isopurjeen pussin syvyys
Pekka Tallgren
P=11.5 ja vene painaa n 3.5 tonnia.
Olen perinteisesti pitänyt isoa sen verran pussikkaana, ettei se ihan
pakkaa, mutta viime kesän
testien perusteella näyttää siltä, että litteämpänä vene kulkee
kovempaa. Testi tehtiin n 7 m/s tuulessa, ja aallokkoakin oli, mutta
kallistuksen vuoksi ei vielä purjetta tarvinnut latistaa. Kun purjetta
latistettiin alaliikistä ja takastaagista venevauhti nousi. Tämä on
luuloni vastaista siitä, että aallokossa pitää purjeen olla
pussikkaampi, jotta saadaan voimaa aaltoihin. Pussikkuutta oli aluksi
sen verran, että iso ajoittain pakkasi etuosastaan, keulapurjeena oli n
150% I-genu.
Eli, onko pussikkuuteen sääntöä? Vai pitääkö se tietää venekohtaisesti?
Kun ison pakkaamissääntö ei näköjään päde, olisko esim. nopeuteen
perustuvaa sääntöä? (polaareista arpomalla)
t. Pekka Tallgren
Dag Stenberg
> Mistä tietää miten pussikkaan isopurjeen tulee olla? ...
> Pussikkuutta oli aluksi
> sen verran, että iso ajoittain pakkasi etuosastaan, keulapurjeena oli n
> 150% I-genu.
> Eli, onko pussikkuuteen sääntöä? Vai pitääkö se tietää venekohtaisesti?
> Kun ison pakkaamissääntö ei näköjään päde, olisko esim. nopeuteen
> perustuvaa sääntöä? (polaareista arpomalla)
Ison pakkaaminen ei Dedekamin mukaan ole kovin pahaa. Pääasia että genua
vetää hyvin. Ison takaosa toimii purjesiiven oleellisena osana, etuosa ei.
Lähde: Ivar Dedekam: Sail Trim & Rig Tuning, eri kielillä, ks.
http://www.dedekam.com/
Dag Stenberg
Harald Hannelius
> testien perusteella näyttää siltä, että litteämpänä vene kulkee
> kovempaa. Testi tehtiin n 7 m/s tuulessa, ja aallokkoakin oli, mutta
> kallistuksen vuoksi ei vielä purjetta tarvinnut latistaa. Kun purjetta
> latistettiin alaliikistä ja takastaagista venevauhti nousi. Tämä on
Pysyikö purjeen kierto samana? Eli kiristitkö samalla skuuttia?
Ja oliko otanta kuinka pitkältä ajalta, tehtiinkö testi mutu-periaatteella?
Vaikeita nää jutut välillä, niin monta parametria.. ;)
--
A: Top Posters
Q: What is the most annoying thing on mailing lists?
http://www.fe83.org
Harald H Hannelius | harald (At) iki (dot) fi | GSM +358 50 594 1020 (NEW)
Pekka Tallgren
> Ja oliko otanta kuinka pitkältä ajalta, tehtiinkö testi mutu-periaatteella?
Purjeen kierto kasvoi, koska skuutti oli jo tiukalla. Jo alkutilanteessa ison
ylimmätkin liehut virtasivat taaksepäin, joten kyse ei ollut virtauksen
saamisesta kiinni purjeeseen avonaisemmalla purjeella.
Testi toistettiin vaihtelevan pituisilta ajanjaksoilta, nopeutta lokista ja
gps:stä tarkkaillen, eroa oli n 0.2 kn.
Pekka Tallgren
> nyrkkisääntönä oli, että pussissa pitää jallupullon pysyä:)
Niin, mutta nyt kun puomiliikki liehuu vapaana, näyttää siltä, että
jallupullon pitää edelleenkin pysyä purjeen ja puomin välisessä pussissa, ts.
alaliikki niin tiukalla - aina.
Iaakko
---klips--->
> Eli, onko pussikkuuteen sääntöä? Vai pitääkö se tietää venekohtaisesti?
