Kehitystilanne tänä päivänä
Antti Alhonen
kinofilmin kehityksestä ja laboratorioiden eroista.
Ajattelinkin kysellä kokemuksia eri kehittämöistä. Onko tasaista
laatua, mikä on hintaluokka?
Itseäni kiinnostaisi lähinnä, missä saisi Tampereella kehitettyä
negaa ja diaa. En ole diaa aikoihin kehityttänyt, joten kuinka suurta
vaihtelua dian kehityksissä on? Uskaltaako filmin viedä kehitettäväksi
mihin tahansa firmaan, mikä vain diafilmiä kehittää?
Entä mikä on negafilmin tilanne, onnistuuko itse filmin kehitys
kunnolla; paperivedoksissa onkin varmaan paljonkin vaihtelua, mutta entä
itse filmi. Toki hyvät paperivedoksetkin kiinnostavat.
Minne siis Tampereella kannattaisi viedä nega- ja diafilmit
kehitettäväksi, jos haluaa laadukasta ja tasaista jälkeä? (Ja jos muista
paikkakunnista on kokemusta, siitäkin varmaan on hyötyä muille
lukijoille.) Entä Ifi ja muut postifirmat?
--
Antti Alhonen.
jarkko
"Antti Alhonen" <antti.alhonen@tut_poista_tama.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:em0kig$bj3$1...@news.cc.tut.fi...
> Itseäni kiinnostaisi lähinnä, missä saisi Tampereella kehitettyä
> negaa ja diaa.
Tilanne on sikäli surullinen, ettei mikään firma tampereella enää kehitä
itse diaa, vaan lähettää ne jonnekin helsinkiin tms, eli viikon se kestää.
Viimeinen firma (ammattikuva) lopetti diakehityksen viime kesänä. Sitten
vielä jotkin puljut nyrpistävät nenäänsä dialle, eivätkä huoli niitä
ollenkaan.
Negasta ei ole kokemuksia. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää onko itse
filmin kehityksessa paljon vaihtelua, olen ymmärtänyt että suurin vaihtelu
on juuri printtien teossa (eli automaateissa jotka ne tekevät).
Master Developer
No kyllä on !!
Omien kokemusten mukaan kehitystulokset (datacollect 2004 / 2005).
Anttila (Eiri)
Päiväkuvat OK, hankalat valaistusolosuhteet kehitetty päin mäntyjä.
KuvaTeemu (Haaga / Helsinki)
(KonicaLabs) Notice: edullinen
Käsikehitys eli automaatti ei arvo mitä sattuu. Hyvä laatu myös
hankaliin olosuhteisiin.
KuvaTehdas (Helsinki)
(FujiLabs) Notice: kallis !!
Kuvat valtaosin ok, jokin epäterävyys /kontrasti iskee silmään.
Pimeäkuvat hyväksytään.
Tunninkuva (Helsinki)
(AgfaPhoto)
Kuvat valtaosin ok, Pimeäkehitys päin honkia. Tosin ovat hankkineet
uusia koneita joissa uusi masiina tekee parempaa laatua. Ovat vaihtaneet
paperinsa Kodak paperiin, kenikaalit edelleen Agfaa.
FotoYks (Helsinki)
(Kodak Labs)
Kuvat valtaosin OK, myös pimeäkehitys pelaa. Laatueroja löydettävissä
mutta erot eivät haitaa koska valtaosin tulokset ovat huippulaatua.
Mitään moitittavaa ei löydy. Huippulaatu maksaa mutta halvempiakin
vaihtoehtoja tarjoaa pidemmällä toimitusajalla.
Que DIA: diakehitys löytyy FotoYks.
>>>>-M.D-<<<<
Jarno Suni
> Alkaakin olla aikaa siitä, kun on viimeksi nähnyt puhuttavan
> kinofilmin kehityksestä ja laboratorioiden eroista.
>
> Ajattelinkin kysellä kokemuksia eri kehittämöistä. Onko tasaista
> laatua, mikä on hintaluokka?
