Kokeiluna laitoin samaan aikaan ladatut, samanlaiset, Liebermann
-merkkiset 1900 mAh:n paristot vanhempaan kameraani, joka on taas
Canon PowerShot A710 IS, niin tᅵmᅵ kamera ei valittanut yhtᅵᅵn, lᅵhinnᅵ
kameroissa selvimmᅵt erot ovat, ettᅵ toinen on ilman kuvanvakainta ja
toisella saa kᅵsisᅵᅵdᅵllᅵ (se uudempi) parempia ulkokuvia kuin
toisella.
Mutta miksi moinen ero paristoissa (kyseiset paristot ovat uusinta
mallia ja ihan hiljain, noin muutama kuukausi sitten ostetut)?
T: Pauli Kesti
--
www.isoallo.net (FBK-statistiikat!)
www.isoallo.com (mm. olutarvostelut)
www.varaani.net (kaikkea hyᅵdyllistᅵ ja hyᅵdytᅵntᅵ)
Onko nuo siis akut eik� paristot? Jos akut, niin niist�h�n tulee vain
se reilu 1,2 V j�nnitett�, kun taas normaalista AA-paristosta irtoaa
1,5 V. Tuostahan se johtuu. Toiset laitteet ovat krantumpia
j�nnitteen suhteen kuin toiset
--
Eino Tuominen
Paristo = kertalatauksellinen, 1.5 V jᅵnnitteen antava virtalᅵhde.
Ladattava akku on eri asia kuin paristo. Se antaa hyvᅵssᅵ latingissa
ollessaan 1.2 V jᅵnnitteen ja antaa piiitkᅵᅵn sitᅵ jᅵnnitettᅵ ennen kuin
jᅵnnite putoaa ja akku ladataan uudestaan.
Jotkut kamerat tulkitsevat ladattavien akkujen tᅵyden latingin (=1.2 V)
olevan liian matala ja valittavat siitᅵ. Saattavat silti toimia aivan
hyvin kunnes jᅵnnite oikeasti putoaa.
Oiskos tᅵstᅵ kyse?
Akkuparistoja nuo ovat. Kameran mukana tuli kaksi normaalia paristoa.
--
Suunnistussiteeraus #9:
"Kaksi Maijaa alottaa ja kaksi Liisaa lopettaa."
> Jotkut kamerat tulkitsevat ladattavien akkujen tᅵyden latingin (=1.2 V)
> olevan liian matala ja valittavat siitᅵ. Saattavat silti toimia aivan hyvin
> kunnes jᅵnnite oikeasti putoaa.
>
Monesti on ollut silleen, ettᅵ kameran on kauankin saattanut "valittaa"
matalasta jᅵnnitteestᅵ kunnes ihan toden teolla sammahtavat ja antavat
viestiᅵ: "vaihda paristot"
> Oiskos tᅵstᅵ kyse?
Varmaankin.
Se tarkoittaa vaan sen akun kapasiteettia. Se j�nnite tuossa
on oleellinen. Kamera luulee, ett� patterit ovat lopussa kun
vastaladatuillakin akuilla j�nnite on vain noin 2,6 V (kahdella
akulla sarjassa), kun uusilla oikeilla paristoilla j�nnite
olisi yli 3 V.
--
Eino Tuominen
Ei vaikuta asiaan. NiCad- ja NiMH-akkujen nimellisj�nnite on
kapasiteetista riippumatta silti 1.2 V, jota ne tarjoavaat aika
tarkkaan, kunnes sitten tyhjennytty��n simahtavat l�hes
romahdusmaisesti.
> Kun noita l�ytyy eri lukemillakin ja tuolla luvulla
> merkatut paristot ovat parhaimmasta p��st�.
1900 mAh on nyky��n aika v�h�n, jos AA-akuista puhutaan.
Paristojen kapasiteeteista taas en tied� mit��n, mutta niist�h�n
ei taida olla kyse, vaikka yrit�tkin v�kisin k�ytt�� v��ri�
termej�.
