Dian skannaus - miten parempi kuva
TARMO
saattaa kuvat painokelpoiseen kuntoon.
Kokeilin skannata Agfa e50:llä dia-alustaa käyttäen, resoluutiolla 300 dpi.
Jälki ei ole likimainkaan tyydyttävää. Ehkä kuvan käsittelyn jälkeen voi
käyttää tulitikkuaskin kokoisena...
Onko parempia keinoja tiedossa? Auttaisiko, jos heijastaisi kankaalle ja
ottaisi digikameralla kuvan?
Hyvien ideoiden nuusassa...
t. Tarmo
Väinö Louekari
ihan kummassa saa (kino?)dioista painokelpoista jälkeä. Tuo 300 dpi ei
riitä lähimainkaan. Resoluutio on kuitenkin vain yksi puoli asiasta.
Tasoskannereiden optiikka ei useimmiten yksinkertaisesti riitä dian
skannaukseen oli dpi-määrä sitten mitä tahansa. Lisäksi tasoskannereilla
jälki usein tummassa päässä kohisee pahasti, vaalea pää palaa helposti
puhki ja todellinen tarkkuus on huono. Lyhyesti; unohda tasoskannerit.
Jos kaverilla on kunnollinen diaskanneri pyydä palvelusta. Toinen
vaihtoehto on viedä diat alan liikkeeseen, kysyä millä laitteistolla
skannaavat ja kokeilla missä tehdään hyvää jälkeä. Jälki nimittäin
vaihtelee. Pitkän aikavälin ratkaisu on ostaa oma diaskanneri. Kokeile
toki tuota kankaalle heijastamista, tarkkuutta ja huolellisuutta se toki
vaatii enkä usko tuloksen olevan samaa luokkaa kuin diaskannerilla mutta
eipäs toisaalta mitään maksakaan.
Tuossa on omia kokemuksiani diaskannerista jos kiinnostaa
http://personal.inet.fi/koti/vaino.louekari/tekstit/coolscan.htm
Väinö Louekari
Toni Nikkanen
> Kokeilin skannata Agfa e50:llä dia-alustaa käyttäen, resoluutiolla 300 dpi.
> Jälki ei ole likimainkaan tyydyttävää. Ehkä kuvan käsittelyn jälkeen voi
> käyttää tulitikkuaskin kokoisena...
No koita nyt ensin jotain isompaa tarkkuutta, ilmeisesti pienen
googlailun jälkeen tuolla skannerilla maksimi olisi 1200DPI tai
2400DPI.
Antti Alhonen
> Kokeilin skannata Agfa e50:llä dia-alustaa käyttäen, resoluutiolla 300 dpi.
Käytä laitteen optista maksimitarkkuutta. Joskin sittenkin yhä jälki voi
olla huonoa vaaleassa ja tummassa päässä ja epäterävääkin.
> Auttaisiko, jos heijastaisi kankaalle ja
> ottaisi digikameralla kuvan?
Tämä ei ole lainkaan niin huono ajatus kuin miltä kuulostaa.
Olen muutamia kuvia näin digitoinut kun on ollut tarve nettiin saada
enkä valokannellista skanneriakaan omista ja minulle laatu on riittänyt,
ensisijaisesti tulee katsottua niitä dioja. Uskoisin, että huolella
tehtynä jälki voi hyvinkin olla parempaakin kuin huonolla
tasoskannerilla. Tässä pari esimerkkiä em. metodilla tehtynä:
http://sorsa-tv.ath.cx/~antalh/hautaustoimisto.jpg
http://sorsa-tv.ath.cx/~antalh/makeiskioski.jpg
http://sorsa-tv.ath.cx/~antalh/taideteos.jpg
Metodini oli seuraava. Kankaan (epätasainen kirkkaus, pintakuvio)
asemesta käytin valkoista A2-kartonkia, seinälle teipattuna. Ympärille
laitoin mustaa kartonkia ja levittelin mustaa kangasta joka puolelle
heijastusten välttämiseksi. Diaprojektoriin tein mustasta kartongista
pienen läpyskän, jonka saa painettua objektiivin lasin eteen, ja siihen
keskelle painoin lyijykynällä reiän. Tällä saa siis pienennettyä
aukkoa, ensin tarkennus ilman läpyskää ja sitten läpyskä linssiin
kiinni, jolloin kuva on filmin kupruisuudesta huolimatta varmasti
joka kohdasta terävä. Kamerana oli ihan viiden mekapikkelssin
digipokkari, jossa tosin RAW-tallennus käytössä. Hyvällä kameralla ja
tarkemmalla säätämisellä varmaan päästään ihan ok tuloksiin.
