http://personal.inet.fi/koti/vinksin.vonksin/kansanta.htm
Rummut ovat akustinen soitin joista kuuluu kova ääni. Muiden bändin
soittajien on pakko nostaa äänenvoimakkuutta tullakseen kuulluksi rumpujen
yli. Jos melu ravintoloissa bändin taholta tuntuu ongelmalta, niin
kehoittakaa ravintolaa parantamaan ravintolan akustointia. Se vähentäisi
kaiuntaa pienentäen melua, ja samalla parantaisi äänenlaatua tehden
musiikista nautittavampaa. Se tekisi soittajankin työn paljon
mieluisammaksi.
Sami
Enpä usko että kovan metelin aikaansaama "fiilis" on sen arvoinen että
loppuelämänsä saa valvoa yöt korvien soimisen vuoksi. Kuulovamman voi saada
vaivihkaa ja mitään parannuskeinoa ei ole! Joku tinnityksestä kärsivä voisi
varmaan kertoa miten vamma elämää vaikeuttaa? Kiinnostaisi myös tietää kuinka
monen keski-ikäisen tanssinharrastajan kuulo on vielä normaali ? (Ei mitään
mutu-tietoa vaan kuulotestin mukaan).
Terv. Soile
jouni kumpulainen wrote:
> Onko tarkoitus tehdä tanssikansasta heikkokuuloisia kovan melun takia
> lavoilla ja ravintoloissa. Olen itse kova tanssin harrastaja ja käyn usein
> tansseissa kaksi kertaa viikossa ja lisäksi harrastan kansantanssia. Olen
>Rumpalille keveämmät kapulat ja pienemmät pöntöt :)
>Taitava rumpali osaa soittaa myös hiljaa, eikä se
>rumpusaundi siitä kovin paljoa kärsi.
Jostain ihmeen syystä tanssibändienkin rumpalit ovat omaksuneet
amerikkalaisen tavan lyödä virveliä (taimikäliepönttösiinäjalkojenvälissä)
olan takaa. Periaatteessahan sillä pöntöllä on tarkoitus saada voimakas ääni
pienimmällä mahdollisella kapulavoimalla. Kun voimakas virveli ajetaan
kaiuttimien kautta suoraan tanssijoiden korvaan, niin kipukynnys ylittyy
helposti, jopa suhteellisen kaukana. Muita pönttöjä saakin sitten hakata
ihan tosissaan, että kipukynnys ylittyisi.
-mk-
http://personal.inet.fi/koti/koristetakomo.miettinen
ari.mi...@pp.inet.fi
Soile Sydänmäki <"soile.sydänmäki"@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:37A4E4A1...@kolumbus.fi...
Tässä herää mieleen sellainen ajatus, että onko pakko lähteä sellaiselle
paikalle, jossa soitetaan live-musiikkia? Jos leikkiin ryhtyy, leikin
kestäköön, sanotaan. Suurin osa yleisöstä ei valita. Tämän kertoo jo sekin,
että äänenvoimakkuus saa toistuvasti olla sitä mitä se on. Jo kauppakoulussa
opetettiin että yksi haukku kuuluu pitemmälle kuin 15 kehua, joten siitä on
kyse varmaan tässäkin. Minua ei ole koskaan häirinnyt äänenvoimakkuus
tanssipaikalla, vaan se on pikemminkin ollut liian hiljaisella.
Sami
Mikä siinä muuten on ettei tangokuninkaallisten ohjelmistosta valita kukaan?
Yksipuolisempaa tanssimusiikkia ei soita edes rokkibändit!
Sami
Yhdellä tutulla basistilla oli tinnitusta, ja käyttää sen takia nykyään
korvatulppia. Soittovoimakkuudelle on vaikea tehdä mitään. Siinä on tietty
perustaso, mitä se melkein väkisin on. Kun katsoo kaikkein leipiintyneimpiä
trio-rumpaleita, niin näkee tosin sellaisia "rumpukapula etusormi-peukalo
välissä"- otteita, joilla sitten saatetaan päästä niiden yleisön valittavan
3 % mielestä siedettäviin äänenvoimakkuuksiin. Muusikot tekee työtä, ja
heillä on oikeus pitää työn tekemisestä, vai ollaanko taas siinä, että
muusikot ovat vain koiria?
Sami
> Tässä herää mieleen sellainen ajatus, että onko pakko lähteä sellaiselle
> paikalle, jossa soitetaan live-musiikkia? Jos leikkiin ryhtyy, leikin
> kestäköön, sanotaan. Suurin osa yleisöstä ei valita. Tämän kertoo jo sekin,
> että äänenvoimakkuus saa toistuvasti olla sitä mitä se on.
Niinhän se käytännössä onkin ettei valiteta vaikka melu häiritsee. Eikä se
sitten enää häiritse kun kuulo on jo huonontunut.
Itse tulin tiedostaneeksi vaaran kun erään tanssitreenin jälkeen toinen korva
soi pari päivää taukoamatta. Olin jivennyt pari tuntia kovaäänisen edessä ja
jossain vaiheessa jopa pyysin tanssipariani vaihtamaan paikkaa, mutta hän ei
nähnyt mitään syytä siihen.
Kipu on aina merkki vaarasta samoin kuin jos musikki soi niin kovaa että
keskustelu on mahdotonta (enkä tarkoita huulilta lukemista tai huutamista).
Tosiasioita melusta, poimittu työterveyslaitoksen julkaisusta:
Kun taustamelu ylittää puheäänen 10 desibeliä, keskustelu käy mahdottomaksi.
Noin 75 desibelin melussa puhelinkuuluvuus ei ole riittävä ja 85 desibelin
melussa normaali keskustelu on mahdotonta. Melu muodostaa kuulon vioittumisen
vaaran, jos jatkuva A-äänitaso ylittää 85 dB.
Meluvamman syntyyn vaikuttaa melun voimakkuus, melulle vaarantumisaika ja melun
laatu. Iskumelu on vaarallisempaa kuin tasainen melu. Keskikorkea- ja
korkeataajuinen, yli 700 hertsin melu on vaarallisempaa kuin matalataajuinen.
Korva aistii noin 20-20000 hertsin taajuisia ääniä. Puheen ymmärtämisen kannalta
tärkein alue on 500-2000 hertsiä. Musiikki ja luonnon äänet sisältävät paljon
4000-8000 hertsin ääniä.
Tyypillinen pysyvä meluvamma syntyy aluksi 4000 hertsin alueella, jolloin
kuulokynnys laskee 5-10 vuodessa noin 50-60 desibeliin. Samanaikaisesti kuulon
heikkeneminen leviää muillekin taajuuksille ja myöhemmin myös puhealueelle.
Isku- eli impulssimelu sisältää runsaasti lyhyitä, alle sekunnin kestäviä
iskumaisia voimakkaita ääniä. Iskut voivat olla niin lyhyitä, ettei korva ehdi
aistia niitä tai aistii ne todellista hiljaisempina. Siitä huolimatta ne voivat
olla vaarallisia kuulolle.
Suurimmassa osassa tapauksista mitkä tanssimusiikkiin liittyvät eivät
varmasti ylitä tuota 85 dB. Luonnollisesti on selvää, että se ylittää sen
aivan kaiuttimen edessä. Kaiutin ei olekaan sitä varten että sen edessä
seistään. Ei kukaan seiso suuren tuulettimenkaan edessä jos palelee. Jos
äänitaso lasketaan siihen, että se on aivan kaiuttimen edessä alle 85 dB,
niin salin takaosassa ei takuulla kuule enää muuta kuin kenkien suhinaa ja
puheen sorinaa.
Sami
>tanssia kaikkia mahdollisia tanssilajeja. Meille rautalankamusiikkia
>rakastaville ei ole mitään paikkaa. Ravintolassa soi disko tai kova rokki,
Ei pidä paikkaansa. Tanssilavoja kiertää vakituisesti kymmenkunta
rautalankabändiä. Kesäaikana ainakin kerran viikossa pääsee tanssimaan
rautalankabändin tahdissa, kun vaan vaivautuu hiukan ottamaan selvää lavojen
ohjelmistoista. Talviaikana täytyy sitten turvautua harvempaan tahtiin.
>Mikä siinä muuten on ettei tangokuninkaallisten ohjelmistosta valita
kukaan?
>Yksipuolisempaa tanssimusiikkia ei soita edes rokkibändit!
On niistä hiukan valiteltukin, että voisivat soittaa myös tangojakin.
Swingahtava rock 'n' roll tuntuu kulkevan erinomaisen hyvin
kuninkaallisilta, mös noilta vuosien takaisilta vanhoilta jääriltä - ehkä
Nevalaa lukuunottamatta. Samoin englantilainen valssi ja lattarit. Ainoa
heikkous tuntuu olevan vanhat suomalaiset tanssit, kuten polkka ja masurkka.
Rokkibändejä ei lavoilla juuri näe - joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.
-mk-
Tästä haluaisin kyllä vähän todisteita. Minä asiaan vihkiintyneenä en ole
pahemmin törmännyt.
Sami
Tässä muutama esimerkki...
7.8 Orbits Hämys
14.8 Paavo & Zephyr Käenkoski
20.8 Agents Hartola
21.8 Agents Mäntsälä
21.8 Paavo & Zephyr Valasranta
27.8 A.Aallon ryt... Hartola
-mk-
Tässä vähän aluksi.... Lista ei ole täydellinen....
...muitakin löytyy...
Tiedot tanssipalvelimesta.