> Kun ison pakkaamissääntö ei näköjään päde, olisko esim. nopeuteen
> perustuvaa sääntöä? (polaareista arpomalla)
>
> t. Pekka Tallgren
>
Silloin, kun vielä puomiliikki oli puomissa kiinni, niin
nyrkkisääntönä oli, että pussissa pitää jallupullon pysyä:)
Jos purjeiden trimmaamiseen viimeiseen solmun kymmennykseen
olisi selvät säännöt, niin kilpasyndikaatit pärjäisivät
yhdellä veneellä kahden sijaan!
Kyllä se on niin venekohtaista, että ilman sparraajaa
vastausten löytäminen oikeisiin hienosäätöihin ei ole
helppoa. Käy juuri niinkuin teillä kävi: tehtiin joitain
muuta kuin ennen ja vauhti parani!
GPSin CMG- ja VMG-ominaisuuksia voi käyttää trimmaamisen
apuna. Lisäksi tarvitaan innokas miehistö, joka haluaa
kokeilla ja treenata.
Fallit kannattaa merkitä, samoin kannattaa panna talteen eri
keulapurjeiden skuuttipisteitä eri tuulilla jne.
kirjoitti,
Jaakko
J. of a Tr
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kiinostaako melonta? www.avokanootti.info
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Käy mansikassa: http://www.meridianx.fi/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Nils Rostedt
Pekka Tallgren wrote :
> Mistä tietää miten pussikkaan isopurjeen tulee olla? Vene on x-95,
> P=11.5 ja vene painaa n 3.5 tonnia.
> Olen perinteisesti pitänyt isoa sen verran pussikkaana, ettei se ihan
> pakkaa, mutta viime kesän
> testien perusteella näyttää siltä, että litteämpänä vene kulkee
> kovempaa.
Näin on usein asianlaita. Kilpapurjehtijat ovat viime vuosina suosineet
litteämpiä purjeita. Kaipaisin lisätietoja esim. purjeen pussikkuudesta
prosentteina, purjeen kierrosta ja puomikulmasta, mutta yritän kuitenkin
vastata.
Yksi paikka josta voi saada oppia on WB-Sailsin trimmausohje joka löytyy
- interaktiivisena englanniksi paikasta
http://www.wb-sails.fi/news/98_11_PerfectShape/Main.htm
- ja suomeksi karkeampana pdf-versiona paikasta
http://www.wb-sails.fi/news/WBNews99/WBNews199osa1.pdf .
Esimerkkikuva aika hyvästä isopurjetrimmistä löytyy tästä:
http://www.wb-sails.fi/news/98_11_PerfectShape/GalleryFrameSet.htm , klikkaa
"31-footer main" kuvaa joka esittää Inferno 31:n isopurjetta. Enempää pussia
sinunkaan purje ei tarvitse. Omasta mielestäni nuokin WB:n ohjeet
suosittelevat turhan paljon pussikkuutta kevyt-ja keskituulilla. Ellei
sitten aallokko ole erityisen hankala esim. tuulen tyyntyessä.
Testi tehtiin n 7 m/s tuulessa, ja aallokkoakin oli, mutta
> kallistuksen vuoksi ei vielä purjetta tarvinnut latistaa. Kun purjetta
> latistettiin alaliikistä ja takastaagista venevauhti nousi. Tämä on
> luuloni vastaista siitä, että aallokossa pitää purjeen olla
> pussikkaampi, jotta saadaan voimaa aaltoihin. Pussikkuutta oli aluksi
> sen verran, että iso ajoittain pakkasi etuosastaan, keulapurjeena oli n
> 150% I-genu.
Isopurjeen etuliikin pakkaamiseen ei kannata kiinnittää kovin paljon
huomiota. Paljon tärkeämpää on ison takaliikin oikea kireys. Kuvaamasi
oireet viittaavat mielestäni joko siihen että ajat liian alas, tai että
purjeessasi on liian kireä takaliikki joka avautuu sopivaksi vasta
peräharuksen käytöllä. Itselläni oli sellainen purje, joka vaati tosikireää
peräharusta toimiakseen, vauhtieroa oli jopa puoli solmua. Takaliikin liehut
eivät enää 7 m/s tuulessa ole kovin luotettava trimmausindikaattori, parempi
on sillon katsoa että puomi ja ylälattan takapää ovat yhdensuuntaiset. 7 m/s
tuulessa puomilikkiä pitää jo kiristää kunnolla, purje tuottaa poweria jo
riittävästi.
