Pitkä vai lyhyt köli
ilkka nyyssonen
ts. olen täysin noviisi (teoriaa nyt olen lueskellut).
Vene tulee Saimaalle. Kölin pituuden suhteen on tullut
mietittävää:
- pitkä köli --> rauhallinen käytös (aloittelijalle hyvä?)
--> hankalat satamamanööverit?
- lyhyt köli --> ketterä (aloittelijalle hyvä tämäkin?)
--> vähemmän vakaa kuin pitkäkölinen?
Pitkäkölisistä olen tiiraillut GT-Kryssarea (miel. muulla
kuin Vire7:lla varustettuja), lyhytkölisistä taas Maxi77:aa,
Guy22:ta ja Rock20:ta, hintaluokkahan on kaikilla suunnilleen
sama (paitsi Rock on vähän halvempi).
Nyt kaipaisin kommentteja valintaa helpottamaan (tai vaikeut-
tamaan...) erityisesti em. veneistä kokemusta omaavilta.
INy
Pekka Jarvinen
>
> Nyt kaipaisin kommentteja valintaa helpottamaan (tai vaikeut-
> tamaan...) erityisesti em. veneistä kokemusta omaavilta.
>
> INy
Olematta hirveästi asiantuntija, olen saanut sellaisen
kuvan, että piiitkäkölinen on hyvä valtamerillä/avomerellä
tai jos purjehtii ihan yksin (ei voi pyytää ketään pinnaan
eikä ole autopilottia)
Muuten lyhyt.
Todennäköisesti haluamassasi kokoluokassa se on täysin
samantekevää.
t.poju
Raimo Harju
: Nyt kaipaisin kommentteja valintaa helpottamaan (tai vaikeut-
: tamaan...) erityisesti em. veneistä kokemusta omaavilta.
Kannattaa varmasti miettia viela sitakin, josko
jotkut muut parametrit ovat painokkaammat kuin
kolin pituus (asuttavuus, riki tyyppi, etc.)
Kolia puntaroidessa kysyisin itseltani
a) haluanko pitaa pinnaa herkalla naisen
otteella ja styyrata aktiiviseti -> lyhyt koli
vai
b) enemman matkapurjehduksen luonnetta ja
toivoa, etta vene hoitelee itseaan -> pitka koli
Itsellani on ollut kolme kesaa merella Guy 22. Siis
kategoria a). Olen tehnyt pitkaa matkapurjehdusta ja
toki pinnassa on oltava ja mielellaan hereilla.
Mulla on ollut pinnassa yksinkertainen ruotsalainen
kitkapatenttilukitus, joka luovilla pitaa suunnan
niin, etta hyvinkin ehtii hakea lisaa olutta kajuu-
tasta. Sivu ja peratuuli on luku erikseen. Silloin
ei pinnamies voi lahtea kauaksi hortoilemaan.
Vaihdoin syksylla Artina 29:iin ja ensituntumalta se
on pituusakselinsa suhteen viela herkempi (joku voi
sanoa kiikkerampi) ja olen miettinyt kanssasi vahan
samoja asioita. Lopetin taman murehtimisen tilaamal-
la postimyynnista autopilotin, joka odottaa kirja-
hyllyssa asentajaansa.
Rami
KARI KAUTTO puh. 511 29973, VALIMO 10/518
> Kolia puntaroidessa kysyisin itseltani
>
> a) haluanko pitaa pinnaa herkalla naisen
> otteella ja styyrata aktiiviseti -> lyhyt koli
>
> kategoria a). Olen tehnyt pitkaa matkapurjehdusta ja
> toki pinnassa on oltava ja mielellaan hereilla.
>
> Mulla on ollut pinnassa yksinkertainen ruotsalainen
> kitkapatenttilukitus, joka luovilla pitaa suunnan
> niin, etta hyvinkin ehtii hakea lisaa olutta kajuu-
> tasta. Sivu ja peratuuli on luku erikseen. Silloin
> ei pinnamies voi lahtea kauaksi hortoilemaan.
Kertoisitko tuosta "kitkapatenttilukituksesta"? Min{ olen v{h{n
mietiskellyt kuinka voisin saada oman veneeni (Albin 79) kulkemaan
suoraan edes hetken verran. Tilanne on se, ett{ kun pinnasta p{{st{{
irti, niin jo muutaman sekunnin kuluttua alkaa vene kampeamaan johonkin
suuntaan.
