Käännösapu tarpeen
Leena
Terv. Leena
Erkki Järvinen
värd = isäntä,
terveisin;
Erkki Järvinen
Visuvesi
Leena <leena.r...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:NmOv4.130$Y94....@read2.inet.fi...
Leena
Erkki Järvinen <erkki.j...@pp4.inet.fi> kirjoitti
viestissä:TkPv4.152$Y94....@read2.inet.fi...
Erkki Järvinen
kirjoitusasu on tuo "Rytt.värd." niin
kysymyksessä saattaapi olla myös (ei ratsutilallinen) entinen ratsumies
(ryttare) ja "nykyinen"
isäntä (värd) ........ kukapa tietää, mutta en tekisi täysin varmaa
tulkintaa asiasta ilman lisätietoja ?
terveisin;
Erkki Järvinen
Visuvesi
Leena <leena.r...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:GGPv4.157$Y94....@read2.inet.fi...
Leena
on 1600-1700 luvulla elännyt kruunun virkamies. Merkintä on 1700-luvun
alusta.
Terv. Leena
Erkki Järvinen <erkki.j...@pp4.inet.fi> kirjoitti
viestissä:D_Sv4.231$Y94....@read2.inet.fi...
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> isäntä (värd) ........
Emännästä on kyllä yleisesti käytetty ja käytetään vieläkin sanaa
"värdinna", mutta MISSÄPÄIN on koskaan isäntää sanottu "värd"ksi???
normalisti se on "husbonde", ainakin täällä etelässä.
Värd on normaalisti isäntä kutsuissa. En kuitenkaan ole varma, eiiekö
jossain olisi voitu sanoa "värd" "husbonden" asemesta.
Dag Stenberg
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Kiitos vastauksista! Myös kaikille yksityisesti vastanneille. Kysymyksessä
> on 1600-1700 luvulla elännyt kruunun virkamies. Merkintä on 1700-luvun
> alusta.
Siis et vielä varmasti tiedä mitä "Rytt.värd" tarkoittaa?
Dag Stenberg
Leena
palkkaratsumiestä pitänyt isäntä." Tämä henkilö oli kyllä kruunun
virkamies, mutta hän oli myös talo. Ihmettelin vain, kun muuten hänellä oli
esim. Hr. tai ei mitään lasten syntymien kohdalla paitsi yhden lapsen
kohdalla oli tämä lyhenne. Rippikirjasta löysin länsman ja
vihittyjenluettelosta studios. Terv. Leena
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> kirjoitti
viestissä:89qqae$j46$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Erkki Järvinen
isäntä ja "värdinna" on
talonemäntä !
terveisin;
Erkki Järvinen
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Käyttämäni Juuret -sukututkimusohjelman aputiedoissa (sanastossa) "värd" on
> isäntä ja "värdinna" on
> talonemäntä !
Se kai ei todista mitään paitsi ohjelman tekijöiden tiedon tasosta.
Kuka sen sellaisen ohjelman on tehnyt? Ja onko se aina niin
yksiselitteinen? Värdinna on kyllä aivan varmasti talonemäntä, siinä ei
minulla ole mutisemista.
Dag Stenberg
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Sain tämän vastaukseksi yksityisesti "Ryttare värd on 1660-luvulla
> palkkaratsumiestä pitänyt isäntä." Tämä henkilö oli kyllä kruunun
> virkamies, mutta hän oli myös talo. Ihmettelin vain, kun muuten hänellä oli
> esim. Hr. tai ei mitään lasten syntymien kohdalla paitsi yhden lapsen
> kohdalla oli tämä lyhenne. Rippikirjasta löysin länsman ja
> vihittyjenluettelosta studios. Terv. Leena
Johan on. Onko siis eri asia kuin rusthollari, joka oli ymmärtääkseni
talonpoika, joka sai veronalennusta siitä, että palkkasi, varusti ja
asetti kruunun palvelukseen ratsumiehen.
Hr. pitäisi kai olla aatelinen. Ja studiosus olisi ylioppilas.
Mielenkiintoinen tapaus.
Dag Stenberg
Kalevi Kiesi
Vastasin vahingossa yksityisesti eli vastaus karkasi, kun oli väärä
postiohjelma oletuksena. Toivottavasti nyt onnistuu paremmin. Keskustelussa
nyt näyttää menevän termit sekaisin. Ajankohta kun selvisi, sanoisin että
rytt. värd. ehdottomasti on ratsumiestä varustanut eli "pitänyt" henkilö
(ratsukon varustaja). Suomalainen ratsumiesten ohjesääntö v 1664 kutsuu
häntä termeillä "Ryttärin isäntä", "Ryttärin talonpoica" ja ryttäriä
kutsutaan "Palwelija". Rusthollari nimitys tulee käyttöön vasta
1690-luvulla, jolloin järjestelmä muuttuu myös kiinteäksi
ratsutilalaitokseksi.
Ratsukon varustaja oli usein talonpoika, mutta myös aatelinen tai muu
säätyhenkilö. Isoreduktion jälkeen aateliset tunsivat lisääntynyttä
mielenkiintoa ratsumiehen varustamiseen turvatakseen tilojensa verovapauden
tai säterioikeudet. Hr. lyhenne taas viittaa että kyseessä olisi pappismies
esim Hr. Henric. Ehkä se voi viittata myös aatelismieheen, jolla silloin
olisi kyllä oltava 1630-luvulta lähtien aatelissukunimi. Fru termi taas
viittaa aatelisrouvaan, joka on kyllä myös saattanut saada ratsumiehen
varustamisoikeuden. Usein perilliset on mainittu varustajina esim Biskop J.
Gezelius arfvingar. Hustru voi myös toimia varustajana, jos oma mies tai muu
palkattu ratsumies on kaatunut ja pojat eivät ole vielä aikuisiässä.
Lisäyksityiskohdat merkinnöistä kysytyn henkilön kohdalla vasta paljastaisi,
mistä on kyse.
Värd voi olla mielestäni sekä talonisäntä (eli talonpoika perheenpäänä ko
tilalla) että ratsumiehen isäntä.
--
Kalevi Kiesi
kki...@cc.jyu.fi
"Leena" <leena.r...@pp.inet.fi> wrote in message
news:Jf6w4.70$3t5....@read2.inet.fi...
> Sain tämän vastaukseksi yksityisesti "Ryttare värd on 1660-luvulla
> palkkaratsumiestä pitänyt isäntä." Tämä henkilö oli kyllä kruunun
> virkamies, mutta hän oli myös talo. Ihmettelin vain, kun muuten hänellä
oli
> esim. Hr. tai ei mitään lasten syntymien kohdalla paitsi yhden lapsen
> kohdalla oli tämä lyhenne. Rippikirjasta löysin länsman ja
> vihittyjenluettelosta studios. Terv. Leena
>
Erkki Järvinen
lukuisista eri lähteistä.
