Filminkehityksestä ja lähinnä purkinpyörittelystä
Petteri Hyvönen
Kun pojat tuossa pääsivät kisailemaan tuosta Agfan filmistä niin
taidan minäkin jotain filmin kehitykseen liittyvää kirjailla tänne
ryhmään. Eli asiaa kehitepurkin pyörittelystä... Taitaa olla jatkoa
jokin aika sitten täällä pyörineelle keskustelulle jonka olen jo
unohtanut kun siihen taisi liittyä joku flame-war....
Jokunen vuosi takaperin kirjoittelin tänne ryhmään kysymyksiä kehitys-
purkin pyörittelystä ja sain vastaukseksi sekalaisen määrän erilaisia
vastauksia, joista taisi päällimmäiseksi jäädä mieleen ohje, jonka
mukaan sillä ei niin kamalasti ole väliä miten sitä pyörittelee vaan
sillä, että tekee sen joka kerta samalla lailla. Ohjeen loppuosa onkin
loistava ohjenuora. Mutta tuosta pyörittelystä voisi vielä vähän jatkaa:
Jotkut pyrittelevät purkkiaan kuten kehitepurkin kyljessä neuvotaan,
jotkut muulla tavoin. Seuraavassa kerron oman tapani pyöritellä purkkia:
Käytän Patersonin System 4 -tankkia ja spiraaleita. Kehittäessäni
laitan aina purkin täyteen nestettä vaikka kehittäisin vain yhden
filmin.
Kääntelyn suoritan seuraavasti: kaadan kehitteen purkkiin, pistän kannen
kiinni, pyöräytän yhden kerran ympäri ja tömäytän pöytään varovasti. Sen
jälkeen annan purkin olla ensimmäisen 2 minuuttia paikallaan ja vasta
sitten aloitan pyörittelyn eli kaksi hyvin rauhallista pyöräytystä
ympäri
aina minuutin välein, eikä mitään tömäytystä lopussa. 15 sek. ennen
loppua
alan kaataa kehitettä pois. Sitten keskeyte sisään jne. Ainiin: käytän
minuutin esihuuhtelua vedellä.
Syy siihen miksi olen siirtynyt ylläesiteltyyn purkinpyöritystapaan
löytyy
siitä, että kyllästyin aikanaan kino-negatiiveistä löytyviin
poikittaisiin
tieheyseroihin. Tiheyserot tulivat siitä, että kun purkkia pyöritteli
tehtaan ohjeen mukaan (30 sek. alussa ja sitten 5 sek. / 30 sek.) kehite
liikkui paljon ja nopeasti. Perforointien kohdalta se tietenkin pääsi
liikkumaan enemmän kuin välikohdasta ja lopputuloksena oli kivat rannut
negassa. Rullafilmillä ongelma oli vain hieman erilainen: tiheyseroja
oli
filmin pitkittäisuunnassa negan laidalla (alueella joka on lähimpänä
spiraalin reunaa). Tämän olettaisin johtuvan siitä, että kun purkin
tömäyttää pöytään aina pyöräytyksen päätteeksi niin neste alkaa pyöriä
purkissa kuin pyörteessä ja siksi kehittymistä tapahtuu enemmän filmin
keskiosissa. Tämän ilmiön olen testattu ihan katsomalla mitä purkissa
tapahtuu kun sen pamauttaa pöytään. Siitä syystä en enää tömäyttele
purkkia
muuta kuin aivan alussa ja silloinkaan en kovin lujaa.
Kommentteja/omia kokemuksia/jne.????