> Rami
T:Kari
PS Minun veneess{ni on tuollainen rungon osaksi laminoitu koli, joka on
t{ytetty yli puolen v{lin jollain painolastilla (edes k{sikirja ei
mainitse metallin? nime{). Rakenne on aika vinke{: k|lin kohdalla on noin
puoli metri{ syv{, tyhj{ pilssi. Keskell{ k|li{ on poikittain tukeva
pultti. Kai sen tarkoitus on est{{ karilleajossa k|li{ levi{m{st{.
No joka tapauksessa rakenne tuntuu kuitenkin vankalta, sill{ mit{{n
j{lki{ ei k|likuilun reunoilla ole n{kynyt, vaikka olenkin joka kes{
k{ynyt kivill{ (kyll{kin <2 solmun vauhdilla). K|lin etukulmaa joudun
taas t{n{kin kev{{n{ paikkaamaan, mutta se on helppo juttu.
Ilpo Narhi
>
> Mulla on ollut pinnassa yksinkertainen ruotsalainen
> kitkapatenttilukitus, joka luovilla pitaa suunnan
> niin, etta hyvinkin ehtii hakea lisaa olutta kajuu-
> tasta. Sivu ja peratuuli on luku erikseen. Silloin
> ei pinnamies voi lahtea kauaksi hortoilemaan.
> Vasta yhden kesan purjehdusta harrastaneena olisin kiinnostunut
tuosta ruotsalaisesta kitkapatenttilukituksesta.
Millainen se on ? Rakennanko itse vai mista niita saa ?
T:Ilpo
A-P Taskila
>Raimo Harju wrote:
>> Vasta yhden kesan purjehdusta harrastaneena olisin kiinnostunut
>tuosta ruotsalaisesta kitkapatenttilukituksesta.
>Millainen se on ? Rakennanko itse vai mista niita saa ?
Laituripaikan naapuriveneen miehistö asenteli ilmeisesti juuri
tuolla termillä liikkuvan laitteen. Se on periaatteessa naru,
joka tulee istuinlaatikon takakulmiin ja pinnaan, jossa
lukitusmekanismi. Pinnan voi sitten lukita haluttuun suuntaan
ja naru pitää pinnan paikoillaan. Tältä se päällepäin näytti..
Vaikutti ihan kätevältä lyhytaikaiseen suunnanpitoon. Hintaluokka
oli muistaakseni n. 700 mk (olen tosin ennenkin saanut kuulla huonosta
muististani, esim. muistitko viedä roskat..). Sähköiseen pinnapilottiin
(siis näihin irtomalleihin) verrattuna ei vaadi paikalleen asettamista
jokaisen lyhytaikaisen tarpeen vuoksi, eikä syö akkua. Toisaalta
ei soveltune kurssin pitkäaikaiseen pitoon, jossa varsinaiset
pinnapilotit ovat omimmillaan.
Terv. a-p
ps. jäät sulavat! ;)
Raimo Harju
KARI KAUTTO puh. 511 29973, VALIMO 10/518 (kka...@tnclus.tele.nokia.fi) wrote:
: Kertoisitko tuosta "kitkapatenttilukituksesta"? Min{ olen v{h{n
: mietiskellyt kuinka voisin saada oman veneeni (Albin 79) kulkemaan
: suoraan edes hetken verran. Tilanne on se, ett{ kun pinnasta p{{st{{
: irti, niin jo muutaman sekunnin kuluttua alkaa vene kampeamaan johonkin
: suuntaan.
: T:Kari
Jo vain. Olinkin lahettanyt tassa viikolla Ilpolle
asiasta henk.koht. mailia, mutta laitetaan tanne
palstellekin.
Ilpo siis kysyi voiko sellaisen tehda itse ja mista
niita saa?
Vastasin
Luulisin, etta niita saa hyvin varustetusta vene-
tarvikeliikkeesta. Lieneeko Maritim ainoa? Minun
veneessa vipusin oli mukana, joten en osaa sanoa,
mista se oli ostettu.
Ei sit{ ole vaikeaa tehda itsekaan, kun vaan saa
tarvittavat helyt kasiinsa. Nain tekstimuodossa ku-
vaten idea on seuraava:
Pinnan alapuolella, noin puolessa valissa on pylpyra,
joka on keskelta pylpyraa puuruuvilla kiinni pinnassa.
Pylypyra kautta kiertaa noin 5 mm koysi (=naru) kohti
ahteria. Lahella pinnan takapaata on pinnassa kiinni
muovisilma, jonka kautta narut kulkevat ja levittay-
tyvat toinen paa styyriin ja toinen paariin.
