Subject: Mikä on kameraalinen tila?
Kalevi Kiesi
Tämä vastaus on ollut valmiina koneessani jonkun aikaa, mutta en sitä sitten
lähettänyt, kun suomalaiset sukututkimus postilista ja uutisryhmä saivat
vähän ikävähköjä piirteitä.
En suoraa määritelmää tiedä, mutta epäsuorasti eri asia yhteyksistä voisi
päätellä, että kameraalinen tila on mikä tahansa veroa kruunulle maksava
tila esim maakirjatalo, veroniitty tai verolle pantu torppa, ulkokylänmaa
tms. Katso
Nykysuomen sanakirja I, Porvoo-Helsinki 1967, jonka mukaan esim
kameraalisesti itsenäinen tila on yhtäkuin kruunulle veroa maksava tila.
(Maakirja)talo (hemman) voi koostua useista tiluksista (ägor), mutta tila ei
voinut
käsittää useita taloja. Talolle oli tyypillistä, että se oli alueeltaan
rajattu, tiluksia ja yleensä rakennuksia käsittävä, pääasiallisesti
paikkakunnalle tyypillisessä ammattikäytössä (useimmin maanviljelys
käytössä) oleva maakirjaan merkitty kiinteistöyksikkö. Tälle oli annettu
1600-luvun lopun tarkistusten yhteydessä oma kokonainen numero
kylässä. Talolla oli myös taloluku (yleensä 1) ja vuodesta n 1680 lähtien
yleensä kaksi manttaalilukua. Torpalla ja niityllä ei ollut talolukua eikä
manttaalia ainoastaan joitakin veroja. Torpan asiat hoiti päätalo? Asiasta
lisää mm. Aarre Läntinen, Vesilahti 1346-1996 ,
Jyväskylä 1996 s 76-97, jossa kirjoittaja käsittelee määritelmin
maakirjataloja, talon ja tilan (tiluksen eroa) sekä niiden jakamista
ruotujako- ja veropalkkalaitosta varten.
Lisäys 18.5.1998:
Erittäin seikkaperäisesti kameraalisia käsitteitä on selvittänyt
J.G.Bonsdorff: Storfurstendömets Finland Kameral Lagfaring, Helsingfors
1833. Löytynee yliopistojen kirjastosta, Asiat on kuulemma hyvin selvitetty
Hakkila: Lakiasiain käsikirja joku 1920-luvun painos, mutta en ole saanut
sitä käsiini, on häipynyt Jyväskylän yliopiston kirjaston varastosta ilman
osoitemerkintää.
Terv K Kiesi
H. Väisänen wrote in message ...
>Eino Jutikkalan Suomen talonpojan historiasta voi päätellä,
>että kameraalinen tila on eri asia kuin maakirjatalo tai
>savu, mutta Jutikkala ei kerro, mitä hän tarkoittaa
>kameraalisella tilalla.
>
>Tietääkö joku määritelmän tai julkaisun, jossa se olisi määritelty?
>
>--
>Sähköpostitse vastattaessa on syytä poistaa DELETE_THIS
>osoitteestani.
Petri Marttinen
Kalevi Kiesi wrote:
>
> Tämä vastaus on ollut valmiina koneessani jonkun aikaa, mutta en sitä sitten
> lähettänyt, kun suomalaiset sukututkimus postilista ja uutisryhmä saivat
> vähän ikävähköjä piirteitä.
Mitä ikävää siellä tapahtui?
Petri Marttinen
Kalevi Kiesi
No tuollaista epäasiallista syyttelyä ja toisten nokkimista sekä varsin
agressiivistä viestintää.
Lisää asiasta on suku-listalla kuten tiedätkin.
Valitan, että vastaus Väisäsen kysymykseen lipsahti myös
sfnet.tiede.historia news-ryhmään, ei ollut tarkoitus juuri alla olevan
alkulauseen takia. Laitan tämän vastauksen myös sinne, mutta en mahdollisia
jatkokeskusteluja.