>
> Itseäni kiinnostaisi lähinnä, missä saisi Tampereella kehitettyä
> negaa ja diaa. En ole diaa aikoihin kehityttänyt, joten kuinka suurta
> vaihtelua dian kehityksissä on? Uskaltaako filmin viedä kehitettäväksi
> mihin tahansa firmaan, mikä vain diafilmiä kehittää?
Color-Kolmiossa teetetyistä dioista on tullut mielestäni ihan
kelvollisia. Muihinkin firmoihin niitä putiikeista kai lähetetään.
> Entä mikä on negafilmin tilanne, onnistuuko itse filmin kehitys
> kunnolla; paperivedoksissa onkin varmaan paljonkin vaihtelua, mutta entä
> itse filmi. Toki hyvät paperivedoksetkin kiinnostavat.
Nykyään suurimmassa osassa liikkeitä on digitaalinen laboratorio
kinofilmeille. Kuvat C-41-kehitetään, skannataan ja käsitellään
laboratoriolla ja sitä kautta tehdään vedokset samalla koneella. Nykyään
monet uudet filmit on optimoitu hyvin skannautuviksi.
Digilaboratorio on kaksiteräinen miekka:
Skannauksessa voidaan poistaa filmin roskat ja naarmut automaattisesti.
Toisaalta laboratoriot saattavat naarmuttaa filmejä kehityksessä ja/tai
kuvanvalmistuksessa, minkä huomaa viimeistään silloin, jos yrittää
vedostaa analogisesti tai skannata laitteella, joissa roskanpoisto ei
ole yhtä hyvä kuin firman digilabbiksessa.
Kuvien kontrastia, sävyjä yms. voidaan säätää ja terävöintiä tehdä (jopa
automatiikalla). Toisaalta ne sävyt voi olla siltä jäljiltä pielessä ja
terävöinnistä tulla haloa kuvan yksityiskohtien reunoille. (Mielestäni
ainakin Fujin Frontier -labran terävöitysalgoritmissa on parantamisen
varaa, mutta saa sillä toisaalta skannattua ilmankin terävöintiä, jos
haluaa terävöidä itse.)
Negafilmien skannaaminen (ja sitä kautta vedokset) on yleensä halvempaa
kuin dian, koska kone osaa rajata ruudun automaattisesti vain
negafilmiltä. Isot tiedostot maksavat melkoisesti enemmän kuin 10-koon
kuviin riittävät. Jos haluaa tiedostot syvemmällä kuin 8 bittiä per
kanava värisyvyydellä, ei taida mikään digilabra siihen pystyä.
(Tarkoittaa sitä, että digilabralla skannatut kuvat eivät kestä
kontrastin muuttamista jälkikäteen hyvin ilman sävymurtumia.)
Skannausten väriavaruus on yleensä sRGB, mutta ainakin Frontierista saa
ulos konvertoimattoman kuvan ja jos vielä saa käsiinsä oikean
ICC-profiilin ko. laitteelle, on mahdollista ottaa filmin sävyt ja
skannerin potentiaali kenties paremmin käyttöön.
> Minne siis Tampereella kannattaisi viedä nega- ja diafilmit
> kehitettäväksi, jos haluaa laadukasta ja tasaista jälkeä? (Ja jos muista
> paikkakunnista on kokemusta, siitäkin varmaan on hyötyä muille
> lukijoille.) Entä Ifi ja muut postifirmat?
Hyviä vedoksia olen saanut Valokuvia Antero Tenhunen Oy:ltä. IFI:ltä on
ihan hyvät kehitys+kuvat tullut, tosin automaattivalotuksessa on
rajoituksensa vedostuksessa.
--
Homepage http://www.iki.fi/jarno.suni/
Janne Nummi
Itse käytin IFIä aluksi ja olin tyytyväinen kun sain halvalla negat ja
kuvat. Harrastus kuitenkin etenee ja vaatimustaso nousee ja nyttemmin
olen siirtynyt käyttämään hervannan keskustan Superkuvan palveluja (V-M
Kallioniemi Oy). Leikkaavat negat siististi halutun mittaisiin pätkiin
ja ainakin toistaiseksi jälki on ollut hyvää.
