"viinat" - millä tavalla ne eroavat toisistaan?
Marcus Räder
ja cognac eroavat toisistaan valmistustavoissaan? Ei kai kaikki noista ole
maustettua vodkaa?
Make
George Saraiste Jr.
>Kerro vielä kerran tyhmälle, millä tavalla rommi, vodka,
>gini, whisky, ouzo ja cognac eroavat toisistaan
>valmistustavoissaan?
Huh, meinaatko että kukaan jaksaa kaikkea tuohon liittyvää sinulle
juurta jaksain kertoa?
<nutshell>
Rommi tislataan sokeriruo'osta, vodka viljasta, ginin tislettä en
tunne, mutta maku tulee erityisestä katajanmarjalajikkeesta. Whisky
tislataan maltaista, cognac on viinitislettä, kuten ouzokin joka
puolestaan sitten maustetaan aniksella.
Jokainen juoma vielä kypsytetään ominaisella tavallaan joka kestää
kuukaudesta sataan vuoteen; cognactehtaiden kellareista löytyy jopa
kaksikinsataavuotiaita tisleitä jotka ovat yhä tynnyreissä, ja niitä
sekoitetaan mukaan maailman hienoimpiin ja kalleimpiin cognaceihin.
</nutshell>
>Ei kai kaikki noista ole maustettua vodkaa?
No, eivät _todellakaan_ ole.
-- G.S. --
Mika Pirhonen
>
> ginin tislettä en tunne, mutta maku tulee erityisestä > katajanmarjalajikkeesta.
<http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/k.html#kata>
"Genever ja gin" kertoo juoman valmistuksesta ja historiasta.
--
Mika President Bush Assassination AK-47 Osama Bin Laden Plutonium Mafia
Handgun Ruby Ridge World Trade Center Iraq Anthrax Mailbomb Delta Force
Area 51 Hamas Skorpion White House IRA Waco Revolution C4 Heroine Jihad,
most are search words which have nothing to do with these news postings.
Pekka Pessi
>>Kerro vielä kerran tyhmälle, millä tavalla rommi, vodka,
>>gini, whisky, ouzo ja cognac eroavat toisistaan
>>valmistustavoissaan?
>Rommi tislataan sokeriruo'osta, vodka viljasta, ginin tislettä en
>tunne, mutta maku tulee erityisestä katajanmarjalajikkeesta. Whisky
>tislataan maltaista, cognac on viinitislettä, kuten ouzokin joka
>puolestaan sitten maustetaan aniksella.
Viski on kerran tislattua, samoin kuin konjakkikin. Nuo muut,
rommi, vodka, gini ja ouzo, taidetaan tyypillisesti tislata
useamman kerran, mutta kyllä kerran kirkastettua rommiakin
löytyy.
>>Ei kai kaikki noista ole maustettua vodkaa?
Viskiä tehdään myös mallastamattomasta ohrasta ("hiljainen" eli
mauton tisle), johon sitten laitetaan mausteeksi mallasviskiä.
Tällaista tavallista viskiä voi kyllä hyvin sanoa "maustetuksi
vodkaksi", mallasviski ja single malt on sitten asia erikseen.
Pekka
Janne Vuorinen
Pekka Pessi wrote:
>
> Viski on kerran tislattua,
Esim. monet irlantilaiset viskit tislataan kolmesti ja skottiviskitkin
kahdesti.
- Janne
Lauri Pekonen
kuitenkin kirkasta nestettä, vai?
Pekka Pessi
>Mistä esim. viski ja konjakki saavat värinsä? Eikös pannusta valu
>kuitenkin kirkasta nestettä, vai?
Kirkasta ponuahan se on. Värin tulee laatuliemissä tynnyristä.
Viskiä säilytetään tavallisesti bourbontynnyreissä, jotka ovat
jotain amerikkalaista tammea. Käsittääkseni bourbonin
valmistukseen tynnyreitä ei saa käyttää kuin kerran, joten niitä
myydään eurooppaan halvalla. Sherrytynnyreistä tulee viinaan
tummempi väri.
Pekka
Mikko Piironen
> Viski on kerran tislattua, samoin kuin konjakkikin. Nuo muut,
Konjakki tislataan kahteen kertaan, ensimmäisellä kerralla tisleen
vahvuudeksi tulee noin 25-30% ja toisen kierroksen jälkeen muistaakseeni
noin 70%.
