Vanhaan Maxi 95:een taittolapapotkuri? Oisko 16"x14" kellään vanhaa? MikkoM?
Danu
purjehdin ruotsalaisten hylkäämällä 30 vuotta vanhalla Maxi 95
purkkarilla, jossa tikittää edelleen alkuperäinen 30 vuotta vanha
merivesijäähdytetty VP MD11C suoralla akselivedolla (LWL 7,80m/
5000kg/ 23hp/ 6,5kn@2300RPM /1,91:1 alennusvaihde). Vene on kuin Targa
96 mutta ehkä hitaampi, lyhyenlännän mastonsa ja 70-lukulaisten purje-
asetelmansa ansiosta.
Paatti on kevyillä tuulilla toivoton, pakko ajaa koneella. Kone
kuitenkin savuttaa sen verran, ettei sillä kehtaa ajaa ihmisten
ilmoilla (paitsi veneen kotimaassa). Kasvihuoneilmiön hidastamiseksi
ajattelin vähentää paatin kitkaa vaihtamalla alkuperäisen
kaksilapaisen kiinteän 16"x14" potkurin taittolapaiseen. Palstan
mukaan vauhti lisääntyisi ilmiömäisesti 0,5 kn.
Jos jollain on kokemusta raskaista alirikatuista purkkareista,
mielellään saa kommentoida taittorusetin asentamisen järkevyyttä, ja
kertoa vinkkiä mistä tuollaisen 16x14 taittorusetin saisi edullisesti,
ehkä käytettynä?
Joku MikkosMakkonen tai MikkoM taisi painiskella ihan saman probleeman
kanssa, mutta toisinpäin, eli hän halusi vaihtaa taittolavan
kiinteälapaiseen surkean peruutusvoiman takia. Mikkokin taisi
kuvauksesta päätellen ajaa Maxi 95:llä (http://www.sailguide.com/
maxi_95.htm). Tiedoksi Mikolle, Maxi 95:llä peruuttaminen on aina
lottoamista, myös kiinteällä potkurilla. Se johtuu juuri potkurin
sijainnista kölin katveessa, kaukana peräsimestä. Onnea vaan!
Vinkeistä kiittäen,
Danu
Lauri Tarkkonen
>Terve,
>purjehdin ruotsalaisten hylk=E4=E4m=E4ll=E4 30 vuotta vanhalla Maxi 95
>purkkarilla, jossa tikitt=E4=E4 edelleen alkuper=E4inen 30 vuotta vanha
>merivesij=E4=E4hdytetty VP MD11C suoralla akselivedolla (LWL 7,80m/
>5000kg/ 23hp/ 6,5kn@2300RPM /1,91:1 alennusvaihde). Vene on kuin Targa
>96 mutta ehk=E4 hitaampi, lyhyenl=E4nn=E4n mastonsa ja 70-lukulaisten purje-
>asetelmansa ansiosta.
>Paatti on kevyill=E4 tuulilla toivoton, pakko ajaa koneella. Kone
>kuitenkin savuttaa sen verran, ettei sill=E4 kehtaa ajaa ihmisten
>ilmoilla (paitsi veneen kotimaassa). Kasvihuoneilmi=F6n hidastamiseksi
>ajattelin v=E4hent=E4=E4 paatin kitkaa vaihtamalla alkuper=E4isen
>kaksilapaisen kiinte=E4n 16"x14" potkurin taittolapaiseen. Palstan
>mukaan vauhti lis=E4=E4ntyisi ilmi=F6m=E4isesti 0,5 kn.
Missä vaiheessa tuo 0.5 solmua tulee lisää? Koneella vai purjeella?
JOs varovaisesti arvioidaan veneen nopeudeksi 5 solmua, niin 0.5 solmua
on noin 10% ylös tai alaspäin. Se on aika paljon. Kiinteän potkurin
hyvitys esimerkiksi Scandicapin mittasäännöissä on prosentin luokkaa.
Arvaisin tuon hyvityksen olevan suuripiirtein oikeassa, vaikka tiedän,
että on purjehtijoita, jotka vaihtoivat kilpailuihin kiinteän potkurin,
koska arvelivat sen jarruttavan purjehtiessa vähemmän kuin tuo
prosentti. Niin, että et ainakaan purjeella saa tuota 0.5 solmua kuin
unissasi.
Jos potkurisi on huono ja sopimaton, niin moottorilla voi saada
parannusta vauhtiin hankkimalla oikea potkuri. Kiinteä on huomattavasti
halvempi kuin taittolapa.
>Jos jollain on kokemusta raskaista alirikatuista purkkareista,
>mielell=E4=E4n saa kommentoida taittorusetin asentamisen j=E4rkevyytt=E4, ja
>kertoa vinkki=E4 mist=E4 tuollaisen 16x14 taittorusetin saisi edullisesti,
>ehk=E4 k=E4ytettyn=E4?
Vaikka ei ole ensi käden kokemusta, niin jos menet katselemaan
eurooppalaisia telakoita (Saksa, Ranska, Espanja Italia, niin missään
ei ole niin paljon taittolapoja kuin Suomessa. Missään ei uskota
taittolapaan niin kuin meillä. Olisikohan niin, että meitä on huijattu.
>Joku MikkosMakkonen tai MikkoM taisi painiskella ihan saman probleeman
>kanssa, mutta toisinp=E4in, eli h=E4n halusi vaihtaa taittolavan
>kiinte=E4lapaiseen surkean peruutusvoiman takia. Mikkokin taisi
>kuvauksesta p=E4=E4tellen ajaa Maxi 95:ll=E4 (http://www.sailguide.com/
>maxi_95.htm). Tiedoksi Mikolle, Maxi 95:ll=E4 peruuttaminen on aina
>lottoamista, my=F6s kiinte=E4ll=E4 potkurilla. Se johtuu juuri potkurin
>sijainnista k=F6lin katveessa, kaukana per=E4simest=E4. Onnea vaan!
Taittolapoja on huonoja ja hyviä. Huonot eivät peruuta, joten sellaisia
ei kannata ostaa. Gori ja Flexprop ovat hyviä, on muitakin, mutta on
myös todettava, että kiinteissäkin on hyviä ja huonoja. Huono ei
peruuta. Jos haluat tehokkaan potkurin, niin hanki kolmilapainen.
Kuitenkin oikea halkaisija ja oikea nousu ovat tässäkin tärkeitä.
>Vinkeist=E4 kiitt=E4en,
Jos Sinulla on liikaa rahaa, niin osta kääntyväsiipinen kolmilapainen.
Jos vaiheistosi on sellainen, että peruutus ja eteenpäiajossa
alennusvaihde on erilainen, niin silloin on valitava sellainen
kääntyväsiipinen, jossa kulmat voi valita erilaisiksi eri suuntiin.
- Lauri Tarkkonen
alaite
asuttavampaa kohtuuhintaista (noin 40 000e)
käytettyä venettä matkaveneilyyn.
Kiinnostusta ovat herättäneet lähinnä Targa 96
sekä Maxi 95. Tuo erillinen takahytti olisi
mukava kun on vieraita kyydissä.
Millaisia eroja noiden välillä mahtaa olla?
Maxien tarjonta Ruotsissa on aika suurta ja
yleisesti ottaen näyttävät olevan hyvin
varusteltuja. Targoja liikku aika harvoin ja usein
näyttävät menneen myyntiin aika nopeasti.
Nimim. Kysyvä ei väylältä eksy ...
Dag Stenberg
> Taittolapoja on huonoja ja hyviä. Huonot eivät peruuta, joten sellaisia
Kuten Flex-o-Fold.
DS
Joakim Majander
> JOs varovaisesti arvioidaan veneen nopeudeksi 5 solmua, niin 0.5 solmua
> on noin 10% ylös tai alaspäin. Se on aika paljon. Kiinteän potkurin
> hyvitys esimerkiksi Scandicapin mittasäännöissä on prosentin luokkaa.
> Arvaisin tuon hyvityksen olevan suuripiirtein oikeassa, vaikka tiedän,
> että on purjehtijoita, jotka vaihtoivat kilpailuihin kiinteän potkurin,
> koska arvelivat sen jarruttavan purjehtiessa vähemmän kuin tuo
> prosentti. Niin, että et ainakaan purjeella saa tuota 0.5 solmua kuin
> unissasi.
Riippuu täysin siitä millaisesta potkurista puhutaan ja missä
olosuhteissa. Jos puhutaan tavallisesta 3-lapaisesta potkurista, jossa
on melko suuret lavat, pienehkö nousu ja suuri halkaisija, on sen
aiheuttama vastus melkoinen. Vastus on verrainnoillinen lapojen pinta-
alaan eli halkaisijan toiseen potenssiin ja suoraan verrannollinen
lapojen lukumäärään ja suhteelliseen leveyteen.
Kokeilin laskea VPP-ohjelmalla X332:n suorituskyvyn
taittolapapotkurilla ja 16" kolmilapaisella kiinteällä. Tässä
tuloksia:
Luovilla VMG-nopeus oli 7-16 % hitaampi 6-20 kn tuulissa. Lenssillä
VMG-nopeus oli 2,5-12% hitaampi (6-20 kn) tuulissa. 6 kn tuulessa
nopeusero oli yli 10% kaikilla tuulensuunnilla. Yli 14 kn tuulissa
taas nopeusero oli alle 5 % VMG-luovia lukuunottamatta.
Helposti tuosta tulee siis 0,5 kn kevyemmillä tuulilla ja aina
luovilla.
Tasoitusjärjestelmät (IMS ja LYS) eivät anna näin suurta tasoitusta,
koska niissä ei määritetä potkuria riittävän tarkasti eikä haluta,
että potkureita laitettaisiin pelkästää tasoitusedun takia. LYSissä
ero on aina 1% ja IMSissä se riippuu tuulesta, potkurin halkaisijasta
ja lapojen lukumäärästä. Ko. tapauksessa IMS GPH muuttuisi 3%. Kuten
Lauri tietää olisi kaikissa IMS-veneissä kiinteälapaiset potkurit, jos
tasoitushyöty olisi suurempi kuin ero merellä, joten ero on suurempi
kuin 3% GPH:ssa. Tämän estääkseen IMS-olettaa kiinteälapaisen hyvin
kapealapaiseksi ja virtaviivaiseksi ja lisäksi on määrätty
miniminopeus, joka koneella tulee saavuttaa.