Ahterissa on kiintea kiinnike narun toiselle paalle
ja pieni krokotiilinhammaskoysilukko toiselle paalle.
Kaytto: Laitetaan pinna alas ja vedetaan narusta loy-
sat pois ja lukitaan lukkoon. Ohjaillaan normaalisti.
Kun pinna halutaan lukita asentoonsa, se vedetaan ylos,
jolloin pinna alla oleva naru kiristyy ja pinnan alla
oleva muovisilma, jonka kautta narut kulkivat aiheut-
taa niin paljon kitkaa, etta pinna ei liiku sivusuun-
nassa.
Pinnan kiinnitys perasimeen on oltava niin kitkainen,
etta pinna ei putoa itsestaan alas vaan jaa yla-asen-
toon.
Nain kun sen kirjoittaa, niin kuulostaa huteralta,
mutta voin vakuuttaa, etta toimii mainiosti. Mulla
on kehittynyt ihan refleksi vetaa pinna aina vendan
jalkeen lukkoon siksi ajaksi, kun skuuttaan genoan
uudelle puolelleen.
Uudessa veneessani ei moista lukitusta ole ja paril-
la ensimmaisella reissulla vendat tahtoi menna pipa-
riksi.
Kaivoin tuosta viela pari englantilaista postimyynti-
luetteloa ja sielta loytyy vastaavanlaisen vehkeen toi-
nen versio. Laitteen nimi on Tiller-Tamer (pinnankesyt-
taja) ja siina nakyy olevan pinna paalla ruuvi, jolla
sivusuuntaista kitkaa saadetaan.
Lisatiedot
Rami
Lauri Tarkkonen
>Terv. a-p
>ps. jäät sulavat! ;)
Jos joku ei välttämättä halua lahjoittaa 700 markkaa ruotsalaisille,
niin voi lähettää vaikka minulle 100 markkaa hyvästä neuvosta, jolla
säästää tuon 700, jää vielä 600 markkaa säästöä.
Koska luotan lukijoiden rehellisyyteen, niin annan neuvon tässä:
Kumiköysi, jonka molemmissa päissä on koukku (ellei sellaista ole,
voi käyttää kumikäyttä ja solmua kummassakin päässä ja ellei ole
kumiköyttä voi käyttää tavallista köyttä ja solmuja), kiinnitetään
istuinkaukalon yli, siten että köysi menee pinnan yli, kierretän
köysi kerran tai kaksi pinnan ympäri, hienosäätö tapahtuu tarttu-
malla myötäotteella pinnaan niin, että pinnaa kiertäväköysi jää
kämmenen sisään ja kierretään haluttuun suuntaan ikäänkuin
moottoripyörän tai mopon kaasukahvaa.
Kovemmalla kelillä voi kumiöyden kiristää hieman tiukemmalle.
Olen käyttänyt menetelmää hyvällä menestyksellä H-veneessä, H-35:ssa
ja Diva 39:ssä, kaikki suhteellisen lyhytkölisiä veneitä, mutta hyviä
purjehtijoita. Ellei kumiköysi kykene pitämään venettänne kurssissa
sen aikaa kun käytti pissillä tai pistämässä tulen hellaan kattilan
alle tai muiden askareiden ajan suosittelen tutustumista hieman
perusteellisemmin purjeiden säädön vaikutukseen veneen balanssiin
ja suuntavakavuuteen.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen / email: lauri.t...@helsinki.fi Tel:+358 0 666108
Korkeavuorenkatu 2 b B 11, 00140, Helsinki, Finland FAX +358 0 1913379
There is nothing quite so worth doing as simply messing about in boats
Raimo Harju
: Vaikutti ihan kätevältä lyhytaikaiseen suunnanpitoon. Hintaluokka
: oli muistaakseni n. 700 mk (olen tosin ennenkin saanut kuulla huonosta
: muististani, esim. muistitko viedä roskat..).
AaaPee vie nyt ne roskat ensin :-) ... Uskoisin, etta ei
se voi 700 mk maksaa, joku 200 mk olisi kohtuullista niis-
ta hileista, joita aiemmassa sanomassa kuvailin.
Sen englantilaisen mallin, josta puhuin, tarkka hinta on
17.88 puntaa.
Rami
Aleksi Bardy
>
> Olen hankkimassa ensi kesäksi ensimmäistä purjevenettäni,
> ts. olen täysin noviisi (teoriaa nyt olen lueskellut).