>> Jotkut kamerat tulkitsevat ladattavien akkujen t�yden latingin (=1.2
>> V) olevan liian matala ja valittavat siit�. Saattavat silti toimia
>> aivan hyvin kunnes j�nnite oikeasti putoaa.
Saattaapi olla, mutta silloin laitteessa on suunnitteluvirhe.
Tavalliset 1.5 voltin paristoissa on kapasiteettia j�ljell�
vaikka kuinka paljon, kun j�nnite on laskenut 1.2 volttiin. Laite,
joka alkaa jo 1.2 voltissa vinoilemaan, on v��rin suunniteltu tai
rikki.
Vaikka kiinalaisia, 1.2 voltilla ryppyilevi� roskia l�ytyy
rihkamarintamalta vaikka mill� mitalla, eiv�t esimerkiksi Canonin
kamerat kuulu t�h�n ryhm��n. Kyseess� on siis joko rikkin�inen
kamera, tai sitten yksi akuista on enemm�n tai v�hemm�n rikki,
eik� anna kunnolla virtaa. Tai sitten kameralla on kuvattu
pakkasessa, joka hyydytt�� monet akkutyypit. Todenn�k�isimp�n�
syyp��n� pit�isin akku(j)a.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
> Jotkut kamerat tulkitsevat ladattavien akkujen tᅵyden latingin (=1.2 V)
> olevan liian matala ja valittavat siitᅵ. Saattavat silti toimia aivan
> hyvin kunnes jᅵnnite oikeasti putoaa.
Sitten niiden pitᅵisi toimia paristoilla vielᅵ huonommin. Eikᅵs akkujen
ominaisuus ole se, ettᅵ niillᅵ juuri kamerat toimivat paremmin, koska
kameroiden kynnysjᅵnnite on aika korkea, ja paristojen jᅵnnite putoaa
kynnysjᅵnnitteen alle paljon nopeammin kuin akkujen?
Olli
Mulla on ihan sama piirre pikku Olumpuksessa, eli sille pitᅵᅵ kertoa
onko sisᅵllᅵ akku vai paristo... Tuskin tuo edes vaikuttaa mihinkᅵᅵn
muuhun, kun vitalᅵhteen varaustilan valvontaan.
uusimmissa laitteissa tuota valintaa ei enᅵᅵ kyllᅵ ole nᅵkynyt...
Olen kuvitellut, ettᅵ laitteisiin on tullu jokin lutikka joka osaa
jotenkin mittaamalla pᅵᅵtellᅵ onko kyseessᅵ paristo vai akku.
Kannattanee kokeilla toisellakin akkuparilla, ennen kun
alkaa murista kauppiaalle,
Kyllᅵ uusien myytᅵvien AA-akkujen kapasiteetti on yleensᅵ vᅵhintᅵin 2500
mAh. Akkujen kapasiteetti ei heti uutena ole parhaimmillaan, muutama
kᅵyttᅵkerta ne vielᅵ paranevat.
Akut ovat arkoja kylmᅵlle, nᅵin talvella kuvatessa pitᅵᅵ kamera
mieluummin pitᅵᅵ vᅵliajat vaatteiden sisᅵllᅵ.
Juuri ladatun akun jᅵnnite on 1,35 - 1,38V. Mittasin pari viikkoa sitten
lataamani uuden akkusatsin (4kpl) jᅵnnitteitᅵ, ovat olleet
kᅵyttᅵmᅵttᅵminᅵ, olivat vielᅵ yli 1,3V. Kᅵytᅵn niitᅵ salamalaitteessa.
Kamerassa on litium-akku, joka kestᅵᅵ kuvailla matkaillessa viikon verran.
- Erkki
>Vaikka kiinalaisia, 1.2 voltilla ryppyilevi� roskia l�ytyy
>rihkamarintamalta vaikka mill� mitalla, eiv�t esimerkiksi Canonin
>kamerat kuulu t�h�n ryhm��n. Kyseess� on siis joko rikkin�inen
>kamera, tai sitten yksi akuista on enemm�n tai v�hemm�n rikki,
>eik� anna kunnolla virtaa.
