loinen
Minttu
T:Esa
Hannu Linnala
Minttu <minna.vi...@pp1.inet.fi> kirjoitti
viestissä:mfPT5.76$3g5....@read2.inet.fi...
> Loinen ei ole ammatti , vaan loinen on toisen nurkissa asuva
ns.hyyryläinen.
> T:Esa
>
Edward Bergh kirjoittaa 1890 otsikolla HYYRY teoksessaan Neuvoja
Lakiasioissa, että "Woimassa olevat säännökset huoneenhyyrystä owat M. K. 16
luw. 10-16 §:issä ja 17 luvun 5 §:ssä. Näiden ohella on otettawa huomioon k.
julistus Maaliskuun 7 p:ltä 1859, joka muutti laillisen lähtöpäivän ......."
Hannu Linnala
seppo murtomaa
Eikös heitä kutsuttu.....
Seppo Murtomaa.
Kris Widenius
seppo murtomaa kirjoitti viestissä <3A2D65A6...@sci.fi>...
>Entäs ne ihmiset, joita kunta antoi hoitoon taloihin.
>Eikös heitä kutsuttu.....
huutolaisiksi?
>Hannu Linnala wrote:
>
>> Minttu <minna.vi...@pp1.inet.fi> kirjoitti
>> viestissä:mfPT5.76$3g5....@read2.inet.fi...
>> > Loinen ei ole ammatti , vaan loinen on toisen nurkissa asuva
>> ns.hyyryläinen.
Hannu Linnala
Paavo Väisänen <paavo.v...@pp1.inet.fi> kirjoitti
viestissä:pMeY5.11124$mq.2...@read2.inet.fi...
> >Eikös heitä kutsuttu.....
>
>
> Loinen loisii talossa, ilman kontrahtia, oletan.
Sukututkijain lyhenneluettelon (netissä) mukaan kirkonkirjoissa oleva lyh.
Inh (myös In ja Inhys) tarkoittavat: Loinen, itsellinen, koturi tai
"huonecunnainen." Tämä viittaa siihen, että loinen on ollut talon alueella
asuva henkilö, joka ei ole ollut mukana talonpojan (bonden) veroissa, kuten
palkolliset ja torpparit.
Hannu Linnala
seppo murtomaa
Tämän suuntainen on käsitykseni eletyn elämän perusteellakin ollut.
Muistelen muutamia työ- ja yhteiskuntakelvottomia tavanneeni taloissa - heidät
useimmiten vähän salattiin, hävettiin ja sitten naimattomia miehiä kutsuttiin
"setämiehiksi" tms- Niitä ne tietystikin olivatkin muun ohella jne.
Loinen-sanasta johtunee verbi loisia eli asua tai oleilla muuten toisten
kustannuksella jne..
Seppo Murtomaa.
inkeri saarinen
luovuttavat tilansa lapsilleen.
seppo murtomaa <murt...@sci.fi> wrote in message
news:3A30BEE5...@sci.fi...
> inkeri saarinen wrote:
>
> > Huutolaisia ei kunta antanut taloihin töihin vaan heidät
> > huutokaupattiin.
> >
> > Loinen taas oli toisten nurkissa asuva "hyyryläinen" joka sai
ylöspitonsa
> > talosta työtävastaan.Se ylöspito taisi vain olla useinkin vähän sitä sun
> > tätä.
> > Kris Widenius <kris.w...@pp.inet.fi> wrote in message
> > news:mHSX5.16552$lq6....@read2.inet.fi...
> > >
> > > seppo murtomaa kirjoitti viestissä <3A2D65A6...@sci.fi>...
> > > >Entäs ne ihmiset, joita kunta antoi hoitoon taloihin.
> > > >Eikös heitä kutsuttu.....
> > ....
>
> > > >Hannu Linnala wrote:
> > > >
> > > >> Minttu <minna.vi...@pp1.inet.fi> kirjoitti
> > > >> viestissä:mfPT5.76$3g5....@read2.inet.fi...
> > > >> > Loinen ei ole ammatti , vaan loinen on toisen nurkissa asuva
> > > >> ns.hyyryläinen.
> > > >> Hyyry = vuokra ja hyyryläinen = vuokralainen.
