-Vesa
En tiiä, mutta jos ihan tavallista "hyppelyhumppaa" haluat opetella, niin
kuvittele, että tanssit valssia, mutta keinahduksen sijaan "hyppäät" ylöspäin.
Sitten vain muutat kolmannen askeleen pelkäksi painon käyttämiseksi toisella
jalalla (tai pelkäksi toisen jalan käyttämiseksi lattiassa), ja humppa on
valmis! Jaa niin, ja rytmi tietty musiikin mukaan, mikä yleensä on aika paljon
valssia nopsampaa.
Meille opetettiin kurssilla hirmu vaikeasti tuo humppa, mutta kun meni
lattialle ja uskalsi kokeilla, se olikin tosi helppoa. Eihän se oikeastaan ole
muuta kuin hyppelyä ees-taas musiikin tahtiin.
Jos vielä tuntuu hankalalta, niin hae kirjastosta joku tanssivideo. Lainaaminen
ei maksa mitään, ja perustanssien kuviot oppii videoltakin, varsinkin jos
sinulla on joku harjoituskaveri.
--
-Alf-
http://www.geocities.com/alfredpoet
Vesa Tornberg <vesa...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:SPX%6.15453$cF.3...@news1.nokia.com...
Kiitos kaikille ohjeista, eiköhän niillä jo pysty tanssimaan. Foxin askelten
käyttäminen on isäni neuvoma, itsellä menee jalat sekaisin siinä nopeudessa
vielä toistaiseksi. Pohjoisessa päin tuota kävelyhumppaa ei käytetä kovin
paljon oman suppean kokemukseni perusteella, vaan perinteinen humppa näyttää
olevan vielä yleisin. Vauhti vaan on niin nopea ettei askelluksesta ole
saanut kunnolla selkoa.
-Vesa
Itse olen kyllä sitä mieltä, että tuo humppa muistuttaa enemmänkin
sambaa, josta on poistettu hidastettu jalkatyö (taikaliima) ja bounce.
Ainakin noin tehden sambakin näyttää aivan humpalta. ;-( Asento
tietysti humpassa on tavallinen vakioasento, eikä avoin
lattariasento... Ja kyllä tuo valssikin on yleensä aivan sairaan
nopeaa, itse pidän enemmän sellaisesta max 30 tahtia minuutissa
etenevästä valssista...
-Dark Dante (I'm back - olen selkä)
> Kiitos kaikille ohjeista, eiköhän niillä jo pysty tanssimaan. Foxin askelten
> käyttäminen on isäni neuvoma, itsellä menee jalat sekaisin siinä nopeudessa
> vielä toistaiseksi. Pohjoisessa päin tuota kävelyhumppaa ei käytetä kovin
> paljon oman suppean kokemukseni perusteella, vaan perinteinen humppa näyttää
> olevan vielä yleisin. Vauhti vaan on niin nopea ettei askelluksesta ole
> saanut kunnolla selkoa.
Eiköhän pidetä humppa humppana ja foksi foksina. Musiikki on lavoilla
muutenkin liian foksipainotteista, joten alkaa käydä tylsäksi, jos samaa
askellusta joutuu käyttämään vielä humpankin aikana. Opetelkaa hyvät
miehet tanssimaan monipuolisesti. Humppaan kannattaa opetella sekä
perinteiset että kävelyhumpan askeleet.
Mistä päin Suomea olet? Helsingissä päin on Kaupunki tanssii tapahtuma
pyörimässä neljättä vuotta ja siellä opetetaan mm. humppakin.
Minulle opetettiin humppa siten, että sahattiin paikallaan niin, että
lähdettiin oikealla jalalla ja vasen astui viereen. Painonvaihto päkiällä ja
jousto polvesta. Askel taaksepäin vasemmalla ja samalla tavoin. Jos olet
käynyt discossa, niin tanssihan on just sitä samaa. ;-) Tempo on vain
hivenen nopeampaa.
URLia en tiedä, mutta kirjastostasi voit löytää VHS kasetin, jolla opetetaan
humpan askeleet.
Kuten täällä todettiinkin jo, on humpasta useaa eri variaatiota. Näitä osaa
arvostaa kun tulee sambaa tai humpassa selviä soolokohtia tai ei muuten vain
enää jaksa mennä hyppimällä. Kävelyhumppa on yllättävän kivaa. Se on kyllä
sellaista "käsitanssia" jo. ;-)
Samaa mieltä, vaikkakin suurta kevennystä foksi-kappaleisiin tuo jive ja
fusku, sambaan discoswing (sambajive).