Keskeisimmät ovat olleet: Karskela, Sirkka: Sukututkijan tietokirja, 3.
korjattu painos, Jyväskylä 1994
Mäkelä, Anneli - Karskela, Sirkka: Sukututkimus on elämän rikkautta,
kirjassa Selvitä sukusi, toim. Putkonen, Marja-Liisa, Helsinki 1992
jne.
Ohjelman tekijät kiittävät erityisesti fil. maist. Sirkka Karskelaa Turusta,
joka on asiantuntemuksellaan auttanut
ohjelmiston laadinnassa.
Juuret:
Windows-ympäristössä toimiva sukututkimusohjelma. Ohjelman voi ladata
koneelleen sivujen kautta, ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi 60 päivää.
Lisenssin voi hankkia sivuilta.
URL: www.juuret.com/
Muuten Erkki Hase Sukututkimussanasto / Sukuviestin julkaisuja 1 / 1988
täydentäneet ja toimittaneet Anneli Mäkelä ja Ilkka Alitalo
ISBN 951-95980-2-2
Gummerus Oy Kirjapaino
Jyväskylä 1988
kertoo, että "värd" on isäntä
ja "värdinna" on emäntä !
terveisin;
Erkki Järvinen
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> kirjoitti
viestissä:89ra0k$sle$3...@oravannahka.helsinki.fi...
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Muuten Erkki Hase Sukututkimussanasto / Sukuviestin julkaisuja 1 / 1988
> täydentäneet ja toimittaneet Anneli Mäkelä ja Ilkka Alitalo
> kertoo, että "värd" on isäntä
> ja "värdinna" on emäntä !
Jaa. Varmaan ohjelman "juuret" teossa on käytetty kaikkea tarvittavaa
assiantuntemusta.
Erikoista on kyllä se, että minä uusimaalainen ahkerahko lukija, mutta
eimikään genealogi, paatunut ruotsinkielinen, olen johdonmukaisesti
kuullut sanonnan "värdinna" tarkoittamassa talon emäntää tai kutsujen
emäntää, mutta en ikinä sanontaa "värd" talon isännästä, joka on aina
"husbonde, niin Uudellamaalla, Turunmaalla ja Hälsinglandissa.
Kertokoon joku missä sana "värd" tarkoittaa tai on tarkoittanut talon
isäntää. Olen utelias enkä edes paheksuisi jos kuulisin missä mitä milloin.
Dag Stenberg
Kalevi Kiesi
sanoa, mitä nuo sadat HisKi-tietokantaan merkityt värd, värd., värden
ammatit tarkoittavat elleivät talon isäntiä, heidän poikiaan ym..
Mene allaolevalle sivulle, valitse kaikki seurakunnat ja laita esim.
syntyneet luettelon haku-sanaksi "värd" ammatti kenttään.
http://www.genealogia.fi/hiski/gn04eo
Mitä tulee tulokseksi?
--
- -
Ystävällisesti
Kalevi Kiesi
kki...@cc.jyu.fi
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> wrote in message
news:89rm0n$710$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Leena
toimi ilmeisesti kotioettajana eli studios. kaudellaan, (Turun koulun
käynnyt henkilö). Myöhemmin suotuisien naimakauppojen myötävaikututksella,
hän korjasi osakkeitaan ja pääsi kruunun virkamieheksi. Herra Fonteliukseen
voi tutustua HisKissä Sukunimi-haulla. Terv. Leena
Kalevi Kiesi <k...@nic.fi> kirjoitti viestissä:Bsbw4.884$Eb.12097@uutiset...
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> En oikein tiedä, mistä värd keskustelu on saanut alkunsa, mutta voisitko Dag
> sanoa, mitä nuo sadat HisKi-tietokantaan merkityt värd, värd., värden
> ammatit tarkoittavat elleivät talon isäntiä, heidän poikiaan ym..
> Mene allaolevalle sivulle, valitse kaikki seurakunnat ja laita esim.
> syntyneet luettelon haku-sanaksi "värd" ammatti kenttään.
> http://www.genealogia.fi/hiski/gn04eo
Askola: 1: Värd. ihmettelen, en osaa sanoa
Ekenäs: 4: Värdshusvärd., sama henkilö kaikissa. Sopii käsitykseeni, että
värd voi olla kutsujen, majatalon, ravintolan isäntä,
kyrkvärd on kirkon järjestysmies, jne.
Kustavi-Hartola 61: Wärd., väli 1739-1765. Nyt alan minäkin uskoa että
jossain joskus on käytetty pelkkä "värd" pro
talonisäntä! Heitä on täällä niin paljon, etteivät voi
olla kaikki majatalon tm. isäntiä!
Minulla on muuten tämä kysymys myös Ruotsin kieliryhmässä, että
onko heillä tiedossa että "värd" olisi missään milloin ollut
talon isäntä.
Hauho 6: Värd. 1759-1780
Helsinki 1: Wärdshushåll. eli nyt on majatalon isäntä
Hollola 314: Wärd. 1772-1814. Lienee selvä tapaus, täälläkin wärd on
ilmeisesti talon isäntä.
Hämeenkoski 3: 1803-1813
Iisalmi 3: 1782-1787
Joutseno: 5, kaikki 1815
jne.
Tämähän oli hyvin mielenkiintoista eikä ole hyllystäni vielä löytynyt
sellaista sanakirjaa, jossa ko. merkitys sanalle "värd" olisi annettu.
Vaan varmaan löytyy kun menee Ruotsin kieliverkkoon, mutta minulla
ei nyt ole sopivaa linkkiä tässä koneessa.
Dag Stenberg
Erkki Järvinen
Katsoin Promentor for Windows - Nytta eller Nöje 3 kielikurssin sanakirjasta
ja siellä
värd, värden, värdar = isäntä.
värdinna, värdinnan, värdinnor = emäntä.
katsoin myös Dictor sanakirjastosta ja siellä
värd = arvoinen,
värd = isäntä (valtias, herra),
värd = perheenpää,
värd = isäntä (kutsujen),
ja vastaavasti;
värdinna = emäntä (kutsuilla),
värdinna = rouva (talon emäntä),
katsoin myös Suomi - Ruotsi - Suomi sanakirjastosta (Suuri Suomalainen
Kirjakerho) Lea Lampén ja siellä
isäntä = husbonde, (Suomalais - Ruotsalainen)
värd -en -ar = isäntä, (Ruotsalais - Suomalainen)
Että on tämä mielenkiintoista ja mielestäni täysin jopa loogistakin,
nimittäin värd / värdinna (isäntä / emäntä)
ystävällisesti;
Erkki Järvinen
kansakoulun käynyt
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> kirjoitti
viestissä:89tbuf$ak2$1...@oravannahka.helsinki.fi...
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Minulla on muuten tämä kysymys myös Ruotsin kieliryhmässä, että
> onko heillä tiedossa että "värd" olisi missään milloin ollut
> talon isäntä.
