Masto kannella vs. kölin päällä
Lauri Tarkkonen
>Heippa kaikki!
>Nyt kun tässä on kovasti kiistelty ja käyty mielenkiintoista keskustelua
>siitä, kumpi on kestävämpi, osa- vaiko toppitakila, tuli mieleen toinen
>aiheeseen liittyvä kysymys:
>Kannattaako maston seistä kannella, vai tulla kannen läpi ja seistä kölin
>päällä? Kannen läpi tulevissa mastoissa haittapuolista ensimmäisenä tulee
>mieleen läpiviennin tiivistäminen varmasti vedenpitäväksi, mutta muitakin
>aspekteja varmasti löytyy.
>Itselläni on kokemusta ainoastaan kannella seisovista mastoista, mutta
>muistan aikanaan erään perhetuttavan kanssa käydyn keskustelun, jossa hän
>piti kannella seisovia mastoja aivan liian riskialttiina isoille merille.
>Arveli että kannen läpi tuleva pysyy paremmin pystyssä, jos yksi vantti
>katkeaa. Oletin hänen tietävän, mistä puhuu, kun oli kerran jo pallon
>kiertänyt ja jossain Tyynen meren hurrikaanissa vantinkin katkaissut. Mutta
>kuten tuosta osa vs. toppi -keskustelusta on voinut huomata, näkökulmia
>löytyy varmaan tässäkin asiassa myös toiseen suuntaan, vai kuinka?
Mekaniikan ensimmäinen sääntö on, että tuettu pylväs on aina lujempi
kuin tukematon pylväs. Ajatus, että masto seisoo paremmin jos yksi
vantti katkeaa kuuluu kyllä kategoriaan höpö höpö. Voin hieman
tarkentaa. Jos merenkäynti on olematon eikä juuri tuulta ja katkaiset
vanttisi, niin silloin kyllä masto pysyy paremmin pystyssä mikäli
se seisoo kölin päällä ja runko tukee sitä kannen tasolla, mutta jos
tuulee vähänkin rivakammin tai on edes kohtalainen aallokko, niin
runko hajoaa tai masto katkeaa. Jos vantti katkeaa hurrikaanissa,
niin en laske maston seisovan sen jälkeen. Olen kyllä pelastanut
H-veneen maston, josta vastaantulija katkaisi leen vantit, pysymällä
samoilla halsseilla kunnes sain vanttien päihin pari plokia ja viritin
katkenneiden vanttien tilalle taljat.
Siis kölin varassa seisova masto on paremmin tuettu pumppaamista ja
epäterveitä nurjahduksia vastaan, silloin kun riki on muuten kunnossa
ja masto on tuettu siten, että aluksen runko ei aiheuta siihen epä-
terveitä jännityksiä. Toisin sanoen mastonjalka ja kannen reikä ovat
oikeassa linjassa.
Kannella seisovaa mastoa suositaan yleensä edellä mainitun tiivistys-
ongelma vuoksi ja koska se on helpompi rikata tai masto on helpompi
laskea ja jos mastosta halutaan kaadettava, niin siihen saadaan hel-
pommin sarana tai tabernaakkeli. Tosin läpimenevään mastoonkin voidaan
laittaa sarana, jos halutaan. Esimerkiksi Isomatin (nurin mennyt rans-
kalainen suuri mastonvalmistaja) arvioi, että jos esimerkiksi Divaan
laitetaan kannella seisova masto läpimenevän sijaan, sen kestävyys
olisi noin 80% läpimenevän maston kestävyydestä. En ole nähnyt laskel-
mia, kuullut vain lopputuloksen, mutta uskoisin heidän olevan suurin-
piirtein oikeassa suuruusluokassa.
- Lauri Tarkkonen
Jouko Markkanen
Nyt kun tässä on kovasti kiistelty ja käyty mielenkiintoista keskustelua
siitä, kumpi on kestävämpi, osa- vaiko toppitakila, tuli mieleen toinen
aiheeseen liittyvä kysymys:
Kannattaako maston seistä kannella, vai tulla kannen läpi ja seistä kölin
päällä? Kannen läpi tulevissa mastoissa haittapuolista ensimmäisenä tulee
mieleen läpiviennin tiivistäminen varmasti vedenpitäväksi, mutta muitakin
aspekteja varmasti löytyy.