Scandicapissa ollut kiinteälapainen lienee 2-lapainen ja
halkaisijaltaan pieni, jolloin vastus ja nopeusero voi olla vain murto-
osa laskemistani ja 1% taso ehkä saavutettiin keskimäärin. En
kilpaillut Scandicap-aikaan köliveneillä, mutta LYSissä kukaan ei
kyllä yritä moista.
> Vaikka ei ole ensi käden kokemusta, niin jos menet katselemaan
> eurooppalaisia telakoita (Saksa, Ranska, Espanja Italia, niin missään
> ei ole niin paljon taittolapoja kuin Suomessa. Missään ei uskota
> taittolapaan niin kuin meillä. Olisikohan niin, että meitä on huijattu.
Itämerellä tulee hiljaa ja luovitaan enemmän, joten ero on keskimäärin
suurempi. Ehkä Suomalaiset ovat myös kilpailuhenkisempiä? Itse en
hyväksyisi kiinteälapaista veneeseeni.
Joakim
Danu
kevyillä tuulilla muutama solmunkymmenys olisi purjein saavutettavissa
jos lavat taittuisivat sisään. Ongelmahan Maxi 95:ssä on nimenomaan
kevyillä tuulilla, jolloin pienestäkin lisäkitkasta on paljon haittaa.
Myrskytuulissa vene on omiaan, lujaa menee eikä reivata tarvitse
käytännössä koskaan.
Tietty, jos taittolavan vaikutus on käytännössä <0.2kn, ei siihen
euroja kannata satsata.
Askolle, Maxi 95 ja Targa 96 ovat mainioita kovan kelin yliturvallisia
perhepaatteja. Tilaa on "sikana" muihin 32-jalkaisiin ja tietenkin
hulppeasti FE741:een verrattuna. Maxi 95 on vähän Targaa tilavampi
erikoisen 3,16m leveän yläkansirakenteen ja moottoriratkaisunsa takia,
eli kone on salongin pöydän alla eikä sitloodan alla portaiden takana
kuten yleensä. Targan takakajuutta taitaa olla ruåtsalaisserkkuaan
tilavampi, mutta kyllä Maxinkin takakajuuttaan mahtuu kaksi aikuista
ihan hyvin. Erillinen takakajuutta on vieraiden suosiossa. Ulkonäöstä
ei sitten mene sanomaan mitään kummastakaan veneestä... Katso
sailguidesta speksit, ne puhuvat puolestaan.
Paatti on tehty paksusta materiaalista ja siksi äärimmäisen kestävä,
mutta sen hintana on kova paino ja sen myötä hitaus. Venettä tehtiin
Ruotsissa 1600 kpl ja lopussa myös moottoripurjehtijana (Maxi 100PS).
Ruotsista saa hyviä yksilöitä edullisesti, tarjontaa on paljon.
Hinta/laatu-suhteeltaan hyvä valinta, jos ei ole kiire minnekään. Jos
saan sen edullisen taittolavan jostain, niin kerron oliko sillä mitään
vaikutusta nopeuteen purjeilla.
/D
MikkoM
Aikoinaan päädyin nimenomaan Maxi 95:een enkä Targaan nimenomaan
asumismukavuuden vuoksi. Pettersson on onnistunut suunnittelemaan
paattiin asuntovaunun tilat (jos kyllä ulkonäönkin). Nimenomaan koneen
sijainti: -huollon helppous, koko sitlooran alunen jää säilytystilaksi
(purjeille, kumpparille, neljälle kaljakorille, perätuupparille yms
pikkuroinalle)
Sitlooran funktionaalisuus: "Valtava" tila (Valtamerille arveluttavan
iso?), jonka kiinteä pöytä jakaa ovelasti kahtia. Pöytään saa
kryssillä tuettua jalat. Kelpo kesämökki siis.
Purjehdusominaisuudet olivat toinen syy valintaan: Eiköhän Targa jäisi
kauas vanaveteen? Ei kai näistä kumpikaan mikään kevyen tuulen ohjus
ole, mutta Maxilla on voitettu luokka Gotland Runtissa muutama vuosi
sitten (keliä oli,...).
Potkurista: Viime kesän seilasin taittolapa lukittuna auki-asentoon.
Pakki löytyi! Enkä myöhästynyt loman jälkeen töistä. Jos se puolen
solmun ero oli niin en pannut merkille.
Voi olla että rusetti vaihtuu kiinteään.
Lauri Tarkkonen
>Terve Danu ja muut.
>Aikoinaan p=E4=E4dyin nimenomaan Maxi 95:een enk=E4 Targaan nimenomaan
>asumismukavuuden vuoksi. Pettersson on onnistunut suunnittelemaan
>paattiin asuntovaunun tilat (jos kyll=E4 ulkon=E4=F6nkin). Nimenomaan koneen
>sijainti: -huollon helppous, koko sitlooran alunen j=E4=E4 s=E4ilytystilaksi
>(purjeille, kumpparille, nelj=E4lle kaljakorille, per=E4tuupparille yms
>pikkuroinalle)
>Sitlooran funktionaalisuus: "Valtava" tila (Valtamerille arveluttavan
>iso?), jonka kiinte=E4 p=F6yt=E4 jakaa ovelasti kahtia. P=F6yt=E4=E4n saa
>kryssill=E4 tuettua jalat. Kelpo kes=E4m=F6kki siis.
>Purjehdusominaisuudet olivat toinen syy valintaan: Eik=F6h=E4n Targa j=E4isi
>kauas vanaveteen?
En usko kovin kauaksi jäävän: LYS tasoitus: Targa 96 1.08 Maxi 95 1.07.
Tuolla perusteella Targan pitäisi voittaa noin prosentin marginaalilla.
>Ei kai n=E4ist=E4 kumpikaan mik=E4=E4n kevyen tuulen ohjus
>ole, mutta Maxilla on voitettu luokka Gotland Runtissa muutama vuosi
>sitten (keli=E4 oli,...).
Tasoitussäännöillä kilpailtaessa voittaja on se miehistö, joka purjehtii
parhaiten verrattuna veneensä tasoitussäännössä arvioituun
suorituskykyyn. Kuten purjemaakari Charles Ulmer sanoi: Jos
tasoitusääntö hyvittäisi ämpärin hinaamisesta, niin olisi purjehtijoita,
josta hinaisivat ämpäreitä perässään ja suunnittelijoita, jotka
suunnittelisivat nopeita ämpäreitä.
>Potkurista: Viime kes=E4n seilasin taittolapa lukittuna auki-asentoon.
>Pakki l=F6ytyi! Enk=E4 my=F6h=E4stynyt loman j=E4lkeen t=F6ist=E4.
>Jos se p uolen solmun ero oli niin en pannut merkille.
>Voi olla ett=E4 rusetti vaihtuu kiinte=E4=E4n.
Potkurin pyörittämistä vapaasti kannattaa yleensä välttää, se kuluttaa
turhaan laakereita ja tiivisteitä ja joissakin moottoreissa
vaihdelaatikon voitelu vaatii koneen käynnin.
- Lauri Tarkkonen
Dag Stenberg
> Purjehdusominaisuudet olivat toinen syy valintaan: Eiköhän Targa jäisi
> kauas vanaveteen? Ei kai näistä kumpikaan mikään kevyen tuulen ohjus
> ole, mutta Maxilla on voitettu luokka Gotland Runtissa muutama vuosi
> sitten (keliä oli,...).
Maxin LYS-luku on 1,07 ja Targan 1,08, eli ei kai niitten välillä niin
suurta nopeuseroa voi olla eikä ainakaan noin päin. Ruotsalainen Gelin
kertoo testikirjassaan että Maxi liikkuu rauhallisesti ja toimii
parhaiten hyvällä tuulella kryssillä. Toisaalta se tömpsähtää aallokkoon
eikä näinollen ole kovin tehokas kovalla kelillä. Targasta Gelin sanoo
vain että se purjehtii hyvin ollakseen moottoripurjehtija (liikkuu ja
kryssii hyvin).
> Potkurista: Viime kesän seilasin taittolapa lukittuna auki-asentoon.
> Pakki löytyi!
Minulla oli aiemmin sellainen potkuri, jossa lavat aukesivat riippumatta
toisistaan. Jos toinen jäi kiinni, ravisti kovasti eikä voinut antaa kierroksia.
(Jouduin korjauttamaan veneen akselituenkin...). Vaihdoin hammastettuun
2-lapaiseen Flex-o-Foldiin ja ongelma katosi. Lisäksi peruutuskin tuli
tehokkaammaksi koska lapapinta-ala kasvoi. (Kyseessä ei ollut Maxi eikä Targa).
DS
Danu
voi olla vaikea verrata veneen purjehdusominaisuuksia taittolapa/
kiinteälapaisena, kun niitä ei voi lennossa vaihtaaa, mutta kertooko
akselin pyörimisnopeus jotain? Kun vene purjehtii "normaalia" kevyen
tuulen vauhtia, mikä on 2-4 kn, voi pilssiluukut avaamalla katsoa
miten akseli pyörii iloisesti (vaihde tietty vapaalla). Joku
ruotsalainen väitti, että potkuri kannattaisi lukita vertikaaliseen
pystyasentoon eli niin, että lavat aiheuttavat mahdollisimman vähän
kitkaa. Lieneekö tässä perää? Lapa pystyyn ja vaihde päälle?
Maxi 95:iä on Suomessa varmaan alle kymmenen, pääkaupunkiseudulla
tuskin kahtakaan (?), joten kokemuksia on vaikea vaihtaa, mutta
voisiko kolleega MikkoM vielä täsmentää miten hänen yksilönsä kulkee
kevyellä eli <7 m/s tuulilla? Minkälaisilla lakanoilla? Minulla lähes
30-vuotias retro-isopurje on 19 m^2 Maxi-merkkeineen ja
runkonumeroineen, jälkeenpäin läpilatoitettu, mikä ei varmasti vauhtia
kasvata, mutta kyllä sen vielä jonkinlaiseen muotoon saa. Genoa on
uudempi 29 m^2. Purjeiden suhde on tasan väärinpäin "nykyaikaisiin"
purjeveneisiin verrattuna - epäsuhdan vuoksi spiirapuomista on ollut
myötäsellä apua.
