-Ville
Optinen on hyvä, digitaalinen ei. Optisella kun zoomaa, näkyy lisää
yksityiskohtia, mutta digitaalizoom ei tuo kuvaan yhtään enempää
yksityiskohtia. Se vastaa sitä, kun resamplaisit kuvan ohjelmallisesti
suuremmaksi. Digizoom tarkoittaa tavallaan sitä, että kuvasta rajataan pieni
alue joka sitten ohjelmallisesti interpoloidaan kameran resoluutiota
vastaavaksi. Käytännössä digitaalinen zoom on (yleensä) turha ja sen tärkein
tarkoitus on kai hämätä ostajaa hienolla suurella zoom-kertoimella. Jos
tarvitset zoomia, etsi kamera jossa on kunnon optinen zoom.
> Aika yleisesti noissa on esim. 10x/120x (opt./dig) tai vaan
> esim. 100x (dig.) Onko huono, jos on vaan digitaalinen?
Mun digivideokamerassa on 25x/125x ja digizoom on aina kytketty pois päältä.
Kuten sanoin, valitse kamera, jossa on kunnon OPTINEN zoom jos zoomia
tarvitset. Jos on pelkkä digitaalinen zoom, niin se on huono asia
ehdottomasti.
--
Sakke
Kyllä voi sanoa että on huono jos on vain digitaalinen.
jos on vaikka 100x digitaalinen ja alkuperäisiä pikseleitä käytetään niin
aika pikseli mössöä tulee piuhasta ulos. Sille ei voi sitten mitään.
Eli optinen zoomi on ehdoton myös digi video kameroissa samoin kuin kaikissa
kameroissa.
olli
"Sakari Koivunen" <sa...@cedunet.com> kirjoitti
viestissä:a62ej0$3g0$1...@tron.sci.fi...
Ei missään tapauksessa kannata tuijottaa digitaalisen zoomin kertoimiin,
itse aikoinani ostin ensimmäisen digikamerani (jvc 300 kpixelin kennolla)
jossa oli 10x optinen zoom ja tuolla laitteella sai kennoon nähden aika
tyydyttäviäkin kuvia, ja nyt kameran oston eteen tultua olin vaikean paikan
edessä, olinhan tottunut hyvään ja pitkään zoomiin.
Kaikkien kriteerien vertailuiden jälkeen päädyin casioon, jossa 8x optinen
ja 32 digi zoom, joiden vertailun vuoksi voin postata tiedostoihin
vertailukuvat - toki auton lasin lävitse kuvattuna, mutta samasta kohteesta
otetut kuvat, siitä näkee että mitä eroa on noilla zoomeilla.
Niin optinen zoom tekee työn objektiivissa ja kuvan pixelimäärä saadaan
maksimoitua kun digitaalisessa zoomissa kuten jo aiemmin on asiantuntevammin
termein selitetty niin otetaan siitä optisen tuloksesta vain tietty pala ja
sitä sitten ohjelmallisesti suurenetaan ja tottakai kuva rakeistuu sen
myötä.
- Jope -
Ja kiitos Sakarille viimeisestä - tuskin olisin huomannut mokaani (inside)
näin nopeasti muuten :)
"Sakari Koivunen" <sa...@cedunet.com> kirjoitti
viestissä:a62ej0$3g0$1...@tron.sci.fi...
> Mun digivideokamerassa on 25x/125x ja digizoom on aina kytketty pois
päältä.
> Kuten sanoin, valitse kamera, jossa on kunnon OPTINEN zoom jos zoomia
> tarvitset. Jos on pelkkä digitaalinen zoom, niin se on huono asia
> ehdottomasti.
Samaa mieltä minäkin. Digizoomi aina poiskytkettynä Sony PC3E:stä (10x/20x).
Parempi tapa (jos nyt zoomia haluaa käyttää) on hankkia telejatke, lienee
saatavilla useimpiin videokameroihin jos jengat ei ole ihan epästandardia
kokoa. Itse käytän 2,5x-jatketta joka muuten toimii mainiosti mutta vinjetoi
kuvaa jonkin verran kun käyttää pienempää zoomia. Useammin huomaan
käyttäväni 0,6x-jatketta saadakseni enemmän samaan kuvaan läheltä
kuvattaessa. Ei tule muuten heti mieleen ainoatakaan videokameraa jossa
olisi pelkkä digitaalinen zoomi.
/MarcusB
http://www.kolumbus.fi/marcusb
Digi-zoomi on mulla ainakin aina pois päältä.
"Matti Vartiainen" <MetussiP...@hotmail.com> wrote in message news:<a62jnp$4v2$1...@news1.song.fi>...
