Loinen
Marko Poyry
arturri
not exist at that address. If Marko reads this, write to me.
Marko Poyry wrote:
> Mitä tarkoittaa ammatti: Loinen?
Risto Tapanainen
>Mitä tarkoittaa ammatti: Loinen?
Hei,
loinen = itsellinen, kesti, koturi. Ei omistanut kiinteää omaisuutta,
eikä ollut porvari ( kauppias tahi käsityöläinen). Esim talollisen
poika oli loinen, mutta isänsä kuoltua - isäntä.
1.) V.1734 lain selityksissä on "coturi waimo" itsellinen nainen;
loisvaimo.
2.) Kuusinen-Ollikainen, Venäläis-suomalainen sanakirja: "nahlébnik"
1. loinen, koturi, kesti; 2. (vanh.) ruokavieras, ruokamies.
3.) K ja A Kannelin, Hirvensalo, Hedlund, Suomi-ruotsi suursanakirja:
"loinen" 1. (hnk.) inhyseshjon -et -; inhysing; olla loisena bo
inhyses 2. (biol.,...)
"kesti" 1. (loinen, koturi) inhysing. 2. (hist. muukal. kauppasaksa)
främling, gäst; krämare, n -. 3. ks. kestit (kemut) ...
"koturi" ks. loinen 1.
"itsellinen" -en löytänyt koko sanaa em. muuten erinomaisesta
sanakirjasta.
4.) Seuraavasta osoitteesta löytyy lisätietoa sanoille kesti ja
koturi, ja paljon muuta
http://www.genealogia.fi/finnsam/skogfinn/finsksprak/finsksprak2_k.htm
--
/"""" Risto
(\o.o/) gsm: +358 50 384 5784
> ~ < Tarkistathan selaimesi asetukset? Ohjeet:
http://gamma.nic.fi/~mahead/oenasetukset.html
Hannu Linnala
Marko Poyry <marko...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:3jJF5.349$Xr1....@read2.inet.fi...
> Mitä tarkoittaa ammatti: Loinen?
>
Mielestäni koturi tai loinen on ollut henkilö, joka ei ole minkään talon
(bonden tai talonumeron) alainen. Nimitystä ei siis ole käytetty
lampuodeista, torppareista, piioista eikä rengeistä. Samoin järjestäytynyt
ammattikuntaväki palkollisineen eivät ole olleet loisia. Esimerkkinä
todellisesta elämästä, että lähellä Olkiluotoa on 1870 jälkeen toiminut iso
saha, jonka työntekijät aiheuttaneet sen, että lähikylissä on vuokralla
asunut satoja loisia, irtolaisia ja kotureita.
Hannu Linnala
Seppo S Remes
loisena, eli toisten kusannuksella elävää. Nimitys kuvastaa 1700- ja
1800-luvun ihmisnäkemyksiä.
Marko Poyry skrev i meddelandet <3jJF5.349$Xr1....@read2.inet.fi>...
>Mitä tarkoittaa ammatti: Loinen?
>
>
Marko Poyry
Seppo S Remes kirjoitti viestissä ...
Mietiskelin, onko sana "loinen" otettu (vaikkapa isäntien toimesta) käyttöön
tarkoittamaan juuri nykykielen merkityksessä (toisen kustannuksella elävä
jne.), vai onko käynyt niin, että tuo sana on lainattu nykytarkoitukseen
noilta ajoilta jne... ?
Eli mikä sanan alkuperäinen merkitys ja arvotus on ollut...
Risto Tapanainen
käytettiin termiä "läksiäin, läksein". NN jäi läksiäimenä taloon...
Nykyinen merkitys loinen, parasiitti ei kyllä tule kysymykseen
vanhoina aikoina. Kuusi ja kuusi ovat homonyymejä mutt´eivät
synonyymejä.
cmt.paloposki
Marko Poyry <marko...@pp.inet.fi> kirjoitti
> Mietiskelin, onko sana "loinen" otettu (vaikkapa isäntien toimesta)
käyttöön
> tarkoittamaan juuri nykykielen merkityksessä (toisen kustannuksella elävä
> jne.), vai onko käynyt niin, että tuo sana on lainattu nykytarkoitukseen
> noilta ajoilta jne... ?
> Eli mikä sanan alkuperäinen merkitys ja arvotus on ollut...