> Opetelkaa hyvät miehet tanssimaan monipuolisesti.
Voi olla isokin urakka, jos aikoo oppia muutakin kuin vain peruaskeleet ja
pari käännöstä tai kuviota. Toisaalta vain harjoittelemalla oppii enemmän
eli perusaskeleet mahdollistavat tanssiessa oppimisen.
> Humppaan kannattaa opetella sekä perinteiset että kävelyhumpan askeleet.
Ja sitten, kun tuohon lisätään vielä bugg, niin humppaa ei tarvitse
tanssia ollenkaan. :) Itselläni on humppa aika heikoissa kantimissa jo
ihan siitä syystä, että tanssin aika usein humpan buggina, jos vain
mahdollista (eli löytyy sitä taitava nainen pariksi).
Janne
--
Janne Koponen puh. 014-607790 / 040-5599531
joy...@st.jyu.fi http://www.cc.jyu.fi/%7ejoykop/index.html
"What is the shortest mathematicians' joke?
Let epsilon be smaller than zero."
Perinteisintä Humppaa on juuri Foksiasluksen eri variaatiot. Nykyisin jo
perinteisenä pidetty, mutta kuitenkin suhteellisen uusi humppa on ihan selvä
Samba riisutussa muodossa.
Olen joskus opetellut näitä vanhoja humppafoksin muotoja, mutta harva niitä
lavoilla nykyisin tanssii. Periaatteessa mistään vaikeasta ja
tuntemattomasta asiasta ei ole kysymys. Esimerkiksi kaksi kävelyaskelta ja
triplestep ( tai chace) on tuttu useammastakin tanssista,ja on aika lähellä
vanhaa perinteistä humppafoksia. Variaatioita voi sitten kehitellä mielensä
mukaisesti.
Jos joku asia on mielestäni tylsä, niin se on nimenomaan sambahumppa.
Olisikin jo korkea aika elvyttää vanha humppafoksi eri
askellusvariaatioineen, niin tulisi vähän vaihtelua tuohon tympeään
konekiväärikolmiaskellukseen.
Erkki
--
Home page: http://www.students.tut.fi/~eal/
>
> Itse olen kyllä sitä mieltä, että tuo humppa muistuttaa enemmänkin
> sambaa, josta on poistettu hidastettu jalkatyö (taikaliima) ja bounce.
Juuh. Itse asiassa yllätin itseni taannoin osaamalla sambaa jo ennestään alkaessani sitä opettelemaan...
vielä kun uskaltaisi muutaman huiskun tehdä johonkin väliin ja promenadia tms. niin olisin melkein ylpeä
itsestäni. Käytin esimerkkinä valssia, kun kysyjä oli sitä jo opetellut...
Tietääkö kukaan, onko tuo hyppelyhumppa tosiaan tullut lavoille sambana ja siitä sovitettu humppaan, vaiko
itsekseen syntynyt sattumalta samanlaiseksi?
--
-Alf-
http://www.geocities.com/alfredpoet
.............. Suomalainen humppa
Suomalainen humppa syntyi sattumalta Rutalahdessa Mannerheimin
Lastensuojeluliiton juhannusjuhlilla 1959. Juhlilla olivat Veikko V. Niemelä
vaimonsa Paulan kanssa esittämässä paritanssia. Juhlan järjestäjät olivat
tehneet omasta mielestään tanssiparille palveluksen ripottelemalla
esiintymislavalle boorihappoa liukastukseksi. Lava vain tuli niin
liukkaaksi, ettei ohjelmiston nopeita tansseja voitu esittää. Niinpä yleisen
tanssin, ‘humppahetken’ tultua vuoroon Niemelät intoutuivat jo vähän
karhentuneelle lavalle pelleilemään samban askelikolla, koska se oli heiltä
jäänyt aiemmin esittämättä. Musiikkina oli nopeata, mutta synkoopitonta
one-step musiikkia eli ’humppaa’, joka oli tempoltaan sambaan sopivaa.
