Kirkkaita jääpaloja
Jaakko Alestalo
Miten saan aikaiseksi kirkkaita jääpaloja tavallisessa pakastimessa?
Teen sitten kraanavedestä suoraan tai kerran keitetystä vedestä paloja,
niissä on aina valkoinen keskusta, mitälie happea tms. sitten lieneekään.
Ravintoloiden jääpalakoneesta tulevat palathan on täysin kirkkaita. Mistähän
se johtuu? Jäädytetäänkö vesi eritavalla; hitaammin tai nopeammin?
Jaska
Pekka Koski
<jaakko....@iki.fi> wrote:
>Ravintoloiden jääpalakoneesta tulevat palathan on täysin kirkkaita. Mistähän
>se johtuu? Jäädytetäänkö vesi eritavalla; hitaammin tai nopeammin?
Onnistuu siten että kylmäelementtien ympärille jäätyvä vesi pidetään
koko ajan liikeessä ja siksi ei synny sitä vaaleutta sinne
jääpaloihin. Kirkkaan jääpalan aikaansaaminen pakastimessa ei taida
onnistua, jos ei tuohon jotain ihmekikkaa ole.
--
k o s k i a t i k i d o t f i - oh8hts
ICBM's to: 65.02N 25.27E
299792458 meters per second - it's not just a good idea, it's the law.
Kari Tiihonen
Vähän pakkasta: kirkas pala. Tosi kylmä: valkoinen pala.
t.Kari
"Jaakko Alestalo" <jaakko....@iki.fi> wrote in message news:B1xm5.215$Z62....@read2.inet.fi...
> Moi,
>
> Miten saan aikaiseksi kirkkaita jääpaloja tavallisessa pakastimessa?
>
> Teen sitten kraanavedestä suoraan tai kerran keitetystä vedestä paloja,
> niissä on aina valkoinen keskusta, mitälie happea tms. sitten lieneekään.
> Ravintoloiden jääpalakoneesta tulevat palathan on täysin kirkkaita. Mistähän
> se johtuu? Jäädytetäänkö vesi eritavalla; hitaammin tai nopeammin?
>
>
> Jaska
>
>
Marko Ahonen
"Kari Tiihonen" <Ka...@Icon.fi> kirjoitti viestissä
news:Q1Pm5.1955$Av5....@news.kpnqwest.fi...
> Riippuu vain ja ainoastaan pakkasen määrästä.
> Vähän pakkasta: kirkas pala. Tosi kylmä: valkoinen pala.
En ole kokeillut, mutta olen kuullut, että paloista tulee kirkkaita ja
kuplattomia, kun veden keittää ensin ja tekee jääkuuviot sitten tästä
vedestä. marko ahonen
Vivikka Monto
>En ole kokeillut, mutta olen kuullut, että paloista tulee kirkkaita ja
>kuplattomia, kun veden keittää ensin ja tekee jääkuuviot sitten tästä
Kannattaisi ehka lukea threadin aikaisemmat viestit ennen kuin mailaa
tallaista. Alkuperainen kysyja siis sanoi, etta paloista tulee
sameita vaikka ne tekisi keitetysta vedesta. Itse olen kokeillut
tehda jaapaloja myos vissysta, mutta tulos on aina jokseenkin yhta
samea.
Vivi
Jani Miettinen
>Itse olen kokeillut tehda jaapaloja myos vissysta, mutta tulos on
>aina jokseenkin yhta samea.
Saattaisi johtua siitä, että jääpalan ulkopuoli jäätyy ensin ja
sisälle jää yhä pienenevä määrä ainetta joka on tiheämpää kuin
ulkopuolella oleva tavara joten se sisus ei pääse jäätymään tasaiseksi
massaksi.
Pienemmät jääpalat ja hitaampi jäähdytys auttaisivat tässä
tilanteessa.
--
Tää on varmaan hyvä sigu
Pasi Pikkupeura
> Pienemmät jääpalat ja hitaampi jäähdytys auttaisivat tässä
> tilanteessa.
Ei se jääpalojen koosta voi olla kiinni... useampana talvena
on tullut tehtyä jäälyhtyjä ja riippuen sääoloista joskus tulee
kauniin kirkkaita, toisinaan sameita... kirkkaat syntyvät
lauhalla kelillä, jolloin ei pakkasta kovin montaa astetta
ole, jossain viiden hujakoilla muistelisin...
Kirkkaat pakastinjääpalat saattaisivat onnistua, jos paloja
ei jäädyttäisi ihan umpijäähän?
Pasi Pikkupeura
Jaakko Alestalo
> Ei se jääpalojen koosta voi olla kiinni... useampana talvena
> on tullut tehtyä jäälyhtyjä ja riippuen sääoloista joskus tulee
> kauniin kirkkaita, toisinaan sameita... kirkkaat syntyvät
> lauhalla kelillä, jolloin ei pakkasta kovin montaa astetta
> ole, jossain viiden hujakoilla muistelisin...
Kokeilin tänään tätä Karinkin mainitsemaa kikkaa ja energiataloudellisesti
pistin pakastimen vähän pienemmälle ja pidin ovea puoli minuuttia auki
jolloin pakkasessa oli ehkä tuo 5 astetta pakkasta. Ei tullut kirkkaita
tälläkään menetelmällä.
Jotenkin haluaisin uskoa että joku ihan peruskikka tähän olisi olemassa.
Tyyliin; keitä ensin vesi ja sitten kaada se jääpalapussiin ja laita pussi
tiettyyn osaa pakkasta tms.
> Kirkkaat pakastinjääpalat saattaisivat onnistua, jos paloja
> ei jäädyttäisi ihan umpijäähän?
Hmm... pitää kokeilla, toisaalta juuri jäätynyt jääpala sulaakin nopeammin.
Jaska
Kari Tiihonen
>
> Kokeilin tänään tätä Karinkin mainitsemaa kikkaa ja energiataloudellisesti
> pistin pakastimen vähän pienemmälle ja pidin ovea puoli minuuttia auki
> jolloin pakkasessa oli ehkä tuo 5 astetta pakkasta. Ei tullut kirkkaita
> tälläkään menetelmällä.