Päivän päätteeksi pitää kuitenkin todeta, että vinkit Maxi 95:n kevyen
tuulen vauhdin kasvattamiseksi olisivat tervetulleita - siksi innostus
taittolapaista potkuria kohtaan. Kovalla tuulella M95 varmasti pärjää,
koska lyhyt masto ja raskas runko toimii hyvin tiukassa luovissa.
Kyseisessä Gotland Rundissa taisi olla juuri niin, että keli oli
vanhukselle otollinen: kun muut joutuivat reivaamaan tuulen vuoksi,
Maxi piti täydet purjeet ja lyhyen mastonsa vuoksi pysyi siitä
huolimatta kohtuullisen suorassa. Näissä olosuhteissa minunkin
yksilöni on laukannut yli runkonopeutensa.
Aalloissa hakkaavuus pitää paikkansa, vinon keulan vuoksi kohtisuoraan
ajo päin terävää avomeriaallokkoa ei ole kivaa. Isot allot pitää ottaa
kulmassa. Peräaallokossa puolestaan veneen keski-cockpit toimii
hienosti, vene eikä miehistö ei keinu siinä kohtaa niin paljoa kuin
jos ruori olisi lähellä perää niinkuin yleensä.
Meidän satamassa on kaksikin Targa 96:sta, jotka jostain syystä ajavat
lähes aina koneella - en ole siis päässyt testaamaan miten Maxi 95
pärjää kotimaiselle sukulaiselleen.
/D
Lauri Tarkkonen
>Morjens,
>voi olla vaikea verrata veneen purjehdusominaisuuksia taittolapa/
>kiinte=E4lapaisena, kun niit=E4 ei voi lennossa vaihtaaa, mutta kertooko
>akselin py=F6rimisnopeus jotain? Kun vene purjehtii "normaalia" kevyen
>tuulen vauhtia, mik=E4 on 2-4 kn, voi pilssiluukut avaamalla katsoa
>miten akseli py=F6rii iloisesti (vaihde tietty vapaalla). Joku
>ruotsalainen v=E4itti, ett=E4 potkuri kannattaisi lukita vertikaaliseen
>pystyasentoon eli niin, ett=E4 lavat aiheuttavat mahdollisimman v=E4h=E4n
>kitkaa. Lieneek=F6 t=E4ss=E4 per=E4=E4? Lapa pystyyn ja vaihde p=E4=E4lle?
Jos potkuri on suhteellisen lähellä köliä, niin sen (kaksilapaisen)
asento vaikuttaa merkittävästi. Pystyssä kölin takana sen vaikutus on
minimaalinen verrattuna muihin asentoihin. Pitkäkölisissä,
suippoperäisissä veneissä, jossa potkuri on peräsimene ja perän
välisessä "reiässä" tämä vaikutus on varmaankin kaikkein selkein.
Tämän asian merkityksen tunsivat myös veneensuunnitelijat, jotka
70-luvulla suunnittelivat tietyyjen "raasereiden" pohjaan
tirkistysluukun, josta potkurin asennon saattoi tarkistaa ennen
kilpailujen lähtöä. Sen jälkeen joku huomasi merkata potkuriakselin (tai
akkselin laipan), josta saattoi tarkistaa potkurin asennon. Tämä tehtiin
jopa MaxProp kääntyvälapaisen potkurin saamiseksi oikeaan asentoon.
>Maxi 95:i=E4 on Suomessa varmaan alle kymmenen, p=E4=E4kaupunkiseudulla
>tuskin kahtakaan (?), joten kokemuksia on vaikea vaihtaa, mutta
>voisiko kolleega MikkoM viel=E4 t=E4sment=E4=E4 miten h=E4nen yksil=F6ns=E4=
> kulkee
>kevyell=E4 eli <7 m/s tuulilla? Mink=E4laisilla lakanoilla? Minulla l=E4hes
>30-vuotias retro-isopurje on 19 m^2 Maxi-merkkeineen ja
>runkonumeroineen, j=E4lkeenp=E4in l=E4pilatoitettu, mik=E4 ei varmasti vauh=
>tia
>kasvata, mutta kyll=E4 sen viel=E4 jonkinlaiseen muotoon saa. Genoa on
>uudempi 29 m^2. Purjeiden suhde on tasan v=E4=E4rinp=E4in "nykyaikaisiin"
>purjeveneisiin verrattuna - ep=E4suhdan vuoksi spiirapuomista on ollut
>my=F6t=E4sell=E4 apua.
Veneen kulkuun vaikuttavat muutkin tekijät kuin tuuli, joten kirjeitse
ei kovin luotettavaa vertailua saa aikaseksi.
>P=E4iv=E4n p=E4=E4tteeksi pit=E4=E4 kuitenkin todeta, ett=E4 vinkit Maxi 95=
>:n kevyen
>tuulen vauhdin kasvattamiseksi olisivat tervetulleita - siksi innostus
>taittolapaista potkuria kohtaan. Kovalla tuulella M95 varmasti p=E4rj=E4=E4,
>koska lyhyt masto ja raskas runko toimii hyvin tiukassa luovissa.
>Kyseisess=E4 Gotland Rundissa taisi olla juuri niin, ett=E4 keli oli
>vanhukselle otollinen: kun muut joutuivat reivaamaan tuulen vuoksi,
>Maxi piti t=E4ydet purjeet ja lyhyen mastonsa vuoksi pysyi siit=E4
>huolimatta kohtuullisen suorassa. N=E4iss=E4 olosuhteissa minunkin
>yksil=F6ni on laukannut yli runkonopeutensa.
Tekisi mieli väittää, että taittolapa on aika kallis hinta lisäsolmuista
hyvin kevyillä keleillä, joissa sitten kuitenkin saattaa tulla tarve
ajaa koneella.
>Aalloissa hakkaavuus pit=E4=E4 paikkansa, vinon keulan vuoksi kohtisuoraan
>ajo p=E4in ter=E4v=E4=E4 avomeriaallokkoa ei ole kivaa. Isot allot pit=E4=
>=E4 ottaa
>kulmassa. Per=E4aallokossa puolestaan veneen keski-cockpit toimii
>hienosti, vene eik=E4 miehist=F6 ei keinu siin=E4 kohtaa niin paljoa kuin
>jos ruori olisi l=E4hell=E4 per=E4=E4 niinkuin yleens=E4.
Keskiohjaamossa on puolensa. Sen suosiota haittaa ihmisten käsitys, että
siitä on hankalampi tehdä satamaoperaatioita, kuten ankkurin laskua ja
nostoa kuin perässä olevasta istuinlaatikosta.
>Meid=E4n satamassa on kaksikin Targa 96:sta, jotka jostain syyst=E4 ajavat
>l=E4hes aina koneella - en ole siis p=E4=E4ssyt testaamaan miten Maxi 95
>p=E4rj=E4=E4 kotimaiselle sukulaiselleen.
Targa 96 on Hasse Groopin parhaita veneitä, sen LYS luku on 1.08, mikä
on pykälää parempi kuin Maxi 95:n ja H-veneen 1.07. Joten kummallakin
pitäisi voida purjehtia, H-venettä pidetään sentään ihan hyvänä
purjehtijana. :-).
Vaikuttaa siltä, että ne ovat joutuneet erilaisten ihmisten käsiin.
- Lauri Tarkkonen
>/D
>On 6 helmi, 19:38, "MikkoM" <mikkos.makko...@luukku.com> wrote:
>> Terve Danu ja muut.
>>
>> Aikoinaan p=E4=E4dyin nimenomaan Maxi 95:een enk=E4 Targaan nimenomaan
>> asumismukavuuden vuoksi. Pettersson on onnistunut suunnittelemaan
>> paattiin asuntovaunun tilat (jos kyll=E4 ulkon=E4=F6nkin). Nimenomaan kon=
>een
>> sijainti: -huollon helppous, koko sitlooran alunen j=E4=E4 s=E4ilytystila=
>ksi
>> (purjeille, kumpparille, nelj=E4lle kaljakorille, per=E4tuupparille yms
>> pikkuroinalle)
>> Sitlooran funktionaalisuus: "Valtava" tila (Valtamerille arveluttavan
>> iso?), jonka kiinte=E4 p=F6yt=E4 jakaa ovelasti kahtia. P=F6yt=E4=E4n saa
>> kryssill=E4 tuettua jalat. Kelpo kes=E4m=F6kki siis.
>>
>> Purjehdusominaisuudet olivat toinen syy valintaan: Eik=F6h=E4n Targa j=E4=
>isi
>> kauas vanaveteen? Ei kai n=E4ist=E4 kumpikaan mik=E4=E4n kevyen tuulen oh=
>jus
>> ole, mutta Maxilla on voitettu luokka Gotland Runtissa muutama vuosi
>> sitten (keli=E4 oli,...).
>>
>> Potkurista: Viime kes=E4n seilasin taittolapa lukittuna auki-asentoon.
>> Pakki l=F6ytyi! Enk=E4 my=F6h=E4stynyt loman j=E4lkeen t=F6ist=E4. Jos se=
> puolen
>> solmun ero oli niin en pannut merkille.
>> Voi olla ett=E4 rusetti vaihtuu kiinte=E4=E4n.
MikkoM
aukea kunnolla nimenomaan sijaintinsa takia: Se joutuu toimimaan kölin
ja rungon kainalossa ja hyvin lähellä runkoa. Ostin jo kaksilapaisen
samankokoisen kiinteän, mutta se pahus ei mahtunut pyörimään, kun se
ilman taittolapapotkurin runko-osaa joutuu 15 cm lähemmäksi runkoa..
(alas! niinkuin Barton sanoisi) Olisikos kellään metristä
akselinpätkää vanhan tilalle ;-))) .