> > >
> > Hyyryläinen kait asuu vastiketta vastaan - on se sitten työtä tai muuta.
> > Vuokralla.
>
> Muuta minua askarruttaa edelleen se joukko, joka mielisairaiden yms.
syiden
> vuoksi sijoitettiin hoitoon taloihin ja toisaalta - ehkä juuri ne, jotka
perhe
> omasta keskuudestaan piti hoidettavana kotona. Tyuökyvyttömiä,
> yhteiskuntakelvottomia ihmisiä ja niitä - esim. kuuromykkiä, joita ei
ennen
> pidetty täysjärkisinä ja jotka eivät saaneet mitään oppia jne.
>
> Kuuluisivatko he ehkä tuohon määritelään - loinen.
>
> Asiasta on varmuudella ihan tarkka selvitys jossain kirjallisuudessa -
minä vain
> heittelin arvioita.-
> Seppo.
>
>
>
Klaus Lindgren
sellaisia, etteivätr vanhemmat köyhyytensä tai muun syyn, vaikkapa
sairauden, takia pystyneet heitä hoitamaan), vanhuksia ja vammaisia,
jotka pitäjä antoi siihen taloon hoidettavaksi, joka heidät lupasi
halvimmalla hoitaa. Pitäjä siis maksoi huutolaisen ylläpidosta, ja
huutolaisen sai se talo, joka vähiten vaati. Huutokaupat kielletiin
1800-1900-lukujen vaihteessa. Hieman vanhempi systeemi oli ruotuhoito,
jossa vaivaiset kiersivät talosta toiseen pitäjän määräämässä
järjestyksessä, köyhäinhoitotaakka jaettiin siis tasaisesti talojen
kesken. Käytännössä ruotuvaivaisten osa ei paljon poikennut kerjuusta.
Huutolaisuus ja ruotuhoito olivat siis pitäjän järjestämää
köyhäinhoitoa, jota järjestettiin vain niille, jotka eivät muuten
tulleet toimeen. Jos siis varakkaaseen taloon syntyi vaikkapa
jälkeenjäänyt lapsi, hänet hoidettiin omassa kodissa, varaa kun oli.
Loiset, itselliset, löysäläiset, koturit (nimitykset vaihtelivat pitkin
maata) tms. olivat sen sijaan itsenäisiä päivätyöläisiä, jotka tekivät
mitä töitä sattuivat saamaan ja asuivat varakkaampien nurkissa. Ilman
isäntäväen lupaa ei asuntoa tietenkään saanut (olen nähnyt mainintoja
siitä, miten joku "pyrki sinne ja sinne loiseksi"), ei liioin työtä tai
ruokaa työn palkaksi. Kovaa elämä oli kaikille köyhille, siitä ei liene
mitään epäilystä, ei liioin siitä, että monet hyväosaisemmat osasivat jo
silloin olla varsin kovasydämistä väkeä (hyväsydämisiäkin toki oli jo
ennen vanhaan)
KL
matti kosonen wrote:
>
> Hannu Linnala <hlin...@nettilinja.fi> kirjoitti
> viestissÄ:90t6od$gki$1...@tron.sci.fi...
> > Sukututkijain lyhenneluettelon (netissä) mukaan kirkonkirjoissa oleva lyh.
> > Inh (myös In ja Inhys) tarkoittavat: Loinen, itsellinen, koturi tai
> > "huonecunnainen." Tämä viittaa siihen, että loinen on ollut talon alueella
> > asuva henkilö, joka ei ole ollut mukana talonpojan (bonden) veroissa,
> kuten
> > palkolliset ja torpparit.
> >
>
> Minullakin on sama kasitys, etta loiset olivat ainakin periaatteessa
> itsenaiseen elamaan kykenevia henkiloita, joilla ei ollut omaa asuntoa. Kun
> piika ja renki menivat naimisiin eika heilla ollut omaa mokkia, heidat
> nimettiin loisiksi, varsinkin jos heille kerty perhetta.
>
> Isantavaen tyohon kykenemattomat sukulaiset eivat olleet loisia, jos heita
> talossa pidettiin.
>
> matti
> >
Reijo Riikonen
oletteko tavanneet mainintoja hyväsydämisistä loisista tai vastaavista?