Ja sitten muihin menetelmiin: Vetäisempä seuraavaan yhden lainauksen
netistä löytyneelle (ei aina tosi-tiedolle, tiedän, mutta aion siitä
huolimatta lainata...) kommentille asiasta:
"Now just one more suggestion -- agitation. When Big Daddy says to
agitate,
do it! If you are developing your roll film in tanks, take a look at the
drawing on page 5 of the Kodak publication and in the immortal words of
Jerry Rubin, DO IT! Roll films -- five or six top-over-bottom, martini
shaker
kinds of twists every thirty seconds..." Artikkelista T-Max Films --
What Rochester Forgot to Tell Us
(http://www2.ari.net/glsmyth/articles/bascom.htm)
Tämä ohje oli annettu Kodak D-76 1:1 filmille... Mitenkäs luulette, ette
edellämainitulla tavalla hölskyttelemällä voi saada aikaiseksi tasaista
kehitysjälkeä? Onko homma kiinni purkista ja spiraalista vai jostain
muusta?
Ohjehan on rullafilmille, mitenkäs sitten jos yrittää kokeilla ko.
menetelmää kino-filmille.. varmasti saa epätasaisen kehityksen.
Itse tuskastelen parast'aikaa laakafilmin kehityksen tasaisuuden kanssa
ja olen miettinyt erilaisia kehitystapoja siihenkin. Vaihtoehdot ovat
käsittääkseni seuraavat: Jobo 2500 -sarjan tankki ja spiraali (maksavat
hunajaa), BTZS -putket jenkeistä tilattuna (vielä kalliimmat), tai
sitten
kaikkien kiroama allaskehitys (halpa). Saako tuolla allaskehityksellä
tasaista jälkeä (jos yrittää kehittää yksitellen, en ollut ajatellutkaan
laittaa useampia yht'aikaa päällekkäin) esim. 9x12 cm filmille 18x24 cm
allasta käyttäen? Onko muita olemassa?
Eiköhän tämä riitä tältä erää, kommentoikaa jos teillä on tietoa tai
epäilyksiä. Hyvää päivänjatkoa kaikille!
t: Petteri
kim man
Petteri Hyvönen <Petteri...@oulu.fi> kirjoitti artikkelissa <
, että kyllästyin aikanaan kino-negatiiveistä löytyviin
: poikittaisiin
: tieheyseroihin. Tiheyserot tulivat siitä, että kun purkkia pyöritteli
: tehtaan ohjeen mukaan (30 sek. alussa ja sitten 5 sek. / 30 sek.) kehite
:
: liikkui paljon ja nopeasti. Perforointien kohdalta se tietenkin pääsi
: liikkumaan enemmän kuin välikohdasta ja lopputuloksena oli kivat rannut
: negassa. Rullafilmillä ongelma oli vain hieman erilainen: tiheyseroja
: oli
: filmin pitkittäisuunnassa negan laidalla (alueella joka on lähimpänä
: spiraalin reunaa). Tämän olettaisin johtuvan siitä, että kun purkin
: tömäyttää pöytään aina pyöräytyksen päätteeksi niin neste alkaa pyöriä
: purkissa kuin pyörteessä ja siksi kehittymistä tapahtuu enemmän filmin
: keskiosissa. Tämän ilmiön olen testattu ihan katsomalla mitä purkissa
: tapahtuu kun sen pamauttaa pöytään. Siitä syystä en enää tömäyttele
: purkkia
: muuta kuin aivan alussa ja silloinkaan en kovin lujaa.
:
: Kommentteja/omia kokemuksia/jne.????
Tömähyttelee tai ei, omiin silmiinsä on uskottava.
Kerran yksi kaveri tömähdytti tosi miehekkäästi
purkin, piti kai vähän neuvoa muita, 'näin minä olen aina tehnyt',
- patersonnista tuli pater ja son..
'
Luulempa että tömähtely on tarpeen, jos kehite on 'raakaa' tarkoitan
juuri vesijohdosta sekoitettua.
KJMa
..
Heimo Turunen
>Luulempa että tömähtely on tarpeen, jos kehite on 'raakaa' tarkoitan
>juuri vesijohdosta sekoitettua.
>
Sinpä sen sanoit.
