Eli onko kukaan paininut samanlaisen projektin kanssa tai kuullut
skannerista joka toimisi lasikehysten kanssa?
Kyllä kaikki kokeilemani filmiskannerit ovat lasikehyksisiä dioja
skannanneet. Tulos ei ole yhtä hyvä kuin ilman lasia, ja tuskin se
voi sitä ollakaan. Mutta ilman erityistä vertailua ilman lasia
skannattuun et ehkä ikinä huomaa että kuvassa on mitää olennaista
vikaa. Itse olen havainnut lasista aiheutuvan lähinnä ylimääräistä
kuviota vaaleissa pinnoista (Canon FS4000US).
Koska noin suuren määrän skannaus on kuitenkin valtava urakka,
kannattanee se tehdä niin hvyin kuin mahdollista.
- Petri
--
/ Petri.K...@oulu.fi - RockFord - http://spaceweb.oulu.fi/~petri/ \
| PGP public key http://spaceweb.oulu.fi/~petri/pk.asc - ICQ# 8997422 |
\ "Passion Love Sex Money - Violence Religion Injustice Death" - PSB /
Ongelmia kait tulee lähinnä anti-newton-kehyksien kanssa. Niitä ei
kannata skannata kovin suurella resoluutiolla.
-- Lassi
"Petri Kekkonen" <Petri.K...@oulu.fi> wrote in message
news:40029116...@oulu.fi...
> Kyllä kaikki kokeilemani filmiskannerit ovat lasikehyksisiä
dioja
> skannanneet.
Ainakin Gepen lasilliset ovat liian paksut sopiakseen Minolta Scan
Dual II:n diapitimeen ilman väkivaltaa.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Tässä yksi esimerkki AN-lasillisten diojen skannaamisesta. Skannerina toimi
Nikonin 5000 ed ja filminä oli Fuji Velvia.
Pienennetty: http://batman.jypoly.fi/~a2391/kuvia/thailand/samui13_an.jpg
3000 dpi:
http://batman.jypoly.fi/~a2391/kuvia/thailand/samui13_an_100pros.jpg
Veikkaan että jos olis kehyksiä pitäny alkaa purkamaan, hermot olis menny
about viidennen dian kohdalla.
-= a-j
Aika tutulta näyttää. Kuva 5 sivulla
http://spaceweb.oulu.fi/~petri/canon_fs4000us.html
näyttää vastaavan efektin Canonin skannerilla.
: Eli onko kukaan paininut samanlaisen projektin kanssa tai kuullut
: skannerista joka toimisi lasikehysten kanssa?
Terve
Olen itse skannannut sekä lasittomia että lasillisia dioja Nikonin 4000 dpi
skannerilla. Molemmat kehykset kyllä toimivat "skannausteknisessä" mielessä yhtä
hyvin kyseiselle skannerilla, mutta lasit aiheuttavat laatuongelmia. Moniin
kuviin on tullut moirea sekä tavallisilla että antinewton laseilla ja
kuvissa kuviin tulee myös helposti "pehmytpiirtosuodatin" kaupanpäälisiksi.
Lisäksi tuntuu, että monen mielestä lasit antavat jotenkin luvan käsitellä
dioja huolimattomammin ja tuloksena on sormenjälkiä yms. rasvaa laseihin
roppakaupalla...
Mulla on parhaillaan parin noin 1500 lasikehysdian skannaus projekti
työnalla ja tein heti alussa päätöksen kehysten vaihtamisesta. Laseissa
olisi ollut ihan älytön pesuhomma ja siltikään tulos ei olisi vastannut
ilman laseja skannattuja dioja.
Terv. Jari Lehto
> Mulla on parhaillaan parin noin 1500 lasikehysdian skannaus projekti
> työnalla ja tein heti alussa päätöksen kehysten vaihtamisesta. Laseissa
> olisi ollut ihan älytön pesuhomma ja siltikään tulos ei olisi vastannut
> ilman laseja skannattuja dioja.