>
> Eli, onko pussikkuuteen sääntöä? Vai pitääkö se tietää venekohtaisesti?
> Kun ison pakkaamissääntö ei näköjään päde, olisko esim. nopeuteen
> perustuvaa sääntöä? (polaareista arpomalla)
>
> t. Pekka Tallgren
>
Kopioin tähän vuonna 1999 kirjoittamani ohjeen, joka on minulla toiminut
hyvin:
---
Tässä tulee eräästä kirjasta sovellettu trimmausohje joka tuntuu toimivan.
Perustrimmaus menee näin:
1) kiristä skuutti kunnes ylimmän lattan takapää on puomin suuntainen ( jos
on läpilatta
niin sen takaosa). Katso suoraan puomin alta. Tällöin purjeen kierto on
suht' oikea normaaliolosuhteissa. Älä välitä etuliikin pakkituulesta vielä
tässä vaiheessa.
2) arvioi purjeen kokonaissyvyys. Litteät purjeet ovat muodissa nykyään, eli
3-5 m/s tuulessa noin 10% alaosassa ja 13% ylimmän latan kohdalla on OK.
15% on liikaa. Kiristä hekki, puomiliikki ja cunningham kunnes näyttää
hyvältä. Vanha, pussikas purje voi vaatia reilusti mastontaivutusta. Tämän
jälkeen, koska maston taivutus hekillä löysensi skuuttia, on taas syytä
kiristää skuuttia kunnes ylin latta on puomin suuntainen.
3) säädä levangilla puomin kulma siten että puomin pää tulee keskelle
venettä tai jää hieman leen puolelle (10-20 cm). Tarkista venen balanssi ja
peräsinpaine. Jos se on kovin luovikärkäs tai vauhti hiipuu, puomia on
päästettävä levangilla ulos. Jos taas genua antaa liikaa pakkituulta ison
etuosaan, (pieni "kupla" on OK) vedä puomi keskemmälle mutta ei kuitenkaan
luuvartin puolelle. Katso oikea puomikulma puomin pään paikasta, ei
levankivaunun paikasta koska se vaihtelee skuutin kireydestä riippuen.
Ylimmän latan liehu on sitten hienoviritystä kun purje on saatu muuten
oikeaan trimmiin. Pienillä skuutin säädöillä saadaan liehu esille tai
taipumaan purjeen taakse. Perussääntö on: ylälatta puomin suuntaiseksi,
tällöin liehu on yleensä lähes oikein. Toinen perussääntö on että toiseksi
ylin liehu ei saisi kääntyä purjeen taakse, silloin jokin on pielessä ja
kannattaa aloittaa trimmaus alusta.
Ylläoleva näyttää työläältä mutta jossain vaiheessa oppii näkemään milloin
purjen muoto on kohdallaan ja trimmaus menee nopeasti. Hyviä trimmaustapoja
on kyllä monenlaisia yllä esitetyn lisäksi. Väärin leikattu tai vanha
venynyt purje voi myös olla mahdoton trimmata oikein, sitä arvioimaan
kannattaa ottaa purjeentekijä tai kilpapurjehtija mukaan vesille.
/Nils
Pekka Tallgren
Se mikä on unohtunut mainita on, että purje on siis WBn brandnew (2001)
kevlar-iso, eli purjeen venyneisyydestä ei ole kyse. Se mikä on ongelma, on
ettei wbn ukot tahdo ehtiä vesille näyttämään sitä "täydellistä muotoa". Sitä on
nyt tuon veneen kanssa haettu 2 kesää, ja edelliseenkin veneeseen ostettiin wbn
purjeet, joihin ei ennen veneen myyntiä löydetty parasta trimmiä. Jokin vastuu
purjeneulojallakin saisi olla supportista.
> Yksi paikka josta voi saada oppia on WB-Sailsin trimmausohje joka löytyy
> - interaktiivisena englanniksi paikasta
> http://www.wb-sails.fi/news/98_11_PerfectShape/Main.htm
>
Josta ainakin selvisi, että purje on aina alhaalta litteämpi kuin ylhäältä.
> http://www.wb-sails.fi/news/98_11_PerfectShape/GalleryFrameSet.htm , klikkaa
> "31-footer main" kuvaa joka esittää Inferno 31:n isopurjetta. Enempää pussia
Ja purjeen alaosa on tosi litteä, ylhäältä purje on yllättävänkin pullea.