La 14.8.1999 Käenkoski (Parkano) Zephyr & Paavo
Merikievari (Merikarvia) FBI Beat
Pe 20.8.1999 Krouvin lava (Hartola) Agents & Jorma
Kääriäinen
La 21.8.1999 Merikievari (Merikarvia) (Charlie's), BI Beat
Mäntsälän lava Agents
Valasranta (Yläne) Zephyr &
Paavo
Pe 27.8.1999 Krouvin lava (Hartola) A. Aallon
rytmiorkesteri
La 28.8.1999 Valasranta (Yläne) Agents
La 4.9.1999 Mäntsälän lava Punainen kitara &
Seppo Tammilehto
Ke 8.9.1999 Alex Park Hotel (Lahti) FBI Beat
La 11.9.1999 Eikan tanssipaikka (Kerava) FBI Beat
Riutanharju (Riihimäki) Beatmakers,
Agents
La 18.9.1999 Valasranta (Yläne) Fox & Sami Pilvilä
La 9.10.1999 Eikan tanssipaikka (Kerava) Beatmakers
Pe 5.11.1999 Tanssikrouvi (Mouhijärvi) A. Aallon rytmiorkesteri
Pe17.12.1999Tanssikrouvi (Mouhijärvi) Öiset kitarat & Janne Joki
Se on tosiseikka, että jos ei bändillä ole "nimeä" eikä soita humppaa, niin
lavakeikkaa ei tipu kun joskus harvoin. Lavakeikat ovat
rautalankabändillekin paljon mieluisampia kun ihmiset vaivautuvat
taputtamaankin orkesterille, kun ravintoloissa "asiakkaiden" kiinnostus
kohdistuu vain oluttuoppiin ja toivomiseen bändiltä Kuurankukkaa, humppaa,
jne. tai yksinkertaisesti valittamaan siitä että soitetaan liian lujaa...
Sami
Valitettavasti rautalangan ykkösnimellä Jorma Kääriäinen & Agentsilla on
vähän sama meininki. Vuosittain tulee ihan pari hassua uutta biisiä. Kaksi
biisiä ovat sellaisia, jotka olen kuullut joka ainoalla käymälläni
Agents-keikalla: Yksi ainoa ikkuna ja Salattu suru. Mainittakoon, että
ensimmäisen Agents-keikkani näin muistaakseni vuonna -87 Risulahden
lavalla.
> Amatööritason bändit ovat paljon mielenkiintoisempia kuunnella, ja kun
> katsoo vaikkapa tanssipalvelimessa olevien lavojen määrää ja toisaalta
sitä
> millä aikavälillä nuo mainitut bändit esiintyvät, ja olemassa olevien
> keikkaa tekevien amatööritason rautalankabändien määrää, niin kyllä niitä
> lavakeikkoja on tosi vähän.
Oletko tutustunut orkesteriin nimeltään Raili Eronen & Twangers? Tätäkin
bändiä kuulee nykyisin livenä hyvin harvoin.
> Se on tosiseikka, että jos ei bändillä ole "nimeä" eikä soita humppaa,
niin
> lavakeikkaa ei tipu kun joskus harvoin. Lavakeikat ovat
> rautalankabändillekin paljon mieluisampia kun ihmiset vaivautuvat
> taputtamaankin orkesterille, kun ravintoloissa "asiakkaiden" kiinnostus
> kohdistuu vain oluttuoppiin ja toivomiseen bändiltä Kuurankukkaa,
humppaa,
> jne. tai yksinkertaisesti valittamaan siitä että soitetaan liian lujaa...
Tuo on varmasti totta. Sitäpaitsi saa olla nimeäkin jonkun verran, muttei
näy paljoa keikoilla. Yksi tällainen esimerkki on Paavo & Zephyr. Porukka
on tehnyt pari ihan hyvää levyä, mutta keikkaa ei ole tai sitten eivät tee
niitä. Jotain A. Aallon rytmiorkesteriakin näkee useammin, vaikka Alkkarit
ovat minusta nykyisin hyvin tylsä ja mielikuvitukseton orkesteri.
Kiitokset Keravan huvimajan entiselle pitäjälle Risto Karsteelle siitä,
että Paavo ja Zephyr esiintyi kolmesti viime kaudella Huvimajalla.
--
Ilpo Kuivanen, kuiv...@hit.fi, http://www.hit.fi/~kuivanen/
Joo, pitää paikkansa.
>Oletko tutustunut orkesteriin nimeltään Raili Eronen & Twangers? Tätäkin
>bändiä kuulee nykyisin livenä hyvin harvoin.
>
Tuttu punppu. Enpäs tiedä missä päin keikkailee. On harvemmin ollut täällä
suunnalla muutenkin.
>Jotain A. Aallon rytmiorkesteriakin näkee useammin, vaikka Alkkarit
>ovat minusta nykyisin hyvin tylsä ja mielikuvitukseton orkesteri.
>
Pojat on leipiintyny siihen hommaan (varmaan), kun veivaa samoja biisejä
monta kertaa viikossa vuosi toisensa perään. Väkisinkin siitä jää fiilis
pois ja vetästään vaan setit rutiinilla nopeesti läpi, että pääsee roudaan
ja sit keikkabussiin kaljalle tai jotain...Tai roudaako ne edes itse
mitään...
Sami
Ilmeisesti keikkailevat Kouvola-Kuusankoski-suunnalla jonkin verran, kun
ovat sieltä lähtöisin. Viime viikolla tuli Eikan tanssipaikan (ent.
Huvimaja Keravalla) mainos kotiin. Raili Eronen ja Twangers ovat siellä
avajaisissa syyskuussa.
> >Jotain A. Aallon rytmiorkesteriakin näkee useammin, vaikka Alkkarit
> >ovat minusta nykyisin hyvin tylsä ja mielikuvitukseton orkesteri.
> >
>
> Pojat on leipiintyny siihen hommaan (varmaan), kun veivaa samoja biisejä
> monta kertaa viikossa vuosi toisensa perään. Väkisinkin siitä jää fiilis
> pois ja vetästään vaan setit rutiinilla nopeesti läpi, että pääsee
roudaan
> ja sit keikkabussiin kaljalle tai jotain...Tai roudaako ne edes itse
> mitään...
Jos leipiintyy, kannattaisi pikemminkin vaihtaa ohjelmistoa. Olen ollut
aina sitä mieltä, että bändi on varsinainen Agents-klooni. Eräänä
itsenäisyyspäivänä tuli asialle lisää vahvistusta asialle: lavalla roikkui
Suomen lippu rumpalin takana!
Niinkuin esimerkiksi harjoitella uusia biisejä hieman useammin. Siitä olisi
varmasti apua, mutta ei taida pojat ehtiä sillä keikkamäärällä. Lomalla
ollessaan onkin pojilla varmaan sen verran mitta täynnä soittamista, että
silloin haluaa tehdä jotakin ihan muuta.
>Olen ollut
>aina sitä mieltä, että bändi on varsinainen Agents-klooni. Eräänä
>itsenäisyyspäivänä tuli asialle lisää vahvistusta asialle: lavalla roikkui
>Suomen lippu rumpalin takana!
>
Mitä vikaa siinä on että käyttää hyväksihavaittua kaavaa? Mielestäni on ihan
hyvä, että tyylisuunnan hyvästä musiikista huolehtii muitakin kuin vain
yksi bändi. Suomenlipun käyttö voi olla Agentsien keksintö, mutta itse olen
mieltänyt asian siten, että tuo suomenlipun käyttö juontaa 60-luvun
rautalankamusiikista ja halusta kertoa kansalle, että rautalankamusiikki on
isänmaallista, kuten Pulliainen on osuvasti sanonut.
Itsekin kannan pienenpientä suomenlippua kitarassa kertomassa siitä, että
suomalaisten pitäisi kuunnella enemmän suomalaista musiikkia. Kaikenmaailman
listat ja top-tenit ovat täyttä paskaa...
Kuulemani mukaan Pulliainen itse on sanonut pitävänsä A.Aallon musiikista,
joten Agents ei ilmeisesti haluakaan mitään yksinoikeutta ideoilleen, ja
mikä se Agentsien juttu muka on minkä voi kopioida?
Minusta Agentsien juttu on 60-luvun rautalankaa laulettuna ja äärimmäisen
hyvin soitettuna ja tuo resepti ei kuulosta kauheasti sellaiselta, minkä
käyttö olisi mitenkään etiikan tms. vastaista.
Näissä asioissa rikotaan mielestäni hyvän maun raja vasta siinä vaiheessa,
kun kuuluisa bändi soittaa keikalla yhtä kuuluisan bändin sovitusta täysin
kopioituna, ja tässä on A.Aalto varmaan suututtanut monia
Agents-puritaaneja.
Sami
Siis kuka nyt on soittanut liian kovaa ja missä?
>Eli siis hyvät ihmiset! Pidetään huolta korvistamme ja annetaan joukolla
>palautetta esiintyjille liian kovatasoisesta äänentoistosta. Jos aina joka
>ilta esiintyjä saa kuulla soittavansa liian lujaa, niin onhan se kumma jos
>ei ala desibelit hiljentyä.
>
Niinpä niin...Kyllä se soitto siitä loppuu aikanaan kokonaan, kun muusikot
kyllästyy kaikenmaailman rutinoihin. Tykkäisittekö, jos joku tulis teidän
työpaikalle valittaan hommistanne?
Livemusiikki on livemusiikkia. Se kuuluu aivan väkisinkin lujempaa kuin
levymusiikki.
Onko pakko istua siellä PA-kaiuttimen edessä?
Sami
> Siis kuka nyt on soittanut liian kovaa ja missä?
Yleensä kaikki ja jokapaikassa.
> Niinpä niin...Kyllä se soitto siitä loppuu aikanaan kokonaan, kun muusikot
> kyllästyy kaikenmaailman rutinoihin. Tykkäisittekö, jos joku tulis teidän
> työpaikalle valittaan hommistanne?
Jos tekee hommansa huonosti, asiakkaalla on oikeus valittaa.
> Livemusiikki on livemusiikkia. Se kuuluu aivan väkisinkin lujempaa kuin
> levymusiikki.
Ja miksi muka? On niissä vehkeissä potikka jolla voimakkuutta voi
säätää.
> Onko pakko istua siellä PA-kaiuttimen edessä?
Ei ole, mutta jos salin perälläkin ylitetään 85dB:tä, ollaan pahasti
hakoteillä.
jouko
Kyllä ainakin tanssilavalla soitetaan liian lujaa silloin, kun korvissa
tuntuu ikävältä ja miellyttävästi musiikkia kuunnellakseen joutuu käyttämään
korvatulppia. Esimerkiksi lauantaina Mäntsälässä bändit soittivat lujaa.
Vaikka eihän bändien soittajat kuule kovaa ääntä, kun he käyttävät
korvatulppia. Enkä minäkään viitsi valittaa, vaan käytän korvatulppia
tilanteen mukaan. Tilanteesta kärsivät vain ne, jotka eivät käytä
korvatulppia.