Senverran tuosta IFIstä että omien kokemuksieni mukaan negoja pätkitään
mielivaltaisesti jopa yhden ruudun pätkiin ja leikkaus vie usein
mukanaan palan kuvan nurkasta. Negoista löytyy myös varsin usein
pitkittäissuuntaisia naarmuja. Kymppikuvissa tämä ei juuri tullut
vastaan mutta kun aloin itse skannaamaan negoja ja tekemään suurennoksia
niin ero paikallisen liikkeen tuotoksiin on huomattava.
Paperivedokset teetän nykyään Colormailerin kautta
(www.colormailer.com), diasta ei vielä kokemuksia.
- Janne
Pasi Savolainen
> Itse käytin IFIä aluksi ja olin tyytyväinen kun sain halvalla negat ja
> kuvat. Harrastus kuitenkin etenee ja vaatimustaso nousee ja nyttemmin
> olen siirtynyt käyttämään hervannan keskustan Superkuvan palveluja
> (V-M
> Kallioniemi Oy). Leikkaavat negat siististi halutun mittaisiin pätkiin
> ja ainakin toistaiseksi jälki on ollut hyvää.
En tiedä osaako niiden kone vedostaa negat optisella suurennoksella,
mutta digikuvaa vedostettaessa vuosi sitten näkyi pikselien välillä
valkoista ruudukkoa. Koneenhoitaja sanoi vielä että yli 3Mpix kuvia on
turha tuoda kun kone ei kykene parempaan resoluutioon kymppikuvissa.
> Senverran tuosta IFIstä että omien kokemuksieni mukaan negoja
> pätkitään mielivaltaisesti jopa yhden ruudun pätkiin ja leikkaus vie
> usein mukanaan palan kuvan nurkasta. Negoista löytyy myös varsin usein
> pitkittäissuuntaisia naarmuja. Kymppikuvissa tämä ei juuri tullut
> vastaan mutta kun aloin itse skannaamaan negoja ja tekemään
> suurennoksia niin ero paikallisen liikkeen tuotoksiin on huomattava.
Joo, myös rullan viimeisten kuvien tilanne on aika heikko, eivät
pätkäise niin lähellä rullaa kuin mahdollista vaan 'sinnepäin'.
--
Psi -- <http://www.iki.fi/pasi.savolainen>
Simo Salanne
>
> Joo, myös rullan viimeisten kuvien tilanne on aika heikko, eivät
> pätkäise niin lähellä rullaa kuin mahdollista vaan 'sinnepäin'.
>
36 kuvan filkalle ei pidä ottaa 37+ kuvaa. Labra tarvitsee työvaraa kun
liimaa filmit kehityskoneen syömälle kelalle ja prosessin jälkeen pätkii
niitä erilleen.
Simo S.
Toni Nikkanen
> 36 kuvan filkalle ei pidä ottaa 37+ kuvaa. Labra tarvitsee työvaraa
> kun liimaa filmit kehityskoneen syömälle kelalle ja prosessin jälkeen
> pätkii niitä erilleen.
Itse otan vaikka kiusalla niin paljon kuvia kuin rullalle saan
manuaalikameralla menemään. Tietoinen riski ja ekat pari kuvaa
otankin sillä olettamuksella, että niille sattuu sitten mitä
sattuu.
Ei ole vielä mitään kauheaa niillekään boonuskuville tapahtunut,
mutta kehittämö-otantani ei olekkaan kovin suuri (kulmaliike
ja omat tankit lähes ainoat.)
Antti Alhonen
> olen siirtynyt käyttämään hervannan keskustan Superkuvan palveluja (V-M
> Kallioniemi Oy). Leikkaavat negat siististi halutun mittaisiin pätkiin
> ja ainakin toistaiseksi jälki on ollut hyvää.
