VAROITUS: Aloittelijan kysymyksiä
Timo Taskinen
Jos kammoat aloittelija sukeltajien kysmyksiä, hyppää seuraavaan
artikkeliin!
Noniin, asiaan:
Minulla on 6 avovesi sukellusta takana, ja tässä olen lueskellut
tätä newssi ryhmää jo jonkun aikaa ja ajattelin kysyä ihan ajan
kulukseni että tarkoitetaanko tuolla "deko" sanalla sitä mitä
epäilenkin.
Eli syvien sukelluksien takina suoritettava typen tasaus
joka tarkoittaa käytänössä parinkolmen metrin syvyyteen
pysähtymistä pariksi minuutiksi?
--
Randomly generated Micro$oft Windoze tag:
WinErr: 012 Window closed - Do not look inside
pekka suoknuuti
Timo Taskinen wrote:
> Etukäteen varoitus:
> Jos kammoat aloittelija sukeltajien kysmyksiä, hyppää seuraavaan
> artikkeliin!
>
> Noniin, asiaan:
>
> Minulla on 6 avovesi sukellusta takana, ja tässä olen lueskellut
> tätä newssi ryhmää jo jonkun aikaa ja ajattelin kysyä ihan ajan
> kulukseni että tarkoitetaanko tuolla "deko" sanalla sitä mitä
> epäilenkin.
>
> Eli syvien sukelluksien takina suoritettava typen tasaus
> joka tarkoittaa käytänössä parinkolmen metrin syvyyteen
> pysähtymistä pariksi minuutiksi?
Oikeilla jäljillä olet. Tosin eivät sellaisetkaan dekot aivan
tuntemattomia ole jotka alkavat vaikkapa 9 metristä ja kestävät vaikkapa
kolme varttia. Tällöin on tosin kysymys melko syvästä sukelluksesta.
Pekka
hpt30302
sukelluksen syvyydestä jo 10 ssä metriss ja dekompressio ajat voivat olla
jopa pitempiä kuin itse sukellus
parempaa tietoutta saat jos tutkit suoranousutaulukoita
Timo Taskinen kirjoitti viestissä <36965C1B...@vip.fi>...
>Etukäteen varoitus:
>Jos kammoat aloittelija sukeltajien kysmyksiä, hyppää seuraavaan
>artikkeliin!
>
>Noniin, asiaan:
>
>Minulla on 6 avovesi sukellusta takana, ja tässä olen lueskellut
>tätä newssi ryhmää jo jonkun aikaa ja ajattelin kysyä ihan ajan
>kulukseni että tarkoitetaanko tuolla "deko" sanalla sitä mitä
>epäilenkin.
>
>Eli syvien sukelluksien takina suoritettava typen tasaus
>joka tarkoittaa käytänössä parinkolmen metrin syvyyteen
>pysähtymistä pariksi minuutiksi?
>
Juhani Kaukoranta
wrote:
> tarkoitetaanko tuolla "deko" sanalla sitä mitä
>epäilenkin.
>Eli syvien sukelluksien takina suoritettava typen tasaus
>joka tarkoittaa käytänössä parinkolmen metrin syvyyteen
>pysähtymistä pariksi minuutiksi?
Periaatteessa kyllä.
Jos kuitenkin halkaistaan hiuksia, niin 3 metrin (CMAS) tai 5 metrin
(PADI) syvyydessä tehtävä muutaman minuutin pysähtydystä sanotaan
turvapysähdykseksi. Kummankin systeemin mukaan tämä turvastoppi pitää
tehdä *aina*, kun on sukellettu yli 10 metrin syvyyteen.
Varsinaisella dekolla hiuksenhalkoja tarkoittaa taulukkojen tai
tietokoneen ilmoittamaa *pakollista* pysähdystä. Syvyydet ovat 3 m, 6
m, 9m ja jopa enemmänkin - riippuen sukelluksen syvyydestä ja
pituudesta.
