kolmen promillen kippari
Jaakko
On hyvä pitää mielessä, että asiallisen näköistä kauppalaivaa voi ohjata
perskänninen kaveri. Silloin on turha perätä oikeuksiaan edes tykillä
ampuen.
huh-huh.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(____/____)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kalle Haapala
>
> On hyvä pitää mielessä, että asiallisen näköistä kauppalaivaa voi ohjata
> perskänninen kaveri. Silloin on turha perätä oikeuksiaan edes tykillä
> ampuen.
>
kantaa laivaan ja laivasta pois, oli vielä vihainen jos pelkkää kahvia
tarjoiltiin.
K
Matti Kaki
says...
>
>
>Uutinen kännisestä kauppalaivan kipparista.
>
>On hyvä pitää mielessä, että asiallisen näköistä kauppalaivaa voi ohjata
>perskänninen kaveri. Silloin on turha perätä oikeuksiaan edes tykillä
>ampuen.
>
>huh-huh.
>
>--
> kirjoitti,
>
> Jaakko
Laivurikurssini opettaja joskus muinoin kertoili, että ollessaan tuolla
Suomenlahden puolessa välissä hän näki neukkurahtilaivan jonka sillalla
ei ollut ristin sielua. Siinä se vaan puksutteli. Tiedä häntä oliko
tutkahälytykset päällä tai tutka edes toiminnasskaan. Vai rikki sekin.
Oli kuulemma kiltisti ottanut etäisyttä kyseiseen paattiin.
Matti Käki oh2bio
Hannu
komentosiltaan (suomalaisen varustamon laiva, kuitenkin). Risteilyisännän
tms. saattamana komentosillalle mennessämme nuori matruusikloppi kömpi
tietokonenurkkauksesta ylös. Hän oli ainoa henkilö komentosillalla, mutta
hänkään ei ollut ikkunoiden ääressä tai muutoin ulkoa nähtävissä. 1.
perämies (tai nainen, itse asiassa) tuli esittelemään meille komentosiltaa,
kun matruusi kävi hänet hakemassa hytistään.
Eli ei niillä suomalaistenkaan laivojen silloilla välttämättä ketään näy,
jos ulkopuolelta katseleepi...
- Hannu -
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
news:d019be$8ef$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
Janne
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:d019be$8ef$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Laivurikurssini opettaja joskus muinoin kertoili, että ollessaan tuolla
> Suomenlahden puolessa välissä hän näki neukkurahtilaivan jonka sillalla
> ei ollut ristin sielua. Siinä se vaan puksutteli. Tiedä häntä oliko
> tutkahälytykset päällä tai tutka edes toiminnasskaan. Vai rikki sekin.
> Oli kuulemma kiltisti ottanut etäisyttä kyseiseen paattiin.
>
> Matti Käki oh2bio
>
Joo näin on. Lisäksi tekevät myös niin että laittavat NUC-valot päälle,
hiljakseen puksutetaan eteenpäin ja perämies menee muun miehistön kanssa
messiin ottamaan vodkaa.
Onhan noita juttuja sattunut myös suomalaisille luotseillekkin. Se oli
muistaakseni 90-luvun loppua, kun yksi suomalainen laiva ajoi karille ja
luotsi oli ollut kännissä. No luotsi sai neronleimauksen millä pääsee ulos
tilanteesta, hyppäsi mereen ja vielä keskellä talvea. Ainoa ongelma tuli
siinä, että perässä tuli luotsikutteri ja nosti luotsin kuiville ennenkuin
kerkesi hukuttautua.
Pasi Roos
Jaakko kirjoitti:
On hyvä pitää mielessä, että asiallisen näköistä kauppalaivaa voi ohjata
perskänninen kaveri. Silloin on turha perätä oikeuksiaan edes tykillä
ampuen.
Kuka sanoi, että känninen kippari ohjaili laivaa? Voihan olla että vahdissa
oli täysin selväpäinen perämies ja selvä luotsi. Kipparin juovuksissa
oleminen on luonnollisesti tuomittavaa. Lisäksi voisin todeta, että isoa
laivaa EI voi ohjata menestyksekkäästi perskänninen kaveri.
Matti käki kirjoitti:
Laivurikurssini opettaja joskus muinoin kertoili, että ollessaan tuolla
Suomenlahden puolessa välissä hän näki neukkurahtilaivan jonka sillalla
ei ollut ristin sielua. Siinä se vaan puksutteli. Tiedä häntä oliko
tutkahälytykset päällä tai tutka edes toiminnasskaan. Vai rikki sekin.
Oli kuulemma kiltisti ottanut etäisyttä kyseiseen paattiin.
Olen ammattimerenkulkijana nähnyt lukuisia veneitä automaattiohjauksessa,
vilkkaasti liikennöidyillä laivaväylillä, ilman ristin sielua näkyvissä
"sitloodassa" Tämä ei ole kuulopuhetta, vaan itse koettua. Mitähän ne
tutkahälytykset olisivat auttaneet? Paitsi jos vahtipäällikkö oli käymässä
wc:ssä, pakottavan tarpeen vuoksi. Olen pahoillani joskus on pakko poiketa
wc:ssä vahdinkin aikana.(sijaitsee yleensä komentosillalla)
Hannu kirjoitti:
Tossa jokunen vuosi sitten käytiin tutustumassa Tallinnan laivan
komentosiltaan (suomalaisen varustamon laiva, kuitenkin). Risteilyisännän
tms. saattamana komentosillalle mennessämme nuori matruusikloppi kömpi
tietokonenurkkauksesta ylös. Hän oli ainoa henkilö komentosillalla, mutta
hänkään ei ollut ikkunoiden ääressä tai muutoin ulkoa nähtävissä. 1.
perämies (tai nainen, itse asiassa) tuli esittelemään meille komentosiltaa,
kun matruusi kävi hänet hakemassa hytistään.
Olisikohan kyseessä voinut kuitenkin olla niin sanottu navigointihytti eli
"naviska" joka sijaitsee komentosillalla tai sen välittömässä yhteydessä,
jossa poikkeaminen on silloin tällöin välttämätöntä turvallisen navigoinnin,
sekä paikanmäärityksen yms. takia. Lisäksi ei käy ilmi tapahtuiko vierailu
valoisaan aikaan, vaiko pimeällä. Mikäli päivänvalossa, silloin ei
tähystäjää välttämättä tarvita ja on paljon mahdollista että matruusi oli
komentosillalla muissa asioissa. Merilaissa sanotaan että komentosiltaa ei
saa missään oloissa jättää miehittämättä merellä oltaessa, kuitenkaan
määrittelemättä että minkäarvoisen herran siellä pitää olla. Myöskään ei
missään pakoteta seisomaan nenä kiinni tutkan kuvaruudulla, joka sekunti
vahdissa oltaessa.
Janne kirjoitti:
Joo näin on. Lisäksi tekevät myös niin että laittavat NUC-valot päälle,
hiljakseen puksutetaan eteenpäin ja perämies menee muun miehistön kanssa
messiin ottamaan vodkaa.
Joo näin on!! Mihinkähän faktoihin, tämä väite perustuu? Olisiko taas:
muistaakseni, rannikkolaivurikurssin opettajan kertomaa.
Se on kyllä kumma, kun täällä aina ammattimerenkulkijoita soimataan.
Tietysti tämähän on veneilyryhmä. Täällä ei kyllä ihmetellä, kun
ruorijuopot(lue veneilijät) toikkaroi kauppalaivojen tiellä. Tai kun yhden
viikonlopun aikana jää kiinni kymmeniä (veneilijä)ruorijuoppoja.
Sitten esimerkki keskeltä Suomenlahtea ammattimerenkulkijan näkökulmasta:
Kaunis kesäilta, tutkassa näkyy pienenpieni kaiku noin 4 mailin päässä,
paapuurin puolella. Tarkempi tarkastelu kiikareilla osoittaa, purjevenehän
se siinä ja suomalainen. "Plottauksen" mukaan törmäyskurssilla. Vene
lähenee. Tarkempi kiikarointi osoittaa aluksen olevan kulussa moottorin
voimin(purjeet alhaalla), sitlooda täynnä porukkaa, näyttäisi olevan
konjakit käsillä. Musta kolmio puuttuu mastosta. Näytän
valonheittimellä(Xenon) merkkejä alukselle. Ei reaktiota, ihmiset
tuijottavat suurta laivaa niskat kenossa. Väistän styyrpuuriin, välttääkseni
purjeveneen kanssa yhteen törmäyksen. Äkkiä purjevene tekee täyskäännöksen.
Ihmettelen myöhäistä toimintaa. Kohta radio rätisee kanavalla 16, purjevene
kutsuu laivaamme. Veneilijä ei edes ymmärrä laivamme olevan Suomalainen,
vaan puhuu Englantia. Kysyy pidetäänkö siellä vahtia ollenkaan, vastaan
korrektisti englanniksi, että kyllä pidetään. Etkö nähnyt valonheittimeni
merkkejä. Veneilijä alkaa sättimään (edelleen kanava 16) että hän joutui
väistämään meitä. Kehuin häntä, että oikein teit. Kyselin perään onko hän
tietoinen vaadittavista merkeistä, kun purjealus on kulussa moottorin
voimalla. Onko hän koskaan kuullut meriteiden säännöistä, saati kuinka
meri-vhf radiota käytetään tai sen kanavilla käyttäydytään. Että sillä
lailla.....näitä tarinoita kyllä riittäisi....
Tosiasiahan on se että niin kauan kun ihmiset näitä koneita ohjailevat,
kaikkea voi sattua....onneksi kuitenkin valtaosa ammattimerenkulkijoista
suhtautuvat työhönsä riittävällä vakavuudella ja ammattitaidolla
Pasi Roos, merikapteeni
Jaakko
> Jaakko kirjoitti:
> On hyvä pitää mielessä, että asiallisen näköistä kauppalaivaa voi ohjata
> perskänninen kaveri. Silloin on turha perätä oikeuksiaan edes tykillä
> ampuen.
>
> Kuka sanoi, että känninen kippari ohjaili laivaa? Voihan olla että vahdissa
> oli täysin selväpäinen perämies ja selvä luotsi. Kipparin juovuksissa
> oleminen on luonnollisesti tuomittavaa. Lisäksi voisin todeta, että isoa
> laivaa EI voi ohjata menestyksekkäästi perskänninen kaveri.
>
> Tosiasiahan on se että niin kauan kun ihmiset näitä koneita ohjailevat,
> kaikkea voi sattua....onneksi kuitenkin valtaosa ammattimerenkulkijoista
> suhtautuvat työhönsä riittävällä vakavuudella ja ammattitaidolla
>
>
> Pasi Roos, merikapteeni
>
Kiitos ammattimiehen kommenteista.
Kuten itse sanot, kaikki on mahdollista. Minulla on ystäviä
ammattimerenkulkijoissa ja olen heidän kanssan viettänyt viikkoja
suomalaisten ja englantilaisten rahtilaivojen komentosilloilla ajamista
tarkkaillen. Asiallista ja vastuuntuntoista toimintaa.
Olen myös liikkunut kohtalaisen laajasti purjeveneellä ja
kohtaamiset ammattikulkijoiden kanssa ovat olleet asiallisia.
Tarkoitukseni ei ollut mollata arvostamaani ammattikuntaa.
Lähinnä muistuttaa, että harvoin pienemmän kannattaa perätä oikeuksiaan.
Kuten itsekin kirjoitit, näitä oikeuksensa perään huutajia riittää.
Mitä vähemmän on tietotaitoa, sitä kovempaa huutavat.
Kiitos vielä kerran asiallisesta viestistä.
Jouni R
"Pasi Roos" <pasi...@pp2.inet.fi> wrote in message
news:H90Xd.232$Jl1...@read3.inet.fi...
>
>
> Olen ammattimerenkulkijana nähnyt lukuisia veneitä automaattiohjauksessa,
> vilkkaasti liikennöidyillä laivaväylillä, ilman ristin sielua näkyvissä
> "sitloodassa" Tämä ei ole kuulopuhetta, vaan itse koettua. Mitähän ne
>
Kerrottakoon tässä sivumennen, että olen antanut kertoa itselleni
tapauksesta, jossa automaattiohjauksella ajanut moottorivene listi pari
purjeveneilijää. Kippari oli kuulemma pissalla... Moottoriveneilijänä en
saata ymmärtää sitä, että nopeakulkuisessa (lue: liukuvassa)
moottoriveneessä ylipäätään on automaattiohjausta. Mielestäni tämän
tyyppistä venettä pitäisi AINA ajaa ihmiskäsin, myös avomerellä. Omassa
veneessäni oli autopilotti sen ostaessani, mutta ko. kapineen poisto oli
jotakuinkin ensimmäinen toimenpiteeni. Päätin olla sen verran moralisti,
etten edes käynyt myymään sinänsä toimintakuntoista kapinetta vaan paiskasin
suoraan roskiin :)
Purjeveneessä tai hitaassa moottoriveneessä voin avomerellä ymmärtää
autopilotin, mutten sitä, että tähystys laiminlyödään. Suomeksi:
yksinpurjehdus osoittaa huonoa merimiestaitoa (ainakin, jos a) yritetään yli
yhden päivämatkan legejä ja b) ei osata järjestää niin, että matkan aikana
ei tarvitse poistua kannen alle). Vielä pahempaa merimiestaidottomuutta on
tietysti jättää moottorivene autopilotin varaan ja mennä kannen alle.
-Jouni
Viki
"Pasi Roos" <pasi...@pp2.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:H90Xd.232$Jl1...@read3.inet.fi...
> Sitten esimerkki keskeltä Suomenlahtea ammattimerenkulkijan näkökulmasta:
> Kaunis kesäilta, tutkassa näkyy pienenpieni kaiku noin 4 mailin päässä,
> paapuurin puolella. Tarkempi tarkastelu kiikareilla osoittaa, purjevenehän
> se siinä ja suomalainen. "Plottauksen" mukaan törmäyskurssilla. Vene
> lähenee. Tarkempi kiikarointi osoittaa aluksen olevan kulussa moottorin
> voimin(purjeet alhaalla), sitlooda täynnä porukkaa, näyttäisi olevan
> konjakit käsillä. Musta kolmio puuttuu mastosta.
Eihän mitään mustaa kartiota tarvita mikäli purjeet eivät ole ylhäällä. Eikä
kartiota nosteta mastoon vaan maston etupuolelle, yleensä etustaagiin. Mikä
oli konjakkimerkki?
Näytän
> valonheittimellä(Xenon) merkkejä alukselle. Ei reaktiota, ihmiset
> tuijottavat suurta laivaa niskat kenossa.
Minkä merkin näytit? Eikö äänimerkki olisi myös ollut tarpeen, mikäli
yhteentörmäyksen vaara oli olemassa.
Väistän styyrpuuriin, välttääkseni
> purjeveneen kanssa yhteen törmäyksen.
Mikäli olit ISOLLA laivalla liikkeellä, niin siinä vaiheessa kun
törmäyskurssilla olevasta veneestä katsotaan komentosillalle niska kenossa,
laivalla ei ole enää mahdollisuus minkäänlaisiin pikaväistöihin. Vähän sama
juttu kuin että veturinkuljettaja sanoisi, että kun näin kiskoilla olijan
pelästyneen ilmeen, jarrutin :-(
Äkkiä purjevene tekee täyskäännöksen.
> Ihmettelen myöhäistä toimintaa.
Minäkin ihmettelen täyskäännöstä. Purjeveneen nopeus on ehkä neljäsosa
laivan nopeudesta, mutta manooverikyky ylivertainen. Mutta saattaahan
jalankulkijakin tehdä täyskäännöksen nähdessään rekan lähestyvän, vaikka
pysähtyminen ohituksen ajaksi olisi riittänyt.
> Tosiasiahan on se että niin kauan kun ihmiset näitä koneita ohjailevat,
> kaikkea voi sattua....onneksi kuitenkin valtaosa ammattimerenkulkijoista
> suhtautuvat työhönsä riittävällä vakavuudella ja ammattitaidolla
Tuossa olen samaa mieltä. Ei ole ollut ongelmia vaikka Suomenlahtea on
ylitelty kymmeniä kertoja liikennekaistojen poikki. Ainoastaan yksi tilanne,
jossa laiva otti ohituksen turhan läheltä. Kun samaan aikaan tuuli yltyi
tuonne 15 m/s paikkeille ja oli pakko reivata, niin tuli täpärä tilanne.
Lähestyvää tankkeria ei ole kiva katsoa vaikka väliä muutaman kymmenen
metriä jääkin. Siinä oltiin niska kenossa laivan komentosillan suuntaan ja
eka väistövenda lisäksi epäonnistui, piti startata kone avuksi (ei
uskaltanut enää laskea alas vauhdin saamiseksi, törmäysvaara oli ilmeinen)
että saimme veneen käännettyä tuulensilmän yli toiselle halssille, pois
risteävältä kurssilta. Kyseessä oli kotimaisen öljynjalostuslaitoksen ns.
lintuluokan tankkeri.
Tuo on siis todellakin poikkeus mikä vahvistaa säännön. Avomerellä laivat
aloittavat väistönsä yleensä pari mailia ennen kohtaamista ja ohittavat
vähintään parin kaapelin etäisyydeltä. Hatunnosto ammattimerenkävijöille!
> Pasi Roos, merikapteeni
Ihanko tosi että kapteeni... Google ei sinua tuntenut ja tuo juttu oli aika
huima valmiin kapteenin kirjoittamaksi.
Jouni R
"Viki" <viik...@hotmail.com> wrote in message
news:d0iaig$d62$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
>
> Tuossa olen samaa mieltä. Ei ole ollut ongelmia vaikka Suomenlahtea on
> ylitelty kymmeniä kertoja liikennekaistojen poikki. Ainoastaan yksi
tilanne,
> jossa laiva otti ohituksen turhan läheltä. Kun samaan aikaan tuuli yltyi
> tuonne 15 m/s paikkeille ja oli pakko reivata, niin tuli täpärä tilanne.
> Lähestyvää tankkeria ei ole kiva katsoa vaikka väliä muutaman kymmenen
> metriä jääkin. Siinä oltiin niska kenossa laivan komentosillan suuntaan ja
> eka väistövenda lisäksi epäonnistui, piti startata kone avuksi (ei
> uskaltanut enää laskea alas vauhdin saamiseksi, törmäysvaara oli ilmeinen)
> että saimme veneen käännettyä tuulensilmän yli toiselle halssille, pois
> risteävältä kurssilta. Kyseessä oli kotimaisen öljynjalostuslaitoksen ns.
> lintuluokan tankkeri.
>
Rehellisesti sanoen: minulle tuosta tarinastasi nousee ensimmäisenä mieleen,
että öykkäripurjehtija on taas ollut liikkeellä. Huviveneilijä, joka on
sitä mieltä, että on tankkerin asia väistää häntä merellä... Sanot olleesi
avomerellä. Minun mielestäni asiallinen purjehtija olisi hyvissä ajoin
muuttanut kurssiaan niin, että jää selvästi tankkerin perän taakse eikä
tankkerin sillalla tarvitse huolehtia.
