Ahvenfileet
Ykä Immonen
on siitä erikoinen, että ensin matalaa (50 cm) riittää tuommoiset 100
metriä, jonka jälkeen alkaa syvenemään hetkessä nopeasti 6 metriin ja siitä
syvemmälle.
Tiesin, että järvessä on kalaa, mutta onkimismenetelmän keksiminen vei
aikansa. Kalat oleskelivat juuri tuossa syvänteessä. Pohjaonki on sinänsä
ihan riittävä, mutta tehokkaimmaksi konstiksi totesin virveliin kiinitetyn
silakkaraksin. Se on sellainen viritelmä, jossa on paino päässä, ja 5 - 6
koukkua yläpuolella. Näihin kun madot laittoi, niin saalis oli huikea, yli
100 kpl ahvenia illassa, ja lisäksi pienimmät takaisin kasvamaan. Perkasin
yöllä kalat, mutten suomustanut. Yöksi laitoin kalat kellariin, ja
seuraavana päivänä alkoi fileeraus. Kun sitä viikon ajan teki, niin homma
alkoi kulkea aika juohevasti.
Ja seuraavaksi tärkein: laitoin fileet välittömästi pakkaseen, ja nyt
nautiskelen ruodottomista ja nahattomista ahvenfileistä, ennen kuin alkaa
olla liian myöhäistä. Tarvitaan vain paistamiseen voita, mausteeksi suolaa,
hieman valkopippuria, ja ripaus sitruunamehua. Että on hyvää...ja vielä on
muutama sata filettä pakkasessa. Niitä voi tietenkin myös kieritellä
ruisjauhoissa ennen paistamista, kuten kaikki tietävät.
On tullut kokeiltua myös uudenlaisia reseptiviritelmiä:
kookosmaito-ahvenfilekeitto ei ollut lainkaan hullumpaa...
Tämän keskustelun voi siirtää tietenkin kalastus -ryhmään, mutta juuri äsken
em. tuotteita syötyäni oli pakko ilmaista mielihyväni tänne:-)
Ykä
Tuija
asti on noita fileitä, niin voin kyllä käyttää pois :)
Kalle
> 100 kpl ahvenia illassa, ja lisäksi pienimmät takaisin kasvamaan.
> muutama sata filettä pakkasessa.
Kalajututhan pitää pyöritellä värjäämön kautta, tai sitten ekalla kerralla
paisteltiin vaan vähän, sadasta kalasta tullee 200 filettä, yli sadasta
tietty enemmän ;))
K
Kimmo Kossila
AV
"Kimmo Kossila" <kimmo....@jippii.fi> wrote in message
news:bqfjai$3mv$1...@juuri.cc.lut.fi...
> Minkä takia pitää perata ensin ja sitten fileoida?
>
>
No säilyvyyden kannalta parempi ,joltei illalla viitsinyt enää fileoida
yms..
Juha Lankinen
news:bqe4vk$219skj$1...@ID-187390.news.uni-berlin.de:
Ja kun hommaa tekee viikon ajan, niin varmaan vielä vähän enemmän, vai
mitä?
J
Eero Asunta
Eikös Ahven ja sen sukuiset kalat (esim. Kuha) säily parhaiten
juuri pyöreänä, siis perkaamattomana? Näin mulle on ainakin
yksi ammattikokki (ja amatöörikalastaja) väittänyt.
eero
--
Soittakaa Paranoid!
KK
"Eero Asunta" <ee...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:nl1zb.4018$k4.9...@news1.nokia.com...
>
> Eikös Ahven ja sen sukuiset kalat (esim. Kuha) säily parhaiten
> juuri pyöreänä, siis perkaamattomana? Näin mulle on ainakin
> yksi ammattikokki (ja amatöörikalastaja) väittänyt.