(Paitsi tietysti kaunokirjallisuudessa. Eikä millään pahalla, Klaus)
Reijo Riikonen
Hannu Linnala
inkeri saarinen <inkeri.saarinen@kvaerner pulping.fi> kirjoitti
viestissä:9122e3$cr9$1...@news.koti.tpo.fi...
> Sukulaiset olivat ns,syytingillä vähän niinkuin nykypäivän vanhemmat jotka
> luovuttavat tilansa lapsilleen.
>
Syytinkiläinen = eläkeläinen. Vanhemmassa lakitekstissä oli tästä
täsmennyksenä, että "Vanhan asukkaan oikeudesta eläkkeeseen." Syytingillä
eläviä on Suomessa vielä paljon, eikä heitä voi nimittää aiheen mukaan
loisiksi. Lisäksi vielä nykyisistä syytingeistä, että ne ovat (maatilan)
kauppahintaa.
Hannu Linnala
He
tullut on ollut isännän (t.emännän) veli tai setä.
inkeri saarinen
ruotsin sanasta Granne kun taas Prunni= Brunn.Prunnista sensijaan haettiin
vettä.
Paavo Väisänen <paavo.v...@pp1.inet.fi> wrote in message
news:uGzZ5.455$ko5....@read2.inet.fi...
>
> seppo murtomaa kirjoitti viestissä <3A326DE1...@sci.fi>...
> >No juu.
> >Tämän suuntainen on käsitykseni eletyn elämän perusteellakin ollut.
> >Muistelen muutamia työ- ja yhteiskuntakelvottomia tavanneeni taloissa -
> heidät
> >useimmiten vähän salattiin, hävettiin ja sitten naimattomia miehiä
> kutsuttiin
> >"setämiehiksi" tms- Niitä ne tietystikin olivatkin muun ohella jne.
> >
> >Loinen-sanasta johtunee verbi loisia eli asua tai oleilla muuten toisten
> >kustannuksella jne..
> >
> >Seppo Murtomaa.
> >
prunnist"
>
> Kun kyse on usein sattumasta, lainaan Kalle Päätaloa / Herkko: 'Sitä
> kuviteltiin oltavan ihan Päätaloa, ja tein mökkini kotitalon maille.
> Koppimulukku (lapseton veli) teki mökkinsä valtion maalle, koppimulukku
myö
> nyt metsää ja...'(Iso-jako teki "inhysingar:ista" joskus ~500 ha
omistavan
> talollisen)
> Tunnen myös tapauksen, mökkiläinen, rintamamies-tilan omistaja luopui
> tilastaan, myytyään metsät ;-)
> Puakki
>
seppo murtomaa
Kun tuo kielitaitokin on vähän heikko ja minulla tuntuu käsityskyvyssänikin
olevan sanomista, niin voisitko ystävällisesti vääntää minulle rautalangasta,
mitä oheisessa tekstissäni olevaa tarkoitat.
Uhoamisella?
Äimänkäkenä, Seppo Murtomaa
"Paavo Väisänen" wrote:
> seppo murtomaa kirjoitti viestissä <3A326DE1...@sci.fi>...
> >No juu.
> >Tämän suuntainen on käsitykseni eletyn elämän perusteellakin ollut.
> >Muistelen muutamia työ- ja yhteiskuntakelvottomia tavanneeni taloissa -
> heidät
> >useimmiten vähän salattiin, hävettiin ja sitten naimattomia miehiä
> kutsuttiin
> >"setämiehiksi" tms- Niitä ne tietystikin olivatkin muun ohella jne.
> >
> >Loinen-sanasta johtunee verbi loisia eli asua tai oleilla muuten toisten
> >kustannuksella jne..
> >
> >Seppo Murtomaa.
> >
Hannu Linnala
> Meillä taas sanotaan.Mää oon meiltä ja muut on meijän krannista(tulee
> ruotsin sanasta Granne kun taas Prunni= Brunn.Prunnista sensijaan haettiin
> vettä.
>
nostettu, ei prunnista. Prunneja on vielä pitkin maaseutua. Ne ovat
syntyneet nostettaessa tiilisavea tai savea maanparannukseen,
suonsaveukseen. Prunneilla on/ollut käyttöä: karja on yleensä päästetty
juomaan laitumella olevasta prunnista ja niitä käytetty pellavan liotukseen.