-Jouni
Tomi Lehtinen
> voimin(purjeet alhaalla), sitlooda täynnä porukkaa, näyttäisi olevan
> konjakit käsillä. Musta kolmio puuttuu mastosta.
(Erittäin asialliseen kirjoitukseen yksi minimaalinen nus-nus: jos oli
purkkari ja purjeet alhaalla, ei kartiota tarvitse käyttää. Eri asia jos
olisi ajellut moottorilla purjeet ylhäällä).
Tässä ryhmässä olisi mielenkiintoista kuulla laajemminkin
ammattimerenkulkijoiden kokemuksia merellä liikkumisesta, myös huviveneiden
kohtaamisista. Itseäni on monesti mietityttänyt miten hyvin ison laivan
komentosillalta havaitaan (tähystys, tutka, etc) huviveneet, vaikka
Suomenlahdella. Tästä kuuleminen sopisi hyvin vähän aiemmin käytyyn
tutkaheijastinkeskusteluun.
-Tomi
Viki
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> kirjoitti viestissä
news:Za2Xd.304$Jl1...@read3.inet.fi...
Purjeveneestä on vaikea täsmälleen laskea törmäyskursseja jonkun tankkerin
kanssa. Nopeusero on siksi suuri ja etäisyyksien ja nopeuksien arviointi
aikamoisen vaikeaa.
Tilanteessa tankkeri tuli kaistaa idästä länteen ja meidän kurssimme oli
tiukkaa kryssiä pohjoiseen. Tuuli oli NE ja sen vuoksi tankkerin perän
taakse väistö edellytti vendaa, eli se minkä voi tehdä moottoriveneellä,
loiva kaarros N->NNE->NNW->N, ei tuossa purjeveneellä onnistu, ei se kulje
vastatuuleen. Tein väistön silloin kun pystyin arvioimaan että myös minun on
tuossa tilanteessa ryhdyttävä kaikkiin toimiin yhteentörmäyksen
välttämiseksi. Eikös se jotenkin näin mene ihan merilainkin mukaan, missä
kohtaa toimin väärin?
Olen tottunut siihen, että purjeilla kulkiessa pyrin säilyttämään suuntani
ja nopeuteni kun on kohtaamistilanne laivojen kanssa. Yleensä, kuten sanoin,
muita vaihtoehtoja ei edes tarvitse ajatella, kun laiva ottaa tarpeeksi
kaukaa väistökurssin jonka takia komentosilloilta ei näe naamanilmeitä hyvin
edes kiikarilla, kädenheilautus näkyy.
Tämä kertomani läheltä piti tilanne tapahtui avomerellä, eikä lähistöllä
ollut muita aluksia jotka olisivat vaikuttaneet tankkerin tai minun
navigointiin. Eikä sitloota ollut porukkaa täynnä, olin kannella yksin ja
lapset nukkuivat ruumassa. Konjakkia saati sitten muitakaan juomia ei oltu
nähty kuin edellisiltana Kalev jahtklubilla.
Pasi Roos
juttuja.... hmm....niitähän riittää, varsinkin nimimerkin takaa.
Pasi Roos, edelleen merikapteeni
Viki
> Kysymykseesi purjeveneiden näkyvyydestä, voin vastata vain kokemuksieni
> perusteella (ilman tieteellistä näyttöä) Näkyminen sekä tutkassa, että
> visuaalisesti on täysin olosuhteista riippuvainen. Lisäksi vaikuttaa
aluksen
> tutkan kunto. Kohtalaisessa aallokossa on sattunut niin, että purjevene
on
> erottunut vasta noin kolmen mailin päässä, lisäksi havaitsemiseen
vaikuttaa
> ns. aaltovälke joka pahenee mitä lähempänä laivaa ollaan. Aaltovälkettä
saa
> poistettua lisäämällä sea clutteria, joka samalla saattaa poistaa
pienten
> kaikujen näkymisen tutkakuvasta. Nythän en oikeastaan voi tietää milloin
> veneilijällä on tutkaheijastin ja milloin ei, joten on vaikea vastata,
> kuinka paljon tutkaheijastin parantaa näkyvyyttä. Toisinaan vain tuntuu
> olevan suuriakin eroja purjeveneiden näkyvyydessä tutka ruudulla.
Tietämättä yhtään kuinka paljon tutkaheijastin parantaa havaittavuutta,
olen sitä ehdottomasti käyttänyt, eipä siitä haittaakaan paljon ole.
Heijastin on ollut 9 m korkeudella merenpinnasta, takakaiteisiin ripustetut
heijastimet ovat mielestäni ihan turhia.
> Mitä visuaaliseen puoleen tulee...riippuu näkyvyys horisontin
kontrasteista,
> aallokosta tms. Toisinaan on todella hankala erottaa purjevene
horisonttia
> vasten tai korkeasta aallokosta.Varsinkin jos pilvet on alhaalla ja
> valkoiset purjeet tai aallokko on korkeaa.
Itse purjeveneitä ihan merenpinnan tasolta tarkkailleena sanoisin että
purjevene on helppo havaita. Etenkin jos valkoiset purjeet ovat ylhäällä.
Purjevene ilman purjeita on vaikeampi havaita (kaikissa valoisan ajan
olosuhteissa), moottoriveneestä puhumattakaan.
> Ehkäpä purjeveneiden ja kalastajien erottuminen muun liikenteen seasta
on
> tänäpäivänä helpompaa, AIS-pakollisuuden (automatic identification
system)
> tultua kauppa-aluksiin.
AIS tarjoaa myös veneilijälle mahdollisuuden lähialueen liikenteen tarkkai
luun ja myös hälytyksiin kun maali on säädettyä etäisyyttä lähempänä.
Halvempi kuin tutka, eikä vaadi virtaa niin paljon... Esim.
http://www.sailpress.com/seefunk.htm , hinta 400 euro tuolla
AIS-plotterilla:
"Empfänger empfängt alle mit AIS gesendeten Daten, das heißt, man kann
genau ablesen, wie schnell das Schiff ist, das auf einen zukommt, wie es
heißt, wie groß es ist, welcher Schiffstyp, welche Position es hat, welchen
Kurs es fährt und vieles mehr."
Uusimmissa tutkissa nämä maalit saa ilmestymään
> automaattisesti tutkan näytölle niin halutessaan(myös elektroniselle
> merikartalle), joten ilman nimeä olevat maalit ovat melko varmasti,
> veneilijöitä, kalastajia tai sota-aluksia tms.
Kalastajilla tarkoitat varmaan harrastajakalastajia.
Ammattikalastusalusten seuranta nimittäin on ollut muuta ammattimerenkulkua
tiukempaa jo vuosia, johtuen EU:n saaliskiintiöistä ym byrokratiasta, kyllä
niillä myös AIS on.
> Pasi Roos, (luovuin ammattimerenkulkijan pätevyydestäni koska googlen
mukaan
> minulla ei sellaista ole ;)
Älä nyt hienoa titteliä kaivoon heitä jos minä sitä epäilen yhden lepsun
"konjakkia hörppivät purjehtijat ajoivat koneella meinaten törmätä laivaan
ja käyttäytyivät muutenkin huonosti" -jutun perusteella. Etköhän itsekin
osoittanut siinä jonkun asteista asenteellisuutta? Mielestäni niin
ammattimerenkulkijat kuin avomerellä liikkuvat veneilijätkin ovat pääasiassa
normaalia parempia ihmisiksi, ainakin siellä avomerellä!
----------------------------------------------------------------------------
----
Matti Raustia
> > kaikujen näkymisen tutkakuvasta. Nythän en oikeastaan voi tietää milloin
> > veneilijällä on tutkaheijastin ja milloin ei, joten on vaikea vastata,
> > kuinka paljon tutkaheijastin parantaa näkyvyyttä. Toisinaan vain tuntuu
> > olevan suuriakin eroja purjeveneiden näkyvyydessä tutka ruudulla.
>
> Tietämättä yhtään kuinka paljon tutkaheijastin parantaa havaittavuutta,
>olen sitä ehdottomasti käyttänyt, eipä siitä haittaakaan paljon ole.
>Heijastin on ollut 9 m korkeudella merenpinnasta, takakaiteisiin ripustetut
>heijastimet ovat mielestäni ihan turhia.
Itselläni on veneessä tutka, ja mitä olen sitä seuraillut, niin purjeveneet,
joissa on ollut tutkaheijastin, ovat kyllä kaikki erottuneet huomattavasti
paremmin kuin sellaiset, joissa sitä ei ole. Tutkaheijastimella varustettu
vene antaa omien havaintojeni mukaan suunnilleen samanlaisen kaiun kuin
putkiviitta (joissa on tutkaheijastin putken sisällä sen yläpäässä); ilman
heijastinta liikkuva huomattavasti heikomman.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Dag Stenberg
> Purjeveneestä on vaikea täsmälleen laskea törmäyskursseja jonkun tankkerin
> kanssa. Nopeusero on siksi suuri ja etäisyyksien ja nopeuksien arviointi
> aikamoisen vaikeaa.
> Tilanteessa tankkeri tuli kaistaa idästä länteen ...
> Tein väistön silloin kun pystyin arvioimaan että myös minun on
> tuossa tilanteessa ryhdyttävä kaikkiin toimiin yhteentörmäyksen
> välttämiseksi. Eikös se jotenkin näin mene ihan merilainkin mukaan, missä
> kohtaa toimin väärin?
> Olen tottunut siihen, että purjeilla kulkiessa pyrin säilyttämään suuntani
> ja nopeuteni kun on kohtaamistilanne laivojen kanssa. Yleensä, kuten sanoin,
> muita vaihtoehtoja ei edes tarvitse ajatella, kun laiva ottaa tarpeeksi
> kaukaa väistökurssin jonka takia komentosilloilta ei näe naamanilmeitä hyvin
> edes kiikarilla, kädenheilautus näkyy.
> Tämä kertomani läheltä piti tilanne tapahtui avomerellä,...
Varmasti merilaki voi olla puolellasi kun kerran oli kyseessä avomeri, mutta tästä
huolimatta on vanha tapa, että ne, jotka ovat merellä huvikseen,
pyrkivät väistämään niitä, jotka ovat siellä työkseen.
On totta, että isojen laivojen kulun arvioiminen on vaikeaa. Pidän sitä
silti hyödyllisenä harjoituksena. Jos ajatellaan saariston suuria
väyliä, missä kulkee mm. Ruotsinlaivoja, jotka eivät voi väistää
väylältä juurikaan, eli niillä on myös "merilain" mukaan etukulkuoikeus,
sattuu usein, että ne ilmestyvät jonkun mutkan takaa mpk:n päässä ja jo
silloin tietää, että joutuu laskeskelemaan omat vendansa uudelleen. Enpä
pitäisi kovin ylivoimaisena enkä tarpeettomana kohteliaisuutena tehdä joku
ekstrakäännös jos avomerellä huomaa, että iso laiva pysyy koko ajan samassa
suuntimassa, eli törmäysvaara on olemassa.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Tietämättä yhtään kuinka paljon tutkaheijastin parantaa havaittavuutta,
> olen sitä ehdottomasti käyttänyt, eipä siitä haittaakaan paljon ole.
> Heijastin on ollut 9 m korkeudella merenpinnasta, takakaiteisiin ripustetut
> heijastimet ovat mielestäni ihan turhia.
Lienee kuitenkin turha luottaa sellaiseen, mikäli siitä ei ole
minkäänlaista etua. Tietysti sitä voi riiputtaa, jos siitä _jossakin_
tilanteissa on hyötyä (kulman sattuessa oikein).
> Itse purjeveneitä ihan merenpinnan tasolta tarkkailleena sanoisin että
> purjevene on helppo havaita. Etenkin jos valkoiset purjeet ovat ylhäällä.
Vaan pimeällä? Pimeällähän ne isot säikyt tulevatkin, kun valaistu
lasiveranta lipuu lähemmäs ja lähemmäs ja sen suuntaa ja nopeutta on
vaikea arvioida.
> AIS tarjoaa myös veneilijälle mahdollisuuden lähialueen liikenteen tarkkai
> luun ja myös hälytyksiin kun maali on säädettyä etäisyyttä lähempänä.
> Halvempi kuin tutka, eikä vaadi virtaa niin paljon... Esim.
> http://www.sailpress.com/seefunk.htm , hinta 400 euro tuolla
> AIS-plotterilla:
> "Empfänger empfängt alle mit AIS gesendeten Daten, das heißt, man kann
> genau ablesen, wie schnell das Schiff ist, das auf einen zukommt, wie es
> heißt, wie groß es ist, welcher Schiffstyp, welche Position es hat, welchen
> Kurs es fährt und vieles mehr."
Kuulostaa intresantilta. Vaan on kallsta ja eikä ilmene miten iso
antennimurikka tarvitaan.
Dag Stenberg
Jukka Kohonen
>"Pasi Roos" <pasi...@pp2.inet.fi> wrote:
>> Tarkempi kiikarointi osoittaa aluksen olevan kulussa moottorin
>> voimin(purjeet alhaalla), sitlooda täynnä porukkaa, näyttäisi olevan
>> konjakit käsillä. Musta kolmio puuttuu mastosta.
>
>(Erittäin asialliseen kirjoitukseen yksi minimaalinen nus-nus: jos oli
>purkkari ja purjeet alhaalla, ei kartiota tarvitse käyttää. Eri asia jos
>olisi ajellut moottorilla purjeet ylhäällä).
Herää kysymys, onko "ei ne edes käytä kartiota"-ärtymyksen taustalla
yleisemminkin se, että kuvitellaan kartiota täytyvän käyttää aina
koneella kuljettaessa (vaikka purjeet ovat alhaalla).
Jos sillä tavalla kuvittelee, niin on selvää, että niitä kuvitellun
lain vastaisia (mutta oikeasti ihan ok) tapauksia tulee vähän väliä
vastaan, eli meno tuntuu kuvittelijan mielestä ihan holtittomalta.
--
Jukka....@iki.fi
* Tottumus on toinen voima.
Pasi Pouri
> Olen tottunut siihen, että purjeilla kulkiessa pyrin säilyttämään suuntani
> ja nopeuteni kun on kohtaamistilanne laivojen kanssa. Yleensä, kuten sanoin,
> muita vaihtoehtoja ei edes tarvitse ajatella, kun laiva ottaa tarpeeksi
> kaukaa väistökurssin jonka takia komentosilloilta ei näe naamanilmeitä hyvin
> edes kiikarilla, kädenheilautus näkyy.
Huh huh, kannattaa tutustua hiukan meriteiden sääntöihin
uudemman kerran.
Miksei se purkkari voi ottaa väistöä tarpeeksi kaukaa,
kyllähän se onnistuu helposti. Nuo suuret laivat näkyvät
sen verran hyvin.
Kirjoitit:
> Tilanteessa tankkeri tuli kaistaa idästä länteen ja meidän kurssimme
> oli tiukkaa kryssiä pohjoiseen.
Lues nyt miten reittijakojärjestelmässä tulee toimia, tulkitsin
tuon paikan ja "kaistan" peruteella, että olitte reittijakojärjes-
telmässä.
- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net
http://www.iki.fi/pouri
------------------------------------------------------------------
Jaakko
--xxx--
Suomeksi:
> yksinpurjehdus osoittaa huonoa merimiestaitoa (ainakin, jos a) yritetään yli
> yhden päivämatkan legejä ja b) ei osata järjestää niin, että matkan aikana
> ei tarvitse poistua kannen alle). Vielä pahempaa merimiestaidottomuutta on
> tietysti jättää moottorivene autopilotin varaan ja mennä kannen alle.
>
> -Jouni
>
Olen tätä syntiä harrastanut paljonkin vieläpä tutkattomalla veneellä.
Ilman hyvää tutkaa en enää lähtisi.
Kohtaamisen mahdollisuutta pystyy minimoimaan.
- ajamalla valtamerellä laivojen käyttämien isoympyräreittien
ulkopuolella. Näistä on karttoja olemassa
- Itämerelläkin kannattaa ajaa lähellä laivareittejä, mutta vieressä.
- Englannin kanaalissa ja Pohjanmeren rannikolla reittijakojärjestelmän
vieressä (matalalla puolella) niin, että todennäköisyys kohdata
kalastava paatti on pieni
- periaatteessa yöllä voi nukkua pidempään, koska kukaan muu ei ole niin
hullu, että ei yöllä tähystäisi
- kevyessä tuulessa potkuriäänet kuuluvat veneen sisälle yllättävän hyvin
- pitää olla herkkä kuudes aisti - mikä se sitten lieneekin
- pitää olla tarkkana :)
20 minuuttia on se aika, jonka voi tähystyksen jälkeen torkkua, jos on
hyvä näkyvyys. Se on se aika, joka kuluu rahtilaivalta ilmestyä
horisontin takaa ja ajaa päälle.
Nykyiset kilpailevat yksinpurjehtijat nukkuvat vajaan tunnin pätkissä
muutaman tunnin välein. En tiennyt näistä uniasioista ja satunnaisten
torkkujen lisäksi oli joka toinen aamuyö pakko nukkua neljä tuntia.
Yksinpurjehduksessa on oma viehätyksensä.
En suosittele, enkä hyväksy minäkään.
Jaakko
>
>>Purjeveneestä on vaikea täsmälleen laskea törmäyskursseja jonkun tankkerin
>>kanssa. Nopeusero on siksi suuri ja etäisyyksien ja nopeuksien arviointi
>>aikamoisen vaikeaa.
neuvo avomerelle: käännä veneesi lähestyvän aluksen perää kohti ja
suuntaa hieman perän taakse. Laivan lähestyessä voit pikkuhiljaa laskea
kurssia, kunnes olet alkuperäisellä kurssilla ja alus on mennyt ohi.
Toimii moottoriveneelläkin.
Joku tietysti sanoo, että pitää jiipata tai jotain,
jiippaamaanhan sinne on lähdettykin. :)
Jouni R
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
news:d0jpf9$gk2>
> Lienee kuitenkin turha luottaa sellaiseen, mikäli siitä ei ole
> minkäänlaista etua. Tietysti sitä voi riiputtaa, jos siitä _jossakin_
> tilanteissa on hyötyä (kulman sattuessa oikein).