Tämän jälkeen konkku pannaan tynnyriin odottamaan käyttöä. Yleensä
lopputuote sekoitetaan useammasta tisleestä. Mikäli sekoitus on
vahvempaa kuin 40% niin sitä jatketaan tislatulla vedellä. Tynnyrissä
säilöttäessä tisleen alkoholipitoisuus laskee alkoholin haihtumisen
vuoksi.
--
Mikko.P...@iki.fi # http://www.iki.fi/piironen
You know how Einstein got bad grades as a kid - Well, mine are even worse!
Mikko Piironen
Ja halvoissa tuotteissa voidaan käyttää iha väriainettakin.
Petri Kekkonen
Pekka Pessi wrote:
> Viski on kerran tislattua, samoin kuin konjakkikin. Nuo muut,
Jotain viskin valmistuksesta:
http://www.mallaswhiskyseura.fi/Whiskyt.htm
- Petri
--
/ Petri.K...@oulu.fi - RockFord - http://spaceweb.oulu.fi/~petri/ \
| PGP public key http://spaceweb.oulu.fi/~petri/pk.asc - ICQ# 8997422 |
\ "Passion Love Sex Money - Violence Religion Injustice Death" - PSB /
mika.hak...@iki.fi
news:pv3cu3i...@agni.research.nokia.com:
Skottiviskit(mallas) muutama poikkeusta lukuunottamatta on tislattu 2
kertaa. Irlantilaiset taitavat olla nykyään kaikki 3 kertaa tislattuja.
Skotlannissa mallasviskejä kypsytetään yleisimmin sherry- ja
bourbontynnyreissä mutta myös portviini-, calvados- ja rommitynnyreitä
käytetään. Skotlannissa ensimmäisenä käytetty tynnyri pitää olla "vanha"
eli uutta tammitynnyriä ei saa käyttää kun taas bourbon/tennessee viskeissä
saadaan käyttää vain uutta tammitynnyriä.
Väri viskin on hiukan häilyvä käsite. Monia mallasviskejä värjätään
käyttämällä poltettua sokeria, eikä käytetyllä tynnyrillä ole aina
merkitystä. Mainittakoon, että mm. Lagavulin 16 Y on värjättyä eli ei
ikäkään kerro värjäyksestä.
Oma lukunsa ovat blended-viskit, jotka ovat mallasviskien ja viljaviskien
sekoituksia. Näitä värjätään myös hyvin yleisesti.
Mika
Paavo Väisänen
<mika.hak...@iki.fi> kirjoitti viestissä:Xns925A7E1AFED51mi...@127.0.0.1...
>
>
> Skottiviskit(mallas) muutama poikkeusta lukuunottamatta on tislattu 2
> kertaa. Irlantilaiset taitavat olla nykyään kaikki 3 kertaa tislattuja.
>
>
> Väri viskin on hiukan häilyvä käsite. Monia mallasviskejä värjätään
> käyttämällä poltettua sokeria, eikä käytetyllä tynnyrillä ole aina
> merkitystä. Mainittakoon, että mm. Lagavulin 16 Y on värjättyä eli ei
> ikäkään kerro värjäyksestä.
>
Kokeilin asiaa itsekin, poltin sokeria ja liotin sitä "votkaan" Ja Katso! Totuus lienee toinen, kuin mitä viisaat tiesi kilpaillessaan.
Toinen toistuva kysymys oli: "Mikä on Alkon myymistä juomistä alkoholipitoiduudeltaan väkevin?"
Silloin mainittiin Rommi väkevimmäksi.
Puakki
Pauli Hartala
wrote:
>Ja halvoissa tuotteissa voidaan käyttää iha väriainettakin.
Alkon myymien juomien mahdolliset väriaineet mainitaan painetussa
hinnastossa.
Timo Vuohu
Lagavulin 16 yo on värjätty.
Timppa
"Pauli Hartala" <pauli....@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:q6egku0c22lhkjnap...@4ax.com...
mika.hak...@iki.fi
news:XCW19.367$tV4....@read2.inet.fi:
><mika.hak...@iki.fi> kirjoitti
> viestissä:Xns925A7E1AFED51mi...@127.0.0.1...
>>
>>
>> Skottiviskit(mallas) muutama poikkeusta lukuunottamatta on tislattu 2
>> kertaa. Irlantilaiset taitavat olla nykyään kaikki 3 kertaa
> tislattuja.
>>
> Miksi? Nykyaikaisilla laitteilla ei tarvitse sikunaa tehdä, se oli
> silloin kun ei ollut mittareita, ja täytyi estää "geneverin makua"
> tulemasta keitoksiin.