Tietäjät: kuinka pitkän tukemattoman akselin tämmöinen potkuriasennus
sietää? (siis rungosta rusettiin)
Oho, mielikuvani Targan nopeudesta taisi olla pessimistinen... tai
sitten olen ollut aika tyytyväinen veneeni matkavauhtiin: Visby-
Porkkala -väli (n.260M) taittui näköjään 47 tunnissa (pääosin
autopilotilla, ihmeemmin stressaamatta, ilman spinnua)
Hannu Turtia
> Targa 96 on Hasse Groopin parhaita veneitä, sen LYS luku on 1.08, mikä
> on pykälää parempi kuin Maxi 95:n ja H-veneen 1.07. Joten kummallakin
> pitäisi voida purjehtia, H-venettä pidetään sentään ihan hyvänä
> purjehtijana. :-).
Jos nämä ovat kelpo purjehtijoita, niin miksi sitten Kings Cruiser 33,
lys 1.09 on "Airiston seisoja"?
Tarkkonen 4.2.07:
"Aika oli kuitenkin jo ajanut tämän konseptin ohi, olisi tarvittu
lisää suorituskykyä, erityisesti kevyessä kelissä. Kings Cruiser 33
tunnetaan Turun seudulla nimellä: Airiston seisoja"
Pidempään runkoonkaan vetoaminen ei oikein toimi,
Kings Cruiser 33 LOA 10.24 lys 1.09
Targa 101 LOA 10.10 lys 1.09
Millä perusteella Targa 96 on Groopin parhaita suunnitelmia? (en väitä
vastaan, kaipaan vain perusteita lisätäkseni tietämystäni)
-h
Lauri Tarkkonen
>Hammastettu l=E4psytin t=E4m=E4 kyll=E4 on, mutta luulen ettei se pakilla
>aukea kunnolla nimenomaan sijaintinsa takia: Se joutuu toimimaan k=F6lin
>ja rungon kainalossa ja hyvin l=E4hell=E4 runkoa. Ostin jo kaksilapaisen
>samankokoisen kiinte=E4n, mutta se pahus ei mahtunut py=F6rim=E4=E4n, kun se
>ilman taittolapapotkurin runko-osaa joutuu 15 cm l=E4hemm=E4ksi runkoa..
>(alas! niinkuin Barton sanoisi) Olisikos kell=E4=E4n metrist=E4
>akselinp=E4tk=E4=E4 vanhan tilalle ;-))) .
En oikein usko tuon tilan olevan ratkaiseva potkurin aukeamiselle.
Hammastus ei takaa, että se aukeaa, valitettavasti on laillista käyttää
ihmisten tietämättömyyttä hyväksi ja myydä heille roskaa.
>Tiet=E4j=E4t: kuinka pitk=E4n tukemattoman akselin t=E4mm=F6inen potkuriase=
>nnus siet=E4=E4? (siis rungosta rusettiin)
Siinä on ilmeisesti 25 mm akseli. Jos kaksilapainen potkuri on kovin
lähellä runkoa aiheuttaa se melkoisesti runkoääntä, kolmilapainen
saattaisi olla huomattavasti hiljaisempi ja tehokkaampi. Kevyellä
tuulella se vaikuttaa nopeuteen, kovalla ei.
>Oho, mielikuvani Targan nopeudesta taisi olla pessimistinen... tai
>sitten olen ollut aika tyytyv=E4inen veneeni matkavauhtiin: Visby-
>Porkkala -v=E4li (n.260M) taittui n=E4k=F6j=E4=E4n 47 tunnissa (p=E4=E4osin
>autopilotilla, ihmeemmin stressaamatta, ilman spinnua)
Noin pitkällä matkalla n. 5.5 solmun keskinopeus on ihan kunnioitettava.
- Lauri Tarkkonen
MikkoM
veneenvaihdon yhteydessä uudenkarhan isopurjeen omistajaksi, se oli
aikamoinen ahaa-elämys. Etenkin luovilla vaikutus on melkoinen.
Nykyisen veneen mukana tuli myös melko uudet cruising-purjeet: Isossa
kaksi läpilattaa ja juuri sellainen mahtavan kokoinen rullagenu, jota
Lauri erityisesti rakastaa. (Siis oikeasti: onhan se reivattuna aika
säkki) En muista jennyn pinta-alaa, mutta siihen "haj-fenaan" asti se
taitaa yltää. Kryssifokkaa tekisi mieli, mutta miten hemmetissä sen
tuohon rigaisi?
Ei minulla ole nopeudesta sellaista tuntumaa, joka syntyisi
kisaamalla, mutta matkaveneenä olen tähän tyytyväinen. Purjehdus on
hauskaa ja matka etenee. Ja Porkkalan suorilla on kuitenkin
otollisissa oloissa saanut jokusen puseroa pullistavan päänahan... :-D.
Kari Jokinen
taas kerran julkaisukieltoon ja pariinkin lehtitaloon jopa
porttikieltoon hankkineen veneilevän toimittajan, joka esiintyi
toisinajattelijana ja suurena vastarannankiiskenä - eräs pakina; hän
rutisi että "miksi nykyisten matkaveneiden perät on piirretty
mittamiehille? Ennen perät toimivat varauppoumana puuppauksen varalta -
ja yritäpä päästä aamukasteessa moiselta perältä maihin tai päinvastoin!
EI onnistu, kokeiltu on!"
Mitenkähän muuten on? Onko tosiaan niin että eteenpäin kallistuva perä
olisi piirretty vain mittamiehiä varten? Jotenkin tuntuu siltä että
sillä on kyllä pätevämmät perusteet - tuskin se muuten niin yleinen olisi.
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>> Targa 96 on Hasse Groopin parhaita veneitä, sen LYS luku on 1.08, mikä
>> on pykälää parempi kuin Maxi 95:n ja H-veneen 1.07. Joten kummallakin
>> pitäisi voida purjehtia, H-venettä pidetään sentään ihan hyvänä
>> purjehtijana. :-).
>Jos nämä ovat kelpo purjehtijoita, niin miksi sitten Kings Cruiser 33,
>lys 1.09 on "Airiston seisoja"?
Hyvä kysymys. En minä ole ristinyt sitä "Airiston seisojaksi".
>Tarkkonen 4.2.07:
>"Aika oli kuitenkin jo ajanut tämän konseptin ohi, olisi tarvittu
>lisää suorituskykyä, erityisesti kevyessä kelissä. Kings Cruiser 33
>tunnetaan Turun seudulla nimellä: Airiston seisoja"
>Pidempään runkoonkaan vetoaminen ei oikein toimi,
>Kings Cruiser 33 LOA 10.24 lys 1.09
>Targa 101 LOA 10.10 lys 1.09
Kings Ceuiser taitaa olla näistä veneistä suurin ja painavin, joskin
pituus on samaa luokkaa. Veikkaisin, että siltä odotetaan enemmän kuin
se tarjoaa.
>Millä perusteella Targa 96 on Groopin parhaita suunnitelmia? (en väitä
>vastaan, kaipaan vain perusteita lisätäkseni tietämystäni)
Hassella on monia hyviä veneitä, paras lienee H-vene. Aikanaan todella
hyvä purjehtija (nokitti saman suuruusluokan veneet), ihan asuttava, ja
merikelpoinen. Targa 96 on ainakin tuntemieni omistajien mukaan ihan
hyvin asuttava, kuten LYS kertoo purjehtii hyvin ja kuten täällä on
todistettu kulkee koneellakin niin, että monet ajavat koneella.
Targa 96 on säilyttänyt jälleenmyyntiarvonsa suhteellisen hyvin ja
useimmat tuntemani omistajat pitävät sitä hyvänä sijoituksena.
Sekä H-vene että Targa 98 kantavat hyvin purjeensa ja ovat turvallisia.
Jos Targalla olisi ollut parempi tekijä, niin sitä olisi aikoinaan myyty
huomattavasti enemmän kuin mitä sitä on myyty.
Jos vertaamme tätä vaikka Targa/Lancing 42:eet, joka ei kanna
purjeitaan, ei purjehdi odotusten mukaan ja tilat on hukattu jonnekin
kummalliseen paikkaan, sillä asuttavuudeltaan H-35, huomattavasti
pienempänä veneenä on melkein yhtä hyvä. Jälleenmyynti vaikeampaa kuin
Targa96:n
H323 Arteknon paniikkitilaus, kun Finnhals ryhtyi rakentamaan H-staria
H-veneestä uloskasvaneille. Hieman nipistetty H-35:n jo ennestään
niukkaa (pienempi kuin H-veneessä) keulapiikkiä, mutta ei mitään etuja
H-35:n nähden. H-35 olisi kaivannut joidenkin runkouudistusten (10 cm
korkeampi ruffi) tilalle korkeamman rikin, sillä se olisi kantanut
enemmän purjetta. Alirikattuna se oli pettymys H-venepurjehtijoille,
jotka kutsuivat sitä "Groopin kosto" nimellä.
Pääsetkö tuolla alkuun, lyhyesti: Tasapainoinen, sekä purjehtii ja
kulkee koneella kohtuullisesti ja kokoisekseen, omaa useimpien
omistajien mielestä toimivat tilat, säilyttänyt jälleenmyyntiarvonsa
kohtuullisesti, ainakin verrattuna suunnittelultaan samaan ikäisiin.
- Lauri Tarkkonen
PS: Hasse Groop täytti muuten juuri 75 vuotta. On syytä onnitella.
Lauri Tarkkonen
Luulet vain. Aikaisemmin perät kallistuivat yleensä ulospäin, siis kansi
oli pitempi kuin vesilinja. Kun oivallettiin, että vesilinja on tärkeä
purjehduksen vauhdin kannalta sitä venytettiin, mutta kun perä piti
saada mahdollisimman kevyeksi, niin mikä olisi kevyempää kuin ilma, siis
poisleikattu kansi. Tästä syntyi sitten tämä toisinpäin kallistettu
perä, ja sen äärimmäinen muoto on tietenkin sellainen melkein veneen
kolmanneksen vievä Guy-Christer Lönngrenin Guy 27 ja Guy 33. Nurkkia
pyöristettiin myös erilaisten "nurkista" mitattavien vyömittojen vuoksi
mittamihen hämäämiseksi.