>
Tuo voi johtua väärinkäsityksestä: noita kalalajeja ei säännösten mukaan ole
pakko perata myyntiin. Sen sijaan lohikalat pitää myydä avattuna. Kun ei
ole pakko avata, ei tietenkään avaa, koska kilohinta saadaan pidettyä
avaamattomana näennäisesti alhaisempana. Asiakkaalle varmaan kerrotaan
avaamisesta mitä erilaisimpia selityksiä ostopaikan mukaan.
VTT:n tutkimuksen (Lyijynen, Randell, Hattunen, Ahvenainen: Kalateollisuuden
pakkausopas, VTT 1997) mukaan kaikki kalalajit pitäisi perata mahdollisimman
pian pyytämisen jälkeen, jos säilyvyys haluttaisiin maksimoida. Sen sijaan
fileointi heikentää säilyvyyttä. Alkuperäinen kirjoittaja toimi säilyvyyden
kannalta optimaalisesti.
- KK
Antti Peltola
news:Lnfzb.17$Jp...@read3.inet.fi...
>
>Alkuperäinen kirjoittaja toimi säilyvyyden kannalta optimaalisesti.
>
Ja fileoitavuuden kannalta myös. Heti kuoltuaan kala on hankalampi fileoida,
kuin kuolonkankeuden aikana/jälkeen.
-antti
Paavo Väisänen
"Juha Lankinen" <juha.l...@surfeu.fi> kirjoitti
viestissä:Xns9444D9B3257DFju...@130.133.1.4...
Eilen kävin kaverin kanssa Latonpäässä Naantalin Aukolla, saalis 31
ahventa ja kaksi särkeä!
Ahventen koko oli oli yllättävän suurta, keskipaino noin 150 gr,
laskekaa saaliin paino siitä.
Parhaimmin otti Tapsi-pilkkiin matosyötillä, myös ahvenen silmä
kelpasi, kaverini herrasmiehenä käytti tasapainoa ja jigiä, viimein
onki muutaman madolla, ettei "kikkeli" olisi mennyt, sitten taas
tasapainoon, hän jäi tahdinlyöjäksi minulle,_lienen onkinut kaksi
kolmasosaa saaliistamme, neljän tunnin aikana.
Naapuriveneessä lienee käytetty mormushkaa, lokit saivat siellä
osaansa jatkuvasti, sittemmin seuramme ajoi heidät pois. Nyt tiedän
että saaliiksi VOI saada pilkitenkin kunnon kaloja, eikä joukossa ole
sinttejä.
Jouduin fileeraamaan melkein koko saaliin, kaveri otti vain neljä
keittoonsa.
Olivat hyviä, paistettuna, onhan ne otettu taiten "Saaristomeren
ahvenista", painonsa verran kullassa, ainakin Cittarin tiskilla
Länsikekuksessa
Puakki
P.S. Se suurin tärppäsi ekaksi, noin 3kg hauki, onneksi(?)se pääsi
puolenmetrin syvyydessä irti, minut nähdessään olisi säikähtänyt ja
vienyt pilkkini
Paavo Väisänen
"Eero Asunta" <ee...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:nl1zb.4018$k4.9...@news1.nokia.com...
illalla toisten fileiden punertavan! Veri oli jäänyt lihaksiin...
Porsasluodolla se TV 3:n kalastaja, "vain nirhasi kiduksia", veren
pistämiseksi, mateelle ja Turskalle se ainakin tehdään, siten saadaan
valkoiset fileet
Puakki
Ykä Immonen
On 5.12.2003 19:52, in article zB3Ab.625$5o1...@read3.inet.fi, "Paavo
Väisänen" <paavo.v...@pp1.inet.fi> wrote:
> Ainakin kiduskannas olisi syytä katkaista, ainakin viiltää, huomasin
> illalla toisten fileiden punertavan! Veri oli jäänyt lihaksiin...