Kalevi Kiesi
Petri Marttinen wrote in message <3562FA...@rack.sp.improvers.fi>...
Hannu Linnala
H. Väisänen kirjoitti viestissä ...
>Eino Jutikkalan Suomen talonpojan historiasta voi päätellä,
>että kameraalinen tila on eri asia kuin maakirjatalo tai
>savu, mutta Jutikkala ei kerro, mitä hän tarkoittaa
>kameraali...
Jutikkala tarkoittanut mahdollisesti maarekisterissä olevaa taloa.
1) Sanan historia: Kameraali on alkuaan italialainen sana camerale, joka
juontaa keskiajan latinasta camera = virasto = verovirasto.
2) Kameraalinen sana tai järjestelmä on tullut käyttöön isojaon jälkeen. Kun
ennen maksamalla veroa sai sitä vastaavan määrän sarkajakoa hallintaansa.
Isojako käänsi systeemin ja annettiin omaksi osuutta vastaava määrä aluetta,
josta tuli maksaa pinta-alaveroa. Luonto oli perintö. Siitä syntyi
maarekisteri, eli uudet merkinnät (esim RN:o 1:100).
3) Terminologiasta: Sanaa käytetty lainsäädännössä. Mm "Asetus kameraalisen
jaotuksen muuttamisesta" - säädöskokoelmassa - A 11.9.1946/465.
4) Edellä kerrotutun asetuksen tilalle on -52 vahvistettu jakoasetuksen 216
§ - on tietääkseni voimassa. Tämä 216 § on löytynyt
<http://finlex.edita.fi/toc/1964.html>
Jos joku haluaa tarkemmin tutkia seikkoja, niin - Väinö Suomaa
"JAKOLAINSÄÄDÄNTÖ selityksineen" wsoy 1971 toinen painos ss. 365-367 -
kertoo enemmän.
5) LAKIASIAIN KÄSIKIRJA 1938: "Kameraalioikeus käsittelee niitä säännöksiä,
jotka koskevat valtion tuloja ynnä yksityisten luonnossa tehtäviä
suorituksia (yleisiä rasituksia), näiden tulojen ja rasitusten jakamista ja
muuta hallintoa niin myös niiden käyttämistä ja tilitystä."
Hannu Linnala
Kalevi Kiesi
Miten maarekisterissä oleva talo poikkeaa maakirjatalosta?
Kalevi Kiesi
Hannu Linnala wrote in message <6k0het$p45$1...@nntp.teliafi.net>...
Hannu Linnala
Kalevi Kiesi kirjoitti viestissä <6k1ofr$10c$1...@mordred.cc.jyu.fi>...
>Miten maarekisterissä oleva talo poikkeaa maakirjatalosta?
>
Ollaan vähän sivussa asiasta: maa- ja henkikirjat kuuluvat kylläkin
sukututkimukseen.
a) Maakirjoja on alettu pitää Kustaa Vaasan aikana, Vadstenan
herrainpäivistä 1524 alkaen. Maakirjoja ovat pitäneet henkikirjoittajat, ei
maanmittauslaitos (säilyttänyt maanmittauslaitos). Kirjojen perusteella on
peritty maaveroja, joiden periminen on lopullisesti lopetettu 29.11.1924
annetulla lailla. Maakirjataloa ei ole voinut osittaa, halkoa tai jakaa.
Koko talon verosta - kaikkien talon asukkaiden osalta - on vastannut bonde =
talonpoika, ei maanviljelijä.
b) Maarekisterin (RN:o) pitämisestä säädettiin 12.6.1895 annetussa
osittamisAsetuksessa ja sen johtoSäännössä 2.12.1895. Pitäminen on kuulunut
maanmittauslaitokselle. Järjestelmä on tehnyt mahdolliseksi muodostaa
määräaloista tai -osista erillisiä kiinteistöjä. Esim. jakaa talo ½ ja ½
osiksi.