Itse käytän muuten kahdenlaisia korvatulppia, kevyemmät "vanu"mallit
riittävät, kun äänenvoimakkuus on _suunnilleen_ oikealla tasolla, mutta
silloin kun tarvitsee vaahtomuovisia Ear-malleja desibelit lähentelevät
varmaan jo sataa. Ikävää normaaleissa korvatulpissa on, että ne vaimentavat
musiikin nyansseja, joten olen kyllä harkinnut "muusikkomallisten"
korvatulppien hankintaa.
Petteri
> > Onko pakko istua siellä PA-kaiuttimen edessä?
>
> Ei ole, mutta jos salin perälläkin ylitetään 85dB:tä, ollaan pahasti
> hakoteillä.
Pahimmillaan valittajat ovat iskeneet silloin, kun metrin päässä
kaiuttimesta on keskustelu puhevoimakkuudelta ollut täysin mahdollista,
joten onko tuossa enää mitään järkeä...
Sami
Kyllä minä soitan bändissä, enkä käytä korvatulppia, koska haittaavat
soittamista (äänenvoimakkuus nousee entisestään).
Ei korvatulppia käytä kovinkaan moni bändi. Monella on tosin käytössä
korvanappimonitori, jolla kuulee mitä itse soittaa ja mitä laulaja laulaa.
Soitamme juurikin sillä voimakkuudella, että tulemme kuulluksi rumpalilta.
Metrin päässä seisoessani kitaravahvistimesta ei tunnu yhtään
epämiellyttävältä korvissa, ja korvat eivät soi jälkeenpäin. Soivat kyllä
100 kilometrin moottoripyörällä ajon jälkeen johtuen ilmavirran kohinasta
;-)
Muutaman neliön harjoituskämpässä rummut ottavat korviin ihan eri malliin
kuin keikalla...
> Enkä minäkään viitsi valittaa, vaan käytän korvatulppia
>tilanteen mukaan. Tilanteesta kärsivät vain ne, jotka eivät käytä
>korvatulppia.
>
>Itse käytän muuten kahdenlaisia korvatulppia, kevyemmät "vanu"mallit
>riittävät, kun äänenvoimakkuus on _suunnilleen_ oikealla tasolla, mutta
>silloin kun tarvitsee vaahtomuovisia Ear-malleja desibelit lähentelevät
>varmaan jo sataa. Ikävää normaaleissa korvatulpissa on, että ne vaimentavat
>musiikin nyansseja, joten olen kyllä harkinnut "muusikkomallisten"
>korvatulppien hankintaa.
>
Eikös se sitten ole täysin kuulijasta kiinni. Miksi pitää valittaa
äänenvoimakkuudesta, kun voi käyttää korvatulppia?
Sami
>> Niinpä niin...Kyllä se soitto siitä loppuu aikanaan kokonaan, kun
muusikot
>> kyllästyy kaikenmaailman rutinoihin. Tykkäisittekö, jos joku tulis teidän
>> työpaikalle valittaan hommistanne?
>
> Jos tekee hommansa huonosti, asiakkaalla on oikeus valittaa.
>
Minä en ainakaan halua bändilleni hyvän bändin mainetta sillä, että soittaa
tarpeeksi hiljaa. Jos äänenvoimakkuus on ainoa kriteeri bändin
rankkaamiseen, niin mieluummin soitan sellaiselle yleisölle, joka arvostaa
musiikkia ja nipottajat menköön valittamaan leipäbändeille. Ne kuuntelevat
kaikki nassutukset, kun ei ole muuta väliä,kun että saa rahat kouraan.
>> Livemusiikki on livemusiikkia. Se kuuluu aivan väkisinkin luempaa kuin
>> levymusiikki.
>
> Ja miksi muka? On niissä vehkeissä potikka jolla voimakkuutta voi
> säätää.
>
Etsi rummuista se potikka. Luuletko että on helppo kasata 5 henkinen
orkesteri? Jokainen soittaja on oma persoonansa, ja harvoin löytää sellaista
kokoonpanoa, jossa ihmiset tulevat ylipäätään keskenään mielipiteinensä
toimeen. Jos sitten rumpali ei osaa lyödä hiljaa (niinkuin yleensä on) niin
ei sen takia enää jaksa rumpalia vaihtaa.
>> Onko pakko istua siellä PA-kaiuttimen edessä?
>
> Ei ole, mutta jos salin perälläkin ylitetään 85dB:tä, ollaan pahasti
> hakoteillä.
>
Kerran olen ollut sellaisessa ravintolassa, jossa bändi (rock & roll) soitti
niin lujaa, ettei salin perälläkään voinut keskustella. Kaikissa muissa
kokemissani tapauksessa bändin soitto on salin perällä peittynyt puheen
sorinaan ja tanssilavoilla jalkojen laahaamiseen, joka saa kylmät väreet
kulkemaan ikävästi selkäpiissä. Eri asia on nämä teknobaarit, joissa
levymusiikki soi niin lujaa, että juoma pyrkii ulos tuopista.
Sami
> Jos on todella sitä mieltä, niin mars korvatulppakauppaan.
Niitä on......
> Minä en ainakaan halua bändilleni hyvän bändin mainetta sillä, että soittaa
> tarpeeksi hiljaa. Jos äänenvoimakkuus on ainoa kriteeri bändin
> rankkaamiseen, niin mieluummin soitan sellaiselle yleisölle, joka arvostaa
> musiikkia ja nipottajat menköön valittamaan leipäbändeille. Ne kuuntelevat
> kaikki nassutukset, kun ei ole muuta väliä,kun että saa rahat kouraan.
Kumma ajatusmaailma sinulla, ei musiikki ole sama asia kuin äänenvoi-
makkuus. Isoilla tehoilla voi päinvastoin peittää virheitä. Räikeinpänä
esimerkkinä laulaja, jonka ääni ei enää kestä kahta kappaletta
enempää, mutta rahaa tulee... varsinkin yhdessä kavereiden kanssa.
> Etsi rummuista se potikka.
Etsi rumpalin vahvistimesta.
> Luuletko että on helppo kasata 5 henkinen
> orkesteri? Jokainen soittaja on oma persoonansa, ja harvoin löytää sellaista
> kokoonpanoa, jossa ihmiset tulevat ylipäätään keskenään mielipiteinensä
> toimeen.
Ihan niinkuin muussakin elämässä.....
> Jos sitten rumpali ei osaa lyödä hiljaa (niinkuin yleensä on) niin
> ei sen takia enää jaksa rumpalia vaihtaa.
No jaa, jos musiikki perustuu erilaisiin lyönteihin, niin säätövara
onkin rajoitettu.
> Kerran olen ollut sellaisessa ravintolassa, jossa bändi (rock & roll) soitti
> niin lujaa, ettei salin perälläkään voinut keskustella. Kaikissa muissa
> kokemissani tapauksessa bändin soitto on salin perällä peittynyt puheen
> sorinaan ja tanssilavoilla jalkojen laahaamiseen, joka saa kylmät väreet
> kulkemaan ikävästi selkäpiissä.
Kokemuksesi taitavat olla rajallisia?
> Eri asia on nämä teknobaarit, joissa
> levymusiikki soi niin lujaa, että juoma pyrkii ulos tuopista.
Musiikki?
> Kyllä minä soitan bändissä, enkä käytä korvatulppia, koska haittaavat
> soittamista (äänenvoimakkuus nousee entisestään).
Haittaavat ne kuunteluakin.
> Ei korvatulppia käytä kovinkaan moni bändi. Monella on tosin käytössä
> korvanappimonitori, jolla kuulee mitä itse soittaa ja mitä laulaja laulaa.
Juu. Oikein kunnon kuulokkeet suodattavat mukavasti turhaa melua
ympäriltä. Miksi muuten pitää kuulla laulajaa?? Hommahan on
juuri tasan tarkkaan toisinpäin: Pumppu soittaa pahveista ja laulajan
pitää laulaa sen mukaan!!!!!!!! Tanssiminen on tosi tympeää,
kun laulaja yht'äkkiä venyttää pari tahtia tuplamittaiseksi ja soittajat
menevät halpaan ja venyttävät perässä.
> Soitamme juurikin sillä voimakkuudella, että tulemme kuulluksi rumpalilta.
> Metrin päässä seisoessani kitaravahvistimesta ei tunnu yhtään
> epämiellyttävältä korvissa, ja korvat eivät soi jälkeenpäin. Soivat kyllä
> 100 kilometrin moottoripyörällä ajon jälkeen johtuen ilmavirran kohinasta
Ilmeisesti sinulla on jo jollain alueella kuulon alenemaa.
> Muutaman neliön harjoituskämpässä rummut ottavat korviin ihan eri malliin
> kuin keikalla...
Varmaan, pienessä tilassa niiden äänenpaine on ilman vahvistintakin
erilainen.
Vaikka omakin vahvarisi on pienemmällä, et seiso samalla tavalla 'turvassa'
kaiuttimen takana.
> Eikös se sitten ole täysin kuulijasta kiinni. Miksi pitää valittaa
> äänenvoimakkuudesta, kun voi käyttää korvatulppia?
Kuten jo sanoin, ne haittaavat myös kuuntelua, vaikka äänenpaine laskee,
melu lisääntyy ja sävyt katoavat.
jouko
>> Etsi rummuista se potikka.
>
> Etsi rumpalin vahvistimesta.
>
Puhumassani tapauksessa ei rummut kuulu mistään vahvistimesta, vaan täysin
akustisesti.
>> Luuletko että on helppo kasata 5 henkinen
>> orkesteri? Jokainen soittaja on oma persoonansa, ja harvoin löytää
sellaista
>> kokoonpanoa, jossa ihmiset tulevat ylipäätään keskenään mielipiteinensä
>> toimeen.
>
> Ihan niinkuin muussakin elämässä.....
>
Sittenhän sen varmaan ymmärrät.
> No jaa, jos musiikki perustuu erilaisiin lyönteihin, niin säätövara
> onkin rajoitettu.