IOR säännön vaikutusta veneen perään voisi kuvata keskipaksun dekkarin
verran, kuinka jotkut suunnittelijat löysivät mittasäännössö,
erityisesti sen muotoilussa porsaanreiän ja sitten IYRU korjasi sääntöä
ja sitten jälleen löytyi porsaanreikä, jne. Tätä kuljettiin monta
kierrosta. Jossain vaiheessa mittausohjeet olisi voinut tulkita, että
mittapisteet ovat siinä paikassa, johon tavallinen järkevä suunnittelija
piirätisi kannen ja perän yhtymäkohdan, mutta jota ei välttämättä ole
olemassa. Tämä on erään tutun brittiläisen mittamiehen tulkinnan vapaa
käännös.
Peräänhän ei tarvinnut varata tilaa millekään tavaralle, koska oli
majesteettirikos säilyttää mitään painavaa, grilliä, pressua yms niin
kaukana veneen painopisteestä.
- Lauri Tarkkonen
PD: IOR säännön kaunein kukkanen taisi olla MIT:n professorin Cascade,
joka syntyi kun hän huomasi, että jos etupurjeen pistää veneen keulaan
omaan mastoonsa, niin sen jälkeen voi tavanomaisen genoan pistää
välipurjeeksi mastojen väliin, ilman että se vaikuttaa mittaan. Siis
genoan sai ilmaiseksi mittalukuun, kun vain pystytti sen eteen toisen
maston, jossa sai halutessaan pitää Isoa purjetta, koska entistä isoa
kutsuttiin nyt messaaniksi (jos ylimääräinen masto oli riittävän
korkea), joten senkin koko tuli vain murto-osaltaan mittalukuun.
Hannu Turtia
Oikein hyvä vastaus, kiitos.
Aloin miettiä, että mitä muita Hans Groopin piirtämiä veneitä on noiden
lisäksi. Minulle muistuu mieleen:
Lohi/Joe 34,
Netta,
Lancing 47,
Joe 17,
IS 400,
Artina 33,
mitäs muita?
Oliko Kirkkonummen venepuuseppien joskus aikoinaan valmistama G 37
Groopin suunnittelema?
Onko sinulla Lauri noista kommenttia?
Miten Lohi/Joe 34 vertautuu Targa 96/101:een, erityisesti
purjehdusominaisuuksiltaan?
Miksi Netta on jotenkin aliarvostettu "H-veneen isoveljien" joukossa -
sen hintapyynnöt ovat kovin alakantissa muihin verrattuna. Johtuuko vain
siitä että ovat itserakennettuja vai onko esim. purjehdusominaisuuksiin
liittyvää syytä?
> - Lauri Tarkkonen
>
> PS: Hasse Groop täytti muuten juuri 75 vuotta. On syytä onnitella.
Kyllä, ehdottomasti.
-h
Joakim Majander
> Kun vene purjehtii "normaalia" kevyen
> tuulen vauhtia, mikä on 2-4 kn, voi pilssiluukut avaamalla katsoa
> miten akseli pyörii iloisesti (vaihde tietty vapaalla). Joku
> ruotsalainen väitti, että potkuri kannattaisi lukita vertikaaliseen
> pystyasentoon eli niin, että lavat aiheuttavat mahdollisimman vähän
> kitkaa. Lieneekö tässä perää? Lapa pystyyn ja vaihde päälle?
Potkurin vastus on varmasti pienempi vapaasti pyörien kuin pystyyn
lukittuna, mutta potkurin pitäminen pyörivänä ei yleensä ole
suositeltavaa. Pystyyn lukittuna se voi sitten olla jonkin verran
pienempi kuin muissa asennoissa.
> Päivän päätteeksi pitää kuitenkin todeta, että vinkit Maxi 95:n kevyen
> tuulen vauhdin kasvattamiseksi olisivat tervetulleita - siksi innostus
> taittolapaista potkuria kohtaan.
Suurin ero on yleensä purjehdustaidoissa eli kyvyssä ajaa oikeaa
reittiä, oikeassa kulmassa tuuleen, valita oikeat purjeet ja trimmata
ne oikein. Näistä tulee aivan helposti 10-20% ero kelissä kuin kelissä
ja kevyessä tuulessa ero voi lähentyä 100%:ia. Näitä asioita oppii
parhaiten ottamalla kyytiin kilpapurjehtijan, menemällä gastiksi
kisaveneeseen tai osallistumalla itse kisoihin.
Ehkä paras pika-apu kevyentuulenvauhtiin on spinaakkeri, jos se ei ole
aiemmin ollut käytössä. Sillä on mahdollista saada hyvin huomattava
nopeusetu tyyntyvässä kesäillassa.
Pohjan kunnolla saattaa myös olla paljon yli 10% vaikutus kevyessä
tuulessa. Näkinkengät ja levät ovat täysin "turmiollisia", mutta myös
huonokuntoinen maalipinta vaikuttaa aivan havaittavasti. Innokas
vauhdinmetsästäjä hioo pohjan sileäksi P250-400 paperilla.
Uusista purjeista on toki selkeä hyöty, mutta niiden vaikutus keveissä
tuulissa rajoittuu pääosin luoviin ja olosuhteisiin, joissa ryppyinen
purje ei pysy sileänä tuulen paineesta, mutta uusi pysyisi. Purjeet
ovat myös kalliita, joten lisäsolmun hinta on aika kova. Selkeän
hyödyn voisi saada kasvattamalla isopurjeen ahvenselkää, mikä lisää
pinta-alaa ja myös parantaa purjeen tehokkuutta.
Kiintolapaisesi olikin nähtävästi kaksilapainen, joten laskemistani
vauhtilisistä taittolapaisella voit ottaa kolmasosan pois. Jos potkuri
on lisäksi lähellä köliä, voi vaikutus vielä hiukan pienentyä, mutta
kyllä se silti on aivan merkittävä. Käytettyjä potkureita saa
satasesta alkaen ja uuden tonnilla, joten lisäsolmun hinta on varmasti
halvempi kuin purjeilla, joita tosin pitää väkisin uusia joskus.
Joakim
Lauri Tarkkonen
>Oikein hyvä vastaus, kiitos.
Hasse oli mukana Joemarin veistämössä joensuussa ja teki silloin Joe
34:n, joka ei sekään ole mikään hassumpi vene, jos
moottoripurjehtijoista tykkää. Käsittääkseni sen antama oppi vaikutti
Targa96:n suunnitteluun.
> Netta,
Netta oli ensimmäinen H-veneen isosisko. Sillä ei koskaan ollut kunnon
valmistajaa, jos joku Artekno olisi sitä tehnyt, niin niitä olisi
markkinoilla paljonkin. Netan alhainen hinta ja arvostus johtuu siitä,
että useat ovat amatöörien viimeistelemiä ja jossain vaiheessa muotitkin
taisivat kiertää erilaisten seppien hallussa ja vuokralla amatööreille.
> Lancing 47,
Veneitäon tehty 3 kappaletta, joista yksi taitaa olla Suomessa.
Ensimmäisen tilasi Olavi Friberg, joka ei välittänyt asumistiloista, ...
jos hauan nukkua menen hotelliin... hyvä purjehtija, josta toinen
omistaja teki asumiskelpoisen. 47 jalkainen H-vene.
> Joe 17,
Joko nosto tai kiinteällä kölillä varustettu pikkupursi, joka sopii
hyvin järville (on myös rannikolla), veistämön kaatuminen lopetti
busineksen. Saattaisi muuten olla vieläkin markkinoilla, jos olisi
halpa tekijä. Näin pienten pursien teossa ei ole paljon sijaa high
techille.
> IS 400,
Hassen viimeisimpiä matkaveneitä, purjehtii ihan kohtuullisesti ja
kulkee myös koneella. Tilaakin on runsaasti.
> Artina 33,
Piti tulla Arteknon pelastajaksi H323 katastrofin jälkeen. Joutui
kuitenkin kovaan kilpailuun, ruotsalaiset, ranskalaiset, saksalaiset,
sloveenit, ainakin tekevät tämän kokoluokan pursia. Ihmiset eivät
oivaltaneet Groopin kupla sprayhoodin ideaa. Artekno heitti pyyhkeen
kehään ennenkuin tämän veneen potentiaali tuli kunnolla tutkituksi.
Finsailer 30 ja 34, tehty korvaamaan Turun veneveistämön myyntivaltteja,
Finnsailer 29 .. Finnrose, mutta tässäkin tapauksessa Hasse teki veneitä
telakalle, jolla ei ollut mitään markkinointiajatusta. Näiden piti myös
olla Nauticatin kilpailijoita, mutta veistämö hankki vielä Häkan
Södergreniltä 320:n, joten kilpailua oli.
Finnsailer 34 oli aikalailla samaa henkeä kuin Joe/Lohi 34, mutta tilaa
taisi olla runsaasti enemmän.
>mitäs muita?
>Oliko Kirkkonummen venepuuseppien joskus aikoinaan valmistama G 37
>Groopin suunnittelema?
Mikäli mitään muistan niin on. Lisäksi Hasse teki
Kultapokaalikilpailuissa ei voittoon yltäneen Patrician ja joitakin
varttitonnareita, mutta mittasäännön optimointi ei ollut Hassen heiniä.
Edellä mainitulle Olli Fribergille Hasse piirsi myös 57 jalkaisen
alumiiniveneen Ea, jonka saattaa nähdä Pohjoisrannassa Näkin sillan
viereisessä laiturissa. Siinä on pitkä musta masto, joka kuului aikanaan
ensimäisen suomalaisen, Gahmbergin Whitbread veneen tarvikkeisiin, mutta
varsinaiseen kilpailuun Gahmberg vaihtoi sen toista metriä lyhempään ja
Friberg osti ylijääneen maston. Tilaa on ja vesilinja ja purjeala
antavat vauhtia, vene on ollut myynnissä muutaman vuoden, joten
jälleenmyyntimarkkinat eivät ole kovin hyvät.