Hannu Linnala
Kalevi Kiesi
Kiitokset kommenteista
Olet oikeassa Hannu, ollaan sivussa, koska alkuperäinen kysymys kuului
jotensakin: Koska Jutikkalasta saa käsityksen, että kameraalinen tila ja
maakirjatalo ovat eri asia, niin mikä tällainen kameraalinen tila on?
Maarekisterissä oleva talo ei mielestäni ole vastaus siihen. Vai onko
kameraalinen tila maarekisterikäsite ja maakirjatalo maakirjakäsite ja
molemmat tarkoittavat samaa asiaa? Epäilen tuota. Mitenkä sitten
määritellään veroa maksavat niityt, ulkokylänmaat, saaret, kalastukset jne.
Vastaisitko tähän kysymykseen?
Eräänä ongelmana kylläkin on, että talo ja tila sanaa ei johdonmukaisesti
ole pidetty eri tai samoina sanoina. Ruotsin hemman on milloin talo,
milloin tila samallakin tutkijalla. Tila on kyllä tällä vuosisadalla näyttää
tulleen talo sanan synonyymiksi ja lopulta korvaajaksi, mutta ehkä
aikaisempien vuosisatojen kohdalla pitäisi lähteä alkuperäisistä
ruotsinkielisistä nimityksistä. Mitä mieltä ollaan?
Maarekisteri ja maakirja ovat pitkälti eri aikakausien asioita. Mutta
minulla on sellainen mielikuva, että viimeistään Isonjaon maakirjatapahtumat
on otettu mukaan myös maarekisteriin, pitääkö paikkansa?
Tilojen halkomista on kylläkin esiintynyt koko historiallisen ajan, välillä
se on kielletty, välillä ei.
Yksi asi merkki: Jutikkala 1958 s. 238 luvussa “Vapaudenajan ja
Kustaa III maatalouspolitiikka” kertoo, talonpoikaisäädyn valituksista
valtiopäivillä 1726-27 koskien voimassa olevia halkomisrajoituksia. Sivun
lopusta suora lainaus: Mainittuna vuonna (1747) annetussa asetuksessa
määrättiin, että perintö- ja kruununtiloja saatiin halkoa kuuteen,
kahdeksaan ja vieläpä pienempiin osiin, "aina sen mukaan kun tiloja
harkitaan
voitavan viljellä ja niiden kestävän" jne ja lauseen jatkoksi tuli
avioitumisehto.
Halkomisluvan myönsi v 1751 selityksen mukaan kruununtiloille maaherra ja
perintötiloille kihlakunnanoikeus.
Jutikkala 1958 tässä tarkoittaa teosta Eino Jutikkala: Suomen talonpojan
historia,
SKS Helsinki 1958. Se on mielestäni erinomainen teos, mutta vaatii
lukemista useaan kertaan, koska siinä ei ole henkilö-, paikanimi- ja
käsiteindeksejä. Joka lukemisella siitä kyllä löytää jonkun uuden
näkökulman. Siksi Väisäsen kysymys oli mielenkiintoinen. Häneltä ensin
ehkä olisi tullut pitänyt kysyä, mitä aikakautta kysymys koski?
Terveisin Kalevi Kiesi
Hannu Linnala <hlin...@nettilinja.fi> wrote in message
<6k36rd$g46$1...@nntp.teliafi.net>...
>
> Kalevi Kiesi kirjoitti viestissä <6k1ofr$10c$1...@mordred.cc.jyu.fi>...
> >Miten maarekisterissä oleva talo poikkeaa maakirjatalosta?
> >
> Ollaan vähän sivussa asiasta: maa- ja henkikirjat kuuluvat kylläkin
> sukututkimukseen.
> a) Maakirjoja on alettu pitää Kustaa Vaasan aikana, Vadstenan
> herrainpäivistä 1524 alkaen. Maakirjoja ovat pitäneet henkikirjoittajat
Hannu Linnala wrote in message <6k36rd$g46$1...@nntp.teliafi.net>...
Hannu Linnala
Kalevi Kiesi kirjoitti viestissä <6k3qlo$qop$1...@mordred.cc.jyu.fi>...