Tarkoitin sitä, että onko se sitten kivaa että pistetään muita soittimia ja
laulua hiljemmalle, ja porukka ihmettelee, että pelkkä rumpaliko siellä
yksistään soittaa?
>
>> Kerran olen ollut sellaisessa ravintolassa, jossa bändi (rock & roll)
soitti
>> niin lujaa, ettei salin perälläkään voinut keskustella. Kaikissa muissa
>> kokemissani tapauksessa bändin soitto on salin perällä peittynyt puheen
>> sorinaan ja tanssilavoilla jalkojen laahaamiseen, joka saa kylmät väreet
>> kulkemaan ikävästi selkäpiissä.
>
> Kokemuksesi taitavat olla rajallisia?
Ei suinkaan mutta saatan olla "hieman" suvaitsevampi.
>> Ei korvatulppia käytä kovinkaan moni bändi. Monella on tosin käytössä
>> korvanappimonitori, jolla kuulee mitä itse soittaa ja mitä laulaja
laulaa.
>
> Juu. Oikein kunnon kuulokkeet suodattavat mukavasti turhaa melua
> ympäriltä.
Ei niiden avoin rakenne kyllä mitään vaimenna.
Miksi muuten pitää kuulla laulajaa?? Hommahan on
> juuri tasan tarkkaan toisinpäin: Pumppu soittaa pahveista ja laulajan
> pitää laulaa sen mukaan!!!!!!!!
Soittajathan ovat koneita, jotka jättävät tunteet narikkaan ja vetävät mitä
lapuissa lukee...
Kyllä se on kuule suuri esiintymisen laatuun vaikuttava tekijä, että kuulee
itsekin vähän miltä se musiikki kuulostaa. Jos ei edes laulajaa kuule, niin
kyllä siinä nukahtaa lauteille...
> Tanssiminen on tosi tympeää,
> kun laulaja yht'äkkiä venyttää pari tahtia tuplamittaiseksi ja
soittajat
> menevät halpaan ja venyttävät perässä.
Soittaminen on vielä tympeämpää, kun valitetaan turhanpäiväisistä asioista.
Älkää nyt unohtako, että orkesteri ehkä soittaa sen takia, että on mukavaa
esittää musiikkia josta yleisö pitää. Jos orkesterin pitää näkyä, muttei
kuulua, niin kyllä siitä työn ilo katoaa. Ei soittajan palkoilla leipää tee,
eikä valituksia kuunnella. Eriasia Sillinpäiden ja muiden tunnettujen
palkat.
> Ilmeisesti sinulla on jo jollain alueella kuulon alenemaa.
>
Olen kyllä käynyt testeissä, mutta mitään alenemaa ei ole todettu.
>> Muutaman neliön harjoituskämpässä rummut ottavat korviin ihan eri malliin
>> kuin keikalla...
>
> Varmaan, pienessä tilassa niiden äänenpaine on ilman vahvistintakin
>erilainen.
Ja vahvistintahan emme käytä rummuissa Hartwall areenaa pienemmissä
tiloissa.
> Vaikka omakin vahvarisi on pienemmällä, et seiso samalla tavalla
'turvassa'
> kaiuttimen takana.
>
On meillä itseen päin monitorikaiuttimet, että kuullaan mitä soitetaan.
Ammattimiksaajien mukaan muuten rummut ovat juuri se soitin, jonka takia
tulee valituksia äänenvoimakkuudesta.
Tuli muuten mieleeni, että kulkeeko täällä joku tansseissa desibelimittari
mukanaan, kun väittää varmana tietona, että äänenvoimakkuus ylittää
85desibeliä?
Minä en usko tuohon että ylittää. En tiedä mistä se kuuluu mitata, muttei
ainakaan kaiuttimen välittömässä läheisyydessä.
Kiittämättömyys on maailman palkka. Johonkin maailmanaikaan sentään oltiin
tyytyväisiä jo siitä että on ylipäätään tansseja.
Sami
Hyvä Jouko, Leena, Petteri ja kaikki muut tanssijat, jotka ovat
puuttuneet lavojen liian kovaan melutasoon. Suurin osa tanssijoista
pitää melutasoa todellakin liian korkeana, mutta ei vain ole viitsinyt
valittaa asiasta. Ehkä asiaan tulee parannus tämän keskustelun myötä.
Joillakin muusikoilla tuntuu olevan omituinen käsitys orkesterin
tehtävästä tanssilavalla. Orkesterin päätehtävä on viihdyttää
tanssikansaa. Konsertit ja muut keikat, joille yleisö varta vasten tulee
kuuntelemaan ja palvomaan suosikkejaan, ovat asia erikseen. Tanssilavat
ovat kuitenkin tanssijoita varten. Onneksi Suomessa on muutamia
orkestereja, jotka ovat tajunneet tämän. Finlanders on yksi, joka ottaa
loistavasti tanssijoiden toivomukset huomioon.
Mikäli orkesteri ei tajua olevansa palveluammatissa (ainakin
tanssilavoilla), niin minun puolestani sellaiset saavat jäädä
harjoituskoppeihinsa mätänemään. Levymusiikin tahdissa on paljon
mukavampi tanssia kuin yliylpeiden livemuusikoiden. Monesti paras anti
illasta onkin ollut juuri levyosuus, kun orkesteriksi on sattunut
tanssijoiden toiveista täysin piittamaton omaan erinomaisuutensa
tukehtumassa oleva kokoonpano.
Hyvä Jouko, Leena, Petteri ja kaikki muut tanssijat, jotka ovat
puuttuneet lavojen liian kovaan melutasoon. Suurin osa tanssijoista
pitää melutasoa todellakin liian korkeana, mutta ei vain ole viitsinyt
valittaa asiasta. Ehkä asiaan tulee parannus tämän keskustelun myötä.
Oletko tehnyt jonkun gallupin vai mihin perustat väitteesi että suurin osa?
Joillakin muusikoilla tuntuu olevan omituinen käsitys orkesterin
tehtävästä tanssilavalla. Orkesterin päätehtävä on viihdyttää
tanssikansaa. Konsertit ja muut keikat, joille yleisö varta vasten tulee
kuuntelemaan ja palvomaan suosikkejaan, ovat asia erikseen. Tanssilavat
ovat kuitenkin tanssijoita varten. Onneksi Suomessa on muutamia
orkestereja, jotka ovat tajunneet tämän. Finlanders on yksi, joka ottaa
loistavasti tanssijoiden toivomukset huomioon.
Minun näkemykseni on se, että tansseihin mennään tanssimaan, tapaamaan
ihmisiä ja kuuntelemaan musiikkia.
Tanssijoitakin tuntuu olevan kahta sorttia. Niitä, jotka käyvät tansseissa
tuossa edellä mainitussa tarkoituksessa, ja sitten niitä, jotka todella
käyvät vain tanssimassa, ja nämä viimeksimainitut ovat tyytymättömiä heti,
kun musiikin huomaa.
Minä kävin itse tanssimassa joka viikonloppu yhden vuoden, enkä kertaakaan
musiikin voimakkuus häirinnyt.
Pitäisi perustaa sellaisia tanssipaikkoja missä soitetaan pelkkää
levymusiikkia ja hiljaa, ettei kenenkään tarvitse kärsiä: toisten melusta ja
toisten sen puutteesta.
Mikäli orkesteri ei tajua olevansa palveluammatissa (ainakin
tanssilavoilla), niin minun puolestani sellaiset saavat jäädä
harjoituskoppeihinsa mätänemään. Levymusiikin tahdissa on paljon
mukavampi tanssia kuin yliylpeiden livemuusikoiden. Monesti paras anti
illasta onkin ollut juuri levyosuus, kun orkesteriksi on sattunut
tanssijoiden toiveista täysin piittamaton omaan erinomaisuutensa
tukehtumassa oleva kokoonpano.
Ratkaisu häämöttää: Orkesteri voi valikoida yleisönsä soittamalla kovaa, ja
tanssijat voivat valikoida orkesterinsa. Kaikki on siis niinkuin pitääkin,
kunhan kukaan ei eksy väärään paikkaan väärään aikaan.
Sami
Tiina (ynnä muut) kirjoitti ihan asiaa lavojen melutasosta ynnä (joidenkin)
orkesterien suhtautumisesta asiaan. Minunkin käsittääkseni täällä on ollut
jo useampi eikä vain yksi poikkeuksellisen arkakorvainen henkilö
valittamassa liian voimakkaasta tanssimusiikista lavoilla, ja itse ajattelin
nyt liittyä joukkoon.
Onhan jo tieteellisesti todistettu, että voimakkaat äänet vaurioittavat
korvaa ja kuuloaistia. Miksi siis ihmisten omakohtainen havainto: "Korviin
sattuu" pyritään painamaan villaisella? Minun nähdäkseni kova musiikki ja
lavatanssit eivät ole mikään kiinteä, erottamaton yhteys tyyliin
lavatanssit = kova musiikki, ei kovaa musiikkia = ei lavatansseja.
Lavoillehan tullaan musiikin kuuntelun ohella seurustelemaan, tapaamaan
tuttuja ja vieraita ja jutustelemaan. Tämä ei onnistu pelkästään kotona
nauhurin ääressä istuessa, ja veikkaisinpa, että tulpat korvissa
hankaloittavat keskustelunkin kuulemista. Ainakin minä juttelen tanssi-
parieni kanssa (ja tuskin olen poikkeus), eikä rupattelu tyyliin: "KÄYKSÄ
USEIN TÄÄLLÄ?" -"TÄH?" -"ETTÄ KÄYKSÄ USEIN TÄÄLLÄ?" -"MITÄH?" ole hauskaa.
Erityisesti jotkut artistit ovat taipuvaisia soittamaan liian lujaa, eivät
siis läheskään kaikki. Silti näillä hiljempaakin soittavilla käy ihmisiä
keikoilla, ja heidän musiikkinsa jopa kuuluu sen askelten kahinan ja
rupattelun yli ihan hyvin.