Tuohon tömäyttelyyn on aivan selkeä syy, kun kehite laitetaan purkkiin
niin filmin pinnalle jää pieniä ilmakuplia. Ne tosin häipyvät kun
purkkia kellistellään mutta voivat aiheuttaa kehitysjälkiä. Napakka
tömäys irroittaa ne. Itse tömäytän purkkia toiseen kämmeneeni jotta
purkki säilysi ehyenä.
Filminvalmistajat ovat lisänneet emulsioon pintajännitystä poistavaa
kemikaalia ja siksi ei tulisi harrastaa kovin pitkääesihuuhtelua jonka
tarpeellisuudesta mv-filmille voisi keskustella. Negalle ja dialle se
on välttämätöntä korkean prosessilämmön tähden.
Olen vuosia tehnyt kriittiset kemiat tislattuun veteen jota osan 25
litran päniköissä. Tuo määrä riittää tosi kauan. Siinä tuo
kaasukuplien muodostuminen on vähäistä, kaiketi olematonta. Veden
keittäminen vähentää ilmiötä.
>KJMa
>..
Heimo Turunen
hemppamuikumail.dlc.fi
"Ei kaivosammakko voi merestä puhua"
Simo Salanne
>
> No hei kaikki!
>
> Kun pojat tuossa pääsivät kisailemaan tuosta Agfan filmistä niin
> taidan minäkin jotain filmin kehitykseen liittyvää kirjailla tänne
> ryhmään. Eli asiaa kehitepurkin pyörittelystä...
Ehkä olen murrevammainen mutta en ole varma mitä
tarkoitat kun kirjoitat "pyörittelystä"?
* kierukan kiertämistä akselinsa ympäri purkin sisällä?
* purkin kääntämistä ylösalaisin?
Simo S.
Tomi T. Salo
> Syy siihen miksi olen siirtynyt ylläesiteltyyn purkinpyöritystapaan
> löytyy
> poikittaisiin
> tieheyseroihin. Tiheyserot tulivat siitä, että kun purkkia pyöritteli
> tehtaan ohjeen mukaan (30 sek. alussa ja sitten 5 sek. / 30 sek.) kehite
> liikkui paljon ja nopeasti. Perforointien kohdalta se tietenkin pääsi
> liikkumaan enemmän kuin välikohdasta ja lopputuloksena oli kivat rannut
> negassa. Rullafilmillä ongelma oli vain hieman erilainen: tiheyseroja
Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat purkin pyörityksellä?
Itse toimin tehtaan ohjeen mukaan, eli 30 sek alussa ja
30 sek välein 4-5 ripeää ylösalaisin kääntöä n. 5 sekunnissa.
Enkä ole vielä nähnyt epätasaisuutta negoissa! Kehitysajat
ovat olleet 5-10 min Xtol 1+1:ssä. Purkki ja spiraalit AP:n.
> Tämä ohje oli annettu Kodak D-76 1:1 filmille... Mitenkäs luulette, ette
> edellämainitulla tavalla hölskyttelemällä voi saada aikaiseksi tasaista
> kehitysjälkeä? Onko homma kiinni purkista ja spiraalista vai jostain
> muusta?
> Ohjehan on rullafilmille, mitenkäs sitten jos yrittää kokeilla ko.
> menetelmää kino-filmille.. varmasti saa epätasaisen kehityksen.
Kuten sanottu, itse olen saanut aivan tasaista jälkeä juuri
tuolla sekoittelutavalla.
--
tts...@iki.fi
Tomi T. Salo
Petteri Hyvönen
> Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat purkin pyörityksellä?
> Itse toimin tehtaan ohjeen mukaan, eli 30 sek alussa ja
> 30 sek välein 4-5 ripeää ylösalaisin kääntöä n. 5 sekunnissa.
> Enkä ole vielä nähnyt epätasaisuutta negoissa! Kehitysajat
> ovat olleet 5-10 min Xtol 1+1:ssä. Purkki ja spiraalit AP:n.