> sellaista sanakirjaa, jossa ko. merkitys sanalle "värd" olisi annettu.
> Vaan varmaan löytyy kun menee Ruotsin kieliverkkoon, mutta minulla
> ei nyt ole sopivaa linkkiä tässä koneessa.
Esim. Cannelinin suomi-ruotsi-sanakirjassa 1938 substantiiville "värd"
annetaan käännökset: husbonde, (pidoissa) värd, (toiminimessä)
principal, (omistaja) ägare, (halitja) innehavare, (tehtaan-) disponent.
Norstedtin Illustrerad Svensk Ordbok 1958 kertoo:
Värd 1. person som mot betalning härbärgerar gäster samt utskänker mat
och dryck: hotell-, värdshusvärd
2. person som hyr ut bostadsrum och lägenheter: hyresvärd
3. person som har inbjudna gäster hos sig
4. person som står för arrangemangen vid en fest eller högtidlighet
5. i sammansättningar: kyrkvärd
6. biologi: organism på vilken parasit el.dyl. lever.
Siis mahdollinen merkitys talon isäntä on kadonnut kokonaan kielestä.
Svenska Akademins Ordbok verkossa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
ei nyt auta, koska se ei ole vielä päässyt v-kirjaimeen!
Dag Stenberg
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Katsoin Promentor for Windows - Nytta eller Nöje 3 kielikurssin sanakirjasta
> ja siellä
> värd, värden, värdar = isäntä.
> värdinna, värdinnan, värdinnor = emäntä.
> katsoin myös Dictor sanakirjastosta ja siellä
> värd = arvoinen,
> värd = isäntä (valtias, herra),
> värd = perheenpää,
> värd = isäntä (kutsujen),
> ja vastaavasti;
> värdinna = emäntä (kutsuilla),
> värdinna = rouva (talon emäntä),
> katsoin myös Suomi - Ruotsi - Suomi sanakirjastosta (Suuri Suomalainen
> Kirjakerho) Lea Lampén ja siellä
> isäntä = husbonde, (Suomalais - Ruotsalainen)
> värd -en -ar = isäntä, (Ruotsalais - Suomalainen)
> Että on tämä mielenkiintoista ja mielestäni täysin jopa loogistakin,
> nimittäin värd / värdinna (isäntä / emäntä)
Ongelma on nyt vain siinä, että värd toki on aina = isäntä, mutta isäntä EI
aina ole "värd". Ensimmäinen ruotsalaisesta kileiryhmästä saamani
vastaus väittää jopa, että kirkonkirjoihin laitettu "värd", mikäli se
tarkoittaa siellä talon isäntää ("husbonde"), olisi varhainen
fennisismi, eli esiintyisi vain Suomessa ja johtuisi kai papin huonosta
ruotsin kielen taidosta (!). "Värdinna" pro talon emäntää ko. vastaaja
piti ilmiselvänä fennisisminä.
Onhan se ihan hyvä genealogin tietää, että Suomen kirkonkirjoissa "värd"
saattaa tarkoittaa talon isäntää. Toinen asia on sitten että kyseessä
ilmeisesti on eräänlainen kielivirhe, joka nykykorviin särähtää pahasti.
Kunnes toisin todistetaan, ko. kielivirhettä ilmeisesti ei esiinny
Ruotsin puolella. Pitää udella.
Dag Stenberg
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> "Erkki Järvinen" <erkki.j...@pp4.inet.fi> wrote:
>> Katsoin Promentor for Windows - Nytta eller Nöje 3 kielikurssin sanakirjasta
>> katsoin myös Dictor sanakirjastosta ja siellä
>> katsoin myös Suomi - Ruotsi - Suomi sanakirjastosta (Suuri Suomalainen
>> Kirjakerho) Lea Lampén ja siellä
En siis varauksetta luottaisi mihinkään noista muuta kuin sanan
yleisimmän merkityksen suhteen.
Dag Stenberg
Erkki Järvinen
Kysymyshän on koko ajan ollut siitä mitä "värd" tarkoittaa sukututkimuksen
lähteissä; kirkonkirjoissa jne.
.... lisäksi vielä vanhoina aikoina, sinä nyt vain Dag -hyvä "saivartelet"
tätä täysin selvää asiaa sillä eihän
kysymys ole lainkaan siitä miltä se kuulostaa korvaan; ei tarvitse puhutella
isäntää "värdiksi" - varsinkaan
täällä Suomessa, eikä liioin Ruotsissa jos se pahalta kuulostaa !
Ei kai meidän tarvitse ruveta miettimään kun esim. kirkonkirjoja tutkimme,
onko pappi osannut puhdasta
virheetöntä Ruotsia - riittää kun ymmärrämme mitä hän on tarkoittanut
merkinnöillään - vai mitä Dag ?
ystävällisesti;
Erkki Järvinen
Muuten onkohan tämä vain meidän keskeistä keskustelua ?
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> kirjoitti
viestissä:89u32t$ov0$4...@oravannahka.helsinki.fi...
> "Erkki Järvinen" <erkki.j...@pp4.inet.fi> wrote:
> > Katsoin Promentor for Windows - Nytta eller Nöje 3 kielikurssin
sanakirjasta
> > ja siellä
> > värd, värden, värdar = isäntä.
> > värdinna, värdinnan, värdinnor = emäntä.
>
> > katsoin myös Dictor sanakirjastosta ja siellä
> > värd = arvoinen,
> > värd = isäntä (valtias, herra),
> > värd = perheenpää,
> > värd = isäntä (kutsujen),
>
> > ja vastaavasti;
> > värdinna = emäntä (kutsuilla),
> > värdinna = rouva (talon emäntä),
>
> > katsoin myös Suomi - Ruotsi - Suomi sanakirjastosta (Suuri Suomalainen
> > Kirjakerho) Lea Lampén ja siellä
Erkki Järvinen
Kylläpäs laitoit kysymyksen kun siitä on kehkeytynyt näin pitkä keskustelu
Dagin kanssa ! )
kuten olet huomannut !
terveisin;
Erkki Järvinen
inkeri saarinen
Kyllä minä Ruotsissa käydessäni koulua törmäsin sanaan Husvärd=talonisäntä
samoin husvärdinna=talonemäntä.Nykyisin tosin vain jotkut vanhat ihmiset
esim.Jämtlannissa käyttävät tuota ilmaisua.
Terveisin Inkeri Saarinen
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> wrote in message
news:89tbuf$ak2$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Kalevi Kiesi <k...@nic.fi> wrote:
> > En oikein tiedä, mistä värd keskustelu on saanut alkunsa, mutta voisitko
Dag
> > sanoa, mitä nuo sadat HisKi-tietokantaan merkityt värd, värd., värden
> > ammatit tarkoittavat elleivät talon isäntiä, heidän poikiaan ym..
>
> > Mene allaolevalle sivulle, valitse kaikki seurakunnat ja laita esim.
> > syntyneet luettelon haku-sanaksi "värd" ammatti kenttään.