>
Olen itse huomannut melkoisia eroja purjeveneiden tutkanäkyvyydessä. En
osaa sanoa, onko vaikuttavana tekijänä ollut heijastimet vai ei (en väljillä
vesillä aja mieluusti niin läheltä, että pystyisi tekemään näköhavainnon
heijastimesta ja ahtailla vesillä taas keskityn mieluummin katselemaan
ympärilleni kuin tuijottamaan tutkan ruutua). Uskoisin kuitenkin, ettei se
heijastin turha ole, muttei purkkarin kannata myöskään luottaa siihen, että
hänet on tutkassakaan havaittu. Väittäväthän ne, että esim. Ruotsinlaivojen
tutkalla erottaa vaikka haahkan luodolta, mutta... Huvivenetutkan suhteen
kokemus on, että se erottaa kyllä isot botskit, joihin osumisella jäisi itse
varmasti kakkoseksi, mutta ei välttämättä pieniä.
-Jouni
Aarre Salmi
> purjeet alhaalla. Täytyi oikein tarkastaa asia, koska juuri koskaan
> kolmioita ei ole ylhäällä purjeveneissä. Vähän sama kuin kalastusaluksissa
> on kalastuksen merkkivalot päällä ja tulevat vastaan 11 solmua. (off
topic)
>
Voisiko joku ammattikalastaja valistaa, millä nopeudella esim. laahusnuottaa
yleensä vedetään.
En halua mitenkään mollata ammattiliikenteen kippareita tai perämiehiä,
mutta viime vuosina en ole kuullut Uudenkaupungin vesillä rahtilaivojen
antamaa sumumerikanantoa, vaikka sumu on sankkaakin. Kummasti sitä
säpsähtää, kun toistakymmentä metriä korkea laivan kylki ilmestyy viereen.
Kymmenkunta vuotta sitten vielä kuului alusten sumumerkinantoa. Olisiko
kuulo heikentynyt? ;)
En ole rahtilaivoissa havainnut myöskään lieriötä, vaikka esim. Kemira Agon
satamasta lähtevillä aluksilla ei varmasti ole syväyksen takia
mahdollisuutta paljoa poiketa väylältä. Tämä ehkä voi selittyä VTS:n myötä
saatavalla informaatiolla.
Koskaan ei kannata tuudittautua siihen, että toisessa aluksessa tähystys
toimisi tai tutkakuvaa seurattaisiin. Omakohtainen näkö ja kuulotähystys on
tärkeätä. Onneksi VTS-keskuksissa ollaan aika valppaita ja muutamia
vaaratilanteita on voitu estää.
Ryppyotsaisuus pois veneilystä, tilaa Saaristomerellä ja Pohjanlahdella
ainakin riittää niin moottori- kuin purjeveneilijöille!
Terveisin Aarre Salmi
Viki
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> kirjoitti viestissä
news:422d6cb0$1...@news.dnainternet.net...
> Viki wrote:
>
> > Olen tottunut siihen, että purjeilla kulkiessa pyrin säilyttämään
suuntani
> > ja nopeuteni kun on kohtaamistilanne laivojen kanssa. Yleensä, kuten
sanoin,
> > muita vaihtoehtoja ei edes tarvitse ajatella, kun laiva ottaa
tarpeeksi
> > kaukaa väistökurssin jonka takia komentosilloilta ei näe naamanilmeitä
hyvin
> > edes kiikarilla, kädenheilautus näkyy.
>
> Huh huh, kannattaa tutustua hiukan meriteiden sääntöihin
> uudemman kerran.
Kerro se heille jotka noita laivoja ohjastavat. Eivät ole antaneet
mahdollisuuksia väistämiseen avoimella vesialueella kuin tuon yhden kerran.
Mitä ihmettä sitten pitäisi tehdä? Onko moikkaaminen vastoin meriteiden
sääntöjä vai mikä ihme?
> Miksei se purkkari voi ottaa väistöä tarpeeksi kaukaa,
> kyllähän se onnistuu helposti. Nuo suuret laivat näkyvät
> sen verran hyvin.
Voihan sitä väistellä, mutta kokeile joskus ilman tutkaa miettiä kummalta
puolen 4 solmun vauhtia kulkevaa alustasi parin mailin päässä oleva 20 kn
vauhdilla lähestyvä alus (jonka koon ja etäisyyden arvioiminen
silmämääräisesti on mahdotonta) aikoo sinut ohittaa mikäli risteävillä
kursseilla on törmäysmahdollisuus? Eihän tuollaisia väistöliikkeitä noin
hidaskulkuisella aluksella kuin purjevene voi tehdä kuin alle mailin mutta
yleensä muutaman kaapelin etäisyyksillä, jolloin on selvää että mikä
väistöliike on oikein ja tarpeellista.
Ehkä se pointti on siinä, että laivaliikenne ei ole "antanut" minun
väistää kun olen purjehtinut, ainoastaan yksi poikkeus. Saaristoväylillä tai
sisääntuloväylillä tilanne on tietysti ihan toinen, siellä veneilijän on
helppo valita kurssinsa niin, että on suurten alusten kohtaamisessa
väyläalueen reunalla.
> Kirjoitit:
>
> > Tilanteessa tankkeri tuli kaistaa idästä länteen ja meidän kurssimme
> > oli tiukkaa kryssiä pohjoiseen.
>
> Lues nyt miten reittijakojärjestelmässä tulee toimia, tulkitsin
> tuon paikan ja "kaistan" peruteella, että olitte reittijakojärjes-
> telmässä.
Suurin osa rahtialusliikenteen ja huviveneiden kohtaamisista Suomenlahden
avovesialueella tapahtuu "kaistoilla". Onko siinä jotain ihmeellistä?
Käsittääkseni reittijakojärjestelmässä pitää ylittää liikennekaista
mahdollisimman kohtisuoraan ja välttää häiritsemästä kaistalla kulkevaa
liikennettä. Sen lisäksi yli tämän käyvät normaalit merilain säädökset
väistämisvelvollisuuksista. Tämä oli nyt ihan ulkomuistista, korjaa jos olen
kovasti väärässä. Kuten olen yrittänyt selittää, näillä kaistoilla liikkuvat
suuret alukset eivät ole antaneet mahdollisuuksia väistämiseen, kun ovat
aloittaneet väistökurssin muutoksen niin kaukaa, että minulla ei ole ollut
siihen mitään sanomista. Tai oikeastaan, pelkkää hyvää sanomista
ammattimerenkulkijoiden liikennöinnistä!
Kerran oli juhlava laivan kohtaaminen, purjehdimme Göteborgista etelään
yöllä ja Jyllannin pohjoispuolelta kiertävää väylää lähestyi rahtialus itää
kohti kääntyäkseen pohjoiseen rannikkoväylälle jota saavuimme. Etäisyyttä
oli vähintään maili, pari kun laiva antoi viisi lyhyttä väläystä (mitä
aiotte tehdä?), mutta eipä antanut millään rupusella Zenonilla, vaan koko
parisataametrisen komeuden mitalta kaikki kansivalot välähtivät palamaan
pimeällä merellä! Meikäläinen sitten yritti tihrustaa oikeaan suuntaa
mäklaitilla ja väläytin kerran (väistämme oikealle).
Mitä tästä opimme... tärkeintä on yhteisymmärrys, ei vehkeen koko!
----------------------------------------------------------------------------
----
Viki
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä news:d0jpf9$gk2$3...@oravannahka.helsinki.fi...
> Viki <viik...@hotmail.com> wrote:
> > Tietämättä yhtään kuinka paljon tutkaheijastin parantaa
havaittavuutta,
> > olen sitä ehdottomasti käyttänyt, eipä siitä haittaakaan paljon ole.
> > Heijastin on ollut 9 m korkeudella merenpinnasta, takakaiteisiin
ripustetut
> > heijastimet ovat mielestäni ihan turhia.
>
> Lienee kuitenkin turha luottaa sellaiseen, mikäli siitä ei ole
> minkäänlaista etua.
Ihanko tosi, eikö siitä ole mitään etua. Onneksi en luottanutkaan siihen!
Tosin luulin että tuo alumiinihässäkkä, saman muotoinen kuin merimerkeissä,
kartion sivu n. 30 cm, olisi edes vähän auttanut. Mutta onneksi en luottanut
kuitenkaan siihen.
Tietysti sitä voi riiputtaa, jos siitä _jossakin_
> tilanteissa on hyötyä (kulman sattuessa oikein).
Niin, juuri näin minäkin ajattelin. Eli, tutkaheijastimesta voi olla etua,
mahdollisesti enemmän etua kuin haittaa, jota ei ollut ensinkään.
Joku aloitteleva avomeripurjehtija kun lueskelee kommenttejasi, niin
tietysti jättää tutkaheijastimet turhina pois :-(
----------------------------------------------------------------------------
----
Viki
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä news:d0jovd$gk2$2...@oravannahka.helsinki.fi...
> Viki <viik...@hotmail.com> wrote:
> On totta, että isojen laivojen kulun arvioiminen on vaikeaa. Pidän sitä
> silti hyödyllisenä harjoituksena. Jos ajatellaan saariston suuria
> väyliä, missä kulkee mm. Ruotsinlaivoja, jotka eivät voi väistää
> väylältä juurikaan, eli niillä on myös "merilain" mukaan etukulkuoikeus,
> sattuu usein, että ne ilmestyvät jonkun mutkan takaa mpk:n päässä ja jo
> silloin tietää, että joutuu laskeskelemaan omat vendansa uudelleen. Enpä
> pitäisi kovin ylivoimaisena enkä tarpeettomana kohteliaisuutena tehdä
joku
> ekstrakäännös jos avomerellä huomaa, että iso laiva pysyy koko ajan
samassa
> suuntimassa, eli törmäysvaara on olemassa.
Eihän lähestyvä alus pysy samassa suuntimassa jos kurssit ovat risteävät
ja alusten nopeudet poikkeavat huomattavasti toistaan, höpö höpö!
Saaristoväylillä on todellakin helppo laskea vendat uudestaan ja antaa
laivan mennä menojaan. Niin minäkin teen. Jos pitää kuolla rekan tai
ruotsinlaivan alle, niin vahingossa tai omista oikeuksista kiinnipitämisen
vuoksi sitä en suostu tekemään olkoon alla suojatie tai päällä purjeet!
Avomerellä kiintopisteet puuttuvat.
----------------------------------------------------------------------------
----
Viki
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti viestissä
> Viki <viik...@hotmail.com> wrote:
> > AIS tarjoaa myös veneilijälle mahdollisuuden lähialueen liikenteen
tarkkai
> > luun ja myös hälytyksiin kun maali on säädettyä etäisyyttä lähempänä.
> > Halvempi kuin tutka, eikä vaadi virtaa niin paljon... Esim.
> > http://www.sailpress.com/seefunk.htm , hinta 400 euro tuolla
> > AIS-plotterilla:
> > "Empfänger empfängt alle mit AIS gesendeten Daten, das heißt, man kann
> > genau ablesen, wie schnell das Schiff ist, das auf einen zukommt, wie es
> > heißt, wie groß es ist, welcher Schiffstyp, welche Position es hat,
welchen
> > Kurs es fährt und vieles mehr."
>
> Kuulostaa intresantilta. Vaan on kallsta ja eikä ilmene miten iso
> antennimurikka tarvitaan.
Tässä lisätietoa, tarvitaan tavallinen VHF antenni (ilman mitään
"murikkaa"), laitteen hintaluokka on 400 euro, joka on vähän jos vertaa
tutkan hintaan, virrankulutus 50 mA joka on tosi vähän jos vertaa tutkaan ja
laite antaa tiedot myös "mutkan takaa" lähestyvistä aluksista. Vaatii
ilmeisesti GPS-signaalin eli toimii yhdessä NMEA-väylään yhdistettävän
kepsin kanssa. Veikkaan että parin vuoden päästä laite on avomeripursien
katsastusvaruste.
Joidenkin juttujen mukaan on myös kehitteillä kevytversio AIS-lähettimestä
huvialusten tarpeisiin, pitäisi kait tulla markkinoille 2007-2008
paikkeilla.
Tässä teknisiä tietoja NASAn AIS-vastaanottimesta
Ranges 1,2,4,8,16 and 32 Nautical miles Uses standard marine VHF antenna
161.975 and 162.025 MHZ operation Uses standard nmea 0183 GPS input High
contrast disply with white backlight Supply voltage 12-15 v DC Consumption
50mA @ 12v (100ma with bacjlight) Dimensions: Width 150mm x Height 112mm x
Depth 42mm
Marko Kaittola
> Eihän lähestyvä alus pysy samassa suuntimassa jos kurssit ovat risteävät
> ja alusten nopeudet poikkeavat huomattavasti toistaan, höpö höpö!
Suosittelen, että otat käteen kynän ja paperia ja mietit tilannetta
uudelleen. Mikäli suuntima ei muutu, olette törmäyskurssilla. Se, että
suuntima muuttuu hiukkasen (varsinkin lähietäisyyksillä), ei vielä
takaa että törmäystä ei tapahdu.
Jopa Meriteiden Säännöissä (7. sääntö) kerrotaan tuo yllä mainittu
asia.
- Marko
--
/----------------\ /------------------------------\
| Marko Kaittola | | m...@iki.fi |
| Niementie 17 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 37500 Lempäälä | | Puh 040 553 8988 |
| Finland | | Tel +358 40 553 8988 |
\----------------/ \------------------------------/
Jaakko
--xxx>
> Eihän lähestyvä alus pysy samassa suuntimassa jos kurssit ovat risteävät
> ja alusten nopeudet poikkeavat huomattavasti toistaan, höpö höpö!
>
Höpö?
Kun risteävien alusten suuntima säilyy samana, ollaan törmäyskurssilla.
Alusten nopeuksilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa, tämä on
silkkaa geometriaa. Suuntiman muuttuminen on helppo havaita pelkällä
kiikarilla. Tue itsesi ja kiikari veneeseesi ja ota aluksen keula juuri
ja juuri kuvaan mukaan. Hetken kun seuraat, niin huomaat, tuleeko alus
enemmän kuvaan, vähemmän vai pysyykö paikoillaan, jos paikoillaan, olet
törmäyskurssilla. Vene heiluu - tähän pitää vaan opetella.
Tankkerin kyseessä ollen suuntima keulaan voi muuttua, mutta ei perään,
silloin ollaan törmäyskurssilla aluksen perää kohti.
Päivällä voit väistää samalla tavalla kuin yölläkin: käännä oman veneesi
samanvärinen valo vastaamaan kohdattavan aluksen valoon. Ette varmasti
törmää. Siis punainen punaiseen ja vihreä vihreään. Toimii nimenomaan
avomerellä. Saaristossa ei tällaiselle ole aina tilaa.
Pasi Pouri
> Voihan sitä väistellä, mutta kokeile joskus ilman tutkaa miettiä kummalta
> puolen 4 solmun vauhtia kulkevaa alustasi parin mailin päässä oleva 20 kn
> vauhdilla lähestyvä alus (jonka koon ja etäisyyden arvioiminen
> silmämääräisesti on mahdotonta) aikoo sinut ohittaa mikäli risteävillä
> kursseilla on törmäysmahdollisuus?
En tiedä, mutta itse en ole kyllä kokent moista arvioinnin
ongelmaa? Kyllä, olen liikkunut purkkarilla sekä muilla
"hitailla" veneillä myös suurilla avoimilla vesiosuuksilla
joissa on risteävää laivaliikennettä.
Laivojen liikkeet avomerellä on _mielestäni_ helppo ennakoida, vaatii
vain hiukan normaalia tähystystä ja tilanteen seurantaa. Pimeällä
tuo on hiukan hankalampaa, koska etäisyyden arviointi on
vaikeaa, mutta seuraamalla valojen liikkeitä tuo onnistuu.
> Eihän tuollaisia väistöliikkeitä noin
> hidaskulkuisella aluksella kuin purjevene voi tehdä kuin alle mailin mutta
> yleensä muutaman kaapelin etäisyyksillä, jolloin on selvää että mikä
> väistöliike on oikein ja tarpeellista.
Itse ennakoin kyllä nuo väistöt jo paljon aiemmin kuin muutaman
kaapelinmitan päästä. Sanoisin, että pieni 1-2 asteen kurssinmuutos
riittävän ajoissa, niin siitä ei ole haittaa purjehdukselle (ellet nyt
sitten kilpaile ja hae sitä viimeistä solmun kymmenystä).
> Suurin osa rahtialusliikenteen ja huviveneiden kohtaamisista Suomenlahden
> avovesialueella tapahtuu "kaistoilla". Onko siinä jotain ihmeellistä?
Ei ole. Kauppaalusten on kansainvälisten sopimusten mukaan
käytettävä reittijakojärjestelmää (sääntö 10, kohta d).
Kirjoitit, että jouduit väistämään rahtialusta reitti-
jakojärjestelmässä, jossa oletat että Sinua väistetään.
Reittijakojärjestelmät ovat kuitenkin alueita, joissa
Sinun on väistettävä liikennekaistaa pitkin ajavaa alusta,
vaikka muilla vesialueilla sen toisen aluksen tulisi
väistää sinua.
Sääntä 10 kohta j)
"j) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää
liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua."
Olet purjealuksella liikeessä ja oletat, että rahtialus väistää?
Kannattaa siis tutustua, kuinka noissa reittijakojärjestelmissä
tulee toimia. Sellaisia ei vielä ole juuri Suomen vesillä, mutta
jo Tallinna lahdella niitä on paljon. Mahdollisesti Helsingin
vesillekin on tulossa järjestelmiä. Tietenkin lätäkön puolessa-
välissä on itä-länsisuuntainen reittijakojärjestelmä.
Eli kannataa lukea: "Asetus kansainvälisistä säännöistä
yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehdyn
yleissopimuksen voimaansaattamisesta" (SopS n:o 30/1977).
> Käsittääkseni reittijakojärjestelmässä pitää ylittää liikennekaista
> mahdollisimman kohtisuoraan ja välttää häiritsemästä kaistalla kulkevaa
> liikennettä.
Kyllä. Koko sääntö 10 menee näin:
10 sääntö
Reittijakojärjestelmät
a) Tätä sääntöä sovelletaan järjestön hyväksymiin reittijakojärjestelmiin.
b) Reittijakojärjestelmää käyttävän aluksen on:
1) kuljettava asianomaisen liikennekaistan yleisen liikennesuunnan mukaan;
2) mahdollisuuksien mukaan pysyttävä erillään liikennejakolinjasta tai
-vyöhykkeestä;
3) yleensä saavuttava liikennekaistalle tai lähdettävä siitä kaistan
päätepisteiden kautta, mutta saapuessaan kaistalle sivulta tai
lähtiessään kaistalta sivulle, on se tehtävä mahdollisimman pienessä
kulmassa yleiseen liikennesuuntaan nähden.
c) Aluksen on mahdollisuuksien mukaan vältettävä liikennekaistojen
ylitystä, mutta milloin se on välttämätöntä, on ylitys suoritettava
yleiseen liikennesuuntaan nähden niin suorassa kulmassa kuin mahdollista.
d) Rannikkoliikennevyöhykkeitä ei yleensä saa käyttää sellainen
kauttakulkuliikenne, joka voi turvallisesti käyttää läheisen
reittijakojärjestelmän asianmukaista liikennekaistaa.
e) Muu kuin ylittävä alus ei yleensä saa mennä liikennejakovyöhykkeeseen
tai ylittää jakolinjaa paitsi:
1) hätätapauksissa välittömän vaaran välttämiseksi;
2) harjoittaakseen kalastusta itse liikennejakovyöhykkeessä.
f) Aluksen, joka navigoi reittijakojärjestelmien päätepisiteiden
lähettyvillä, on noudatettava erityistä varovaisuutta.
g) Aluksen on mahdollisuuksien mukaan vältettävä ankkurointia
reittijakojärjestelmässä tai sen päätepisteiden lähettyvillä.
h) Aluksen, joka ei käytä reittijakojärjestelmää, on kierrettävä se
mahdollisimman kaukaa.
i) Alus, joka harjoittaa kalastusta, ei saa estää minkään
liikennekaistaa käyttävän aluksen kulkua.
j) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää
liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua.