> Porsasluodolla se TV 3:n kalastaja, "vain nirhasi kiduksia", veren
> pistämiseksi, mateelle ja Turskalle se ainakin tehdään, siten saadaan
> valkoiset fileet
>
> Puakki
Eli "niskat nurin". Näin mulle pienenä opetettiin...siis peukalo kalan
suuhun ja vääntö alaspäin kalan selkäevän ollessa alaspäin. Julmaa, muttei
jätä kalaa ainakaan kitumaan.
Toinen sääntö, minkä muuten opin oli että "kuollut kala ei vettä kaipaa".
Liittyy siis turhaan huuhteluun ja liottamiseen tuoreen kalan kanssa, niin
kuin kaikki hyvin tietävät. Mutta kalakeitossa tietenkin...
>Kalajututhan pitää pyöritellä värjäämön kautta, tai sitten ekalla kerralla
>paisteltiin vaan vähän, sadasta kalasta tullee 200 filettä, yli sadasta
>tietty enemmän ;))
>K
Niinpä;-) mutta poikani halusivat aina laskea kalojen lukumäärän, kun
rantauduttiin, ennätys taisi olla 138 kappaletta otettuja (vaaksan pituiset
ja pienemmät laskettiin takaisin). Mutta perkaamiseen ei pojilla ollut enää
niin suurta kiinnostusta.
Ykä
Eero Asunta
>
>
>"Eero Asunta" <ee...@iki.fi> kirjoitti viestissä
>news:nl1zb.4018$k4.9...@news1.nokia.com...
>
>>
>> Eikös Ahven ja sen sukuiset kalat (esim. Kuha) säily parhaiten
>> juuri pyöreänä, siis perkaamattomana? Näin mulle on ainakin
>> yksi ammattikokki (ja amatöörikalastaja) väittänyt.
>>
>
>Tuo voi johtua väärinkäsityksestä: noita kalalajeja ei säännösten mukaan ole
>pakko perata myyntiin. Sen sijaan lohikalat pitää myydä avattuna.
Saatat tietty olla oikeassa. Mutta väärin käsittänyt tässä
tapauksessa on sitten kokkikoulun opettaja, jonka mielestä
ylimääräisten mikrobien tuonti veitsen mukana on säilyvyysriski.
eero
--
Soittakaa Paranoid!
Ykä Immonen
Väisänen" <paavo.v...@pp1.inet.fi> wrote:
> Eilen kävin kaverin kanssa Latonpäässä Naantalin Aukolla, saalis 31
> ahventa ja kaksi särkeä!
Särki on muuten yllättävän hyvänmakuinen kala (riippuu tietnkin vesistön
laadusta). Jos se ei olisi niin ruotoinen, niin kilpailisi kevyesti siian
kanssa. Jos saan paljon särkiä, niin tapanani on ottaa pelkät ruodottomat
filepalat talteen, ja suolata ne.
Ja vielä ahvenfileistä: (tämä on viimeinen kommentti) fileerauksen
yhteydessä syntyneistä jäännöksistä, siis ruodoista, nahoista ja päistä
kannattaa keittää kalaliemi, jonka voi myös pakastaa. Siivilöitynä se on
mitä mainioin keiton pohja.
Ykä
Seismo Malm
Pienistä särjistä tulee tavattoman hyvä kalakeiton pohja (jos
ongintapaikka ei ole liian mutainen). Sisälmykset vain pois ja keitetään
hiljaisella tulella tunti-pari, siilataan kankaan läpi ja heitetään
perskeet pois. Särkisardiini on kanssa hyvää, siihen laitetaan pieniä
siivottuja ahvenia ja särkiä+öljyä+mausteita ja umpioidaan parikin tuntia
painekattilassa (botulinismiriskin vuoksi painekattila on välttämätön).
seismo malm
Ykä Immonen
Olenpa muuten usein noita särkisäilykkeitä ostanutkin, mutta kaupoissa tai
markkinoilla myytävissä tuotteissa on usein vikana ollut liian voimakkasti
dominoiva tomaattikastike. Olis kyllä kiinnostusta opetella tekemään noita
säilykkeitä itsekin.