Siis käännän purkin ympäri kannen kautta ylösalaisin ja ympäri.Ja ajat kuten
jo laitoin siinä alkuperäisessä mailissa.
Tämä kuvaamani ongelma tulee ainakin silloin kun kehittää puhtaalla
kehitteellä ja minulla ei ole kokemusta 1:1 kehittelystä. Voihan olla,
että se ongelma poistuu kun kehitteen konsentraatiota pudotetaan hieman
eli kehite ei ole niin "nopea". Periaatteessa kai näin. Tuo 5 kääntöä
ylösalaisin 30 sek. välein kuulostaa vain niin hurjalta, etten itse
uskalla sitä tehdä, paitsi testifilmille... Pitäisiköhän...
> Kuten sanottu, itse olen saanut aivan tasaista jälkeä juuri
> tuolla sekoittelutavalla.
Kuvaappa huvikseen joskus tasaisesti valaistua valkoista seinää taipaperia
hieman alivalottaen (Zone VII:lle) ja kehityksen jälkeen vedosta
koko ruutu paperille siten, että vedostat ruudun hieman tummaksi,
suurinpiirtein Zone VII:lle ja katso sitten tuliko rantuja. Kerro
meillekkin tuliko tasaista vai saitko rantuja.
> tts...@iki.fi
> Tomi T. Salo
t. Petteri
Jukka Vuokko
In article <87pv7pi...@kgb.ttsalo.iki.fi>,
>"Petteri Hyvönen" <Petteri...@oulu.fi> writes:
>> Syy siihen miksi olen siirtynyt ylläesiteltyyn purkinpyöritystapaan
>> löytyy
>> siitä, että kyllästyin aikanaan kino-negatiiveistä löytyviin
>> poikittaisiin
>> tieheyseroihin. Tiheyserot tulivat siitä, että kun purkkia pyöritteli
>> tehtaan ohjeen mukaan (30 sek. alussa ja sitten 5 sek. / 30 sek.) kehite
>> liikkui paljon ja nopeasti. Perforointien kohdalta se tietenkin pääsi
>> liikkumaan enemmän kuin välikohdasta ja lopputuloksena oli kivat rannut
>> negassa. Rullafilmillä ongelma oli vain hieman erilainen: tiheyseroja
>
> Itse toimin tehtaan ohjeen mukaan, eli 30 sek alussa ja
> 30 sek välein 4-5 ripeää ylösalaisin kääntöä n. 5 sekunnissa.
> Enkä ole vielä nähnyt epätasaisuutta negoissa! Kehitysajat
> ovat olleet 5-10 min Xtol 1+1:ssä. Purkki ja spiraalit AP:n.
Kuinkas noin yleensä, onko 4-5 ripeää kääntöä jollakin tavalla
kehitettä paremmin sekoittava kuin yksi vähemmän ripeä?
Itse agitoin alle 10min ajoilla juuri tuolla tavalla, mutta en ripeästi,
vaan 30sek välein käännän purkin ylösalaisin, lasken kahteen ja käännän
takaisin. Eli käytännössä purkki on 2sek ylösalaisin.
Tämä siksi että agitointi on helppoa pitää vakioituna, onhan yksi hidas
liike helpompi toistaa kuin 4-5 ripeää kääntöä.
Näin on jossakin vuosia sitten lukemassani oppaassa neuvottu (taisi olla
joku zonesystem-opus) ja siitä se on päähän tarttunut.
Ainakin maalaisjärjellä ajateltuna riittää että kääntää ylösalaisin ja
takaisin, siinähän se kehite vaihtaa sijaintipaikkaansa ainakin
Pattersonin purkissa aivan samalla tavalla kuin useammallakin
heilauksella. Siinähän kehite valuu takaisin filmitilaan spiraalin
keskellä olevan putken kautta.