>Onko sinulla Lauri noista kommenttia?
>Miten Lohi/Joe 34 vertautuu Targa 96/101:een, erityisesti
>purjehdusominaisuuksiltaan?
Targat ovat solakampia ja sirompia, Joe/Lohessa on varmaan enemmän tilaa
ja siinä on massiivisempi ajohytti, aivan kuten IS400:ssa.
>Miksi Netta on jotenkin aliarvostettu "H-veneen isoveljien" joukossa -
>sen hintapyynnöt ovat kovin alakantissa muihin verrattuna. Johtuuko vain
>siitä että ovat itserakennettuja vai onko esim. purjehdusominaisuuksiin
>liittyvää syytä?
Primäärisesti itserakennus on hinnan pudottaja, Netta on sillä tavalla
kirjoittamaton lehti, että se ei saanut jalansijaa, joten siihen ei
syntynyt kilpailevaa luokaa, joka osoitaisi miten se oikein purjehtii.
- Lauri Tarkkonen
Kari Jokinen
> In <hj6yh.6446$MQ4....@reader1.news.saunalahti.fi> Kari Jokinen <kip...@removethis-komentosilta.net> writes:
>
>> Tuli tässä mieleen erään toisen Laurin - muutama vuosi sitten itsensä
>> taas kerran julkaisukieltoon ja pariinkin lehtitaloon jopa
>> porttikieltoon hankkineen veneilevän toimittajan, joka esiintyi
>> toisinajattelijana ja suurena vastarannankiiskenä - eräs pakina; hän
>> rutisi että "miksi nykyisten matkaveneiden perät on piirretty
>> mittamiehille? Ennen perät toimivat varauppoumana puuppauksen varalta -
>> ja yritäpä päästä aamukasteessa moiselta perältä maihin tai päinvastoin!
>> EI onnistu, kokeiltu on!"
>
>> Mitenkähän muuten on? Onko tosiaan niin että eteenpäin kallistuva perä
>> olisi piirretty vain mittamiehiä varten? Jotenkin tuntuu siltä että
>> sillä on kyllä pätevämmät perusteet - tuskin se muuten niin yleinen olisi.
>
> Luulet vain. Aikaisemmin perät kallistuivat yleensä ulospäin, siis kansi
> oli pitempi kuin vesilinja. Kun oivallettiin, että vesilinja on tärkeä
> purjehduksen vauhdin kannalta sitä venytettiin, mutta kun perä piti
> saada mahdollisimman kevyeksi, niin mikä olisi kevyempää kuin ilma, siis
> poisleikattu kansi. Tästä syntyi sitten tämä toisinpäin kallistettu
> perä, ja sen äärimmäinen muoto on tietenkin sellainen melkein veneen
> kolmanneksen vievä Guy-Christer Lönngrenin Guy 27 ja Guy 33. Nurkkia
> pyöristettiin myös erilaisten "nurkista" mitattavien vyömittojen vuoksi
> mittamihen hämäämiseksi.
sillä sisäänpäinkallistuksella on kuin onkin vankat perusteet. Samoin
hän samassa artikkelissa rutisee että "mihin näissä lättäpohjaveneissä
pistetään viini- ja kaljapullot jäähtymään? Turkin alle eivät mahdu
eivätkä pysy ehjinä!"
Kuinkahan tämänkin laita todellisuudessa on.... se mies rutisee kaikesta
ja ihan periaatteesta!
No, nyt pysyy epämääräisen ajan miettimässä että missä tulikaan tehtyä
virhe... ainakin se räyhäkäs talo Portugalista jää edelleen ostamatta!
jaakko
Mieti hetki: pitkäperäisten ja -keulaisten, hain, kutosten ja kasien
varalaita on hyvin matala. Aallokossa tarvitaan kantavuutta ja nuo
ylitykset lisäävät sitä. Tähän samaan muotoon perustuu mm. merikajakkien
merikelpoisuus.
Nykyveneissä tärkeä pointti on seisomakorkeus. Veneiden sisäkorkeus on
kasvanut ja samoin vapaalaita.
Lyhyt pullukka ei kulje. Siksi veneiden perää jatkettiin vesilinjan tasolla.
Nyt, veneiden perät ja keulat ovat pystysuoria ja perät todella leveitä.
Periaatteessa minitransat veneet ja vorrit ovat yksirunkoisia katamaraaneja.
Mittasäännöillä on tietysti ollut osansa veneiden muotoilussa.
Olen hailla ja vähän isommallla 45 valöörisella saaristoristeilijällä
retkeillyt paljon aikana, jolloin rantauduttiin luonnonsatamiin. Noiden
veneiden muodot istuivat rantakallioiden muotoihin loistavasti ja
veneeseen voi astua. Nyt pitää kiivetä.
Karin kannattaisi tilata vene-lehti ja lukea tämän päivän artikkeleita.
Valitettavasti niistä ei enää löydä toisinajattelijan kuvia
kumartelematonta ärhentelyä, ehkä siksi Karikin kertaa menneitä.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Jussi
> Aikoinaan päädyin nimenomaan Maxi 95:een enkä Targaan nimenomaan
> asumismukavuuden vuoksi. Pettersson on onnistunut suunnittelemaan
> paattiin asuntovaunun tilat (jos kyllä ulkonäönkin). Nimenomaan koneen
> sijainti: -huollon helppous, koko sitlooran alunen jää säilytystilaksi
> (purjeille, kumpparille, neljälle kaljakorille, perätuupparille yms
> pikkuroinalle)
Onko tolla koneen sijainnilla salongissa jotain haittapuolia? Onko se
siellä tiellä tai meluaako se kauheasti?
Monissa vanhemmissa veneissä se kone siellä takahytissä tosiaan vie
kaiken tilan, ja siksi luulisi koneen sijainnin salongissa olevan ihan
kannattavaa.
Jussi
Lauri Levanto
> PD: IOR säännön kaunein kukkanen taisi olla MIT:n professorin Cascade,
> joka syntyi kun hän huomasi, että jos etupurjeen pistää veneen keulaan
> omaan mastoonsa, niin sen jälkeen voi tavanomaisen genoan pistää
> välipurjeeksi mastojen väliin, ilman että se vaikuttaa mittaan. Siis
> genoan sai ilmaiseksi mittalukuun, kun vain pystytti sen eteen toisen
> maston, jossa sai halutessaan pitää Isoa purjetta, koska entistä isoa
> kutsuttiin nyt messaaniksi (jos ylimääräinen masto oli riittävän
> korkea), joten senkin koko tuli vain murto-osaltaan mittalukuun.
>
Ymmärsinkö oikein että Cascade oli "staysail ketch", jossa
siis mittalukuun vaikuttivat etupurje,
mutta ei staysail,
ja isopurje matalammassa mastossa hyvitettiin mesaanina.
Kuunarin rikissä siis isopurje mitataan, staysail annetaan anteeksi
ja pienempi keulapurje mitataan.
Ihan vaan uteliaisuudesta mittasääntöjen erikoisuuksia kohtaan.
-lauri
Lauri Levanto
sillä että thitaassa vauhdissa märkäpinta on pienempi, ja
vauhdin kasvaessa vesilinjapituus kasvaa
(ilmeisesti nittasääntöä enemmän)
-lauri
jaakko
Varmaan noinkin, tulee vaan mieleen, että ylityksiä lienee ollut ennen
mittasääntöjä. Sama muoto on merikajakeissa, eikä siellä ole
mittasääntöjä. Tietysti kajakissakin vaikuttaa märkäpinta:
kevytliikkeinen pienellä nopeudella, mutta jos voimaa on, niin vauhdin
saa nousemaan, kun aallon myötä vesilinja kasvaa. Tässä ehkä kiihtyvyys
on se ominaisuus, josta on ollut metsästäjälle etua.
Kari Jokinen
Dag Stenberg
> In <hj6yh.6446$MQ4....@reader1.news.saunalahti.fi> Kari Jokinen <kip...@removethis-komentosilta.net> writes:
>>Mitenkähän muuten on? Onko tosiaan niin että eteenpäin kallistuva perä
>>olisi piirretty vain mittamiehiä varten? Jotenkin tuntuu siltä että
>>sillä on kyllä pätevämmät perusteet - tuskin se muuten niin yleinen olisi.
>
> Luulet vain. Aikaisemmin perät kallistuivat yleensä ulospäin, siis kansi
> oli pitempi kuin vesilinja. Kun oivallettiin, että vesilinja on tärkeä
> purjehduksen vauhdin kannalta sitä venytettiin, mutta kun perä piti
> saada mahdollisimman kevyeksi, niin mikä olisi kevyempää kuin ilma, siis
> poisleikattu kansi. Tästä syntyi sitten tämä toisinpäin kallistettu
> perä, ja sen äärimmäinen muoto on tietenkin sellainen melkein veneen
> kolmanneksen vievä Guy-Christer Lönngrenin Guy 27 ja Guy 33. Nurkkia
> pyöristettiin myös erilaisten "nurkista" mitattavien vyömittojen vuoksi
> mittamihen hämäämiseksi.
Olisiko ylhäältä suippenevaan ahteriin voinut myötävaikuttaa ajatus
ettei perän taakse muodostuisi ajoa haittaavia ilmapyörteitä? Ainakin
kilpakatamaraaneja suunnitteleva/-nut Heinz-Jörgen Sass pitää tätä
tärkeänä, mutta siinä yhteydessähän on kyse vähän eri nopeuksista.
DS
jaakko
Missä Vene-lehdessä tämmöinen porttikielto on julkaistu?
Ainakaan se ei tullut asiantuntemattomuudesta, sen verran olen häntä
parin vuosikymmenen aikana oppinut tuntemaan.
Vene-lehden Hyvä meritapa -artikkelisarja olisi monelta
venetoimittajalta jäänyt keksimättä ja tekemättä, Lauri on tarkka,
kokenut ja osaava toimittaja, josta ei puutu pippuriakaan tarvittaessa.
Kerron hänelle terveisiä, kun taas näemme.