>
> > http://www.genealogia.fi/hiski/gn04eo
>
> Askola: 1: Värd. ihmettelen, en osaa sanoa
> Ekenäs: 4: Värdshusvärd., sama henkilö kaikissa. Sopii käsitykseeni, että
> värd voi olla kutsujen, majatalon, ravintolan isäntä,
> kyrkvärd on kirkon järjestysmies, jne.
> Kustavi-Hartola 61: Wärd., väli 1739-1765. Nyt alan minäkin uskoa että
> jossain joskus on käytetty pelkkä "värd" pro
> talonisäntä! Heitä on täällä niin paljon, etteivät voi
> olla kaikki majatalon tm. isäntiä!
> Minulla on muuten tämä kysymys myös Ruotsin kieliryhmässä, että
> onko heillä tiedossa että "värd" olisi missään milloin ollut
> talon isäntä.
> Hauho 6: Värd. 1759-1780
> Helsinki 1: Wärdshushåll. eli nyt on majatalon isäntä
> Hollola 314: Wärd. 1772-1814. Lienee selvä tapaus, täälläkin wärd on
> ilmeisesti talon isäntä.
> Hämeenkoski 3: 1803-1813
> Iisalmi 3: 1782-1787
> Joutseno: 5, kaikki 1815
>
> jne.
> Tämähän oli hyvin mielenkiintoista eikä ole hyllystäni vielä löytynyt
> sellaista sanakirjaa, jossa ko. merkitys sanalle "värd" olisi annettu.
> Vaan varmaan löytyy kun menee Ruotsin kieliverkkoon, mutta minulla
> ei nyt ole sopivaa linkkiä tässä koneessa.
>
> Dag Stenberg
>
>
Erkki Järvinen
viestissä:NmOv4.130$Y94....@read2.inet.fi...
> Mitä mahtaa tarkoittaa. Rytt.värd.
>
Dag voisi miettiä sellaisten vanhojen käsitteiden alkuperää ja
merkitystä kuin; talonväärti, kirkkoväärti ja sitten se, "ettei ole
minkään väärti" ? (isäntä)
terveisin;
Erkki Järvinen
inkeri saarinen <inkeri.saarinen@kvaerner pulping.fi> kirjoitti
viestissä:89vh5o$q2g$1...@news.koti.tpo.fi...
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Kyllä minä Ruotsissa käydessäni koulua törmäsin sanaan Husvärd=talonisäntä
> samoin husvärdinna=talonemäntä.Nykyisin tosin vain jotkut vanhat ihmiset
> esim.Jämtlannissa käyttävät tuota ilmaisua.
Jämtlanti, hyvä. Kävitkö siellä siis koulua?
Nykyään nimittäin husvärd on Ruotsissa = isännöitsijä, tavallisemmin
kuitenkin "vicevärd"= isännöitsijä eli talonomistajan "sijainen".
Dag Stenberg
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Kysymyshän on koko ajan ollut siitä mitä "värd" tarkoittaa sukututkimuksen
> lähteissä; kirkonkirjoissa jne.
> .... lisäksi vielä vanhoina aikoina, sinä nyt vain Dag -hyvä "saivartelet"
> Ei kai meidän tarvitse ruveta miettimään kun esim. kirkonkirjoja tutkimme,
> onko pappi osannut puhdasta
> virheetöntä Ruotsia - riittää kun ymmärrämme mitä hän on tarkoittanut
> merkinnöillään - vai mitä Dag ?
Joo, totta kai asia on erilainen genealogin ja kielipoliisin kannalta.
Minä en vain silloin alussa heti ruvennut uskomaan että "värd" voisi
ylipäänsä todella tarkoittaa talonisäntää edes suomalaisissa
kirkonkirjoissa. Nyt kun on käsittääkseni selvitetty että näin on, minua
kiinnostaa ihan kielellisistä syistä "miten on tähän tultu" ja siirrän
varmasti keskustelun lähinnä kieliryhmiin.
Ei siis millään pahalla.
Dag Stenberg
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> ........ja siitähän tämä pitkä rönsyilevä keskustelu sai alkunsa !
> Dag voisi miettiä sellaisten vanhojen käsitteiden alkuperää ja
> merkitystä kuin; talonväärti, kirkkoväärti ja sitten se, "ettei ole
> minkään väärti" ? (isäntä)
Talonväärti, husvärd on kinkkinen juttu. Sanan merkitys lie muuttunut
aikojen kuluessa.
Kirkkoväärti, kyrkvärd on ihan selvä, eräänlainen kirkon
järjestyshenkilö.
Minkään väärti liittyy toiseen "värd"-sanaan, nimittäin "arvoinen", ei
siis mikään substantiivi eikä käy ammattinimikkeeksi, vaikka
kirjoitetaan ihan samalla tavoin.
Dag Stenberg
Pekka Palosuo
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> wrote:
>Kirkkoväärti, kyrkvärd on ihan selvä, eräänlainen kirkon
>järjestyshenkilö.
Pikemminkin kirkon isännöitsijä.
--
**************************************************************************
Pekka Palosuo DI lab.ins. email: pekka....@hut.fi
TKK/Konepajatekniikan laboratorio puh-job: 09-451 3521 GSM: 050-560 6695
Puumiehenkuja 3, 02015 TKK fax-job: 09-451 3518
Erkki Järvinen
kirkon isännöitsijä eli tästä olen
samaa mieltä, - (en silti kiellä etteikö isäntä tai isännöitsijä voi
kirkossa toimia järjestyshenkilönä sillä sehän
on isännän tehtävä)
- - - tässä alla sinä Dag puhut myös isännöitsijästä (husvärd, vicevärd)
jonka siis katsot olevan "sijainen"
no niin onko tästä sitten myös seurauksena, että esim. "kyrkoväg" ollessaan
isännöitsijä, onkin sitten
"sijainen" ja jos hän on sijainen niin kuka on isäntä ?
Tätä samaahan voisi kysyä ja miettiä myöskin esim. jonkun yhdistyksen
omistaman (Seurantalot, Työväentalot,
jne.) kiinteistön "isäntärengistä" joka toimii talon isäntänä (Husvärd)
koska hänet on tehtävään valittu niinkuin
myös kirkon piirissä kyrkoväg ! - - - En tiedä toimiiko tämä vertaus
laisinkaan mutta kunhan heitän "lisää vettä
kiukaaseen" !
Olet oikeassa mitä tulee "minkään väärti" kommenttiisi, mutta kyllä minä
katson silti vaikka se liittyykin
tuohon sanaan (arvoinen) [ eli minkään arvoinen ] niin kyllä sillä varmasti
on puhekielessä ollut tuo minun
mainitsemani (tai siihen viittaamani) merkitys [ minkään väärti = yhtä kuin
ei ole minkään arvoinen kun ei ole
minkään talon isäntä eli värd ] !! Ruotsissa epäilemättä merkitys on voinut
olla ennen / tänään aivan toinen
mutta täällä siihen aikaan kun maamme oli osa Ruotsin valtakuntaa ja jolta
ajalta monien käytössä olevien
sanojen ja käsitteiden merkitys on kieleemme juurtunut on varmasti tilanne
toinen.