Vaikka kamerat toimivat ladattavilla akuilla, niin kyll� niiden
mittarit tuntuvat olevan herkempi� kuin paristoilla toimiessaan.
Tosiaan kuten mainittiin jossain Nikoneissa on n�pp�r� valinta
akku/paristo tyypille jolloin kamera osaa paremmin ennustaa sen virran
v�hyytt�.
> Sitten niiden pitᅵisi toimia paristoilla vielᅵ huonommin. Eikᅵs akkujen
> ominaisuus ole se, ettᅵ niillᅵ juuri kamerat toimivat paremmin, koska
> kameroiden kynnysjᅵnnite on aika korkea, ja paristojen jᅵnnite putoaa
> kynnysjᅵnnitteen alle paljon nopeammin kuin akkujen?
Ei varmaan noinkaan voi sanoa. Uusien alkaliparistojen jᅵnnite on
reilusti yli 1.5 V nimellisjᅵnnitteen ja laskee siitᅵ siis lᅵhes
lineaarisesti pariston purkautuessa. 1.2 V kohdalla noin puolet
latingista pitᅵisi olla vielᅵ kᅵytettᅵvissᅵ.
Sitten on tietysti olemassa Li-FeS litiumparistoja (Energizer Lithium,
Philips Lithium Ultra), jotka purkautuvat enemmᅵn samaan tapaan kuin
akut ja vielᅵ NiOx-paristoja (Panasonic Oxyride & Duracell PowerPix),
joiden nimellisjᅵnnite on 1.7 V ja purkautuminen vielᅵ jotain muuta (en
nyt muista ulkoa).
Tero P. Mustalahti
Muillakin näyttää ollleen samoja ongelmia:
http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20090501163318AAHCu4C
Canon Suomi kertoo tällaista Powershot A560 kameran virtalähteestä:
( http://www.canon.fi/for_home/product_finder/cameras/digital_camera/powershot/powershot_a560/index.asp?specs=1
)
====clip=======>
Akut
2 kpl AA-alkaliparistoja tai NiMH-paristoja (NB4-300) (alkaliparistot
mukana)
Akun kesto
noin 140 kuvaa (toimitukseen sisältyvillä paristoilla)¹
noin 500 kuvaa (lisävarusteina saatavilla Canon NB-3AH -akuilla)¹
noin 540 min. toisto (toimitukseen sisältyvillä paristoilla)
noin 660 min. toisto (Canon NB-3AH -akuilla)
<===clip==========
NB-3AH akut näyttävät tavallisilta, laadukkailta NiMh-akuilta:
( http://www.justcanon.com/acatalog/Canon_Batteries.html )
===clip=========>
Canon code NB-3AH - Pack of four. (AA-HR6)
1.2V 2500 mAh (Typical) / 2300 mAh (Minimum)
<====clip========
-Arska-
"Eino Tuominen" <eino...@utu.fi> wrote in message
news:slrnhoabco.6...@castor.utu.fi...
Canon manuskassa sanotaan, ettᅵ a560:ssa voi kᅵyttᅵᅵ NIMH-akkuja tai
normi AA paristoja. Jos ne akut on NiCd, niin voi johtua ehkᅵ siitᅵ.
Kannattaa jokka tapauksessa ehkᅵ kokeilla toisilla (uusilla NiMh) akuilla.
Tuskin on noin suurella mAh-arvoilla NiCd. Ohessa lainaus
Wikipediasta:
"Rechargeable Nickel-cadmium battery (NiCd or NiCad) AAs with a
capacity of 500 to 1100 mAh are available, cost increasing with
capacity. Nickel-metal hydride (NiMH) AAs are also available in
various capacities ranging from 1300 to 2900 mAh."
Veikkaan, että alkuperäisellä kysyjällä ongelmana on huonossa kunnossa
olevat (vanhat?) akut tai yksinkertaisesti viallinen kamera. Itse
kokeilisin hyvälaatuisilla ja -kuntoisilla NiMh-akuilla. Suosittelen
Sanyon Eneloopeja (tai vastaavia) hyvän virranantokyvyn, vähäisen
itsepurkautumisen, tasalaatuisuuden ja hyvän kylmäkeston vuoksi. Jos
niillä ei kamera pelaa, on vika kamerassa.