> huomiota. Paljon tärkeämpää on ison takaliikin oikea kireys. Kuvaamasi
> oireet viittaavat mielestäni joko siihen että ajat liian alas, tai että
> purjeessasi on liian kireä takaliikki joka avautuu sopivaksi vasta
> peräharuksen käytöllä. Itselläni oli sellainen purje, joka vaati tosikireää
> peräharusta toimiakseen, vauhtieroa oli jopa puoli solmua. Takaliikin liehut
Joo, veikkaan tuota liian kireää takaliikkiä, koska aina emme voi ajaa liian
alas. Tosin joku muu varmaan sanoisi, että takaliikki ei ole liian kireä vaan
maston prebendiä liian vähän -> joka tapauksessa takaharuksen käyttä parantaa
vauhtia.
> Kopioin tähän vuonna 1999 kirjoittamani ohjeen, joka on minulla toiminut
Ohje näyttää hyvältä. Itsekin kirjoitin 3 sivuiset ohjeet x-95:n trimmaamiseen.
En ole vielä julkistanut niitä netissä, koska muutamat seikat pitää vielä
pohtia. Niissä käsitellään enemmän maston perustrimmiä, joka minusta määrää
paljon veneen vauhdista. (Minusta jos masto on perustrimmiltään täydellinen, ei
tuulen muuttuessa tarvita radikaaleja säätöjä, vaan ne tapahtuvat osaksi
itsestään ja hyvin yksinkertaisilla säädöillä)
> on kyllä monenlaisia yllä esitetyn lisäksi. Väärin leikattu tai vanha
> venynyt purje voi myös olla mahdoton trimmata oikein, sitä arvioimaan
> kannattaa ottaa purjeentekijä tai kilpapurjehtija mukaan vesille.
Jep. Odotan että joku joka purjeista ymmärtää ilmoittautuu vapaaehtoisena. Vene
on Lauttasaaressa. Olemme kärkeä 5% tasoitetussa ajassa jäljessä, joten vähän jo
osaamme purjehtia. Tiistaikisat alkaa taas toukokuussa.
t. Pekka Tallgren, MeriHukka
Nils Rostedt
Pekka Tallgren wrote :
>
> Joo, veikkaan tuota liian kireää takaliikkiä, koska aina emme voi ajaa
liian
> alas. Tosin joku muu varmaan sanoisi, että takaliikki ei ole liian kireä
vaan
> maston prebendiä liian vähän -> joka tapauksessa takaharuksen käyttä
parantaa
> vauhtia.
>
Tähän vielä että prebendin lisäksi ylä- ja alavanttien keskinäiset
kireyssuhteet vaikuttavat mastokaaren muotoon tuntuvasti jalusta
kiristettäessä, mikä taas vaikuttaa ison takaliikin avautumiseen. Rikin
viritys on täydellinen, kun peräharusta ei tarvitse kiristää kovemmallakaan
tuulella vaan purje latistuu oikein pelkästään jalusta kiristämällä. Näinhän
peräharuksettomissa kevytveneissä tapahtuu, jos purje on oikein sovitettu
mastokäyrään. Köliveneissä tähän on aika vaikea päästä, joskin X-95:ssa
taitaa olla aika täydelliset säätömahdollisuudet. Rikien rakenteet kuitenkin
vaihtelevat niin paljon perustyypin sisälläkin, että netin kautta ei juuri
pysty tarkempia ohjeita antamaan (osatakilassa esim. huipun pituus ja
joustavuus sekä saalinkien kulmat).
/ Nils
Mika Paavilainen
viestissä:3DC237A9...@helsinki.fi...
> Jep. Odotan että joku joka purjeista ymmärtää ilmoittautuu vapaaehtoisena.
Vene
> on Lauttasaaressa. Olemme kärkeä 5% tasoitetussa ajassa jäljessä, joten
vähän jo
> osaamme purjehtia. Tiistaikisat alkaa taas toukokuussa.