Itselläni on kokemusta ainoastaan kannella seisovista mastoista, mutta
muistan aikanaan erään perhetuttavan kanssa käydyn keskustelun, jossa hän
piti kannella seisovia mastoja aivan liian riskialttiina isoille merille.
Arveli että kannen läpi tuleva pysyy paremmin pystyssä, jos yksi vantti
katkeaa. Oletin hänen tietävän, mistä puhuu, kun oli kerran jo pallon
kiertänyt ja jossain Tyynen meren hurrikaanissa vantinkin katkaissut. Mutta
kuten tuosta osa vs. toppi -keskustelusta on voinut huomata, näkökulmia
löytyy varmaan tässäkin asiassa myös toiseen suuntaan, vai kuinka?
- J
Nils Rostedt
> päällä?
Tässä muutamia asioita omakohtaisen kokemuksen perusteella (kaikki
osatakilaisia veneitä):
Kannella seisova masto:
+ sisällä oleva tukitolppa tai -kaari on kajuutassa sirompi kuin läpimenevä
masto.
- sähköjohdoille tarvitaan vedenkestävät liittimet, jotka kokemukseni mukaan
eivät ole vedenkestäviä vaan hapettuvat ja aiheuttavat sähkökatkoja juuri
kun on märkää ja pimeää ja sähköä tarvitaan. Ainoa järkevä ratkaisu tähän
lienee joutsenkaulaputki kannella, jolloin liittimet voidaan tuoda kajuutan
sisälle. (Käsittääkseni markkinoilta löytyy myös laadukkaita vedenkestäviä
liittimiä, mutta suomalaisvesitämöt eivät ainakaan vielä 80-luvulla
käyttäneet tällaisia).
Kannen läpi tuleva masto:
+ sama tukevuus saavutetaan ohuemmalla mastolla. Kirjallisuuden mukaan
mastoprofiilin pitkittäisjäykkyysmomentin tarvitsee olla vain 75% kannella
seisovaan mastoon verrattuna (tarkoittaa käytännössä yhtä numeroa ohuempaa
mastoprofiilia). Ohuempi masto parantaa isopurjeen tehoa, ja keveys parantaa
venee purjeenkantokykyä.
+ mahdollistaa mastokaaren virittämisen (ns. pre-bend) kansiaukon kiilojen
avulla, mikä on kilpapurjehtijalle tärkeä seikka kun pyritään siihen että
purje voidaan kunnolla latistaa ja säilyttää oikean muotonsa kovemmalla
tuulella. Matkapurjehtijan etu on että pre-bendillä voidaan estää maston
"pumppaaminen". Maston viritys tosin vaikeutuu, kun säätökohteita on
enemmän.
+ sähköjohtoliitokset ovat hyvin suojatussa paikassa maston juuren kohdalla.
+ maston nosto ja lasku helpottuvat. Vanttien kiinnityksen kanssa ei ole
kiirettä, masto seisoo ilman niitäkin. Painopiste on alempana, mikä tekee
noston helpommaksi - nostoliina saalinkien alla toimii yleensä hyvin. On
toki varjopuolikin - tarvitaan henkilö sisällä kajuutassa joka ohjaa mastoa
oikealle paikalleen.
+ kun nostimien ulostulot ovat tyypillisesti noin 1,5-2 m kannen
yläpuolella, "mastomies" voi helposti auttaa purjeiden nostossa mikä
helpottaa vinssihenkilön työtä oleellisesti. Kannella seisovassa mastossa
nostimet tulevat usein ulos vasta mastonjuuren tasalla.
- rikin melu kuuluu paremmin kajuutan sisälle.
- vesivuotoriski maston kauluksen kohdalla, tämä tosin tuntuu olevan
veneyksilökohtainen asia, kyllä läpiviennin voi sada tiiviiksikin.