> Kuten olen yrittänyt selittää, näillä kaistoilla liikkuvat
> suuret alukset eivät ole antaneet mahdollisuuksia väistämiseen, kun ovat
> aloittaneet väistökurssin muutoksen niin kaukaa, että minulla ei ole ollut
> siihen mitään sanomista.
Ymmärtääkseni reittijakojärjestelmää pitkin ajava ei
väistä lainkaan eli ei ala muuttamaan kurssia, vaan
ne pitävät suuntansa ja nopeutensa. Näin ollen
poikittain 90 asteen kulmassa reittijakojärjestelmän
ylittävän veneilijän on helppo ottaa ajoissa kurssi,
jolla pääsee kauppa-aluksen takaa ohi.
Tietenkin, jos ei olle reittijakojärjestelmässä, tilanne
on toinen.
> Mitä tästä opimme... tärkeintä on yhteisymmärrys, ei vehkeen koko!
Niinpä :)
Yhteisymmärrystä helpottaa, kun kaikki toimivat yhteisten
sovittujen sääntöjen mukaan.
Viki
"Marko Kaittola" <m...@nospam.iki.fi> kirjoitti viestissä
news:m3hdjlm...@koukku.kaittola.net...
> "Viki" <viik...@hotmail.com> writes:
> > Eihän lähestyvä alus pysy samassa suuntimassa jos kurssit ovat
risteävät
> > ja alusten nopeudet poikkeavat huomattavasti toistaan, höpö höpö!
>
> Suosittelen, että otat käteen kynän ja paperia ja mietit tilannetta
> uudelleen. Mikäli suuntima ei muutu, olette törmäyskurssilla. Se, että
> suuntima muuttuu hiukkasen (varsinkin lähietäisyyksillä), ei vielä
> takaa että törmäystä ei tapahdu.
>
> Jopa Meriteiden Säännöissä (7. sääntö) kerrotaan tuo yllä mainittu
> asia.
No tosi on! Sinä olet oikeassa ja minä väärässä.
Kun hiihtelet jäällä niin otat suuntiman risteävää suuntaa lähestyvään
moottorikelkkaan, mikäli suuntima ei muutu, niin teet väistöliikkeen. Näin
se siis käytännössä menee?
Onkos tämä keskustelu nyt jotain periaatteellista änkkäämistä, kait olette
kokeneet miten asia käytännössä sujuu, yöllä ja päivällä, purjeveneellä
avomerellä liikuttaessa??? Ei siellä todellakaan ole törmäysvaaroja, mikäli
tähystys on kunnossa. Todellisuus on teoriaa ihmeellisempää!
Viki
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> kirjoitti viestissä
> > Suurin osa rahtialusliikenteen ja huviveneiden kohtaamisista
Suomenlahden
> > avovesialueella tapahtuu "kaistoilla". Onko siinä jotain ihmeellistä?
>
> Ei ole. Kauppaalusten on kansainvälisten sopimusten mukaan
> käytettävä reittijakojärjestelmää (sääntö 10, kohta d).
> Kirjoitit, että jouduit väistämään rahtialusta reitti-
> jakojärjestelmässä, jossa oletat että Sinua väistetään.
> Reittijakojärjestelmät ovat kuitenkin alueita, joissa
> Sinun on väistettävä liikennekaistaa pitkin ajavaa alusta,
> vaikka muilla vesialueilla sen toisen aluksen tulisi
> väistää sinua.
>
> Sääntä 10 kohta j)
>
> "j) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää
> liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua."
Tota... Suomenlahdellahan on itä-länsisuuntainen reittijakojärjestelmä, eikö
niin? Tarkoittaako tuo sääntö sitä, että "kaistaa" pitkin porhaltavan
moottoriveneen ei tarvitse väistää poikkisuuntaan seilaavaa purjevenettä???
Tai että Romantican tai Autoexpressin on väistettävä Suomenlahden
reittijakojärjestelmän mukaan ajelevaa vasemmalta lähestyvää
moottorivenettä?
Viki
"Viki" <viik...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:d0maen$4cr$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > "j) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää
> > liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua."
> Tai että Romantican tai Autoexpressin on väistettävä Suomenlahden
> reittijakojärjestelmän mukaan ajelevaa vasemmalta lähestyvää
> moottorivenettä?
Sorry, ei tietenkään tarvitse. Kyseessä oli alle 20 metrin alus, joten
ainoastaan alle 20 metrinen moottorivene väistää kaistalla vasemmalta
lähestyvää moottorivenettä tai muuta alusta (tämän koosta riippumatta) -
näinkö se menee?
Jouni R
"Aarre Salmi" <aarre...@uusikaupunki.fi> wrote in message
news:lCnXd.36$0p...@reader1.news.jippii.net...
>
> En ole rahtilaivoissa havainnut myöskään lieriötä, vaikka esim. Kemira
Agon
> satamasta lähtevillä aluksilla ei varmasti ole syväyksen takia
> mahdollisuutta paljoa poiketa väylältä. Tämä ehkä voi selittyä VTS:n myötä
> saatavalla informaatiolla.
>
Huomautus tuohon lieriöön: se ei ole pakollinen (toisin kuin aiemmin
mainittu kartio). Sääntökohta sanoo, että alus, joka voi navigoida
turvallisesti vain väylällä, VOI näyttää lieriötä; ei, että ko. aluksen
TULEE näyttää sitä.
-Jouni
Viki
No, itsekin hoksasin että turhaan provosoin. Eihän avoimella Suomenlahdella
kaistajakojärjestelmää poikkisuuntaan ylittävä alle 20 metrin alus tai
purjealus pysty estämään konealuksen turvallista kulkua, eihän?
Tästä seuraa että meriteiden väistämissäännöt ovat siellä voimassa niin kuin
muuallakin, eikä alue kuulu edes "ahtaisiin kulkuväyliin" joita kaikki
rannikkoväylämme kuulemma ovat. Vai mitä Pasi?
Jouni R
>
> > > "j) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää
> > > liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua."
>
> > Tai että Romantican tai Autoexpressin on väistettävä Suomenlahden
> > reittijakojärjestelmän mukaan ajelevaa vasemmalta lähestyvää
> > moottorivenettä?
>
> Sorry, ei tietenkään tarvitse. Kyseessä oli alle 20 metrin alus, joten
> ainoastaan alle 20 metrinen moottorivene väistää kaistalla vasemmalta
> lähestyvää moottorivenettä tai muuta alusta (tämän koosta riippumatta) -
> näinkö se menee?
>
Tuon säännön perusteella ainoastaan moottorialusta. Muiden sääntöjen
perusteella sitten mahdollisesti myös purjealusta. Ja j-sääntö velvoittaa
myös purjealukset, koosta riippumatta, väistämään liikennekaistaa pitikin
lähestyviä konealuksia, näiden koosta riippumatta.
-Jouni
Dag Stenberg
> Onkos tämä keskustelu nyt jotain periaatteellista änkkäämistä, kait olette
> kokeneet miten asia käytännössä sujuu, yöllä ja päivällä, purjeveneellä
> avomerellä liikuttaessa??? Ei siellä todellakaan ole törmäysvaaroja, mikäli
> tähystys on kunnossa. Todellisuus on teoriaa ihmeellisempää!
No, ainakin minulle on yöllä hiton vaikeaa arvioida laivojen liikkeen
suunta ja nopeus. Tai sitten vain pelkään liikaa.
Dag Stenberg
Pasi Pouri
> Tota... Suomenlahdellahan on itä-länsisuuntainen
reittijakojärjestelmä, eikö
> niin? Tarkoittaako tuo sääntö sitä, että "kaistaa" pitkin porhaltavan
> moottoriveneen ei tarvitse väistää poikkisuuntaan seilaavaa
purjevenettä???
Tarkoittaa, mutta tilanne on todella teoreettinen.
"j) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää
liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua."
Tuossa ei puhuta reittijakojärjestelmässä (liikennekaistalla) olevan
aluksen pituudesta mitään.
> Tai että Romantican tai Autoexpressin on väistettävä Suomenlahden
> reittijakojärjestelmän mukaan ajelevaa vasemmalta lähestyvää
> moottorivenettä?
Näin ymmärtäisin, mutta sitä ei määrää reittijakojärjestelmän säännöt.
Mutta eikähän tuo ole vain aivan teoreettinen tilanne ja ajatelma.
Harvemmin moottorivene menee itä-länsisuunnassa
reittijakojärjestelmässä, eli on matkalla välillä Pietari - Itämeri.
Kyllä moottoriveneellä on turvallisempaa ja järkevämpää hakeutua
rannikkoväylille.
Avomerihän ei ole isoille aluksille ahdas kulkuväylä, jota useat
rannikon väylät ovat.
Dag Stenberg
> Ymmärtääkseni reittijakojärjestelmää pitkin ajava ei
> väistä lainkaan eli ei ala muuttamaan kurssia, vaan
> ne pitävät suuntansa ja nopeutensa. Näin ollen
> poikittain 90 asteen kulmassa reittijakojärjestelmän
> ylittävän veneilijän on helppo ottaa ajoissa kurssi,
> jolla pääsee kauppa-aluksen takaa ohi.
Voivat ne muuttaa, jos kauniisti pyytää VHF:llä vedoten siihen, että
juuri sillä hetkellä ei oikein onnistu pääsemään ajoissa alta pois (ne
kun kulkevat joskus mahdottoman lujaa). En kuitenkaan suosittele.
Mieluummin kone käyntiin ja äkkiä pois lepattavin purjein, kartiota
unohtamatta :)
Dag Stenberg
Jouni R
>
>
> No, itsekin hoksasin että turhaan provosoin. Eihän avoimella
Suomenlahdella
> kaistajakojärjestelmää poikkisuuntaan ylittävä alle 20 metrin alus tai
> purjealus pysty estämään konealuksen turvallista kulkua, eihän?
>
> Tästä seuraa että meriteiden väistämissäännöt ovat siellä voimassa niin
kuin
> muuallakin, eikä alue kuulu edes "ahtaisiin kulkuväyliin" joita kaikki
> rannikkoväylämme kuulemma ovat. Vai mitä Pasi?
>
Enpä usko tulkintaasi oikeaksi. Rohkenen olla varsin varma siitä, että jo
tuokin sanamuoto asettaa väistämisvelvoitteen aivan yhtä tiukasti kuin jos
olisi suoraan sanottu, että "väistä". Eihän siitä toisesta aluksesta (siis
poikittain kulkevasta) käsin voi tietää mitään kaistaa pitkin kulkevan
turvallisuudesta.
-Jouni
Pasi Pouri
> No, itsekin hoksasin että turhaan provosoin. Eihän avoimella Suomenlahdella
> kaistajakojärjestelmää poikkisuuntaan ylittävä alle 20 metrin alus tai
> purjealus pysty estämään konealuksen turvallista kulkua, eihän?
Ei pysty juu, varsinkin jos vedotaan juuri noihin ahtaisiin
kulkuväyliin keskellä Suomenlahtea ;)
Mutat reittijakojärjestelmässä on kuitenkin omat lisäsäännöt, joita
tulee noudattaa. Nämä on mainittu samassa sopimuksessa kuin kaikki
muutkin väistämissäännöt. Eli alle 20 m alus tai purjealus eivät
saa haitata liikennekaistaa pitkin kulkevan aluksen kulkua.
Huomioitavaa on, että siis Tallinnan lahdella on paljon
reittijakojärjestelmiä, jopa tosiiaan risteäviä kaistoja. Siis
myös etelä - pohjoissuunnassa. Tuolla näkee todella usein,
että Suomalaiset veneet rikkovat juuri näitä reittijako-
järjestelmän sääntöjä mennessään kohti Piritan satamaa.
Liikennekaistalla ei saisi luovia, jota näkee kuitenkin
tehtävän. Jos luovia pitää, niin kannattaa pysyä poissa
reittijakojärjestelmästä.
>
> Tästä seuraa että meriteiden väistämissäännöt ovat siellä voimassa niin kuin
> muuallakin, eikä alue kuulu edes "ahtaisiin kulkuväyliin" joita kaikki
> rannikkoväylämme kuulemma ovat. Vai mitä Pasi?
Näin myös mielestäni. Tuo "kaikki" rannikkoväylät termi
varmaan pätee vain kaikkein suurimmille hotelleille.
Viki
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> kirjoitti viestissä
> Viki wrote:
> > Eihän tuollaisia väistöliikkeitä noin
> > hidaskulkuisella aluksella kuin purjevene voi tehdä kuin alle mailin
mutta
> > yleensä muutaman kaapelin etäisyyksillä, jolloin on selvää että mikä
> > väistöliike on oikein ja tarpeellista.
>
> Itse ennakoin kyllä nuo väistöt jo paljon aiemmin kuin muutaman
> kaapelinmitan päästä. Sanoisin, että pieni 1-2 asteen kurssinmuutos
> riittävän ajoissa, niin siitä ei ole haittaa purjehdukselle (ellet nyt
> sitten kilpaile ja hae sitä viimeistä solmun kymmenystä).
Minä taas sanoisin että 1-2 asteen kurssinmuutos on teoreettinen kysymys
jolla ei ole käytännön kanssa mitään tekemistä. 5 asteen kurssinmuutos
voidaan tehdä (siis laivan perän takaa ohittamista ennakoiden), mutta en
suosittele sitäkään. Jos tehdään kurssin muutos, niin sen pitää olla niin
selvä, että se havaitaan myös kohtaavan aluksen komentosillalta tai
tutkaruudulta, vähintään parikymmentä astetta. Muuten käy niin, että myös
laiva saattaa ottaa ihan oikean väistökurssin, kohtaavan purjealuksen perän
takaa, jolloin moisella epämääräisellä lingurterlulla vaan vaikeutetaan ja
suurennetaan väistökurssin laivalle aiheuttamaa poikkeamaa
normaalikurssista.
Selkein väistö on sellainen, jossa käännetään toinen kylki, eli yöllä
vaihdetaan valon väriä kohdattavaan nähden. Vai että aste pari... :-)
Viki
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> kirjoitti viestissä
> Liikennekaistalla ei saisi luovia, jota näkee kuitenkin
> tehtävän. Jos luovia pitää, niin kannattaa pysyä poissa
> reittijakojärjestelmästä.
Onkohan tämä varmasti totta? Eiväthän engelsmannitkaan kait sitten luovi
Kanaalissa, tai ainaskin on venepolliisi sakottamassa jos näkee vendan
tehtävän?
Pasi Pouri
> Minä taas sanoisin että 1-2 asteen kurssinmuutos on teoreettinen kysymys
> jolla ei ole käytännön kanssa mitään tekemistä. 5 asteen kurssinmuutos
> voidaan tehdä (siis laivan perän takaa ohittamista ennakoiden), mutta en
> suosittele sitäkään. Jos tehdään kurssin muutos, niin sen pitää olla niin
> selvä, että se havaitaan myös kohtaavan aluksen komentosillalta tai
> tutkaruudulta, vähintään parikymmentä astetta.
Tarkoitin tietenkin, että kurssimuutos otetaan riittävän ajoissa, esim.
jo vähintään 1-2 mpk:n päästä riippuen tilanteesta. Tällöin sen toisen
aluksen (väistettävän) brygalta ei edes tätä muutosta tarvitse havaita,
koska periaatteessa "yhteentörmäämisen vaaraa" ei ole vielä edes tullut.
> Muuten käy niin, että myös
> laiva saattaa ottaa ihan oikean väistökurssin, kohtaavan purjealuksen perän
> takaa, jolloin moisella epämääräisellä lingurterlulla vaan vaikeutetaan ja
> suurennetaan väistökurssin laivalle aiheuttamaa poikkeamaa
> normaalikurssista.
Niin käy, jos ei ole ennakoinut tilannetta. Ja väistettävähän
pitää kurssinsa, se on hänen velvollisuutensa. Mikäli väistettävä
huomaa, että yhteentörmääminen on ilmeinen, hän tietenkin sitten
väistää eli esim. muuttaa kurssiaan, jos muuten törmäystä ei voi
estää.
>
> Selkein väistö on sellainen, jossa käännetään toinen kylki, eli yöllä
> vaihdetaan valon väriä kohdattavaan nähden. Vai että aste pari... :-)
Jos on päästänyt tilanteen jo liian pitkälle, näin tulee tietenkin
toimia.
Pasi Pouri
> "Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> kirjoitti viestissä
> news:422eb928$1...@news.dnainternet.net...
>
>
>>Liikennekaistalla ei saisi luovia, jota näkee kuitenkin
>>tehtävän. Jos luovia pitää, niin kannattaa pysyä poissa
>>reittijakojärjestelmästä.
>
>
> Onkohan tämä varmasti totta?
Ainakin yhteisten sääntöjen mukaan, joiden referenssin laitoin
jo tänne. Kyse on meriturvallisuudesta.
Eli taas se sääntö 10, kohta b):
"1) kuljettava asianomaisen liikennekaistan yleisen liikennesuunnan
mukaan; "
2) mahdollisuuksien mukaan pysyttävä erillään liikennejakolinjasta tai
-vyöhykkeestä;
Kohta e):
"e) Muu kuin ylittävä alus ei yleensä saa mennä iikennejakovyöhykkeeseen
tai ylittää jakolinjaa paitsi: " (kalastus ja hätätapaukset).
Ottamalla nuon huomioon, tulee luoviminen aika mahdottomaksi.
Varsinkin kuin kaistan leveys ei ole "kauhean suuri".
> Eiväthän engelsmannitkaan kait sitten luovi
> Kanaalissa, tai ainaskin on venepolliisi sakottamassa jos näkee vendan
> tehtävän?
Sitten ne eivät kulje liikennekaistalla. No, loppuviikostahan
näen tilanteen henkilökohtaisesti, huomenna aamulla olisi lähtö
Englantiin purjehtimaan.
Eipä kanaalissakaan liikennekaistoja hirveästi ole, on siellä
tilaa purjehtia muuallakin. Ei ei sinne reittajakojärjestelmään
ole pakko meidän mennä, varsinkin kun ei suoriteta kauttakulku-
liikennetta.