Jos skannerissa on liuskapidin, kannattaa harkita sen käyttöä, varsinkin
jos siinä on oikeasti 100% kokoinen maskiaukko. Vaikka ei olisikaan, se
on kuitenkin yleensä isompi, kuin normaalit diakehykset, jotka
piilottavat valtaisan määrän ruudun reunoista. Kehyksen viistetyistä ja
mustista reunoista ei myöskään tule niitä ikävän näköisiä heijastuksia.
Ainakin Minoltan liuskapitimessä saa irtokuvatkin pysymään paikallaan,
mutta erittäin huolellinen pitää olla. Pinsetit ovat kätevä työväline.
Sanomattakin lienee selvää, että työmäärä on aivan mieletön, jos kuvia
on tuhansia tai edes satoja. Kahvi ja tupakka kannattaa kuitenkin
nauttia riittävän etäällä arvokkaista kuvista...
Ehkä vähän vahvasti ilmaistu... Itselläni ovat ainakin menneet
sen oloisesti ettei mikään mene rikki, vaikka voimaa saakin
enemmän käyttää. Lieneekö Gepellä sitten hieman eripaksuisia
kahdella lasilla olevia kehyksiä, siitä en tiedä.
Hannu
--
-/|\- My best to the CIA, NSA & FBI -/|\-
President of the USA Allah murder JFK terrorist activity
binladen goverment agency bomb 7.62 handgun Vietnam Iraq
hannu....@tut.fi www.students.tut.fi/~kuisti
Minkä ihmeen takia tuollainen määrä sitten pitää muuttaa digitaaliseen
muotoon, kyllä ne dioina säilyvät jopa kauemmin kuin sähköisessä
muodossa.Sen ymmärrän, että muutetaan joitain digitaaliseen muotoon ja
tehdään paperikuvia, mutta ketä nyt lämmittää tuollainen määrä jossain
digimuodossa, sinne jäävät unholaan ja melkoinen työ menee hukkaan,
sillä tuo skannaus on melkoinen urakka.
> sinne jäävät unholaan ja melkoinen työ menee hukkaan,
>sillä tuo skannaus on melkoinen urakka.
Olen samaa mieltä. Jos olisin skannannut ostettuani diaskannerin kaikki kuvani,
nyt jurppisi kun parempia skannereita ja parempia skannausoftia tunkee
markkinoille. Kaikki pitäisi alkaa alusta...eikä niillle sähköisille
kuvamassoille ole minulle mitään käyttöä, skannaan vain tarpeeseen. Toki
jollakulla saattaisi olla, mutta epäilen jaksaako kukaan skannata yli kahtasataa
kuvaa, tämän jälkeen luulisi olevan jo hieman puutunut asiaan ;-)
Yksi hyvä syy skannaamiselle (jopa tällaisella vanhalla rupuskannerilla
:DD) on se että niistä kuvista olisi 'helposti' haettava versio.
Nytkin on jo markkinoilla ohjelmia jotka pystyvät etsimään kuvan
'kuvauksen' perusteella (piirrät vaikka muistikuvan mukaan ~näköistä,
niin se hakee sen).
Myös 'indeksikuvat' on ihan mukava tehdä kun kuvat on kerran skannattu,
mukana voi olla tieto siitä missä lootassa ja minkänumeroisessa diassa
kuva on.
Vaikka nämä on sillai yksittäisinä ihan mahdollisia, ei ehkä
kokonaisvaltaista ohjelmapakettia vielä ole. Vähän yhteenliimaamista
tämä homma vielä on.
--
Psi -- <http://www.iki.fi/pasi.savolainen>
Vivake -- Virtuaalinen valokuvauskerho <http://members.lycos.co.uk/vivake/>
Tai sitten ei, omissa noin 20 v. vanhoissa dioissa ovat värit kyllä
haalistuneet ihan havaittavasti, hieman eri tavalla filmilaadusta riippuen.