Mutta selvähän on, ettei mikään tällainen voita oikeaa filmiskanneria.
Mutta jos projektori ja hyvä digikamera löytyy valmiiksi niin tämä on
ilmainen ja todella nopea keino, joten kannattaa kokeilla jos se
antaisi riittävän tuloksen.
--
Antti Alhonen.
TARMO
KIITOS!
t. Tarmo
"TARMO" <tarmo....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:nux3i.165933$LD1....@reader1.news.saunalahti.fi...
Lauri Kangas
> Metodini oli seuraava. Kankaan (epätasainen kirkkaus, pintakuvio)
Jos jaksaa nähdä hieman vaivaa, niin tällaisia ongelmia voi korjailla
tähtitieteellisten kuvien kalibroinnissa käytetyillä flat- eli
tasoituskuvilla. Otetaan siis valkoisesta kankaasta kuva, ja
jälkikäsittelyssä jaetaan kaikki dioista otetut kuvat tällä valkoisella
ruudulla.
Tämä onnistuu tähtikuvien käsittelyyn tarkoitetuilla ohjelmilla
nopeasti, mutta aiheuttanee tietysti esim. photoshopissa hieman
päänvaivaa. :)
Näin voi korjailla myös kennolla olevien roskien haittoja normaaleissa
kuvissa.
Lauri
KM
news:nux3i.165933$LD1....@reader1.news.saunalahti.fi:
> Onko parempia keinoja tiedossa? Auttaisiko, jos heijastaisi kankaalle
> ja ottaisi digikameralla kuvan?
> Hyvien ideoiden nuusassa...
Kameralehdessä oli jossain 2005 lopun numerossa lyhyehkö testi/juttu diojen
digitoinnista. Heidän lopputulemansa oli, että filmiskannereilla tulee
parasta jälkeä, joskin hieman hitaammin. Tasoskannerit oli muistaakseni
kakkosena, sitten tulivat kameraan kiinnitettävä diakopiointilaite ja
seinältä kuvaaminen.
Itse olen harkinnut oman filmiskannerin ostoa, sellaista, joka skannaisi
6x6:nkin. Jos joku tietää hyvän, saapi vinkata.
-Kare
Toni Nikkanen
> Itse olen harkinnut oman filmiskannerin ostoa, sellaista, joka skannaisi
> 6x6:nkin. Jos joku tietää hyvän, saapi vinkata.
Hintaluokka? Parisataa: joku Epsonin tai Canonin
tasomalli. Kuutisensataa: Epson V700. Jos haluat oikeasti hyvän,
hintaluokka on reilut kaksituhatta ja laite on Nikon LS-9000.
Samuli Ronkanen
"Toni Nikkanen" <to...@morgoth.tuug.fi> wrote in message
news:rlpwsz2...@morgoth.tuug.fi...
itse tutkiskelin alkuvuodesta keskikokoon kykeneviä filmiskannereita, ei
siis tasoskannereita, ja vaihtoehdoiksi rajautui nikon 9000, mikrotek 120 ja
käytetty imacon. ostin loppujen lopuksi mikrotekin uutena bhphotosta
lasipidikkeen kanssa. ebaystä kun ei käytettyjä sattunut löytymään sopivalla
hintaa, paitsi tietysti sitten kun olin omani jo tilannut uutena.
nikonissa on hyvää automaaginen roskanpoisto mikä vähentää työtaakkaa mutta
laskipidike on kallis ja vaikeasti (mahdoton?) hankittavissa. kuvanlaatuero
verrattuna mikrotekiin ei ole suuri mutta ICE kallistaa vaakaa vahvasti
nikonin suuntaan. mikäli skannaa paljon nikon on fiksumpi valinta mutta jos
määrä on vaatimattomampi niin ilman ICE:äkin tulee toimeen.