-Tomi-
Canon A570:ll� sama ongelma melkein kaikilla kokeilluilla akuilla, paitsi
juuri n�ill� mainituilla Eneloopeilla. Niill� kameran voi j�tt�� viikoiksi
laukkuun ja k�ynnistett�ess� virtaa ja j�nnitett� riitt��. Muilla akuilla
j�nnite tippuu alle viikossa liian pieneksi ja akut on ladattava.
Syytt�isin kyll� osittain my�s Canonin uudempia pokkareita t�st�. Vanhemmat,
esim. A70 ja S2, toimivat kyll� hyvin noilla muillakin kokeilluilla akuilla.
Kamera (A570) ei ole viallinen, sama tapahtuu toisellakin, vastaavalla, yksil�ll�.
> Ei varmaan noinkaan voi sanoa. Uusien alkaliparistojen j�nnite on
> reilusti yli 1.5 V nimellisj�nnitteen ja laskee siit� siis l�hes
> lineaarisesti pariston purkautuessa. 1.2 V kohdalla noin puolet
> latingista pit�isi olla viel� k�ytett�viss�.
Lis�ksi paristojen sis�inen vastus on tuntuvasti suurempi kuin akkujen.
Vaikka paristojen elektromotorinen voima onkin korkeampi kuin akkujen,
niiden napaj�nnite putoaa nopeasti kuormitusvirran kasvaessa sis�isess�
vastuksessa syntyv�n h�vi�n vuoksi.
--
Raimo Suonio, Helsinki, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Eikö A70 ja S2 syö neljä "patteria" ja A570 kaksi kpl? Voisiko tuokin
hiukan selittää asiaa.
Itselläni on A630, jossa on 4 akkua, eikä se ole hylkinyt vähän
heikompilaatuisiakaan akkuja.
Ehk�p�, mutta jos kamera on suunniteltu toimimaan kahdella,
niin kyll� sen pit�isi niill� sitten toimia. Se on varmaa, ett� A70 js S2
eiv�t toimi kahdella :)
Selitän hieman seikkaperäisemmin, mitä ajan takaa:
Digikamera 1: 4 AA-akkua, suurin hetkellinen ottoteho 5 wattia,
"Vaihda akut" -viesti 4.2 V (tai alle) akkujen napajännitteellä
Digkamera 2: 2 AA-akkua, suurin hetkellinen ottoteho 5 wattia, "Vaihda
akut" -viesti 2.1 V (tai alle) jännitteellä
DC:llä teho on suoraan virta x jännite, joten
Kamerassa 1 huipputeho otetaan n. 5 W / 4.2 V = 1190 mA virralla
Kamerassa 2 huipputeho otetaan n. 5 W / 2.1 V = 2380 mA virralla
Näistä yhtälöistä alkaa asia ehkä jo valkenemaan. Akkujen jännitehän
riippuu kuormitusvirrasta. Siis tähän tapaan: http://dy.fi/l2
Ajattelen, että kamera ilmoittaa akut tyhjiksi, kun jännite laskee
riittävän alas. Tästä seuraa se, että täysikin akku voidaa kameran
toimesta tulkita tyhjäksi, jos se ei kykene antamaan riittävästi
virtaa ilman, että sen jännite putoaa "varoitusrajan" alle.
NiMh akun voi ajatella sellaisella sijaiskytkennällä, jossa sarjassa
on tasajännitelähde ja vastus. Tuon tasajännitelähteen jännite on
aikalailla akun napajännite mitattuna ilman kuormaa (virta on nolla).
Sisäisen vastuksen resistanssi selviäisi sitten kai oikosulkemalla
akun plus- ja miinusnapa ja mittaamalla napajännite sekä piirin virta.