Parempi skannata ne nyt eikä odottaa kunnes loputkin sävyt häviävät.
> Sen ymmärrän, että muutetaan joitain digitaaliseen muotoon ja
> tehdään paperikuvia, mutta ketä nyt lämmittää tuollainen määrä jossain
> digimuodossa, sinne jäävät unholaan ja melkoinen työ menee hukkaan,
> sillä tuo skannaus on melkoinen urakka.
Unholassahan ne diat ainakin minulla ovat säilytyslaatikoissaan, skannattuna
niitä on paljon mukavampaa plärätä kuvaruudulla.
Suuri työhän se toki on, mutta tavallaan ihan antoisaa käydä läpi noita
vanhoja kuvia ja muistella menneitä. Jos vielä jaksaa, kannattaa muuten
tallentaa kunkin kuvan avainsanat IPTC-datana kuvatiedostoon, niin
jälkipolvikin voisi aikanaan tunnistaa kuvia.
/N
>
>"Eetu" <wh_...@hotmail.com> wrote in message
>news:8cc9e435.04011...@posting.google.com...
>>
>> Minkä ihmeen takia tuollainen määrä sitten pitää muuttaa digitaaliseen
>> muotoon, kyllä ne dioina säilyvät jopa kauemmin kuin sähköisessä
>> muodossa.
>
>Tai sitten ei, omissa noin 20 v. vanhoissa dioissa ovat värit kyllä
>haalistuneet ihan havaittavasti, hieman eri tavalla filmilaadusta riippuen.
>Parempi skannata ne nyt eikä odottaa kunnes loputkin sävyt häviävät.
>
Höpsis, jos kuvitelet että onnistut säilyttämään jotain dataa 20v niin sinun
täytyy olla todella optimisti.
>> Sen ymmärrän, että muutetaan joitain digitaaliseen muotoon ja
>> tehdään paperikuvia, mutta ketä nyt lämmittää tuollainen määrä jossain
>> digimuodossa, sinne jäävät unholaan ja melkoinen työ menee hukkaan,
>> sillä tuo skannaus on melkoinen urakka.
>
>Unholassahan ne diat ainakin minulla ovat säilytyslaatikoissaan, skannattuna
>niitä on paljon mukavampaa plärätä kuvaruudulla.
>
Kyllä diat on helpompi varastoida fyysisesti, mutta plaraaminen on toki koneella
helpompaa.
>Suuri työhän se toki on, mutta tavallaan ihan antoisaa käydä läpi noita
>vanhoja kuvia ja muistella menneitä. Jos vielä jaksaa, kannattaa muuten
>tallentaa kunkin kuvan avainsanat IPTC-datana kuvatiedostoon, niin
>jälkipolvikin voisi aikanaan tunnistaa kuvia.
>
>/N
Erittäin suuri työ. Skannaamisen lisäksi kuvankäsittely, tietokannan
suunnittelu, tekeminen ja kaiken varmuuskopiointi ja ylläpito. En tekisi.
Samaa mieltä olen minäkin. Tuollainen skannausurakka on todella suuren työn
takana. Parempi olisikin vain merkitä dioihin jonkunlainen koodi, ja tehdä
niistä pieni tietokanta, johon tulisi tärkeimmät tiedot kuvista. Silloin ne
löytyisivät lähes yhtä nopeasti, kuin digitaalisesti talletettuna.
Mutta jos intoa skannaamiseen riittää, niin itselläni olevalla Nikon
Coolscan IV:llä onnistuu myös kehystettyjen diojen skannaus.