Öööö...menee ristiin omien havaintojeni kanssa.
Olisikohan käynyt niin, että pakastimen lämpötila
pääsi laskemaan takaisin liian suurille lukemille?
Laita se ensin vaikka päiväksi pienemmälle...
t.Kari
Niilo Siljamo
>skv...@uta.fi (Vivikka Monto):
>>Itse olen kokeillut tehda jaapaloja myos vissysta, mutta tulos on
>>aina jokseenkin yhta samea.
>
>Saattaisi johtua siitä, että jääpalan ulkopuoli jäätyy ensin ja
>sisälle jää yhä pienenevä määrä ainetta joka on tiheämpää kuin
>ulkopuolella oleva tavara joten se sisus ei pääse jäätymään tasaiseksi
>massaksi.
No jaa. Veden jäätyminen siinä muotissa alkaa kyllä reunoilta ja
jääpalan keskusta pysyy pitkään sulana, mutta tuota tiheyseroa en
pitäisi perimmäisenä syynä sameuteen. Nesteet ovat myös lähes
kokoonpuristumattomia, joten painetta lisäämällä tiheyttä ei saa
nostettua merkittävästi.
Koska veden ja jään tiheydellä on selvä ero, eli jää tarvitsee enemmän
tilaa kuin sama massa vettä, jääpala laajenee jäätyessään. Koska
jääpala jäätyy reunoilta keskelle, alussa vesi pääsee laajenemisen
alta pois keskemmälle. Kun keskiosa jäätyy, paine vedessä kasvaa.
Koska vesi ei kuitenkaan puristu kokoon, jossakin vaiheessa veden on
päästävä väistymään eli jäätyneen osan rakenne pettää. Paineen
kasvaessa jääkuution rakenne murtuu ja jääpalan keskellä vapaa
yläpinta taipuu ylöspäin. Rakenteen rikkoutuessa syntyy valoa
hajottavia murtumapintoja, jotka näkyvät sameutena.
Voisi kokeilla, syntyykö kirkkaita jääpaloja, jos jäätymisen aikana
sekoittelee vettä säännöllisin välein ja rikkoo samalla syntyvän jään.
--
Niilo....@fmi.FI + http://www.iki.fi/siljamo/
Ilmatieteen laitos + sil...@iki.fi
Juha P. Valimaki
>tilaa kuin sama massa vettä, jääpala laajenee jäätyessään. Koska
>jääpala jäätyy reunoilta keskelle, alussa vesi pääsee laajenemisen
>alta pois keskemmälle. Kun keskiosa jäätyy, paine vedessä kasvaa.
>Koska vesi ei kuitenkaan puristu kokoon, jossakin vaiheessa veden on
>päästävä väistymään eli jäätyneen osan rakenne pettää. Paineen
>kasvaessa jääkuution rakenne murtuu ja jääpalan keskellä vapaa
>yläpinta taipuu ylöspäin. Rakenteen rikkoutuessa syntyy valoa
>hajottavia murtumapintoja, jotka näkyvät sameutena.
miksi jääpalapusseissa sitten käy samoin? Nehän joustaa kuitenkin joka
suuntaan....
T:J.
Suntioinen Ari
Koska pinta jaatyy ensin, kun jaapalan sisalla on viela nestetta->
pinta ei jousta.
//aps
Niilo Siljamo
>miksi jääpalapusseissa sitten käy samoin? Nehän joustaa kuitenkin joka
>suuntaan....
Pussi joustaa, jää ei. Kun jäätyminen etenee, paine kasvaa jääpalan
sisällä ja seuraa murtuma. Paine ei tietenkään pääse kasvamaan niin
suureksi, että murtumisen ja laajenemisen näkisi helposti, mutta
jatkuvat pienet murtumat ja jääpalan muodonmuutokset silti saavat
tulosta aikaan.
Kari Tiihonen
suoraan se, kuinka kylmä pakastin on. Mitä kylmempi,
sitä suuremmat lämpötilaerot ja lämpölaajenemisesta
aiheutuvat ongelmat.
Eli vielä kerran... pienellä pakkasella kirkkaat palat.
t. Kari
Veikko Siivola
>
> "Juha P. Valimaki" <juha.p....@nokia.com> writes:
>
> >miksi jääpalapusseissa sitten käy samoin? Nehän joustaa kuitenkin joka
> >suuntaan....
>
> Pussi joustaa, jää ei. Kun jäätyminen etenee, paine kasvaa jääpalan
> sisällä ja seuraa murtuma. Paine ei tietenkään pääse kasvamaan niin
> suureksi, että murtumisen ja laajenemisen näkisi helposti, mutta
> jatkuvat pienet murtumat ja jääpalan muodonmuutokset silti saavat
> tulosta aikaan.
>
Voisiko homma onnistua paremmin, jos jäädytys tehdään hiukan eri tavalla?
Jäädytetään vettä sopivankokoisessa ämpärissä, mutta ei anneta sen mennä
umpijäähän. Menetellään samoin kuin jäälyhtyjä tehdessä. Kun se on
pinnalta tarpeeksi jäätynyt, otetaan astia pakastimesta pois ja tehdään
reikä ja lasketaan vedet pois. Sitten jäätynyt pinakerros paloitellaan
jääpaloiksi sopivilla työkaluilla. Ehkä näin voisi saada kirkkaita
jääpaloja, mutta mmenetelmä on hiukan työläämpi.
Veikko
Niilo Siljamo
>Voisiko homma onnistua paremmin, jos jäädytys tehdään hiukan eri tavalla?
>Jäädytetään vettä sopivankokoisessa ämpärissä, mutta ei anneta sen mennä
>umpijäähän. Menetellään samoin kuin jäälyhtyjä tehdessä. Kun se on
>pinnalta tarpeeksi jäätynyt, otetaan astia pakastimesta pois ja tehdään
>reikä ja lasketaan vedet pois. Sitten jäätynyt pinakerros paloitellaan
>jääpaloiksi sopivilla työkaluilla. Ehkä näin voisi saada kirkkaita
>jääpaloja, mutta mmenetelmä on hiukan työläämpi.