Onko kukaan muuten testannut miten digitaalinen zoom käsittelee kuvaa
bittisyvyyden suhteen. Tarkoitan sitä että kameran sisäisellä prosessorilla
saattaa olla enemmän bittejä käytössä (esim 10bit) kuin koneelle siirretyssä
jpeg formaatissa. Tämä ei tietysti päde raw formaateille mutta jos joku
kuitenkin haluaa tallentaa kortille vain jpg kuvia. Voisin meinaan kuvitella
jonkin tilanteen esim. erittäin hämärissä olosuhteissa jolloin digizoomin
käyttö voisi olla perusteltua jos joka tapauksessa kuvaa joutuu zoomaamaan
sitten jälkikäteen Photarilla jpg 'originaalista'.
Tulipahan vain mieleen... ennen kuin tuomitaan koko keksintö.
t. Matti Leppänen
Miten bittisyvyys ja zoomaus liittyy toisiinsa?
Karri
No nähdäkseni vaikka siten että kennosta pitää värit muodostaa joka
tapauksessa
interpoloimalla. Siihen viitaten voisin hyvinkin kuvitella että zoomattu
kuva
voisi olla tietyissä tilanteissa parempi jos se tehdään jo kamerassa. Tämä
tietyisti vain jos sitä ei tallenneta raakana. Toisekseen jos kuvaa joutuu
vielä
sen zoomauksen seurauksena korjaamaan histogrammin osalta niin sekin
voisi olla parempi tehdä jo kamerassa.
Matti Leppänen
Kuvankäsittely kamerassa on ollut aika lapsenkengissä. Asia on helppo
huomata, kun miettii miten olennaisia asioita on ilmestynyt kameroihin
vasta suunnillleen viimeisen vuoden kuluessa:
o Virheenkorjaus pitkillä valotusajoilla: teknisesti helppo tapa parantaa
pitkien valotusaikojen kuvanlaatua huomattavasti.
o Koko CCD:n hyödyntäminen alemmilla resoluutioilla: Nikon taisi erikseen
mainostaa, että CP5000 osaa paremmin hyödyntää koko CCD:tä kuvattaessa
myös alemmilla resoluutioilla. Oma Coolpix 990:n osaa kyllä 1024x768
resoluution, mutta kuvanlaatu on mielestäni samaa luokkaa kuin 800k-
pikselisellä kameralla... Pakko tuota on silti käyttää, jos haluaa
pidempiä sarjoja kuvata järkevästi.
o Jatkuva liikkuvan kuvan tallennus flash-medialle.
Digizoomien interpolointialgoritmit ovat kai kehittymässä hitaasti, mutta
tähän mennessä näkemäni tuottavat yleensä armotonta mössöä.
Mistä tuleekin mieleeni tapahtumat eräässä huijarivalokuvaliikkeessä
USA:ssa... Odottelimme kaverin kanssa, että myyjä toisi haluamamme
kameran ja voisimme käydä kauppaa. Kyseessä olikin ns. bait & switch
operaatio:
Myyjä: "You don't want that camera. This camera is a lot better."
Minä: "But it doesn't have a zoom...we specifically want one with a zoom."
Myyjä: "Of course it has a zoom. It has a digital zoom. Digital zooms are
much better than optical zooms just like a CD is a lot better
than a vinyl recording."
Olen edelleenkin siinä käsityksessä, että digizoomit on näitä huijareita
varten toteutettu.
Tuossa huijarikaupassa meidät jätettiin aika lailla rauhaan, kun tajusivat
että tiedämme jotain kameroista ja tulisimme pysymään alkuperäisessä
valinnassamme. Kaupoista ei tietty tullut mitään ja minulle ainakin
jäi aika synkkä mielikuva ihmiskunnan moraalista muutamaksi päiväksi.
--
Juri Munkki jmu...@iki.fi What you see isn't all you get.
http://www.iki.fi/jmunkki Windsurfing: Faster than the wind.
Hyi.. Onneksi rakkaassa kotisuomessa ei taida asiat olla ihan noin huonosti
myyjien rehellisyyden suhteen.. vaikka osataan sitä kai täälläkin tyhmiä
huijata. Tarinalla oli onneksi onnellinen loppu tuossa tapauksessa kun
tiesit kameroista, mutta käy vaan sääliksi niitä, jotka eivät tiedä
tekniikasta mitään ja luottavat täysin myyjään.
> Olen edelleenkin siinä käsityksessä, että digizoomit on näitä huijareita
> varten toteutettu.
Samaa mieltä. Katselutilassa taas saisi olla parempikin "zoom", eli kuvia
voisi zoomailla jos esimerkiksi katselee kuvia telkkarista. Kunnon
kameroissa toki onkin ihan mukavat katselutilan zoomit, mutta saisi
niissäkin ehkä paremmat/monipuolisemmat olla.
--
Sakke
Onko muuten tietoa miten 'virheenkorjaus' oikeasti toimii? Miten niin
helppo?
> Digizoomien interpolointialgoritmit ovat kai kehittymässä hitaasti, mutta
> tähän mennessä näkemäni tuottavat yleensä armotonta mössöä.