--
Juhani Kaukoranta, Seminaari School, Raahe, Finland
juka...@mail.freenet.hut.fi http://www.raahe.fi/~sya/juhani.html
Author of Eksoottiset matkat: http://www.raahe.fi/~sya/matkat/
Jouni Monto
sukellettiin seoskaasuilla......Saavutettu syvyys oli 103m. Tuosta
sukelluksesta tulee Tv-ohjelma Helmikuussa 4- kanavalta Seikkailun Maailma
ohjelmassa.
pekka suoknuuti kirjoitti viestissä <3696869D...@kolumbus.fi>...
>
>
>Timo Taskinen wrote:
>
>> Etukäteen varoitus:
>> Jos kammoat aloittelija sukeltajien kysmyksiä, hyppää seuraavaan
>> artikkeliin!
>>
>> Noniin, asiaan:
>>
>> Minulla on 6 avovesi sukellusta takana, ja tässä olen lueskellut
>> tätä newssi ryhmää jo jonkun aikaa ja ajattelin kysyä ihan ajan
>> epäilenkin.
>>
>> Eli syvien sukelluksien takina suoritettava typen tasaus
>> joka tarkoittaa käytänössä parinkolmen metrin syvyyteen
>> pysähtymistä pariksi minuutiksi?
>
>tuntemattomia ole jotka alkavat vaikkapa 9 metristä ja kestävät vaikkapa
>kolme varttia. Tällöin on tosin kysymys melko syvästä sukelluksesta.
>
>Pekka
>
>>
>>
ari kapanen
>
> Niin ja tiedänpä tapauksen kun "dekot" alkoi 54 metristä, mutta silloin
> sukellettiin seoskaasuilla......Saavutettu syvyys oli 103m. Tuosta
> sukelluksesta tulee Tv-ohjelma Helmikuussa 4- kanavalta Seikkailun Maailma
> ohjelmassa.
Hmm...taisi olla varmaan toinen Söderlundin veljeksistä ?
Ilmeisesti näkyvyys ei ollut mitä parhain Savonlinnassa kuvatessa ?
Ainakin kun meidän porukka oli kaivoksella vajaa kuukausi sitten, niin
kaivoksen vesi meni tosi nopeasti sekaisin seinämiä nousevien
ilmakuplien ansiosta. Ylöspäin tultaessa sakka alkoi jo viidestäkympistä
ja narua pitkin tultiin noin puolen metrin näkyvyydessä puolituntia
ylöspäin.
Saatiinko loppuhomma purkkiin lauantaina Lohjalla ? Olitteko 27:n
tunnelissa vai neljä kertaa nelosessa ?
Seuraan mielenkiinnolla ko. ohjelman.
Ari
Petri Karjalainen
Itsekin olen aloittelijana sukeltajana kiinnostunut "dekompressio"
teoriasta. Suosittelen luettavaksi Lawrence Martinin, M.D. kirjaa Scuba
Diving Expalained - jos haluat perustiedot sukelluksen fysiologisista
vaikutuksista ihmisen elimistöön.
Koska aiheeseen liittyvää materiaalia on niukasti saatavissa, niin heitänpä
tähän vielä omia ajatuksia itse aiheesta perustuen John Lippmanin kirjaan
Deeper Into Diving. Kirjasta noin 1/3 käsittelee eri sukellustsaulukoiden
eroa ja myös dekompressio sukellusta - suosittelen tätä jälkimmäsitä kirjaa
asiasta syvemmin kiinnostuneille tai nukahtamisvaikeuksista kärsiville
sukeltajille...
ja sitten asiaan -------------------------->
Dekompressiota (paineen aleneminen) tapahtuu aina kun sukeltaja nousee kohti
pintaa. Tästä johtuen kaikki paineilmalaitteilla tapahtuva sukellus on
dekompressio sukellusta. Dekompressio pysähdys tehdään jotta elimistöön
liuennut typpi ei alkaisi haittaavassa määrin muodostaa kuplia ja tämän
seurauksena ns. sukeltajan tautia (decompression sickness, DCS).
Sukellustaulukoihin on määritelty ns. dekompressio pysähdykset juuri
estämään tuo liiallinen kuplien muodostus. Riippuen järjestelmästä (PADI,
CMAS, BS-AC, US NAVY, NAUI) saatetaan pysähdyksestä käyttää erilaista nimeä,
mutta tarkoitus on aina sama.