Sovelletaan tätä tietämystä edellä esitettyyn kahden kameran
esimerkkiin. Kokeillaan molempiin akkuja, joista toisen satsin
sisäinen resistanssin on 50 mohm (mlliohmia) ja toisen satsin 150
mohm. Akkujen jännite kuormittamattomana on 1.35 V:
Kamera 1: 50 mohm akut: 1.19 A x 0.05 ohm x 4 = 0.238 V => 4x1.35 V -
0.238 V = 5.162 V (kaikki ok)
Kamera 1: 50 mohm akut: 2.380 A x 0.05 ohm x 2 = 0.238 V => 2x1.35 V -
0.238 V = 2.462 V (kaikki ok)
Kamera 1: 150 mohm akut: 1.19 A x 0.15 ohm x 4 = 0.714 v => 4x1.35 V -
0.714 V = 4.686 V (kaikki ok)
Kamera 2: 150 mohm akut: 2.38 A x 0.15 ohm x 2 = 0.714 v => 2x1.35 V -
0.714 V = 1.986 V ("Vaihda akut!")
-Tomi-
Juupa juu, mutta mist�s tied�t, ett� kameran 2 suurin hetkellinen ottoteho on sama
5 W kuin kameralla 1. Ehk�p� sill� se onkin vain 2.5 W tekniikan kehittymisen tai
eri komponettien valinnan vuoksi, ja sen takia siihen on laitettu vain kaksi
akkuparistoa.
>Ajattelen, ett� kamera ilmoittaa akut tyhjiksi, kun j�nnite laskee
>riitt�v�n alas. T�st� seuraa se, ett� t�ysikin akku voidaa kameran
>toimesta tulkita tyhj�ksi, jos se ei kykene antamaan riitt�v�sti
>virtaa ilman, ett� sen j�nnite putoaa "varoitusrajan" alle.
Tuskin esim. Canonin suunnittelijat t�llaiseen kuoppaan putoavat.
Tai mist� sen tiet��, n�inh�n nuo kamerat n�ytt�v�t toimivan...
Perustelusi ovat hyv�t, mutta niiss� on liikaa oletuksia.
Uskon itsekin, että ottoteho 2-akkuisessa on pienempi kuin 4-
akkuisessa. Ehkä hiukan huono esimerkki siis minulla. Lähinnä tuossa
halusin havainnollistaa akun sisäisen resistanssin vaikutusta siihen,
miten helposti akku tulkitaan tyhjäksi. Eli se 3800 mAh akun kyljessä
ei kerro koko totuutta vaan 2000 mAh laatuakku voi kyetä tarjoamaan
useamman valotuksen yhdellä latauksella samassa kamerassa.
>
> >Ajattelen, että kamera ilmoittaa akut tyhjiksi, kun jännite laskee
> >riittävän alas. Tästä seuraa se, että täysikin akku voidaa kameran
> >toimesta tulkita tyhjäksi, jos se ei kykene antamaan riittävästi
> >virtaa ilman, että sen jännite putoaa "varoitusrajan" alle.
>
> Tuskin esim. Canonin suunnittelijat tällaiseen kuoppaan putoavat.
???
Siis Canonin suunnittelijat eivät putoa siihen kuoppaan, että akun
tilaa tarkkaillaan akun jännitteestä?
> Tai mistä sen tietää, näinhän nuo kamerat näyttävät toimivan...
>
> Perustelusi ovat hyvät, mutta niissä on liikaa oletuksia.
Juu, kunhan tässä pohdiskelin asiaa "ääneen" omassa pienessä
päässäni :-)
-Tomi-
>Yrit� nyt p��tt��, onko kyse akuista vai paristoista.
Tietysti Allo tarkoitti ladattavia paristoja. En kyll� itse n�e mit��n
vikaa moisessa yleiskielisess� termiss�, koska sit� k�ytt�� suuri osa
muistakin ihmisist�.
> Juupa juu, mutta mist�s tied�t, ett� kameran 2 suurin hetkellinen
> ottoteho on sama
> 5 W kuin kameralla 1. Ehk�p� sill� se onkin vain 2.5 W tekniikan
> kehittymisen tai
> eri komponettien valinnan vuoksi, ja sen takia siihen on laitettu vain
> kaksi
> akkuparistoa.