mikrotekin voi saada polaroid nimellä edullisesti (alle 500eur) ebaystä jos
jaksaa väijyä ja vaihtaa uuden firmwaren (n. 10e) jolloin toiminnallisuus on
identtinen mikrotekin kanssa. skannatessa kannattaa olla huolellinen ja
puhdistaa filmi pölystä yms. säästyy huomattavasti aikaa jälkikäsittelyssä.
ebaystä voi myös kärsivällisen etsimisen jälkeen tulla vastaan käytetty
imaconin skanneri, vanhat scsi-mallit saa toimimaan
scsi-firewire-adapterilla ilman scsi-liitäntää.
minoltan multi pro tms. skanneria on myös suitsutettu mutta käytettyinä
nihkeästi saatavilla ja uutena ei ollenkaan.
t.smuli
Toni Nikkanen
> nikonissa on hyvää automaaginen roskanpoisto mikä vähentää työtaakkaa mutta
> laskipidike on kallis ja vaikeasti (mahdoton?) hankittavissa.
Nikonin lasipidikkeestä oli juttua hiljattain ja sitä on ilmeisesti viime
aikoina taas jostain saanut. eBayssä niitä myös näkee silloin tällöin.
Joskus olen miettinyt Nikon LS-8000:sta, niitä saa käytettynä tonnilla,
mutta askarruttaa tietysti että mitä sitten kun se hajoaa, kyseessä on jo
kuusi vuotta vanha malli. Vieläkö niitä voi korjata? Asiaa pitäisi varmaan
tiedustella suoraan Nikonilta eikä vaan arvuutella netissä :)
Samuli Ronkanen
monet ovat tuominneet 8000:sen kuvanlaadun surkeaksi, joten siksi olin
kiinnostunut ainoastaan 9000 mallista. tosin 9000 mallissakin on jokin
muoviosa, joka hajoaa ennenpitkää ja pitää liimata.
t.smuli
Oiva Hakala
"Samuli Ronkanen" <smuli@SPÄMMIT_sci.fi> wrote in message
news:OHe4i.64$yM2...@read3.inet.fi...
>
> mikrotekin voi saada polaroid nimellä edullisesti (alle 500eur) ebaystä
> jos jaksaa väijyä ja vaihtaa uuden firmwaren (n. 10e) jolloin
> toiminnallisuus on identtinen mikrotekin kanssa. skannatessa kannattaa
> olla huolellinen ja puhdistaa filmi pölystä yms. säästyy huomattavasti
> aikaa jälkikäsittelyssä.
Sen verran heitän itsekin lusikkaa soppaan, että oli tilaisuus kokeilla
Polaroidin ensimmäistä 6x6-koon diaskanneria. Kyse _ei_ siis ole tuon
Mikrotekin sisarmallista vaan vanhemmasta. Se perusteella on kyllä
varoitettava noista kivikautisista malleista. Laite painoi "tonnin" ja oli
kamala käyttää, hidas, ja jälki armottoman huonoa. Museotavaraa siis kaikin
puolin. Tuossa on muutaman vuoden ollut kinokokoinen Canonin FS 2710, ja
jälki on ihan eri tasoista, ja nimenomaan Vuescania käyttäen (jolla kokeilin
myös sitä vanhaa Polaroidia). Toki keskikoon kameran omistavana kaipailisi
oikeasti keskikoon filmiskanneria, mutta kun ne hinnat... :(
Oiva
KM
> KM <kare.m...@otappapois.gmail.com> writes:
>
> Hintaluokka? Parisataa: joku Epsonin tai Canonin
> tasomalli. Kuutisensataa: Epson V700. Jos haluat oikeasti hyvän,
> hintaluokka on reilut kaksituhatta ja laite on Nikon LS-9000.
Justiinsa kattelin tuolta netistä yhtä vertailua (http://www.photo-
i.co.uk/Reviews/interactive/Epson%20V750/page_5.htm), jossa todettiin
Epsonin V750:n olevan jo melkein Nikonin luokkaa, varsinkin Photoshop-
terävöinnin jälkeen. PS-terävöinti yhtä rankalla kädellä rakeisti ja vähän
kohinoittikin Nikonin kuvaa, joten se ei kovin hyvin päässy karkuun.
Kirjoittaja valitsisi varsinkin hinnan huomioiden Epsonin useampiin
tarkoituksiin.