Ikävimpiä negatiivisia esimerkkejä oli eräs yhtye, jonka esiintyessä oli
täysin mahdotonta keskustella edes toisella puolen salia olevassa kahviossa
huutamallakaan. Musiikki todella sattui korviin (meitä oli 6 samasta asiasta
kärsivää ihmistä), ja kun menin pyytämään pientä äänenvoimakkuuden
hiljennystä, oli vastassa suuri hämmästys: "Jaa täh? Hiljemmällekö? Älä nyt
naurata." Jotta se siitä. Olikohan kyseessä Samin yhtye? :)
Tuulia
>>> Siis kuka nyt on soittanut liian kovaa ja missä?
>>
>> Yleensä kaikki ja jokapaikassa.
>>
>Jos on todella sitä mieltä, niin mars korvatulppakauppaan. En minäkään saa
>kaupasta uutta 70-luvun autoa, vaikka haluaisin, koska se ei ole suuren
>yleisön makuun.
>Minä en ainakaan halua bändilleni hyvän bändin mainetta sillä, että soittaa
>tarpeeksi hiljaa. Jos äänenvoimakkuus on ainoa kriteeri bändin
>rankkaamiseen, niin mieluummin soitan sellaiselle yleisölle, joka arvostaa
>musiikkia ja nipottajat menköön valittamaan leipäbändeille. Ne kuuntelevat
>kaikki nassutukset, kun ei ole muuta väliä,kun että saa rahat kouraan.
Rohkenetko kertoa, missä bändissä soitat?
- Matti Jokinen
:> puuttuneet lavojen liian kovaan melutasoon. Suurin osa tanssijoista
:> pitää melutasoa todellakin liian korkeana, mutta ei vain ole viitsinyt
:> valittaa asiasta. Ehkä asiaan tulee parannus tämän keskustelun myötä.
:
: Oletko tehnyt jonkun gallupin vai mihin perustat väitteesi että suurin osa?
Ihan näin nopeasti sfnet.harrastus.tanssi-ryhmän artikkeleita selattuani
epävirallisen gallupin tulokseksi tuli:
tanssipaikoilla liikaa meteliä - 7
tanssipaikoilla ei liikaa meteliä - 1
Eihän se kovin tilastokelpoinen ole, mutta ehkä suuntaa antava... Vai? :)
Tuulia
Sami
Ei me soiteta lujaa. Ei meille ole valitettu. Yhdelle tutulle bändille on
valitettu joissakin paikoissa, mutta ei nekään kyllä kovin lujaa soita...
Sami
Mitenkä melulla voi peittää soittovirheet...En keksi.
>Äijä jäi monttu auki kattoon ;))
Sääliks käy. Siillä oli varmasti paljon pahempi mieli sun kannustavasta
puheenvuorostasi mitä sulla oli siitä että ne soitti liian lujaa.
Jos on pakko osoittaa mieltä, niin voisko edes vihjasta vähän
hienovaraisemmin, ettei ole soittajan sielu rikki seuraavaan keikkaan asti.
Sami
En halua huonoa mainosta bändille...;-)
Onhan tässä tullut käytettyä aika voimakasta tekstiä, se on mun tapani
kirjoittaa. Toivottavasti kukaan ei oo tosissaan suuttunut...
Pyydän vain hieman ymmärrystä tässä asiassa:
Mä laitan kaikkeni sielustani musiikkiin mitä soitan, ja toivon että siitä
pidetään. Kyllä olen suosioaddiktikin. Mulle toi taiteellinen puoli asiassa
on niin tärkeä, että mun koko elämäni on aivan sekasin aina, jos joku
pienikin asia mättää bändissä.
Mitä luulette ton perusteella mitä se muhun vaikuttaa, kun positiivisen
palautteen sijaan tuleekin jotakin negatiivista?
Keikkaa on tehty aika vähän, eikä kukaan ole onneksi vielä valittanut
mistään. Me soitetaan mielestämme kohtuuvoimakkuudella, ja jos jonkun
mielestä se on liian kovalla, niin ei todellakaan tehdä sitä kiusallamme.
Esim. putkivahvistimelle on ominaista, että se alkaa soida hyvin vasta kun
sitä käytetään yli puolella teholla. Sitä mielellään tekee valinnan hyvän
soundin hyväksi, koska esityshän paranee.
Olen siis paljolti puhunut muiden tuttujen bändien puolesta, jotka eivät
mielestäni soita liian kovaa, mutta saavat valitusta joissakin paikoissa.
Kun tiedän itse kuinka paha mieli siitä tulee, niin mulla nousee karvat
pystyyn kun vaan puhutaankin valittamisesta.
Sami -välillä asiallisesti...
> Mitä luulette ton perusteella mitä se muhun vaikuttaa, kun positiivisen
> palautteen sijaan tuleekin jotakin negatiivista?
Tulee tietysti vaikeuksia, jos luuli aiemmin olevansa täydellinen.
Sitten asiaa voisi katsella toiselta kantilta: Ovatko roudarit/soit-
tajat laiskoja vai ammattitaidottomia? Pinotaan yhteen nurkkaan
kasa ämyreitä ja kuvitellaan että koko hehtaarin lavalla musiikki
kuuluu tasaiseti ja miellyttävästi!!
jouko
(melugallupista)
: En sanoisi edes että suuntaa antava. Itseni tuntemista henkilöistä minä olen
: ainoa joka lukee tätä ryhmää, ja ainakin sadasta tutusta voin sanoa, että
: ovat minun kanssani samaa mieltä. Nostan aiheen nimittäin usein esille
: keskustellessani.
Kun taas tämän ryhmän ulkopuolella ei ole yhtäkään, jonka mielestä musiikki
soisi joskus liian lujalla? Minä kun oletin, että tämän ryhmän mielipide-
jakauma vastaisi suurin piirtein normaalielämää. (Jaa nyyssit normaali-
elämää? No hah ;)
Mutta siis, en minä ole sanomassa, että _jokainen_ yhtye soittaa liian
lujaa. En myöskään ole sanomassa, että Samin yhtye soittaa liian lujaa,
koska en luultavasti ole kuullut heidän esiintyvänkään. Sen sijaan minä
ihmettelen, miksi Sami tuntuu olevan valmis leimaamaan jokaikisen joskus
äänenvoimakkuudesta valittaneen ilkeäksi nipottajaksi, joka vain haluaa
tuhota soittajien esiintymisen ilon. Jokainen kuitenkin tietänee itse
parhaiten, milloin hänen korviinsa sattuu, eikä tilannetta muuta se, että
orkesteri kieltää asian: "Ei me soiteta liian lujaa, ei sun korviin satu".
Siis: jos musiikki soi liian lujalla, voi siitä mennä heti keikan alussa
kohteliaasti huomauttamaan. Haukkumiset huomauttajan tai orkesterin taholta
eivät ole kivoja eivätkä kuulu asiaan.
Jos jonkun mielestä kaikissa lavatansseissa soitetaan liian lujaa, tilanne
voi olla hankalampi. (En ole äänenvoimakkuuksia mittaillut, vaan puhun vain
omien korvieni perusteella.) Minulle sattuu ehkä muutama kerta vuodessa,
jolloin musiikin voimakkuus on todella sietämätöntä. Jotkut yhtyeet
hiljentävät, toiset eivät. Jälkimmäiset eivät saa minua lavalle helposti
toista kertaa.
Tuulia
> Oletko tehnyt jonkun gallupin vai mihin perustat väitteesi että suurin osa?
Minäkin voin esittää vain oman subjektiivisen kokemukseni:
Vuosien saatossa sadat kerrat on tullut kuultua lavatanssin lomassa spontaani
valitus, että äänentoisto on säädetty liian lujalle (päinvastaista ei koskaan, "
nyt on sopiva" kyllä). Viimeksi eilen yksi 3-kymppinen tanssittajani tuskaisena
parahti lavan perällä, että musiikki särkee korvat. Tiedänpä joitakin, jotka
ovat joutuneet luopumaan harrastuksestaan kuulo-ongelmien vuoksi. Totinen paikka
tuli minullekin eteen tänä kesänä, kun korva alkoi loman lava- ja
tanssiravintolaputken jälkeen soida päiväkausia ja kuulokäyrään ilmaantui
kuoppa.. Korvalääkäri ehdotti, että voisinko ajatella luopua
lavatansseista....EN voi kuvitella (onneksi kuulo-ongelmat väistyivät ja syy jäi
varmentumatta).
Tyypillistä on, että melusta kärsivät eivät tule yrittäneeksi vaikuttaa musiikin
äänenvoimakkuuteen mitenkään - kärsivät hiljaa tai korkeintaan purnaavat
toisille tanssijoille. Itsekin kesällä vain vetäyin kuuntelemaan Agentsien
tarjoamaa musiikkinautintoa lavan rantalaiturille, kun sisällä ei kestänyt
tanssia äänen voimakkuuden takia...
Äkkiähän vaikkapa joku lavanhoitaja voisi tehdä gallupin asiakkaidensa
keskuudessa. Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka suuri osa ei asiassa koe
mitään ongelmia (kun asiat ovat hyvin harvemminhan siitä tulee mainittua) ja
kuinka moni kokee ongelman minkin asteisesti vakavana ja minkä orkestereiden ja
lavojen suhteen eritoten.
Sirpa Nummipuro
Erkki
--
Home page: http://www.students.tut.fi/~eal/
>Mitenkä melulla voi peittää soittovirheet...En keksi.
Onneksi sentään ammattitaitoiset muusikot tietävät mistä on kysymys !!!!!!!
>>Äijä jäi monttu auki kattoon ;))
>
>
>Sääliks käy. Siillä oli varmasti paljon pahempi mieli sun kannustavasta
>puheenvuorostasi mitä sulla oli siitä että ne soitti liian lujaa.
>Jos on pakko osoittaa mieltä, niin voisko edes vihjasta vähän
>hienovaraisemmin, ettei ole soittajan sielu rikki seuraavaan keikkaan asti.
Ja varsinkin sääliksi käy muusikoita, jotka eivät kerta kaikkiaan tajua
mistä on kysymys. Mikä laadun tae on kovaa soittaminen. Kunnollista
tanssimusiikkia saa ammattitaitoiset muusikot aikaan ihan siedettävilläkin
äänenvoimakkuuksilla. Onhan sitten näitä niinsanottuja tanssimuusikoita
joilla ei pitäisi olla tanssipaikoille mitään asiaa. Muutamia kertoja
viikossa kun käy tanssimassa, niin ammattitaitoisille bändeille osaa silloin
antaa ihan oman arvonsa.