Itsekin kun täällä päin asun, päätin aamulla viedä kuvat tuonne. Tuli
ihan ok jälkeä. Tummissa kuvissa musta on aika haaleaa, mutta
paperikuvien skannaus muuten huonolla skannerilla jopa pelasti näitä
sävyjä. Jos jotakuta kiinnostaa, tuloksia on nähtävissä osoitteessa
http://sorsa-tv.ath.cx/~antalh/uusuja_kuvia/ . (Ei kannata odottaa
paljon; kyseessä on ensimmäinen testifilmi, jolla lähinnä testasin
ostamani kameran kuntoa tarkoituksena saada filmi mahdollisimman
nopeasti täyteen ja kehitykseen. Saa silti mieluusti kommentoida
sisältöäkin, sehän on pääasia!)
Negan kehityksen laadusta en osaa sanoa, kun en omista filmiskanneria
ja on vain tuon firman kymppikuvat. Kiva näin jälkikäteen kuulla, ettei
ongelmia ole ollut negan kehityksen kanssa :-).
--
Antti Alhonen.
Väinö Louekari
oikeanpuoleiseen pystykuvaan noin hillittömät heijastukset?
Väinö Louekari
Antti Alhonen
> Ihan uteliaisuudesta kysäisen; millä lasilla sait tuohon skannaus5:n
> oikeanpuoleiseen pystykuvaan noin hillittömät heijastukset?
Kameran (Topcon RM300) vakiolasi, Topcor 55 mm f/1.7. Kannattaa
huomioida, että aurinko paistoi lähes suoraan kohti ilman mitään
edessä olevia pilviä tai vastavalosuojaa. Aurinko ei erotukaan
selvärajaisesti, koska sen ympärillä on joka puolella myös puhki
palaneita pilviä. Aukkona muistaakseni 16. Efekti oli ihan tavoiteltu.
--
Antti Alhonen.
Väinö Louekari
muistini vai olikos tuossa RM300:ssa jo K-bajonetti?
Väinö Louekari
Jarno Suni
> IFI:ltä on
> ihan hyvät kehitys+kuvat tullut, tosin automaattivalotuksessa on
> rajoituksensa vedostuksessa.
Tarkennettakoon vielä, etten ole tutkinut IFI:llä kehitettyjä filmejä
juurikaan, vaan arvioni perustuu kehityksen yhteydessä tehtyihin 10-koon
mattakuviin.
--
Homepage http://www.iki.fi/jarno.suni/
Antti Alhonen
> Kiitos vastauksesta. Tavoitelluksi efektiksi tuon arvioinkin. Pettääkö
> muistini vai olikos tuossa RM300:ssa jo K-bajonetti?
Kyllä, K-bajonetti on. Ihan kivalta peliltä vaikuttaa. Ostin tuon
RM300:n ja optiikat 55 mm / 1.7 ja 75-150 mm / 4.0 sekä salaman. 85
eurolla koko paketti, Huuto.netistä.
Sain tarpeeksi vuosia kestäneestä digiräpsyttelystä
valikkoseikkailuineen ja halusin aloittaa alusta enkä hypätä
digijärkkärien jatkuvasti kiihtyvään ominaisuusvarustelutahtiin.
(Etenkään, kun ne hehkutetut ominaisuudet eivät voisi vähemmän
kiinnostaa, kun erityisesti samaan aikaan esim. leikkoetsimet yhä
puuttuvat...) Jatkossa olisi tarkoitus keskittyä enemmän valokuvaan
kameran toimiessa kylmästi työkaluna, kuten joskus muinoin kuvatessani
vähäsen mv:tä.
--
Antti Alhonen.
Oiva Hakala
"Antti Alhonen" <antti.alhonen@tut_poista_tama.fi.invalid> wrote in message
news:em70p4$c75$1...@news.cc.tut.fi...
> Sain tarpeeksi vuosia kestäneestä digiräpsyttelystä
> valikkoseikkailuineen ja halusin aloittaa alusta enkä hypätä
> digijärkkärien jatkuvasti kiihtyvään ominaisuusvarustelutahtiin.
> (Etenkään, kun ne hehkutetut ominaisuudet eivät voisi vähemmän
> kiinnostaa, kun erityisesti samaan aikaan esim. leikkoetsimet yhä
> puuttuvat...) Jatkossa olisi tarkoitus keskittyä enemmän valokuvaan
> kameran toimiessa kylmästi työkaluna, kuten joskus muinoin kuvatessani
> vähäsen mv:tä.