Yksi syy, miksi viski tislataan "väkeväksi" on se, että sitä kypsytetään
monta vuotta tammitynnyreissä ja kypsytyksen aikana viskistä haihtuu 0.5-
2.5% alkoholia vuodessa.
Lisäksi useammalla tislauksella (huom. käytetään tislauspannuja) saadaan
viskistä poistettua makuun vaikuttavia osia. Pannun muoto vaikuttaa myös
näiden aineiden määrään tisleessä.
Skotlannissa yleensä tislauksessa otetaan talteen aina ns. middle cut
(keskiosa) joka tislataan uudelleen jolloin alun "liian väkevä" ja lopun
"likahiukkaset" saadaan pois.
(Korjaus aikaisempaan viestiini : Markkinoilla on myös 2 kertaa tislattuja
Irkkuja)
> Kaverini kertoo samaa, mikä ihmetyttää minua! Sillä vanhaan hyvään
> aikaan "Viisasten Kerho" sai vuosittain tämän kysymyksen, ja vastaus
> oli sama: "viski varjätään teen avulla". Se riitti oikeaksi
> vastaukseksi Tauno Rautiaiselle. Kokeilin asiaa itsekin, poltin
> sokeria ja liotin sitä "votkaan" Ja Katso! Totuus lienee toinen, kuin
> mitä viisaat tiesi kilpaillessaan.
Syy on puhtaasti (uskoakseni) markkinalähtöinen. Kypsytyksissä käytettävät
tynnyrit ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan hiukan erilaisia ja värjäämällä
saadaan viskistä aina saman näköistä. Toinen syy varmaankin on myös se,
että kun viskillä on tietyn makuominaisuudet, halutaan viskin värin
vastaavan näitä (Lagavulin; turve/savu->tumma,Glenfiddich; kevyt->ei
värjätty ja vaalea).
Mika
mika.hak...@iki.fi
news:aiaqg9$d6s$1...@phys-news1.kolumbus.fi:
> Ei kyllä viskeissä anakaan mainita mitään väriaineista, vaikka esim.
> "halpa" Lagavulin 16 yo on värjätty.
Saksasta ostettaessa on viskipullossa pienellä mainittu jos sitä on
värjätty poltetulla sokerilla.
Liittynee jotenkin lainsäädäntöön lisäaineiden suhteen eri maissa. Muuta
syytä en ainakaan heti keksi.
Mika
Mikko Piironen
>Skotlannissa yleensä tislauksessa otetaan talteen aina ns. middle cut
>(keskiosa) joka tislataan uudelleen jolloin alun "liian väkevä" ja lopun
>"likahiukkaset" saadaan pois.
Tämä pätee (käsittääkseeni) myös konjakkiin.
Paavo Väisänen
"Mikko Piironen" <mpii...@timo.it.lut.fi> kirjoitti viestissä:slrnaki41a....@timo.it.lut.fi...
> Mika.hak...@iki.fi wrote:
>
> >Skotlannissa yleensä tislauksessa otetaan talteen aina ns. middle cut
> >(keskiosa) joka tislataan uudelleen jolloin alun "liian väkevä" ja lopun
> >"likahiukkaset" saadaan pois.
>
> Tämä pätee (käsittääkseeni) myös konjakkiin.
>
Kuuntelin kerran "höyryradiosta" Paloviinan valmistusmentelmää: Ensimäinen laskeminen ryöpsäytettiin hiukan kiehuttaen, koska koetettiin estää "geneverin makua" tulemasta liian voimakkaana.
Toisella tislauksella lienee tullut "sikunaviinaa" ja sitten Kolmesti kirkastettua joka kelpasi kruununkauppaan.
Nykyään on tarjolla jos jonkinlaista esijäähdyttäjää, pannuun ja piippuriin, sitten vielä lämpömittarit joilla voidaan saada paras tislauslämpötila.
Kaikesta huolimatta wihskeihin jätetään pikkasen ponticanmakua?
Huomasin asian kun sain 60-luvulla inhoreaktion Geneveriin (se kuvotti), pystyin nauttimaan vain muita viinaksia.
Puakki
P.S. Tehdäänkö alkoholia pakastaen? Noin niikuin kaupallisesti.
Sami Katavisto
"Paavo Väisänen" <paavo.v...@pp1.inet.fi> kirjoitti
viestissä:XCW19.367$tV4....@read2.inet.fi...