Veikkaisin, että jää pysyy kirkkaana, jos ei päästä ämpärin pintaa
jäätymään, koska silloin laidoille syntyvä jää ei voi nostaa painetta
ämpärin keskiosissa.
Kaari Jae
Toinen mahdollisuus on että täyttää jääkuutioastian vain kolmanneksi,
eli tekee erittäin pieniä paloja. Kirkkaina pysyvät.
Tai sitten voi pistää vaikka vatun/mansikan/mustikan tai vaikka
kurkkuyrtin kukan tms jääkuutiokipposiin ja silloin ei kukaan huomaa
onko jäät kirkkaita vai ei.
Kaari
--
======================================================================
Please remove the Seattle before you reply. Thank you :)
------------------------------------------------------------
"Our minds are like our stomachs;
they are whetted by the change of their food,
and variety supplies both with fresh appetites."
Quintilian
=================================================
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - - - -
Ari Järmälä
wrote:
>Eli vielä kerran... pienellä pakkasella kirkkaat palat.
Eikös tähän jo vastattu heti ensimmäisessa replyssä:
kylmäelementillä, jolloin jäätyminen etenee avaruudessa vain
yhteen suuntaan.
Pasi Pikkupeura
> Veikkaisin, että jää pysyy kirkkaana, jos ei päästä ämpärin pintaa
> jäätymään, koska silloin laidoille syntyvä jää ei voi nostaa painetta
> ämpärin keskiosissa.
Ja se käytännön toteutus olisi myös kiva tietää? Puukauhalla manuaalisesti
hämmentäen sitä ei kyllä sitkeinkään piru tee... meinaan, että lauhalla
kelillä
ämpärillisen jäädyttäminen ei välttämättä ole alle yhden vuorokauden
projekti...
ja pakkasella tulee kylymä...
Olis siitä naapurit kyllä mielissään... helekatti... siinä se pikkupeuran
nuori
isäntä nyt istuu kuudetta tuntia kuistinsa rappusilla... hajareisin istuksii
ja
hiljalleen vesiämpäriä hämmentää... karvalakki huolellisesti korvien päällä,
rusetilla leuan ali kytkettynä ja stryrox-pala ahterin alla... nortti
huulessa
tuprahtaa vaisusti, kun yllättävästä häiriöstä hämmästynyt nuori isäntä
murahtaa kysyjälle, että jääpalojahan mie tässä... huono idé...
ObLisätietojaAiheeseenLiittyen:
http://www.koulut.kuopio.fi/~pirtti/tiede/kokeet/vesi5.htm
Pasi Pikkupeura
Kari Tiihonen
>
> Eikös tähän jo vastattu heti ensimmäisessa replyssä:
> kylmäelementillä, jolloin jäätyminen etenee avaruudessa vain
> yhteen suuntaan.
Tarvitsitko paljonkin psyykkeeseen vaikuttavia keksiäksesi
noin näppärän ja edullisen tavan tehdä kirkkaita jääpaloja
(joita minulla ainakin syntyy ihan milloin vain kotona)?
t. Kari
hell
<Ka...@Icon.fi> wrote:
Et siis niinku ei tarvii avaruuteen asti lähteä...? :-D
--
hell-ät-iki-piste-fi
M. Tavasti
> reikä ja lasketaan vedet pois. Sitten jäätynyt pinakerros paloitellaan
> jääpaloiksi sopivilla työkaluilla. Ehkä näin voisi saada kirkkaita
Ja enää puuttui se sopiva työkalu. Ja pakastin, johon mahtuu
ämpäri+sen sekottelija...
Onnistuiskos, jos jääpalarasia olisi tehty jostain lämpöeristeestä,
jolloin palat jäätyisivät vain pinnasta. Tietty sen astian pitäisi
olla joko joustava -> paine laajentaisi koloa alas päin, tai riittävän
liukas -> paine nostaisi astian pinnassa olevaa jääkerrosta ylöspäin.
--
M. Tavasti / tav...@iki.fixx / +358-40-5078254
Poista sähköpostiosoitteesta molemmat x-kirjaimet
Remove x-letters from my e-mail address
Niilo Siljamo
>Ja se käytännön toteutus olisi myös kiva tietää? Puukauhalla
>manuaalisesti hämmentäen sitä ei kyllä sitkeinkään piru tee...
>meinaan, että lauhalla kelillä ämpärillisen jäädyttäminen ei
>välttämättä ole alle yhden vuorokauden projekti... ja pakkasella
>tulee kylymä...
Eiköhän riittäisi, että sitä kippoa käy hämmentämässä silloin tällöin.
Ei sitä koko ajan tarvitse vatkata.
George Saraiste Jr.
>
>Miten saan aikaiseksi kirkkaita jääpaloja tavallisessa pakastimessa?
Enpä tiedä.....
Mutta jollet (harmiksesi..?) saisikaan tehtyä kirkkaita jääpaloja niin voit
tehdä niistä hieman piristävämpiä esimerkiksi seuraavalla tavalla:
Laita jääpalalokerikkoon vain hieman vettä pohjalle. Anna sen jäätyä. Ota
lokerikko ulos pakkasesta ja aseta pieni hajuton ja mauton, mutta värikäs
kukkanen jokaiseen jääkuutiolokeroon. Täytä lokerikko vedellä. Jäädytä.
Lopputulos on silkkaa "taidetta".
Mukavan säväyksen tekee myös karamellivärin varovainen käyttö, jota on kyllä
ensin syytä hieman harjoitella. Soveltamalla aikaisempaa
kerrosjäädytystekniikkaa voi tehdä vaikkapa raidallisia jääpaloja.......
Myös tähteeksi jäänyttä viiniä voi pakastaa. Esimerkiksi johonkin
vastaisuudessa tapahtuvaan ruoanvalmistukseen.
G.S
Tomi T. Salo
> Eli vielä kerran... pienellä pakkasella kirkkaat palat.