Viki
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> kirjoitti viestissä
> Tarkoitin tietenkin, että kurssimuutos otetaan riittävän ajoissa, esim.
> jo vähintään 1-2 mpk:n päästä riippuen tilanteesta. Tällöin sen toisen
> aluksen (väistettävän) brygalta ei edes tätä muutosta tarvitse havaita,
> koska periaatteessa "yhteentörmäämisen vaaraa" ei ole vielä edes tullut.
Jos vielä havainnollistaisi kulkumatkojen ja aikojen suhteen tilannetta.
Oletetaan laivan nopeudeksi vaikkapa 20 kn ja purjeveneen 4 kn, 90 asteen
verran risteävät kurssit törmäyskurssit, varsin tyypillinen tapaus. Kun
etäisyys on 2 nM, niin laivalla kuluu vajaa kuusi minuuttia tuon vajaan
parin mailin kulkuun kohtauspisteeseen. Samassa ajassa purjevene liikkuu
vajaa 0,4 mailia, jos purjevene muuttaa suuntaa pari astetta 2 nM
etäisyydellä, niin kohtauspiste siirtyy 25 m.
Mikäli kurssimuutos laivan perän suuntaan on 5 astetta, niin silloin
kohtauspiste siirtyy jo 64 metriä aikaisemmaksi. Eipä vielä paljon mitään,
jos kohtaavan laivan pituus on parisataa metriä, mutta samalla purjeveneen
kulkema matka laivan kurssin ylittävään pisteeseen myös kasvaa, pikkuisen.
Mikäli purjevene muuttaa kurssia 20 astetta, niin kohtauspiste siirtyy jo
265 m, ja tuo kurssimuutos voidaan havaita laivalta käsin. Mikäli laiva
jatkaa suoraan, niin se saapuu tuohon pisteeseen viiden ja puolen minutin
kuluttua. Vene puolestaan saavuttaa pisteen 6 min 20 s kuluttua. Väistö
onnistui :-)
Lauri Tarkkonen
Takavuosina tästä oli paljonkin keskustelua sekä alan lehdissä että
laitureilla. Varsinkin vaatimus, jonka mukaan kaista pitää ylittää
kohtisuoraan on aiheuttant keskustelua, sillä joskus purjevene ylittäisi
sen huomattavasti nopeammin hieman "viistoon", jos tuuli sattuu olemaan
viistoon ylitkseen suotuisampi.
Samoin on keskusteltu siitä, riittääkö veneen ohjaaminen kohtisuoraan
kaistan yli, vaikka vene sitten kulkisikin viistoon kaistain suuntaisen
merivirran vaikutuksesta vai pitäisikö veneilijän kyeta laskemaan
todellinen kulkusuuntansa kaistan suhteen, ja ohjata viistoon, jolloin
virta antaisi siten lopullisen kohtisuoran suunnan.
Sikäli kuin muistan, lopullisia vastauksia ei näihin kysymyksiin ollut
tarjolla.
- Lauri Tarkkonen
Matti Grönroos
news:422eb706$1...@news.dnainternet.net...
> > Tai että Romantican tai Autoexpressin on väistettävä
> > Suomenlahden
> > reittijakojärjestelmän mukaan ajelevaa vasemmalta lähestyvää
> > moottorivenettä?
>
> Näin ymmärtäisin, mutta sitä ei määrää reittijakojärjestelmän
> säännöt.
Eikös se reittijakojärjestelmä ole "poikki" juuri Helsingin ja
Tallinnan edustalta runsaan poikittaisen liikenteen takia? Täten
reittijakojärjestelmä ei tällä seudulla vaikuta väistämissääntöihin.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.iki.fi/mjg
Marko Kaittola
> Takavuosina tästä oli paljonkin keskustelua sekä alan lehdissä että
> laitureilla. Varsinkin vaatimus, jonka mukaan kaista pitää ylittää
> kohtisuoraan on aiheuttant keskustelua, sillä joskus purjevene ylittäisi
> sen huomattavasti nopeammin hieman "viistoon", jos tuuli sattuu olemaan
> viistoon ylitkseen suotuisampi.
>
> Samoin on keskusteltu siitä, riittääkö veneen ohjaaminen kohtisuoraan
> kaistan yli, vaikka vene sitten kulkisikin viistoon kaistain suuntaisen
> merivirran vaikutuksesta vai pitäisikö veneilijän kyeta laskemaan
> todellinen kulkusuuntansa kaistan suhteen, ja ohjata viistoon, jolloin
> virta antaisi siten lopullisen kohtisuoran suunnan.
>
> Sikäli kuin muistan, lopullisia vastauksia ei näihin kysymyksiin ollut
> tarjolla.
Takavuosina jossain lehdessä kerrottiin, että Saksassa viranomaiset
ottivat kiinni suomalaisen purjeveneen, joka kulki purjeilla vinosti
kaistan yli. Jäin siihen käsitykseen, että purjeilla ei sitä olisi
voinut kohtisuoremmin ylittää.
Mutta joka tapauksessa: saksalaiset ottivat veneen kiinni ja myöhemmin
suomalainen oikeus langetti sakot. Oltiin kaiketi Saksan aluevesien
ulkopuolella.
Viki
> Takavuosina jossain lehdessä kerrottiin, että Saksassa viranomaiset
> ottivat kiinni suomalaisen purjeveneen, joka kulki purjeilla vinosti
> kaistan yli. Jäin siihen käsitykseen, että purjeilla ei sitä olisi
> voinut kohtisuoremmin ylittää.
>
> Mutta joka tapauksessa: saksalaiset ottivat veneen kiinni ja myöhemmin
> suomalainen oikeus langetti sakot. Oltiin kaiketi Saksan aluevesien
> ulkopuolella.
Kuulostaa huimalta jutulta. Onko kellään lisätietoa, mistäköhän lehdestä oli
kyse tai tunteeko joku tapaukseen osallistuneita purjehtijoita?
Lauri Tarkkonen
Joidenkin brittiläisten lehtien yleisönosaston kirjoitusten mukaan myös
britit olisivat saaneet sakkoja "viistosta" ylityksestä.
Voisi väittää, että Englannin kanaalissa pienveneliikenne on varsin
suurelta osalta poikittain, sillä käynti eteläisen Englannin satamista
Cherbourgiin ja kanaalin saarille (Guernsey, Jersey, Sark...) on varsin yleistä.
Tosin osa purjehtijoista pysyy tietenkin "omalla puolellaan" liikkuen
Doverin, Poolen, Southamptonin ja Cowesin välillä, jotkut jatkavat jopa
Falmouthiin saakka. Vastaavasti Ransakalaiset tekevät koukkauksia
Cherbourgista muihin lähikaupunkeihin ja joskus Belgiaan.
- Lauri Tarkkonen
Jouni R
Muistan jotenkuten jutun, mutten vuotta tai lehteä. Veikkaisin vahvasti
Vene-lehteä, mutten nyt jaksa kahlata arkistoa läpi. Muistikuvani mukaan
purjeidenkäytöllä ei ollut asiassa merkitystä vaan vain sillä, että ylitys
ei tapahtunut kohtisuoraan. Siinä oli jotain sellaista, että ko. veneilijät
arvioivat siinä kohdassa ja tilanteessa vinon ylityksen turvallisimmaksi.
Suomalainen tuomioistuin sitten aikanaan totesi, että menettely oli kyllä
sinänsä ollut hyvän merimiestavan mukainen muuten, mutta sääntöä oli
yksiselitteisesti rikottu, joten sakot mätkähti.
-Jouni
Jaakko
Tästä asiasta on väännetty peistä. Kummallisuus on se, että kaistaa
ylittävän veneen rungon pitäisi olla kohtisuoraan reittiä vastaan,
vaikka todellinen aluksen kulkema reitti olisikin viisto.
Minulle on kerran ruotsalainen varitolaiva houmauttanut, kun tyynessä
vene oli pyörähtänyt reittijakokaistalla keula väärään suuntaan. Piti
vispata keula toiseen suuntaan, vaikka muuten en liikkunut lainkaan.
Kyseessä oli kilpailu, joten konetta en voinut käyttää.
Tuo saksalais-sakotus -juttu ihmetyttää. Omakohtaisin kokemuksiini
perustuen voin sanoa, että saksalaiset viranomaiset (merellä/Kielin
kanavassa) ovat yllättävän joustavia tiukassa asiallisuudessaan. Ovat
herkkiä huomauttamaan, mutta siinä kaikki. Sukellusvene-hulinoitten
aikaan ruotsalaiset viranomaiset kävivät tosi kuumana, jopa
helikopterilla hätisteltiin, mutta sakkoja ei kukaan tarjonnut. :)
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(____/____)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Jukka Kohonen
>Minulle on kerran ruotsalainen varitolaiva houmauttanut, kun tyynessä
>vene oli pyörähtänyt reittijakokaistalla keula väärään suuntaan. Piti
>vispata keula toiseen suuntaan, vaikka muuten en liikkunut lainkaan.
>Kyseessä oli kilpailu, joten konetta en voinut käyttää.
Ööh... onko reittijakojärjestelmässä siis sallittua järjestää
kilpailuja, ja kellua paikallaan, kunhan keula osoittaa oikeaan
suuntaan?
Ilmeisesti on, ainakaan kilpailuista sääntö 10 ei sano mitään.
Tosin kohdasta b1, jossa sanotaan "kuljettava asianomaisen
liikennekaistan yleisen liikennesuunnan mukaan", voisi päätellä
velvollisuuden _kulkea_ (mikä kieltäisi pläkässä kelluskelun), mutta
ehkä tämä on väärä tulkinta ja pykälä koskee vain mahdollisen
kulkemisen suuntaa.
--
Jukka....@iki.fi
* Tottumus on toinen voima.
Viki
"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:d0om21$90o$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Jaakko <jaakko_@_meridianx.fi> writes:
> Ööh... onko reittijakojärjestelmässä siis sallittua järjestää
> kilpailuja, ja kellua paikallaan, kunhan keula osoittaa oikeaan
> suuntaan?
>
> Ilmeisesti on, ainakaan kilpailuista sääntö 10 ei sano mitään.
Helsinki - Tallinna välillä järjestetään purjehduskilpailuja. Eivät ole
kieltäneet, joten ilmeisesti on mahdollista.
> Tosin kohdasta b1, jossa sanotaan "kuljettava asianomaisen
> liikennekaistan yleisen liikennesuunnan mukaan", voisi päätellä
> velvollisuuden _kulkea_ (mikä kieltäisi pläkässä kelluskelun), mutta
> ehkä tämä on väärä tulkinta ja pykälä koskee vain mahdollisen
> kulkemisen suuntaa.
Purjevene joka ei ole ankkurissa tai kiinnittyneenä rantaan on kulussa,
vaikka tuulen tilapäisen tyyntymisen vuoksi etenemisnopeus laskeekin lähelle
nollaa. Mikäli "pläkässä kelluskelu" halutaan jostain kieltää, siellä on
myös kiellettävä purjehdus sellaisilla aluksilla, joissa ei ole
apumoottoria.
Aikamoista saivartelua koko keskustelu, ketä tämä palvelee?
Se juttu saksan merivartioston pidättämästä suomalaisveneestä olisi
kaivettava esille. En helposti usko että liikennekaistan vinosti
ylittäneelle purkkarille tulee sakkoja, elleivät nämä ole samalla
syyllistyneet muuhun meriturvallisuutta heikentävään tai sitten vaikka
virkamiehelle kettuiluun... Mutta, kyllä siinä muutakin pitää olla jos
suomalaisessa (!!!) oikeudessa (dokumentoitu tapaus siis, etsikää joku
lähdeviite!) myös on sakot määrätty. Ja kansainvälisellä merialueella sakut
pysäyttäneet suomalaispurkkarin??? Riittikö toimivalta edes lähteä sinne
pidättelemään vai odottivatko kun "suurrikolliset" saapuvat Saksan
vesialueelle ja tutkahavainnon perustella pidättivät? Ainahan minä kaikkea
epäilen, mutta tämänkin uskon vasta kun tulee vähän lisää tietoa, onhan
nimittäin pieni mahdollisuus että totta se on. Maailmassa on monta
ihmeellistä asiaa... sanoo katrihelena.
Panu Hänninen
"Jaakko" <jaakko_@_meridianx.fi> wrote in message
news:uPxXd.137$pi...@reader1.news.jippii.net...
> Viki wrote:
>
> --xxx>
> > Eihän lähestyvä alus pysy samassa suuntimassa jos kurssit ovat
risteävät
> > ja alusten nopeudet poikkeavat huomattavasti toistaan, höpö höpö!
> >
>
> Höpö?
>
> Kun risteävien alusten suuntima säilyy samana, ollaan törmäyskurssilla.
> Alusten nopeuksilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa, tämä on
> silkkaa geometriaa.
Ymmärtääkseni kyllä niillä nopeuksilla jotain tekemistä on sen kanssa
pysyykö suuntima samana. Kuten etäisyyksilläkin. Kysehän taitaa olla vain
suhteellisesta kulkemisesta toisiinsa nähden.
Panu
Panu Hänninen
> No tosi on! Sinä olet oikeassa ja minä väärässä.
Näitä on tosiaan harvassa - kavereita, joilla on itsetunto kohdalla ja
voivat myöntää olevansa väärässä.
> Kun hiihtelet jäällä niin otat suuntiman risteävää suuntaa lähestyvään
> moottorikelkkaan, mikäli suuntima ei muutu, niin teet väistöliikkeen. Näin
> se siis käytännössä menee?
>
> Onkos tämä keskustelu nyt jotain periaatteellista änkkäämistä, kait olette
> kokeneet miten asia käytännössä sujuu, yöllä ja päivällä, purjeveneellä
> avomerellä liikuttaessa??? Ei siellä todellakaan ole törmäysvaaroja,
mikäli
> tähystys on kunnossa. Todellisuus on teoriaa ihmeellisempää!
Tosiaan, todellisuus on teoriaa ihmeellisempää. Monesti itsekin ihmettelen,
että kuinka ihmeessä alukset voivat avomerellä oikein törmätä. Vettähän
pisaa niin pärkkeleesti. :-)
Panu
Jouni R
>
> nollaa. Mikäli "pläkässä kelluskelu" halutaan jostain kieltää, siellä on
> myös kiellettävä purjehdus sellaisilla aluksilla, joissa ei ole
> apumoottoria.
>
Olen joskus aiemmin sanonut, että tällainen kielto pitäisi olla, tai lähinnä
niin päin, ettei ole mitään syytä, miksi nykyaikana sallittaisiin moisilla
kapineilla liikkuminen samoilla vesillä ammattiliikenteen kanssa.
> lähdeviite!) myös on sakot määrätty. Ja kansainvälisellä merialueella
sakut
> pysäyttäneet suomalaispurkkarin??? Riittikö toimivalta edes lähteä sinne
Tämä kohta ei tainnut mennä muistelijalta oikein, kyllä se tapaus minun
muistini mukaan oli nimenomaan Saksan aluevesillä. Lehtijutussa taidettiin
selittää sekin, miksi asia tuli suomalaisen tuomioistuimen käsittelyyn eikä
sitä hoidettu paikallisesti; mahdollisesti jokin samanlainen kuvio kuin
suomalaisen rangaistusmääräysmenettelyn (eli kansanomaisesti sakotuksen)
kanssa: jos epäilty kiistää, niin pitää mennä käräjille.
Yritän jossain välissä kaivella jutun esiin.
-Jouni
Panu Hänninen
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> wrote in message
news:422eb706$1...@news.dnainternet.net...
>
> > Tota... Suomenlahdellahan on itä-länsisuuntainen
> reittijakojärjestelmä, eikö
> > niin? Tarkoittaako tuo sääntö sitä, että "kaistaa" pitkin porhaltavan
> > moottoriveneen ei tarvitse väistää poikkisuuntaan seilaavaa
> purjevenettä???
>
>
> Tarkoittaa, mutta tilanne on todella teoreettinen.
>
> "j) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää
> liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua."
>
> Tuossa ei puhuta reittijakojärjestelmässä (liikennekaistalla) olevan
> aluksen pituudesta mitään.
>
>
> > Tai että Romantican tai Autoexpressin on väistettävä Suomenlahden
> > reittijakojärjestelmän mukaan ajelevaa vasemmalta lähestyvää
> > moottorivenettä?
>
> Näin ymmärtäisin, mutta sitä ei määrää reittijakojärjestelmän säännöt.
> Mutta eikähän tuo ole vain aivan teoreettinen tilanne ja ajatelma.
> Harvemmin moottorivene menee itä-länsisuunnassa
> reittijakojärjestelmässä, eli on matkalla välillä Pietari - Itämeri.
> Kyllä moottoriveneellä on turvallisempaa ja järkevämpää hakeutua
> rannikkoväylille.
Yleensä näin ne ongelmat syntyvätkin. Ajatellaan, että jokin on hyvin
teoreettinen, ei käytännössä niin tapahdu. Sitä reittijakojärjestelmää voi
ajella myös toiseen suuntaan, lännestä itään.
Se on kyllä totta, että turvallisempi reitti on rannikkoväylät, mutta joskus
tulee ajeltua ulompanakin.
Panu
Viki
"Panu Hänninen" <panu.h...@EINOSPAMfimr.fi> kirjoitti viestissä
news:422fec98$0$6060$ba62...@newsread.funet.fi...
> > Kun risteävien alusten suuntima säilyy samana, ollaan törmäyskurssilla.
> > Alusten nopeuksilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa, tämä on
> > silkkaa geometriaa.
>
> Ymmärtääkseni kyllä niillä nopeuksilla jotain tekemistä on sen kanssa
> pysyykö suuntima samana. Kuten etäisyyksilläkin. Kysehän taitaa olla vain
> suhteellisesta kulkemisesta toisiinsa nähden.
Teoriassa näin ei ole. Alusten nopeuserot aiheuttavat vain käytännössä
vaikeuksia asoiden havainnoinnissa.
Esimerkki myös tästä, risteävät kurssit, laivan nopeus 20 kn ja purkkarin 4
kn. Alkutilanne kun alukset reilun parin mailin päässä toisistaan, tilanne
jossa kummankaan ei tarvitse väistää, eli laivalla matkaa kurssien
leikkauspisteeseen 2 mailia ja purjeveneellä 0,5 mailia.
Purjeveneestä keulasuuntima laivaan 75,9 astetta
3 minuutin kuluttua edellisestä alukset ovat reilun mailin etäisyydellä
toisistaan, keulasuuntima 73,3 astetta. Tämä suuntiman muutos on niin pieni,
että aallokko-olosuhteissa sitä ei voi pitää merkittävänä ja törmäyskurssin
mahdollisuus on olemassa.