>
----------------------------------------------------------------------------
---------
Sirkka Karskelan sukututkijan tietokirja kertoo liikkuvasta väestöstä mm.,
että maatyöväki asettui asumaan . . .
- torppiin kantatilan takamaille, kylän ulkopalstoille,kartanoiden piiriin.
- mäkitupiin talon vuokralaisena.
- loisasujaksi tai elätiksi.
Esim. itä-suomessa ei ollut mäkitupalaisia, vaan tilaton väki asui vuokralla
talojen pirteissä, saunoissa ja riihissä (kestit,loiset,koturit) ja tekivät
töitä taloihin. Hämeessä tilattomat elelivät mm.metsästyksen, kalastuksen
tai kaskeamisen avulla, talvella talojen pirteissä.
- muonamieheksi aluksi kartanoilla, sitten suurtiloille.
- palkolliseksi taloihin ( eniten Lounais-suomeen).
- metsäyhtiöiden maille lampuodeiksi tai torppareiksi.
- joskus kaupunkienkin henkikirjoissa tapaa sanonnan "inhyses", itsellinen.
Hän oli silloin henkilö, joka jollakin tavalla nautti "laillista suojaa" ts.
kuului väestöön maksamalla ainakin henkirahaa.
- jne
Sukututkimusterveisin !
cmt.pa...@pp.inet.fi
Panu Mäkinen
> Mietiskelin, onko sana "loinen" otettu (vaikkapa isäntien toimesta) käyttöön
> tarkoittamaan juuri nykykielen merkityksessä (toisen kustannuksella elävä
> jne.), vai onko käynyt niin, että tuo sana on lainattu nykytarkoitukseen
> noilta ajoilta jne... ?
> Eli mikä sanan alkuperäinen merkitys ja arvotus on ollut...
Sanalla on varmasti ennen ollut jokseenkin neutraali merkitys ilman
nykyisiä merkityksiä "toisten kustannuksella elävä" tai "parasiitti".
Sanahan on selvästi adjektiivi, joka on muodostettu vartalosta
"luo", jonka taivutusmuotoja ovat luona, luota ja luokse.
Loinen on siis yksinkertaisesti tarkoittanut "toisen luona asuvaa".
Samoin on muodostettu esim. toinen (tuo), soinen (suo) jne.
-pm
_/ _/ _/_/_/
_/ _/ _/_/_/
_/_/_/ n i v e r s i t a t e s _/ e n n i c a e
·· http://www.jyu.fi/~pamakine/linkit/uni.va.html ··
Risto Tapanainen
>>Marko Poyry <marko...@pp.inet.fi> kirjoitti
>> Eli mikä sanan alkuperäinen merkitys ja arvotus on ollut...
>Sirkka Karskelan sukututkijan tietokirja kertoo liikkuvasta väestöstä mm.,
>- joskus kaupunkienkin henkikirjoissa tapaa sanonnan "inhyses", itsellinen.
>Sukututkimusterveisin !
Hei,
Jos vertaa, mitä termi ruotsiksi on, niin ei siinä ole mitään
halventavaa tai negatiivista minusta ainakaan. Vrt.
"hysa" majoittaa, pitää talossaan
"hysa in sig hos ngn" asettua asumaan jnk luo
Termin "bo inhyses" eli asua loisena voisi vapaasti kääntää "asua
(olla) majoittuneena".
Aiemmin ei pidetty suurtakaan eroa mäkitupalaisen ja loisen välillä.
Nusvensk Ordbok av Olof Östergren: I äldre tid gjordes ingen bestämd
skillnad mellan backstugu- och inhysesfolk, men numera betecknas de
senare särskilt som personer, vilka utan fast anställning bo inhyses
hos andra, varför de vanligen ej lämna annan ersättning än genom att
gå till handa med de arbeten de kunna. (H. Juhlin Dannfelt)
Ennen kaikkea nämä "elätit" elättivät itsensä ja perheensä, toisin
kuin nykyajan "sossun loiset".
--
/"""\ Risto
(\o.o/) email: Risto_Ta...@Online.tietokone.fi
> ^ < gsm: +358 50 384 5784
inkeri saarinen
Marko Poyry <marko...@pp.inet.fi> wrote in message
news:3jJF5.349$Xr1....@read2.inet.fi...