Hyvää on myös pohjoiskarjalainen patakukko. Isoäitini teki sen särjistä ja
muista pikkukaloista siten, että laittoi kalaa, siankylkeä ja voita
lomittain pataan, ja ruistaikinasta tehty kansi päälle. Kun se tarpeeksi
kauan - siis useampi tunti - uunissa muhi, niin kalojen ruodotkin olivat
pehmenneet niin, että ne pystyi syömään. Terveysruokaa?...;-)
Olen tästä sitten tehnyt uusiokokeiluja lisäten joukkoon esim. sipulia, ja
silloin tällöin olen korvannut siankyljen pekonilla. Joskus laitan padan
"kanneksi" Oululaisen jälkiuunileivän puolikkaan, ja aika hyvin sekin
toimii; ainakin on helpompi tarkistaa, milloin padan sisältö on kypsää.
Ykä
On 8.12.2003 12:35, in article
slrnbt8l22.ep.no...@pinnie.vip.fi, "Seismo Malm"
<nomailtot...@nowhere.org> wrote:
> On Sun, 07 Dec 2003 16:05:58 GMT, Ykä˙˙ Immonen <yrjo.i...@pp.inet.fi>
Pekka Lahdenmäki
> Hyvää on myös pohjoiskarjalainen patakukko. Isoäitini teki sen särjistä ja
> muista pikkukaloista siten, että laittoi kalaa, siankylkeä ja voita
> lomittain pataan, ja ruistaikinasta tehty kansi päälle.
On todella hyvää. Helpompi versio syntyy ilman kantta; sen kun vain
siankylkeä ja kalaa (miel. muikkuja) kerroksittain, ja mietoon uuniin
muutamaksi tunniksi. (Ehkä aluksi kovaan lämpöön, että rasvat lähtevät
liikkeelle.)
--
Pekka
Ykä Immonen
Lahdenmäki" <pekka.la...@helsinki.fi> wrote:
>
> On todella hyvää. Helpompi versio syntyy ilman kantta;
Joo, ainakin tiskaaminen tulee helpommaksi;-)
Ykä
Paavo Väisänen
"Ykä Immonen" <yrjo.immonen*POISTA*@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:BBF69CFC.576F%yrjo.immonen*POISTA*@pp.inet.fi...
>
> On 5.12.2003 19:52, in article zB3Ab.625$5o1...@read3.inet.fi,
"Paavo
> Väisänen" <paavo.v...@pp1.inet.fi> wrote:
>
> > Ainakin kiduskannas olisi syytä katkaista, ainakin viiltää,
huomasin
> > illalla toisten fileiden punertavan! Veri oli jäänyt lihaksiin...
> > Porsasluodolla se TV 3:n kalastaja, "vain nirhasi kiduksia", veren
> > pistämiseksi, mateelle ja Turskalle se ainakin tehdään, siten
saadaan
> > valkoiset fileet
> >
> > Puakki
>
> Eli "niskat nurin". Näin mulle pienenä opetettiin...siis peukalo
kalan
> suuhun ja vääntö alaspäin kalan selkäevän ollessa alaspäin. Julmaa,
muttei
> jätä kalaa ainakaan kitumaan.
Hauelle ehdottomasti, minä teen tuon, potkiminen loppuu jotkut luottaa
nuijaan..
>
> Toinen sääntö, minkä muuten opin oli että "kuollut kala ei vettä
kaipaa".
> Liittyy siis turhaan huuhteluun ja liottamiseen tuoreen kalan
kanssa, niin
> kuin kaikki hyvin tietävät. Mutta kalakeitossa tietenkin...
>
(Meni poistossa liikaa) fileerauksessa "saattaa tulla" enemmän
fileitä! :-)
Väsyin jo 27 ahvenen fileerauksessa että muutama meni poikki!
