Valaa öljyä laineille?
Asko Välimäki
Otsikon sanonta kuvaa tilanteen rauhoittamista, mutta sen alkuperä
lienee peräisin konkreettisesta öljyn kanssa toimimisesta. Vai onko se
sittenkin huuhaata?
Jos totta, askarruttaa seuraavat:
1) Onko aallokon hillitsemiseksi öljyä kaadettu järveen vai mereen?
2) Millaisia määriä öljyä on käytetty?
3) Mihin sitä on kaadettu (luultavimmin vain laivan edessä vaikutus
tuntuu, mutta miten se on saatu laivan eteen)?
4) Kuinka kauan kestää ennenkuin vaikutus alkaa?
5) Kuinka kauan vaikutus kestää?
6) Kuinka isoja aaltoja öljy rauhoittaa ja kuina pieneksi se ne saa?
7) Mikä öljy käy?
8) Mistä kauan sitten on saatu öljyä tarpeeksi mereen kaadettavaksi?
Vinkeistä kiitollisena,
Asko
Lauri Tarkkonen
>Jos totta, askarruttaa seuraavat:
>Vinkeistä kiitollisena,
Joissain toisen sodanaikaisissa meritaistelukuvauksissa muistan
lukeneeni, että upotetun laivan väkeä pelastava alus olisi laskenut
öljyä veteen aallokon hillitsemiseksi. Öljy on ollut ilmeisesti
polttoaineena käytetttyä ja tavoitteena on lyhytaikainen aallokon
tasoitus, jotta pelastustoimet, erityisesti pelastavaan alukseen
nousu onnistuisi paremmin.
- Lauri Tarkkonen
Tommi Jokiniemi
In <39ED85A6...@nmp.nokia.com> Asko =?iso-8859-1?Q?V=E4lim=E4ki?=
asko.v...@nmp.nokia.com> writes:
>Otsikon sanonta kuvaa tilanteen rauhoittamista, mutta sen alkuperä
>lienee peräisin konkreettisesta öljyn kanssa toimimisesta. Vai onko se
>sittenkin huuhaata?
Omaelämänkerrallisessa kirjassa Papillon kertoja valutti suuren
tynnyrillisen öljyä (vai yrittikö vain?) rauhoittaakseen aallokkoa
paetessaan / yrittäessään pakoa vankilasaarelta myrsky-yönä.
Tuoreemman lukumuiston ko. kirjasta omaavat tarkentakoot
Tommi Jokiniemi
Pasi Pouri
Asko Välimäki wrote:
> 1) Onko aallokon hillitsemiseksi öljyä kaadettu järveen vai mereen?
Toivottasti ei, mutta varmasti on.
> 2) Millaisia määriä öljyä on käytetty?
Jos halutaan riittävä aaltojen hillintä, niin sitä tarvitaan paljon.
Edes murto osa siitä johtaa nykyisin ympäristökatastrofiin
(no, ainakin rikokseen).
Öljy vettä kevyempänä on veden pinnalla. Mita paksumpaa
öljy on, sitä paremmmin se estää veden liikkeitä (lue aaltoja).
Jotta öljykerroksen paksuus olisi riittävä paljon energiaa omaavien
aaltojen hillitsemiseksi, tarvitaan jopa usean millin kerros. Koska
öljy leviää veden pinnalle, tarvitaan sitä paljon, jos öljylautan
keskelle halutaan paksu kerros.
Aivan ohut filmikerroskin vaimentaa jo aivan pieniä väreitä
veden pinnalla.
> 4) Kuinka kauan kestää ennenkuin vaikutus alkaa?
Ei varmasti kauan, kunhan öljyä on riittävästi. Tietysti
riippuu öljyn laadusta ja sääolosuhteista.
>
> 5) Kuinka kauan vaikutus kestää?
Ks. edelline vastaus. Lisäski, kunnes lautta katoaa meren
pohjaan (näitäkin tapahtuu kun öljy dispertoituu), tai se
leviää liian laajalle alueelle (kerroksen paksuus pienenee)
taikka joku korjaa öljyn merestä. Ilman korjaamista öljy
ei katoa mihinkään, vaan vaikka se osin hahtuisi ja osin
painuisi pohjaan, se vaikuttaa ympäristöön haittaavasti.
> Vinkeistä kiitollisena,
Älä viitsi kokeilla. Suomessa ympristörikos on nykyisin
rangaistava.
-- PP
Martti Halminen
> Otsikon sanonta kuvaa tilanteen rauhoittamista, mutta sen alkuperä
> lienee peräisin konkreettisesta öljyn kanssa toimimisesta. Vai onko se
> sittenkin huuhaata?
>
> Jos totta, askarruttaa seuraavat:
>
> 1) Onko aallokon hillitsemiseksi öljyä kaadettu järveen vai mereen?
> 2) Millaisia määriä öljyä on käytetty?
> 3) Mihin sitä on kaadettu (luultavimmin vain laivan edessä vaikutus
> tuntuu, mutta miten se on saatu laivan eteen)?