1,5 minuuttia edellisestä alukset ovat reilun puolen mailin (noin
kilometrin) etäisyydellä toisistaan, tässä vaiheessa suuntima 68,2 astetta
jolloin veneessä voidaan huokaista helpotuksesta, tilanne ei edellytä
väistöä kummaltakaan osapuolelta... Tosin seuraavan minuutin verran
katsellaan kunnioituksella lähestyvää laivaa ja ollaan valmiita myös
kaikkiin yhteentörmäystä estäviin toimenpiteisiin. 1,5 minuuttia tuosta 68,2
astetta suuntimasta, suuntima on 0 astetta ja laiva ohittaa keulan edestä
kaapelinmitan etäisyydeltä. 1,5 minuuttia tästä ollaan laivan
potkurivirrassa, laivan perä loittonee 0,5 mailin etäisyydellä, suuntima 90
astetta.
Mitä ihmettä tällä yritin selittää:
- hitaammin kulkevasta aluksesta käsin, jossa ei ole tutkaa, törmäyskurssin
arviointi yli mailin etäisyyksiltä on mahdotonta, sitä vaikeampaa mitä
kohtisuorempaan kurssit leikkaavat toisensa ja mitä suurempi on nopeusero.
- laivalla törmäyskurssin arviointi on helppoa tutkan ansiosta ja
nopeampikulkuisena sen tarvitsee poikkeuttaa omaa kurssiaan vain muutama
asteen verran ohittaakseen turvallisesti. Käytännössä näin tapahtuu lähes
poikkeuksetta avomerellä, laivojen väistökurssi alkaa yleensä vähintään pari
mailia ennen kohtaamista, jopa kauempaa koska näin laivan tarvitsee
poikkeuttaa kurssiaan mahdollisimman vähän.
- purjeveneen tai muun hitaasti kulkevan aluksen ei pidä kohtaustilanteessa
mennä mutkittelemaan ilman syytä, jos väistökurssi otetaan sen tulee olla
niin selvä että kohtaavan laivan komentosillalla se ymmärretään oikein.
Toisen kyljen kääntö, tai kurssi suoraan kohti ovat selkeitä
kurssinmuutoksia, näin ne laivatkin toimivat.
Ihmeellistä teoretisointia on se, kuinka muka purkkareilla pystytään
väistelemään rahtilaivoja maileja etukäteen ennakoiden. Eihän se niin mene,
eihän? Jos ja kun väistetään, niin silloin väliä ei ole enää monta kaapelia.
Ehkä joku sotkee Airiston tai muun Porkkalan rännin olosuhteet avomereen,
rannikkoväylillä tilanne on helppo ja yksinkertainen purjehtijalle. Kun
porauslautta lähestyy, suunnitellaan vendat niin että kohtaamistilanteessa
ollaan väyläalueen laidalla tai ulkopuolella, mahdollisesti ahtaassa
paikassa annetaan purjeiden lepattaa ohituksen ajan.
Jouni R
>
>
> Se juttu saksan merivartioston pidättämästä suomalaisveneestä olisi
> kaivettava esille. En helposti usko että liikennekaistan vinosti
> ylittäneelle purkkarille tulee sakkoja, elleivät nämä ole samalla
> syyllistyneet muuhun meriturvallisuutta heikentävään tai sitten vaikka
> virkamiehelle kettuiluun... Mutta, kyllä siinä muutakin pitää olla jos
> suomalaisessa (!!!) oikeudessa (dokumentoitu tapaus siis, etsikää joku
> lähdeviite!) myös on sakot määrätty. Ja kansainvälisellä merialueella
sakut
> pysäyttäneet suomalaispurkkarin??? Riittikö toimivalta edes lähteä sinne
> pidättelemään vai odottivatko kun "suurrikolliset" saapuvat Saksan
> vesialueelle ja tutkahavainnon perustella pidättivät? Ainahan minä kaikkea
> epäilen, mutta tämänkin uskon vasta kun tulee vähän lisää tietoa, onhan
> nimittäin pieni mahdollisuus että totta se on. Maailmassa on monta
> ihmeellistä asiaa... sanoo katrihelena.
>
No niin, löytyihän se. Tosin muistin väärin, ei se ollut Vene-lehdessä vaan
Venemaailmassa, nro 7/97. Saksan aluevesillä Helgolandin lähellä, veneen
nimi oli "La Cumparcita". Tiivistäen seuraavasti: halusi ylittää kaistan
päästäkseen parempaan näkyvyyteen sumusta, teki sen purjeilla (kyetäkseen
parempaan muun liikenteen kuuloseurantaan), tuulen vuoksi vinosti.
Poliisivene pysäytti kaistan ylityksen jälkeen, määräsi seuraamaan satamaan,
jossa selvitettiin henkilötiedot mutta ei kerrottu pysäytyksen syytä,
todettiin vain, että jatkoa seuraa lähetystön kautta.
Vaasan käräjäoikeus oli jutun mukaan todennut, että ylitys oli tapahtunut
olosuhteisiin nähden parhaalla mahdollisella tavalla, mutta paikka oli
huonosti valittu (koska lähellä oli kaistojen risteys). Sakot tuli, niistä
sanotaan valitetun hoviin, mutta Finlex ei löydä mitään soveliasta
hakusanoilla "reittijako" tai "liikennekaista", joten todennäköisesti
valitus on vedetty pois eikä oikeudenpäätöstä ole.
Jutussa haastateltiin myös MV:n upseeria, joka totesi, että "Suomen leppoisa
suhtautuminen liikennekaistoihin on maailmalla poikkeus. Esimerkiksi
Englannin kanaalissa ja Saksan vesillä sakko tulee helposti, jos kaistan
ylitys ei tapahdu ihan pykälien mukaan". Ei liene aihetta olettaa, että
suhtautuminen olisi tänään väljempää kuin lähes vuosikymmen sitten?
Jutussa oli kaksi vähän merkilliseltä tuntunutta asiaa:
a) annettiin ymmärtää, että vinoylitys olisi ollut pykälien vastainen vasta,
jos sitä olisi jatkettu vastaantulevan liikenteen kaistalle; näin ei
käsittääkseni ole, sillä säännöissä sanotaan yleisesti, että ylityksen on
tapahduttava mahdollisimman kohtisuorasti liikennesuuntaan nähden.
("Annettiin ymmärtää" on oikeastaan vähän lievästi sanottu, koska lehdessä
väitettiin suoraan, ettei mitään rikettä ollut tapahtunut.)
b) HO:n näkemys "parhaasta mahdollisesta tavasta" oli mielestäni
virheellinen, koska paras tapa olisi ollut laskea purjeet ja ajaa koneella
kohtisuorasti yli. Veneilijän peruste paremmasta kuuluvuudesta ilman
konetta on teoriassa oikea, mutta käytännössä väitän sitä
merkityksettömäksi. Kokemuksesta (moottoriveneilijänä) voin sanoa, että
vähänkin raskaamman kaluston koneäänet kuuluvat sumussa hyvin selvästi oman
moottorin äänen ylitse jo mailien päästä ja kevyempienkin ajoissa. Ja
eiköhän se minun 200-heppaiseni pidä kovempaa ääntään kuin mikään purkkarin
sisäkone... :)
Yhteenveto: Suomenlahdella sakkoja vinosta ylityksestä ei varmaan vieläkään
tule (mutta lilluskelusta saattaa ehkä jo tullakin, olit kilpailussa eli
et), mutta Itämeren eteläpäässä asiat ovat toisin.
-Jouni
Jukka Kohonen
>Aikamoista saivartelua koko keskustelu, ketä tämä palvelee?
Kummallinen asenne. Ei se minusta ole "aikamoista saivartelua", että
tsekataan mitä sopii tehdä ja mitä ei.
Viki
> "Viki" <viik...@hotmail.com> writes:
> >Aikamoista saivartelua koko keskustelu, ketä tämä palvelee?
>
> Kummallinen asenne. Ei se minusta ole "aikamoista saivartelua", että
> tsekataan mitä sopii tehdä ja mitä ei.
No, olemmeko saaneet sen selville? Ainakin omalta kohdalta tämä keskustelu
ei ole tuonut mitään muuta kuin kummastelua siitä, kuinka teoria ja käytäntö
ovat kaukana toisistaan. Ehkä myös "purjehtiminen pitäisi kieltää alueilla
missä on muuta vesiliikennettä" -asenteita. Ketä tämä palvelee?
Aki Mannonen
>
> Mitä ihmettä tällä yritin selittää:
> - hitaammin kulkevasta aluksesta käsin, jossa ei ole tutkaa, törmäyskurssin
> arviointi yli mailin etäisyyksiltä on mahdotonta, sitä vaikeampaa mitä
> kohtisuorempaan kurssit leikkaavat toisensa ja mitä suurempi on nopeusero.
> - laivalla törmäyskurssin arviointi on helppoa tutkan ansiosta ja
> nopeampikulkuisena sen tarvitsee poikkeuttaa omaa kurssiaan vain muutama
> asteen verran ohittaakseen turvallisesti. Käytännössä näin tapahtuu lähes
> poikkeuksetta avomerellä, laivojen väistökurssi alkaa yleensä vähintään pari
> mailia ennen kohtaamista, jopa kauempaa koska näin laivan tarvitsee
> poikkeuttaa kurssiaan mahdollisimman vähän.
> - purjeveneen tai muun hitaasti kulkevan aluksen ei pidä kohtaustilanteessa
> mennä mutkittelemaan ilman syytä, jos väistökurssi otetaan sen tulee olla
> niin selvä että kohtaavan laivan komentosillalla se ymmärretään oikein.
> Toisen kyljen kääntö, tai kurssi suoraan kohti ovat selkeitä
> kurssinmuutoksia, näin ne laivatkin toimivat.
>
> Ihmeellistä teoretisointia on se, kuinka muka purkkareilla pystytään
> väistelemään rahtilaivoja maileja etukäteen ennakoiden. Eihän se niin mene,
> eihän? Jos ja kun väistetään, niin silloin väliä ei ole enää monta kaapelia.
> Ehkä joku sotkee Airiston tai muun Porkkalan rännin olosuhteet avomereen,
> rannikkoväylillä tilanne on helppo ja yksinkertainen purjehtijalle. Kun
> porauslautta lähestyy, suunnitellaan vendat niin että kohtaamistilanteessa
> ollaan väyläalueen laidalla tai ulkopuolella, mahdollisesti ahtaassa
> paikassa annetaan purjeiden lepattaa ohituksen ajan.
>
Jos et pysty väistämään laivaa avomerellä niin eiköhän sinun olisi
parempi jäädä maihin.
Viki
"Aki Mannonen" <aki.manno...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:39bbcfF...@individual.net...
> Jos et pysty väistämään laivaa avomerellä niin eiköhän sinun olisi
> parempi jäädä maihin.
Olen pystynyt väistämään kaikki laivat avomerellä tähän asti. Kuten aiemmin
totesin, en halua jäädä rekan alle suojatien päällä enkä laivan alle purjeet
ylhäällä - ainakaan vahingossa, vaikka olisinkin teoreettisesti oikeassa.
Ei, ei ole parempi jäädä maihin.
Oliko tästä kyse, vai mitä muuta avomerinavigointiin liittyvää halusit
kommentoida?
Omasta puolestani pyrin lähinnä välittämään viestiä siitä miten laivojen
kanssa kohtaaminen käytännössä tapahtuu oman parikytävuotisen kokemukseni
perusteella. Siis avomeripurjehtijan näkökulmasta.
Jaakko
>
>
>>
>> Mitä ihmettä tällä yritin selittää:
>> - hitaammin kulkevasta aluksesta käsin, jossa ei ole tutkaa,
>> törmäyskurssin
>> arviointi yli mailin etäisyyksiltä on mahdotonta, sitä vaikeampaa mitä
>> kohtisuorempaan kurssit leikkaavat toisensa ja mitä suurempi on
>> nopeusero.
>> Ihmeellistä teoretisointia on se, kuinka muka purkkareilla pystytään
>> väistelemään rahtilaivoja maileja etukäteen ennakoiden. Eihän se niin
>> mene,
>> eihän? Jos ja kun väistetään, niin silloin väliä ei ole enää monta
>> kaapelia.
Varsinkin spinaakkerilla ajettaessa on hyvä reagoida laivan väistöön
mahdollisimman kaukaa, jopa 2-3 mailin päästä. Tällöin riittää pienikin
muutos. Kuten aiemmin jo kerroin ja moni muukin on kertonut,
törmäyskurssin arviointi on helppoa päivällä ja yöllä varsinkin kun
toinen osapuoli on kauppalaiva, koska alus etenee hyvinkin
vakionopeudella ja suuntaa muuttamatta.
Jos suuntima pysyy samana - kolahtaa,
oli alusten nopeusero mikä tahansa.
Viki
"Jaakko" <jaakko_@_meridianx.fi> kirjoitti viestissä
news:l71Yd.607$Pm6...@reader1.news.jippii.net...
> Varsinkin spinaakkerilla ajettaessa on hyvä reagoida laivan väistöön
> mahdollisimman kaukaa, jopa 2-3 mailin päästä. Tällöin riittää pienikin
> muutos. Kuten aiemmin jo kerroin ja moni muukin on kertonut,
> törmäyskurssin arviointi on helppoa päivällä ja yöllä varsinkin kun
> toinen osapuoli on kauppalaiva, koska alus etenee hyvinkin
> vakionopeudella ja suuntaa muuttamatta.
En ole spinaakkerilla ajaen kohdannut kauppalaivaa avomerellä, ehkä tästä
johtuu se että en käsitä mitä tarkoitat?
Moni on tässä keskustelussa kertonut että parin asteen suunnan muutos
vaikuttaa jotain, en vieläkään usko.
Käytännössä laivan kohtaaminen on helppoa, koska laiva kulkee suuntaa
muuttamatta, ja jos (ja yleensä kun) laiva muuttaa kurssiaan törmäyskurssin
ollessa kyseessä, sen se tekee jo pari kolme mailia ennen kuin itse ehdit
kurssinmuutosta tehdä. Pieni muutos ei riitä!
Tosin spinnulla, en ole kokeillut. Pitänee se tehdä kun nykypurren
garderobista se löytyy, mutta kuitenkin kaikenlainen pienten
kurssinmuutosten lingertely kohtaustilanteessa ainoastaan hämää ja haittaa.
Jos väistät laivaa, väistä laivaa niin että siellä ymmärretään se myös!
Minusta tuntuu että ette ole edes huomanneet kun laivat väistelevät teitä?
(huolimatta hyvästä tahdostanne väistellä)
Dag Stenberg
> Viki wrote:
>> Mitä ihmettä tällä yritin selittää:
>> - hitaammin kulkevasta aluksesta käsin, jossa ei ole tutkaa, törmäyskurssin
>> arviointi yli mailin etäisyyksiltä on mahdotonta, sitä vaikeampaa mitä
>> kohtisuorempaan kurssit leikkaavat toisensa ja mitä suurempi on nopeusero.
>
> parempi jäädä maihin.
Tässä suuntima- ym. puuhan käsittelyssä on nyt jotain omituista.
Ottamatta kantaa juuri näiden keskusteljioiden mielipiteisiin, niin,
mikä tekee vaikeaksi ajatella, että
- jos kaksi alusta liikkuu eri suuntiin ja eri nopeudella, niin
- mikäli suunnat ja nopeudet piirrettyinä kartalle vektoreina johtavat
siihen, että ne törmäävät tietyssä pisteessä, niin
- kun piirretään kummallekin väliasemia, niin
- kullakin hetkellä (mikäli ne siis tulevat törmäämään), toisesta
suuntima toiseen on aina samansuuntainen.
Tästä siis se käänteinen nyrkkisääntö, että jos suuntima pysyy samana,
veneet tulevat törmäämään.
Jos toinen liikkuu niin nopeasti, että se ehtii alta pois ennenkuin
hitaampi on ko. kohdalla, niin sen havaitsee siitä, että suuntima koko
ajan muuttuu. Sama jos se toinen on niin paljon hitaampi.
Dag Stenberg
nojatuoliteoreetikko vaihteeksi
Viki
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:d0qdsp$a1b$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Aki Mannonen <aki.manno...@kolumbus.fi> wrote:
> Tässä suuntima- ym. puuhan käsittelyssä on nyt jotain omituista.
> Ottamatta kantaa juuri näiden keskusteljioiden mielipiteisiin, niin,
> mikä tekee vaikeaksi ajatella, että
> - jos kaksi alusta liikkuu eri suuntiin ja eri nopeudella, niin
> - mikäli suunnat ja nopeudet piirrettyinä kartalle vektoreina johtavat
> siihen, että ne törmäävät tietyssä pisteessä, niin
> - kun piirretään kummallekin väliasemia, niin
> - kullakin hetkellä (mikäli ne siis tulevat törmäämään), toisesta
> suuntima toiseen on aina samansuuntainen.
Pitää paikkansa
> Tästä siis se käänteinen nyrkkisääntö, että jos suuntima pysyy samana,
> veneet tulevat törmäämään.
Pitää paikkansa
> Jos toinen liikkuu niin nopeasti, että se ehtii alta pois ennenkuin
> hitaampi on ko. kohdalla, niin sen havaitsee siitä, että suuntima koko
> ajan muuttuu. Sama jos se toinen on niin paljon hitaampi.
Joo, mutta silloin ei ole kyse yllä pähkäillyistä tapauksista joissa on
törmäyskurssi. Sitäpaitsi se nopeampi osaa lukea sen tutkaltaan.
Jos toinen liikkuu nopeammin, ja käyttää tutkaa havainnointiin niin se
toimii kuten normaali kauppa-alus Suomenlahdella kun on mahdollinen
törmäyskurssi kyseessä, muuttaa kurssiaan ennen kuin se toinen hidas ehtii
reagoida mitenkään...
Hyvänen aika, ettekö ole merellä olleet!
Jaakko
>
> Hyvänen aika, ettekö ole merellä olleet!
>
>
Nähtävästi emme.
Laivan perävanasta näkee helposti, onko se muuttanut kurssia = onko se
tehnyt väistöliikkeen. En ole nähnyt. En siis ole ollut merellä.
Joku vihreä perämies voi leikkiä tutkalla ja nAPSIA huviveneitä
maaleiksi, mutta ei kauaa. Ammattimies näkee tilanteen ilman tutkaakin.
Vakaasta laivasta suuntiminen on helppoa ja huomaa hetkessä, muuttuuko
kulma.
Viki
"Jaakko" <jaakko_@_meridianx.fi> kirjoitti viestissä
news:eb5Yd.668$ad....@reader1.news.jippii.net...
> Viki wrote:
> >
> > Hyvänen aika, ettekö ole merellä olleet!
> >
> >
>
> Nähtävästi emme.
> Laivan perävanasta näkee helposti, onko se muuttanut kurssia = onko se
> tehnyt väistöliikkeen. En ole nähnyt. En siis ole ollut merellä.