>
> --
> Antti Alhonen.
Tuossa olet todella sisäistänyt jotakin hyvin olennaista. Ilo lukea!
Toivotan valaistukse kohdanneelle hyviä kuvia hyvän Joulun ohella.
Oiva
Antti Alhonen
> Tuossa olet todella sisäistänyt jotakin hyvin olennaista. Ilo lukea!
>
> Toivotan valaistukse kohdanneelle hyviä kuvia hyvän Joulun ohella.
Kiitän :). Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa alusta.
Todellakin, miksi hypätä alati kiihtyvään tekniikkaan mukaan, kun
kaikki vanhakin on vielä kokematta. Minua kyllä kiinnostaa tekniikka.
Mutta suurimmat tekniset keksinnöt tehtiin lähes kaikilla aloilla jo
vuosikymmeniä sitten. Esimerkiksi kameroilla käytettävyys ja kuvanlaatu
saavuttivat maksiminsa jo kauan sitten.
Ymmärrän kyllä kiinnostuksen tekniikkaa kohtaan, koska itsekin olen
hyvin kiinnostunut, mutta sitä en voi käsittää, miten ihmiset jaksavat
innostua aina mitä mitättömimmästä ja merkityksettömimmästä uudesta
piirteestä, mitä teknologiayhteiskuntamme tuottaa. Ihmiset innostuvat,
kun uudessa Canonissa onkin kahdeksan megapikseliä kun vanhassa oli
kuusi. Mutta eihän tämä ole minkään sortin todellinen keksintö! Kyseessä
on mitätön, pieni muutos lopullisessa kuvassa. Ei mitään vaikutusta
itse kuvaamisessa.
Tai jokin firma keksii laittaa CCD-sensoriin jonkin pölyä poistavan
väristimen. Onhan sekin ihan kätevä pikku ominaisuus, mutta ei se jaksa
innostaa, koska se ei ole mitenkään mullistava innovaatio. Sama pätee
tietysti muilla aloilla: ei minua jaksa niin suuresti innostaa HDTV,
sillä normaaleilta katseluetäisyyksiltä muut seikat ratkaisevat paljon
enemmän. Jos olisin elänyt väri-tv-lähetysten alkaessa, niistä olisin
voinutkin innostua - se oli esimerkki hyvin merkittävästä teknisestä
innovaatiosta.
Suunta on selvä, tekniikan kilpajuoksu kovenee, mutta uudet keksinnöt
ovat aina vain pienempiä, merkityksettömämpiä ja vastaavasti niitä tulee
aina vain enemmän. Vaikka siinä rytmissä jotenkin onnistuisinkin
pysymään mukana, en saisi siitä mitään henkistä tyydytystä.
Mutta jotkut saavat henkistä tyydytystä näistä mitättömistä
pikkuseikoista, raw-muuntimien interpolointien eroista ja vastaavista.
Valokuvaus unohtuu - tai ehkäpä olisi parempi sanoa, ettei se ole
näitä herroja missään vaiheessa kiinnostanutkaan.
Digijärkkäri on nyt useimmille omistajilleen muodin vaatima
leikkikalu ja vaatisi itsekuria käyttää sitä hillitysti työkaluna. Itse
halusin epämuodikkaan mutta luotettavan työkalun, ja siksi päätin
siirtyä ajassa taaksepäin parikymmentä vuotta.
--
Antti Alhonen.
Lexa
"Antti Alhonen" <antti.alhonen@tut_poista_tama.fi.invalid> kirjoitti
viestissä news:em0kig$bj3$1...@news.cc.tut.fi...
JP Fotoprocess Oy on hyvä paikka kehityttää diafilmit.
"JP Fotoprocess Oy on keskittynyt ammattilaisille suunnattuihin perinteisiin
kehitys ja erikoistyöpalveluihin. E-6 ja C-41 kehitykset, crossaukset,
prässäykset, printit ja skannaukset."
Itse käytän JP Fotoprocess Oy:ta, suosittelen.
http://www.jpfoto.fi/