(Ei Suomenruotsi ja Ruotsinruotsikaan kielenä aivan samanlaista liene, itse
kyllä en ole kummankaan
suhteen lainkaan tietäväinen vaan joudun todella taistelemaan ymmärtääkseni
edes vähän ruotsinkielistä
tekstiä - varsinkaan nykykieltä - kieli mitä papit ovat kirkonkirjoissa
käyttäneet vuosisatojen kuluessa on
varmasti ollut eri puolilla maatamme hyvinkin erilaista ja tämän päivän
ymmärryksellä ja kielitaidolla usein
tulkinnan varaistakin, kun vielä ottaa huomioon erilaiset lyhenteet mitä
papit ovat käyttäneet - meidän pitää
kaikenaikaa yrittää muistaa se seikka, ettei rippikirjojen tai syntyneiden,
kastettujen, haudattujen jne. luetteloita
ole alettu pitää sitä varten, että niistä sitten sukututkijat voivat tietoja
etsiä.
Lainaan tässä Matti J. Kankaanpäätä joka on toimittanut esim. Suur-Ruoveden
Vanhimmat Rippikirjat
Kuru, Ruovesi, Virrat, Ähtäri helposti (helposti ja helposti - mikä on
helppoa) luettavaan painoasuun,
- hän sanoo tuon kirjan johdannossa mm. [ "Vanhimmat rippikirjat ovat
eräänlaisia _ karttoja _ tai
_ muistikirjoja _ kotiseudusta. Näitä lukijoita (siis muita kuin tutkijoita)
varten on selityksiä sekä lyhenne- ja
sanaluettelo, joita tutkijat löytäisivät muualtakin." ] Alkuaan rippikirjat
oli tarkoitettu ripilläkäyntien ja kristinopin
taitojen seuraamiseksi - hän jatkaa tuossa samassa yhteydessä.
Luulisin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen, puh. (09) 73151, tietävän
jotain asiasta. Joten suosittelisin kääntymistä sen puoleen.
terveisin;
Erkki Järvinen
Visuvesi
erkki.j...@pp4.inet.fi>
Suku-postituslistaa ylläpitää Suomen Sukututkimusseura.
Tutustu myös yhdistyksen kotisivuun http://www.genealogia.fi/.
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> kirjoitti
viestissä:8a048u$ho3$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Leena
Hienoa, että tässä ryhmässä keskustellaan. Olin itsekin aikaisemmin nähnyt
vain värdinna-nimityksen kirkonkirjoissa. Nyt kun tässä on keskusteltu, niin
tottakai minäkin yhdistin asiaan kirkonväärtiin ym.
Terv. Leena
Erkki Järvinen <erkki.j...@pp4.inet.fi> kirjoitti
viestissä:hAyw4.204$NL6....@read2.inet.fi...
> Hei Leena !
>
> Kylläpäs laitoit kysymyksen kun siitä on kehkeytynyt näin pitkä keskustelu
> Dagin kanssa ! )
> kuten olet huomannut !
>
> terveisin;
> Erkki Järvinen
>
> Leena <leena.r...@pp.inet.fi> kirjoitti
> viestissä:NmOv4.130$Y94....@read2.inet.fi...
> > Mitä mahtaa tarkoittaa. Rytt.värd.
> >
> > Terv. Leena
> >
> >
> >
>
>
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> jne.) kiinteistön "isäntärengistä" joka toimii talon isäntänä (Husvärd)
> koska hänet on tehtävään valittu niinkuin
> laisinkaan mutta kunhan heitän "lisää vettä kiukaaseen" !
Juu, en tiedä, täytyy odottaa kielitieteilijöiden kommentteja tai että
syliin tippuu oikein hyvä sanakirja.
> mutta täällä siihen aikaan kun maamme oli osa Ruotsin valtakuntaa ja
> jolta ajalta monien käytössä olevien sanojen ja käsitteiden merkitys
> on kieleemme juurtunut on varmasti tilanne toinen.
Finlandismeiksi kutsuttuja eroavaisuuksia on paljon, kyllä. Osa ovat
fennisismejä eli suomenkielestä lainoja tai vaikutuksia, mutta osa on
vain muuten paikallisia suomenruotsalaisia sanontoja ja merkityksiä.
Myös päinvastoin on lainattu jopa Ruotsin puolella: ruåtsin kielen
"pojke" on lainasana suomenkielen sanasta "poika" ja jo 1600-luvulta.
Dag Stenberg
Erkki Järvinen
mielenkiintoisemmaksi kunhan tässä
edetään !
Erkki Järvinen
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> kirjoitti
viestissä:8a0l8u$594$7...@oravannahka.helsinki.fi...
Matti Rekunen
"Kirkonisännöitsijä eli kirkkoväärti (ruots. kyrkovärd) pitää kussakin
seurakunnassa lähintä huolta kirkon omaisuudesta ja tekee vuosittain
toimestaan tilin kirkonkokoukselle tai kirkkovaltuustolle, missä sellainen
on. Seurakunta valitsee kirkonkokouksessa kirkonisännöitsijän niistä
kolmesta luottamusta nauttivasta seurakunnan jäsenestä, jotka kirkkoneuvosto
on ehdottanut." (Dos. Erkki Kaila)
Tietosanakirja Oy:n Uusi tietosanakirja vuodelta 1962:
"Kirkonisännöitsijä, aik. kirkkoväärti, seurakunnan omaisuutensa lähintä
hoitoa varten valitsema luottamusmies. Kirkkohallintokunnan asettamisen 1954
tultua pakolliseksi kaikissa ev.-lut. seurakunnissa on kirkonisännöitsijän
toimi käytännössä poistettu."
Tietokirjat kaivoi
Matti Rekunen
E-mail ma...@sci.fi
Web www.sci.fi/~mare/
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> kirjoitti
viestissä:8a04ds$ho3$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> "Erkki Järvinen" <erkki.j...@pp4.inet.fi> wrote:
> > ........ja siitähän tämä pitkä rönsyilevä keskustelu sai alkunsa !
> > Dag voisi miettiä sellaisten vanhojen käsitteiden alkuperää ja
> > merkitystä kuin; talonväärti, kirkkoväärti ja sitten se, "ettei ole
> > minkään väärti" ? (isäntä)
>
> Kirkkoväärti, kyrkvärd on ihan selvä, eräänlainen kirkon
> järjestyshenkilö.
>
> Dag Stenberg
Olle von Koch
sanan suomenkielisestä vastineesta. Yritän nyt kuitenkin.