Sukelluksen aikana elimistöön liukenee (Henryn lain mukaisesti) normaalia
enemmän typpeä johtuen siitä että sukeltaja hengittää ilmaa (jossa happea
noin 21% ja typpeä noin 78%) ja jonka paine kehkoissa vastaa ympäröivän
veden painetta.
Typpi liukenee toisiin kudostyyppeihin nopeammin kuin toisiin, vastaavasti
samalla tavalla typen poistuminen tapahtuu eri aikaisesti ns. nopeista
(aivot, sydän, lihakset) ja hitaista kudostyypeistä. (esim. rasvavarastot).
Lisäksi typen liukenemisen nopeuteen vaikuttaa jonkin verran mm. hengitetyn
ilman määrä. Arvioidaan että rasituksen seurauksena hengitettäessä enemmän
ilmaa liukenee enemmän typpeä. Typen liukenemista tai poistumista tapahtuu
niin kauan, kunnes typen osapaine kudoksissa (tai nesteessä) vastaa
ympäristön painetta.
Ympäröivän paineen vähentyessä tapahtuu dekompressio. Esimerkiksi sukeltajan
aloittaessa nousun kohti pintaa, typpi alkaa poistua kudoksista ensin
verenkiertoon ja sitten hengityksen kautta ulos elimistöstä. Jos
sukelluksia on tapahtunut useita peräkkäisiä ja ehkäpä vielä useamman päivän
aikana niin saattaa viedä useita tunteja tai jopa päiviä ennen kuin kaikki
typpi, myös hitaista kudoksista, on poistunut elimistöstä. Tästä johtuen
sukellustaulukoita käytettäessä on aina huomioitava myös edelliset
sukellukset. Sukellustaulukot eivät typen määrän arvioinnin osalta edes pyri
täydellisyyteen, josta jouhtuen niiden käyttöön liittyy yleensä ohjeita
turvapysähdyksistä ja peräkkäisten sukellusten rajoituksista.
Sukellustaulukoiden (sekä monien sukellus tietokoneiden) pohja-ajat sekä
dekompressio pysähdys ajat ja syvyydet perustuvat matemaattiseen liukenemis-
ja poistumismalliin (esim. Haldane malli) sekä empiiriseen testaukseen
(esim. Doppler menetelmällä). Taulukoiden pyrkimyksenähän on estää
haitallinen kuplien muodostuminen johtaen ns. sukeltajantautiin sukeltajan
noustessa kohti pintaa tai pinnalla. Itse kuplia muodostuu sukellettaessa
kohtuullisen usein, mutta vasta niiden koon ja määrän kasvaessa riittävän
suureksi alkaan niistä muodostua terveysriski sukeltajalle.
Jos ympäristön paine on merkittävästi pienempi ( x 2 ) kuin typen osapaine
kudoksissa niin riski haitallisten kuplien muodostumiseen kasvaa
merkittävästi. Samoin liiallinen nousunopeus saattaa johtaa haitallisten
kuplien muodostumiseen. Tähän tietoon perustuu juuri esim. PADIn käyttämä
10m sukelluksen jälkeen tapahtuva 5m/3min turvapysähdyksen vaatimus
dekompressio turvapysähdyksestä kun sukeltajan ryhmätunnus jää kolmen ruudun
sisään suoranousurajasta tai jos sukellus on tapahtunut 30metriin tai
syvemmälle. Sillä juuri kymmenen viimeisen metrin aikanahan tapahtuu suurin
ympäröivän paineen muutos suhteessa nousuaikaan, jos ei ole sukellettu
syvemmälle kuin taulukon sallima 35 metriä. Samoista lähtökohdista lasketaan
kudosten typpimäärän puoliintumisaikojen mukaan myös muut dekompressiö
pysähdysten syvyydet ja ajat turvaamaan sukeltajien terveyttä uhkaavalta
typpikaasun kuplien muodostumiselta - niin taulukoille kuin matemaattiseen
malliin perustuville sukellustietokoneillekin.