> 4) Kuinka kauan kestää ennenkuin vaikutus alkaa?
> 5) Kuinka kauan vaikutus kestää?
> 6) Kuinka isoja aaltoja öljy rauhoittaa ja kuina pieneksi se ne saa?
> 7) Mikä öljy käy?
> 8) Mistä kauan sitten on saatu öljyä tarpeeksi mereen kaadettavaksi?
Tämä on vanha tunnettu merimiestemppu, ainakin vuoden 1909
merimiestaidon oppikirja kovasti kehuu temppua, etenkin pelastusvene-
yms. operaatioissa. Esim. pelastusveneen ajoankkurin köyteen
suositellaan kiinnitettäväksi öljyssä liotettu säkki (joku kangaspaali
tms sisällä).
Jo silloin suosittelivat ensisijaisesti kasviöljyjä, nykyisin voi
mineraalipohjaisista saada hyvät rapsut jos sitä tahallaan mereen
paiskoo...
Vaikutus perustunee pääosin siihen, että öljykalvo vähentää tuulen
aaltoja nostattavaa vaikutusta paikallisesti. Muualta tuleviin
maininkeihin se ei tietenkään paljoa vaikuta.
--
Antti S. Brax
> Otsikon sanonta kuvaa tilanteen rauhoittamista, mutta sen alkuperä
> lienee peräisin konkreettisesta öljyn kanssa toimimisesta. Vai onko se
> sittenkin huuhaata?
Usein järvien selillä näkee alueita joissa veden pinta ei väreile
lainkaan. Nämä alueet eivät johdu siitä, että kyseisessä kohdassa
ei tuulisi, vaan siitä että ohi ajava moottorialus on päästänyt
veteen tipan öljyä. Veden pinnalla oleva öljykerros vaikkakin se
on häviävän ohut (mikroskooppinen) vaimentaa aallot.
Öljyksi käynee mikä tahansa vettä kevyempi jonka viskositeetti
poikkeaa veden vastaavasta.
Näin minulle on kerrottu. Joku enemmän fysiikkaa osaava voinee
täsmentää.
--
/"\
\ / ASCII RIBBON CAMPAIGN Antti S. Brax - a...@iki.fi
X AGAINST HTML MAIL Old school
/ \ (AND NEWS TOO, dammit) http://www.iki.fi/asb/
Check Mate
"Martti Halminen" <martti....@solibri.com> wrote in message
news:39EDA23A...@solibri.com...
> Jo silloin suosittelivat ensisijaisesti kasviöljyjä, nykyisin voi
> mineraalipohjaisista saada hyvät rapsut jos sitä tahallaan mereen
> paiskoo...
Vaan eivät nuo isot laivat niitä rapsuja saa
M
Pasi Pouri
Check Mate wrote:
Eivät valitettavasti. Todistaminen on työlästä, varsinkin jos
laiva kulkee vieraan lipun alla (ja on kansainvälisillä vesillä).
Taisi viime vuoden parista sadasta tapauksesta rapsut saada
vain muutama kippari.
-- PP
Timo Noko
<Tommi.J...@fi.instrumentarium.com> wrote:
>Omaelämänkerrallisessa kirjassa Papillon kertoja valutti suuren
>tynnyrillisen öljyä (vai yrittikö vain?) rauhoittaakseen aallokkoa
>paetessaan / yrittäessään pakoa vankilasaarelta myrsky-yönä.
Erityisesti Joseph Conrad on kunnostaunut näissä öljyn heittohommissa.
==> "Island Tales", esimerkiksi.
Jack London pistää vielä paremmaksi, paitsi öljyä, myös SUOMALAISET
kannattaa nakata mereen myrskyn tyynnyttämiseksi.
==>"Mutiny at Elsinore".
http://digital.library.upenn.edu/books/ -- Olen lukenut ne kaikki.
Jalep
Antti S. Brax kirjoitti viestissä ...
> Usein järvien selillä näkee alueita joissa veden pinta ei väreile
> lainkaan. Nämä alueet eivät johdu siitä, että kyseisessä kohdassa
> ei tuulisi, vaan siitä että ohi ajava moottorialus on päästänyt
> veteen tipan öljyä. Veden pinnalla oleva öljykerros vaikkakin se
> on häviävän ohut (mikroskooppinen) vaimentaa aallot.
Tämän öljyn ei tarvitse olla veneestä. Telkussa järjestettiin kerran koe.
Perattiin muutama silakka pesuvadissa ja huuhdeltiin järven rannassa.
Tunnissa öljylautta oli levinnyt yli kilometrin pituiseksi "tyyneksi"
alueeksi.
Jalep
pk
Niin, ja useimmiten kyseessä on pintavirta, ei mitään öljyä..
pk
Matti Suorsa
Pasi Pouri <pasi....@poista.nokia.com> wrote in message
news:39EDFEDD...@poista.nokia.com...