Hannu Linnala
Klaus Lindgren
kuin varakkaistakin, löytyy paljon tarinoita Antero Heikkisen kirjasta
Kirveskansa ja kansakunta, ilmestynyt aivan hiljattain. Se on kolmas osa
hänen Kuhmon 1800-luvun elämöstä kertovasta trilogiastaan, ja ansiokas
tutkimus, ja lisäksi vielä elävästi kirjoitettu. Ainakin Kainuun ja
Nurmeksen suvuista kiinnostuneiden kannattaa ilman muuta lukea koko
trilogia läpi, Heikkinen on käynyt ahkerasti läpi lähdeaineistonsa ja
kertoo asioita juuri erilaisten esimerkkien avulla.
Noiden termien loinen yms. kanssa on ilmeisesti ollut paljonkin
kirjavuutta, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina ja paikoissa ja
sosiaaliryhmittäinkin. Kuhmossa saatettiin näköjään päätyä loiseksi
veljenkin luo. Huutolaisistaa Heikkinen ei kerro, koska Kuhmossa oli
vielä ruotuhoito käytössä.
KL
"Paavo Väisänen" wrote:
>
> Reijo Riikonen kirjoitti viestissä ...
> >Menee hieman ohi aiheen, mutta ihan mielenkiinnosta aiheeseen kysyisin
> >oletteko tavanneet mainintoja hyväsydämisistä loisista tai vastaavista?
> >(Paitsi tietysti kaunokirjallisuudessa. Eikä millään pahalla, Klaus)
>
> On,_Lapinlahden "viimeinen torppari" sai lex Kallion määräämän tilan.
> Mittari oli sanonut: "tuosta lohkaistaan 40 ha maata", tilaan olisi kuulunut
> kirveen koskematonta "Rakin viitaa".
> Metsätilan koko lienee ollut noin 500 ha, talon kokonaispinta-ala lähemmäs
> tuhat.
> "Ei niin paljon, isäntä pahastuu", oli edun saaja kommentoinut, ja otti vain
> 14 ha,
> torpan ympärys ahoja, kahden jo autioituneen torpan maat, nämä saivat
> "rintamamiestilat".
> Tieto on suusta korvaani, torpparin vävyn kertomana (kiroillen)
>
> Puakki
seppo murtomaa
Seppo Murtomaa.
Hannu Linnala
Paavo Väisänen <paavo.v...@pp1.inet.fi> kirjoitti
viestissä:vGzZ5.456$ko5....@read2.inet.fi...
>
> Kun
> >piika ja renki menivat naimisiin eika heilla ollut omaa mokkia, heidat
> >nimettiin loisiksi, varsinkin jos heille kerty perhetta.
>
> aviossa, heidät on merkitty Rippikirkirjaan, myös Inhysingar, mikä
> tarkoittaa että heidät on voinut määrätä talon töihin tarvittaessa
> >
> >Isantavaen tyohon kykenemattomat sukulaiset eivat olleet loisia, jos
heita
> >talossa pidettiin.
>
>
sukututkimuksen kanto. Yleensä ei mielellään kenestäkään esisukulaisesta
käytetä tätä ammattinimikettä. Nyt on muistettava, että sotilaat ja kylän
yhteinen paimen eivät ole olleet loisia. Taas ammattikuntaan kuulumattomista
kylän ammattilaisista (suutari, räätäli) on voitu käyttää loinen-nimitystä.
Piiat, rengit ja muut palkolliset eivät ole voineet olla loisia. Noin
kuukausi sitten ilmestyi teos - Heikki Ylikangas "Aikansa rikos", josta:
"Lähivuosikymmeninä julkisen vallan ote työvoimasta edelleen kiristyi.
Huippu saavutettiin vuoden 1739 palkollissäännössä. Siinä kriminalisoitiin
joutenolo sekä työtä vailla olevan henkilön suojeleminen. Talonpojan oli
sallittua pitää tilallaan työssä korkeintaan kaksi lasta, muiden lasten oli
etsiydyttävä vuosipalvelukseen muualle." Sakko on yleensä ollut puolen
vuoden palkkaa vastaava määrä tai vuoden palvelus puolella palkalla.