Tai ihan kompromissien takia. Canonin kaksiparistoisissa salaman
varausaika on tosi pitk�.
Osmo
Ottaen huomioon, ett� sellainenkin ihmelaite kuin paristolaturi
on olemassa, ei ole mit��n j�rke� k�ytt�� tahallaan v��ri�
termej�.
Akuista ilmoitetaan yleensä kapasiteetti esim.
2000 mAh ja paristoissa ei tuota määrää ilmoiteta.
Jotkut kamerat ovat tarkkoja tuolle jännitteelle,
tarkemmin niiden erolle. Minullakin on tuollainen
kahden AA-pötkön virtalähteellä ja pakkasella se
alkaa kohta vilkuttamaan tyhjää mutta kuvaa silti,
vilkutus loppuu kun kamera lämpiää. Noissa ei
taida olla akku/paristotunnistinta eikä valintaa
joten ne kiusaavat meitä oman aikansa.
Kuten "kolmijalka" on suomeksi jalusta.
Olli
> Tai ihan kompromissien takia. Canonin kaksiparistoisissa salaman
> varausaika on tosi pitkä.
Olen käyttänyt kameraa (Canon A35F), jossa salama toimi yhdellä ainoalla
AA-paristolla. Siinä vasta latautuminen kestikin... Ei luonnollisesti
ollut digi vaan 1970-luvun filmikamera, jossa oli erillinen nappiparisto
valotusmittaria varten ja sitten tuo AA salamaa varten. Outo järjestely
johtui siitä, että kamera oli kehitetty vanhemmasta mallista (New
Canonet 28), jossa ei ollut laisinkaan integroitua salamaa. Löytyi
Canonin sivuilta:
http://www.canon.com/camera-museum/camera/film/data/1976-1985/1978_a35f.html
Follarit pääryhmään.
Tero P. Mustalahti
Ja olipahan muuten todella hyvä kamera luokassaan. Minullakin oli
tuollainen, satoja ja satoja rullia kuvattiin, kunnes
filminsiirtomekanismi hajosi lopullisesti.
Kuvanlaatu oli ällistyttävän hyvä. Selvästi parempi, kuin saman
aikakauden Soligorin lyhyellä zoomilla ja FTb:llä saadut kuvat. No tuo
Solikkahan oli melkoinen pullonpohja, mutta silti. Mutta salama latautui
hartaasti, minuutin ja ylikin pahimmillaan.
Mikko
> Kuvanlaatu oli ällistyttävän hyvä. Selvästi parempi, kuin saman
> aikakauden Soligorin lyhyellä zoomilla ja FTb:llä saadut kuvat. No tuo
> Solikkahan oli melkoinen pullonpohja, mutta silti. Mutta salama latautui
> hartaasti, minuutin ja ylikin pahimmillaan.
Minulla oli GIII QL. Se oli kanssa varsin hyvä kamera - hieman
vanhempaa mallia. 1,7:n valovoima oli aika poikkeuksellista
pokkareissa. Siinä oli erillinen salama, joka oli kahdella
paristolla. Latausaika oli n. 8-10 sekuntia. Ei sitä silloin niin
pahana pitänyt - eihän filmille ollut varaa räiskiä kuin nykyään
digille.
Mielenkiintoinen on muuten tuo värin vaihtelu. GIII QL vuodelta
1972 oli väriltään musta-hopeinen. N. vuoden 1978 paikkeilla
kokomusta tuli muotiin. Digikamerat myös olivat aluksi hopeisia,
kunnes n. 2007 musta tai muuten tumma alkoi valtaa alaa. Sama
värin muutos muuten tapahtui myös viihde-elektroniikassa ja
tietokoneissa.
Osmo
>Mielenkiintoinen on muuten tuo värin vaihtelu. GIII QL vuodelta
>1972 oli väriltään musta-hopeinen. N. vuoden 1978 paikkeilla
>kokomusta tuli muotiin. Digikamerat myös olivat aluksi hopeisia,
>kunnes n. 2007 musta tai muuten tumma alkoi valtaa alaa.