5% tuntuu pieneltä mutta todellisuudessa se on niin paljon että uusilla
purjeilla varustetulla venellä tuollainen ero kielii joko miehistön
täydellisestä kyvyttömyydestä tai että vene on aivan paska. Teillä on alla
1.14 lyssin omaava vene joka kulkee 1,08 vauhtia ja tilanne on itse asiassa
katastrofaalinen. Tässä hieman mietittävää ennen ensi kautta:
1. Kipparin ja miehistön taidot
Onko miehistö aina sama ja kaikilla tietty tehtävä
Kuinka paljon voidaan parantaa vendoissa/jiipeissä
Osataanko lukea tuulet/sääolosuhteet
Ajetaanko polaareiden mukaista VMC:tä tai ymmärretäänkö edes mitä se
tarkoittaa.
Ajetaanko edes edun halssilla
Taktiikka muita veneitä vastaan, säännöt ja niiden hyödyntäminen
Ajaako venettä aina nopein kuski
Pysytäänkö fleetin mukana vai lähdetäänkö hazardina omille teille ilman
perusteita
Viimeisenä mutta tärkeimpänä _startit_
2. Purjeet ja riki
Osataanko vaihtaa vaihteita?
-oikeastaan tähän on saatu jo vastaus
Onko riki kölin kanssa saman suuntainen
Osataanko ihan oikeasti pistää masto säätöihin siten että uudesta purjeesta
saadaan kaikki irti
3. Vedenalaiset osat ja runko
1.Pohja
Pohja on puhdas
Sileä
-vedelle on aivan sama onko pohja hiottu kuussatasella vai kiillotettu
peiliksi.
Muotovirheetön, rungon puoliskot ovat symmetriset
2.Köli
tarkistettu kölin symmetria
muotovirheet
kölin profilointi
pinnan karheus
asento runkoon nähden
3.Peräsin
muotovirheet
sileys
profiili
4.Paino
Onko vene punnittu muuten kuin lyssitaulukolla, konevuokraamosta saa parilla
kympillä vuorokaudeksi digitaalisen vaa'an.
Ylimääräinen tavara rannalle, tankit tyhjäksi.
Kyllä, kaljakori on ylimääräinen tavara.
5.Painojakauma
Missä paino on?
Kaikki paino joka on pois veneen painopisteestä hidastaa(gyradius, moment of
inertia)
->perästä paino pois
->keulasta pois
->topista pois
Ja sitten vielä pitäisi osata purjehtia...
Purjemaakarin vastuulla on tehdä sellainen purje joka on säädettävissä
kulloinkin kyseessä olevaan veneeseen, rikiin ja keliin. Koska täydellisiä
purjemuotoja on ääretön määrä, on purjehtijan itsensä vastuulla osata
säätää. Vähän sama kun ostaisi vaihtomoottorin autoonsa ja ihmettelisi ettei
se kulje yhtään sen kovempaa uudella moottorilla, kunnes eräänä päivänä
kokeilisi vaihtaa ykköseltä kakkoselle ja vaatisi moottorin myyjän päätä
vadille ettei sillä ollut aikaa tulla autoon opettamaan vaihteiden
vaihtamista.
Ihan yhtä tärkeää kuin purjeista saatava eteenpäinvievä voima, on miettiä
mikä venettä jarruttaa. Jos aivan paskat vanhat purjeet vaihdetaan uusiin,
on saavutettu hyöty joissain olosuhteissa sama kuin pistäisi vedenalaiset
osat kuosiin. Ainoa ero lienee siinä, että vanhoistakin purjeista saa
kevyeen keliin leivottua vaikka mitä, mutta vedenalaiset osat on aina
mukana.
Talven aikana voisi lukaista pari kirjaa:
Ivar Dedekam, Illustrated Sail & Rig Tuning
-hyvä perusteos sellaiselle joka ei tajua mistään mitään, selkeät kuvat
-tällä kirjalla ei olympialaisia voiteta mutta pieksee suurimman osan
marjapurjehtijoista
Lawrie Smith, Sailpower, the science of speed
- Nimestään huolimatta kansantajuisesti selitetty hyvin tärkeitä asioita
- Sivumääräänsä nähden loistava kirja
Lars Larsson/Rolf Eliasson, Principles of Yacht Design
-kertoo perusteet kaikelle sille mitä ed. Sailpowerissa kerrotaan
(paras kirja mitä hyllystäni löytyy)
Tom Whidden, Championship tactics
-tämän jälkeen otetaan uusi sääntökirja kouraan ja ruvetaan tekemään
keissejä ja mielikuvissa ajetaan kaiki mahdolliset tilanteet.