>
> > Vaan eivät nuo isot laivat niitä rapsuja saa
>
> Eivät valitettavasti. Todistaminen on työlästä, varsinkin jos
> laiva kulkee vieraan lipun alla (ja on kansainvälisillä vesillä).
> Taisi viime vuoden parista sadasta tapauksesta rapsut saada
> vain muutama kippari.
>
> -- PP
>
varten öljyä käytetään esimerkiksi haaksirikkotapauksessa.
Vähän taustaa:
- ei ollut helikoptereita
- ei ollut GPS:iä
- ei ollut raketeilla ammuttavia köysikimppuja
- oliko edes kunnollisia radioita
- laivat olivat pieniä (olivat puuta, miehet rautaa)
- myrskysäät olivat luonnon aiheuttamia (ei ihmisten?)
Kun oli haverissa jotain kättä pitempää, sitä piti käyttää. Jos laivassa oli
öljyä, laskettiin mereen. Sitä ei tarvittu tonnikaupalla, ei ollut kyse
ympäristökatastrofista, kyse oli aaltojen edes vähäisestä vaimentamisesta ja
siihen käsittääkseni riitti ämpärillinenkin.
Onko öljyn aaltoja hillitsevä vaikutus peräisin vain pintajännityksestä vai
myös sisäisestä kitkasta. Pääasia on ollut, että se toimi. Ajatuksen ydin
oli siinä, että mieluummin putsaa rantoja kuin antaa barracudien putsata
sua.
Terveisin, Matti
Pasi Pouri
Matti Suorsa wrote:
> Kun oli haverissa jotain kättä pitempää, sitä piti käyttää. Jos laivassa oli
> öljyä, laskettiin mereen.
Jep. Ennen oli ennen, ja nyt on nyt. Ei kuitenkaan tehdä enään
niin.
> Sitä ei tarvittu tonnikaupalla, ei ollut kyse
> ympäristökatastrofista, kyse oli aaltojen edes vähäisestä vaimentamisesta ja
> siihen käsittääkseni riitti ämpärillinenkin.
On tietysti suhteellista, mikä on ympäristörikosa, mutta kyllä
ämärillisen heittokin on mielestäni tunnusmerkit täyttävä. No,
sehän on jokaisen oma mielipide :-)
> Onko öljyn aaltoja hillitsevä vaikutus peräisin vain pintajännityksestä vai
> myös sisäisestä kitkasta.
Niin, tähän oli osa alkuperäistä kysymystä ja se onkin tavallaan selvittämättä.
> Pääasia on ollut, että se toimi. Ajatuksen ydin
> oli siinä, että mieluummin putsaa rantoja kuin antaa barracudien putsata
> sua
Jep.
-- PP
Jaakko Mäkikylä
erissä veneen WC:n kautta mereen. Tavoitteena estää aaltoja murtumasta
tuulen mukana ajelehtivan aluksen päälle.
Jutussa nimenomaan mainittiin, että pieniä määriä kerrallaan.
Kaikesta huolimatta ajoankkuri on todellinen turvavaruste,
rypsiöljypullo tuskin.
--
Ïaakko ~;-)
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Jukka Vaijärvi
Matti Suorsa wrote:
> Onko öljyn aaltoja hillitsevä vaikutus peräisin vain pintajännityksestä vai
> myös sisäisestä kitkasta. Pääasia on ollut, että se toimi. Ajatuksen ydin
> oli siinä, että mieluummin putsaa rantoja kuin antaa barracudien putsata
> sua.
Ranskan laivastossa kokeiltiin vuosisadan alussa kelluvia verkkoja samaan
tarkoitukseen. Tulokset eivät ilmeisesti olleet odotusten mukaisia kun tuo
innovaatio ei lyönyt itseään läpi. Löysin asiasta maininnan eräästä ikivanhasta
esperantonkielisestä kokoelmateoksesta osastosta "tiede ja tekniikka".
Jukka
Tamim
>> Sitä ei tarvittu tonnikaupalla, ei ollut kyse
>> ympäristökatastrofista, kyse oli aaltojen edes vähäisestä vaimentamisesta ja
>> siihen käsittääkseni riitti ämpärillinenkin.
> On tietysti suhteellista, mikä on ympäristörikosa, mutta kyllä
> ämärillisen heittokin on mielestäni tunnusmerkit täyttävä. No,
> sehän on jokaisen oma mielipide :-)
Älä naurata, kyllä sitä öljyä sinne mereen valuu aika paljon ilmankin
haaksirikkoja, pari ämpärillistä ei tee yhtään minkäänlaista eroa,
paitsi tietenkin paikallisesti jossain pikku lammessa. Pieneliöt
käyttävät sen öljyn hyväkseen aika nopiaan kunhan se siitä leviää ensin
mereen. Eri asia on kun öljyä valuu tuhansia tonneja, tällöin ötökät
eivät jaksa syödä sitä ja aallot hajottaa, jolloin ongelmiakin syntyy.