Mitä jos lainaisi veripalvelusta sellaisen härvelin joka
huljuttelee sitä veripussia ja pistäisi sen huljuttelemaan
jääpalapussia pakastuksen aikana...?-)
--
tts...@iki.fi
Tomi T. Salo
Niilo Siljamo
>Koska veden ja jään tiheydellä on selvä ero, eli jää tarvitsee enemmän
>tilaa kuin sama massa vettä, jääpala laajenee jäätyessään. Koska
>jääpala jäätyy reunoilta keskelle, alussa vesi pääsee laajenemisen
>alta pois keskemmälle. Kun keskiosa jäätyy, paine vedessä kasvaa.
>Koska vesi ei kuitenkaan puristu kokoon, jossakin vaiheessa veden on
>päästävä väistymään eli jäätyneen osan rakenne pettää. Paineen
>kasvaessa jääkuution rakenne murtuu ja jääpalan keskellä vapaa
>yläpinta taipuu ylöspäin. Rakenteen rikkoutuessa syntyy valoa
>hajottavia murtumapintoja, jotka näkyvät sameutena.
Kokeilin puolen litran pakastusrasioilla. Toista sekoitettiin
ajoittain (ja samalla rikottiin jää), toiseen ei koskettu jäätymisen aikana.
Yllä esitetty teoria pitää paikkansa, mutta sameuteen vaikuttaa
toinenkin tekijä, jota en muistanut ottaa huomioon.
Seikoitetussa rasiassa jää kyllä oli vähemmän halkeillutta, mutta se
ei silti ollut kirkasta. Seikoittamattomassa taas jää oli reunoilta
kirkasta, mutta keskeltä sameaa. Jäässä oli havaittavissa selviä
halkeamia, joita oli eniten palikan keskellä. Keskellä on myös
runsaasti kaasukuplia, jotka lisäsivät sameutta. Kuplaisen ja kirkkaan
jään raja oli suhteellisen terävä. Myös sekoitetun jään sameus johtui
kuplista, jotka tosin olivat jakautuneet tasaisesti koko kuutioon.
Eli kirkkaiden jääkuutioiden tekeminen edellyttää myös kaasukuplien
eliminointia. Voisi kokeilla kahta menetelmää eli keittämistä ja veden
seisottamista ennen jäädyttämistä.
Juha Aaltonen
>Eli kirkkaiden jääkuutioiden tekeminen edellyttää myös kaasukuplien
>eliminointia. Voisi kokeilla kahta menetelmää eli keittämistä ja veden
>seisottamista ennen jäädyttämistä.
Jos keittaminen kerran poistaa vedesta kaasu(kupli)a - miten se sitten noin
fysiikan kannalta tapahtuukaan - niin eiko nopeampaan tulokseen paasisi
laittamalla vesi alipaineiseen tilaan, jolloin se 'kiehuu' tai ainakin siita
poistuu kaasua/kuplia?
Vai ottaisiko vesi ilmasta heti paineen normalisoiduttua vastaavan maaran
kaasua sekaansa?
(Joo, jos sulla ei ole painekammiota kotonasi, ota injetkiotruutta
puolilleen vetta, poista ilmaa, laita sormi tuubin paahan ja lisaa
sisatilavuutta vetamalla manta aarimmilleen ulos - toki voi olla vahan
turhauttavaa kasitella tuolla tavalla koko jaadytettava vesimaara, mutta
mitapas sita ei kirkkaiden jaapalojen vuoksi tekisi :)
Juha Aa.
M. Tavasti
> Jos keittaminen kerran poistaa vedesta kaasu(kupli)a - miten se sitten noin
> fysiikan kannalta tapahtuukaan - niin eiko nopeampaan tulokseen paasisi
> laittamalla vesi alipaineiseen tilaan, jolloin se 'kiehuu' tai ainakin siita
> poistuu kaasua/kuplia?
Keittämisen idea on kaasujen liukoisuuden väheneminen lämpötilan
noustessa. En tiedä toimiiko tuo alipaine-teoria.
> (Joo, jos sulla ei ole painekammiota kotonasi, ota injetkiotruutta
> puolilleen vetta, poista ilmaa, laita sormi tuubin paahan ja lisaa
> sisatilavuutta vetamalla manta aarimmilleen ulos - toki voi olla vahan
Ja kun se vesi sieltä ruiskusta tulee ulos ohuena sumuna/suihkuna,
tulee se samalla takuuvarmasti ilmastettua kunnolla. Ja sieltä
ruiskuista se tulee painetta kasvattamalla, jolloin kaikki nesteestä
mahdollisesti irti saatu kaasu paineella puristetaan siihen takaisin?
- Hei katos, ootko ennen nähnyt näin sameita ja kuplaisia jääkutioita?
Jani Miettinen
>> (Joo, jos sulla ei ole painekammiota kotonasi, ota injetkiotruutta
>> puolilleen vetta, poista ilmaa, laita sormi tuubin paahan ja lisaa
>> sisatilavuutta vetamalla manta aarimmilleen ulos - toki voi olla
>> vahan
>
>Ja kun se vesi sieltä ruiskusta tulee ulos ohuena sumuna/suihkuna,
>tulee se samalla takuuvarmasti ilmastettua kunnolla. Ja sieltä
>ruiskuista se tulee painetta kasvattamalla, jolloin kaikki nesteestä
>mahdollisesti irti saatu kaasu paineella puristetaan siihen
>takaisin?
Ei vaan toisin päin: ruiskun avulla saadaan sinne _sisään_ alipainetta
jolloin huoneenlämpöinenkin vesi alkaa kiehua. Operaation jälkeen vesi
siirretään joko kaatamalla tai hiljaa mäntää työntämällä
jäädytysastiaan. Hidastahan se on kun ruiskuakaan ei voi täyttää kovin
täyteen. Kokemuksia tästä kenelläkään? ;)
M. Tavasti
> tav...@iki.fixx (M. Tavasti):
> >Ja kun se vesi sieltä ruiskusta tulee ulos ohuena sumuna/suihkuna,
> >tulee se samalla takuuvarmasti ilmastettua kunnolla. Ja sieltä
> >ruiskuista se tulee painetta kasvattamalla, jolloin kaikki nesteestä
> >mahdollisesti irti saatu kaasu paineella puristetaan siihen
> >takaisin?