> Mitä tarkoittaa ammatti: Loinen?
>
Tästä tulee varmasti monta hyvää selitystä ,mutta kyllä se loinen tarkoitti
ihan samaa kuin tänäkin päivänä ett'ä esimerkiksi poika tai tytär
"loisii"siis asuu ruokamiehenä isänsä/jonkun toisen taloudessa.
Tänäpäivänä vain loiset mielellään syövät ja asuvat toisen taloudessa
viitsimättä edes kovin paljon tehdä ruokansa eteen.
Hessu
Marko Poyry wrote:
>
> Mitä tarkoittaa ammatti: Loinen?
Ihminen jolla ei entisajan yhteisössä
ollut sosiaalista ryhmää johon kuulua.
Vrt.irtolainen, itsellinen
(jälkimmäinen tark.samaa kuin nykysuomen
itsenäinen mutta ilmapiirin muutoksen
vaikutuksen sanan merkityssisältöön
huomaa-ennen itsenäinen oli huono asia
koska se merkitsi sidosryhmän puuttumista)
Hessu
Loinen sanan kantasana on "luoda" merkityksessä ilmestyä.
Loiset (esim.täit) ja loiset (ylimääräinen väestö) eivät tarkoittaneet
samaa kuin sen takia että niitä näytti ilmaantuvan jostakin.
Ylimääräistä väestöä ei siis sanottu loisiksi että heidät olisi haluttu
yhdistää esim.täihin. Esim.ihottuman aiheuttamia
läiskiä on sanottu jossain päin samoilla perusteilla loisiksi.
Erkki Järvinen
Sukututkimusseuran palstalla su...@genealogia.fi
siksi kannattaa tutustua myös Suku-postituslistaa ylläpitävän Suomen
Sukututkimusseuran kotisivuun http://www.genealogia.fi/.
tätä keskustelua kun olen seurannut niin "parhaita paloja" ovat mielestäni
olleet (Inkeri Saarinen 16.10.)
[ mutta kyllä se loinen tarkoitti ihan samaa kuin tänäkin päivänä ett'ä
esimerkiksi poika tai tytär "loisii"
siis asuu ruokamiehenä isänsä/jonkun toisen taloudessa. Tänäpäivänä vain
loiset mielellään syövät ja
asuvat toisen taloudessa viitsimättä edes kovin paljon tehdä ruokansa
eteen." ] Tästä kommentista 10 pistettä !
Jaetulle 10 pistettä vastaukseksi sijoittuu samalla päivämäärällä (Hessu)
joka kommentoi [ Loinen sanan kantasana on "luoda" merkityksessä ilmestyä.
Loiset (esim.täit) ja loiset (ylimääräinen väestö) eivät tarkoittaneet samaa
kuin sen takia että niitä näytti ilmaantuvan jostakin. Ylimääräistä väestöä
ei siis sanottu loisiksi että heidät olisi haluttu yhdistää esim.täihin.
Esim.ihottuman aiheuttamia läiskiä on sanottu jossain päin samoilla
perusteilla loisiksi. ]
Eli siis aina tulee muistaa, ettei kirkonkirjoissa oleville merkinnöille
pidä hakea halventavaa merkitystä vaan merkintöjen merkitystä pitäisi etsiä
siitä ajasta jolloin ne on tehty.
Kaupunkiköyhälistö
Myös kaupungeissa oli itsellisiä, jotka maksoivat henkirahaa ja ehkä
veroakin ja suorittivat pikku palveluksia kaupungille tai porvareille. Usein
he olivat köyhtyneitä, epäonnistujia, leskiä, sairaita tai sota- tai
laivamiesten vaimoja.
Kaupunkien köyhät, vaivaiset ja loiset olivat olennainen osa kaupunkikuvaa.
Köyhyys iski yllättäen koska säästöjä ei ollut. Leivänansaitsijan kuollessa
tai kadotessa sotaretkellä muu perhe jäi loukkuun. Katovuodet, tulipalot ja
sairaudet tekivät tuhojaan. Kerjuu ei ollut hyväksyttävää, mutta joskus oli
armeliaita, jotka ottivat luokseen.