Tamim
--
Pasi Pouri
Tamim wrote:
> Pasi Pouri <pasi....@poista.nokai.com> wrote:
>
> > On tietysti suhteellista, mikä on ympäristörikosa, mutta kyllä
> > ämärillisen heittokin on mielestäni tunnusmerkit täyttävä. No,
> > sehän on jokaisen oma mielipide :-)
>
> Älä naurata, kyllä sitä öljyä sinne mereen valuu aika paljon ilmankin
> haaksirikkoja, pari ämpärillistä ei tee yhtään minkäänlaista eroa,
> paitsi tietenkin paikallisesti jossain pikku lammessa.
Jep, tätähän lähinnä tarkoitin. Toisaalta, jos jokainen miettii
että ämpärillinen mahtuu mereen, siellä on sitä äkkiä todella
paljon. Lähinnä asenne oli se mitä itse peräänkuulutin.
> Pieneliöt
> käyttävät sen öljyn hyväkseen aika nopiaan kunhan se siitä leviää ensin
> mereen.
Kyllä ja ei. Tämä ei kuulema välttämättä toimi tuossa omassa
rapakossamme yhtä hyvin kuin suuremmassa. Toimii kuitenkin
jossain määrin.
> Eri asia on kun öljyä valuu tuhansia tonneja, tällöin ötökät
> eivät jaksa syödä sitä ja aallot hajottaa, jolloin ongelmiakin syntyy.
Jep. Lisäongelmaa tuovat happikato ja kylmyys. Näin se on minulle
ainakin opetettu.
-- PP
Mika Naatula
kasviöljy joka hajoaa ilmeisen helposti vaiko peräti käytetty moottoriöljy
joka lisäksi sisältää kaikkea epäpuhtautta raskasmetalleista alkaen.
Itse tulin kerran ajattelemattomuuttani valuttaneeksi veneen tiskialtaaseen
tonnikalapurkin (tonnikalaa öljyssä) liemen ja öljylauttahan siitä syntyi.
En tee toistamiseen. Pikaisesti fairyvettä perään niin näkymä ikkunasta
kaunistui hetkessä. Ympäristöhaitoista en tiedä, mutta ei se kasvi
/kalaöljykään ympäristöhyötyä tee.
--
Mika
> haaksirikkoja, pari ämpärillistä ei tee yhtään minkäänlaista eroa,
> paitsi tietenkin paikallisesti jossain pikku lammessa. Pieneliöt
> käyttävät sen öljyn hyväkseen aika nopiaan kunhan se siitä leviää ensin
> mereen. Eri asia on kun öljyä valuu tuhansia tonneja, tällöin ötökät
Tamim
> Itse tulin kerran ajattelemattomuuttani valuttaneeksi veneen tiskialtaaseen
> tonnikalapurkin (tonnikalaa öljyssä) liemen ja öljylauttahan siitä syntyi.
> En tee toistamiseen. Pikaisesti fairyvettä perään niin näkymä ikkunasta
> kaunistui hetkessä. Ympäristöhaitoista en tiedä, mutta ei se kasvi
> /kalaöljykään ympäristöhyötyä tee.
Jos olisin ympäristöä halunnut suojella olisin jättänyt sen fairyn
valuttamatta. Ei kaikki ruma ole haitallista. Isosta rautapallosta
metsässä ei todellakaan ole haittaa alueen ekologialle, mutta onhan sitä
ruma katsella. Häkää tai CO2:a ei ehkä näe, mutta ovat ne kuitenkin
haitallisia.
Tamim, kyynikko
Pasi Pouri
Tamim wrote:
Jep. Vanha sanonta "pois näkyvistä pois mielestä" toimii, mutta ei välttämättä
ekologisesti.
Tuosta fairin käytöstä. Sehän on ymmärtääkseni jopa kieletty itä-meren alueella.
(joku kansainvälisen tason sopimus). Esim. öljytorjuntaan ei saa käyttää mitään
dispersioainetta, toisin kun esim. pohjanmerellä ja muiss syvemmissä merissä.
Itä-Meri on vain yksinkertaisesti liian matala, jotta tuo menetelmä toimisi
ekologisesti.
On siis parempi kerätä talteen tai antaa haihtua.
-- PP alias ei vihreä insinööri.
Sami Vastela
> Itse tulin kerran ajattelemattomuuttani valuttaneeksi veneen tiskialtaaseen
> tonnikalapurkin (tonnikalaa öljyssä) liemen ja öljylauttahan siitä syntyi.
> En tee toistamiseen. Pikaisesti fairyvettä perään niin näkymä ikkunasta
> kaunistui hetkessä. Ympäristöhaitoista en tiedä, mutta ei se kasvi
> /kalaöljykään ympäristöhyötyä tee.
Eiköhän tuo Fairyn kaataminen ollut paljon haitallisempaa kuin se kasvisöljy??
Sami
Panu Hänninen
Pasi Pouri wrote:
> Tamim wrote:
>
> > Mika Naatula <mika.n...@tietoenator.com> wrote:
> >
> > > Itse tulin kerran ajattelemattomuuttani valuttaneeksi veneen tiskialtaaseen
> > > tonnikalapurkin (tonnikalaa öljyssä) liemen ja öljylauttahan siitä syntyi.