> Ei vaan toisin päin: ruiskun avulla saadaan sinne _sisään_ alipainetta
> jolloin huoneenlämpöinenkin vesi alkaa kiehua.
Juu, tämän ymmärsin.
> Operaation jälkeen vesi
> siirretään joko kaatamalla tai hiljaa mäntää työntämällä
> jäädytysastiaan.
... ja tässä vaiheessa siihen veteen saadaan niitä kaasuja lisää.
Ja nyt tarvittais joku fyysikko kertomaan, vaikuttaako paineen alennus
kaasujen liukoisuuteen (kuten lämpötilan nosto).
Niilo Siljamo
>Eli kirkkaiden jääkuutioiden tekeminen edellyttää myös kaasukuplien
>eliminointia. Voisi kokeilla kahta menetelmää eli keittämistä ja veden
>seisottamista ennen jäädyttämistä.
Taas tuloksia:
Keittämisellä ja muutaman tunnin seisottamisella ei
ollut merkittävää vaikutusta kuplien määrään verrattuna suoraan
hanasta laskettuun veteen.
Seismo Malm
P*V=N*R*T.
Jos kaasutonta vettä halutaan niin miksi sitä ei voisi valmistaa
keittämällä. Vesi vain umpiokannella varustettuun lasipulloon
(esim. heinz-ketsuppipulloon) ja pullo uuniin. Lämpötilaksi vaikka 150 C
ja "uunitetaan" kunnes alkaa kiehua. Annetaan jäähtyä niin kansi jämähtää
kiinni eikä ilmaa pääse sekaan. Taikka sitten painekattilalla sama juttu,
pullot/purnukat sinne ja keitetään 20 minuuttia paineessa.
Onkos kukaan koettanut tehdä jääpaloja kerrostamalla eli ensiksi
jääpalarasiaan vaikkapa 2 mm vettä, parin tunnin päästä toiset 2 mm
jne. ?
seismo malm
Kaj Hallgren
kokeiltu juttu vai MUTUa?
t. Kaide
Seismo Malm wrote in message ...
Juha Aaltonen
>Kestääkö se pullo sitä painetta mikä syntyy kun vesi lämpenee? Onko tämä
>kokeiltu juttu vai MUTUa?
Ma olen humanisti, joten en mitaan mistaan voi tietaa, mutta silti, ala hyva
ih-mi-nen laita suljettua astiaa lampimaan paikkaan, jos sisalla on esim
hoyrystyvaa nestetta.
Kansi paalle sit uunista otettaessa vasta, jookos?
Juha Aa.
Seismo Malm
pulloja, se korkki (tai kumiviritelmä) toimii nimittäin siten että se
päästää paineen ulos muttei toisinpäin. Ei siis toimi kossupullolla tms.
,joissa korkki on tiivis. Itse asiassa luulisin keittämisenkin riittävän,
kiehuva vesi vain pulloihin ja kansi kiinni. Tähän käynee noi
kossupullotkin, korkin kyllä korvaisin sellaisella kumitötsällä jota
käytetään mehujen säilönnässä (tuppilo?). Itse olen systeemiä käyttänyt
olutvierteen säilömiseen (painekattilassa), on huomattavasti helpompaa
tehdä kerralla 2 l (10*2 dl) kuin kymmenenä kertana 2 dl vierrettä hiivan
esikasvatusta varten. Purkkeina olen käyttänyt grannini-pulloja. Isä
taasen umpioi sieniä tuolla uunimenetelmällä (ei muuten ole mitenkään
suositeltavaa, botulinismin vaara on olemassa).
seismo malm
In article <8o3047$pfv$1...@tron.sci.fi>, Kaj Hallgren wrote:
>Kestääkö se pullo sitä painetta mikä syntyy kun vesi lämpenee? Onko tämä
>kokeiltu juttu vai MUTUa?
>
hell
> Ja nyt tarvittais joku fyysikko kertomaan, vaikuttaako paineen alennus
> kaasujen liukoisuuteen (kuten lämpötilan nosto).
Ei tarvita fyysikkoa: ajattele vaan, mitä tapahtuu kun avaat kokispullon.
Korkin avaaminen laskee painetta ja limu alkaa kuplia.
Umpioimisesta: umpioida voi tavallisilla säilykepurkeilla, jos niiden
kansia ei suljeta tiukasti. Vähän kun jättää väljyyttä, niin paine löytää
tiensä ulos.
(Mitäpä sitä tosiaankaan ei tekisi kirkkaiden jääkuutioiden vuoksi! :-P)
--
hell-ät-iki-piste-fi
Jaakko Alestalo
> jääpalarasiaan vaikkapa 2 mm vettä, parin tunnin päästä toiset 2 mm
> jne. ?
Kokeilin tuota niin että ensin täytin jääpalarasian puolilleen
(jääpalarasiani on muuten tavallista pienempi) juuri tuo sama mielessä,
mutta ei tarvinnut kokeilla kerrostamalla loppuun asti koska puolilleen
täytetyssä rasiassakin paloista tuli sumeita keskeltä.
Jaska
Niilo Siljamo
>Niilo Siljamo <Niilo....@fmi.fi> writes:
>
>>Eli kirkkaiden jääkuutioiden tekeminen edellyttää myös kaasukuplien
>>eliminointia. Voisi kokeilla kahta menetelmää eli keittämistä ja veden
>>seisottamista ennen jäädyttämistä.
>
>Taas tuloksia:
>Keittämisellä ja muutaman tunnin seisottamisella ei
>ollut merkittävää vaikutusta kuplien määrään verrattuna suoraan
>hanasta laskettuun veteen.
Jääpalan sulamisvedestä jäädyttämälläkään en onnistunut tekemään
kuplatonta jäätä.
Sarjan viimeiseksi jäi koe, jonka tulokset ovat hieman muita parempia.