Tietysti voisi kuvitella että rajumpi heiluttelu ottaa filmipinnalle
jääneen kehitteen paremmin mukaansa - tiedä sitten.
Kokemukset tästä agitoinnista rajoittuvat tosin vain rullafilmiin.
--
// Jukka Vuokko http://iki.fi/jvuokko/
Tomi T. Salo
> eli kehite ei ole niin "nopea". Periaatteessa kai näin. Tuo 5 kääntöä
> ylösalaisin 30 sek. välein kuulostaa vain niin hurjalta, etten itse
> uskalla sitä tehdä, paitsi testifilmille... Pitäisiköhän...
No, Kodakin dokumentissa käsketään tehdä juuri noin:
"Small-Tank Processing (8- or 16-ounce tank)--Rolls
Agitate once every 30 seconds. Drop the loaded film reel into
the developer and attach the top to the tank. Firmly tap the
tank on the top of the work surface to dislodge any air
bubbles. Provide initial agitation of 5 to 7 inversion cycles
in 5 seconds, i.e. extend your arm and vigorously twist your
wrist 180 degrees as shown below.
Then repeat this agitation procedure at 30-second intervals
for the rest of the development time."
Tämä siis T-Max kehitteen dokumentista. Toisissa kehitteissähän
on erilaiset ohjeet... Toisaalta Kodakin ym. ohjeet ja ajat ovat
vain suuntaa-antavia, ja jokaisen pitäisi kokeilla mitkä
menetelmät sopivat itselle parhaiten. Jos homma vain toimii,
niin sillä, mitä joku Kodak sanoo, ei pitäisi olla mitään väliä :)
> Kuvaappa huvikseen joskus tasaisesti valaistua valkoista seinää taipaperia
> hieman alivalottaen (Zone VII:lle) ja kehityksen jälkeen vedosta
> koko ruutu paperille siten, että vedostat ruudun hieman tummaksi,
> suurinpiirtein Zone VII:lle ja katso sitten tuliko rantuja. Kerro
> meillekkin tuliko tasaista vai saitko rantuja.
Olen kyllä tehnyt tuollaisiakin kuvia (valkoinen seinä
vedostettuna hieman harmahtavaksi), eikä vielä ole näkynyt
rantuja.
Harri Nieminen
>Olen vuosia tehnyt kriittiset kemiat tislattuun veteen jota osan 25
>litran päniköissä. Tuo määrä riittää tosi kauan. Siinä tuo
>kaasukuplien muodostuminen on vähäistä, kaiketi olematonta. Veden
>keittäminen vähentää ilmiötä.
>
Jatketaanpa asiallisella linjalla. Noista kaasukuplista olen havainnut
olevan harmia myös filmin huuhtelun yhteydessä. Jos huuhtelun lopuksi
pistää hanan kiinni ja nostaa filmin heti ulos purkista, filmin
pintaan jää noiden mikrokuplien sitomana liikaa vettä ja
kuivumistahroja syntyy enemmän. Olen arka kuivaamaan kosteaa
filmiä millään kumiatuloilla, joten olen kiertänyt ongelmaa sillä,
että kopautan tankkia pöytään, täytän kehitystankin piripintaan
vedellä (+tippa Ageponia) ja jätän purkin joksikin aikaa seisomaan.
Kun kuplat ovat nousseet pintaan, kuorin vaahdon pinnalta pois ja
nostan filmin ylös kuivumaan. Olisiko tuo tislattu vesi paras
vaihtoehto myös viimeisenä huuhteluvetenä?
Harri
Heimo Turunen
Nieminen) wrote:
SNIP
> Olisiko tuo tislattu vesi paras
>vaihtoehto myös viimeisenä huuhteluvetenä?
Kyllä ehdottomasti, varsinkin sellaisen vesilaitoksen aluella jossa on
kova vesi. Jossain saa filmeihinsä myös helposti kalkkitahroja. Täytyy
myöntää että noista minulla ei ole kokemusta sillä Oulun vesi jota
käytän on erittäin pehmeää ja en ole tavannut moista ilmiötä joka
kuulemani mukaan on kohtalainen ongelma muualla.