>> Väri viskin on hiukan häilyvä käsite. Monia mallasviskejä värjätään
>> käyttämällä poltettua sokeria, eikä käytetyllä tynnyrillä ole aina
>> merkitystä. Mainittakoon, että mm. Lagavulin 16 Y on värjättyä eli ei
>> ikäkään kerro värjäyksestä.
>>
>Kaverini kertoo samaa, mikä ihmetyttää minua! Sillä vanhaan hyvään aikaan
"Viisasten Kerho" sai vuosittain >tämän kysymyksen, ja vastaus oli sama:
"viski varjätään teen avulla". Se riitti oikeaksi vastaukseksi Tauno
>Rautiaiselle.
>Kokeilin asiaa itsekin, poltin sokeria ja liotin sitä "votkaan" Ja Katso!
Totuus lienee toinen, kuin mitä viisaat tiesi >kilpaillessaan.
Minulla on taas muistikuva että väri ei suinkaan sellaisenaan tartu
tynnyristä viskiin, mutta tynnyrien sisäpinta poltetaan mustaksi, pestään ja
viski lasketaan kirkkaana tynnyriin.
Discoveryllä oli dokumentti jenkkifirmasta joka teki tammihaketta, jota
poltettiin hetki ja hake pantiin brandyn kaveriksi säilytyksen ajaksi.
Efekti oli sama. Ohjelman nimeä en muista mutta siinä kaksi brittiä
matkustivat halki USA:n tutustuen eri maanosien erilaisiin ruokiin.
jackz
Ainakin siinä tynnyriin menevä alkoholi näytti olevan aika kirkasta.
Tynnyrit olivat kertaalleen käytetty johonkin muuhun , taisi olla jokin
espanjalainen viini/viina.
Jos ymmärsin oikein tynnyreitä ei pahemmin pesty eli raakaviskiin sekoittui
tuon edellisen
käytön aromeja ja väriä.
(Onko jollain videolla tai parempi muisti jotta voisi tarkistaa)
"Sami Katavisto" <tti0s...@nospam.kajak.fi> wrote in message
news:aij9d4$eg7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Päivi Söderström
>
> Katselin tänään (su) toisella silmällä TV 1 FST:n ohjelmaa viskistä.
> Ainakin siinä tynnyriin menevä alkoholi näytti olevan aika kirkasta.
> Tynnyrit olivat kertaalleen käytetty johonkin muuhun , taisi olla jokin
> espanjalainen viini/viina.
> Jos ymmärsin oikein tynnyreitä ei pahemmin pesty eli raakaviskiin sekoittui
> tuon edellisen
> käytön aromeja ja väriä.
> (Onko jollain videolla tai parempi muisti jotta voisi tarkistaa)
>
Muutaman skottilaisen viskitislaamon tutustumiskierroksilta
opittua - lopullinen totuus kunkin omassa harkinnassa:
- ennen tislausta liemi on toki värillistä, periaatteessa vahvaa olutta,
mutta tislauksen jälkeen viski tosiaankin on väritöntä
- skottilainen viski tislataan 2 kertaa, ja eteenpäin päästetään aina
vain
alkoholiprosentiltaan keskiosa, (myös ajallisesti tislauksen
keskivaihe)
muu palautuu uudelleen tislattavaksi
- tislaamomestari vahtii alkoholiprosenttia ja ehkä tisleen laatua
muutenkin, ja kääntää hanan lorisemaan aina oikeaan säiliöön
- tynnyrit ovat tammitynnyreitä, ja tislaamo- ja/tai
viskilaatukohtaisesti
vaihdellen niissä on aiemmin säilytetty joko bourbonia, sherryä,
madeiraa, ...
- esim. bourbon-tynnyriä saa ameriikassa käyttää vain yhden kerran,
kun taas skottiviskille saa samaa tynnyriä käyttää 3 kertaa
=> skottilaistislaamo ostaa uusia tammitynnyreitä, vuokraa ne
bourbon-tislaamolle ja yhden käyttökerran jälkeen käyttää itse 3
kertaa
- ne tislaamot, joilla kävin, väittivät, että heidän single maltiinsa
ei lisätä väriaineita, kaikki väri tulee tynnyristä
- blended-viskeihin taas kuulemma yleisesti lisätään väriä, ehkä senkin
takia, että blended-aineksia saa ottaa käyttöön jo 3 vuoden jälkeen,
single malt täytyy maata tynnyrissä vähintään 10 vuotta
- jossakin tislaamossa taidettiin esitellä jotain tynnyrin
hiillyttämistäkin tms. käsittelyä, mutta nyt en kyllä muista
tarkemmin,
se meni silloin vähän "ohi" (ei, maistiaisia ei siinä vaiheessa
kierrosta
oltu vielä saatu, ne tuli vasta lopuksi :-)
terv. Päivi
Mikko Piironen
> Kuulkaahan pojjaat! Halveksimatta mitenkään tietolähteitänne rohkenen eppäillä niiden kuuluvan aikaan jolloin tislaus ei vielä ollut kemistien hanskassa.
