Objektiivien piirtokyky ja megapikselien määrä
KH
megapikseliä.
Nikon 17-55 kuvanvakaajalla (uusi)
Sigma 17-50 peruskakkula
Sigma 50 f/1.8 makrokakkula
Samasta kohteesta ulkona samoilla valotusarvoilla muutaman minuutin
aikana. Pilvetön taivas, joten valaistus oli koko ajan sama.
Otin raw-kuvia (Nikonilla .NEF) ja jpeg-kuvia.
tavoitteena oli löytää eroja piirtokyvyssä ja värien toistossa.
Kummankin suhteen olen löytänyt netistä erilaisia mielipiteitä.
Testikuvien perusteella piirtokyvyissä on olemattomat erot. Väritoiston
osalta en huomaa mitään eroja.
Mikähän näissä olisi totuus? Kannattaako maksaa hyvin piirtävästä
kakkulasta, jos eroja ei kunnolla edes huomaa? Vai onko niin,
heikommatkin kakkulat piirtävät paremmin kuin 6 megapikseliä pystyy
toistamaan?
Vai voisiko näyttöpäätteeni (littunäyttö HP vs19e) olla sen verran
kehno, että se on pullonkaulana?
Lisäksi huomasin, että kun Nikon Viewer-ohjelmalla kompressoi raw-kuvan
(n. 5 mbyteä) heikoimpaan jpeg-kokoon (n. 250 kbyteä), niin näytön
kokoisena katsottuna kuvissa ei pysty havaitsemaan eroja. Molemmat ovat
erinomaisia vaikka raw-kuva on n. 20-kertaa isompi.
Mitä mieltä raati on piirtokyvyn ja megapikselien välisestä yhteydestä?
Kaitsu
Tero Mustalahti
> Mikähän näissä olisi totuus? Kannattaako maksaa hyvin piirtävästä
> kakkulasta, jos eroja ei kunnolla edes huomaa? Vai onko niin,
> heikommatkin kakkulat piirtävät paremmin kuin 6 megapikseliä pystyy
> toistamaan?
Noista varmasti ainakin Nikonin kittizoomi ja Sigman
kiinteäpolttovälinen piirtävät paljon tarkemmin ainakin muulla kuin
täydellä aukolla kuin mitä 6 MP kenno pystyy tallentamaan. Jos haluat
nähdä jotain eroja, niin kannattaa testata täydellä aukolla, mutta
epäilisin erojen olevan silloinkin lähes olemattomia.
> Vai voisiko näyttöpäätteeni (littunäyttö HP vs19e) olla sen verran
> kehno, että se on pullonkaulana?
Jos katselit kuvia 100% suurennoksella, niin ainakaan piirtokyvyn
suhteen näyttö tuskin on ongelma. Väritoisto on sitten vähän toinen
juttu. Kuluttajatasoisilla littunäytöillä väritoisto on usein enemmän
tai vähemmän pielessä, vaikka tilanne takavuosiin verrattuna onkin
parantunut. Halvin tapa hankkia kunnollinen väritoisto on yhä hankkia
laadukas putkinäyttö käytettynä.
> Lisäksi huomasin, että kun Nikon Viewer-ohjelmalla kompressoi raw-kuvan
> (n. 5 mbyteä) heikoimpaan jpeg-kokoon (n. 250 kbyteä), niin näytön
> kokoisena katsottuna kuvissa ei pysty havaitsemaan eroja. Molemmat ovat
> erinomaisia vaikka raw-kuva on n. 20-kertaa isompi.
Näytön kokoiseksi skaalattuna mitään eroja ei voi nähdäkään. Jos
tarkasti etsisit, voisit ehkä nähdä joitain pakkausartefakteja
jpeg-kuvissa, mutta niitäkään ei välttämättä huomaa kaikissa kuvissa,
varsinkin jos ei tiedä mitä etsiä. Yleisesti ottaenkin näyttöjen
resoluutio on niin pieni, että näytön kokoisena jopa 4 MP kameran kuva
näyttää useimmilla näytöillä samalta kuin vaikkapa 12 MP kuva tarkkuuden
osalta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että keskimääräinen markkinoilla
oleva 17-19" näyttö vastaa piirtokyvyltään suurin piirtein tavallista
15x10 cm paperivedosta. Näyttö on tietysti isompi, joten sitä ei
tarvitse katsoa yhtä läheltä, mutta yksityiskohtia ei erotu näytöltä sen
enempää.