Harmi, sillä ainakin teoriassa digizoomit voisi toimia kokonaisuutena
paremmin kuin jälkikäteen photarilla tehty zoomaus.
> Olen edelleenkin siinä käsityksessä, että digizoomit on näitä huijareita
> varten toteutettu.
Joku toinen on varmaan samaa mieltä koko digikamera villityksestä...
t. Matti Leppänen
Värit siis muuttuisivat zoomattaessa?
Karri
Pitkillä valotusajoilla kamera ottaa toisen kuvan perään suljin
suljettuna. Tähän mustaan vertailukuvaan tulee myös kirkkaita
pisteitä ihan valotusajasta johtuen.
Parhaaseen tulokseen ainakin photoshopissa pääsee, kun näiden
kirkkaiden pisteiden arvoa pudotetaan varsinaisessa kuvassa suhteessa
mustan kuvan pisteen kirkkauteen ja ympäristön pikseleistä interpoloidaan
suurin osa datasta.
Helppo = ei kovin vaativa ohjelmointitehtävä ja onnistuu jopa
PhotoShopissa melko hyvin. Homman voi jopa tehdä aika nopeasti
huomioimalla mustassa kuvassa vain tietyn kirkkauden ylittävät
pisteet ja jättämällä loput korjaamatta.
Suurimpia vaikeuksia tulee sellaisten kennojen kanssa, joissa huonoja
pikseleitä on suuri määrä hyvin lähekkäin. Interpolointia tehtäessä
voidaan esim. myös ympäristön jokaiselle pisteelle antaa painoarvo sen
mukaan miten kirkas se on mustassa kuvassa.
Jep. Hyvä keino jolla saanee myös lämpötilariippuvaa kohinaa vähän
hillittyä.
Mutta nyt päästäänkin oikeastaan juuri siihen asiaan mitä olen yrittänyt
ajaa takaa. Elikäs tämän sorttiset 'korjailut' yms olisi mähdäkseni hyvä
suorittaa
itse kamerassa, _mikäli_ kuvat tallentuvat lossy formaatissa. Näinhän
kuitenkin
lienee valitettavan usein.
Muutenkin minua hivenen ihmetyttää kuinka hyvin tuo korjausargoritmi
oikein toimii (teoriassa) jos ei ole pääsyä todellisiin pixeleihin ennen
Bayer
maskin edellyttämää väri-interpolaatiota! Siinähän meinaan jokainen(!)
pixeli on jo muodostettu vähintäin kahden muun pikselin keskiarvosta.
Siis ne puuttuvat värikomponentit:
B: Siniseen pikseliin tulee neljän vierekkäisen vihreän ja punaisen
keskiarvot(!)
G: Vihreään tulee kahden sinisen ja punaisen keskiarvot
R: Punaiseen neljän vihreän ja sinisen
Käytännössä tuo esittämäsi metodi varmasti toimii paremmin kuin ei mitään
mutta yritänkin tässä vähän ajaa takaa sitä miten asiat ihan oikeasti
pitäisi
tehdä.... jos siihen olisi mahdollisuus.
Vähän mm tuohon väri-interpolaatioon viitaten voisin myös kuvitella että
olisi mahdollista tehdä myös ihan oikeasti hyödyllinen digitaalizoom jos
vain kamerassa riittää prosessointivoimaa.
t. Matti Leppänen
Ja jos luet pari artikkelia taaksepäin, huomaat että puhuttiin
kameroiden sisäisistä algoritmeista. Niitä on toki mahdollista
protoilla myös esim. Photoshopissa.
TIFF-kuvasta on paljon helpompi poistaa kirkkaat virhepikselit kuin
JPEGistä ja RAW-kuvasta sopivalla ohjelmalla saa vielä parempaa jälkeä.
>Vähän mm tuohon väri-interpolaatioon viitaten voisin myös kuvitella että
>olisi mahdollista tehdä myös ihan oikeasti hyödyllinen digitaalizoom jos
>vain kamerassa riittää prosessointivoimaa.
Palaa lähtöruutuun kulkematta... Siitähän tämä haara kai lähti, kun
demonstroin sellaisia periaatteessa yksinkertaisia asioita, jotka
kameroissa ovat vasta hiljattain päässeet lapsenkengistä ulos. Jopa
digizoomin vastakohta, eli kuvan tallentaminen maksimia pienemmällä
resoluutiolla on monissa kameroissa tehty huonosti, eli se hyödyntää
vain osan CCD-kennon elementeistä.
Osa ongelmasta on varmasti kameroissa käytetyillä kiihdytinpiireillä
ja niiden kankeudella. Kun piiri on suunniteltu laskemaan 1:1 koossa
bayer-maskatun CCD:n datasta YCbCr-dataa JPEG-enkooderia varten, voi
olla hankala saada samaa rautaa vääntymään vähän erikoisempiin tapauksiin.