--
Tuomo
Miksi niin, koneeni kovalevyn nurkassa on ihan hyvää C128:lla tehtyä dataa
vuodelta 1985. Pitää vain kopioida materiaali muutaman vuoden välein
kulloinkin suositulle siirrettävälle medialle. Eikä ole ollut kovin
työlästäkään, sen jälkeen kun pääsi Commodore-formaatista ja lerpuista eroon
ja nuo tallennuksetkin hoituvat muun pc-käytön ohella taustalla. Nyt
backuppaan vielä CD-R:lle, mutta kunhan 100GB:n USB-kovalevyt kohta
halpenevat, taidan ostaa pari sellaista varmuuskopioalustaksi. Tällaiselle
mahtuu jo 50000 kpl 2 Megatavun kuvaa, mikä riittää minulle.
Minulle oli aikamoinen ahaa-elämys kun huomasin kuinka haalistuneita nuo
vanhat diani ovat.
> >> Sen ymmärrän, että muutetaan joitain digitaaliseen muotoon ja
> >> tehdään paperikuvia, mutta ketä nyt lämmittää tuollainen määrä jossain
> >> digimuodossa, sinne jäävät unholaan ja melkoinen työ menee hukkaan,
> >> sillä tuo skannaus on melkoinen urakka.
> >
> >Unholassahan ne diat ainakin minulla ovat säilytyslaatikoissaan,
skannattuna
> >niitä on paljon mukavampaa plärätä kuvaruudulla.
> >
> Kyllä diat on helpompi varastoida fyysisesti, mutta plaraaminen on toki
koneella
> helpompaa.
>
> >Suuri työhän se toki on, mutta tavallaan ihan antoisaa käydä läpi noita
> >vanhoja kuvia ja muistella menneitä. Jos vielä jaksaa, kannattaa muuten
> >tallentaa kunkin kuvan avainsanat IPTC-datana kuvatiedostoon, niin
> >jälkipolvikin voisi aikanaan tunnistaa kuvia.
> >
> >/N
>
> Erittäin suuri työ. Skannaamisen lisäksi kuvankäsittely, tietokannan
> suunnittelu, tekeminen ja kaiken varmuuskopiointi ja ylläpito. En tekisi.
Suurin työ on skannauksessa, mutta kaikkia kuviahan ei tarvitse skannata. Ja
minulle on toistaiseksi riittänyt Windows Explorer, Irfanview ja Excel,
vaikka hienompiakin tietokantoja löytyy. Paremmin ne kuvat silti löytyvät
niilläkin välineillä kuin vanhat kenkälaatikoista. Mutta kukin tyylillään.
/N
>Paremmin ne kuvat silti löytyvät
>niilläkin välineillä kuin vanhat kenkälaatikoista. Mutta kukin tyylillään.
Nimenomaan, harvalla muulla kai diat kenkälaatikoissa ovat ;-)
Alkuperäinen kysyjä ei maininnut tuota samaa syytä, eikä pelkkään kuvien
indeksointiin taida olla väliä, onko kehyksessä lasi vai ei.
Kaikkiin skannereihin käy myös lasilliset kehykset, mutta kuvanlaatu voi
varsinkin AN -laseilla olla huonompi, kuten täällä on jo "todistettu".
Ilkka
Touché ;^)
mutta missä muut sitten säilyttävät diansa? Ainakin tuttavapiirissä ollaan
samaa mieltä että diojen esillekaivaminen esitystä varten on nykyään liian
vaivalloista, vaikka niiden katselu kiinnostaisikin.
Oli missä oli, skannattuna pc:ssä ne vievät silti vähemmän tilaa eivätkä
värit haalistu.
Itse säilytän dioja samassa rulokaapissa missä on valmiiksi paikalleen
suunnattu projektori. Projektorin esilleotto ja lippaan siirto projektoriin
kestää varmaan jopa kymmeniä sekunteja. Ja se oikea lipas yritetään löytää
kaapista löytyvän listauksen perusteella.
> Oli missä oli, skannattuna pc:ssä ne vievät silti vähemmän tilaa eivätkä
> värit haalistu.