-Voi olla että maailma on pullollaan parempiakin
Muita suosituksia otetaan kernaasti vastaan, ei ne vehkeet täälläkään aina
toivotulla tavalla kulje;-)
-mika-
Joakim Majander
> "Pekka Tallgren" <pekka.t...@helsinki.fi> kirjoitti
> viestissä:3DC237A9...@helsinki.fi...
>
> > Jep. Odotan että joku joka purjeista ymmärtää ilmoittautuu vapaaehtoisena.
> Vene
> > on Lauttasaaressa. Olemme kärkeä 5% tasoitetussa ajassa jäljessä, joten
> vähän jo
> > osaamme purjehtia. Tiistaikisat alkaa taas toukokuussa.
>
> 5% tuntuu pieneltä mutta todellisuudessa se on niin paljon että uusilla
> purjeilla varustetulla venellä tuollainen ero kielii joko miehistön
> täydellisestä kyvyttömyydestä tai että vene on aivan paska. Teillä on alla
> 1.14 lyssin omaava vene joka kulkee 1,08 vauhtia ja tilanne on itse asiassa
> katastrofaalinen. Tässä hieman mietittävää ennen ensi kautta:
5% on tosiaan aika paljon, jos vertailuveneiden tasoitukset ovat
"oikein" ko. olosuhteissa. KoPun tiistaikisojen kärjessä on kuitenkin
paljon veneitä, joilla ei ole "oikeaa" LYS-lukua, vaan lähinnä
IMS-todistuksesta väännetty tai muuten "arvattu". Esimerkiksi Dehler
29:n 1,16 (oli 1,15:kin) tuntuu aika alhaiselta, kun vene on (lähes)
aina selvästi ensimmäisenä maalissa IMS 3:ssa, jossa suurimmalla
osalla on 1,15 LYS (Inferno 31, Siesta 32 jne). Eri olosuhteissa
LYS-luku saattaa helpostikin olla 5% pielessä, mutta jos vauhti on
aina 5% hitaampi kuin useammalla kilpailijalla, jotain on pielessä.
Purjehjdustaidoilla ja tuurillakin on kuitenkin varsin suuri merkitys,
vaikka tämä helposti tasoituskilpailuissa jääkin mittalukuspekuloinnin
jalkoihin. Yksityyppiluokissa vauhtierot ovat usein olemattomia, mutta
purjehdusajoissa erot ovat kuitenkin useita prosentteja. Varsinkin
isoissa lähdöissä (kuten tiistaikisat), muiden jalkoihin jääminen
tekee todella suuret erot.
Joakim
Pekka Tallgren
Joakim Majander wrote:
> "Mika Paavilainen" <paavi...@iki.fi> wrote in message news:<fADw9.554$77.1...@reader1.news.jippii.net>...
> > 5% tuntuu pieneltä mutta todellisuudessa se on niin paljon että uusilla
> > purjeilla varustetulla venellä tuollainen ero kielii joko miehistön
> > täydellisestä kyvyttömyydestä tai että vene on aivan paska. Teillä on alla
> > 1.14 lyssin omaava vene joka kulkee 1,08 vauhtia ja tilanne on itse asiassa
> > katastrofaalinen. Tässä hieman mietittävää ennen ensi kautta:
Em pitää paikkansa, tosin toivottavasti sanan "täydellisestä" voi jättää pois. Mietittävää on runsaasti ensi
kaudeksi, mutta haluaisin tietää Mikankin ehdotukset.
Joakim Majander
> Pekka Tallgren <pekka.t...@helsinki.fi> wrote in message news:<3DC237A9...@helsinki.fi>...
> > on Lauttasaaressa. Olemme kärkeä 5% tasoitetussa ajassa jäljessä, joten vähän jo
> > osaamme purjehtia. Tiistaikisat alkaa taas toukokuussa.
> >
>
> sellainen ajatus, että X-95 painavampana veneenä alle 6 m/s tuulissa
> kulkee selvästi hitaammin, 6 - 8 m/s yhtä lujaa ja yli 8 m/s lujempaa
> kuin X-79.