Hannu Linnala
Reijo Riikonen
tulkinnanvaraista....
Reijo Riikonen
Risto Tapanainen
>Vielä meilläpäin olleesta käytännöstä: Inh. (inhyseshjon), loinen on
Loiset, itselliset, kestit, koturit ja läksiäimet:
(Olen koonnut omista viesteistäni)
loinen = itsellinen, kesti, koturi. Ei omistanut kiinteää omaisuutta,
eikä ollut porvari ( kauppias tahi käsityöläinen). Esim talollisen
poika oli loinen, mutta isänsä kuoltua - isäntä.
1.) V.1734 lain selityksissä on "coturi waimo" itsellinen nainen;
loisvaimo.
2.) Kuusinen-Ollikainen, Venäläis-suomalainen sanakirja: "nahlébnik"
1. loinen, koturi, kesti; 2. (vanh.) ruokavieras, ruokamies.
3.) K ja A Kannelin, Hirvensalo, Hedlund, Suomi-ruotsi suursanakirja:
"loinen" 1. (hnk.) inhyseshjon -et -; inhysing; olla loisena bo
inhyses 2. (biol.,...)
"kesti" 1. (loinen, koturi) inhysing. 2. (hist. muukal. kauppasaksa)
främling, gäst; krämare, n -. 3. ks. kestit (kemut) ...
"koturi" ks. loinen 1.
"itsellinen" -en löytänyt koko sanaa em. muuten erinomaisesta
sanakirjasta.
4.) Seuraavasta osoitteesta löytyy lisätietoa sanoille kesti ja
koturi, ja paljon muuta
http://www.genealogia.fi/finnsam/skogfinn/finsksprak/finsksprak2_k.htm
Lisäyksenä mainitsisin, että ainakin Lappeella ja Nuijamaalla
käytettiin termiä "läksiäin, läksein". NN jäi läksiäimenä taloon...
Nykyinen merkitys loinen, parasiitti ei kyllä tule kysymykseen
vanhoina aikoina. Kuusi ja kuusi ovat homonyymejä mutt´eivät
synonyymejä.
Jos vertaa, mitä termi ruotsiksi on, niin ei siinä ole mitään
halventavaa tai negatiivista minusta ainakaan. Vrt.
"hysa" majoittaa, pitää talossaan
"hysa in sig hos ngn" asettua asumaan jnk luo
Termin "bo inhyses" eli asua loisena voisi vapaasti kääntää "asua
(olla) majoittuneena".
Aiemmin ei pidetty suurtakaan eroa mäkitupalaisen ja loisen välillä.
Nusvensk Ordbok av Olof Östergren: I äldre tid gjordes ingen bestämd
skillnad mellan backstugu- och inhysesfolk, men numera betecknas de
senare särskilt som personer, vilka utan fast anställning bo inhyses
hos andra, varför de vanligen ej lämna annan ersättning än genom att
gå till handa med de arbeten de kunna. (H. Juhlin Dannfelt)
Ennen kaikkea nämä "elätit" elättivät itsensä ja perheensä, toisin
kuin nykyajan "sossun loiset".
Sitäpaitsi eri osissa maata käytäntö vaihteli. Huonoina aikoina kaikki
olivat köyhiä. Ero huollettavan kirkonköyhän ja huoltavan ruodun
talollisen välillä oli merkityksetön. Jopa rustholleissa kuoltiin
nälkäaikoina (1690-luvulla) nälkään.
--
Risto
"Enne käytii sottaa nuijal´ ja tapparal´, mut´ko
Nuut Posse keksi ruuvi, nii´ sovakäynti muuttu
huomattavast´." (kers. Taponen KKR 1927)
inkeri saarinen
kuraprunni ja sitä josta sinä kerroit otetun savea kutsuttiin savikroopiksi.
Tosin sanontoja käytettiin ollessani lapsi nykypäivän ihmisethän yrittää
puhua hiukan hienommasti.
Hannu Linnala <hlin...@nettilinja.fi> wrote in message
news:917i88$l0t$1...@tron.sci.fi...
inkeri saarinen
ruotsi.