Tero P. Mustalahti
Väinö Louekari
Piirtokykyä voi toki rajoittaa joko kenno tai optiikka. Ruotsalainen
FOTO-lehti numerossa 6/2008 mittasi kolmen kymmenen megan kameran
(Pentax K200D, Sony A200 ja Nikon D60) piirtokykyä. Pentaxin arvot
olivat hieman korkeammat kuin muiden, lehti arveli sen johtuvan
paremmasta lasista (18-55 f3,5-5,6 II). Pentaxin kohdalla piirtokyky
parani entisestään kun testi tehtiin todella hyvällä lasilla (55 mm
f1,8). Samassa numerossa testattiin myös Pentaxin 14 megan runko K20D
jonka kohdalla arvot olivat samaa luokkaa kuin 12 megan rungoilla. Lehti
piti mahdollisena, että tämä taas johtui siitä, että testissä käytetty
lasi rajoitti piirtoa, toisin sanoen sillä lasilla ei kennosta saatu
kaikkea irti. Sama ymmärtääkseni kääntäen, jos huippulasi laitetaan
vaatimattomaan kennoon rajoittaa kenno piirtokykyä eikä lasi.
Väinö Louekari
Igor
"Väinö Louekari" <vaino.l...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:tazlk.39$e75...@read4.inet.fi...
Louekari... hö
Ei kannata uskoa ihan yksisilmäisesti kaikkii noita juttuja mitä tuolta
syydetään.
Tämä muille siis.
Kyllä kuvaajat tietää.
Väinö Louekari
meillekin mitä "kuvaajat tietää".
Väinö Louekari
Petri Kekkonen
> Olen testannut kolmea eri objektiivia Nikon D70:llä. Siinä lienee n. 6
> megapikseliä.
> Nikon 17-55 kuvanvakaajalla (uusi)
> Sigma 17-50 peruskakkula
> Sigma 50 f/1.8 makrokakkula
...
> Testikuvien perusteella piirtokyvyissä on olemattomat erot. Väritoiston
> osalta en huomaa mitään eroja.
Tuon D70:n 6 MP reso on sen verran vaatimaton että siihen pystyy mikä
suunnilleen mikä tahansa järkevä objektiivi jos ei tutkia ihan sitä pahinta
tapausta eli tyypillisesti kuva-alan nurkkia täydellä aukolla (tai sen
tuntumassa).
Ei minusta edes 12 MP reso saisi tuottaa ongelmia hyville objektiiveille,
enkä ole itse havainnut mitään poikkeuksellista pehmeyttä minkään mun 4
objektiivin kuvissa. Nuo nurkat ja täysi aukko on se yhdistelmä mistä erot
piirrossa yleensä ekana löytyy jos niitä on.
- Petri
STT
STT
"Tero Mustalahti" <term...@gmail.com> wrote in message news:g754j0$2dqg$1...@bowmore.utu.fi...
> KH wrote:
...
> Halvin tapa hankkia kunnollinen väritoisto on yhä hankkia laadukas putkinäyttö käytettynä.
...
Reijo Korhonen
> Piirtokykyä voi toki rajoittaa joko kenno tai optiikka.
Kyllä, mutta voiko piirtokykyä rajoittaa myös kennon koko. Ainakin jotkut
testajat tuntuvat olevan sitä mieltä että kennon pikselimäärän kasvu ei
välttämättä ole hyvä ilmiö. Nimittäin kun kennon pikselimäärä kasvaa mutta
koko ei, niin kunkin pikselin anturin pinta-ala pienenee. Ja eräät
testaajat ovat sitä mieltä, että kun yksittäisen pikselin anturin pinta-
ala on liian pieni, niin anturille tulevan valon fotonit eivät enää
käyttäydy ihanteellisesti valon määrän mittaamiseksi, vaan epätoivotut
mikroelekronisaet ilmiöt alkavat vaikuttaa.
Tämä tietysti koskee ensimmäiseksi halpoja pokkarikameroita joissa kenno
on pieni ja kameroita myydään nimenomaan mainostamalla suurta
pikselimäärää. Kysyn ehkä vääreältä raadilta, sillä tätä palstaa lukevilla
on varmaan pääasiassa kalliita suurikennoisia digijärkkäreitä suuripinta-
alaisilla kennoillaan ja suuri-pinta-alaisilla kalliilla objektiiveillaan,
mutta tuntuuko että pikselimäärälilpailu alkaisi vaikuttaa myös
digijärkkäripuolella epätoivotusti, vai saavutetaanko entistäkin
suuremmalla pikselimäärällä digijärkkäreissä vielä etua jossain suhteessa?