Enimmäkseen kilpapurjehdusta harrastavana pidän itse kannen läpi tuleva
mastoa parempana ratkaisuna. Perhepurjehtialla saattaa olla toisenlaiset
kriteerit.
- Nils
Iaakko
--klips-->
>>Kannattaako maston seistä kannella, vai tulla kannen läpi ja seistä kölin
>>päällä? Kannen läpi tulevissa mastoissa haittapuolista ensimmäisenä tulee
>>mieleen läpiviennin tiivistäminen varmasti vedenpitäväksi, mutta muitakin
>>aspekteja varmasti löytyy.
>
> Mekaniikan ensimmäinen sääntö on, että tuettu pylväs on aina lujempi
> kuin tukematon pylväs.
> Ajatus, että masto seisoo paremmin jos yksi
> vantti katkeaa kuuluu kyllä kategoriaan höpö höpö. Voin hieman
> tarkentaa. Jos merenkäynti on olematon eikä juuri tuulta ja katkaiset
> vanttisi, niin silloin kyllä masto pysyy paremmin pystyssä mikäli
> se seisoo kölin päällä ja runko tukee sitä kannen tasolla, mutta jos
> tuulee vähänkin rivakammin tai on edes kohtalainen aallokko, niin
> runko hajoaa tai masto katkeaa. Jos vantti katkeaa hurrikaanissa,
> niin en laske maston seisovan sen jälkeen. Olen kyllä pelastanut
> H-veneen maston, josta vastaantulija katkaisi leen vantit, pysymällä
> samoilla halsseilla kunnes sain vanttien päihin pari plokia ja viritin
> katkenneiden vanttien tilalle taljat.
Höpö-höpö:) Riippuu muistakin seikoista kuin maston jalan
paikasta: kannella seisovan maston voi tukea eteen- ja
taaksepäin suunatuin alavantein. Lisäksi voi olla kaksi
sivuvanttia, joista toinen tulee ylempien saalinkien
alapuolelle ja toinen menee toppiin. Jos jompi kumpi
sivuvantti menee poikki, ei masto vielä siitä kaadu.
Syyskuussa olin SwanCupissa ja näin, kun 70-jalkaisesta
paatista katkesi startissa sivuvantti. Masto taipui hurjan
näköisesti vastapuolelle, mutta ei katkennut. Vene oli jo
seuraavana päivän mukana skaboissa. Tapahtumahetkellä tuulta
oli 17-21 m/s ja veneessä kryssipurjeet. Masto oli kölin päällä.
Ja alkuperäiseen kysymykseen: köliin tuettu masto antaa
parempia säätömahdollisuksia eikä ruffista tarvitse tehdä
niin tukevaa (painavaa).
Köliin tuetun maston sähköjohdot ja antennikaapelit saa
vedettyä yhtenäisinä suojaan merivedeltä.
Hurrikaanista: jos on mastot mennäkseen, niin mieluummin
silloin kannella seisova, jää edes ruffi ehjäksi.
kirjoitti,
Jaakko
J. of a Tr
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kiinostaako melonta? www.avokanootti.info
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Käy mansikassa: http://www.meridianx.fi/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Lauri Tarkkonen
>Höpö-höpö:) Riippuu muistakin seikoista kuin maston jalan
>paikasta: kannella seisovan maston voi tukea eteen- ja
>taaksepäin suunatuin alavantein. Lisäksi voi olla kaksi
>sivuvanttia, joista toinen tulee ylempien saalinkien
>alapuolelle ja toinen menee toppiin. Jos jompi kumpi
>sivuvantti menee poikki, ei masto vielä siitä kaadu.
Maston jalan paikka ei ratkaise miten muuten masto voidaan
tukea, joten tässä on taas yksi näitä argumentteja, joilla
ei ole alkuperäisen asian kanssa mitään tekemistä.
>Syyskuussa olin SwanCupissa ja näin, kun 70-jalkaisesta
>paatista katkesi startissa sivuvantti. Masto taipui hurjan
>näköisesti vastapuolelle, mutta ei katkennut. Vene oli jo
>seuraavana päivän mukana skaboissa. Tapahtumahetkellä tuulta
>oli 17-21 m/s ja veneessä kryssipurjeet. Masto oli kölin päällä.