Sillä sekä Kranni=Granne =naapuri ja Prunni=Brunn=kaivo(oli kysymyksessä
mikä kaivo tahansa.)ovat ruotsin sanoja joita me suomalaiset ollaan yritetty
vääntää suomalaisittain,minun vertaukseni oli keskipohjanmaalta eräästä
pienestä kylästä.Näitä väännöksiä oli lapsuudessani paljon
esim.Polsteri(kotikylässäni tyyny)Madrassi=Patja,Nestuuki=nenäliina jne
joitakin mainitakseni.Jossain muualla päin Suomea niillä saattaa olla aivann
eri merkitys.Ja väittäisin että kyllä se nykypäivänkin Suomenruotsi on vähän
tulkinnanvarasta ,missä sitä puhuttaneenkin.
Reijo Riikonen <reijo.r...@pp.phnet.fi> wrote in message
news:g5QZ5.1913$oR4....@news.kpnqwest.fi...
He
inkeri saarinen wrote:
>
> Kysessä tuskin oli savolaisten ruotsi.Sanotaan mieluummin suomalaisten
> ruotsi.
> Sillä sekä Kranni=Granne =naapuri ja Prunni=Brunn=kaivo(oli kysymyksessä
> mikä kaivo tahansa.)ovat ruotsin sanoja joita me suomalaiset ollaan yritetty
> vääntää suomalaisittain,minun vertaukseni oli keskipohjanmaalta eräästä
Eikös Pohjanmaa saanut aika paljon väestöä 1500 ja 1600 -luvuilla
savolaisten levitessä. Lähtiväthän Lapuan nuijamiehetkin liikkeelle
rautalammmilaisten kanssa.
S Y-H
"He" <qv...@iobox.fi> kirjoitti viestissä news:3A3DEF19...@iobox.fi...
Niin, on sitä uudempaakin tutkimusta ilkkasten suvusta
http://www.kpnet.fi/kokkola/historia/nuijasota/ilkansuku.htm
Enpä ole koskaan kuullut,että Etelä-Pohjanmaalle olisi 1500 ja 1600 luvulla
savolaisia muuttanut, sen sijaan hämäläisiä kylläkin, luulen.
Ja se Rautalammin porukka tuli kyllä mukaan vasta matkan varrelta.
Muuten tästä loinen aiheesta käytiin pitkä keskustelu, tässä ryhmässä
~vuosi sitten. Missä lopulta selvisi, mitä se loinen oikein tarkoittaa.
--
¤Sauli¤
Antti
>ja aikaa myöden sekoittunut aitojen häjyjen kanssa.
Herra meitä siitä vastedes varjelkon.
He
"J.H." wrote:
>
> S Y-H <sa...@dlc.fi> kirjoitti viestissä:91lc4b$d02$1...@tron.sci.fi...
> >
> >
> > Niin, on sitä uudempaakin tutkimusta ilkkasten suvusta
> > http://www.kpnet.fi/kokkola/historia/nuijasota/ilkansuku.htm
> > Enpä ole koskaan kuullut,että Etelä-Pohjanmaalle olisi 1500 ja 1600
> luvulla
> > savolaisia muuttanut, sen sijaan hämäläisiä kylläkin, luulen.
> > Ja se Rautalammin porukka tuli kyllä mukaan vasta matkan varrelta.
> > Muuten tästä loinen aiheesta käytiin pitkä keskustelu, tässä ryhmässä
> > ~vuosi sitten. Missä lopulta selvisi, mitä se loinen oikein tarkoittaa.
> >
> > --
> > ¤Sauli¤
> >
> Mikä sitten on kenellekin pohjanmaata. Puhutaanhan Alajärven, Vimpelin ja
> Kyyjärven suunnalla ns. savolaiskiilasta, eli mikäli oikein olen käsittänyt,
> niin valtaosin sikäläinen populaatio olis tullut sieltä viäräleukain maasta
> ja aikaa myöden sekoittunut aitojen häjyjen kanssa.