Kirjoittaja arveli tasoskannereiden saavuttaneen nyt kehityshuippunsa,
vaikka ovatkin lähivuosina nousseet lähes filmiskannerien tasolle.
Kyllä muakin ärsyttää heittää laatua hukkaan, mutta jos hintaero on
nelinkertainen...
-Kare
TARMO
yllättävän hyvä. Voi olla jopa, että riittävän hyvä; se näkyy sitten
julkaisun taittoversion testissä.
Pokkarilla otetussa kymppikuvassa tarkkuuden nosto 300 dpi:stä 2400 dpi:hin
ei auttanut yhtään, en ainakaan silmillä nähnyt eroa, kun suurensin kuvaa
ruudulla.
Että näillä eväillä...
t. Tarmo
"Toni Nikkanen" <to...@morgoth.tuug.fi> kirjoitti
viestissä:rlp1whd...@morgoth.tuug.fi...
Pasi Savolainen
> Tarkkuuden nosto auttoi paljon! Kun skannasin dian 2400 dpi:llä, siitä tuli
> yllättävän hyvä. Voi olla jopa, että riittävän hyvä; se näkyy sitten
> julkaisun taittoversion testissä.
> Pokkarilla otetussa kymppikuvassa tarkkuuden nosto 300 dpi:stä 2400 dpi:hin
> ei auttanut yhtään, en ainakaan silmillä nähnyt eroa, kun suurensin kuvaa
> ruudulla.
> Että näillä eväillä...
Riippuen tulostustavasta siinä ei välttämättä olekaan sen enempää
kuvadataa kuin 300dpi. Yleensä jos vedostus tapahtuu digitaalisen
vaiheen kautta (eli ei-optinen vedostus) niin se tulostustarkkuus
rajoittuu juuri siihen 300:aan.
Esimerkiksi Hervannan kallioniemellä oli jossain vaiheessa
filmikehityskone joka tulosti ~ 3mpix tarkkuudella, lopputuloksessa
näkyi jopa valkoinen pikseliverkko. Huonon kuvalaadun huomasi jopa
vaimoni jota semmoinen ei kiinnosta.
--
Psi -- <http://www.iki.fi/pasi.savolainen>
Juha Kari
poistomyynnistä. Se on V700:n edeltäjä, jota itse asiassa himoitsin.
Tarkoitus on myös ajan kanssa digitoida n. 20 laatikollista (siis
säilytyskotelo jossa 2*36 tai 2*50 diaa kasetissa) vanhoja dioja. Olen
ehtinyt vasta kokeilla asiaa, ja tässä muutamia esimerkkejä tuloksesta:
http://picasaweb.google.com/karijuha/TallShipsRace1972
Kuvattu siis Helsingin Eteläsatamassa v. 1972 (olikohan se silloin?) ja
kamerana Topcon Uni ja objektiivina 55 mm tai 85 mm (muistikuva).
Skannasin 2400 dpi:llä ja hieman on Photoshopilla (Elements) värejä ja
terävyyttä käsitelty. Varmaan pitää vielä harjoitella ennen kuin aloitan
urakoinnin.
Toisaalta nyt näkyy TopShotissa olevan myynnissä Braunin diaskanneri,
joka syö suoraan suoria kasetteja. Se varmaan helpottaisi duunia, mutta
laite maksaa melko paljon (1250 euroa). Onko tästä kokemuksia kenelläkään?
Juha
simppa
>
> Toisaalta nyt näkyy TopShotissa olevan myynnissä Braunin diaskanneri,
> joka syö suoraan suoria kasetteja. Se varmaan helpottaisi duunia, mutta
> laite maksaa melko paljon (1250 euroa). Onko tästä kokemuksia kenelläkään?
>
> Juha
Ei ole kokemusta Braunin skannerista. Itseasiassa en tiennyt sellasta
olamassa olevankaan, mutta jos hankit, niin hanki sellanen vempain jossa
ICE tms roskanpoistovalmius.
Ei tarvitse sit itse jokasta hiusta ja pölyä alkaa photarissa korjailemaan.
Harri Ahola
Juha Kari <jkari.t...@iki.fi> wrote:
> Skannasin 2400 dpi:llä ja hieman on Photoshopilla (Elements) värejä ja
> terävyyttä käsitelty. Varmaan pitää vielä harjoitella ennen kuin aloitan
> urakoinnin.