>
> Niinpä;-) mutta poikani halusivat aina laskea kalojen lukumäärän,
kun
> rantauduttiin, ennätys taisi olla 138 kappaletta otettuja (vaaksan
pituiset
> ja pienemmät laskettiin takaisin). Mutta perkaamiseen ei pojilla
ollut enää
> niin suurta kiinnostusta.
Olen fileerannut treenauksen vuoksi melko pieniäkin,_nyt ei tarvinnut,
noita vaaksan mittaisia lienee ollut viisi? 31:stä
Puakki
P.S. Pilkin Suomen Mestari 60-luvulla kertoi: "Paras saaliini on
Saaristomereltä,
parissa tunnissa 12 kg, melkein kaikki 0,5 kiloisia".(Pirkka-lehti)
NYT uskon hänen puhuneen totta.
Ykä Immonen
Väisänen" <paavo.v...@pp1.inet.fi> wrote:
>> Eli "niskat nurin". Näin mulle pienenä opetettiin...siis peukalo
> kalan
>> suuhun ja vääntö alaspäin kalan selkäevän ollessa alaspäin. Julmaa,
> muttei
>> jätä kalaa ainakaan kitumaan.
>
> Hauelle ehdottomasti, minä teen tuon, potkiminen loppuu jotkut luottaa
> nuijaan..
Heh!
No hauki ja isommat kalat ovat sitten erikseen; tarkoitin lähinnä ahvenia ja
pikkukaloja.
Ykä
Seismo Malm
Ei kannata laittaa liian kuumaan, rasva sulaa ja keräytyy padan pohjalle
ihan turhaan eikä muhevoita kaloja ja kansikin kovettuu turhaan. Hitaasti
hyvää tulee. Itse laitan ruistaikinakuoren padan sisään ja padan kannen
päälle niin ei ruistaikinakuorikaan kuivu ihan kovaksi. Patakukkoa ei ole
tullut tehdyksi pitkään aikaan kun tuli asuttua paikkakunnalla josta ei
sopivaa kalaa saanut.
Musta paras patakukko tulee ahvenista mutta ne vaativat paljon pidemmän
kypsennysajan kuin muikut joten useammin on tullut tehtyä muikusta
(saatavuus kaupastakin on parempi). Läskin saatavuuskin on ollut heikkoa,
rasvaisempaa kylkilihaa tekisi mieli.
Jahka saan umpiointikattilani lainasta niin tarkoitus olisi tehdä
"purkkikukkoa" eli kalaa, kylkeä ja mausteita umpiointipurkkeihin ja
kypsennys paineessa. Varmuuden vuoksi aikomus on vielä pakastaa tuotos
ettei botulinismi iskisi.
seismo malm
Paavo Väisänen
"Seismo Malm" <nomailtot...@nowhere.org> kirjoitti
viestissä:slrnbtb3hi.hio.no...@pinnie.vip.fi...
> On Mon, 08 Dec 2003 17:00:54 +0200, Pekka Lahdenmäki
> <pekka.la...@helsinki.fi> wrote:
> >Ykä Immonen wrote:
> >> Hyvää on myös pohjoiskarjalainen patakukko. Isoäitini teki sen
särjistä ja
> >> muista pikkukaloista siten, että laittoi kalaa, siankylkeä ja
voita
> >> lomittain pataan, ja ruistaikinasta tehty kansi päälle.
> >
> >On todella hyvää. Helpompi versio syntyy ilman kantta; sen kun vain
> >siankylkeä ja kalaa (miel. muikkuja) kerroksittain, ja mietoon
uuniin
> >muutamaksi tunniksi. (Ehkä aluksi kovaan lämpöön, että rasvat
lähtevät
> >liikkeelle.)
>
pohjalle
> ihan turhaan eikä muhevoita kaloja ja kansikin kovettuu turhaan.
Hitaasti
> hyvää tulee. Itse laitan ruistaikinakuoren padan sisään ja padan
kannen
> päälle niin ei ruistaikinakuorikaan kuivu ihan kovaksi.