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>> PD: IOR säännön kaunein kukkanen taisi olla MIT:n professorin Cascade,
>> joka syntyi kun hän huomasi, että jos etupurjeen pistää veneen keulaan
>> omaan mastoonsa, niin sen jälkeen voi tavanomaisen genoan pistää
>> välipurjeeksi mastojen väliin, ilman että se vaikuttaa mittaan. Siis
>> genoan sai ilmaiseksi mittalukuun, kun vain pystytti sen eteen toisen
>> maston, jossa sai halutessaan pitää Isoa purjetta, koska entistä isoa
>> kutsuttiin nyt messaaniksi (jos ylimääräinen masto oli riittävän
>> korkea), joten senkin koko tuli vain murto-osaltaan mittalukuun.
>>
>Ymmärsinkö oikein että Cascade oli "staysail ketch", jossa
>siis mittalukuun vaikuttivat etupurje,
>mutta ei staysail,
>ja isopurje matalammassa mastossa hyvitettiin mesaanina.
Juuri näin. Siis tämä staysailien "ilmaisuus", vaikka sitä saattoi
käyttää kuin genoaa herättä pahennusta. Cascadella oli suurinpiirtein
puolitonnarin tai kolmevarttisen runko, mutta koska rikistä tuli niin
vähän lisää, niin se ainakin ensimmäisillä kierroksilla kulkki
varttitonnarina.
>Kuunarin rikissä siis isopurje mitataan, staysail annetaan anteeksi
>ja pienempi keulapurje mitataan.
Oli siis tärkeää, että etummainen masto oli pitempi, sillä muuten siitä
olisi tullut kuunari. Jos kuunari olisi päässyt yhtä halvalla, niin
maailmassa olisi kuunareita, jossa olisi metrin mittainen etumasto
keulassa. Matti Wiikeri kutsuisi sitä merimiehen parhaaksi ystäväksi,
nyt sen arvon on saanut etustaagi, johon voi tarttua kun nousee
veneeseen pursiseuran ravintolassa vietetyn pitkäksi ja kosteaksi
menneen illan jälkeen.
>Ihan vaan uteliaisuudesta mittasääntöjen erikoisuuksia kohtaan.
IOR sääntöä muutettiin sitä mukaa ku suunnittelijat keksivät keinoja sen
kiertämiseen. Tämä siitä huolimatta, että yleensä mittasäännöissä
sanotaan jossa johdannossa tai perusteluissa, että jos vene on
ilmeisesti suunniteltu säännön kiertämiseen, niin sitä ei pidä mitata.
Suomessa tuli melkoinen poru, kun jotkut Peter Tallbergin kamut ostivat
veneen, jonka tyyppimerkintä oli 717, muistutti leipälautaa, jossa oli
köli ja masto, jonka Paul Elvström ilmoittu suunnitelleensa hyödyntämään
joitakin Scandicap säännön porsaanreikää. Mittamies kielätytyi ensin
edelläolevaan vedoten mittaamasta laitetta, mutta Purjehtijaliiton
puheenjohtaja, Kansainvälisen olympiakomitean jäsen, Kansainvälisen
purjehtijaliiton puheenjohtaja ja ilmeisesti myös reilun pelin ystävä
vaati mittamiehiä mittaamaan veneen (koska omistaja oli hänen kaverinsa).
Kertoi minulle mittamies laiturilla.
- Lauri Tarkkonen
Kari Jokinen
ensimmäistä osaa sisälsi pelkkiä asiattomuuksia ja julkaistiin noin
vuosi sitten, aiheutti sen että siihen katkesi ja Yhtyneet Kuvalehdet
asetti hänet paitsi julkaisukieltoon myös antoi porttikiellon kaikkiin
lehtitaloihinsa.
Tieto saatu erään veneilyalan keskusliiton johdolta.
>
> Missä Vene-lehdessä tämmöinen porttikielto on julkaistu?
>
> Ainakaan se ei tullut asiantuntemattomuudesta, sen verran olen häntä
> parin vuosikymmenen aikana oppinut tuntemaan.
jaakko
Mistä asiasta sua on tölväisty, kun noin vielä kutittaa?
Kysy suoraa Laurilta, jos se sua helpottaisi.
Kari Jokinen
Kyseessä oli ikivanha kutina siltä suunnalta: Polon onnistui silloin
kansainvälisen huvivenekirjan tullessa suututtamaan jopa erään maailman
ystävällisimmistä ihmisistä eli Navigaatioliiton perustajan,
kunniapuheenjohtajan ja ihmisenäkin parhaisiin kuuluneen Stig
Westerlundin sanomalla, että Navigaatioliiton hommilla on peräpyyhkeen
arvo!
Tätä hän joutui kyllä julkaisukiellon ja kunnianloukkauskanteen uhalla
pyytämään julkisesti anteeksi - ja kai se jäi kaivelemaan: kun hän sai
tietää että liitot ovat aloittaneet laajennetun veneilijäkoulutuksensa
HÄNELTÄ KYSYMÄTTÄ niin koki sen henkilökohtaisena loukkauksena: miksi
hänet jätettiin sivuun? Kun sai paperit lopulta haltuunsa - en ihmettele
että häneen suhtauduttiin jo alun alkaenkin torjuvasti! - niin rupesi jo
ensimmäisessä artikkelissaan rääpimään uutta systeemiä pitäen sitä
kelvottomana!
Ja kakkososassa meni jo henkilökohtaisuuksiin - joten ei ihme, että koko
hanke luhistui jo alkuunsa. Ihmettelen suuresti, että Vene-lehden
yleensä kriittinen toimitus päästi ne kaksi osaa läpi: ne jos mitkä ovat
pelkkää huusitavaraa!
Aivan samalla tavoinhan arvon herran superpurjehtijatoimittaja suhtautui
Hjalliksen BOC-hankkeeseen: kuntokoulu ei ollut kuulemma mitään vaan
olisi pitänyt lähteä viideksi vuodeksi Muukalaislegioonaan hakattavaksi
ja oppimaan itsensä kieltämistä; liioin ei veneen varustaminen ollut
oikein tehty: ei kysynyt Polonilta vaan jätti hankkeen veistämön
tehtäväksi ja hankki sillä välin rahoitusta itse kilpailuun - Polonin
mielestä olisi pitänyt suunnitella itse heloitus ja kiinnittää omin
käsin joka ainoa ruuvi kanteen: "Nyt kuuluu mereltä itku että Nautor
unohti sitä ja tätä!"
Näinhän se oli sovittu, että vene tehdään niin hyvin kuin osataan ja
koepurjehduksella Atlantin yli katsotaan mitä vikoja löytyy - Polonin
mielestä veneen olisi pitänyt olla tiptop jo lähtiessä!
Eihän se nykyaikana niin käy!
Ja tulos: Harkimo sijoittui hienosti kärkipäähän ja tavoitteli
voittoakin ihan tosissaan, se ettei onnistunut on eri asia. Hän lähti
_tavoittelemaan_ voittoa eikä hakemaan sitä - mutta eihän tämä mennyt
purjelehtimiehen umpiluiseen kalloon!
Ja venehän meni myyntiin kilpailun loputtua kuten sopimus oli - Polon
syytti ennen kisaa ihan vakavissaan että Harkimolla ei ollut
aikomustakaan kilpailla vaan hankkia petoksella itselleen loistovene!
Edes tätä hän ei vaivautunut pyytämään anteeksi - ja pian sen jälkeen
tallasikin piikkipohjaisilla kengillä Mika Tiivolan varpaille
sananvapauden nojalla - tulos: viimeinen pakina oli selvästi juovuksissa
kirjoitettua hölynpölyä ja päättyi sanoihin: "Taloudelliset
mahdollisuudet jatkaa toisinajatelmien kirjoittamista ovat ehtyneet".
Ja nyt taitaa kirjoittaminen loppua vähäksi aikaa muutenkin ellei
kokonaan - lehtimaailma on pieni ja pitkävihainen!
Ei mokomaa tule totisesti ikävä - tervemenoa ja mielellään ikuisiksi
ajoiksi!
jaakko
Tulihan se sieltä :)
Jostain on minullekin tullut sellainen käsitys, että aikamoisia
tiukkapipoja siellä pesii. Mitä pienemmällä kokemuksella, sitä
suuremmalla suulla.
Lauri ei muuten kirjoita kännissä, Tiivolasta en olisi mennyt takuseen.
Oltiin vuosia samassa työyhteisössä. Hauskaa oli meillä kaikilla
Tiski-Laten mekastuksia kuunnellessa. Ystävyys jatkuu edelleen, kerron
terveisiä.
Kari Jokinen
säkillisen höyheniä arvon herran käsittelyä varten!
jaakko
Siitä vaan jonoon. :)
Kari Jokinen
Hienoa!
Danu
Jussille koneen sijainnista: kyllähän keskimoottori salongin pöydän
sisällä meluaa, koska äänieritys ei ainakaan minun 30-vuotiaassa
yksilössäni ole huippua (=alkuperäinen). Hyvällä äänieristyksellä
tilanne varmaan paranisi. Hidaskäyntisen VPMD11C:n ääni on kuitenkin
aika rauhallinen pot-pot-pot.
Ei haise eikä lemua, mutta lämpiää kyllä. Pitkän koneajon jälkeen koko
salonki sekä mastonjalka kuumenee aika lailla, ja pitää koko hytin
lämpimänä - kevällä ja syksyllä hyvä juttu, keskikesällä ei.
/D
Lauri Tarkkonen
>Kiitos kaikille vastanneille hyvist=E4 ja seikkaper=E4isist=E4 vastauksista!
>Jussille koneen sijainnista: kyll=E4h=E4n keskimoottori salongin p=F6yd=E4n
>sis=E4ll=E4 meluaa, koska =E4=E4nieritys ei ainakaan minun 30-vuotiaassa
>yksil=F6ss=E4ni ole huippua (=3Dalkuper=E4inen). Hyv=E4ll=E4 =E4=E4nieristy=
>ksell=E4
>tilanne varmaan paranisi. Hidask=E4yntisen VPMD11C:n =E4=E4ni on kuitenkin
>aika rauhallinen pot-pot-pot.