>
> Ei kannata huolestua siis, jos kevyellä kelillä X-95 ei kulje.
Katselin vähän Merihukan IMS-todistusta. Senhän pitäisi olla kevyessä
nopeampi kuin Inferno 31 ja monet muut 1,15 veneet. X-79 nyt on
aikamoinen poikkeus. Ylipäätään 1,14 LYS on IMS-todistukseen
verrattuna todella hyvä. Jotkut 1,15 veneet ovat IMS:n mukaan
hitaampia _kaikissa_ olosuhteissa. Dehler 29:kin pitäisi olla
"hanskassa" 6 s tuulessa.
Ehkä Mika oli oikeassa...
Joakim
Mika Paavilainen
> Katselin vähän Merihukan IMS-todistusta. Senhän pitäisi olla kevyessä
> nopeampi kuin Inferno 31 ja monet muut 1,15 veneet. X-79 nyt on
> aikamoinen poikkeus. Ylipäätään 1,14 LYS on IMS-todistukseen
> verrattuna todella hyvä. Jotkut 1,15 veneet ovat IMS:n mukaan
> hitaampia _kaikissa_ olosuhteissa. Dehler 29:kin pitäisi olla
> "hanskassa" 6 s tuulessa.
>
> Ehkä Mika oli oikeassa...
No enpä tiedä, alkukausihan MeriHukalla meni vallan loistavasti sarjan
ollessa:
4,2,7,4,17,11,18,15,22,10,14,11,12
Eli kyllähän tuo tuntuisi tarvittaessa kulkevan. Mielenkiintoista
noissa tuloksissa oli kuitenkin se, että koko sarjan aikana tuli 15
kertaa turpaan Albin Expresseiltä suorassa ajassa. Albinin lys on
1,11. Mutta tämäkään ei vielä kerro kuin ehkä sen että sattui olemaan
Expressin keli;-)
Lyssihän on lähinnä hauskanpitoa ja sosiaalinen tapahtuma, veneet ovat
keskenään niin paljon erilaisia eri olosuhteissa ettei yhden kertoimen
järjestelmällä varmaan parempaan tulokseen pääsisikään. Jos haluaa
tosissaan ajaa kilpaa, niin suosittelen jotain yksityyppiluokkaa.
X-79 on poikkeus siinä mielessä että jos minulta kysytään, sen lyssin
pitäisi olla 1,06 tai ehkäpä vieläkin vähemmän:-)
-mika-
ps. Sitä alkuperäistä postia ei näy, koska peruutin sen samantein.
Joillekin servereille se vain valitettavasti jäi keikkumaan.
Juha
Sillä voit retkeillä ja kisailla menestyksellä LYS, IMS ja
yksityyppikisoissa.
http://www.expresspurjehtijat.net/
Miksi Expressillä pääsee kovaa?
Yksityyppikisoissa veneen vauhtipotentiaalin oppii löytämään, selitykset on
vähissä kun kaverit menee samanlaisella
venellä kovempaa. Purjeet ovat kehittyneet veneelle optimaalisiksi, koska
niillä kisataan Ruotsissa aktiivisesti, Ruotsin mestaruuskisoissa oli yli 90
Expressiä viivalla! Myös kaikenlaisia heloituksia ym. virikkeitä löytää
helposti.
Veneen trimmaus
- kavereilta voi apinoida hyvät ratkaisut
- sileä pohja
- kaikki turha paino pois
- uudet purjeet
- esim. Northilta saa heidän purjeilleen valmiit trimmausohjeet, jotka on
Ruotsissa hyviksi koettu lukuisissa kisoissa. Ohjeissa on maston asento,
vanttien kireydet eri tuulissa ja purjeiden säädöt ja lisäksi
heloitusohjeita.
=> kohtuullinen vauhti löytyy melko nopeasti, hienoudet sitten ajan ja
kokemuksen myötä
- heloitus kuntoon niin että venettä voi säätää koko ajan
Miehistön trimmaus
- yksityyppiratakisoissa manöveerit kehittyvät nopeasti, muuten jää armotta
- monta lähtöä päivässä -> starttejakin oppii hiukan...