Tämän olen minäkin kokenut parhaimmaksi! En ole oppinut tiiliuunin
lämmitystä, joten viimeiset kirjolohet olen laittanut pataan
(valurauta, löysin metalliroskiksesta!) kansi päälle niin kuori ei
pala PAH aineiksi.
>
> Musta paras patakukko tulee ahvenista mutta ne vaativat paljon
pidemmän
> kypsennysajan kuin muikut joten useammin on tullut tehtyä muikusta
> (saatavuus kaupastakin on parempi). Läskin saatavuuskin on ollut
heikkoa,
> rasvaisempaa kylkilihaa tekisi mieli.
>
RASVAISEMPAA!! On minulle kuulemma JO myrkkyä,_joten on tyydyttävä
"veätysruokaan"
> Jahka saan umpiointikattilani lainasta niin tarkoitus olisi tehdä
> "purkkikukkoa" eli kalaa, kylkeä ja mausteita umpiointipurkkeihin ja
> kypsennys paineessa. Varmuuden vuoksi aikomus on vielä pakastaa
tuotos
> ettei botulinismi iskisi.
"Varmuuden vuoksi", vähintään kaksituntia 120 astetta celsiusta!
Ja ilmeisesti? Jäähtymisen on tapahduttava Paineastiassa? Että
mahdollisista rakosista menee sisään desinfioitua vettä, eikä
bakteereja ulkoilmasta.
Jo muinoin kerrotiin "heinäbakteerien" kestävän 114 astetta jonkin
aikaa.
Pakastaminen tuhoaa vain heisimadon alkiot?
Jaa, tarkoititkin vain umpiointia,_anteeksi.
Puakki
Aki
Vielä tuosta kalan verestämisestä. Itse olen todennut parhaaksi tavaksi:
- kopautus ahvenen/tms. kalan päähän niin että kala taintuu (älä hajota
päätä, kaikki toiminta loppuu siihen)
- kun kala on taintunut, niin kiduskaaren alta kituset saksilla poikki
Jos pistää ns. "niskat nurin", niin näyttäisi siltä, että samalla menetetään
myös hermoyhteys sydämeen, eli se ei jaksa pumpata verta pihalle. Vähän
julmaahan se on ajatella, että kala vuotaa kuiviin mutta näin syntyy
ehdottomasti parasta (=vähäverisintä, parhaiten säilyvää) filettä.
Huuhtelusta sen verran, että periaatteessa hyvin käsitellessä file on siisti
ilman huuhteluakin. Pakastusta varten olen kuitenkin yleensä huuhdellut
kalat merivedellä (poislukien pahimmat hellevedet). Hyvin on
ahven/kuha/siika säilynyt 2-3 kk pakkasessa. Sen pidempään en itse noita
tykkää säilyttää.
Aki
Jaa
Särkisardiini on kanssa hyvää, siihen laitetaan pieniä
> siivottuja ahvenia ja särkiä+öljyä+mausteita ja umpioidaan parikin
tuntia
> painekattilassa (botulinismiriskin vuoksi painekattila on
välttämätön).
>
Tuo botulinismi kiinnostaa... Jos pidän uunissa purkin kannen hyvin
suljettuna 125 asteessa neljäkin tuntia, mitä siinä voi tapahtua?
Lienee syytä minun koittaa hakusanalla Googlella.
Huh-huh, katsoin ja olipa myrkky.
>
> seismo malm
Seismo Malm
Ongelmana uuniumpioinnissa on tunnetusti se, ettei purkin sisältö lämpiä
kuin 100 C vaikka uuni olisi miten kovalla. Botulinismi-bakteerit ovat
siitä ikäviä, että ne muodostavat itiöitä ja nuo itiöt kestävät jotain 115
C tuhoutumatta. Jos muistan oikein niin FDA (jenkkien ruoka- ja
lääkeministeriö) suosittelee 116 C lämpötilaa ja varsin pitkiä
umpiointiaikoja ei-happamille ja ei-sokerisille elintarvikkeille.