Kerjuulla oleva saattoi hakeutua spitaalisten ja mielisairaiden joukkoon
Pyhänhengen huoneisiin. 1600-luvulla kuitenkin katsottiin jo, että köyhyys
johtuu vain laiskuudesta. Sitä parannettiin ankaralla työllä kehruu- ja
työhuoneissa ja kovalla kurilla ja raittiudella.
Vuodesta 1763 lähtien oli kirkko velvollinen huolehtimaan seurakuntansa
vaivaisista. Usein entiset sotilaat menettivät työkyvyttömyyden vuoksi
torppansa ja joutuivat autettavaviksi. Vuodesta 1788 pitäjän tuli hoitaa
omat köyhänsä. Apua tarvitsevat vanhukset ja lapset annettiin eläteiksi ja
vuoro kiersi maaseudulla talosta taloon.
- - - - - -
Itsellinen (Karjalassa myös huonemies tai populi)
tilaton joka asui usein vuokralla tilalla tai eräkämpässä tahi
kalastusmajassa. Teki tavallisesti tilalle töitä. Saattoi olla talollisen
sukulainen, erämies-, tai kaskenpolttajasukua tai talonsa menettänyt.
- - - - - -
Loinen tai elätti
Asui talon pirtissä tai saunassa tai vastaavassa. Teki joitakin palveluksia
talon väelle. Sotaväen väenotoissa loiset joutuivat lähes poikkeuksetta
asepalvelukseen.
- - - - - -
Maaseudun väestö
Maaseudun väestö koostui pääosin maatalouteen liittyvistä ammateista.
Joukossa oli kuitenkin myös liikkuvia käsityöläisiä sekä erilaista
köyhälistöä. Väestöryhmistä tärkeimmät olivat:
Talonpojat
Lampuodit
Torpparit
Mäkitupalaiset
Muonamiehet
Palkolliset
Rengit
Piiat
Itselliset
Loiset
terveisin;
Erkki Järvinen, Visuvesi
Marko Poyry <marko...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:3jJF5.349$Xr1....@read2.inet.fi...
> Mitä tarkoittaa ammatti: Loinen?
>
>
Risto Tapanainen
>tätä keskustelua kun olen seurannut niin "parhaita paloja" ovat mielestäni
>vuoro kiersi maaseudulla talosta taloon.
>- - - - - -
>Itsellinen (Karjalassa myös huonemies tai populi)
>tilaton joka asui usein vuokralla tilalla tai eräkämpässä tahi
>kalastusmajassa. Teki tavallisesti tilalle töitä. Saattoi olla talollisen
>sukulainen, erämies-, tai kaskenpolttajasukua tai talonsa menettänyt.
>- - - - - -
>Loinen tai elätti
>Asui talon pirtissä tai saunassa tai vastaavassa. Teki joitakin palveluksia
>talon väelle. Sotaväen väenotoissa loiset joutuivat lähes poikkeuksetta
>asepalvelukseen.
>- - - - - -
>Maaseudun väestö
>Talonpojat
>Lampuodit
>Torpparit
>Mäkitupalaiset
>Muonamiehet
>Palkolliset
>Rengit
>Piiat
>Itselliset
>Loiset
>terveisin;
>Erkki Järvinen, Visuvesi
En ole tarkistanut mitä Karskela kirjassaan tarkalleen kertoo, mutta
tuossa ylläolevassa on kuitenkin iloisesti sotkettu elätit ja
ruotuvaivaiset eli kirkonköyhät että toisaalta loiset eli itselliset
eli kestit eli koturit eli läksiäimet keskenään (ja/eli/tai/vai).
Sitäpaitsi eri osissa maata käytäntö vaihteli. (Sekä nimityksissä että
köyhäinhuollossa.) Huonoina aikoina kaikki olivat köyhiä. Ero
huollettavan kirkonköyhän ja huoltavan ruodun talollisen välillä oli
merkityksetön. Jopa rustholleissa kuoltiin nälkäaikoina (1690-luvulla)
nälkään.
Kahdeksan pistettä ja papukaijamerkki!
--
/"""" Risto
Erkki Järvinen
"Loinen" keskusteluun.