1. Knut Cannelinin toimittama RUOTSALAIS-SUOMALAINEN SANAKIRJA vuodelta 1904
(Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 106 osa, Helsinki 1904), sivu
955.
värd = isäntä
2. Carl Heleniuksen laatima SUOMALAINEN JA RUOTSALAINEN SANAKIRJA vuodelta
1838 (ÅBO 1838 hos Christ. Ludv. Hjelt), sivu 1151.
Wärd = isändä
3. Hattulan seurakunnan kuolleitten luettelossa vuodelta 1735 on muun muassa
merkintä: "Gamla värd eller Husb.".
Olle von Koch ol...@sci.fi
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> kirjoitti
viestissä:89rm0n$710$1...@oravannahka.helsinki.fi...
inkeri saarinen
Kyllä kävin koulua Jämtlannissa ,lähemmin Östersundissa.
Varmaankin on niin että husvärd nykypäivänä on saanut siirtyä husbonden
tieltä,mutta ota huomioon että kaikki "talonisännät" eivät ole olleet
bondeja siis
maanviljelijöitä.
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> wrote in message
news:8a04ds$ho3$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> "Erkki Järvinen" <erkki.j...@pp4.inet.fi> wrote:
> > ........ja siitähän tämä pitkä rönsyilevä keskustelu sai alkunsa !
> > Dag voisi miettiä sellaisten vanhojen käsitteiden alkuperää ja
> > merkitystä kuin; talonväärti, kirkkoväärti ja sitten se, "ettei ole
> > minkään väärti" ? (isäntä)
>
> aikojen kuluessa.
> järjestyshenkilö.
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Varmaankin on niin että husvärd nykypäivänä on saanut siirtyä husbonden
> tieltä,mutta ota huomioon että kaikki "talonisännät" eivät ole olleet
> bondeja siis maanviljelijöitä.
Jaha, menee monimutkaiseksi.
Olen nimittäin juuri saanut lausunnon kohtalaisen tietävältä henkilöltä
se.humaniora-svenska:ssa. Hänen mukaansa "värd" pro "talonisäntä" ei ikinä
esiinny Ruotsin puolella vaan on selvä fennisismi, samoinkuin "värdinna"
pro "talon emäntä". Tämä fennisismi on luonnollinen Suomessa, missä
kirkonkirjat oli pidettävä ruotsiksi mutta papiston enemmistö oli
suomenkielistä.
Joten heitän tuon Jämtlantiasian tuohon ryhmään ja katson mitä sanovat.
Dag Stenberg
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Näyttää siltä, että Dag Stenbergiä on vaikea saada vakuuttuneeksi värd-
> sanan suomenkielisestä vastineesta. Yritän nyt kuitenkin.
Voi pyhä Sylvi. En minä kiistä, etteikö "värd" tarkoittaisi "isäntää"
monessakin merkityksessä (kestien, majatalon jne. isäntä),
mutta väitän (konsultoituani myös Ruotsin puolen kieltä tuntevia)
ettei ruotsin kielessä "värd" merkityksessa "talon
isäntä" esiinny muuta kuin fennisisminä. Oikeaoppisesti se on "husbonde".
Ei tämä ole ainoa kerta kun sana yhdessä kielessä pitää merkityksestä
riippuen kääntää välatsemalla usean sanan välillä.
Esimerkiksi sana "tutkia" voi ruotsissa tarkoittaa esim. "undersöka" tai
"forska" riippuen merkityksestä.
(Se vaatii nyt tutkimista, miten Jämtlannissa "husvärd" voi tarkoittaa
"talon isäntää", onko se sielläkin fennisismi vai ei).
> 1. Knut Cannelinin toimittama RUOTSALAIS-SUOMALAINEN SANAKIRJA vuodelta 1904
> värd = isäntä
> 2. Carl Heleniuksen laatima SUOMALAINEN JA RUOTSALAINEN SANAKIRJA v. 1838
> Wärd = isändä
Niin, "värd" on aina isäntä, en minä sitä kiellä.
Pitää etsiä toisin päinkin, eli miten käännetään "värd" suomeksi.
> 3. Hattulan seurakunnan kuolleitten luettelossa vuodelta 1735 on muun muassa
> merkintä: "Gamla värd eller Husb.".
Uskon, uskon jo nyt (minkä aikaisemmin pidin mahdottomana), että
Suomen kirkonkirjoissa on sadoittain merkintöjä "Wärd" jossa "wärd"
tarkoittaa jotain mitä ei Ruotsin puolella pitäisi, nimittäin talon
isäntää. Ennen tätä keskustelua en olisi voinut sitä uskoa, koska
lähdin pelkästään siitä että olen ruotsinkielinen ja kuvittelen
edelleen osaavani äidinkieltäni vivahteineen kohtalaisen sujuvasti.
Dag Stenberg
dag.st...@helsinki.nospam.fi
>> 1. Knut Cannelinin toimittama RUOTSALAIS-SUOMALAINEN SANAKIRJA vuodelta 1904
>> värd = isäntä
>> 2. Carl Heleniuksen laatima SUOMALAINEN JA RUOTSALAINEN SANAKIRJA v. 1838
>> Wärd = isändä
> Niin, "värd" on aina isäntä, en minä sitä kiellä.
> Pitää etsiä toisin päinkin, eli miten käännetään "värd" suomeksi.
Kompastuin itseeni.
Piti siis sanoa että pitää etsiä toisinkin päin, eli miten käännetään
"isäntä" ruotsiksi eri tapauksissa. Taitaa löytyä myös "husbonde" eikä
syyttä.
Dag Stenberg
Seppo Oja
Jusleniuksen sanakirjassa vuodelta 1745 on
isändä, -sännän. herus. huusbonde, wärd.
isännys, -yden. potestas herilis. wärdskap.
ja edelleen
majanisändä, -ännän. hospes. wärd.
Florinuksen Nomenclaturassa vuodelta 1678.
Dominus, Herre. Isändä.
Domina, Fru. Emändä.
Herus, Huussbonde. Perhen isändä.
Hera, Huussmoder / maatmoder. Talon emändä.
OEconomus templi, Kyrckewärd. Kircko-wärti.
Sitten Schroderuksen Lexicon Latino-Scondicum 1637
Rusticus. Bonde. der Bawr. Talanpoika.
Hospes activus. Wärd. der Wirth. Perhemies.
Hospes passivus. Gäst. der Gast. Vieras.
Ja vielä Schlyter, Ordbok till Samlingen af Sweriges Gamla Lagar 1877
(joka kylläkin on niin vaikea, että vaatisi tulkintaan oman
sanakirjansa)
Husbonde ... 1) husbonde, jord- l. husegare ... 2) husbonde, husfader, i
förhållande till husfolket ... 5) (gift) man. ((ei värd-määritteitä))
Kirkiuvaeriandi (kirkio vaeraende) kyrkvärd.
Kirkiu vaergi (kirkae vaerie), kirkevaerge = kirkiuvaeriandi.
Vaeria 1) värn, försvar ... 3) vård, omvårdnad.