Keski-Suomen suuri juhannuskansa uskoi tuon Niemelöitten esittämän samban
olevan sitä paljon puhuttua ‘humppaa’. Humppa- nimityksen oli Yleisradion
Antero Alpola keksinyt aiemmin “Kankkulan Kaivolla”- ohjelmaansa. Alunperin
Alpola oli kuullut tuon nimityksen Saksan Oktoberfestissä, jossa saksalaiset
kuvailivat orkesteri soittoa sanoilla “humpa-humpa-tättärää”. Niinpä
1930-luvun one-step- musiikille syntyi Suomessa nimitys humppa ja vuoden
1959 juhannuksena humpalle syntyivät myös tanssiaskeleet. Suomalainen humppa
oli siis syntynyt. Kyseessä onkin aito suomalainen kansantanssi, joka on
muuntunut sambasta jättäen pois sen synkooppi-rytmin.
....................................
Janne Koponen wrote:
> Ja sitten, kun tuohon lisätään vielä bugg, niin humppaa ei tarvitse
> tanssia ollenkaan. :) Itselläni on humppa aika heikoissa kantimissa jo
> ihan siitä syystä, että tanssin aika usein humpan buggina, jos vain
> mahdollista (eli löytyy sitä taitava nainen pariksi).
Hyvä Janne! Sinunkaltaisia miehiä kaivataan enemmän lavoille. Bugg on
yksi ehdottomista suosikeistani. Valitettavan harva mies vain sitä osaa.
Ihan kivoja humppavariaatioita olen tavannut myös niillä miehillä, jotka
ovat rohkeasti kehitelleet oman persoonallisen tyylinsä sekoittamalla
perinteistä, kävelyhumppaa ja buggia.
Palaan taas alkuperäiseen pulmaan eli askelkuvioihin. Eli miten tuo minulle
uppo-outo bugg menee? Löytyykö jostain havainnollisia piirroksia? Siis
tiedättekö hyvää tanssiopetuskirjaa, -videota tai -webbisivua?
Sitä on näemmä opetettu täällä Oulussa (Tanssikoulu Jari Aaltonen) keväällä,
kuten humppaakin.
-Vesa
Jos Sinulle on BW, Jive ja Kädenalifoksi eli Fusku tuttuja, niin siitä vaan
kävelemällä isku ja askel näiden tanssien kuvioita. Tällöin tanssi muotoutuu
eräänlaiseksi "humppa-buggiksi". Paikallaan tanssittuna se on äärettömän
helppo, muutta jos tanssista haluaa liikkuvan, niin silloin tarkkuusvaatimus
liikkeen suunnan ylläpitämiseksi lisää jonkun verran vaikeusastetta.
Niinpä niin, meillä pohjoisen ihmisillä on se loistava etu, että täällä on
tanssikurssit (tanssikoulu Jari Aaltonen) jossa Sari ja Jari opettaa
edellämainituista kävelyhumppaa, nilkkuhumppaa, perushumppaa, bugg'ia ja
sambaa ja jopa discosambaa ja tietty muut tanssit päälle. Lajien kirjo on
loistava. Jokaiselle jotain. Eikä pääse kyllästymään. Ja mikä parasta
kurssit on niitä harvoja, joissa KIERTÄVÄ VAIHTO pelaa. Väkeä on
alkeiskursseilla yleensä kerralla noin 70-150 henkeä, riippuen mikä tanssi
on kyseessä! Olen kuullut, että jostain kumman syystä etelän ihmiset ei
tykkää siitä kiertävästa vaihtosysteemistä vaan tanssivat vain oman parinsa
kanssa. Kaipa se johtuu siitä, että täällä on ihmiset muutenkin paljon
avoimempia?!? Tansseissakin käydään pariskuntina yleensä siten, että
molemmat hakee silti muitakin tanssimaan, eikä ole liimaantuneena vain
toiseen =)
Tanssikoulu Jari Aaltonen:
http://personal.inet.fi/yritys/tanssikoulu.aaltonen/
Terveisin Leena
> on kyseessä! Olen kuullut, että jostain kumman syystä etelän ihmiset ei
> tykkää siitä kiertävästa vaihtosysteemistä vaan tanssivat vain oman parinsa
> kanssa. Kaipa se johtuu siitä, että täällä on ihmiset muutenkin paljon
> avoimempia?!? Tansseissakin käydään pariskuntina yleensä siten, että
> molemmat hakee silti muitakin tanssimaan, eikä ole liimaantuneena vain
> toiseen =)
Lähteesi ei taida olla ihan ajantasalla asioiden oikeasta laidasta.