Vai olisiko syytä keskittyä kehittämään kennoja laadullisesti pikseleiden
määrän kasvattamisen sijaan?
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
Harri Toivanen
>
> Aihe omiin testeihini lähti Nikon D3:n samplekuvista, joissa on
> mielestäni erittäin hyvälaatuinen (teknisesti, miksei myös muutenkin)
> naisen kasvokuva. Näytekuva on kompressoitu kokoon 537 Kbyteä ja
> lähtökuva on 3 mbyteä. Vertasin näitä ja ihmettelin kuinka vähän niissä
> on eroja. Oheisena kompressoitu kuva.
>
> Kaitsu
>
>
Väärin! Kuvan alkuperäinen koko levyllä häviöttömästi pakattuna
RAW-kuvana on luokkaa 12 - 15 MB, kuten D300:llakin on (kennossa on
suuruusluokkaa saman verran pikseleitä. Tuo 3MB:n lähtötaso on jo aika
raakasti silvottu JPG, eli en rupeaisi sen perusteella hirveästi
laadusta puhumaan yhtään mitään.
Se, että D3 tuottaa hyvää kuvaa on jo aivan toinen stoori (läähättää ja
katsoo tyhjää lompsaa)
/HOT
BTW, binäärien lähettäminen tekstiryhmäksi määritellyssä nyyssiryhmässä
ei ole oikein hyvän tavan mukaista.
KH
Tuli tosiaan epähuomiossa laitettua kuva liitteeksi. Täytyy muistaa
seuraavalla kertaa laittaa linkki.
Niinpäs onkin. Kyseisen kasvokuvan lähtöfileen koko on tosiaan 2832 x
4256, eli luokkaa 12 Mbyteä. Ilmankos kuva onkin niin hyvä myös rajusti
kompressoituna.
Kaitsu
Väinö Louekari
Tuo ei olekaan ihan yksinkertaista. Lähinnä olen tilannetta seurannut
sikäli kun omaa Pentaxin K20D:täni (14 megaa) on verrattu erilaisiin 12
megan runkoihin. Kahden megan lisäyksellä saadaan marginaalisesti lisää
tarkkuutta. Toisaalta kohinan pitäisi lisääntyä, mutta onkin hankalampaa
arvioida. Esimerkiksi Pentax on tuossa rungossaan valinnut
vertailurunkoja vähäisemmän kohinanpoiston joten suurilla herkkyyksillä
kohinaa todella on enemmän, mutta toisaalta yksityiskohdat säilyvät
paremmin (koska kohinanpoisto ei ole niin aggressiivista). Ilmeisesti
Pentaxilla on ajatuksena, että kuvaaja voi jälkeenpäin itse harkita
miten paljon ja miten kohinaa poistaa ohjelmallisesti. Full-frame-kennot
ovat sitten asia erikseen.
Väinö Louekari
Antti Alhonen
> Mikähän näissä olisi totuus? Kannattaako maksaa hyvin piirtävästä
> kakkulasta, jos eroja ei kunnolla edes huomaa? Vai onko niin,
> heikommatkin kakkulat piirtävät paremmin kuin 6 megapikseliä pystyy
> toistamaan?
Tästä saat totuuden, var så god, vaikkei se olekaan taas niin
näppärä ja yksinkertainen kuin houkuttelevat pseudototuudet :-).
Kuten tähän onkin jo vastailtu, joko objektiivi tai kenno voi rajoittaa
kuvan resoluution. Nämä ovat kuitenkin ääripään tapaukset, ja
käytännössä aina *sekä* objektiivi *että* kenno rajoittavat
resoluutiota, yhtäaikaisesti. Toisin sanoen kumpikin suttaa
kuvaa kuvitteelliseen optimiin nähden ja lopputulos on kummankin
suttausprosessin tulo.
Hyvät objektiivit suttaavat niin vähän, että 6 megapikselin
kameran kanssa kameran kennon tekemä suttaus on ylivoimaisesti
dominoivaa. Silti jopa 6 megapikselin kameralla voidaan löytää
pieniä eroja hyvistäkin objektiiveista, koska tälläkin tarkuudella
objektiivit suttaavat jo vähän. Tämän takia on syntynyt
harhakäsitys, että objektiivi olisi rajoittava tekijä, kun kerran
eroja löytyy. Tosiasiassa kun objektiivista saataisiin vielä
valtavasti irti paremmalla kennolla.