Mutta roskia ei ole poistettu ilmeisesti lainkaan?
Nythän taivaat ovat täynnä pölyhiukkasia/karvoja ym. möhnää.
-Harri
Oiva Hakala
"Harri Ahola" <ha...@REMOVETHISiki.fi.invalid> wrote in message
news:harri-7A3533....@uutiset.saunalahti.fi...
>
> Mutta roskia ei ole poistettu ilmeisesti lainkaan?
> Nythän taivaat ovat täynnä pölyhiukkasia/karvoja ym. möhnää.
>
> -Harri
Se johtuu siitä taivaan sähköisyydestä. Vetää kaikki pölyhiukkaset juuri
sinne ;-)
Oiva
Juha Kari
"Varmaan pitää vielä harjoitella ennen kuin aloitan urakoinnin. "
Se roskien poisto onkin yksi kulmakivi, olen kokeillut purkitettua
paineilmaa, ei hyvä (= ei 100%), skannerin ICE vie aikaa paljon enemmän.
Vanhassa diaskannerissa (HP S20, joka muuten on joutilaana ja
myynnissä) kuului varustukseen ilmapumppu harjalla, mutta ei silläkään
pääse kunnon tulokseen - aina niitä tuppaa jäämään.
Mikä siis on oikea ratkaisu?
k. Juha
Matti Grönroos
> Se roskien poisto onkin yksi kulmakivi, olen kokeillut purkitettua
> paineilmaa, ei hyvä (= ei 100%), skannerin ICE vie aikaa paljon enemmän.
> Vanhassa diaskannerissa (HP S20, joka muuten on joutilaana ja
> myynnissä) kuului varustukseen ilmapumppu harjalla, mutta ei silläkään
> pääse kunnon tulokseen - aina niitä tuppaa jäämään.
> Mikä siis on oikea ratkaisu?
Skannerin ICE yhdistettynä diojen puhdistamiseen paineilmalla.
Valitettavasti ei ole olemassa ilmaista lounasta. Aikaa saa kulumaan.
Vielä kun joku keksisi roskanpoistomenettelyn, joka toimisi
mustavalkofilmeillä ja Kodachromella.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
Toni Nikkanen
> Skannerin ICE yhdistettynä diojen puhdistamiseen
> paineilmalla. Valitettavasti ei ole olemassa ilmaista lounasta. Aikaa
> saa kulumaan.
ICE on kuitenkin siitä hyvä, että se ei vie käyttäjän vaan koneen aikaa. Satsit
sisään ja muihin puuhiin siksi aikaa kun kone tekee hommat..
> Vielä kun joku keksisi roskanpoistomenettelyn, joka toimisi
> mustavalkofilmeillä ja Kodachromella.
Muistaakseni jotkut väittävät, että Kodachromellakin toimii joillain
skannereilla. Itse en ole kokeillut omillani...
ps. epäilen että ICE toimii paremmin oikeilla filmiskannereilla kuin
tasoskannereilla. Perustan väitteeni siihen että kun skannaan
värinegaa tai -diaa Konica-minolta 5400 II:llä ja jos filmi on hyvin
säilytettyä, voin skannailla parhaimmillaan kymmeniä terävässä
kunnossa olevia ruutuja putkeen näkemättä niissä yhtään
pölypalleroa. Epson V700:lla taas niitä löytyy aina jostain päin
kuvaa, ja tietysti lasi itsessään kerää roinaa minkä ehtii, vaikka
kuinka putsaa.
Matti Grönroos
> ICE on kuitenkin siitä hyvä, että se ei vie käyttäjän vaan koneen aikaa. Satsit
> sisään ja muihin puuhiin siksi aikaa kun kone tekee hommat..
Valitettavasti tämä ei oikein toimi silloin, kun kyseessä on
kehystettyjä dioja vain yksittäin nielevä vehje. Niinkuin minulla
oleva Coolscan IV. ICE:n syömä aika on pitkä, mutta ei riittävän
pitkä muuhun puuhaan ryhtymiseksi
> Muistaakseni jotkut väittävät, että Kodachromellakin toimii joillain
> skannereilla. Itse en ole kokeillut omillani...
Mielenkiintoista. Millähän tekniikalla homma on toteutettu?