Omakohtaiset kokemukseni useilta eri tanssikursseilta Helsingin ja
Tampereen seudulla kertovat toista. Kiertävä vaihtosysteemi on toiminut
ihan hyvin. Eri asia on sellaiset kurssit, joilta haetaan viimeistä
silausta tuleviin lavakisoihin. Silloin tavoitellaan täydellistä
yhteenhioutumista oman parin kanssa. Ihmisten avoimuudessakaan en ole
havainnut puutteita, ja tuo pariskuntien lavakäyttäytyminen sujuu täällä
samaan malliin kuin siellä pohjoissessakin. Aktiivitanssinharrastajat
näyttävät olevan samanhenkisiä kaikkialla Suomessa.
Heippa humppakansa
Minä olen tanssinut humppaa 70-luvun lavoilla. Jolloin tansissa myös pyörittiin eikä vaan nytkytelty edestakiasin eteen taakse kuten nykyään näkyy tehtävän. Eli poika aloitti oikealla jalalla samalla neljänneskierrosta oikealle kaartaen, vasemman jalan painonsiirtoaskel paikalla ja kääntyminen jatkuu, vasemmanjalan askel otetaan takavasemmalle ja taas painonsiirtoaskel oikealla, jolloin on pyrähdetty koko ympyrä ja poika on taas katse menosuuntaan. En oikein osaa muullatavalla edetä tansilattialla humpan tahtiin, ellei etenemiseen käytä pelkästään vaihtoaskelia, joita otetaan kiertosuunnan muttuessa ainakin yksi. Tämä tyyli ei kylläkään sovi ravintolen "postimerkin" kokoisele parketille varsinkaan jos seillä on muitakin, jotka eivät vahingossakaan kierrä lavaa ympäri, toki voi pyöriä neljänneskierroksinkin jios tilaa on vähän.
Mutta perinteellinen humppa on kiva tanssia se on rytmikästä ja temmoltaan pirteän rivakkaa, jota tuo lavanympäri nilkuttaminen ei kylläkään ole.
Jarmo R H
> Suomalainen humppa syntyi sattumalta Rutalahdessa Mannerheimin
> Lastensuojeluliiton juhannusjuhlilla 1959. Juhlilla olivat Veikko V. Niemelä
> vaimonsa Paulan kanssa esittämässä paritanssia. Juhlan järjestäjät olivat
> tehneet omasta mielestään tanssiparille palveluksen ripottelemalla
> esiintymislavalle boorihappoa liukastukseksi. Lava vain tuli niin
> liukkaaksi, ettei ohjelmiston nopeita tansseja voitu esittää. Niinpä yleisen
> tanssin, ‘humppahetken’ tultua vuoroon Niemelät intoutuivat jo vähän
> karhentuneelle lavalle pelleilemään samban askelikolla, koska se oli heiltä
> jäänyt aiemmin esittämättä. Musiikkina oli nopeata, mutta synkoopitonta
> one-step musiikkia eli ’humppaa’, joka oli tempoltaan sambaan sopivaa.
> Keski-Suomen suuri juhannuskansa uskoi tuon Niemelöitten esittämän samban
> olevan sitä paljon puhuttua ‘humppaa’.
Voi olla, että jotkut paikalla olleista näkivät askelikon ensimmäisen
kerran tuossa tilaisuudessa ja saivat sieltä kipinää sen soveltamiseen,
mutta kansan keskuudessa askelikko oli tunnettu jo paljon aikaisemmin.
Eräs sukulaiseni kertoo tanssineensa sitä jo vuonna 1947. Siihen aikaan
sen harrastajat olivat vähemmistö: vallitseva tyyli oli se, jota nykyään
sanomme kävelyhumpaksi. Silloin sitä nimitettiin jatsiksi.
- Matti Jokinen
Eteen-paikalla-taakse-paikalla=4askelta, eikös bugi ole kuuden
askeleen tanssi, näin ainakin minua on opetettu, ja näin on opettanut
tanssin opetteja joka on toiminut ruattissa, jossa sitä harrastetaan
erittäin paljon.
Tosin hän myös sanoo että ruattalaisten miesten tyyli on vaan joustaa
tahdin mukaan polvilla jalat tiukasti samoilla sijoilla ja tyttö
pyörii ittensä pyörryksiin.
-JuKKis-
Et kysynyt nimenomaan ruåtsalaista bugg-askelta, josta minä
en tiedä juuri mitään (paitsi että se on melkein, mutta ei täysin,
erilainen kuin suomalaisten käyttämä), se pitää kysyä Virraksen Tapsalta.
(http://www.sci.fi/~tamptans/)
Juu, perusaskel on neljä, mutta kuvioista löytyy kuuden ja kahdeksan
askeleen juttuja.