Loppuhuuhteluvedessä tulisi olla juuri sen verran kostuketta
(Ageponia, Mirasolia, Wetting Agentia....) että vesi lurahtaa pinnalta
pois. Vanha tapani, enemmäkin tottumus on että ripustaessani filmit
kuivumaan kaadaan niiden pintaa pitkin (niiden jo roikkuessa pitkänä)
tuon viimeisen huuhteluveden joka sisältää jotain noista
huuhteluaineista. Ehkä juuri tuon tavan myötä (tai sitten ei) en ole
tavannut filmeistäni minkäänlaisia kuivumisjälkiä.
> Harri
Harri Nieminen
Onko tyyristä?
Harri
Simo Salanne
>
> Mistä sinä sinä tisl. vettä täällä Oulussa ostat?
> Onko tyyristä?
>
Huoltoasemat myy, älä heitä pois käytön jälkeen.
Ageponilla terästettyä tislattua vettä voi käyttää monta kertaa...
Simo S.
Heimo Turunen
Huoltoasemat myyvät ionisoitua/ionipuhdistettua vettä, ei tislattua.
En tarkemmin tiedä mitä moinen ionisaatio merkitsee,mutta
työpaikallani valmistetaan trukkiakkuihin tarvittava vesi laiteella
joka on muovisylinteri jossa ruskeaa rakeista ainetta. Läpi tullut
vesi on kirkasta ja sen maku on muuttunut.
Oulussa olen saanut vettä entiseltä Medipolarilta ja Oriolalta 25
litran kannuissa. En muista hintaa millään, 7 mk litra?
Lisäksi minulla on tehokas suodatin johon jää jokseenkin kaikki
mekaaninen lika. Kallis investointi mutta ei tarvitse edes keväällä
huolehtia veden laadusta. Laite on terästä se sen läpi kulkee kaikki
pimiöön tuleva vesi. Samoja filttereitä käyttäviä laitteita saa myös
muovisena jopa Oulustakin.
Heimo Turunen
Tuosta pyörittelystä vielä vaikka luulen että se miksi niin tehdään on
käynyt selväksi. Eli likkumaton kehite kuluu filminpinnalla eri
tavalla riippuen sen saamasta valosta. Purkkia liikutellaan ja/tai
pyöritellään jotta kehite liikkuisi ja filmiävasten tulisi tuoretta
ainetta.
Minulla on prosessori jossa kehitän E6 ja C41 filmit niin päätin
kokeilla miten sillä kävisi MV-filmin kehitys,olisi siistä ja kemiaa
säästävää puuhaa.
Muutaman koerullan jälkeen löin hanskat tiskiin, minun makuisia negoja
ei syntynyt sitten millään. Kokeilin eri kehitteitä, eri filmejä, eri
valotuksia, eri pyörintänopeuksia.
Joku muu voi tietenkin saada kelvollisia tuloksia mutta minä pysyn
vanhassa tavassa jossa filmi/kehite-yhdistelmästä riippuen käännän
purkin ylösalas 30/60 sekunnin välein pari kertaa.
Mikko Huhtala
>En tarkemmin tiedä mitä moinen ionisaatio merkitsee,mutta
Huoltoasemien systeemeistä en ole perillä, mutta nykyään labrakäytössä
ainakin on tavallista ns. käänteisosmoosivesi. Systeemissä vedestä
poistetaan varautuneet epäpuhtaudet (metalli-ionit tms.) jonkunnäköisen
kalvosysteemin avulla. Jos vehkeet on kunnossa, tuotteen pitäisi olla liki
yhtä puhdasta kuin tislattu vesi. Vaan kun maailma ei ole täydellinen, niin
tavallisesti kalvojen vanhetessa vehkeistä tulee läpi kaikennäköistä
töhnää. Ideana hommassa alkuaan oli kai säästää energiaa, sillä vettä ei
tarvitse käänteisosmoosissa höyrystää ja tiivistää takaisin nesteeksi.