> > > En tee toistamiseen. Pikaisesti fairyvettä perään niin näkymä ikkunasta
> > > kaunistui hetkessä. Ympäristöhaitoista en tiedä, mutta ei se kasvi
> > > /kalaöljykään ympäristöhyötyä tee.
>
>
> Tuosta fairin käytöstä. Sehän on ymmärtääkseni jopa kieletty itä-meren alueella.
> (joku kansainvälisen tason sopimus). Esim. öljytorjuntaan ei saa käyttää mitään
> dispersioainetta, toisin kun esim. pohjanmerellä ja muiss syvemmissä merissä.
> Itä-Meri on vain yksinkertaisesti liian matala, jotta tuo menetelmä toimisi
> ekologisesti.
> On siis parempi kerätä talteen tai antaa haihtua.
>
> -- PP alias ei vihreä insinööri.
En ehkä sanoisi, että Fairy on kielletty, ja toiseksi dispersioaineita voi käyttää
joissain tilanteissa. Käyttöä on kuitenkin vältettävä.
Viite: HELCOM Recommendation 1/8.
Panu
arsk
esim. polttoaine lammikko häviää veden pinnalta kun siihen ruiskuttaa fairia....eli
luultavasti kysymykseni kuuluu mitä on dispersio tai miten se toimii?
-a-
...niin ja kirjoittakaa riittävän hitaasti, mää kun en osaa lukea kovin nopeesti.
Pasi Pouri wrote:
> Jep. Vanha sanonta "pois näkyvistä pois mielestä" toimii, mutta ei välttämättä
> ekologisesti.
>
Tapio Viljava
arsk wrote in message <39F6A84E...@kia.com>...
>Öööö selittäkääs taas niin että tyhmempikin tajuaa: Miten tuo fairi toimii?
Miksi
>esim. polttoaine lammikko häviää veden pinnalta kun siihen ruiskuttaa
fairia....eli
>luultavasti kysymykseni kuuluu mitä on dispersio tai miten se toimii?
Dispersio on kahden toisiinsa liukenemattoman aineen sekoitus (siis ei
liuos), jossa ainetta on hienoksi jakautuneena toisen aineen seassa. Esim.
nestettä kaasussa = sumu, kaasua nesteessä = vaahto. Nestettä nesteessä
kutsutaan emulsioksi. Tyypillisimpiä emulsioita on öljy vedessä, esim.
maito. Emulsio syntyy helposti ravistelemalla tai sekoittamalla, esim.
jäähdytysveden joutuessa voiteluöljyyn tai päinvastoin. Seistessään rauhassa
emulsio purkautuu helposti takaisin kahdeksi eri kerrokseksi kun
emulgoituneen komponentin osaset löytävät toisensa ja sulautuvat uudestaan
yhteen. Tämä voidaan estää emulgaattorilla, joka eristää dispergoituneet
pisarat toisistaan. Tällainen on esim. Fairy. Emulgaattorissa on
molekyylejä, jotka "tykkäävät" sekä öljystä että vedestä, tyypillisesti
molekyylin toinen pää on vesihakuinen ja toinen öljyhakuinen. Kun tiskaat
Fairyllä, valmistat emulsiota, jossa on ravintorasvoja tiskivedessä.
Ruoanvalmistuksessa kätevä emulgaattori on munankeltuainen.
Tapsa
arsk
Siis tuo fairi muuttaa veden pinnalla kelluvan rasvalautan pienen pieniksi
pisaroiksi joka, siis lautta, häviää näkyvistä, mutta ei olemasta. Muodostuuko
noista aineista lähes molekyylin kokoisia (?) palleroita, joissa on rasvaa
sisällä, fairia päällä ja vettä ulkopuolella. Ja mihinkäs nuo pikku kinderit
sitten menevät?
-a-
...oikeinko käsitin väärin, vai päinvastoin?
Pasi Pouri
arsk wrote:
> Öööö selittäkääs taas niin että tyhmempikin tajuaa: Miten tuo fairi toimii? Miksi
> esim. polttoaine lammikko häviää veden pinnalta kun siihen ruiskuttaa fairia...
Postaa veden pintajännityksen, jolloin vettä kevyempi öljy painuu
pohjaan / sekoittuu. Alla hiukan parempi ja pidempi selitys.
> .eli
> luultavasti kysymykseni kuuluu mitä on dispersio tai miten se toimii?