>toisille tanssijoille. Itsekin kesällä vain vetäyin kuuntelemaan Agentsien
>tarjoamaa musiikkinautintoa lavan rantalaiturille, kun sisällä ei kestänyt
>tanssia äänen voimakkuuden takia...
Agenttsit soittavat kovalla kokonaisäänenpaineella, mutta eri soittimet ja
solisti ovat kuitenkin aika hyvässä tasapainossa. Oikeastaan ihan hyvä
esimerkki kovaa soittavasta bändistä, joka ei sentään ole ihan mahdoton.
Makuasia kuitenkin. Harvoin heidän äänenvoimakkuus edes lähenee kipurajaa.
Mielestäni pahimpia on bändit joissa jokin soitin (tai jopa solisti)
säädetään selvästi keskimääräistä äänenpainetta suuremmalle voimakkuudelle.
Tällaisessa tilanteessa kohtuullisellakin keskimääräisellä äänenpaineella
jokin ääniala ylittää helposti miellyttävän äänen voimakkuuden, tai ylittää
jopa kipukynnyksen.
Tasapainoista sointia sietää selvästi paremmin kuin sellaista missä jokin
ääniala on selvästi bändin muuta sointia korkeammalla tasolla.
Ammattitaitoiset soittaja osaavat tehdä tilaa solistille ja sooloille,
jolloin näiden äänenpaineiden ei tarvi nousta kohtuuttoman korkeiksi.
Sami
> Mitenkä melulla voi peittää soittovirheet...En keksi.
No kun ei kuule mitään, koska pitää pitää tulppia tai käsiä korvissa ;))
Se oli muuten sellaista "räminämusiikkia"
>
> >Äijä jäi monttu auki kattoon ;))
>
> Sääliks käy. Siillä oli varmasti paljon pahempi mieli sun kannustavasta
> puheenvuorostasi mitä sulla oli siitä että ne soitti liian lujaa.
> Jos on pakko osoittaa mieltä, niin voisko edes vihjasta vähän
> hienovaraisemmin, ettei ole soittajan sielu rikki seuraavaan keikkaan asti.
No se oliki eka ja viimeinen kerta kun niin oon tehny. Kuka missäkin
tilanteessa "pingahtaa" ja mulla sattui huono päivä silloin ja pöytäkin
oli aivan kaijuttimien vieressä.
Ootkos ollut läpi elämän hienovarainen ;))
Leena
En mielelläni kertoile niitä täällä julkisesti, mutta kun kerran kysyit,
niin esim: Arto Nuotio, Punkalaitumen Särkkä. Tai Johanna Siekkinen yläneen
Valasranta. Vain muutaman mainitakseni. Kun taas Finlanders, tai Arja
Koriseva esiintyvät kohtuullisella äänen voimakkuudella. Muutaman heistäkin
mainitakseni, toki muitakin on, enkä kuulematta voi sanoa vaikka juuri
sinunkin, -Sami- bändisi kuuluisi näihin "hiljaa" soittavien joukkoon.
>
>>
>
>Niinpä niin...Kyllä se soitto siitä loppuu aikanaan kokonaan, kun muusikot
>kyllästyy kaikenmaailman rutinoihin. Tykkäisittekö, jos joku tulis teidän
>työpaikalle valittaan hommistanne?
Jos on aihetta valituksiin, ne on vain kestettävä, tykkää niistä tai ei.
Miksi muuten asia pitää ottaa loukkauksena? Jos liian kovaa soivasta
musiikista ASIALLISESTI huomautetaan, eikö sen pitäisi olla myöskin
rakentavaa yhteistyötä yleisön ja esiintyjien välillä, aivan kuin ne
kiitoksetkin???
>
>Livemusiikki on livemusiikkia. Se kuuluu aivan väkisinkin lujempaa kuin
>levymusiikki.
Sekin on jo eri asia kuuluuko musiikki vain lujenpaa, vai sitten todella
kovaa.
>Onko pakko istua siellä PA-kaiuttimen edessä?
En todellakaan istuskele kaiuttimien lähelläkään, vaan pääsääntöisesti
tanssin illasta suurimman osan aikaa ja yritän myöskin jutella tanssiparini
kanssa niitä näitä leppoisia, vaan eipä tuo aina, tai paremminkin useimmiten
onnistu. Siinä samalla myöskin nauttien musiikistakin, mikäli korvat sen
kestävät.
Ainakaan minun tuttava piirissäni kukaan ei ole vielä sanonut, ettei tahdo
kuulla musiikkia. Mutta jokainen kylläkin ollut sitä mieltä, että liian
kovaa soitetaan kun asiasta on tullut puhuttua.
Vielä toisaalla aiheesta kirjoitettuun: Ainakaan minun kohdallani ei ole
kyse pelkästään mistään rummun paukkeesta, vaan yleensä koko äänentasosta.
Onhan korkeat äänet kovaa soitettuna paljon kivuliaampia korville kuin
bassot. Ja siihen sitten esim. aiemmin mainuttu korkealta laulava naisääni
lisäksi, niin valmista on.
Ja eikö esiintyjien päätarkoitus ole yleisön viihdyttäminen? Mutta jos
yleisö on sitä mieltä, että äänentaso ottaa korviin juuri voimakkuutensa
takia, niin eikö kyseinen esiintyjä silloin osittain ole epäonnistunt
tavoitteessaan? Ja eikö samalla ole myös virhe mennä sanomaan, ettei se voi
ottaa kenenkään korviin? Yksilöitähän me olemme kaikki, vaikka kaikkia ei
voikkaan aina miellyttää.
>
>Sami
>
>
Menestystä muusikon urallesi toivoen
Pertti.
>Ootkos ollut läpi elämän hienovarainen ;))
>
En toki, siitähän on hyvä esimerkki jo muutamat kirjoittamani vastaukset
tänne ;-))))
Sami
Ahaa, noita en olekaan kuullut keikalla.
Vain muutaman mainitakseni. Kun taas Finlanders, tai Arja
>Koriseva esiintyvät kohtuullisella äänen voimakkuudella. Muutaman heistäkin
>mainitakseni, toki muitakin on, enkä kuulematta voi sanoa vaikka juuri
>sinunkin, -Sami- bändisi kuuluisi näihin "hiljaa" soittavien joukkoon.
>
Minunkin mielestäni noilla bändeillä on varsin kohtuullinen äänenvoimakkuus,
eli liian hiljainenkaan se ei ole. Bändissäni ei mikitetä rumpuja ollenkaan,
joka jo automaattisesti merkitsee hiljaisempaa soittovoimakkuutta. Lähinnä
saamme luultavasti isoilla lavoilla huudattaa PA-kalustoa melkein täysillä,
koska ne on mitoitettu lähinnä klubikäyttöön. Lavalla ääni kyllä hukkuu niin
tehokkaasti, että niiden ns. lujaa soittajien täytyy soittaa itseasiassa
aivan sairaan lujaa, että se alkaa kuulostaa häiritsevältä.
Sami
>Jos on aihetta valituksiin, ne on vain kestettävä, tykkää niistä tai ei.
>Miksi muuten asia pitää ottaa loukkauksena? Jos liian kovaa soivasta
>musiikista ASIALLISESTI huomautetaan, eikö sen pitäisi olla myöskin
>rakentavaa yhteistyötä yleisön ja esiintyjien välillä, aivan kuin ne
>kiitoksetkin???
Silloin kun soitetaan niin hiljaa kuin me soitetaan, se alkaa tuntua
saivartelulta. Mulla on ihan samanlainen esimerkki, kuin joku täällä
aiemminkin kertoi:
Soitettiin yksissä lähipiirin 50-vuotisjuhlissa. Saatiin kamat pystyyn, kun
muutama oli jo tullut paikalle, ja otettiin soundcheck siitä huolimatta.
Eräs vanha mies tuli sen jälkeen sanomaan:"hyvin menee, mutta laittakaa
vähän hiljasemmalle." Voluumiä ei ollut kuitenkaan pahemmin varaa enää
pienentää, joten emme tehneet sille mitään ja ajattelimme sitten vasta
yrittää, jos joku muukin huomauttaa. Kun varsinainen soitto sitten alkoi,
sama mies tuli peukku pystyssä sanomaan:"no nyt on hyvä!"
Huomautukset eivät kuulemma läheskään aina ole asiallisia, vaan oikeastaan
hyvin kaukana asiallisesta. Varsinkin joissakin paikoissa k*rpiintyneen
ravintolahenkilökunnan huomautukset ovat yleensä varsin vihaisesti
esitettyjä ja huonosti perusteltuja. Yksikin baarimikotar ei vaan
yksinkertaisesti viitsinyt korottaa ääntään leveän tiskin yli asioidessaan
asiakkaille. Baaritiski olikin liian lähellä esiintymislavaa.
>Sekin on jo eri asia kuuluuko musiikki vain lujenpaa, vai sitten todella
>kovaa.
>
Agents on mielestäni siinä rajalla siten, että jos on tullut kuuntelemaan
myös musiikkia, se ei häiritse. Jos sensijaan kyseinen musiikki ei natsaa,
niin silloin se saattaa häiritäkin.
Tauski Peltosen keikka kerran Aurassa häiritsi minuakin, joskin ei korviin
sattunut. Hirveä bassorummun jytke niin että kaiuttimet särki. Oli kuin
B-luokan diskossa.
>Vielä toisaalla aiheesta kirjoitettuun: Ainakaan minun kohdallani ei ole
>kyse pelkästään mistään rummun paukkeesta, vaan yleensä koko äänentasosta.
>Onhan korkeat äänet kovaa soitettuna paljon kivuliaampia korville kuin
>bassot. Ja siihen sitten esim. aiemmin mainuttu korkealta laulava naisääni
>lisäksi, niin valmista on.
>
Tarkoitus oli, että jos rummut kuuluvat kovaa, pitää muitakin soittimia
nostaa, että ne saadaan balanssiin. Toisinsanoen rummut määräävät
äänenvoimakkuuden silloin kun ne tulevat ilman vahvistinta.
Virvelirumpu ja pellit ottavat kaikista herkimmin korvaan.