Kölin päällä oleva on tietysti aina tukevampi kuin kannella seisova.
Swaneissa mastot on aika reilusti ylimitoitettu. Nyt et tietenkään
viitsinut kertoa miten muuten masto oli ja oliko katkennus vantti
päävantti vai alavantti ja oliko mahdollisesti yhdet vai kahdet
alavantit, jotka kaikki vaikutatvat asiaan. Samoin et kerro kuinka
nopeasti miehistö kykeni reagoimaan tilanteeseen, jos miehistö kykenee
reagoimaan tekemällä esimerkiksi vendan välittömästi kun vantti
katkeaa, niin maston säästyminen on hyvin mahdollista.
- Lauri Tarkkonen
Hannu Turtia
> Kannen läpi tuleva masto:
> + maston nosto ja lasku helpottuvat. Vanttien kiinnityksen kanssa ei ole
> kiirettä, masto seisoo ilman niitäkin. Painopiste on alempana, mikä tekee
> noston helpommaksi - nostoliina saalinkien alla toimii yleensä hyvin. On
> toki varjopuolikin - tarvitaan henkilö sisällä kajuutassa joka ohjaa mastoa
> oikealle paikalleen.
Tästä olisin eri mieltä (kokemuksia on kummastakin mastotyypistä).
Kannen lävitsemenevä on (IMHO) vaikeampi erityisesti kevään
mastonnostossa, koska mastonnosturin yläpään pitäisi olla samalla
suoralla kuin mastojalka ja reikä ruffin katossa.
Jollei ole, niin sisällä maston alapäätä sovittavan hommat vaikeutuvat
kovasti.
Kannella seisovan maston kanssa ei ole niin tarkkaa onko mastonosturi
juuri mastonjalan yläpuolella, ja kaikki kölin päällä seisovan kanssa
tarvittava alapään oikealle paikalle sovittelu puuttuu täysin.
Pienemmissä veneissä (n. H-veneen kokoon saakka) kannella seisovan
maston nostaa/laskee ilman mastonosturiakin. Kölin päällä seisovan
kanssa ei onnistu.
Väärään painopisteen ongelmaan - eli saalingeista nostaessa alapää
pyrkii ylös - olen menestyksellä käyttänyt sopivaa lisäpainoa mastoon
alapäähän sidottuna. H-veneessä aikanaan 5 kg:n pikkunaara-ankkuri oli
juuri sopiva (muuta käyttöä sillä ei ollutkaan, olipahan jäänyt jostain
käteen).
-hannu
Nils Rostedt
Hannu Turtia wrote:.
> Nils Rostedt wrote:
>
> > Kannen läpi tuleva masto:
> > + maston nosto ja lasku helpottuvat. Vanttien kiinnityksen kanssa ei ole
> > kiirettä, masto seisoo ilman niitäkin. Painopiste on alempana, mikä
tekee
> > noston helpommaksi - nostoliina saalinkien alla toimii yleensä hyvin. On
> > toki varjopuolikin - tarvitaan henkilö sisällä kajuutassa joka ohjaa
mastoa
> > oikealle paikalleen.
>
> Tästä olisin eri mieltä (kokemuksia on kummastakin mastotyypistä).
<clip>
Jep, tässä asiassa paremmuus ei ole niin mustavalkoinen asia. Varsinkin jos
arvostaa että maston saa pystyyn ilman mastonosturiakin.
Oman näkemykseni perustelua: Kerhomme mastonosturi on ikävästi paikassa,
jonne välillä osuu myös veneväylällä ajavien peräaallot. On sattunut että
keinunnan seurauksena maston jalka on luiskahtanut irti "kengästään"
kannella, mikä on vähemmän hauska juttu varsinkin jos masto on isompaa
sorttia ja painopiste on saalinkien yläpuolella. Kannen läpi menevällä
mastolla tämä tilanne voidaan hoitaa rauhallisemmin, ja voi keskittyä siihen
että masto ei iskeydy nosturiin. (Fiksu tietenkin odottaa tyynempää
hetkeä... jos malttaa.)