Se taas hajoittaa aineen niin, että se uppoaa. Toimii kemiallisesti. Dispersio-
aine on nestettä (kemikaalia)
-- PP
SELITYS FAIRIN TOIMINNASTA
(otettu sammutusvaahdon toimintaperiaatteesta)
-----------------------------------------------------------
Jos et jaksa lukea koko tekstiä, niin asia selvinnee kohdasta "Kalvon merkitys"
Paras sammute ominaisuuksiensa puolesta on vesi. Ainoa haitta palavien nesteiden
sammuttamiseen on se, että vesi on painavempaa kuin polttoaine ja siten vajoaa pohjalle
sammuttamatta palavaa nestettä. Yksi litra vettä painaa noin yhden kilogramman, kun
taas yksi litra bensiiniä painaa noin 0,71 kg. Jos kaadetaan litra vettä palavan (tai
palamattoman) bensiinilitran päälle, vesi painuu bensiinin läpi siten, ettei veden
sammuttava ominaisuus pääse vaikuttamaan. Bensiini kelluu veden päällä, jolloin siitä
kaasuuntuu edelleen palokelpoisia kaasuja jotka palavat edelleen liekillä
(nestepalossahan kaasuuntuva neste palaa nesteen pinnalla, itse neste ei pala!). Tästä
johtuen vesi yksin ei voi toimia sammutteena palavien nesteiden palossa (lisäksi on
höyryräjähdyksen vaara, kun lämpenevä vesi höyrystyy ja kuuma palava neste sinkoutuu
ympäristöön. 1 litra vettä kehittää 1700 litraa höyryä!).
Jotta vesi voisi toimia sammutteena palavien nesteiden paloissa, on
* joko vähennettävä veden painoa tilavuusyksikköä kohden niin, että siitä tulee
polttoainetta kevyempää ja kelluvaa (siis samankokoisissa astioissa on eripainoista
”nestettä” eli yleensä vesi-vaahtoneste-ilma seosta)
* taikka vähentää sammutusveden pintajännitystä niin, että se leviää ohuen kalvon
lailla polttoaineen pinnalle uppoamatta (mm. kalvovaahdoitteet toimivat näin).
Vaahdon merkitys
**************
Ensimmäinen vaihtoehto (veden painon pienentäminen) merkitsee sitä, että veteen on
sekoitettava jotain polttoainetta huomattavasti kevyempää. Petroolituotteet ovat
kevyimpiä tuntemiamme nesteitä, joten vaihtoehdoksi jää jonkin kaasun sekoittaminen.
Tällkäisenä yleensä käytetään ilmaa. Vaahto on siten yksi tapa saada pysyvä kaasun ja
nesteen seos, jonka ansiosta sammutteesta tulee polttoai-netta kevyempi.
Kalvon merkitys
*************
Toinen vaihtoehto (vähentää veden pintajännitystä) on lisätä pinta-jännitystä alentavaa
ainetta, jotta vesi voisi kellua kalvon tavoin polttoaineen pinnalla. Mm. useimmissa
pesuaineissa on pintajännitystä alentavia aineita. Tällainen ilmiö muistuttaa
tilannetta, jossa öljypisara pudotetaan veden pinnalle. Öljy leviää heti värikkäästi
kimaltelevaksi kalvoksi veden päälle.
Vesi on saatava käyttäytymään samoin polttoaineen pinnalla. Vesi-kalvon muodostaa
kalvovaahto, jota myös kutsutaan nimellä AFFF-vaahdote (=Aqueous Film Forming Foam)
joka vapaasti käännettynä tarkoittaa vesipitoista kalvoa muodostavaa vaahtoa.
Kalvon leviäminen liittyy pintajännitykseen, joka mahdollistaa sen, että raskaampi
neste (vesi) voi kellua kevyemmän nesteen (palavaneste) pinnalla.
> ...niin ja kirjoittakaa riittävän hitaasti, mää kun en osaa lukea kovin nopeesti.
Määrä korvasi nopeuden, koska leikkaa liimaa periaate toimi (tekstiä
tuli kauhealla nopeudella ;-)
Pasi Pouri
arsk wrote:
> Niin, unohdin mainita että korkeintaan kolmen sanan lauseita.
>
> Siis tuo fairi muuttaa veden pinnalla kelluvan rasvalautan pienen pieniksi
> pisaroiksi
Käsittääkseni ei. Tai joo, miten sen nyt ottaa. Molekyylit sekoittuu
keskenään, joten mikä on sitten pisaran koko (varmasti suurempi).
> joka, siis lautta, häviää näkyvistä, mutta ei olemasta.
Kyllä. Tästä olen varma.
> Muodostuuko
> noista aineista lähes molekyylin kokoisia (?) palleroita, joissa on rasvaa
> sisällä, fairia päällä ja vettä ulkopuolella. Ja mihinkäs nuo pikku kinderit
> sitten menevät?
Ensimmäiseen en todellakaan osaa vastata, mutta toiseen osaan. Ne
painuvat pohjaan, jossa sitten suituisissa olosuhteissa mikrobit voivat
hajoittaa niitä aikojen kuluessa. Koska Itämeri on niin matala, ei tätä
jälkimmäistä tapahdu ja siksi dispersioaineet ovat kieletty. Syytä, miksi
tuo syvyys on kriittinen, en osaa sanoa. Lisäksi hapen puute ja kylmyys
estävät tuon tapahtuman, joten ehkä siksi tuo vaajaavainen syvyys tulee
eteen. Lähinnä siksi, että on kait eri asia että myrkyt ovat 50m syvyydessä
taikka 2km syvyydessä.