Mikko
Mikko Huhtala
>laitan aina purkin täyteen nestettä vaikka kehittäisin vain yhden
>filmin.
>
>liikkumaan enemmän kuin välikohdasta ja lopputuloksena oli kivat rannut
>negassa. Rullafilmillä ongelma oli vain hieman erilainen: tiheyseroja
Meikäläisen filmien kehittelystä purkkimenetelmällä on kulunut eräitä
vuosia, mutta kokemukset samaisille Patersonin puteleilla ja spiraaleilla
oli ihan samat. Kastikkeita kannattaa laittaa enemmän kuin ohjeessa
(varmaan laadittu kemikaalien säästö mielessä) sanotaan, sillä täydessä
purkissa luulisi filmin ja perforointien olevan liikkeen aikana vähemmän
kuivilla. Niukahkolla kehitemäärällä ja ylöalaisin kierittelemällä ainakin
minä sain aikaan varsin rumaa jälkeä pariin kertaan. Kokeneelta taholta mua
opastettiin pyörittämään putelia silleen kallelleen, melkein vaakatasoon,
mutta ei koskaa ylösalaisin. Tömäytellyt en ole, enkä ikinä saanut aikaan
ilmakuplien kuvia, kun filmi oli esihuuhdeltu ja kehite seisonut
huoneenlämmössä pullossa. Tai ehkä se vesijohto oli alipaineinen...
Mikko
Simo Salanne
>
> >Käytän Patersonin System 4 -tankkia ja spiraaleita. Kehittäessäni
> >laitan aina purkin täyteen nestettä vaikka kehittäisin vain yhden
> >filmin.
> >
> >liikkui paljon ja nopeasti. Perforointien kohdalta se tietenkin pääsi
> >liikkumaan enemmän kuin välikohdasta ja lopputuloksena oli kivat rannut
> >negassa. Rullafilmillä ongelma oli vain hieman erilainen: tiheyseroja
>
Itse käytän aina saman määrän (400 ml) kehitettä, mikä kunnolla peittää
kaksi kino-
tai yhden rullafilmin. En täytä purkkia aivan piripintaan
sillä uskon että purkin kääntämisen yhteydessä kehite sekoittuu
paremmin kun sillä on jonkin verran "valumatilaa". Jos purkki
on aivan täysi, liemi ei mahdu liikkumaan eikä sekoitu hyvin.
Asiaa voi tutkia esim. kääntelemällä piripintaan täytettyä ja
vajaata läpinäkyvää lasipulloa.
Simo S.
Matti Kari
> >Käytän Patersonin System 4 -tankkia ja spiraaleita. Kehittäessäni
> >laitan aina purkin täyteen nestettä vaikka kehittäisin vain yhden
> >filmin.
> >
> >liikkui paljon ja nopeasti. Perforointien kohdalta se tietenkin pääsi
> >liikkumaan enemmän kuin välikohdasta ja lopputuloksena oli kivat rannut
> >negassa. Rullafilmillä ongelma oli vain hieman erilainen: tiheyseroja
>
> Meikäläisen filmien kehittelystä purkkimenetelmällä on kulunut eräitä
> vuosia, mutta kokemukset samaisille Patersonin puteleilla ja spiraaleilla
> oli ihan samat. Kastikkeita kannattaa laittaa enemmän kuin ohjeessa
> (varmaan laadittu kemikaalien säästö mielessä) sanotaan, sillä täydessä
> purkissa luulisi filmin ja perforointien olevan liikkeen aikana vähemmän
> kuivilla. Niukahkolla kehitemäärällä ja ylöalaisin kierittelemällä ainakin
> minä sain aikaan varsin rumaa jälkeä pariin kertaan. Kokeneelta taholta mua
> opastettiin pyörittämään putelia silleen kallelleen, melkein vaakatasoon,
> mutta ei koskaa ylösalaisin. Tömäytellyt en ole, enkä ikinä saanut aikaan
> ilmakuplien kuvia, kun filmi oli esihuuhdeltu ja kehite seisonut
> huoneenlämmössä pullossa. Tai ehkä se vesijohto oli alipaineinen...