Tuosta "väärän painopisteen" ongelmasta oli hiljattain keskustelu Ruotsin
veneilyryhmässä. Ratkaisuksi esitettiin mm. nostaminen spinnupuomin
ylägaijasta. En tiedä, onko hyvä ratkaisu kaikissa mastoissa, mutta ehkä
harkitsemisen arvoinen. Onko kokemuksia?
- Nils
netsonic
H323:sessa painopiste pahasti saalinkien yläpuolella, itse nostan ja lasken
spinnufallista, onnistuu yksin, voi rauhassa kiinnitellä vantit, ei kaadu
vaikka irtoaa kengästä.
Leif
"Nils Rostedt" <sailor...@dlc.fi> wrote in message
news:aqomk4$breug$1...@ID-88261.news.dfncis.de...
pekka
"netsonic" <l...@tekla.com> kirjoitti
viestissä:nETz9.313$17.2...@reader1.news.jippii.net...
>
> H323:sessa painopiste pahasti saalinkien yläpuolella, itse nostan ja
lasken
> spinnufallista, onnistuu yksin, voi rauhassa kiinnitellä vantit, ei kaadu
> vaikka irtoaa kengästä.
>
pujotetaan takaisin samalle puolelle mastoa kuin tulikin saalingin ja huipun
puolivälistä siihen pannaan nostokoukku lähelle yläpäätä ja painopiste on
kohdallaan, toimii on kokeiltu.
t. pekka
Raimo Harju
netsonic wrote:
>
> H323:sessa painopiste pahasti saalinkien yläpuolella, itse nostan ja
> lasken spinnufallista, onnistuu yksin, voi rauhassa kiinnitellä van-
> tit, ei kaadu vaikka irtoaa kengästä.
Mutta edellyttää, että nosturi ylettyy aina maston huippuun saakka
eikö vain?
Rami
netsonic
Leif
"Raimo Harju" <ra...@relevantum.fi> wrote in message
news:3DD0B8CF...@relevantum.fi...
Dag Stenberg
> Väärään painopisteen ongelmaan - eli saalingeista nostaessa alapää
> pyrkii ylös - olen menestyksellä käyttänyt sopivaa lisäpainoa mastoon
> alapäähän sidottuna. H-veneessä aikanaan 5 kg:n pikkunaara-ankkuri oli
> juuri sopiva (muuta käyttöä sillä ei ollutkaan, olipahan jäänyt jostain
> käteen).
Hah! Taaskin kikka, jota en ole itse keksinyt. Saalingit kun ovat juuri
painopisteen kohdalla. Teen normaalisti lenkin vähän ylemmäs. Ankkureita
onkin jäänyt muutamia yli.... saatikka muita painoja.
Dag Stenberg
Pekka Nykänen
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> wrote :
Muistan nähneeni jotain laskelmia, joiden mukaan läpimenevän ja kannella
seisovan maston lujuusero olisi vieläkin suurempi. Eli jos masto menee
kannen läpi ja on hyvin tuettu kannen tasolla , niin se voi olla jopa
pykälää ohuempaa profiilia jotta saavutetaan sama kompressiokestävyys.
Toinen juttu on sitten ne kaikki muut ongelmat / hyödyt, joita ko
ratkaisulla saavutetaan.
Hyviä pointteja on nuo sähköliitokset ja jokakeväiset asennusvaikeudet.
Tuota vuoto-ongelmaa kyllä mielestäni vähän liioitellaan. Kyllä
läpimenevästä mastosta saa vedenpitävän, harmi vain, ettei kaikki veistämöt
osaa/viitsi tehdä sitä. Oman järjen käyttö on tässäkin kohtaa sallittua.
Omassa projektissani masto menee läpi. Kunhan vain saisi veneen veteen
asti....
pekka
--
Pekka Nykänen, Stenbackantie 169, 02550 Evitskog, Finland
phone +358 9 2563 960
reply to: pekka nykanen at mips fi