-- PP
Pasi Pouri
Panu Hänninen wrote:
>
> En ehkä sanoisi, että Fairy on kielletty, ja toiseksi dispersioaineita voi käyttää
> joissain tilanteissa.
No, erään Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen öljyntorjunnasta vastaava sanoi, että
on kieletty. Siis Fairin käyttö satamassa (laivat) ja dirpersioaineiden käyttö
öljyntorjunnassa merellä. Voi olla, ettei tuo "kielto" sitten ole aivan niin jyrkkä.
> Käyttöä on kuitenkin vältettävä.
Jep.
> Viite: HELCOM Recommendation 1/8.
>
onko sinulla käsitystä, löytyykö näitä muuten netistä
ja tai paperiversiona muualta.
-- PP
Panu Hänninen
Pasi Pouri wrote:
> Panu Hänninen wrote:
>
> >
> > En ehkä sanoisi, että Fairy on kielletty, ja toiseksi dispersioaineita voi käyttää
> > joissain tilanteissa.
>
> No, erään Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen öljyntorjunnasta vastaava sanoi, että
> on kieletty. Siis Fairin käyttö satamassa (laivat) ja dirpersioaineiden käyttö
> öljyntorjunnassa merellä. Voi olla, ettei tuo "kielto" sitten ole aivan niin jyrkkä.
>
Kun on laiska ja siksi ei viitsi kirjoitella pitkiä tarinoita, niin saattaa asiat jäädä
epäselviksi. Mitä tarkoitin, niin haluaisin nähdä dokumentin siitä, että juuri Fairy on
kielletty vai koskeeko yleensä pesuaineita. Ajattelin vaan, että millä sitä astiat sitten
pestään satamassa. Pesuaineethan tunnetusti rehevöittävät vesistöjä.
>
> > Käyttöä on kuitenkin vältettävä.
>
> Jep.
>
> > Viite: HELCOM Recommendation 1/8.
> >
>
> onko sinulla käsitystä, löytyykö näitä muuten netistä
> ja tai paperiversiona muualta.
>
Helsinki komissio (Helsinki Commission), www.helcom.fi on perustettu suojelemaan Itämerta
ja siihen kuuluu rannikkovaltiot.
>
> -- PP
Panu
Panu Hänninen
Pasi Pouri wrote:
>
> Paras sammute ominaisuuksiensa puolesta on vesi. Ainoa haitta palavien nesteiden
> sammuttamiseen on se, että vesi on painavempaa kuin polttoaine ja siten vajoaa pohjalle
> sammuttamatta palavaa nestettä. Yksi litra vettä painaa noin yhden kilogramman, kun
> taas yksi litra bensiiniä painaa noin 0,71 kg. Jos kaadetaan litra vettä palavan (tai
> palamattoman) bensiinilitran päälle, vesi painuu bensiinin läpi siten, ettei veden
> sammuttava ominaisuus pääse vaikuttamaan. Bensiini kelluu veden päällä, jolloin siitä
> kaasuuntuu edelleen palokelpoisia kaasuja jotka palavat edelleen liekillä
> (nestepalossahan kaasuuntuva neste palaa nesteen pinnalla, itse neste ei pala!). Tästä
> johtuen vesi yksin ei voi toimia sammutteena palavien nesteiden palossa (lisäksi on
> höyryräjähdyksen vaara, kun lämpenevä vesi höyrystyy ja kuuma palava neste sinkoutuu
> ympäristöön. 1 litra vettä kehittää 1700 litraa höyryä!).
>
Jos ymmärsin oikein, niin tämä viimeinen kohta voi taphtua esim. kotona kun paistaa
upporasvassa/öljyssä ruokaa ja vahingossa sinne rasvan/öljyn sekaan on päässyt vettä. Ja
koska vesi on kattilan pohjalla raskaampana, niin kiehumispisteen saavutettua se höyrystyy
ja purkautuu kuuman rasva/öljyn läpi roiskahtaen. En suosittele kokeilemaan, sillä mm.
palovamman riski on olemassa. => Ei vettä rasvapalojen sammuttamiseen.
Panu
Tapio Viljava
arsk wrote in message <39F6D614...@kia.com>...
>Siis tuo fairi muuttaa veden pinnalla kelluvan rasvalautan pienen pieniksi
>pisaroiksi joka, siis lautta, häviää näkyvistä, mutta ei olemasta.
Muodostuuko
>noista aineista lähes molekyylin kokoisia (?) palleroita, joissa on rasvaa
>sisällä, fairia päällä ja vettä ulkopuolella. Ja mihinkäs nuo pikku
kinderit
>sitten menevät?