Tietoni hain " JUURET -Sukututkimusoohjelman " aputiedoista ja nyt tässä
näkyvät sitten vastaukseeni
liittyvänä tarpeelliset lähdetiedot ja samalla saan tuoda esille YHDEN hyvän
sukututkimusohjelman;
niitä on toki muitakin ja yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta - ovat
pitkälle makuasioita joista ei oikein voine
kiistellä. ( On vähän kuin auton oston kanssa; jokainen kehuu omaansa ! )
JUURET -ohjelma löytyy netistä samoinkuin toinenkin hyvä ohjelma GENUS
SENIOR
JUURET
ohjelmaan sisältyviä sukututkimukseen liittyviä asiatietoja on koottu
lukuisista eri lähteistä. Ne on mainittu aputietojen Kirjallisuus-osassa.
Keskeisimmät ovat olleet:
Karskela, Sirkka: Sukututkijan tietokirja, 3. korjattu painos, Jyväskylä
1994
Mäkelä, Anneli - Karskela, Sirkka: Sukututkimus on elämän rikkautta,
kirjassa Selvitä sukusi, toim. Putkonen, Marja-Liisa, Helsinki 1992
Karskela, Sirkka: Oikeuslaitoksen asiakirjat, kirjassa Selvitä sukusi, toim.
Putkonen, Marja-Liisa, Helsinki 1992
Airola, Leena (toim.): Luettelo yleisarkistojen mikrofilmien
käyttökopioista, Valtionarkiston monistesarja 4, Helsinki 1982.
Suomen kirkonarkistojen mikrofilmien luettelo, Valtionarkiston julkaisuja 4,
Helsinki 1973
Asiantuntemuksellaan on ohjelmiston laadinnassa auttanut suuresti fil.maist.
Sirkka Karskela Turusta, jota ohjelmiston tekijät haluavat kiittää
erityisesti.
_ _ _ _ _ _
Koska itselläni ei ole suinkaan kamalan suurta asiantuntemusta niin luotan
tuossa Loisien ym. määrittelyssä kyllä mainitsemiini lähteisiin eikä niissä
minun mielestäni asioita ja käsitteitä ollut sotkettu vaan selvitetty
hyvinkin tarkoin, koska käytäntö ja nimitykset vaihtelivat eri puolilla
maata niin se mielestäni käy selville siinä mitä kirjoitin minua viisaampien
lähteitä käyttäen. ~Jos Risto vielä lupaa minulle "papukaijamerkinkin" niin
minä olen varsin tyytyväinen sillä 8 pistettä jo oli hyvä :-)
Erkki Järvinen, Visuvesi
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Risto Tapanainen <Risto_Ta...@Online.tietokone.fi> kirjoitti
viestissä:rvonusoa9g4brldti...@4ax.com...
Klaus Lindgren
löysäläinen, koturi jne. Sanalla loinen ei ollut todellakaan
sivumerkitystä "parasiitti", vaan se oli yhden väestöryhmän nimi.
Kyseessä oli siis väki, joka eli vailla omaa asuntoa tilapäisillä
maataloustöillä ja millä keinoin nyt onnistui ruokansa saamaan. Usein he
asuivat tuvan nurkassa koko perhe, monesti saunassa tai miten nyt
milloinkin. Ilmaiseksi heitä ei elätetty, vaan töihin he joutuivat.
Loisia ei tule sekoittaa kunnan vaivaisiin, siis huutolaisiin,
ruotuvaivaisiin tai köyhäintalojen asukkaisiin, jotka siis saivat
elatuksensa (työtä vastaan, sikäli kuin suinkin kykenivät) kunnan
organisoimin konstein. Tyypillinen itäsuomalainen elämänura 1800-luvun
lopulla olikin syntyä loisperheeseen, päätyä sitten huutolaispennuksi ja
siitä edelleen rengiksi tai piiaksi ja aikanaan sitten avioitua ja elää
loisena, kunnes sitten huutolaisuus tai köyhäintalo kutsui. Kovaa
elämää. Termi itsellinen viittaa suunnilleen samaan asiaan ainakin
Itä-Suomessa, kun taas Länsi-Suomessa heillä oli monesti myös pieni
mökinrähjä vuokralla. Mäkitupalaisilla oli mökkinsä pienine (elatukseen
riittämättömine) viljelyksineen.
Tämä pienenä selvennyksenä varsin rönsyilevään ja hieman sekavaan
keskusteluun.
Klasu Lindgren
P. Sylvänne
Terv
Olli