Botulinismibakteerit ovat vielä varsin yleisiä ja kun epätäydellinen
umpiointi hävittää kilpailun ja poistaa hapen niin esteitä bakteerien
kasvulle ei ole.
Umpiointitölkit on suuniteltu niin, että niistä pääsee ilma ulos vaikka
kansi olisikin tiukalla eli ilman painekattilaa homma ei voi toimia
(tuskin kestäisivät painettakaan). En kyllä tiedä mistä suomesta saisi
isoja painekattiloita, omani tilasin jenkeistä. Englanniksi umpioinnista
saa paljon kirjallisuutta, itsellä on kirja nimeltä "Putting food by".
seismo malm
Paavo Väisänen
"Jaa" <jaak...@mbnet.fi> kirjoitti
viestissä:3fdc95ef$0$14762$39db...@news.song.fi...
"Maailman vahvin hermomyrkky!"
'Rypyt oikenee otsalta, kun sitä sivelee iholle'
Ostamani Hapansilakka purkki on jo meilkein pallon muodossa!
Uskaltaako syödä?
Kaasu lienee melkoisessa paineessa, milloin räjähtänee?
Puakki
Paavo Väisänen
"Seismo Malm" <nomailtot...@nowhere.org> kirjoitti
viestissä:slrnbtqn9s.uhn.no...@pinnie.vip.fi...
> On Sun, 14 Dec 2003 18:45:31 +0200, Jaa <jaak...@mbnet.fi> wrote:
> >
> >"Seismo Malm" <nomailtot...@nowhere.org> kirjoitti viestissä
> >news:slrnbt8l22.ep.no...@pinnie.vip.fi...
> >
> > Särkisardiini on kanssa hyvää, siihen laitetaan pieniä
> >> siivottuja ahvenia ja särkiä+öljyä+mausteita ja umpioidaan
parikin
> >tuntia
> >> painekattilassa (botulinismiriskin vuoksi painekattila on
> >välttämätön).
> >>
> >
> >Tuo botulinismi kiinnostaa... Jos pidän uunissa purkin kannen hyvin
> >suljettuna 125 asteessa neljäkin tuntia, mitä siinä voi tapahtua?
> >
> >Lienee syytä minun koittaa hakusanalla Googlella.
> >
> >Huh-huh, katsoin ja olipa myrkky.
>
lämpiä
> kuin 100 C vaikka uuni olisi miten kovalla.
Varmasti nousee, jos purkin saumat kestää paineen nousun............
Botulinismi-bakteerit ovat
> siitä ikäviä, että ne muodostavat itiöitä ja nuo itiöt kestävät
jotain 115
> C tuhoutumatta. Jos muistan oikein niin FDA (jenkkien ruoka- ja
> lääkeministeriö) suosittelee 116 C lämpötilaa ja varsin pitkiä
> umpiointiaikoja ei-happamille
Siis, Hapansilakka on botulivapaa, koska siinä on maitohappokäymistä?
ja ei-sokerisille elintarvikkeille.
> Botulinismibakteerit ovat vielä varsin yleisiä ja kun epätäydellinen
> umpiointi hävittää kilpailun ja poistaa hapen niin esteitä
bakteerien
> kasvulle ei ole.
>
> Umpiointitölkit on suuniteltu niin, että niistä pääsee ilma ulos
vaikka
> kansi olisikin tiukalla eli ilman painekattilaa homma ei voi toimia
> (tuskin kestäisivät painettakaan). En kyllä tiedä mistä suomesta
saisi
> isoja painekattiloita,
Suomessakin tehtiin Karjakeittiöihin tuollaisia, tosin vain
"höyrytystä varten",(sekä kotiteolliseen käyttöön) sellainen
saattaisi kestää pienen paineen, jolloin lämpö nousisi tarpeeksi.
Katsastamaan vanhoja navettoja, niitä suomesta löytyy......
Puakki