Aiempien juttujesi perusteella luulin että olet ollut jopa merillä, mutta
onko kaikki kuitenkin fiktiota? Vai että näet laivan perävanasta
aallokkoisella avomerellä kurssimuutoksen jonka se tekee pari - kolme mailia
ennen kohtaamista? Minä olen sen nähnyt ilman perävanaa, laiva kun nääs on
pitkä, niin sen asennto muuttuu tai yöllä valojen asennosta (keulassa ja
perässä olevat eteenpäin valkoista) näkee saman. Parin - kolmen mailin
päässä oleva mahdollisesti törmäyskurssilla oleva laiva on tietenkin
jatkuvasti seurannassa, jotta voi arvioida mitä toimenpiteitä on syytä
purjeveneen tehdä.
> Joku vihreä perämies voi leikkiä tutkalla ja nAPSIA huviveneitä
> maaleiksi, mutta ei kauaa.
??? Tämän lauseen ymmärtämiseen ei mielikuvitukseni riitä.
Ammattimies näkee tilanteen ilman tutkaakin.
> Vakaasta laivasta suuntiminen on helppoa ja huomaa hetkessä, muuttuuko
> kulma.
Tämä taasen on itsestäänselvyys, joka on yksi syy siihen että laivoja on
niin vaikea väistää avomerellä, ne ehtivät myös nopeutensa vuoksi väistämään
aina ensin.
Panu Hänninen
Tästä ei voida sanoa mitään muuta kuin, etteivät alukset alkujaankaan olleet
törmäyskurssilla eli erinomainen teoriaesimerkki siitä kuinka suuntiman
muutos ilmaisee sen, ettei olla törmäyskurssilla.
Eli jos lasket alkutilanteesta kuinka kauan aluksilla menee siihen, että
saavuttavat leikkauspisteen eli törmäyspisteen, niin huomaat, että laiva on
kyseisessä pisteessä 6 minuutin kuluttua ja purkkari 7,5 minuutin kuluessa.
Eli laivalla on n. 1,5 minuuttia aikaa ohittaa kyseinen piste ennen kuin
purkari saavuttaa sen.
Koska tämä on teoriaa, niin käsitellään molempia pisteinä. Muutoinhan
voidaan spekuloida sillä, että laiva on niin pitkä, että sillä kestää
kokonaisuudessaan yli 1,5 minuuttia sivuuttaa törmäyspiste. Josta tietenkin
seuraa se, että purkkari törmäisi siihen, jollei tekisi väistöliikettä.
Otetaanpa hyvin yksinkertainen esimerkki siitä, että alukset törmäävät.
Alus A ja alus B ajavat sellaisella kurssilla, että niiden kulkusuunnat
(reitit) muodostavat 90 asteen kulman. Aluksen A etäisyys leikkauspisteeseen
on 10 NM ja aluksen B 5 NM. (Tässä etäisyydet valittu kyseisiksi
selkeyttämään laskuja.) Edelleen, alus A ajaa nopeudella 20 kn ja alus B 10
kn. Tällöin voidaan todeta, että mikäli alukset pitävät suunnan ja nopeuden,
niin ne tulevat törmäämään 0,5 tunnin kuluessa.
Jokainen voi itse laskea suuntimat, jotka tässä tapauksessa ovat aluksilla
erilaiset, mutta pysyvät samana kummallakin alukselle - ymmärtääkseni.
Yllä oleva tuntuu olevan suurimmalle osalle ihan selkeetä. Mutta nyt
päästään siihen, mitä yllä kommentoin Jaakon kirjoittamaa: "Kun risteävien
alusten suuntima säilyy samana, ollaan törmäyskurssilla. Alusten nopeuksilla
ei ole mitään tekemistä tämän kanssa, tämä on silkkaa geometriaa."
Jokainen voi laskea kuinka tulee käymään, jos alus A pudottaa nopeutensa 15
solmuun ja pitää suunnan samana. Eli on niillä nopeuksilla jotain
merkitystä. Tärkeämpää on mielestäni alusten suhteellinen nopeus, kuten yllä
aikaisemmin totesin. Geometriasta tässä tosiaan on aika lailla kyse.
Kyllä sinne merelle mahtuu, otetaan toiset vain huomioon. Minä väistän
isompaa alusta, sanoi säännöt mitä tahansa. Väistöliikkeet teen sen verran
selkeesti, ettei jää epäselvää mitä olen tekemässä.
Panu
Dag Stenberg
> Jos toinen liikkuu nopeammin, ja käyttää tutkaa havainnointiin niin se
> toimii kuten normaali kauppa-alus Suomenlahdella kun on mahdollinen
> törmäyskurssi kyseessä, muuttaa kurssiaan ennen kuin se toinen hidas ehtii
> reagoida mitenkään...
Jos vain uskaltaisi luottaa tuohon tutkan käyttöön. Ja tutkassa
näkymiseen. Täytyisi varmaan tuntea joku, joka osaisi kertoa missä
määrin tutkahavainnot pikkupaateista liikuttavat isojen möhkäleiden
kuljettajia. Kuten nuo Tallinnan linjan katamaraanit.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Yllä oleva tuntuu olevan suurimmalle osalle ihan selkeetä. Mutta nyt
> päästään siihen, mitä yllä kommentoin Jaakon kirjoittamaa: "Kun risteävien
> alusten suuntima säilyy samana, ollaan törmäyskurssilla. Alusten nopeuksilla
> ei ole mitään tekemistä tämän kanssa, tämä on silkkaa geometriaa."
> Jokainen voi laskea kuinka tulee käymään, jos alus A pudottaa nopeutensa 15
> solmuun ja pitää suunnan samana. Eli on niillä nopeuksilla jotain
No mutta, kun A pudottaa nopeutensa, niin suuntima alkaa muuttua, koska
eivät enää olekaan törmäyskurssilla, siis sellaisella kurssilla ja
nopeudella toisiinsa nähden, että ne tulevat ajan t perästä olemaan
samassa paikassa. Monimutkaistat turhaan. Geometriaa tämä on.
Dag Stenberg
Raimo Harju
>
> "Jaakko" kirjoitti:
>> Varsinkin spinaakkerilla ajettaessa on hyvä reagoida laivan
>> väistöön mahdollisimman kaukaa, jopa 2-3 mailin päästä.
>> Tällöin riittää pienikin muutos.
> En ole spinaakkerilla ajaen kohdannut kauppalaivaa avome-
> rellä, ehkä tästä johtuu se että en käsitä mitä tarkoitat?
Jaakko tarkoittanee sitä, että spinaakkerilla ajettaessa, ilman erillisiä
manoovereja kuten jiippiä, vapausasteita on paljon vähemmän kuin
peruspurjeilla. Olen samaa mieltä Jaakon kanssa siitä, että spinnu päällä
väistöä, tai voimme kutsua sitä yhtä hyvin pelitilan hakemiseksi, aletaan
suunnitella mahdollisimman kaukaa. Koska spinnumanooverit kestävät aina
kauemman kuin peruspurjemanooverit ja, koska toisaalta niissä on aina
suurempi pieleenmenon vaara, spinnulla ei kannata lähteä "lähitaisteluun"
kauppalaivan kanssa.
ViKi arvelee tai tietää, että kauppalaivat väistelevät meitä avomerellä
muutaman asteen käännöksin. Tähän olisi mukava kuulla vaikka "googlessa
näkymättömän" merikapteenin kommentti. Minulle on käynyt _kerran_ niin, että
kauppalaiva, venäläinen sellainen, teki keskellä Ahvenanmerta noin 30 asteen
käännöksen, jotta pääsin nätisti spinnulla sen perän takaa ilman
kevätjuhlaliikkeitä. Kun alus palasi takisin kurssilleen kiitin sitä
kauniisti VHF:llä ja brygalla oltiin edelleen hereillä sujuvalla
englanninkielellä. Joskus siis näinkin, mutta yleisesti en moiseen
kohteliaisuuteen luottaisi.
Rami
Sepi
"Viki" <viik...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:d0mh5e$abs$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> "Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> kirjoitti viestissä
> news:422ebcce$1...@news.dnainternet.net...
>
>> Tarkoitin tietenkin, että kurssimuutos otetaan riittävän ajoissa, esim.
>> jo vähintään 1-2 mpk:n päästä riippuen tilanteesta. Tällöin sen toisen
>> aluksen (väistettävän) brygalta ei edes tätä muutosta tarvitse havaita,
>> koska periaatteessa "yhteentörmäämisen vaaraa" ei ole vielä edes tullut.
>
> Jos vielä havainnollistaisi kulkumatkojen ja aikojen suhteen tilannetta.
> Oletetaan laivan nopeudeksi vaikkapa 20 kn ja purjeveneen 4 kn, 90 asteen
> verran risteävät kurssit törmäyskurssit, varsin tyypillinen tapaus. Kun
> etäisyys on 2 nM, niin laivalla kuluu vajaa kuusi minuuttia tuon vajaan
> parin mailin kulkuun kohtauspisteeseen. Samassa ajassa purjevene liikkuu
> vajaa 0,4 mailia, jos purjevene muuttaa suuntaa pari astetta 2 nM
> etäisyydellä, niin kohtauspiste siirtyy 25 m.
>
> Mikäli kurssimuutos laivan perän suuntaan on 5 astetta, niin silloin
> kohtauspiste siirtyy jo 64 metriä aikaisemmaksi. Eipä vielä paljon mitään,
> jos kohtaavan laivan pituus on parisataa metriä, mutta samalla purjeveneen
> kulkema matka laivan kurssin ylittävään pisteeseen myös kasvaa, pikkuisen.
>
> Mikäli purjevene muuttaa kurssia 20 astetta, niin kohtauspiste siirtyy jo
> 265 m, ja tuo kurssimuutos voidaan havaita laivalta käsin. Mikäli laiva
> jatkaa suoraan, niin se saapuu tuohon pisteeseen viiden ja puolen minutin
> kuluttua. Vene puolestaan saavuttaa pisteen 6 min 20 s kuluttua. Väistö
> onnistui :-)
>
Melkoisen hyvä todistus parin asteen kurssimuutosten merkityksettömyydestä.
Tuohon kun vielä lisätään purjeveneen tuulesta johtuvat nopeuden ja suunnan
muutokset, varsinkin luovilla, voidaan ne suuntiman muutokset seurannat
asteen tarkkuudella monen mailin päästä unohtaa lopullisesti. Siltä
etäisyydeltä huomaa muuttuvan suuntiman tilanteessa, jossa väliin on
jäämässä suunnilleen maili, lähemmäs osuvat aiheuttavat yleensä toimia, jos
ei muuta niin ainakin aktiivista seurantaa. Pimeässä kun ei valoistakaan
osaa etäisyyttä arvioida, iso laiva kauempana ja pieni lähempänä näyttävät
aivan samoilta. Arvioinnin vaikeudesta taisi olla vakuuttava esimerkki
"Marissan" upotus Karibialla.
Heikki Hämäläinen
"Viki" <viik...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:d0qcaf$je5$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
mennä riittävän tarkaksi. Ohittavat tai vastaantulevat siirtyivät hyvissä
ajoin n. puoli mailia sivuun ja palasivat sitten takaisin reitilleen. Kesti
aikansa huomata tosiaan, että ne mitään väistivät, näyttivät ensin vain
sattumalta menevän etäältä. Omat huonot kokemukset liittyvät melko
yksipuolisesti venäläisiin, tai vielä enemmän neuvostoliittolaisiin
laivoihin. Niiden takia on joskus joutunut erikoisempiinkin
väistöliikkeisiin. Mieleenpainuvan väistön teki vanha ja vähän ruosteinen
laiva ajaessaan Kotkaan sisään Suursaarta kiertämään menossa olevan
spinnuilla ajavan fleetin läpi. Odotukset laivan lähestyessä eivät suuret
sen ulkomuodosta päätellen, mutta ennenkuin oli itse mitään tarvinnut tehdä,
laiva muutti kurssiaan ja ajoi kaukaa keulan edestä. Toisella käännöksellä
löytyi vapaata tilaa myös hieman sisempänä menevien veneiden välistä.
Suorastaan nerokkaasti suunniteltu ajolinja ei häirinnyt yhtäkään
kilpailijaa, joita kuitenkin oli aika tiheässä vielä siinä kohtaa.
Kotisatamaksi oli muuten merkitty Singapore.
Aki Mannonen
>
> Olen pystynyt väistämään kaikki laivat avomerellä tähän asti.
Ihme :)
Kuten aiemmin
> totesin, en halua jäädä rekan alle suojatien päällä enkä laivan alle purjeet
> ylhäällä - ainakaan vahingossa, vaikka olisinkin teoreettisesti oikeassa.
Ehkä sinun pitäisi kuitenkin kokeilla.
> Ei, ei ole parempi jäädä maihin.
Riippuu tapauksesta.
> Oliko tästä kyse, vai mitä muuta avomerinavigointiin liittyvää halusit
> kommentoida?
Navigoinnista en puhunut mitään.
> Omasta puolestani pyrin lähinnä välittämään viestiä siitä miten laivojen
> kanssa kohtaaminen käytännössä tapahtuu oman parikytävuotisen kokemukseni
> perusteella. Siis avomeripurjehtijan näkökulmasta.
Toivottavasti kohdataan (ajan mielellään ylitsesi).
Pertti Heikkinen
> Ihmeellistä teoretisointia on se, kuinka muka purkkareilla pystytään
> väistelemään rahtilaivoja maileja etukäteen ennakoiden. Eihän se niin mene,
> eihän?
Ei mene, ei.
Olen kehitellyt päissäni omaa käyttöä varten yksinkertaisehkon
toimintastrategian:
1) älä koskaan lähde kohtaustilanteessa laivan editse ellet ole AIVAN
varma siitä, että ehdit
2) jos olet varma siitä, että ehdit, olet suurella todennäköisyydellä
erehtynyt, palaa kohtaan 1
Pertti Heikkinen
> Tota... Suomenlahdellahan on itä-länsisuuntainen reittijakojärjestelmä, eikö
> niin? Tarkoittaako tuo sääntö sitä, että "kaistaa" pitkin porhaltavan
> moottoriveneen ei tarvitse väistää poikkisuuntaan seilaavaa purjevenettä???
Ei. Meriteiden säännöissä ei ole yhtään sellaista pykälää, joka
vapauttaisia aluksen väistämisvelvollisuudesta välittömän
yhteystörmäysvaaran uhatessa.
> Tai että Romantican tai Autoexpressin on väistettävä Suomenlahden
> reittijakojärjestelmän mukaan ajelevaa vasemmalta lähestyvää
> moottorivenettä?
Periaatteessa kyllä.
Pertti Heikkinen
> Muistan jotenkuten jutun, mutten vuotta tai lehteä. Veikkaisin vahvasti
> Vene-lehteä, mutten nyt jaksa kahlata arkistoa läpi. Muistikuvani mukaan
> purjeidenkäytöllä ei ollut asiassa merkitystä vaan vain sillä, että ylitys
> ei tapahtunut kohtisuoraan.
Mikäli tässä ryhmässä aiemmin esitetty säännön muotoilu on oikea, ei
tuolla perusteella voida sakottaa. Säännössähän sanottiin: "...nin
kohtisuoraan kuin mahdollista...".
> Siinä oli jotain sellaista, että ko. veneilijät
> arvioivat siinä kohdassa ja tilanteessa vinon ylityksen turvallisimmaksi.
> Suomalainen tuomioistuin sitten aikanaan totesi, että menettely oli kyllä
> sinänsä ollut hyvän merimiestavan mukainen muuten, mutta sääntöä oli
> yksiselitteisesti rikottu, joten sakot mätkähti.
Suomalainen oikeus olisi kyllä tässä fiktiivisessä tapauksessa ollut 1)
väärässä ja 2) typerä jos moisen tuomion olisi langettanut. Olisin hyvin
kiinnostunut juttelemaan asiasta ko. oikeuden tuomarin ja lautamiesten
kanssa.
Pertti Heikkinen
>
> Ööh... onko reittijakojärjestelmässä siis sallittua järjestää
> kilpailuja, ja kellua paikallaan, kunhan keula osoittaa oikeaan
> suuntaan?
Öööh... kutakuinkin kaikki (avomeri)purjehduskilpailut olisivat
laittomia jos ei olisi. Mm. Espoo-Suursaari.
Kyllä, hyvä venekansa, me saamme edelleen matkata Helsingistä Tallinnaan
mitä kummallisimmilla paateilla ja tarvittaessa ylittää
reittijakojärjestelmän vaikka 30 asteen kulmassa. Siis TARPEEN vaatiessa.
Pertti Heikkinen
> "Viki" <viik...@hotmail.com> writes:
>
>>Aikamoista saivartelua koko keskustelu, ketä tämä palvelee?
>
> Kummallinen asenne. Ei se minusta ole "aikamoista saivartelua", että
> tsekataan mitä sopii tehdä ja mitä ei.
Niinkö? Mutta eihän saivartelussa ole yritettykään pohdiskella mitä
SOPII tehdä. On kyllä innokkaasti mietiskelty millä perusteella
voitaisiin kieltää tekemästä.
Tässäpä juuri on keskustelun vinoutuma. Jouni R eritoten kunnostautuu
yrittämällä keksiä sääntöjä, joiden perusteella muut liikkujat
muuttuisivat laittomiksi. Olisihan se varmaan hetken mukavaa...
Marko Kaittola
> > Tai että Romantican tai Autoexpressin on väistettävä Suomenlahden
> > reittijakojärjestelmän mukaan ajelevaa vasemmalta lähestyvää
> > moottorivenettä?
>
> Periaatteessa kyllä.
Ei. Suosittelen tutustumaan sääntöihin tarkemmin.
Säännöissä sanotaan:
"Pituudeltaan alle 20m alus tai purjealus ei saa estää liikennekaistaa
käyttävän konealuksen turvallista kulkua."
Eli ainoa väistämisvelvoite liittyy turvallisen kulun estämiseen, ja
sekin koskee vain alle 20m aluksia ja purkkareita. Eli
reittijakojärjestelmän ylittäminen ei aiheuta Romanticalle tai
Autoexpressille mitään uusia väistämisvelvollisuuksia. Ja yleisestihän
vasemmalta tulevaa konealusta ei tarvitse väistää.
- Marko
--
/----------------\ /------------------------------\
| Marko Kaittola | | m...@iki.fi |
| Niementie 17 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 37500 Lempäälä | | Puh 040 553 8988 |
| Finland | | Tel +358 40 553 8988 |
\----------------/ \------------------------------/
Marko Kaittola
> Kyllä, hyvä venekansa, me saamme edelleen matkata Helsingistä Tallinnaan
> mitä kummallisimmilla paateilla ja tarvittaessa ylittää
> reittijakojärjestelmän vaikka 30 asteen kulmassa. Siis TARPEEN vaatiessa.