>
> Mikko
Avaisen sanaisen arkkuni myöskin tässä asiassa. Olen kehitellyt filmejä
erimallisilla Paterssoni purkeila liki 30 vuotta ja oma purkin käsittelyni on
seuraavanlainen.
Kaadan kehitteen sisään.
Tömäytän purkkia pöytään ilmakuplien irroittamiseksi.
Käännän purkkia ylösalas ensimmäisen puolen minutin ajan tasaisesti.
Jatkossa ½ minuutin välein kerran ylösalas kehitysajan loppuun.
Pelkästa kiertelystä (filmikierukan) on tulut huonoja kokemuksia kinofilmin
kanssa. Alku tömäytyksen teen varmuuden vuoksi, joskus on tulllut ilmakuplia
ainakin rullafilmille.
Olen samaa mieltä, että kehityksen vakioimiseksi omat rutiinit pitää olla myös
vakioiset. Eli tapoja on varmasti erilaisia ja yhtä hyviä, kunhan osaa tehdä
ne aina suht samalla lailla.
Matti Kari
Ville Salmijärvi
Tosta vaan, että mistä tuota kostuketta saa? huoltoasema? apteekki????
Valottakaa vähän sitä asiaa...
Kehitin ekat filmini viikkositten:
Kastelu vesi, kehite,huuhtelu vesi, Kiinnite, Huuhtelu vesihanan alla,ja
lopuksi vähän fairyä sekaan, ja huuhtelu jatkuu.... Kääntelin purkkia
ohjeiden mukaan ( 30sek välein...)
-Ville Salmijärvi-
Heimo Turunen
wrote:
Riitävän hyvin varustettu valokuvausliike.
Tuotenimiä,Agepon,mirasol,Photoflo, Ilfotol,..
Älä käytä fairyä tai muitakaan pesuaineita, niissä on turhan paljon
muuta mömmöä jopa niin ettäfilmi voi jossain vaiheessa kärsiä.
Sitten tärkeä seikka, huuhteluaine lisätään _viimeiseen
huuhteluveteen_, sen jälkeen ei enää huuhdella. Tarkoitus on poistaa
veden pintajännitys jolloin sen pinnalle ei jää vesipisaroita jotka
voivat muodostaa kalkki- tai muita mineralikeräymiä joiden poisto on
jälkikäteen vaikeaa.
Tässä sitten Ilfordin suositus filmin huuhteluun, saksalainen
pimiöaviisi FotoHobbyLabor testasi menetelmän oikein mitaten ja totesi
ettei sen jälkeen filmissä ole kiinnitejäämiä.
Ilford:
Täytä tankki kehitysnesteiden lämpöisellä vedellä ja käännä se ympäri
4 kertaa.
Kaada vesi pois ja täytä uudelleen,käännä ympäri 10 kertaa.
Kaada vesi pois ja täytä uudelleen,käännä ympäri 20 kertaa.
Viimeiseen veteen Ilfotol (tai muuta kostuketta).
Siinä se, itse teen jostain syystä? yhden latingin vielä 15 kertaa
välillä.
Tämä jos ei käytäkarkaisevaa kiinnitettä. Jos filmiä haluaa karkaista
niin Tetenalilta löytyy ainen joka karkaiseen ja avittaa
kiinnitejäämien hävittämisessä.
Tällä vältytään veden lämpötilan muutoksien aiheuttamilta riskeiltä ja
saadaan filmistä puhdas.
>-Ville Salmijärvi-