Diat vievät aina tilaa, ellet sitten rohkene heittää niitä jätesäkkiin
skannauksen jälkeen. Kysymys on mielestäni lähinnä ajankäytöstä. Eli kuvan
hakemisesta joko kaapista tai tietokoneelta verrattuna siihen aikaan, mikä
on käytetty yhden tai kaikkien diojen skannaukseen.
Tässä varmaan ratkaisee se, mihin kuviaan käyttää ja kuinka usein.
Jos vanhat kuvansa voi unohtaa vaikkapa rompulle, ne voi yhtä hyvin unohtaa
dialaatikossa ullakolle ja säästyä skannaamiselta.
Itselläni on vielä diojen "analoginen" käyttö ja siirtely yleisempää kuin
ne toiminnot, joita varten joudun aina välillä skannaamaan yksittäisiä
dioja.
Ilkka
:> Mulla on parhaillaan parin noin 1500 lasikehysdian skannaus projekti
:> työnalla ja tein heti alussa päätöksen kehysten vaihtamisesta. Laseissa
:> olisi ollut ihan älytön pesuhomma ja siltikään tulos ei olisi vastannut
:> ilman laseja skannattuja dioja.
: Jos skannerissa on liuskapidin, kannattaa harkita sen käyttöä, varsinkin
: jos siinä on oikeasti 100% kokoinen maskiaukko. Vaikka ei olisikaan, se
: on kuitenkin yleensä isompi, kuin normaalit diakehykset, jotka
: piilottavat valtaisan määrän ruudun reunoista. Kehyksen viistetyistä ja
: mustista reunoista ei myöskään tule niitä ikävän näköisiä heijastuksia.
Joo, oikeassa olet. Nikonilla on ihan ok pidin ja se avulla saa näkyviin
kehyksenkin piilottaman alueen, joka tosiaan on varsin suuri. Toisaalta, jos
diat, niinkuin tässä minun projektissani, on tarkoitus myös saattaa
uudelleen projisoitavaan kuntoon niin uudelleen kehystys tulee väkisin
vastaan. Hankin myös joskus Nikoniini kehystettyjen diojen batch-skannaus
lisälaitteen, joiten tästä syystä on minun helpompi skannata kehystettyjä dioja.
Laatu luonnollisesti ei ole aivan niin hyvä kuin yksittäin skannatuissa
kuvissa, jotka säädetään kohdalleen yksitellen, mutta aivan riittävä moniin
käyttötarkoituksiin.
Terv. Jari Lehto
Väinö Louekari
"Erkki Mikkola" <emik...@kuha.cc.lut.fi> wrote in message
news:slrnc04scf....@kuha.cc.lut.fi...
Mitenkäs kun on vasta aloittelemassa eikä vielä diakuvia ole paljon, niin
soveltuisiko
tuo skannaus ja sitten digitaalisessa muodossa indeksointi / mahdollinen muu
käyttö
digitaalisessa muodossa?
Jos skannauksen tekisi aina niistä mitä aina rullaa kohden katsoisi hyväksi,
ei liene
mahdoton urakka. Toki tässä on se haittapuoli että 10v päästä nykypäivän
<300e
skannereilla skannatut kuvat saattavat näyttää huonoilta? Pölyjälkiä ym.
niissä ei
tosin olisi jos jaksaisi vielä kunnon resoluutiolla skannata.
VPL
Tuossa vaiheessahan diat olisikin paras skannailla, eli sitä mukaan kun
uusia tulee. Skannattu kuva on yhtä kuin digitaalinen kuva. Ja jos
säilyttää alkuperäisen, niin kopiolle voi tehdä mitä lystää.
Diojen skannukseen paras olisi filmi/diaskanneri, mutta uusilla
tasoskannereillakin taitaa jo saada aika hyviä tuloksia. Pöly ja roskat
ovat yksi melkomoinen haitta skannauksessa, mutta monissa skannereissa /
skannausohjelmissa on pölyn ja roskanpoisto-ohjelma valmiina.