Minusta nuo värit menevät siten että musta on (ainakin ollut)
tyypillisempi Nikonille kun taas Canonille harmaa. Joitain malleja on
sitten saanut molempina väreinä(ooh) tai peräti 4 värinä(oooh!).
Äkkiseltään katsottuna Canonin pokkareista 'paremmat' mallit ovat
mustia ja muut sitten jotain muuta, sama juttu Nikonilla. Järkkärit
luonnollisesti kaikki mustia, ei taida edes harmaana saada yhtään.
Joskus on saanut harmaana tai mustana.
>Sama
>värin muutos muuten tapahtui myös viihde-elektroniikassa ja
>tietokoneissa.
Totta, kokonaan harmaa tietokone on wanha :)
Syy on siinä, että valmistaja on taas säästänyt muutaman pennin
komponenteissa. Kameran mikropiirien käyttöjännite on luokaa 3.0 V
Kahden sarjaan kytketyn akun jännite juuri ladattuna on tätä korkeampi,
mutta putoaa pian. Alkaaliparistoilla jännite on korkeampi ja kamera
toimii pidempään.
Vähimmillään tuollainen hakkuri ei montaa osaa vaadi. Yksi mikropiiri,
kolme vastusta, kela, konkka ja diodi. SMC-komponenteilla fiksusti
tehtynä laite on pienempi, kuin pikkusormen kynsi.
Tulokseen päästään myös rakentamalla kameraan paikka useammalle akulle
ja regulaattorille.
Jos asia olisi haluttu hoitaa oikein, kameraan olisi tehty buck/boost
tai invertoiva hakkuriteholähde, joka olisi tarjonnut oikeaa
käyttöjännitettä olipa akkujen jännite lähes mitä tahansa.
Itsellä on Panasonic Lumix DMC-LX1. Agfa CF-18, ja muutama Kodakin
härveli. Nämä tuli ostettua aikoinaan juuri siksi, että halusin vakioida
mukana raahattavan akkupatteriston.
Jonain päivänä minä vielä avaan tuon Lumixin ja teen sinne sen hakkurin.
Teoriaa: (Yksinkertaistettu)
Oletetaan akun jännitteeksi 1.6V, laitteen käyttöjännitteeksi 3.0V.
Virta 0.1A, käyttöaika 1h:
1. kaksi akkua sarjassa 2x1.6V-3V=0.2V, C=0.2Vx0.1Ax1h=0.02Wh.
2. kolme akkua sarjassa 3x1.6V-3V=1.8V, C=1.8Vx0.1Ax1h=0.18Wh.
Tapauksessa 2. akkupaketti pystyy siis antamaan 180mWh, mutta toisaalta
kamera pyytää siltä vain 20 mWh. Akkupaketista riittää siis tehoa 9x aika.
Laskuissa oletettu käytettävän hakkuriteholähdettä , jossa 100%
hyötysuhde. Käytännön totuus on n. 90 - 95 %.
Lion -akun jännite on koko käyttöalueellaan yli 3V, joten siitä riittää
tehoa pidempään.
Tiiviste:
Ei kannata tuijottaa pelkästään akun mAh-lukemaan, vaan pitäisi tuntea
myös akun purkauskäyrä.
Se, että ihmiset ovat keskimäärin idiootteja, ei tarkoita sitä, että,
typeryyttä pitäisi edistää käyttämällä vääriä termejä.
Jos vaimo sanoo, että jokin tavara on kaapissa tarkoittaen laatikkoa ja
minä etsin kaikki talon kaapit läpi löytämättä, ei edistä perheen
sisäistä harmoniaa.
Savossa vastuu siirtyy kuulijalle ja vaimo katsoo oikeudekseen olla
minulle vihainen, kun en ymmärrä hänen tarkoittavan vatia, kun hän puhuu
ämpäristä.
Pahimillaan tälläinen löysäily johtaa vaaratilanteisiin.