Jäädytin useita eriä jäätä, mutta en antanut jääpalan jäätyä umpeen.
Rikoin jäätymässä olevan palan, jotta sain veden pois, valikoin
astiaan vain ne sirpaleet, jotka olivat kirkasta kuplatonta jäätä ja
annoin sulaa. Kun sitten jäätytin tämän kirkkaista palasista sulatetun
veden, tuloksena oli aiempaa kuplattomampaa jäätä.
Jotenkin epäkäytännöllinen ratkaisu. Helpommin saa kirkasta jäätä, kun
ei anna jääpalojen jäätyä umpeen. Silloin tosin jääpalan lämpötila ei
ole kovin alhainen.
Täällä Niilo Siljamo, pakastin.
Jani Miettinen
>Helpommin saa kirkasta jäätä, kun ei anna jääpalojen jäätyä umpeen.
>Silloin tosin jääpalan lämpötila ei ole kovin alhainen.
Entä jos ei anna jääpalan jäätyä umpeen (kaataa jäätymättömän veden
pois) ja jättää jääpalat pakastimeen kylmenemään? Kokeilisin itse,
mutta meidän pakastin on ihan ***seestä.
--
Aamun tunteina odotettavissa kiukkua ja väsymystä
Niilo Siljamo
>Niilo....@fmi.FI (Niilo Siljamo):
>>Helpommin saa kirkasta jäätä, kun ei anna jääpalojen jäätyä umpeen.
>>Silloin tosin jääpalan lämpötila ei ole kovin alhainen.
>
>Entä jos ei anna jääpalan jäätyä umpeen (kaataa jäätymättömän veden
>pois) ja jättää jääpalat pakastimeen kylmenemään? Kokeilisin itse,
>mutta meidän pakastin on ihan ***seestä.
Noinhan tietysti voi tehdä. Sitä jääkuorta ei kyllä välttämättä saa
rikki kauniisti ja rikkomatta vettä ei saa pois palan sisältä.
Tosin auki jää edelleen se oleellinen kysymys eli miksi jääpalan
pitäisi olla kirkas?
JanneK
Niilo Siljamo kirjoitti viestissä <87g0npy...@xenon.fmi.fi>...
>
>Tosin auki jää edelleen se oleellinen kysymys eli miksi jääpalan
>pitäisi olla kirkas?
>
huipentuma, puhumattakaan siitä kuinka paljon aikaa ihmisiltä on mennyt
noihin kokeiluihin ym. Tämän viestin tarkoituksena ei kuitenkaan ole
lopettaa keskustelua, jatkakaa, seuraan haukkana tutkimuksen edistymistä.
JanneK
*** Lue tarina, osta puku, opi tanssi ***
Jari Oksanen
Vielä mitä! Tämä säie on ollut virkistävä, poikkeuksellisen
korkeatasoinen ja erittäin rationaalinen. Kerrankin uutisryhmissä
gastronomia edistyy sen sijaan että kierrätettäisiin pöytään uudelleen
kerran syötyjä mielipiteitä. Jatkakaa, hyvät ihmiset!
t.jo
--
J.Oksanen -- UHLA (University of Helsinki at Lahti)
JanneK
Jari Oksanen kirjoitti viestissä <39AA37C1...@helsinki.fi>...
>> Mutta se on fakta, että tämä thread on mielestäni jonkinlainen
absurdismin
>> huipentuma, puhumattakaan siitä kuinka paljon aikaa ihmisiltä on mennyt
>> noihin kokeiluihin ym. Tämän viestin tarkoituksena ei kuitenkaan ole
>> lopettaa keskustelua, jatkakaa, seuraan haukkana tutkimuksen edistymistä.
>
>Vielä mitä! Tämä säie on ollut virkistävä, poikkeuksellisen
>korkeatasoinen ja erittäin rationaalinen. Kerrankin uutisryhmissä
>gastronomia edistyy sen sijaan että kierrätettäisiin pöytään uudelleen
>kerran syötyjä mielipiteitä. Jatkakaa, hyvät ihmiset!
>
Niilo Siljamo
>Mutta se on fakta, että tämä thread on mielestäni jonkinlainen absurdismin
>huipentuma, puhumattakaan siitä kuinka paljon aikaa ihmisiltä on mennyt
>noihin kokeiluihin ym. Tämän viestin tarkoituksena ei kuitenkaan ole
>lopettaa keskustelua, jatkakaa, seuraan haukkana tutkimuksen edistymistä.
Miksi luulet, että aloin kokeilla? Aihe oli niin päätön, että
geofyysikko minussa heräsi. Tein sentään graduni merijään
kaukokartoituksesta ja sen jälkeen puuhasin muutaman vuoden
merijäämallin kanssa.
Mitä ajan kuluttamiseen tulee, niin vesihän jäätyy pakastimessa aika
nopeasti. Ja kun meillä on uusi pakastin, joka on valitettavasti vielä
lähes tyhjä, kun pakastuskausi ehti mennä ohi viallisia laitteita
useaan kertaan vaihdellessa, edes pakasteet eivät kärsineet. Kun
vielä vaimo oli lasten kanssa maalla koko viikon, niin mitäpä
muutakaan sitä iltaisin tekisi kuin kaatelisi vettä kippoon jäätymään.
Pasi Pikkupeura
> Noinhan tietysti voi tehdä. Sitä jääkuorta ei kyllä välttämättä saa
> rikki kauniisti ja rikkomatta vettä ei saa pois palan sisältä.
Dremel Multi? Maksaa ~200mk ja juuri muuta käyttöä en
sille keksi, kuin pienten reikien poraaminen jääpaloihin
(pienoismallien rakentajat voivat tietenkin olla eri mieltä).
Pasi Pikkupeura
Pekka Koski
<pasi.pi...@nic.fi> wrote:
>Dremel Multi? Maksaa ~200mk ja juuri muuta käyttöä en
>sille keksi, kuin pienten reikien poraaminen jääpaloihin
>(pienoismallien rakentajat voivat tietenkin olla eri mieltä).