>Ja eikö esiintyjien päätarkoitus ole yleisön viihdyttäminen? Mutta jos
>yleisö on sitä mieltä, että äänentaso ottaa korviin juuri voimakkuutensa
>takia, niin eikö kyseinen esiintyjä silloin osittain ole epäonnistunt
>tavoitteessaan? Ja eikö samalla ole myös virhe mennä sanomaan, ettei se voi
>ottaa kenenkään korviin? Yksilöitähän me olemme kaikki, vaikka kaikkia ei
>voikkaan aina miellyttää.
Tosiaan jos kaikkia pitää yrittää miellyttää, niin metsään mennään.
Vaikeus tulee siinä, että jos yksi valittaa, niin ei voi koskaan tietää onko
se yksi niitä, jotka valittaa joka tapauksessa (sellaisia todella on aina
mukana), vai niitä jotka valittaa aivan aiheesta. Orkesterin on vaikea
tietää, miltä voimakkuus kuulostaa yleisössä.
Lopuksi tyypillisempiä nurinoita ja pyyntöjä mitä orkesterille illanmittaan
esitetään:
Soittakaa humppaa!
Soittakaa Satulinna!
Soittakaa rokkia!
Soittakaa pari jenkkaa tässä nyt heti!
Hai sie, VOink' minä laUlaa teidän kanssa yhden KAppaleEN?
Shhoitha Thuliphunaruuusut!
Vittu sää et osaa laulaa yhtään!
Eiks teillä oo haitaria?
Voinksh mää laulaa Bensaa suonissa?
Sami
>Menestystä muusikon urallesi toivoen
>Pertti.
Kiitos kaunis!
Viime lauantaina Agentsien keikalla Mäntsälässä oli tämä puoli hoidettu
asiallisesti. Mäntsälän lava kun on ilmeisesti joskus tapahtuneen
laajennuksen jäljiltä mutterilava, jossa on suorakaiteen muotoinen jatke.
Agentsit soittivat täällä suorakaiteessa ja porukka tanssi mutterissa.
Mutterin puolelle oli kuitenkin laitettu osa kajareita, joista ääni tuli
sopivalla teholla tanssimista ajatellen. Seisova porukka sitten siellä
lavan edessä saikin kyllä aika kovalla volyymillä nauttia Pulliaisen
kitarointia.
--
Ilpo Kuivanen, kuiv...@hit.fi, http://www.hit.fi/~kuivanen/
Useat tanssipaikat ovat muuten sellaisia kooltaan, että niissä pitää
soittaa aika reippaasti, että ylipäätänsä kuulee. Silloin tietysti lavan
edessä ei ole kivaa olla.
Esimerkiksi Keravan Huvimaja (siis Eikan tanssipaikka nykyisin) on hyvä
esimerkki tällaisesta pitkästä salista, jossa on joskus soitetttu aivan
liian hiljaa. Peränurkkaan ei ole kuulunut paljoa mitään. Toinen asia
tietysti, mikä vaikuttaa, on yleisön määrä. Jos porukkaa on vähän paikalla,
se ei vaimenna niin paljoa. Täysi sali vaimentaa ihan toisella tavalla.
>Mikäli orkesteri ei tajua olevansa palveluammatissa (ainakin
>tanssilavoilla), niin minun puolestani sellaiset saavat jäädä
>harjoituskoppeihinsa mätänemään. Levymusiikin tahdissa on paljon
>mukavampi tanssia kuin yliylpeiden livemuusikoiden. Monesti paras anti
>illasta onkin ollut juuri levyosuus, kun orkesteriksi on sattunut
>tanssijoiden toiveista täysin piittamaton omaan erinomaisuutensa
>tukehtumassa oleva kokoonpano.
Itse olen osittain samaa mieltä, mutta yhtä lailla monipuolisuus ja
vaihtelevuus esiintyjien kesken on tärkeää. Jos Suomessa soittaisi 20
Finlandersia keikoilla, se olisi jo vähän tylsää. Jos lähtee tansseihin
pelkästään sillä asenteella, että kaikkien pitää aina soittaa samat
kappaleet tai ainakin samat tietyt tanssilajit tanssipaikalla, niin silloin
ollaan kyllä vähän väärällä asenteella liikkeellä.
Monia orkkia ei kuule livenä kuin tanssipaikoilla. Sen takia on selvää,
että tanssimattomienkin on käytävä näitä katsomassa näillä paikoilla.
Sitäpaitsi tanssipaikkojen elinehto on se, että osa esiintyjistä kykenee
hankkimaan paikalle sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten tulisi paikalle.
Oikeastaan voisi sanoa, että sopu tilaa antaa, vaikka kyllähän se joskus
typerältä tuntuu, kun vaikkapa J. Sillanpää flirttailee koko illan eturivin
minusta typerän näköisten faniensa kanssa.
Miksi sitten pitää ostaa sellaista mihin on tyytymätön? Tanssienkin suhteen
on huomattavasti valinnanvaraa. Jos haluaa tanssia Finlandersin tahdissa,
niin miksi mennä tansseihin jossa on joku sellainen bändi, mistä ei pidä ja
valittaa koko ilta.
>Suurten lavojen bändit saavat kuitenkin käsittääkseni
>kohtuullisen korvauksen soittamisesta, joten ammatti-, viihdytys- ja
>asiakaspalvelutaidon pitää olla hyvällä tasolla.
>
Tästä minulla ei ole tietoa kokemuksen kautta eikä muutenkaan, tosin
mielestäni liian harvoin suurilla lavoilla kuulee harrastelijabändejä,
joilla musiikki on usein piristävän vaihtelevaa sen sijaan että joku
levyartisti tulee vetäisemään samat levybiisit läpi.
Tanssiravintolaliksat ovat nimettömille orkestereille yleensä jotakin
sitäluokkaa, että soittajille jää käteen noin 500 mk per lärvi, josta sitten
vähennetään vähennetään kulut. Keikkalle saa yleensä lähteä joskus kahden
aikaan päivällä riippuen siitä miten kaukana paikka on, ja monesti kun
keikka on ohi ja kamat on saatu takaisin harjoituskämpälle, aamu alkaa jo
valjeta. Työtunteja siis tulee. Itse ajattelen mielellään asiaa näin, että
soitan ilmaiseksi, mutta roudaamisesta otan sen 500mk. ...ja jää se palkkio
usein tuosta alemmaksikin.
Mitä musiikkiin tulee, tanssilavat autioituvat ennenpitkää, jos siellä
soitetaan aina yllätyksettömän tylsää vanhaa tanssimusiikkia samoilla
iänikuisilla sovituksilla haitarin takana haukotellen.
Monet nuoret haluavat kuulla esim. rautalankaa tai vähän rockimpaa
musiikkia, eivätkä kaikki pidä tanssien onnistumisen perusedellytyksenä sitä
että pääsee tanssimaan kaikkia tanssilajeja. Jotkut lähtevät kahvion
puolelle heti kun musiikki vaihtuu foxin askelilla tanssittavista joksikin
muuksi, eikä kyseessä ole edes tanssitaidon puute.
Nykyään nostaa päätään useasti sellainen väärä asennoituminen, että
kiinnitetään koko ajan kauheasti huomiota siihen mitä soitetaan ja miten ja
varsinkin mitä ei soiteta aivan kuin hakemalla haettaisiin jotakin
valittamista jota sitten voi perustella maksamallaan pääsylipulla. Eikös
tansseissa kuitenkin tärkeintä ole se että se on sosiaalinen tapahtuma jossa
viihdytään? Estääkö viihtymisen, jos pari humppaa jää soittamatta, tai että
orkesterista ei saada puristettua kaikkea irti viimeisiäkin rippeitä myöten?
Sami
Tanssipaikalle mennään tanssimaan. Jotta tanssiminen on hauskaa, pitää
paikalla olla mukiinmenevästi tanssivia daameja. Jos haluaa nauttia
tanssimisesta eikä ole omaa paria, pitää ensisijaisesti valita oikea paikka.
Valinnanvaraa ei ole paljon, Helsingin seudulla Keskiviikkoisin Pavi,
Perjantaisin Pavi (tai Tuuloksen Kapakanmäki, johon on matkaa 130 km),
lauantaisin Riutanharju (tai Mäntsälä, jos siellä on huippuesiintyjä),
sunnuntaisin Kolmilammi. Talvella Kerava tai Järvenpää tilanteen mukaan.
Tanssinharrastajalla ei ole tanssien suhteen liikaa valinnanvaraa, varsinkin
jos tanssivarvasta kolottaa 2-3 kertaa viikossa.
> Mitä musiikkiin tulee, tanssilavat autioituvat ennenpitkää, jos siellä
> soitetaan aina yllätyksettömän tylsää vanhaa tanssimusiikkia samoilla
> iänikuisilla sovituksilla haitarin takana haukotellen.
Bändeissähän on eroja, kuten viineissä. :)
> Monet nuoret haluavat kuulla esim. rautalankaa tai vähän rockimpaa
> musiikkia, eivätkä kaikki pidä tanssien onnistumisen perusedellytyksenä
sitä
> että pääsee tanssimaan kaikkia tanssilajeja. Jotkut lähtevät kahvion
> puolelle heti kun musiikki vaihtuu foxin askelilla tanssittavista joksikin
> muuksi, eikä kyseessä ole edes tanssitaidon puute.
> Nykyään nostaa päätään useasti sellainen väärä asennoituminen, että
> kiinnitetään koko ajan kauheasti huomiota siihen mitä soitetaan ja miten
ja
> varsinkin mitä ei soiteta aivan kuin hakemalla haettaisiin jotakin
> valittamista jota sitten voi perustella maksamallaan pääsylipulla. Eikös
> tansseissa kuitenkin tärkeintä ole se että se on sosiaalinen tapahtuma
jossa
> viihdytään? Estääkö viihtymisen, jos pari humppaa jää soittamatta, tai
että
> orkesterista ei saada puristettua kaikkea irti viimeisiäkin rippeitä
myöten?
Kyse ei ole parista humpasta, esimerkiksi Agents soittaa pääasiassa joko
Rock'n Rollia(Jiven 1. askel kuuluu selvästi) tai hitaampaa foxia.