>Kiitokset kommenteista
>
>Olet oikeassa Hannu, ollaan sivussa, koska alkuperäinen kysymys kuului
>jotensakin: Koska Jutikkalasta saa käsityksen, että kameraalinen tila ja
>maakirjatalo ovat eri asia, niin mikä tällainen kameraalinen tila on?
>Maarekisterissä oleva talo ei mielestäni ole vastaus siihen. Vai onko
>kameraalinen tila maarekisterikäsite ja maakirjatalo maakirjakäsite ja
>molemmat tarkoittavat samaa asiaa? Epäilen tuota. Mitenkä sitten
>määritellään veroa maksavat niityt, ulkokylänmaat, saaret, kalastukset jne.
>Vastaisitko tähän kysymykseen?
>
Toistaen ennen asiasta kirjoittamani ja oikaisen Kalevi kykyni rajoissa
käsityksiäsi. Vastaan esittämiisi kysymyksiin kappaleittain.
1) "Mitenkä sitten määritellään veroa maksavat niityt, ulkokylänmaat,
saaret, kalastukset jne." Verotettavat lajit ovat olleet eri otsikkojen
jälkeen. Esim. Taloja otsikko 1) ja Kruunun kalastuksia 5). Mitä tulee
maakirjakäsitteeseen, ovat ne alkuvuosisatoina olleet vain luettelo
verovelvollisista. Monien pitäjien osalta puuttuvat kylien ja talojen tiedot
kokonaan. Maakirjassa on vain ollut pelkkiä talonpoikien nimiä. Kameraalinen
talo on mielestäni ihan eri asia, kuin verotettavana oleva talonpoika.
2) Tila ja talo asiasta: Nämä käsitteet menevät nykyisin monilta sekaisin.
Tila käsitykseni mukaan tarkoittaa viljeltyä tilaa. Lampuoti, torppa sekä
lohko- ja palstatila ovat olleet tiloja - viljelmiä, jotka eivät suoraan ole
olleet verovelvollisia. Tähän tullaan myöhemmin.
3) "Isojaon maakirjatapahtumat on otettu mukaan myös maarekisteriin,
pitääkö paikkansa?" Pitää paikkansa osittain. 18 -sataluvun lopussa on
tullut asetus, joka on määrännyt, että on käytettävä 1875 tilannetta. On
muistettava, että maakirjoilla oli vaikutusta Suomessa 400 vuotta ja koko
tämän ajan ovat säännöt lähes vuosittain muuttuneet vallitsevan tilanteen
mukaan.
4) Perintötalojen halkomisesta: Halkomista on sallittu erikoistapauksissa.
Jos manttaalin kokoisesta talosta on muodostettu kaksi puolenmanttaalin
taloa, niin on edellytetty, että osatalot säilyttävät elinkelpoisuutensa,
veronmaksukykynsä. Tämä esimerkkinä.
Myöskin (määräalan) lohkominen ja palstatilan erottaminen ovat olleet
sallittuja ennen maarekisterin tulemista. (A:lla 19.12.1864) Emätila on
ollut verovelvollinen edelleen koko maakirja-alastaan, mutta lohko- ja
palstatilat ovat maksaneen sille vuotuista palkintoveroa. Myöhemmin ovat
palsta- ja lohkotilat ilman luovutusta muuttuneet maarekisteriyksiköiksi
5) Lisäksi vielä: Jutikkala on hyvä historioitsija, mutta ei ole
talojärjestelmän ja maanjakojen erikoistuntija, kuten esim. professorit
Kyösti Haataja ja Jorma Pietilä ovat olleet: kirjallisuutta löytyy. Vielä,
että mitä olen kirjoittanut, ne ovat käsityksiäni. Olen harjoittamani
ammatin - maanviljelijä - joutunut 43 vuotta (ensimmäinen tieriita)
opiskelemaan maanjakoja, talojärjestelmää, yksityistielakia ym. ja olen
oppinut sen, että en tiedä kuin pienen osan.
Hannu Linnala