Vaeriandi, försvarare, målsman.
Gananderin sanakirjassa (kirjoitettu n. 1770-1785) voisi olla
mielenkiintoisia määritteitä, mutta sitä ei nyt ole käsillä.
Eli mitä edellä olevasta voimme päätellä? Ehkei mitään kummallista.
Jusleniuksella väärti näyttäisi olevan myös isäntä - Schroderuksesta en
saa oikein tolkkua, mitä hän tarkoittaa ja muissa väärti on varattu
kirkkoväärtille.
Täytyy vilkaista vielä se Gananderin sanakirja (muuten se on mainio opus
myös sukututkijalle - siitä ilmestyi nykykirjaimilla ja hakemistolla
varustettu 2-osainen kirja pari vuotta sitten Kotim. kielten
tutkimuskeskuksen Liisa Nuutisen toimittamana ja SKS:n kustantamana).
Muita edellä mainittuja voi löytää hyvällä tuurilla antikvariaateista.
Schlyteristä en tiedä uusintapainoksista, mutta vanhoista sanakirjoista
sellaiset on tehty.
Sanat ovat hauskoja
Seppo
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Sanat ovat hauskoja.
Yhdyn tähän..
Siteeraamasi sanakirjakohdat ovat hyvin mielenkiintoiset.
> Ehkä jotain valaistusta wärd-sanaan voi tuoda muutama sanakirjamerkintä.
> Jusleniuksen sanakirjassa vuodelta 1745 on
> isändä, -sännän. herus. huusbonde, wärd.
> isännys, -yden. potestas herilis. wärdskap.
Tuohon vielä kommentoisin, että "isändä" voi olla = "husbonde"
kahdessakin merkityksessä: palvelijan, rengin tms. isäntä sekä sitten
talon isäntä. Näiden merkitysten välillä tosin ei ole muuta eroa kuin
että talon isäntä on kiinteistönomistaja sen slisäksi että hänellä on
alaisia.
Dag Stenberg
Erkki Järvinen
Niinpä kompastuit; Dictor kääntää sanan [ isäntä ] merkitsemään
ruotsinkielessä sanaa [ värd ] (silloin kun on kysymyksessä valtias, herra),
milloin isäntä on omistaja niin silloin hän on [ ägare ],
ja kun isäntä on perheenpää niin hän on [ värd ],
kun isäntä on maalaistalon _ haltija _ niin hänestä sanotaan [ husbonde ],
ja milloin isäntä on kutsujen isäntä niin hänestä sanotaan [ värd ],
Lisäksi omana käsityksenäni sanoisin, että noina entisinä vanhoina aikoina
isäntä oli aina isäntä talossaan,
ja hän oli tuon talon "valtias, herra" lainausmerkeissä sanottuna ja lisäksi
hän oli perheenpää, milloin isomman,
milloin pienemmän mutta tänäpäivänä maalaistalonkaan isäntä ei varmaan koe
olevansa tilansa ja talonsa
"herra ja valtias" vaan pikemminkin hän saattaa olla tuon talon tai tilan
haltijana aivan jotain muuta. - Sitten
mitä tulee tuohon asiaan, että ennen isäntä oli perheenpää niin tänä päivänä
kun maailma on muuttunut niin
saattaapa olla, että emäntä onkin perheenpää !
En myöskään varauksetta usko etteikö myös Ruotsin puolella _ entisinä
aikoina _ Wärd ole voinut tarkoittaa
talon isäntää mutta tänä päivänä asia on tietysti toinen. - En ole
kielitieteilijä enkä ymmärrä noista finlandismeista ja fennisismeistä
mitään enkä myöskään ole minkään tilan tai talon isäntä mutta tunnen ja
tiedän sukututkimusta harrastavana, että ei tarvitse mennä kauaskaan kun
omissa esivanhemmissa tulee
vastaan isäntiä ja kun olen maalla syntynyt ja kasvanut sekä ikäni elänyt
niin eivät nämä asiat niin vieraita ole
kuin ehkä saattaa olla kaupunkilaisille. Uskoisin, että myös Ruotsissa
maailma on entisistä ajoista muuttunut
niin, että paljolti pätee sama kuin Suomessakin kun ajatellaan sikäläisten
isäntien ja emäntien elämää eli siis
kun mietitään sanojen "wärd" ja "husbonde" merkitystä eli kysymystä mikä on
oikeaoppista _ tarkoitan sitä,
että ymmärtääkseni tämä oikeaoppisuus eri aikoina muuttuu niin Suomessa kuin
varmasti myös Ruotsissa _
Olen tässä aivan tarkoituksellisesti "heittänyt vettä myllyyn" koska tämä
keskustelu osoittautuu entisestään
mielenkiintoisemmaksi ja on hyvä, että asiaa "puidaan" puolelta jos toiselta
sillä aina siitä voi saada lisää
oppia itselleen !
Terveisin;
Erkki Järvinen
Visuvesi
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> kirjoitti
viestissä:8a2dcf$l8s$6...@oravannahka.helsinki.fi...
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> Dictor kääntää sanan [ isäntä ] merkitsemään
> ruotsinkielessä sanaa [ värd ] (silloin kun on kysymyksessä valtias, herra),
> milloin isäntä on omistaja niin silloin hän on [ ägare ],
> ja kun isäntä on perheenpää niin hän on [ värd ],
> kun isäntä on maalaistalon _ haltija _ niin hänestä sanotaan [ husbonde ],
> ja milloin isäntä on kutsujen isäntä niin hänestä sanotaan [ värd ],
Siinäpä ilahduttavasti merkityksiä tosiaan.
> Lisäksi omana käsityksenäni sanoisin, .... [nykyajan perheenpäästä]
Tottavie, sanoitpa hyvin.
> En myöskään varauksetta usko etteikö myös Ruotsin puolella _ entisinä
> aikoina _ Wärd ole voinut tarkoittaa
> talon isäntää mutta tänä päivänä asia on tietysti toinen.
Joo, sitävarten olen yrittänyt provosoida ruåtsalaisia
kielitieteilijöitä lausumaan asiasta.
Dag Stenberg
(esi-isinä isäntiä, rusthollareita, pedelli, kunnanlääkäri,
historianopettaja)
Marianne Ketelimäki
>(esi-isinä isäntiä, rusthollareita, pedelli, kunnanlääkäri,
>historianopettaja)
Mikähän mahtaa olla tuo pedelli? Eipä ole moinen sana koskaan kohdalle
sattunut!
T: Marianne Ketelimäki
dag.st...@helsinki.nospam.fi
>>Dag Stenberg
>>(esi-isinä isäntiä, rusthollareita, pedelli, kunnanlääkäri,
>>historianopettaja)
> Mikähän mahtaa olla tuo pedelli? Eipä ole moinen sana koskaan kohdalle
> sattunut!
Hiukan parempi yliopiston vahtimestari.