> Vene tulee Saimaalle. Kölin pituuden suhteen on tullut
> mietittävää:
>
> - pitkä köli --> rauhallinen käytös (aloittelijalle hyvä?)
> --> hankalat satamamanööverit?
> - lyhyt köli --> ketterä (aloittelijalle hyvä tämäkin?)
> --> vähemmän vakaa kuin pitkäkölinen?
lasikuituista. Lyhytkölinen kiistatta purjehtii joutuisammin lähes
kaikissa olosuhteissa, mutta toisaalta Saimaalla aloittelevalle
pitkäkölisissä on se etu että kiville voi mennä aika huoletta. (Täällä
samassa ryhmässä kerrotaan toisaalla IF-veneestä joka hajosi parin
solmun karilleajosta - sen on täytynyt olla viallinen).
Sisämoottori ja pitkä köli on todella aika jännittävä yhdistelmä
ahtaissa satamapaikoissa, mutta purjeillahan pääsee ketterästi :-)
> Pitkäkölisistä olen tiiraillut GT-Kryssarea (miel. muulla
> kuin Vire7:lla varustettuja), lyhytkölisistä taas Maxi77:aa,
> Guy22:ta ja Rock20:ta, hintaluokkahan on kaikilla suunnilleen
> sama (paitsi Rock on vähän halvempi).
> Minusta Guy on kamalan hidas, tilaahan sellaisessa on. Samaan
hintaluokkaan saa H-veneen, jossa on vähän askeettisempaa mutta
purjehdusominaisuudet ovat vimossen päälle ja kölinä on erittäin
konservatiivinen lyhyt köli, jossa yhdistyy pitkän kölin tiettyjä hyviä
piirteitä - mm. karilleajokestävyys.
Aleksi Bardy
Hannu Turtia
: Minusta Guy on kamalan hidas, tilaahan sellaisessa on. Samaan
: hintaluokkaan saa H-veneen, jossa on vähän askeettisempaa mutta
: purjehdusominaisuudet ovat vimossen päälle ja kölinä on erittäin
: konservatiivinen lyhyt köli, jossa yhdistyy pitkän kölin tiettyjä hyviä
: piirteitä - mm. karilleajokestävyys.
Jeps - ja H ennenkaikkea luovii hyvin (=korkealle ja kovaa, ei tarvitse
tehdä niin paljoa siksakkeja), oleellista juuri Saimaalla missä
purjehdus on suurelti kapeikoissa luovimista tai myötäiseen ajamista,
tuulet kun pyrkivät puhaltamaan salmien suuntaisesti.
Yksi Saimaan alueen lisäpiirre: kannattaa hankkia jolla, niin pääsee
rantautumaan myös matalille hiekkarannoille. Hiemanhan se perässä
hidastaa, mutta ainakin lapsiperheelle korvaa vaivan ruhtinaallisesti.
-HT-
Rauno Ruusunen
Hannu Turtia wrote:
> =
> Aleksi Bardy (aba...@uiah.fi) wrote:
> =
> : Minusta Guy on kamalan hidas, tilaahan sellaisessa on. Samaan
> : hintaluokkaan saa H-veneen, jossa on v=E4h=E4n askeettisempaa mutta
> : purjehdusominaisuudet ovat vimossen p=E4=E4lle ja k=F6lin=E4 on eritt=E4=
in
> : konservatiivinen lyhyt k=F6li, jossa yhdistyy pitk=E4n k=F6lin tiettyj=E4=
hyvi=E4
> : piirteit=E4 - mm. karilleajokest=E4vyys.
> =
> Jeps - ja H ennenkaikkea luovii hyvin (=3Dkorkealle ja kovaa, ei tarvitse=
> tehd=E4 niin paljoa siksakkeja), oleellista juuri Saimaalla miss=E4
> purjehdus on suurelti kapeikoissa luovimista tai my=F6t=E4iseen ajamista,=
> tuulet kun pyrkiv=E4t puhaltamaan salmien suuntaisesti.
> =
> Yksi Saimaan alueen lis=E4piirre: kannattaa hankkia jolla, niin p=E4=E4se=
e
> rantautumaan my=F6s matalille hiekkarannoille. Hiemanhan se per=E4ss=E4
> hidastaa, mutta ainakin lapsiperheelle korvaa vaivan ruhtinaallisesti.
> =
> -HT-
> H-vene on nopea ja luotettava kulkija.T:-)RRR