Kuvien vertailu kameran tuottamassa koossa myös harhauttaa. Pitäisi
ottaa samalla objektiivilla kaksi kuvaa, toinen vaikka 6:n ja toinen
14:n megapikselin kameralla, ja mikä oleellisinta, *skaalata kuvat
ylöspäin samaan kokoon*, jotta niitä voidaan verrata. Tällöin se 14:n
megapikselin kameran kuva sisältää varmasti enemmän kamaa, vaikka
linssinä olisi Holgasta irti sahattu Optical Lens - saati sitten hyvä
kiinteäpolttovälinen objektiivi.
Jos kuitenkin haluaa nähdä _selkeitä_ eroja objektiiveissa, pitää mennä
jonnekin 20 megapikselin luokkaan. Missä vaiheessa kupit kääntyvät
niin päin, että objektiivi on selvästi rajoittavampi tekijä kuin
kenno/filmi, se riippuu objektiivista, mutta jossain 10-30
megapikselissä se lienee obiskasta riippuen... Suuruusluokka tämä.
--
Antti Alhonen.
KH
ajatella. Eli 6 megapikseliä on liian vähän objektiivien piirtokyvyn
arviointiin.
Sen verran on kuitenkin lisättävä, että lukuisten kokeiluiden jälkeen
näyttää sille, että Nikonin VR-optiikat 18-55 ja 55-200 näyttävät
tekevän käytännössä parempaa jälkeä kuin Sigman 50 mm/2.8, 18-50 mm ja
70-300 mm. En tosin pysty analyyttisesti kuvaamaan eroja.
Kaitsu
Tero Mustalahti
> Sen verran on kuitenkin lisättävä, että lukuisten kokeiluiden jälkeen
> näyttää sille, että Nikonin VR-optiikat 18-55 ja 55-200 näyttävät
> tekevän käytännössä parempaa jälkeä kuin Sigman 50 mm/2.8, 18-50 mm ja
> 70-300 mm. En tosin pysty analyyttisesti kuvaamaan eroja.
Aika yllättävää on, jos Nikonin zoomit ovat oikeasti parempia kuin
Sigman kiinteäpolttovälinen 50 mm lasi. Pitkillä valotusajoille VR
tietysti auttaa, mutta noin 1/60 sekunnista lähtien luulisi
kiinteäpolttovälisen olevan parempi "keskivakaalla" kädelläkin... En ole
mikään suuri Sigman ystävä, mutta en oikein usko, että hekään
onnistuisivat tekemään 50 mm kiinteäpolttovälisestä huonomman kuin Nikon
perustasoisista zoomeista.
Tero P. Mustalahti
Reijo Korhonen
En ole
> mikään suuri Sigman ystävä, mutta en oikein usko, että hekään
> onnistuisivat tekemään 50 mm kiinteäpolttovälisestä huonomman kuin Nikon
> perustasoisista zoomeista.
Ja objektiivien hinta oli mikä? Ja onko Sigmalla syytä 50 mm objektiivia
tehdä, sillä Nikonillakin pakettiobjektiivit lienevät varsin
kohtuuhintaisia laatuunsa nähden. Isot pojat sanovat että kannattaa ottaa
se laatumerkin pakettiobjektiivi kamerean kanssa, sillä silloin hinta/
laatusuhde on kohdallaan. Varsinkin jos se zoomi. Jos kyse on jostain
muusta kuin perusobjektiivista, niin siellä taitaa olla Sigmalla
markkinarako, jonne tuotekehityskin kannattaa suunnata.
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
KH
hyvin. Saa ampiaisista ja muista pienelävistä ja kasveista hyviä kuvia.
Noissa molemmissa Nikonin VR-optiikoissa on sellainen piirre, että
samoilla valotusarvoilla ne tekevät hiukan tummempaa ja jyrkempää kuvaa
kun nämä Sigmat. Tavallisen kaduntallaajan vinkkelistä ne näyttävät
paremmilta. Pitäisi käyttää aikaa, jotta saisi analysoitua eroja
paremmin. Liekö syynä, että näissä Nikonin optiikoissa on enemmän
linssejä peräkanaa kuin Sigmoissa. Voisi olettaa, että jokainen linssi
ottaa valosta osansa.
Kaitsu
Simo Salanne
Yleensä linssien määrän lisääminen vähentää kontrastia, jota sitten
pinnoitteilla yritetään kompensoida.
Simo S.