Dag Stenberg
Seppo Oja
Katselin värd-sanaa Gananderin sanakirjasta ja eikös sieltä löytynyt
yllätys kuten tavallista.
Ensin Ganander käyttää lähteenä Jusleniusta hiukan täydentäen:
Isändä, -sännän. husbonde, wärd, ägare, herus, possidens.
Isännätä. utan ägare.
Isäntä-mjes. husbonde.
Isännän-walta. husbondawälde.
Kirkkowärtti, -rdin. Körckowärd, syssloman.
Talollinen ... som äger gård eller hemman, landtbrukare
Talon mjes. wärd.
Talon pitäjä ... hushållare.
Mutta sitten yllätyssanoja:
Wärra lats. horbarn, nothus, aesth. vid wärtä mjes, wärti
Wärtämjes, ägtenskaps brytare, scortator, amator, Hes 16:33, vid wertti
waimo.
Werttiwaimo (nurkkawaimo) (vid wärtti mjes)
Viittaukset sanoissa ovat Viroon (aesth.) ja ilmeisesti
Etelä-Pohjanmaalle (jätin osan esimerkeistä kirjaamatta).
En tiedä onko mitenkään mahdollista, että kirkonkirjoissa käytettäisiin
missään värdiä tai wärttiä merkitsemään äpärää.
Sanalla wärra lienee yhteys myös nykyisin käytössä olevaan sanaan värre
(huonompi).
Seppo
ps. Schlyteriä katsellessani löysin sieltä taas hassun jutun.
Sanassa Vaerk ... on käsittämättömällä kielellä esimerkki ja selitys: Om
den som under ringing blir dödat af en nedfallande kyrkeklocka l. kläpp.
Onko kukaan koskaan huomannut missään merkintää, että putoava
kirkonkello tai sen kumistin (kieli?) olisi surmannut jonkun?
Kalevi Kiesi
sanakirjaa, jonka asiasisältö oli suunnilleen Ordbok för medeltidens
svenska (3 osaa, kirjan kustannustietoja en edes ehtinyt katsoa). Sieltä
oli kiireessä ymmärtäväni, että wärd keskiajan riikinruotsissa merkitsi myös
talonisäntää (husbonde).
Muuten, juttuhan siirtyi aivan uskomattomasti välillä pohtimaan kysymystä,
käyttivätkö 1700-luvun ihmiset "vääriä sanoja?". Nyt on mielestäni päästy
takaisin asialinjoille, kun on alettu pohtia, mitä sana on kulloinkin
(käyttäjälleen) merkinnyt.
--
Kalevi Kiesi
kki...@cc.jyu.fi
"Seppo Oja" <sepp...@metla.fi> wrote in message
news:38C617...@metla.fi...
Jukka Mäkelä
Seppo Oja wrote: (paljon muuta, ja sitten:)
> ...
> En tiedä onko mitenkään mahdollista, että kirkonkirjoissa
> käytettäisiin missään värdiä tai wärttiä merkitsemään äpärää.
Toivottavasti ei. Katselin HisKi:stä esi-isiäni Virolahdelta.
Siellä haudattujen luettelossa esiintyy nimike Wärd 579 kertaa
vv. 1700-1799.
------
BTW - haku tuotti erään yllätyksen, kun käytännön syistä jaoin
sen kahteen osaan: 1700-1749 ja 1750-1799. Kun hakee hakusanalla
Wärd, saa tulokseksi sekä nimikkeen Wärd että Wärdinna (molemmat
eri oikeinkirjoitusmuunnelmineen). Kun hakee "Wärdinna", saa
vain ko. nimikkeen. Nimikkeen Wärd esiintyminen saadaan siis
vähennyslaskulla "Wärd" (+Wärdinna) - "Wärdinna". Tulokset:
..... Wärd + Wärdinna Wärdinna
1700-49 132 63
1750-99 688 178
Kysymys: miksi Wärdinnan suhteellinen osuus haudatuista on
romahtanut 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Virolahdella?
JuM
Erkki Järvinen
varmasti oikein.
pedis(s)equus = palvelija, lakeija,
pedell, pedellus, bedellus = vahtimestari, pedelli, vääpeli,
Erkki Järvinen
<dag.st...@helsinki.nospam.fi> kirjoitti
viestissä:8a3qro$64i$2...@oravannahka.helsinki.fi...
dag.st...@helsinki.nospam.fi
> ps. Schlyteriä katsellessani löysin sieltä taas hassun jutun.
> Sanassa Vaerk ... on käsittämättömällä kielellä esimerkki ja selitys: Om
> den som under ringing blir dödat af en nedfallande kyrkeklocka l. kläpp.
> Onko kukaan koskaan huomannut missään merkintää, että putoava
> kirkonkello tai sen kumistin (kieli?) olisi surmannut jonkun?
Ehkä tapahtui kerran ja sitten säädettiin...
Eräässä ruotsalaisessa, keskiaikaisessa maakuntalaissa on mm. säädetty:
"pitää majatalon isäntä riukua talon kulmalla... menee vieras asialle...
tulee majatalonpitäjän sika ja puree pallit vieraalta... maksakoon
majatalonpitäjä sakkoa XX ...
Minä olen ainma päätellyt, että noita sikoja kuljeksi siihen aikaan
ulkoriu'un läheisyysessä paljon, mutta ehkä tämäkin on ollut yhtä
harvinainen tapaus kuin kellon kielen putoaminen jonkun päähän.
Tai ehkä putosi useinkin jos voimakkaasti soitti... soittajan omaisia
siinä varmaan pitäisi suojata, eli säätää korvausvelvollisuudesta.
Dag Stenberg
Penni
>> En tiedä onko mitenkään mahdollista, että kirkonkirjoissa
>> käytettäisiin missään värdiä tai wärttiä merkitsemään äpärää.
>
>Toivottavasti ei. Katselin HisKi:stä esi-isiäni Virolahdelta.
>Siellä haudattujen luettelossa esiintyy nimike Wärd 579 kertaa
>vv. 1700-1799.
>------>Sepolle ja Jukalle! Kiitos isosta naurusta... 8 - ))) rillipää
nauroi ääneen!! Sukututkimus on paitsi mielenkiintoista myös hauskaa!! Tämä
keskustelu Wärd-sanasta on ollut hauskinta mitä olen lähiaikoina lukenut ja
äärettömän rönsyilevän tiedotuksellista. Hienoa, että monet erilaiset
näkökulmat kohtaavat toisensa, kun yhtä pientä sanaa pyöritellään muodosta
ja merkityksestä toiseen, ehkä on kuitenkin tulkittava tapauskohtaisesti
mitä sanalla milloinkin tarkoitetaan eri yhteyksissä. Siis eikun
keskustelemaan...luulo ei ole tiedon väärti!
Penni
Erkki Järvinen
saa nähdä vieläkö aihetta löytyy ?
Erkki Järvinen
Penni <elise...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:507D4.210$7k3....@read2.inet.fi...