>Ei haise eik=E4 lemua, mutta l=E4mpi=E4=E4 kyll=E4. Pitk=E4n koneajon j=E4l=
>keen koko
>salonki sek=E4 mastonjalka kuumenee aika lailla, ja pit=E4=E4 koko hytin
>l=E4mpim=E4n=E4 - kev=E4ll=E4 ja syksyll=E4 hyv=E4 juttu, keskikes=E4ll=E4 =
>ei.
Voisin kuitenkin kuvitella, että myös keskikesällä tuo lämpö auttaa
kuivaamaan salongista ilman kosteuden, jos on ollut sateisempaa, ettei
se ihan hukkaan mene.
- Lauri Tarkkonen
>/D
>On 7 helmi, 09:55, Jussi <juss...@luukku.com> wrote:
>> MikkoM kirjoitti:
>>
>> > Aikoinaan p=E4=E4dyin nimenomaan Maxi 95:een enk=E4 Targaan nimenomaan
>> > asumismukavuuden vuoksi. Pettersson on onnistunut suunnittelemaan
>> > paattiin asuntovaunun tilat (jos kyll=E4 ulkon=E4=F6nkin). Nimenomaan k=
>oneen
>> > sijainti: -huollon helppous, koko sitlooran alunen j=E4=E4 s=E4ilytysti=
>laksi
>> > (purjeille, kumpparille, nelj=E4lle kaljakorille, per=E4tuupparille yms
>> > pikkuroinalle)
>>
>> Onko tolla koneen sijainnilla salongissa jotain haittapuolia? Onko se
>> siell=E4 tiell=E4 tai meluaako se kauheasti?
>>
>> Monissa vanhemmissa veneiss=E4 se kone siell=E4 takahytiss=E4 tosiaan vie
MikkoM
äänieristyksen uusinta. Vanha MD2B roksuttaa siellä verkkaiseen
tahtiinsa, mutta voisihan se vielä hiljaisempi ja siistimpikin olla.
Sen sijaan mitään lämpö- tai hajuhaittoja en ole havainnut, koska
konekoppa tuulettuu tehokkaasti maston tukiputken kautta mastoon: on
siinä huima piippuilmiö... Toisaalta pääosinhan sitä kesäpäivää
vietetään sitloorassa ajon aikana, etenkin kun tuohon mahtuu pari
penkille makailemaan ja vielä on perämiehellekin hyvä työtila.
Danu
Uh-oh, MikkoM:llä on siis ihan retroista retroin Maxi 95, jos siinä on
alkuperäinen MD2B. Eihän sellaisia ole enää missään muualla käytössä
kuin museossa. Sitä lienee rempattu vuosikymmenten saatossa
useammankin kerran? Muutettu makeavesijäähdytetyksi? Käsittämätöntä
että tuollainen edellisen vuosituhannen merivesijäähdytetty tekele
vielä futaa. Näin ollen veneessäsi on myös retromasto eli musta
Briand. Ei niitäkään enää missään näe. Karmea tolppa: Lyhyt ja
painava, paksu ja ruma, mutta varmasti erittäin kestävä, kuten koko
vene. Ruotsalaisfilåsåfiaa puhtaimmillaan.
Sitlooran makoilutiloista olen samaa mieltä. Hämmästyttävää, että noin
vanhassa paatissa on edelleen kilpailukykyiset ulkotilat, jotka toimii
kovemmallakin säällä. Uusissa veneissä varalaita on niin matala, että
tyrskyt tulee makoilijoiden huulille, kun taas tässä pysyy korkeiden
laitojen ja keskiohjaamon sijainnin ansiosta kuivana kovemmassakin
aallokossa.
Olis vaan enemmän niitä kovia kelejä, minua risoo nämä kevyet tuulet,
joissa tämä vene ei oikein ole elementissään.
Danu
MikkoM
> Uh-oh, MikkoM:llä on siis ihan retroista retroin Maxi 95, jos siinä on
> alkuperäinen MD2B. Eihän sellaisia ole enää missään muualla käytössä
> kuin museossa. Sitä lienee rempattu vuosikymmenten saatossa
> useammankin kerran? Muutettu makeavesijäähdytetyksi? Käsittämätöntä
> että tuollainen edellisen vuosituhannen merivesijäähdytetty tekele
> vielä futaa.
:-DDD Noi koneet on RAUTAA! On se viimeset viistoista vuotta (kai)
ollut makeavesijäähdytyksellä, eikä sitä ennen ollut ehtinyt syöpyä
puhki. Muutama vuosi sitten "totalrenoverad" ja sitten toinen kansi on
mennyt vaihtoon (halki). Nämä siis ennenkuin botu päätyi mulle. Käy ja
kukkuu. Sauhuttaa kylmänä, mutta se kuuluu asiaan.
Näin ollen veneessäsi on myös retromasto eli musta
> Briand. Ei niitäkään enää missään näe. Karmea tolppa: Lyhyt ja
> painava, paksu ja ruma, mutta varmasti erittäin kestävä, kuten koko
> vene.
Masto on uusittu jossain vaiheessa vähän modernimpaan, muun varustelun
ohessa: ruotsalaiset on innokkaita tuunaamaan paattejaan.
Ohjauslaitteen uusin itte. Alkuperäinen Teleflex toimi vielä jotenkin,
mutta kyllä sen muovirattaiden ja vaijerien kunto alkoi hirvittää.
Avovaijeriohjaus ja Lewmarin kilkkeet pienillä virityksillä - ja
hoplaa - ruorituntuma löytyi!
> Sitlooran makoilutiloista olen samaa mieltä. Hämmästyttävää, että noin
> vanhassa paatissa on edelleen kilpailukykyiset ulkotilat, jotka toimii
> kovemmallakin säällä. Uusissa veneissä varalaita on niin matala, että
> tyrskyt tulee makoilijoiden huulille, kun taas tässä pysyy korkeiden
> laitojen ja keskiohjaamon sijainnin ansiosta kuivana kovemmassakin
> aallokossa.
Aamen.
Ompelutin puomiteltan, kun kyllästyin virittämään ruotsista mukana
tullutta irtokaarilla varustettua avotilan telttaa aina pystyyn (Osta
Danu se pois: hieno peli, ikkunat ja kaikki, mittojen mukaan tehty...)
On se semmoinen kesäterassi pienellä sateellakin...
Nyt olisi suunnitteilla tuulilasi ja sprayhoodin uusinta - mistähän
muuten saisi aluprofiilit tuulilasiin?
Danu
>
> :-DDD Noi koneet on RAUTAA! On se viimeset viistoista vuotta (kai)
> ollut makeavesijäähdytyksellä, eikä sitä ennen ollut ehtinyt syöpyä
> puhki. Muutama vuosi sitten "totalrenoverad" ja sitten toinen kansi on
No niin. Sötvatten sen tekee. Minulla on 30v. vanha
raakavesijäähdytetty kone joka laukeaa minä hetkenä hyvänsä. Onneksi
veneessä on purjeet.
> mennyt vaihtoon (halki). Nämä siis ennenkuin botu päätyi mulle. Käy ja
> kukkuu. Sauhuttaa kylmänä, mutta se kuuluu asiaan.
Kanssavenelijöitä kyllä käy sääliksi. Minä yleensä pyydän naapureilta
etukäteen anteeksi ja pyydän viemään lapset vähän kauemmaksi ennen
kuin käynnistän omani. Hehkutuksesta ei ole kuuloakaan.
> Masto on uusittu jossain vaiheessa vähän modernimpaan, muun varustelun
> ohessa: ruotsalaiset on innokkaita tuunaamaan paattejaan.
No niin, ilmankos mies on tyytyväinen veneensä vauhtiin. Masto
vaihdettiin eittämättä samalla hieman korkeampaan? Isommat lakanat?
Ahvenselkää? Onko iso isompi kuin 19m^2? Nykyveneethän nauraa
tällaisille "isopurjeille" - moderneissa paateissa fokkakin on
isompi...
> Ohjauslaitteen uusin itte. Alkuperäinen Teleflex toimi vielä jotenkin,
> mutta kyllä sen muovirattaiden ja vaijerien kunto alkoi hirvittää.
> Avovaijeriohjaus ja Lewmarin kilkkeet pienillä virityksillä - ja
> hoplaa - ruorituntuma löytyi!
30v. vanha kaapeliohjaus on ihan hirveä. No sitä ei minullakaan enää
ole, peräsin kääntyy hydraulisesti.
> Aamen.
> Ompelutin puomiteltan, kun kyllästyin virittämään ruotsista mukana
> tullutta irtokaarilla varustettua avotilan telttaa aina pystyyn (Osta
> Danu se pois: hieno peli, ikkunat ja kaikki, mittojen mukaan tehty...)
> On se semmoinen kesäterassi pienellä sateellakin...
No itse asiassa, mikä ettei. Heitä postia niin käyn noutaa poies.
> Nyt olisi suunnitteilla tuulilasi ja sprayhoodin uusinta - mistähän
> muuten saisi aluprofiilit tuulilasiin?
Sprayn jo uusin. Tilasin Ö-metallilta Etelä-Ruotsista uudet
alumiinikehyksiset kirkaslasiset sivuikkunat (8 kpl), mutta asennuksen
teen vasta tänä keväänä. Vanhat pleksit vuotaa niin, että pilssipumppu
huutaa hoosiannaa. Onneksi veneessä sentään on kunnon vanhanajan
pilssi.
Ö-metall toimittaa myös suht edullisesti alutuulilasin. Useissa
ruotsalaisissa pimp-my-boat veneissä sellainen onkin. Ö-Metall
toimittaa muuten "ilmaiseksi" Sammattiin seliö boatsiin tavaraa, kun
on niiden alihankkija. Vältä välikädet ja säästä rahaa...
/D
Kari Jokinen
heikko puoli kaikkien hyvien ohella on! No, harjoittelemallahan tuosta
selviää; oppiihan sitä ajamaan tuntumalla niitä isoja jenkkirautojakin,
joissa on vetelä ja tunnoton ohjaustehostin. Kaapeliohjauksen paras
puoli on nimenomaan tuntuma.