Riippuen käytetystä järjestelmästä, taulukon ja mallin käytön riskit
sukeltajan terveydelle saattavat vaihdella merkittävästikin. Tällä hetkellä
käytössä olevat "virkistyssukeltajien" taulukoiden suoranousu ja
dekompressio "turva"pysähdysten ajat on yleensä viritetty testaamalla. Esim.
eräässä vaiheessa kehitettäessä ja testattaessa PADI:n käyttämää RDP
taulukkoa havaittiin että 743 testisukelluksen jälkeen 7%:lla tapahtui
kuplien muodostumista mutta yhtään dcs tapausta eli kuplien muodostumista
haitallisessa määrin ei ilmennyt. Vaikka PADI onkin ehkä kaupallisena
järjestönä käyttänyt eniten vaivaa testaukseen, antaa se useissa tapauksissa
"kilpailijoitaan" enemmän pohja-aikaa. Vaatimus turvallisuudesta taas on
johtanut tiettyjen lisäysten tekemiseen, nykyään PADI suosittelee että
turvapysähdys 5m/3min tehdään aina ja että nousunopeus olisi pienempi kuin
18m/min.
Eri asia kokonaan on sitten ns. dekompressio sukeltaminen joka vaatii
melkoisen teoriamäärän osaamista. Vaikka käytettäisiin tarkoitukseen
suunniteltuja sukellustaulukoita DCS:n saamisen todennäköisyys vaihtelee
pitkissä sukelluksissa välillä 10-50% ja vielä yli puolen tunnin
sukelluksissa välillä 2 - 15%.
Vaikka teoriaosuuden helpottamiseksi sekä normaalin virkistyssukelluksen tai
dekompressio sukelluksen suunnittelussa ja seurannassa käytettäisiinkin
tietokonetta, voidaan helposti osoittaa että melkoinen osa nyt myynnissä
olevista laitteista toimii jopa virheellisesti kun sukelluksia on useampia
ja peräkkäisinä päivinä.
Huh, tulihan tekstiä... toivottavasti vastaisin kysymykseesi siitä mitä
dekompressio sukellus tarkoittaa....
_._
Juhani Kaukoranta wrote in message
<36974ab4....@news.freenet.hut.fi>...
>On Fri, 08 Jan 1999 21:27:23 +0200, Timo Taskinen <tim...@vip.fi>
>wrote:
>
>
>> tarkoitetaanko tuolla "deko" sanalla sitä mitä
>>epäilenkin.
>>Eli syvien sukelluksien takina suoritettava typen tasaus
>>joka tarkoittaa käytänössä parinkolmen metrin syvyyteen
>>pysähtymistä pariksi minuutiksi?
>
Kalle Kivimaa
>haitallisessa määrin ei ilmennyt. Vaikka PADI onkin ehkä kaupallisena
>järjestönä käyttänyt eniten vaivaa testaukseen, antaa se useissa tapauksissa
>"kilpailijoitaan" enemmän pohja-aikaa. Vaatimus turvallisuudesta taas on
Tässä kannattaa kuitenkin huomioida se, että PADI:n RDP vaatii, että esim.
kylmässä vedessä tehtävät sukellukset suunnitellaan yhtä syvyyspykälää
syvempien taulukoiden mukaan, jolloin pohja-ajat ovat aika samat esim SUSL 89:n
kanssa.
--
* Kettering's Law: Logic is an organized way of going wrong with confidence. *
* PGP public key available @ http://www.iki.fi/killer *
Teppo Rissanen
taulukossa EI ole dekompressio pysähdystä. PADI:n taulukot ovat
suoranousutaulukoita. PADI:n järjestelmässä suositetaan ns. turvapysähdystä
5m / 3 min, jolla kasvatetaan toleranssia sukeltajan tautiin. Taulukot on
siis laadittu niin, että suoranousu on aina mahdollinen, kun taas
varsinaisissa dekompressiotaulukoissa pysähdyssyvyydet ja ajat on
pakollisia, jos haluaa minimoida sukeltajan taudin syntymisen.