Kuulehan äijjä. Voisit korjata rivien pituuden!
Vaikka useiden viinojen, esim. konjakin, valmistusta voisi varmasti
modernisoida, niin ei vaan tehdä. Jotta tuotetta saa nimittää konjakiksi,
se tulee tehdä sääntöjen mukaan ja nämä säännöt edellyttävät käytettävän
pannua joka on ennemminkin mallia perinteinen kuin moderni.
mika.hak...@iki.fi
Päivi Söderström <paivi.so...@nokia.com> wrote in
news:3D4E1EB4...@nokia.com:
> - skottilainen viski tislataan 2 kertaa, ja eteenpäin päästetään aina
Ei aina! Auchentoshan on 3 kertaa tislattua, samoin Rosebank.
> - blended-viskeihin taas kuulemma yleisesti lisätään väriä, ehkä
> senkin
> takia, että blended-aineksia saa ottaa käyttöön jo 3 vuoden jälkeen,
> single malt täytyy maata tynnyrissä vähintään 10 vuotta
Single maltille riittää myös 3 vuotta. Skotlannin laki sanoo, että alle 3
vuotta kypsytetty viski ei ole viskiä mutta muuten laki ei ota kantaa
ikään.
Markkinoilla on alle 10 vuotiaita Single malt viskejä.
Terveisin,
Mika
Seismo Malm
muuttumatta. Kolonnitislaus kun ottaa mukaan etyylialkoholin ja joitakin
epäpuhtauksia pienissä määrin (siis erilaisia kuin pannutislauksessa ja
eri määrissä) eli maku ohenee kovin eikä edes välttämättä parempaan
suuntaan. Varmaankin markkinoilla on kolonnitislattuja viskejäkin mutta ei
kai noi mitenkään suosittuja ole.
Toisaalta uskoisin tammitynnyrikypsytyksen parantavan kossunkin kamalaa
makua, kukakohan suostuisi moista kokeilemaan.
seismo malm
Markku Kolkka
> Aika pitkälle väriviinojen tislausta ei voi modernisoida lopputuotteen
> muuttumatta. Kolonnitislaus kun ottaa mukaan etyylialkoholin ja joitakin
> epäpuhtauksia pienissä määrin (siis erilaisia kuin pannutislauksessa ja
> eri määrissä) eli maku ohenee kovin eikä edes välttämättä parempaan
> suuntaan. Varmaankin markkinoilla on kolonnitislattuja viskejäkin mutta ei
> kai noi mitenkään suosittuja ole.
Blended-viskien valmistuksessa käytetty "viljaviski" on kolonnitislattua
väkiviinaa (kuitenkin tynnyrissä kypsytettyä).
--
Markku Kolkka
markku...@iki.fi
Paavo Väisänen
"Mikko Piironen" <mpii...@maa4.cc.lut.fi> kirjoitti viestissä:slrnaks5md....@maa4.cc.lut.fi...
> In article <pJT29.192$e%1.9...@read2.inet.fi>, Paavo Väisänen wrote:
>
> > Kuulkaahan pojjaat! Halveksimatta mitenkään tietolähteitänne rohkenen eppäillä niiden kuuluvan aikaan jolloin tislaus ei vielä ollut kemistien hanskassa.
>
> Kuulehan äijjä. Voisit korjata rivien pituuden!
>
> Vaikka useiden viinojen, esim. konjakin, valmistusta voisi varmasti
> modernisoida, niin ei vaan tehdä. Jotta tuotetta saa nimittää konjakiksi,
> se tulee tehdä sääntöjen mukaan ja nämä säännöt edellyttävät käytettävän
> pannua joka on ennemminkin mallia perinteinen kuin moderni.
>
Olkoot sitten, minulla on varaa antaa periksi.
"Jotta tuotetta saa nimittää konjakiksi", se pitää valmistaa Cognagin? maakunnassa?
Muistaakseni tällaista vaadittiin, tuliko siitä mitään?
Puakki