Rohkeus

[Paavo Väisänen]

Olen usein miettinyt ihmisen rohkeutta kohdata hengenvaarallinen tapahtuma,
tällaisia tapauksia
on useita maailmanhistoriassa. Vakoilija saa toimia vuosia saavuttaakseen
aseman jota voi hyödyntää,
salaisuuksia saadakseen. Sanomalehtimies Richard Sorge "ystävystyi"
attashea Ottin kanssa Tokiossa,
laati ystävänsä puolesta loistavia reportaaseja Berliiniin, ja Eugen Ott
nousi Saksan lähettilääksi.
Sorge sai kuulla kaikki valtiosalaisuudet, Ott ei salannut mitään
parhaalta ystävältään.
Englannin laivasto koulutti viimesodan aikaan muutamaan
pienoissukellusveneeseen miehistöt, kolme miestä taisi olla veneessään?
Kolme tuollaista venettä hinattiin miehistöineen Alta.vuonon suuhun ja
pääatettiin irti, neneet joutui väistelemään vuonoon laskettuja
sulkuverkkoja, viimein kaksi venettä
oli vuonossa olevan risteilijä Tirpitzin alla ja kiinnitti
räjähdyspanokset laivan alle. Sukellusveneiden noustua pintaan, niiden
miehistö vangittiin ja vaadittiin kertomaan mihin miinoityukset on
asetettu, vangit eivät kertoneet, sitten räjähti. Amiraali? ryntäsi
paikalle kp:n kanssa ja vaati vankien teloitusta, laivan kapteeni kielsi:
"Laivassani ei ammuta ketään".
Olen pitänyt noiden kolmen sukellusveneen miehistöjen retkeä eräänä sodan
rohkeimpana.

Nyt, suomalaisten sukeltajien kuoltua Norjassa vaikeissa oloissa,
"paikalle tuodut englantilaiset sukeltajat pitivät tehtävää liian
vaarallisena!"
"Kuolleet eivät pure", leikitellään, mutta saattaa monelta loppua rohkeus
laskeutua 100 metriä vyvälle veteen ja alkaa irrottaa kuolleita irti
onkalosta.
Oliko suomalaisilla kuolleiden hakijoilla kokemusta hukkuneiden
etsimisestä? sitä ei ole mainittu
mutta teko oli rohkea, eikä sitä ole tuomittu, vaikka "luolasto oli
julistettu hautapaikaksi"
--
Puakki