Miksi suosia haitekkia kun sukkapuikko/pieni meisseli tms.
metallipuikko hieman lämmitettynä tekee sievää ja luonnonmukaista
reikää jääpalaan :) Puristit käyttänevät parsinneulaa.
--
k o s k i a t i k i d o t f i - oh8hts
ICBM's to: 65.02N 25.27E
299792458 meters per second - it's not just a good idea, it's the law.
Niilo Siljamo
>On Mon, 28 Aug 2000 14:13:02 +0300, "Pasi Pikkupeura"
><pasi.pi...@nic.fi> wrote:
>
>>Dremel Multi? Maksaa ~200mk ja juuri muuta käyttöä en
>>sille keksi, kuin pienten reikien poraaminen jääpaloihin
>>(pienoismallien rakentajat voivat tietenkin olla eri mieltä).
>
> Miksi suosia haitekkia kun sukkapuikko/pieni meisseli tms.
> metallipuikko hieman lämmitettynä tekee sievää ja luonnonmukaista
> reikää jääpalaan :) Puristit käyttänevät parsinneulaa.
Oletkos yrittänyt saada reikää jäähän kuumalla puikolla? Ei ole aivan
helppoa. Jäätelön leikkaamista voi toki helpottaa kuumentamalla
veistä, mutta jää on paljon kovempaa. Poraamalla onnistuu helpommin.
Poraaminenkaan ei ole aivan yksinkertainen juttu. Muistanette
pintajännityksen, eli jos vedenpoistoreikä on kovin pieni, veden
poistaminen on turhan vaikeaa. Tietysti voi tehdä kaksi reikää, joista
toisesta korvaavaa ilmaa pääsee sisään, mutta aika hankalaa se on
sekin.
hell
<jari.o...@helsinki.fi> wrote:
> > Mutta se on fakta, että tämä thread on mielestäni jonkinlainen absurdismin
> > huipentuma, puhumattakaan siitä kuinka paljon aikaa ihmisiltä on mennyt
> > noihin kokeiluihin ym. Tämän viestin tarkoituksena ei kuitenkaan ole
> > lopettaa keskustelua, jatkakaa, seuraan haukkana tutkimuksen edistymistä.
>
> korkeatasoinen ja erittäin rationaalinen. Kerrankin uutisryhmissä
> gastronomia edistyy sen sijaan että kierrätettäisiin pöytään uudelleen
> kerran syötyjä mielipiteitä. Jatkakaa, hyvät ihmiset!
Absurdia tai ei, seuraan silmä kovana sitä, pysytäänkö otsikon ruoka+juoma
alla - ja ihme, kyllä, pysytään! Hieno keskustelu.
Toisaalta, jos kirkkaat jääpalat ovat niin kovin vaikeita tehdä, mutta ei
halua tyytyä tavalliseen, kuplaiseen jäähän - eikö voisi pyrkiä
täydelliseen vastakohtaan? Täysin sameat, tasaiset jääpalat saattaisivat
olla esteettisestikin mielenkiintoisia. Ehkä myös elintarvikeväreillä
värjäämisella saattaisi saada mielenkiintosia tuloksia. Mutta ei,
ymmärrän, ne eivät voita kirkkaita jääpaloja!
--
hell-ät-iki-piste-fi
Otto J. Makela
[kirkkaat jääpalat]
> Absurdia tai ei, seuraan silmä kovana sitä, pysytäänkö otsikon ruoka+juoma
> alla - ja ihme, kyllä, pysytään! Hieno keskustelu.
>
> Toisaalta, jos kirkkaat jääpalat ovat niin kovin vaikeita tehdä, mutta ei
> halua tyytyä tavalliseen, kuplaiseen jäähän - eikö voisi pyrkiä
> täydelliseen vastakohtaan? Täysin sameat, tasaiset jääpalat saattaisivat
> olla esteettisestikin mielenkiintoisia. Ehkä myös elintarvikeväreillä
> värjäämisella saattaisi saada mielenkiintosia tuloksia. Mutta ei,
> ymmärrän, ne eivät voita kirkkaita jääpaloja!
Ehdotan että ostatte pilailuvälinekaupasta pieniä muovikärpäsiä ja
jäädytätte ne jääpalojen sisään. Great conversation piece!
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 2040 64652, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Jaakko Alestalo
> Tosin auki jää edelleen se oleellinen kysymys eli miksi jääpalan
> pitäisi olla kirkas?
Kai minun pitää yrittää tämä perustella, olenhan tämän keskustelun
alullepanija. :-)
Arkipäivisin kun kittaan usean tuopillisen Titanicia illassa ei jääpalojen
värillä ole juuri väliä. Mutta sitten kun tulee viikonloppu ja mahdollisesti
vieraita kylään, on kiva tehdä hienon näköisiä (ja tietty makuisia)
drinkkejä. Niissä nuo sameat palat haittaavat, siis esteettisessä mielessä.
Ajattelin että jos niitä kirkkaita paloja saa ravintoloissa ja hotellien
käytäviltä, niin miksi niitä ei saisi kotipakastimesta?
Jaska - viikon jo angiinassa, ei ole juuri jäitä tehnyt mieli...
PS. Mistä muuten johtuu että kun laittaa kaksi jääpalarasiaa yhtä aikaa
pakkaseen päällekkäin, niin päällimmäisestä irtoavat palat paremmin?
Pekka Huhta
>> olla esteettisestikin mielenkiintoisia. Ehkä myös elintarvikeväreillä
>> värjäämisella saattaisi saada mielenkiintosia tuloksia. Mutta ei,
>> ymmärrän, ne eivät voita kirkkaita jääpaloja!
>Ehdotan että ostatte pilailuvälinekaupasta pieniä muovikärpäsiä ja
>jäädytätte ne jääpalojen sisään. Great conversation piece!
Yksi jännimmän näköisistä jälkiruuista, jota olen syönyt oli pyöreään
kultakalamaljaan tehty Jell-O -hyytelö, johon oli hyydytetty muutama
yrtinoksa pohjalle vesikasveiksi ja muovinen kultakala uimaan. Oli tosiaan
hieno.