Pohjois-Hämeessäkin Längelmäen naapuripitäjän Kuhmoisten murre
luetaan itämurteisiin. Mutta kuhmoislaiset ovat varmaan vähän
kaukaisempaa
perua (alueelta on löytynyt 800 -luvulle sijoittuva ortodoksinen
hautausmaa) ja alue on ollut vanhaa asutusaluetta jo 1400-luvun alussa.
seppo murtomaa
Risto Tapanainen wrote:
"Hannu Linnala" <hlin...@nettilinja.fi> kirjoitti:
>Vielä meilläpäin olleesta käytännöstä: Inh. (inhyseshjon), loinen on
>sukututkimuksen kanto. ...
Loiset, itselliset, kestit, koturit ja läksiäimet:
(Olen koonnut omista viesteistäni)
loinen = itsellinen, kesti, koturi. Ei omistanut kiinteää omaisuutta,
eikä ollut porvari ( kauppias tahi käsityöläinen). Esim talollisen
poika oli loinen, mutta isänsä kuoltua - isäntä.
1.) V.1734 lain selityksissä on "coturi waimo" itsellinen nainen;
loisvaimo.
2.) Kuusinen-Ollikainen, Venäläis-suomalainen sanakirja: "nahlébnik"
1. loinen, koturi, kesti; 2. (vanh.) ruokavieras, ruokamies.
3.) K ja A Kannelin, Hirvensalo, Hedlund, Suomi-ruotsi suursanakirja:
"loinen" 1. (hnk.) inhyseshjon -et -; inhysing; olla loisena bo
inhyses 2. (biol.,...)
"kesti" 1. (loinen, koturi) inhysing. 2. (hist. muukal. kauppasaksa)
främling, gäst; krämare, n -. 3. ks. kestit (kemut) ...
"koturi" ks. loinen 1.
"itsellinen" -en löytänyt koko sanaa em. muuten erinomaisesta
sanakirjasta.
Ilman mitään "halventavaa?" voitaisiin panna huomiota myöskin asumismerkityksen lisäksi...
saman vahvuiseen merkitykseen siitä, että kyseessä on "ruokamies", gäst/vieras, talossa asuva, koturi l. kotona oleva, kuten loisvaimokin - siis tavallaan siihen aikaan "tuottamaton/veroa maksamaton" henkilö, jne.
Noiden ilmaisujen joukosta en löydä yhtään sellaista, joka asettaisi loiselle jonkin ammatin, työn, kuulumisen perheeseen - coturi waimokin tarkoittanee kotona asuvaa naimatonta naisihmistä eikä aviovaimoa jne.
No, tämä Tapanaisen selvitys oli kuuitenkin paras tähän asti.
Seppo Murtomaa.
:::::
4.) Seuraavasta osoitteesta löytyy lisätietoa sanoille kesti ja
koturi, ja paljon muuta
http://www.genealogia.fi/finnsam/skogfinn/finsksprak/finsksprak2_k.htmLisäyksenä mainitsisin, että ainakin Lappeella ja Nuijamaalla
käytettiin termiä "läksiäin, läksein". NN jäi läksiäimenä taloon...
Nykyinen merkitys loinen, parasiitti ei kyllä tule kysymykseen
vanhoina aikoina. Kuusi ja kuusi ovat homonyymejä mutt´eivät
synonyymejä.
Jos vertaa, mitä termi ruotsiksi on, niin ei siinä ole mitään
halventavaa tai negatiivista minusta ainakaan. Vrt.
"hysa" majoittaa, pitää talossaan
"hysa in sig hos ngn" asettua asumaan jnk luo
Termin "bo inhyses" eli asua loisena voisi vapaasti kääntää "asua
(olla) majoittuneena".
Aiemmin ei pidetty suurtakaan eroa mäkitupalaisen ja loisen välillä.
Nusvensk Ordbok av Olof Östergren: I äldre tid gjordes ingen bestämd
skillnad mellan backstugu- och inhysesfolk,
.... vahvennus minun/Seppo)
Tuija Kahri
>halvimmalla hoitaa. Pitäjä siis maksoi huutolaisen ylläpidosta, ja
>huutolaisen sai se talo, joka vähiten vaati. Huutokaupat kielletiin
>1800-1900-lukujen vaihteessa. Hieman vanhempi systeemi oli ruotuhoito,
Voi olla, että kiellettiin, mutta isoisäni myytiin huutokaupassa 1924
Puolangalla.