- erilaiset taktiset kuviot tulee testattu samanlaisia veneitä vastaan
- venevauhtia voi koko ajan verrata toiseen samanlaiseen veneeseen ->
vähitellen alkaa vauhti löytyä
Purjehdus ei ole golfia, henkilökohtaisia tasoituskertoimia ei yleensä
käytetä. Monet isommat veneet ovat 80-luvulta, samoin heloitus ja purjeet.
Harvassa vanhassa perheveneessä on sellainen heloitus, että sitä todella voi
purjehtia ja säätää kunnolla. Painoa lisää viikon hätämuonat, grilli,
televisio ym. välttämättömät tarvikkeet, joita on vuosien aikana kertynyt.
Näillä eväillä tuskin kärkeen päästään.
Tasoituskertoimet sinällään ovat mitä ovat, kuitenkin esim. IMS on puhtaasti
laskennallinen ja LYS-lukuja voi tietysti verrata IMS-lukujen avulla.
Vesilinjan pituus vaikuttaa aina. Yksityyppikisat ovat ainoa tapa saada
veneestä kaikki irti. Luulen, että jokaisesta veneestä löytyisi
huomattavasti lisää vauhtia. Itse olen ainakin sekä oppinut purjehtimaan
että saanut veneen kulkemaan paremmin yksityyppikisaamisen myötä. Esim.
Lentävä Kani on näyttänyt esimerkkiä KoPun tiistaikisoissa.. "Ei sillä voi
päästä noin ylös ja noin kovaa..."
Juha
PS. Myös Elisa on huomannut Expressien menestyksen ja käyttää Happy Hourin
kuvaa
http://elisa.net/mobiili/images?type=7
"Mika Paavilainen" <x...@luukku.com> wrote in message
news:335bd842.02110...@posting.google.com...
Joakim Majander
> No enpä tiedä, alkukausihan MeriHukalla meni vallan loistavasti sarjan
> ollessa:
> 4,2,7,4,17,11,18,15,22,10,14,11,12
>
> Eli kyllähän tuo tuntuisi tarvittaessa kulkevan. Mielenkiintoista
> noissa tuloksissa oli kuitenkin se, että koko sarjan aikana tuli 15
> kertaa turpaan Albin Expresseiltä suorassa ajassa. Albinin lys on
> 1,11. Mutta tämäkään ei vielä kerro kuin ehkä sen että sattui olemaan
> Expressin keli;-)
Express ei ole kyllä missään olosuhteessa nopeampi kuin X-95, joten
häviäminen suorassa ajassa menee kyllä taitojen piikkiin. Välillä myös
H-veneet ovat keikkuneet puolitonnareiden edellä suorassa ajassa.
Kyllä purjehdustaidolla on suuri merkitys!
>
> Lyssihän on lähinnä hauskanpitoa ja sosiaalinen tapahtuma, veneet ovat
> keskenään niin paljon erilaisia eri olosuhteissa ettei yhden kertoimen
> järjestelmällä varmaan parempaan tulokseen pääsisikään. Jos haluaa
> tosissaan ajaa kilpaa, niin suosittelen jotain yksityyppiluokkaa.
>
Näinhän se on. LYSsissä jyvät kyllä erottuvat akanoista, mutta jyvien
oikea järjestys riippuu jo paljon kelistä ja kertoimien
oikeudenmukaisuuksista. Tästä syystä harva viitti satsata LYSsiin. Ne
jotka kilpailevat muuten paljon (IMSissä tai yksityypiluokissa) ovat
kyllä yleensä LYS-kisojen kärjessäkin.
> ps. Sitä alkuperäistä postia ei näy, koska peruutin sen samantein.
> Joillekin servereille se vain valitettavasti jäi keikkumaan.
Ei se nyt niin asiaton ollut. Paljon hyviä pointteja.
Joakim
Aatu
>
> 5 - 10 startin kokemuksella Sarainmaan Timon X-95:n kanssa X-79:llä on
> sellainen ajatus, että X-95 painavampana veneenä alle 6 m/s tuulissa
> kulkee selvästi hitaammin, 6 - 8 m/s yhtä lujaa ja yli 8 m/s lujempaa
> kuin X-79.
>
...ja yli 13 m/s avotuulilla se 79 kulkee taas kovempaa kuin 95.
-Aatu-