Nykyiset roskansiivoukset toimivat kaiketi siten, että ne
tunnistavat filmipinnnan epätasaisuudet. Kodachromella ja
perinnemustavalkoisella filmin tausta on luonnostaan epätasainen.
> ps. epäilen että ICE toimii paremmin oikeilla filmiskannereilla kuin
> tasoskannereilla.
Näin varmaankin on. Siihen käyttöön se on alun perin suunniteltu.
Itse skannaan kaikki filmit ja diat kunnollisella filmiskannerilla.
Mikko Reinikainen
Matti Grönroos <matti.g...@iki.fi> wrote:
>Mielenkiintoista. Millähän tekniikalla homma on toteutettu?
>Nykyiset roskansiivoukset toimivat kaiketi siten, että ne
>tunnistavat filmipinnnan epätasaisuudet. Kodachromella ja
>perinnemustavalkoisella filmin tausta on luonnostaan epätasainen.
Ei, vaan ICE etsii roskat läpivalaisemalla filmin infrapunalampulla.
Tavallinen filmi ja sen värihiukkaset läpäisevät infrapunasäteilyä,
mutta roskat eivät, joten infrapunaskannaus löytää roskien paikat.
Mustavalkofilmin valottuneet kohdat ja Kodachromen värihiukkaset eivät
päästä infrapunaa niin hyvin läpi, joten ICE ei niillä toimi kunnolla.
Skannausohjelman algoritmi keksii puuttuvan kuvadatan roskien kohdalle
interpoloimalla sen viereisistä pikseleistä.
- Mikko Reinikainen
Pasi Savolainen
> Toni Nikkanen wrote:
>> Muistaakseni jotkut väittävät, että Kodachromellakin toimii joillain
>> skannereilla. Itse en ole kokeillut omillani...
>
> Mielenkiintoista. Millähän tekniikalla homma on toteutettu? Nykyiset
> roskansiivoukset toimivat kaiketi siten, että ne tunnistavat
> filmipinnnan epätasaisuudet. Kodachromella ja perinnemustavalkoisella
> filmin tausta on luonnostaan epätasainen.
Eikös se toimintaperiaate ollut kuitenkin IR-valon läpäisyn mittaaminen?
Toni Nikkanen
> > Muistaakseni jotkut väittävät, että Kodachromellakin toimii joillain
> > skannereilla. Itse en ole kokeillut omillani...
> Mielenkiintoista. Millähän tekniikalla homma on toteutettu? Nykyiset
> roskansiivoukset toimivat kaiketi siten, että ne tunnistavat
> filmipinnnan epätasaisuudet. Kodachromella ja perinnemustavalkoisella
> filmin tausta on luonnostaan epätasainen.
Minä itse olen käsittänyt ongelman olevan siinä, että mustavalkonegassa
on hopeaa, josta skannerin infrapunasäteet kimpoilevat iloisesti saaden
näin ICE:n luulemaan, että koko filmi on saastan peitossa. En tiedä onko
kehitetyssä Kodachromessa hopea tallella?
Matti Grönroos
> Minä itse olen käsittänyt ongelman olevan siinä, että mustavalkonegassa
> on hopeaa, josta skannerin infrapunasäteet kimpoilevat iloisesti saaden
> näin ICE:n luulemaan, että koko filmi on saastan peitossa. En tiedä onko
> kehitetyssä Kodachromessa hopea tallella?
Eri lähteissä esitetään varsin erilaisia syitä siitä, miksi
Kodachromen skannauksessa yleensäkin ja ICE:llä erityisesti on
ongelmia. Kodakin omien dokumenttien perusteella K-14-prosessin ei
pitäisi jättää filmiin hopeaa. Mutta prosessi on vuosien varrella
muuttunut. Prosessilla on väliä, koska Kodachrome on filminä aivan
erilainen kuin E-6-prosessissa kehitettävät. E-6-filmeissä
väriaineet ovat filmissä, kun Kodachrome-prosessissa ne puolestaan
ovat kehitteessä.
Syiksi on esitetty myös filmin "tavanomaisesta" poikkeavaa
tiheyttä ja myös siinä olevaa suojalakkakerrosta.
Minulla voisi olla jossain muutama 1970-luvun ruutu Kodachromea.
Täytyykin jossain vaiheessa kokeilla, mitä Nikon siitä tykkää.