Väärin. Suosittelen edelleen sääntöihin tutustumista.
"Aluksen on mahdollisuusien mukaan vältettävä liikennekaistojen
ylitystä, mutta milloin se on välttämätöntä, on ylitys suoritettava
niin suorakulmaisessa suunnassa yleiseen liikennesuuntaan nähden kuin
mahdollista."
Olosuhteet ovat hyvin poikkeukselliset, jos ne vaativat
moottorivenettä ylittämään kaistat muuten kuin suorakulmaisesti.
Purjeveneissäkin on yleensä apumoottori, joten myös purjehtijan
liikennekaistat on ylitettävä suorakulmaisesti, vaikka tarvittaessa
moottoria käyttäen.
Kokonaan toinen juttu on, että suomalainen viranomainen ei varmaankaan
puutu asiaan, jos liikennekaistat ylitetään muuten kuin
suorakulmaisesti. Mutta tämä ei oikeuta rikkomaan sääntöjä.
Viki
> > Omasta puolestani pyrin lähinnä välittämään viestiä siitä miten laivojen
> > kanssa kohtaaminen käytännössä tapahtuu oman parikytävuotisen
kokemukseni
> > perusteella. Siis avomeripurjehtijan näkökulmasta.
>
> Toivottavasti kohdataan (ajan mielellään ylitsesi).
Siehä hauska vekkuli oot, ettei vaan olisi sellaista epäsosiaalista
kriminaaliainesta?
Jouni R
"Pertti Heikkinen" <p...@iki.fi> wrote in message
news:d0td5s$6nj$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Jouni R wrote:
>
> Mikäli tässä ryhmässä aiemmin esitetty säännön muotoilu on oikea, ei
> tuolla perusteella voida sakottaa. Säännössähän sanottiin: "...nin
> kohtisuoraan kuin mahdollista...".
>
Tuon säännön perusteella voi täysin vaivattomasti sakottaa jokaista
veneilijää, jolla on toimintakuntoinen moottori (kuten tällä oli) mutta joka
ylittää kaistan purjeilla ja vetoaa tuuleen syynä ylityslinjan vinouteen.
Koska purjeiden lasku ja moottorin käynnistäminen olisi mahdollista, ei
tällainen veneilijä ole noudattanut sääntöä "niin suoraan kuin mahdollista".
-Jouni
Jouni R
>
> Öööh... kutakuinkin kaikki (avomeri)purjehduskilpailut olisivat
> laittomia jos ei olisi. Mm. Espoo-Suursaari.
>
> Kyllä, hyvä venekansa, me saamme edelleen matkata Helsingistä Tallinnaan
> mitä kummallisimmilla paateilla ja tarvittaessa ylittää
> reittijakojärjestelmän vaikka 30 asteen kulmassa. Siis TARPEEN vaatiessa.
>
Säännön mukaan se ei mene noin. Tarve saa vaatia vaikka mitä, mutta siitä
ei saa välittää, jos kohtisuora ylitys on mahdollinen. Osallistuminen
purjehduskilpailuun, jonka sääntöjen mukaan ei saa ajaa koneella, ei ole
säännön silmissä a) tarve b) moottorilla ajon teknisesti ja laillisesti
mahdottomaksi tekevä.
Toisin sanoen: tässä on yksi syy lisää siihen, että moet purjehduskilpailut
OVAT lainvastaisia, vaikka viranomaiset ovatkin katsoneet sitä läpi sormien.
-Jouni
Lauri Tarkkonen
>Jouni R wrote:
>> Muistan jotenkuten jutun, mutten vuotta tai lehteä. Veikkaisin vahvasti
>> Vene-lehteä, mutten nyt jaksa kahlata arkistoa läpi. Muistikuvani mukaan
>> purjeidenkäytöllä ei ollut asiassa merkitystä vaan vain sillä, että ylitys
>> ei tapahtunut kohtisuoraan.
>Mikäli tässä ryhmässä aiemmin esitetty säännön muotoilu on oikea, ei
>tuolla perusteella voida sakottaa. Säännössähän sanottiin: "...nin
>kohtisuoraan kuin mahdollista...".
Valitettavasti tämä "mahdollinen" on usein tulkintakysymys ja järjen
käyttö on usein kielletty. Kaiken järjen mukaan olisi parasta ylittää
risteävä liikennekaista niin nopeasti kuin mahdollista, mikä ei
välttämättä toteudu kohtisuoraan sitä vastaan ohjaamalla, vaan joskus
ohjaamalla hieman viistoon. Tätä ei lainlaatija ole ilmeisesti tullut
ajatelleeksi. Toinen ongelma on vuorovesivirtojen huomioiminen.
Silloinkaan veneen kulkusuunta ei ole keulasuuntima vaan veneen liikkeen
ja virtauksne yhdistelmä. Jos kaista halutaan ylittää kohtisuoraan, niin
joudutaan usein ohjaamaan viistoon, mutta joku asiaa ymmärtämätön voi
tulkita lakia siten, että väittää veneilijän ajavan väärää suuntaa.
>> Siinä oli jotain sellaista, että ko. veneilijät
>> arvioivat siinä kohdassa ja tilanteessa vinon ylityksen turvallisimmaksi.
>> Suomalainen tuomioistuin sitten aikanaan totesi, että menettely oli kyllä
>> sinänsä ollut hyvän merimiestavan mukainen muuten, mutta sääntöä oli
>> yksiselitteisesti rikottu, joten sakot mätkähti.
>Suomalainen oikeus olisi kyllä tässä fiktiivisessä tapauksessa ollut 1)
>väärässä ja 2) typerä jos moisen tuomion olisi langettanut. Olisin hyvin
>kiinnostunut juttelemaan asiasta ko. oikeuden tuomarin ja lautamiesten
>kanssa.
Eihän tämä olisi ensimmäinen tapaus, jossa oikeus olisi väärässä.
Oikeuslaitoskin tietää olevansa joskus väärässä ja tämän vuoksi
useimmissa oikeusvaltioissa on useita oikeusasteita, jolloin
virheelliset päätökset voidaan korjata. Monet oikeustieteilijät ovatkin
julkisestikin todenneet, että esimerkiksi merenkulkuun liittyvien
tapausten käsittely tavallisissas kärjäoikeuksissa heikenttää
kansalaisten oikeusturvaa, koska oikeusistuimen asiantuntemus on kovin
puutteellinen.
- Lauri Tarkkonen
Jaakko
--xx>
> Olosuhteet ovat hyvin poikkeukselliset, jos ne vaativat
> moottorivenettä ylittämään kaistat muuten kuin suorakulmaisesti.
> Purjeveneissäkin on yleensä apumoottori, joten myös purjehtijan
> liikennekaistat on ylitettävä suorakulmaisesti, vaikka tarvittaessa
> moottoria käyttäen.
>
--xx>
> - Marko
Tuo asenne, että purjeveneet olisivat purjeilla liikkuvia
moottoriveneitä, voi olla vaarallinen. On paljon purjeveneitä, joissa ei
ole konetta lainkaan. Kannattaa aina lähteä siitä, että purjeveneessä ei
ole moottoria ja sen kyky manoveerata perustuu sen purjeisiin ja
vallitsevaan tuuleen.
Reittijakokaistan saa ylittää luovimalla, silloin huonoimassa
tapauksessa ylityskulma on 45 asteen luokkaa mutta purjeveneen
tapauksessa suorakulmaisin mahdollinen.
Reittijakokaistat ovat jopa useamman meripeninkulman levyisiä, kyllä
siellä on tilaa kaikkien pörrätä.
Helsinki-Tallinna -purjehduskilpailussa porukka ylittää molemmat kaistat
yleensä hieman vinottain. Ei niitä kaistoja kukaan sen kummemmin
huomioi. Varmaan jompi kumpi kaista ylittyy lievästi nimellissuuntaa
vastaan. Eikä ole kenellekkään sakkoja tullut, eikä huomautuksia. Ei
Suomesta eikä Virosta.
Jukka Kohonen
>Niinkö? Mutta eihän saivartelussa ole yritettykään pohdiskella mitä
>SOPII tehdä. On kyllä innokkaasti mietiskelty millä perusteella
>voitaisiin kieltää tekemästä.
Juu, minuakin Jouni R:n asenne usein ihmetyttää.
Mutta Viki heitti "aikamoista saivartelua"-kommenttinsa vastauksena
minulle, kun olin hiukan yllättynyt siitä, että saa [kilpailla ja olla
paikallaan liikennekaistalla], ja tsekkasin mitä säännöt siitä
sanovat. Kysymys oli siis puhtaasti yllättyneisyydestä, ei piiruakaan
siitä, että olisin_halunnut_ löytää säännöistä perusteen, jolla
voitaisiin kieltää tekemästä.
En siis oikein ymmärrä, miksi saivartelusyytös tuli juuri tuosta.
--
Jukka....@iki.fi
* Tottumus on toinen voima.
Aki Mannonen
>
> Siehä hauska vekkuli oot, ettei vaan olisi sellaista epäsosiaalista
> kriminaaliainesta?
Jep.
Marko Kaittola
> Tuo asenne, että purjeveneet olisivat purjeilla liikkuvia
> moottoriveneitä, voi olla vaarallinen. On paljon purjeveneitä, joissa
> ei ole konetta lainkaan. Kannattaa aina lähteä siitä, että
> purjeveneessä ei ole moottoria ja sen kyky manoveerata perustuu sen
> purjeisiin ja vallitsevaan tuuleen.
En ymmärrä, mitä vaaraa Jaakko näkee siinä, kun kerron sääntöjen
vaatimuksista joskus seuraavan tarpeen käyttää konetta, vaikka
viranomaiset eivät sääntöä valvoisikaan. Jos moottoria ei veneessä
ole, sitä ei tietenkään voi käyttää.
En minä purjevenettä väistäessäni kiinnitä huomiota siihen, kulkeeko
se sääntöjen edellyttämään suuntaan, vaan siihen, miten minä pysyn
poissa sen tieltä. Eikähän jokainen täysjärkinen moottoriveneilijä
menettele samalla tavalla. (Tosin, kuten Lauri aina välillä
muistuttaa, järki on rajallinen luonnonvara jota tulee käyttää
säästeliäästi.)
Viki
"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:d0uj5s$g31$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Mutta Viki heitti "aikamoista saivartelua"-kommenttinsa vastauksena
> minulle, kun olin hiukan yllättynyt siitä, että saa [kilpailla ja olla
> paikallaan liikennekaistalla], ja tsekkasin mitä säännöt siitä
> sanovat. Kysymys oli siis puhtaasti yllättyneisyydestä, ei piiruakaan
> siitä, että olisin_halunnut_ löytää säännöistä perusteen, jolla
> voitaisiin kieltää tekemästä.
>
> En siis oikein ymmärrä, miksi saivartelusyytös tuli juuri tuosta.
Sorry, osui varmaan väärään maaliin. Tässä keskustelussa on ollut monta
viestiä jotka ovat kaukana todellisuudesta (mukaellen wanhaakansaa - maalla
on helppo olla viiisas vaikkei merellä edes tapahtuisi vahinkoa). Kommentti
ei ollut suunnattu vastaukseksi edelliseen viestiin, vaan koski koko
keskustelun sävyä.
tristan
Tiedetään että on talvi ja kotimaan vesilläliikkujilla on vähän tekemistä.
Mutta ainakin tänä talvena olen saanut parhaat naurut moniin vuosiin
tällä palstalla.
Ilmeisen pokerinaamalla jengi vääntää peistä jostain asteiden osista
väistöissä muihin kilometrejä ennen kohtaamista.
Joskus joku täällä on arvostellut moottoriveneilijöitä kiireellisinä
huithapeleina, jotka eivät ota muita huomioon ollenkaan yrittäessään
päässä perille mihin ikinä ovatkaan muka menossa. Mutta nyt kun olen
lukenut purkkarijengin viestejä niin alan ymmärtää heitä.
Piiruakaan ei haluta antaa periksi omasta suunnasta vaikka kiire ei
olekaan mukamas mihinkään kun ollaan veneseen päästy. Kauppalaivojen
kipparit asetetaan epäilysten alle epäpätevinä kippareina. Tuskin ovat
edes komentosillalla sinä päivänä käyneet.
En vaan tajua miksi pitää tehdä hirmuisia selvityksiä laivojen kanssa
kohtaamisista kaikkine manöövereineen ja viime hetken ratkaisuneen.
Minusta on päivänselvää että isompaa väistetään etenkin jos kysymyksessä
on ammattiliikenne. Kaikki joutava sunnuntaipurjehdus on siten toissijaista.
Itse ajelen moottoripaatilla ja väistelen kaikkia ihan mielellään. Isot
paatit kierrän kaukaa ilman mitään kiirettä. Pieniä yritän olla
upottamatta.
Jos on niin kamala kiire purjehtia paikasta toiseen että tulee ongelmia
väistöissä niin suosittelen vaihtamaan moottoriin tai väljemmille vesille.
Lauri Tarkkonen
Totuus lienee, että suuri osa näistä asteideviilaajista ei koskaan mene
merelle, vaan hoitelevat veneilytarpeensa tällä palstalla. Puheen siitä,
että meripeninkulmia ennen kohtaamista olisi muutettava suuntaa
vehkeellä, joka kulkee jotain 3-8 solmua, siis hitaimmassa tapauksesa
tuntia ennen laskettua kohtaamista ovat tietenkin höpöhöpöä. Ainoa
järkevä neuvo oli tietenkin se, jossa kohtaavan laivan tapauksessa sitä
lähestyttäessä kannattaa suunnata keula sen perän puolelle. Jos
liikutaan valkoisilla purjeilla niin luovilla voi pahimmassa tapauksessa
tulla vendan paikka, joka voidaan hoitaa useimpien vähäkin asiaa
ymmärtävän miehistön toimesta muutaman kymmenen metrin matkalla, jolloin
meripeninkulmien päässä tapahtuvat manööverit ovat todellakin paniikin
lietsomista. Laivan kohtaamista voi myös hidastaa (luovilla)
yksinkertaisesti ajamalla sen verran liian korkealle tuuleen, että
vauhti putoaa, siis piinaamalla, jolloin mihinkään skuuttiin ei tarvitse
koskea ja jos automaatti ohjaa, käsketään ohjata joku viisi astetta
korkeammalle. Spinakkerilla ajettaessa suuntaa voi myös muuttaa, mutta
jos suunnan muutos risteävän aluksen peräpuolelle edellyttää jiippiä,
jota ei kenties haluta tehdä, niin päästmällä spinnupuomi melkein
etustaagiin kiinni ja vetämällä spinnu ison taakse vauhti hidastuu sen
verran, että laiva ehtii menemään edeltä, jos ollaan törmäyskurssilla.
Tietenkin, jos kippariin iskee paniikki heti kun horisonttiin ilmestyy
laiva, niin voisi olla terveellistä pysyä maissa.
- Lauri Tarkkonen
tuomaskuona
>
> Totuus lienee, että suuri osa näistä asteideviilaajista ei koskaan mene
> merelle, vaan hoitelevat veneilytarpeensa tällä palstalla. Puheen siitä,
> että meripeninkulmia ennen kohtaamista olisi muutettava suuntaa
> vehkeellä, joka kulkee jotain 3-8 solmua, siis hitaimmassa tapauksesa
> tuntia ennen laskettua kohtaamista ovat tietenkin höpöhöpöä. Ainoa
> järkevä neuvo oli tietenkin se, jossa kohtaavan laivan tapauksessa sitä
> lähestyttäessä kannattaa suunnata keula sen perän puolelle. Jos
> liikutaan valkoisilla purjeilla niin luovilla voi pahimmassa tapauksessa
> tulla vendan paikka, joka voidaan hoitaa useimpien vähäkin asiaa
> ymmärtävän miehistön toimesta muutaman kymmenen metrin matkalla, jolloin
> meripeninkulmien päässä tapahtuvat manööverit ovat todellakin paniikin
> lietsomista. Laivan kohtaamista voi myös hidastaa (luovilla)
> yksinkertaisesti ajamalla sen verran liian korkealle tuuleen, että
> vauhti putoaa, siis piinaamalla, jolloin mihinkään skuuttiin ei tarvitse
> koskea ja jos automaatti ohjaa, käsketään ohjata joku viisi astetta
> korkeammalle. Spinakkerilla ajettaessa suuntaa voi myös muuttaa, mutta
> jos suunnan muutos risteävän aluksen peräpuolelle edellyttää jiippiä,
> jota ei kenties haluta tehdä, niin päästmällä spinnupuomi melkein
> etustaagiin kiinni ja vetämällä spinnu ison taakse vauhti hidastuu sen
> verran, että laiva ehtii menemään edeltä, jos ollaan törmäyskurssilla.
>
> Tietenkin, jos kippariin iskee paniikki heti kun horisonttiin ilmestyy
> laiva, niin voisi olla terveellistä pysyä maissa.
>
> - Lauri Tarkkonen
Tämä on hyvä huomio.
Olen nyt purjehtimista harjoitellut muutaman vuoden ja rannoilla kuulee
ihmejuttuja kuinka joku asia on vaikeaa, ja oikeasti joillain
rantautuminenkin näyttää aina katastrofilta.
Kuitenkin aika monessa asiassa pärjää aivan maalaisjärjellä. Ei kaikkea
silti kannata itse kantapäänkautta opetella, vaikeus on vain osata erottaa
rannallaruikuttajien paskapuheet tekijämiesten kokemuksista. Esim myrskyissä
seilaamisesta kuulee ihmetarinoita, ja oikeasti luulen että myrskyssä
oikeasti veneilleitä ei ole veneilijöistä montaa prosenttia. Navakka tuuli
ja kova tuuli on eri asia kuin myrsky.
j
Jouni R
"tristan" <turha....@postia.mulle> wrote in message
news:2wNYd.1$0k...@read3.inet.fi...
>
> Piiruakaan ei haluta antaa periksi omasta suunnasta vaikka kiire ei
> olekaan mukamas mihinkään kun ollaan veneseen päästy.
>
Hih, minua on itseäni huvittanut täsmälleen sama asia: ei ole oikein
johdonmukaista valittaa purkkarin hitautta (esim. kieltäytyminen väljemmän
mutta pidemmän reitin valinnasta tms.) ja samaan aikaan
a) moittia moottoriveneilijöitä "turhan kiireen pitämisestä" ja/tai
b) kehua, miten purkkarissa on perillä heti kun köydet irtoaa (muuten: minä
olen useinkin kokenut moottoriveneessä olevani perillä heti veneeseen
astuessani, edes köysiä irroittamatta :)) ja/tai
c) kuluttaa henkistä tai fyysistä energiaa sen murehtimiseen, miten saisi
veneen liikkumaan vaikkapa kuutta solmua viiden asemesta... ja/tai
d) perustella muiden väistämisvelvollisuuksia sillä, että väistäminen syö
purkkarilla liikaa aikaa...
-Jouni