Oikein käsitit, paitsi että pallerot ovat useita kertaluokkia molekyyliä
suurempia. Sen huomaa siitä, että emulsio on läpinäkymätön. Periaatteessa
emulgointia eli pisaroiden pilkkomista voidaan jatkaa aina vain pitemmälle,
jolloin tietysti aletaan lähestyä molekyylitasoa. Tarvittava energia alkaa
kuitenkin kasvaa hurjasti jo paljon ennen tätä. Mitä pienempää halutaan,
sitä tehokkaampi vispilä tarvitaan.
Sitä, mitä mereen joutuneelle rasvaemulsiolle lopulta tapahtuu, en tiedä.
Luulisin, että bakteerit pitävät huolen hävittämisestä lopulta.
Tapsa
Pekka Huhta
>arsk wrote:
>> Niin, unohdin mainita että korkeintaan kolmen sanan lauseita.
>>
>> Siis tuo fairi muuttaa veden pinnalla kelluvan rasvalautan pienen pieniksi
>> pisaroiksi
>Käsittääkseni ei. Tai joo, miten sen nyt ottaa. Molekyylit sekoittuu
>keskenään, joten mikä on sitten pisaran koko (varmasti suurempi).
Nope. Kyllä se öljy on pisaroina, eikä molekyyleinä Ja vieläpä melko
suurina pisaroina, eikä minään mikroemulsiona. Mietihän itse: miten yhteen
molekyyliin saataisiin niitä saippuahituloita riittävästi ympärille että
se sekoittuisi veteen...
Hyvä verrokki tähän on metalliteollisuudessa käytettävät lastuamisnesteet,
jotka ovat (rajusti yleistäen) vettä, öljyä ja saippuaa. Erilaisilla
lisäaineilla saadaan emulsion pisarakokoa ja sitä mukaa liemen
fysikaalisia ominaisuuksia säädettyä.
Vielä tutumpi emulsio on tiskivesi, joka menee harmaaksi kun tiskaa
riittävän pitkään rasvaisia astioita.
>> Muodostuuko
>> noista aineista lähes molekyylin kokoisia (?) palleroita, joissa on rasvaa
>> sisällä, fairia päällä ja vettä ulkopuolella. Ja mihinkäs nuo pikku kinderit
>> sitten menevät?
Ei molekyylin kokoisia, emulsiossa pisarakoko on yleensä paljon isompi,
luokkaa sadasosamillejä tai alle. Fairin ruuttailussa syntyvä emulsio on
vain niin laihaa, etteivät yksittäiset palloset näy, niinkuin
likaantuneessa tiskivedessä.
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
Pasi Pouri
Panu Hänninen wrote:
> Kun on laiska ja siksi ei viitsi kirjoitella pitkiä tarinoita, niin saattaa asiat jäädä
> epäselviksi. Mitä tarkoitin, niin haluaisin nähdä dokumentin siitä, että juuri Fairy on
> kielletty vai koskeeko yleensä pesuaineita. Ajattelin vaan, että millä sitä astiat sitten
> pestään satamassa. Pesuaineethan tunnetusti rehevöittävät vesistöjä.
En usko, että Fairy olisi kieletty. Eihän se hyvää tee, mutta eivät ne
likaiset lautasetkaan. Lähinnä tuo tarkoitti, että Öljyn upottaminen
pohjaan on kieletty (tai siis suositus?).
-- PP
Pasi Pouri
Panu Hänninen wrote:
Näinhän siinä (periaatteessa) käy. Ei yksi tippa vielä (joka sekin kyllä roiskasee
jo jotain ympäristöön), mutta useampi jo. Lähinnä, jos valmiiksi kuumaan
rasvaan tippuu useita tippoja vettä.
> En suosittele kokeilemaan, sillä mm.
> palovamman riski on olemassa. => Ei vettä rasvapalojen sammuttamiseen.
Jep, ei niin. Tuo osuus oli lainaus Pelastusopiston oppikirjasta nimeltä "Vaahtokirja",
ja tuon kohdan tarkoituksena oli selostaa, miten veden saa sammuttamaan
nestepalot. Tai mitä ongelmia siinä on, ja sitten kerrotaan ratkaisu. Eli miksi
sammutusvaahto toimii. Sitä ei pidä ottaa ohjeena, että toimi näin.
Koska sammutusvaahto on veden, vaahtonesteen ja ilman seos, jossa
eniten on ilmaa (esim. 99%), sitten vettä (0,95%) ja vaahtonestettä (0,05%), niin
tekstissä oli kuvattu ongelma ja ratkaisu, siis ilmaa lisää, jolloin vedestä tulee
niin kevyt ettei se painu nesteeseen vaan kelluu sen päällä.
Vesi tuossa aineessa toimii aluksi jäähdyttävänä sammutteena, kun varsinkin
alkoholipalojen palolämpötila on niin suuri, että se hajoittaa sammutusvaahtoa
(ilma häviää, jää vesi (94%) ja vaahtonestettä (6%). Kun seos jäähtyy tämän
vaikutuksesta, sammutusvaikutus muuttuu "tukahduttavaksi" (eristävä).
-- PP