Ohjelmisto on erittäin tanssittava, jos osaa tanssia((Lava-)Jive, hitaan
rytmin hallinta). Kyse on orkesterin kokonaispanoksesta, ei tanssilajeista.
Tosin esimerkiksi hidasta valssia toivoisi jokaisen tanssiorkesterin
soittavan (Agentshan soittaa ajoittain muutamia Elviksen hitaita valsseja
erittäin hyvin) ja ("kävely")humppakin on hauskaa. Jotkut muut
rautalankabändit kuin Agents kyllä luulevat, että Rokkia on kaikki, missä on
nopea rytmi ja että kaikki hitaat biisit ovat aivan turhia. Tuloksena on
ilta, jossa soitetaan ainoastaan "disco-poppia" eikä tanssimisesta tule
yhtään mitään.
Petteri
Sami
Nuo piisit kuulee melkein jokaisen rautalankabändin keikalla. Tuntuu joskus
että bändit liikkuvat
turhan tiukan sapluunan kanssa piisejä valitessaan, rohkeasti tekemään uusia
sovituksia.
Öiset Kitarat kertoivat joskus takavuosinaan joutuneensa silloisen
keikkamyyjänsä erheestä tanssilavalle kakkosbändiksi Agentseille.
arvakkaapas oliko samoja biisejä hmmm... .
Mainittakoon tässä Öisistä Kitaroista myös että etsivät parhaillaan
riveihinsä uutta laulusolistia, Janne Joki on kadonnut jonnekin jälkiä
jättämättä eikä siten enää keikkaile Öisten Kitaroiden solistina.
Isto Hiltunen
> Iskumelu on vaarallisempaa kuin tasainen melu. Keskikorkea- ja
>korkeataajuinen, yli 700 hertsin melu on vaarallisempaa kuin
matalataajuinen.
>Korva aistii noin 20-20000 hertsin taajuisia ääniä. Puheen ymmärtämisen
kannalta
>tärkein alue on 500-2000 hertsiä. Musiikki ja luonnon äänet sisältävät
paljon
>4000-8000 hertsin ääniä.
>Tyypillinen pysyvä meluvamma syntyy aluksi 4000 hertsin alueella, jolloin
>kuulokynnys laskee 5-10 vuodessa noin 50-60 desibeliin. Samanaikaisesti
kuulon
>heikkeneminen leviää muillekin taajuuksille ja myöhemmin myös puhealueelle.
>Isku- eli impulssimelu sisältää runsaasti lyhyitä, alle sekunnin kestäviä
Bändeille: Hankkikaa kunnolliset, mieluummin reilusti ylitehoiset kamat
joita sitten ei tarvitse käyttää huipputehoilla. Alitehoinen vahvistin josta
puristetaan viimeinenkin watti irti menee säröille ja tulos on
korviinpistävä.
Kunnon alataajuuksien toisolla saa tukevan ja jämäkän soundin ilman kovaa
soittamista.
i
Agentshan se sapluuna yleensä noilla kitarabändeillä on...
Sama pätee muuten aika moneen muuhunkin orkkaan. Minusta on suorastaan hölmöä,
että orkesterit soittelevat samoja kappaleita saman illan aikana. Luulisi
jokaisen harjoittelevan sen verran reippaasti sitä repertuaariaan, että voisi
vaihtaa kappaletta, jos toinen orkka on sen jo edellisellä setillä soittanut.
Finlandersin en ole koskaan kuullut soittavan samaa kappaletta keikalla, minkä
jo keikan toinen bändi olisi soittanut ja Kansan Tapsan näin joku vuosi
takaperin viikon välein kahdessa paikassa. Taisi herra laulaa n. kaksi samaa
kappaletta kuin viikkoa aiemmin.
>Bändeille: Hankkikaa kunnolliset, mieluummin reilusti ylitehoiset kamat
>joita sitten ei tarvitse käyttää huipputehoilla. Alitehoinen vahvistin
josta
>puristetaan viimeinenkin watti irti menee säröille ja tulos on
>korviinpistävä.
>
>Kunnon alataajuuksien toisolla saa tukevan ja jämäkän soundin ilman kovaa
>soittamista.
>
Maallikolle tuo ei liene itsestäänselvää, mutta muusikoille kylläkin.
Kamojen hankinnassa yleensä vaikuttaa se, onko esim. laittaa kymppitonni
kilowatin vahvistimeen vai pari tonnia 250w vahvistimeen. Isosta
vahvistimesta ei ole mitään hyötyä ilman saman kokoluokan kaiuttimia, joten
hinta nousee äkkiä sille tasolle, että laitteet ovat saavuttamattomissa.
Mielellään ei sitten mitään sellaisia väitteitä, että vain rikkaat saavat
ryhtyä muusikoiksi.
Mielelläni minäkin käyttäisin keikalla Bosen kaappeja ja riittävän tehokasta
vahvistinta, mutta nyt täytyy tyytyä siihen mitä on. Käytettynä ostettu
2*250W vahvistin ja osamaksulla ostetut kaiuttimet. Ei niitä silti särölle
ajeta. Ei ole kannattavaa ostaa hf-drivereitä joka keikan jälkeen
särkyneiden tilalle...
Wolf
"Varabiisejä?" Tietty jos valmistaudutaan johonkin kahteen settiin illassa,
niin sen ei luulisi olevan mikään kova juttu. Otetaan vähän esimerkkejä
tanssimaailmasta: Finlanders, Souvarit, jne... vetävät parhaassa tapauksessa
kuusi settiä illassa. Lisäksi kappaleet vaihtelevat keikalta toiseen. Tietenkin
on vähän eri asia verrata pitkään alalla olleita ja paria kymmentä keikkaa
kuussa vetävää orkkaa johonkin mahdollisesti satunnaisesti keikkaa heittäviin
bändeihin.
Toisaalta koska maailma on täynnä kappaleita, ei voi kuin ihmetellä sitä, miksi
joka ainoan bändin pitää aina ne samat Agents-standardit valita ohjelmistoonsa.
Jos ei asiantuntemus alalla riitä, suosittelen kuuntelemaan läpi vaikkapa
Venturesin tuotannon. Siinä luulisi olevan riittävästi vinkkejä sille, mitä
kaikkea voikaan rautalankana soittaa. (asiasta tietämättömille: Ventures on
ollut kasassa muistaakseni vuodesta -59 ja levytyksiä on _helvetisti_
Suurinpiirtein kaikki, mitä voi kuvitella soitettavaksi rautalankakitaralla, on
soitettu)
Ja jos se tulkita olisikin erilainen. Arvatkaapa huviksenne, miten
Korsuorkesteria lukuunottamatta orkat soittavat Manchurian Beatin? Korsut
käyttävät vielä vanhaa Sounds-variaatiota.
>Ja jos se tulkita olisikin erilainen. Arvatkaapa huviksenne, miten
>Korsuorkesteria lukuunottamatta orkat soittavat Manchurian Beatin? Korsut
>käyttävät vielä vanhaa Sounds-variaatiota.
>
Monen mielestä Agents-versio on täydellinen, kuten kaikkien muidenkin
kappaleiden Agents-versiot.
Siinä syy, miksi niitä sovituksia yritetään soittaa mieluummin kuin että
keksittäisi oma sovitus, jossa bändi sitten sekoaa joka kerta, kun
Agents-versiota on kuunneltu niin paljon (ja tulipa toinenkin syy).
Yleisöstä suuri osa myöskin haluaa kuulla Agentsien biisejä.
Kuten sanoit, rautalankamuotilla voi kuitenkin esittää melkein mitä vaan
biisejä. Toiset toimii kuin tauti, ja toiset vähän huonommalla
menestyksellä. Kannatan ehdottomasti omien sovitusten viljelemistä, mutta ei
minua haittaa pari Agents sovitustakaan per setti.
Tästä päästään mielenkiintoiseen markkinointikysymykseen. Vaikka
Agents-tyylinen rautalanka onkin suosittua, sen kanssa on vähän
väliinputooja. Jos sitä kauppaa tanssimusiikkina, saa hyvin keikkaa, mutta
yleisö valittaa kun ei tule humppaa tai tangoa. Erikoisohjelmana -
rautalankana sitä on vaikea markkinoida, koska kaikki odottavat silloin
pelkkää instrumentaalitwistiä ja keikkamyyntikin on tuon yleistyksen vuoksi
nihkeää.
Wolf
Omissa sovituksissa pitää toki olla sen verran taitoa mukana, että se kuulostaa
hyvältä. Agentsillakin on sen verran levytyksiä jo takanaan, että sieltäkin
löytyisi kyllä muutakin materiaalia kuin pelkkää Yhtä ainoaa ikkunaa.
Esimerkiksi Jätkän twistiä ei ole kukaan muu kuulemistani orkestereista
soittanut.
>Tästä päästään mielenkiintoiseen markkinointikysymykseen. Vaikka
>Agents-tyylinen rautalanka onkin suosittua, sen kanssa on vähän
>väliinputooja. Jos sitä kauppaa tanssimusiikkina, saa hyvin keikkaa, mutta
>yleisö valittaa kun ei tule humppaa tai tangoa. Erikoisohjelmana -
>rautalankana sitä on vaikea markkinoida, koska kaikki odottavat silloin
>pelkkää instrumentaalitwistiä ja keikkamyyntikin on tuon yleistyksen vuoksi
>nihkeää.
Sinällään nykyinen tanssibeat on aika lähellä rautalankaa. Syksyn sävelessä
kakkoseksi tuli aika läheltä liippaava kappale. Tangoja voi mielestäni hyvinkin
soitella rautalankana, siitä onkin olemassa aikamoinen nippu esimerkkejä. Onpa
Taipaleen Reiska jopa tehnyt levyjä Mustangsien kanssa. No, minä en olekaan
sellainen tanssipuritaani, joka odottaisi jokaisen orkesterin aina soittavan
kaikkia mahdollisia tanssilajeja. Paras ratkaisu olisi, että paikalla olisi
kaksi orkkaa. Silloin voisi tehdä vähän työnjakoa.
Jenkkaa voi ainakin soittaa rautalankana. Senhän on Jan Rohde aikoinaan
letkis-tulkinnoillaan osoittanut.