GPS:ltä.
>
> Itse käytän GPS:n asetuksena
>> tosisuuntaa jolloin kartalta on helppo katsoa suunnat ja ajaa sitten GPS:
>> mukaan. Samalla voi sitten katsoa mitä magneettinen kompassi ja
>autopilotin
>> sähkökompassi näyttää ko. kulkusuunnalla.
>
>GPS näyttää vain suuntaa pohjan suhteen, se ei kerro aluksen keulasuunnasta
>mitään. GPS näyttää samaa lukemaa, kulki sitten keula tai perä edellä
>samaan suuntaan kartalla.
>
>
>Antti
>
Niinhän tuossa ylempänä juuri juuri sanottiin. Kun vertaa GPS: näyttöä
kompassiin jollain kulkusuunnalla niin tietää mihin KEULAN pitää osoittaa
jotta päästään haluttuun pisteeseen. Purjeveneessä esim. sorron vaikutusta
on joskus vaikea arvioida ilman "gepsua".
sarla
Heikki Hämäläinen kirjoitti viestissä
<39A570B7...@geopros.pp.fi>...
> Kannattaisiko sitten ehkä puhua hieman Itämeren ylitystä pienemmästä
skaalasta? Alkuperäisestä viestistä kun sai sen kuvan, että matkat
ovat
vähän pitempiä. Olen kyllä tavannut muitakin kuin polynesialaisia,
jotka
löytävät perille esim Välimeren yli Maltalle ilman kompassiakaan,
mutta en
silti pidä sitä suositeltavana.
- En tiedä sun skaaloistas, mä en ole mistään itämerenylityksistä
puhunut missään vaiheessa. Jos mä haluun Itämeren yli isoimmast
kohdast, niin mä hyppään flyggalt putken kyytiin. Mä totesin "Tässä
murtovesilutakossa jota Itämereksi
kutsutaan, pärjää suunnistuksessa suunnon partiolaiskompassilla ja
merikorttisarjan kansilehdellä ihan täysin.", näin tyylikkäästi
itseäni lainaten palauutelen taakseppäin. Ehkä sä skiglaat yli
leveimmäst kohden ja oot huolissas eksymäst, se lienee sun osas
elämää, mua ei eksymä juuri huoleta ja tarvittaessa siirryn jopa
vesitse mihin osaan itämeren rantaa tai saaristoa, myös vastapuolta,
jopa isosti vasten, nopeammin kuin yksikään purjehtija, vaikken
edelleenkään tarvii eksymätaulukkoa.
Kuvaa siis vaan ihan omat kuvasi mittakaavoista, edelleenkin,
suurin osa murtovesialtaallamme veneilevistä, ei tarvitse
eksymätaulukkoa koskaan tahi mihinkään. Itämeren alueella pääsee mihin
vaan kohteeseen varmasti, ilman pitkiä kompassi-suunta-ajoja, kunhan
valitsee vesikulkuneuvonsa sopivasti. Käytännöllisempää tosin on
siirtää vesikuljin kumipyörillä lähemmäs, jos on menossa etäälle.
-- sarla --
Pasi Pouri
Kari Jokinen wrote:
> > Voihan sen kompanssin ottaa esille, jos kepsi hajoaa. Tai toisin päin.
>
> Jaahah - tässä on taas se sama asia: lukemaan ei opi ellei osaa
> kirjaimia - eikä kieltä opi ellet tunne kielioppia.
Oletin tietysti, että kompanssia osaa käyttää. Sehän nyt pitäisi olla
veneilessä samanlainen perustaito kuin solmun tekeminen. Eli
pitäisi osata, ja kun kerran oppii niin ei niin yksinkertaista asiaa
unohda.
-- PP
Jarkko Rinne
en ole ollut koskaan veneessä missä olisi kiinteä parrasuuntimalaite. Kai
sellainen on jollakin, sanoisin että erittäin harvoilla.
jyl...@my-deja.com
> Onkos eri GPS:issä havaittu eroja ton kompassiin vaikutuksen suhteen?
> Omakohtasena kokemuksena Garmin 12:lla saa tehtyä klassisen pohjoinen
> joka suunnassa tempun eli pyöritettyä kompassin ympäri. Garmin 48:lla
> sama temppu ei heilauttanu kompassiruusua mihinkään suuntaan.
>
>
> - Eki -
Tein kokeita Magellan 315:lla, joka on asennettu n. 15 cm:n päähän
kompassista. Minkäänlaista vaikutusta kompassiin ei ollut paristo- eikä
akkuvirralla. Kun GPS:n vei aivan kiinni kompassiin, kääntyi neula n. 5
asteen verran.
KK
Jarkko Rinne <jarkko...@pp.inet.fi> wrote in message
news:TVEp5.952$Jl5....@read2.inet.fi...
> Voi ottaa keulasuuntimat?
>
> en ole ollut koskaan veneessä missä olisi kiinteä parrasuuntimalaite. Kai
> sellainen on jollakin, sanoisin että erittäin harvoilla.
>
>
Mihinköhän viestiin vastasit? No, samantekevää: tässä keskustelussa on
kieltämättä käytetty väärin termiä keulasuuntima. Keulasuuntimahan
pilkunviilauksen ensimmäisen oppitunnin mukaan tarkoittaa, että määritetään
kohteen suuntima kölilinjaan nähden. Näissä viesteissähän on useimmiten
tarkoitettu, että määritetään kölilinjan (tosi)suuntima esimerkiksi tunnetun
sijainnin ja kiinteiden maastokohteiden tms. avulla. Kaikkihan pitäisi
vääntää rautalangasta ettei kukaan vain ymmärtäisi väärin. Tuo rautalanka
saattaa sitten liian lähellä kompassia aiheuttaa eksymää, varokaa!
- KK