Mutta takaisin jäähän: Kun amerikassa opittiin tekemään jäätä itse
alkeellisella ammoniakkipakastimella, niin hienoihin juhliin kuului pöydän
keskelle suurensuuri jääkuutio viilentämään ilmaa. Usein kuution sisään
oli pakastettu koristeeksi kukkia, koriste-esineitä, nukkeja tms. Eli ei
mitään uutta auringon alla, taaskaan :)
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
Tommi Jokiniemi
Jaakko Alestalo wrote:
> Ajattelin että jos niitä kirkkaita paloja saa ravintoloissa ja hotellien
> käytäviltä, niin miksi niitä ei saisi kotipakastimesta?
Juolahti noista ravintoloiden jääpalakoneista eräs toistaiseksi
kokeilematon idea mieleen. Niissähän jää jäätyy kylmäelementin ympärille
keskipisteestä ulospäin kun rasiassa jäätyminen etenee "sisäänpäin".
Otetaan styrox-astia johon lätkäistään alumiinista koneistettu kannsi
jossa on sopivia ulokkeita tulevien jääpalojen keskustaksi. Astia
vedellä
täytettynä pakkaseen ja pois ennenkuin palat kasvavat toisiinsa kiinni.
Irroitetaan palat kannesta esim lämmittämällä ja siirretään pakkaseen
odottamaan käyttöä.
Pienemmän skaalan kokeen voisi tehdä vaikka kannellisella
styrox-laatikolla
jonka kannen läpi työnnetään kylmäelementtinä/lämpöjohteena toimiva
al-tanko.
Kuka ehtii kokeilemaan ensiksi...
Tommi Jokiniemi
M. Tavasti
> olla esteettisestikin mielenkiintoisia. Ehkä myös elintarvikeväreillä
> värjäämisella saattaisi saada mielenkiintosia tuloksia. Mutta ei,
> ymmärrän, ne eivät voita kirkkaita jääpaloja!
Tai etenkään kuplattomia, elintarvikevärillä sävytettyjä jääpaloja?
Pekka Koski
<Tommi.J...@fi.instrumentarium.com> wrote:
>Otetaan styrox-astia johon lätkäistään alumiinista koneistettu kannsi
>jossa on sopivia ulokkeita tulevien jääpalojen keskustaksi. Astia
>vedellä täytettynä pakkaseen ja pois ennenkuin palat kasvavat toisiinsa
>kiinni. Irroitetaan palat kannesta esim lämmittämällä ja siirretään
>pakkaseen odottamaan käyttöä.
Tuo olisi juuri sellainen kuin osa jääpalakoneista on :) Lisäksi
vain joku pikkupumppu/vispilä pitämään vesi liikkeellä jäätymisen
ajan ja lopputuloksen olettaisi olevan haluttu.
Niilo Siljamo
>Ajattelin että jos niitä kirkkaita paloja saa ravintoloissa ja hotellien
>käytäviltä, niin miksi niitä ei saisi kotipakastimesta?
Perustelu kirkkaudelle on riittävä. Kuten on jo sanottu, ulospäin
jäädyttämällä saa kirkkaita jääpaloja, mutta miten se onnistuu
kotipakastimessa.
Tarvitseeko niiden jääpalojen olla säännöllisen muotoisia? Jos
nimittäin jäädyttää isossa astiassa vettä, jäätyneet reunaosat ovat
pitkään kirkkaita ja ne rikkomalla saa käyttökelpoisia, vaikkakin
epäsäännöllisiä jääpaloja.
Pekka Huhta
>Tarvitseeko niiden jääpalojen olla säännöllisen muotoisia? Jos
>nimittäin jäädyttää isossa astiassa vettä, jäätyneet reunaosat ovat
>pitkään kirkkaita ja ne rikkomalla saa käyttökelpoisia, vaikkakin
>epäsäännöllisiä jääpaloja.
Jos tarkoitus oli tehdä vieraille tyylikkään näköisiä paukkuja, niin
mikäpä olisi sen komeampaa kuin naksia viiden litran jääkimpaleesta
tappokalun näköisellä jääpiikillä sopivia lohkareita....
hell
Huhta) wrote:
> >> olla esteettisestikin mielenkiintoisia. Ehkä myös elintarvikeväreillä
> >> värjäämisella saattaisi saada mielenkiintosia tuloksia. Mutta ei,
> >> ymmärrän, ne eivät voita kirkkaita jääpaloja!
>
> >Ehdotan että ostatte pilailuvälinekaupasta pieniä muovikärpäsiä ja
> >jäädytätte ne jääpalojen sisään. Great conversation piece!
>
> Yksi jännimmän näköisistä jälkiruuista, jota olen syönyt oli pyöreään
> kultakalamaljaan tehty Jell-O -hyytelö, johon oli hyydytetty muutama
> yrtinoksa pohjalle vesikasveiksi ja muovinen kultakala uimaan. Oli tosiaan
> hieno.
Yksi jenkkiläinen Halloween-"juoma"resepti, jota kerran ällistelin
pitkään, oli samantapainen: akvaarioon vain laitettiin vihertäväksi
värjättyä jelloa, pintaan kaloja vatsa ylöspäin ja pohjalle pieni
muoviluuranko... (Pyydän nöyrimmin anteeksi, eksyin jääpala-aiheesta, olen
pahoillani, sorisorisori...)
--
hell-ät-iki-piste-fi
Jaakko Alestalo
> Tarvitseeko niiden jääpalojen olla säännöllisen muotoisia? Jos
> nimittäin jäädyttää isossa astiassa vettä, jäätyneet reunaosat ovat
> pitkään kirkkaita ja ne rikkomalla saa käyttökelpoisia, vaikkakin
> epäsäännöllisiä jääpaloja.
Tavallaan tuo voisi mennä jopa ohjelmanumerosta kun isäntä viuhuu jääpiikin
kanssa keittiössä drinkkejä valmistaeessaan, mutta kyllä se olisi parempi
jos palat olisivat säännöllisiä.
Jaska