Skannauksessakin kannattaa käyttää harkintaa, ettei turhaan huonoja kuvia
skannaile.
--
Tuomo
Antti
"Erkki Mikkola" <emik...@kuha.cc.lut.fi> kirjoitti viestissä
news:slrnc04scf....@kuha.cc.lut.fi...
>tuo skannaus ja sitten digitaalisessa muodossa indeksointi / mahdollinen muu
>käyttö
Hanki sitten isomman puoleinen kiintolevy. :-)
Hankin juuri Canon 5000F-skannerin, jolla saa kaksi diaa kerrallaan.
Pistin parhaan tarkkuuden (2400 DPI) ja diasta tuli 320 megan
tiedosto.
Sitä ei oikein viitsi Photoshopissa käsitella, kaikkiin toimintoihin
menee nimuutti vähintään. Koneessa puoli gigaa muistia ja AMD
1,2-gigainen prosessori. Näytöohjain Radeonin 7500.
>Hankin juuri Canon 5000F-skannerin, jolla saa kaksi diaa kerrallaan.
>
>Pistin parhaan tarkkuuden (2400 DPI) ja diasta tuli 320 megan
>tiedosto.
Iso kamera sinulla, 6x7 tulee 16bitillä n.220 megainen.
Hep! Polaroid SprintScan 35 Plus. Testasin aikoinani tarkkaan
lasikehyksien vaikutuksen, enkä pystynyt löytämään mitään muuta eroa,
kuin että kuvista tuli muutaman prosentin tummempia tai
vähempi-kontrastisia kuin ilman kehyksiä. Mutta minkäänlaisia tarkkuus
tms. ongelmia ei ollut millään kokeilemistani lasikehystyypeistä.
Skanneri on muutenkin hyvä, 2700dpi skanni tulee ehkä 15-20 sekassa,
verrattuna nykyisiin 4000dpi = 5 minuuttia virityksiin.
--
Henkka Karapuu
http://www.iki.fi/hkarapuu
>Iso kamera sinulla, 6x7 tulee 16bitillä n.220 megainen.
Ei kun ihan 24 x 36 dia.
Tosta tekee 4000 PPI reilun 120 megan tiedoston jos skannaa 16 bittiä
per kanava moodiin kuvan. Sulla on siis ollut tarkkuus aika paljon
suurempi tai oot skannannut paljon muutakin kuin itse kuvan.
Tarkkuusongelma tuntuu olevan AN-laseillakin pienempi kuin tuo
vaaleaan pintaan tuleva ylimääräinen kuvio.
> 2700dpi skanni tulee ehkä 15-20 sekassa, verrattuna nykyisiin
> 4000dpi = 5 minuuttia virityksiin.
Niin no, hitaaksi lähes kaikkialla moitittu Canon FS4000US viettää
4000 PPI skannin kanssa enimmillään noin 2:30, mutta silloin on päällä
IR-pölynpoisto, joka vaatii toisen passin skannaukseen. Oikeampi
on verrata Polaroidiin ilman tuota IR:ää ja silloin aikaa menee noin
1:35. Nämä mitattuna siitä kun painaa "Scan"-nappia siihen kun kuva
on valmiina Photoshopissa ja oletuksella että koneen teho on edes
kutakuinkin tämänhetken tasolla.
Tähän liittyen, onko vieläkään olemassa tasoskanneria, jolla voisi vetää
"pinnakkaiset" koko diapussista kerralla?
Noissa taso/dia -skannereissa näyttää yleensä olevan oma pikku ruutu
yhdelle tai kahdelle dialle.
Ilkka
> Tähän liittyen, onko vieläkään olemassa tasoskanneria, jolla
voisi vetää
> "pinnakkaiset" koko diapussista kerralla?
> Noissa taso/dia -skannereissa näyttää yleensä olevan oma pikku
ruutu
> yhdelle tai kahdelle dialle.
Miten olisi jokamiehen diakansi: Diat valotuslevylle ja niiden
päälle kinkkufoliota ennen kannen laskemista?
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Kelpaisi tietenkin, jos toimii ??
Ilkka
Onko diakannella muita funktioita kuin että se on dian taakse
sijoittuva heijastin? Kinkkufolio tietysti on vitsi, mutta entäpä
sopivan kokoinen kehyksetön peili?
Se on dian taakse sijoitettu _valaisin_.
Peili toiminee jossain määrin. Skannauspään lamppu ei ole samalla kohtaa
kuin detektori, joten jos peili ei ole ihan diassa kiinni, valo kulkee
sen läpi kahdesta eri kohdasta. Peilin pitää siis olla etu- eikä
takapinnassa. Eli metalli- eikä lasipeili. Kalibrointi tulee olemaan
ongelma, koska peili on "kirkkaampi" kuin skannerin sisäinen
referenssivalkoinen.
-- Lassi
No entäpä sitten skanneriin dialiuskat ja niiden päälle pieni valopöytä?
Toimiiko tasoskanneri kansi auki?
Ja hyvää laatua en siis ole metsästämässä, kun on diaskanneri erikseen.
Tasoskanneri vaan on vielä hankkimatta ja tuollainen pinnakkaisten teko
olisi sille yksi hyvä hankintaperuste.
Ilkka
Pitää varmistaa, ettei valopöydän lamppu ole vilkkuvaa lajia.
Luultavasti ainoa oikea on patterisähköinen. Jopa hakkurit saattavat
näkyä raitoina.
-- Lassi
Olen kaupassa skannereita hypistellessäni nähnyt sellaisiakin
versioita, joissa osassa kantta on juuri peilin kaltainen
heijastava osa ja mielestäni sellaisessa ei ollut mitään
valaistusta. Kansi oli varsin ohut. Ymmärsinköhän
tietämättömyyttäni jotain väärin?
Minä en ole nähnyt, mutta enpähän ole etsinytkään. HP:llä on kyllä ollut
tarjolla "passiivinen" dia-adapteri. Se sisältää pari peiliä, joiden
kautta valo kiertää oikeaan paikkaan. Sellaisen voi yrittää rakentaa
itsekin. Hyviä vihjeitä omille virityksille löytyy täältä:
http://www.scantips.com/basics12e.html
-- Lassi
>Millä ilveellä sat siitä noin ison tiedoston ;-D
Huonolla muistilla. Siis omalla. :-)
Tiedoston koko olikin 230 megaa, skannattu PhotoShoppiin ja
tallennettu PSD-muotoon.
Pitääpä koittaa uudelleen ilman PhotoShoppia.
Tee sille Photarissa "flatten layers" ja tallenna JPEG:ksi
vaikka "medium" laadulla. Mikä on tiedoston koko?
Simo S.
> > Tiedoston koko olikin 230 megaa, skannattu PhotoShoppiin ja
> > tallennettu PSD-muotoon.
> >
> > Pitääpä koittaa uudelleen ilman PhotoShoppia.
>
> Tee sille Photarissa "flatten layers" ja tallenna JPEG:ksi
> vaikka "medium" laadulla. Mikä on tiedoston koko?
Mitäs iloa on JPEG-tiedoston kokoa testailla? Eikös ajatus tässä
säikeessä ollut miettiä kuvan data-kokoa joka tulee selkeästi ilmi kun
kuvan tallentaa vaikkapa TIFFinä ilman pakkausta. JPEG-pakatun kuvan
tiedostokoko riippuu kuitenkin aina myös kuvan sisällöstä eli helposti
pakkautuvista tulee pienempiä tiedostoja kuin hankalasti pakkautuvista,
vaikka resoluutio ja bittimäärä olisikin sama. -F