Oliiviöljyjen erot?
Tarja Lillhonga
Hei!
Ostoskeskuksessa ihmettelin suuresti oliiviöljyjen eroja:
kylmäpuristettu-, tavallinen-, neitsyt(virgin)- oliiviöljy.
Voisiko joku valaista mitä eroja näillä on?
Onko maku- tai ravintoeroja yms.
Yst. terveisin Tarja
Kari T Sepp{nen
In article <01bd2424$05d35340$5b97eac2@piidi>,
Tarja Lillhonga <tarja.l...@multi.fi> wrote:
% Hei!
% Ostoskeskuksessa ihmettelin suuresti oliiviöljyjen eroja:
% kylmäpuristettu-, tavallinen-, neitsyt(virgin)- oliiviöljy.
% Voisiko joku valaista mitä eroja näillä on?
Kylmäpuristus tarkoittaa sitä, että öljy irroitetaan oliiveista vain
mekaanista puristusta käyttäen normaalissa lämpötilassa. Neitsytoliivi-
öljy on ensimmäisessä (kylmä)puristuskerrassa syntynyttä öljyä -- mikäli
kylmäpuristetusta öljystä puutuu merkintä neitsyydestä kyseessä lienee
useamman prässäys kerran tuotos. Tavallisen oliiviöljyn tuottamisessa
taas käytetään kaikkia mahdollisia nykyteknologian kikkoja viimeisenkin
öljypisaran uuttamiseksi oliiveista. Usein sen raaka-aineena käytetään
kylmäpuristetun öljyn tuotannossa syntyvää puristusmoskaa, joka sisältää
edelleen runsaasti öljyä.
% Onko maku- tai ravintoeroja yms.
ravintoeroista en tiedä, mutta maku erot ovat selkeät: neitsytoliivi-
öljy on kaikkein aromikkainta ja sopiikin kaikkein parhaiten ruokiin,
joissa oliiviöljy on tärkeänä aineosana sinällänsä. Sen sijaan paista-
misessa voi käyttää hyvinkin tavallista oliiviöljyä, koska hienompien
öljyjen aromit taatusti katoavat prosessissa... itse en kyllä jaksa
miettiä öljyjen käyttöä niin tarkaan vaan käytän neitsytoliiviöljyä
ruokaan kuin ruokaan 8^) Herkkiin ruokiin, joihin oliiviöljyn maku
ei kuulu, kannattaa käyttää jotain vähäaromisempaa öljyä.
Sitten on tietysti otettava huomioon neitsytoliiviöljyn valmistus-
alue: esimerkiksi italialaisissa oliiviöljyissä pohjoisten maakuntien
öljyt ovat yleensä kevyt- ja hienoaromisia kun taas etelästä kotoi-
sin olevat öljyt ovat tummia ja voimakasaromisia. Tässä tuskin on
syytä mainita, että ainoat kunnon oliiviöljyt tulevat juuri Italiasta 8^)
Tätä kannataa muuten kokeilla: paahda maalaisleivän (=vehnähiiva-
leipä, ei kuitenkaan mitään marketin tarjoushöttöä, vaan kunnon leipää
(esim. ranskalaisen Rezen maalaisleipä)) viipaleita, hiero pintaan
valkosipulin kynttä ja lorota päälle ensiluokkaista neitsytoliivi-
öljyä -- nam!
--
Kari Seppänen k...@iki.fi http://www.iki.fi/~kse/
Hannu Unkuri
Kyllä mielestäni erittäin, erittäin hyviä
oliiviöljyjä tulee myös Kreikasta ja Espanjasta !!!
Arto Wikla
In <qy4wwfw...@beta.hut.fi> Merja Tornikoski <Merja.Tornikoski@_removethis_Hut.Fi> writes:
>k...@gamma.hut.fi (Kari T Sepp{nen) writes:
>> ...ainoat kunnon oliiviöljyt tulevat juuri Italiasta 8^)
>... joka tapauksessa
>mieleen jäi, että ilmeisesti noiden öljyjen kanssa on vähän niin kuin
>viinienkin kanssa: ...
Olin kerran ainoana ulkomaalaisena syömässä italialaisen seurueen
kanssa urbinolaisessa ravintolassa ja kun keskustelu meni oliiviöljyihin
ja viinietikoihin, joita sopii panna "insalata verdeen", joku
seurueesta kai antoi vihjeen tarjoilijalle - ymmärtääkseni ulkomaalaiselle
piti näyttää, mistä oikeastaan on kyse - ja minulle tuotiin molempia
aineita erikoispulloissa - pöydässä oli toki niitä tavallisia. Molemmat
näyttivät suurinpiirtein ylellisiltä viinipulloilta. Ja vihreään
salaattiini lorauttelin sopivasti sekä öljyä että etikkaa.
Maku oli aivan uskomattoman hyvä! En milloinkaan ennen tai jälkeen
ole tuollaista oliiviöljyä enkä tuollaista viinietikkaa saanut!
En tiedä kuka nautintoni lopulta maksoi; aineet olivat ymmärtääkseni melko
arvokkaita. Pullot vietiin aika pian turvaan. Mutta maku on unohtumaton!
Arto
Pelleri Makkonen
Tarja Lillhonga wrote:
>
> Hei!
> Ostoskeskuksessa ihmettelin suuresti oliiviöljyjen eroja:
> Voisiko joku valaista mitä eroja näillä on?
>
Niin, ja sitäpaitsi minulle on ollut myös hiukan hämärän peitossa
kaikenlaisten öljyjen käyttö. Eli mikä on parasta minkäkinlaiseen
ruoanlaittoon. Ehta voi, rypsi-, oliivi-, yms. ruokaöljyt. Mikä on
parasta valurautapannulla (silavaa lukuunottamatta), mikä missäkin. Onko
öljyjen kuumennuskäyttäytymisessä runsaita eroja? Itse käytän sujuvasti
kaikenlaisia öljyjä ristiin rastiin. Enkä välttämättä haluaisi ruveta
vertailevaa tutkimusta juuri nyt suorittamaan. Olisikohan joku jo
ennättänyt tutkimuksen tehdä?
Öljyisin terkuin Pelleri
Matti Grönroos
Pelleri Makkonen wrote:
>
> Niin, ja sitäpaitsi minulle on ollut myös hiukan hämärän peitossa
> kaikenlaisten öljyjen käyttö. Eli mikä on parasta minkäkinlaiseen
> ruoanlaittoon. Ehta voi, rypsi-, oliivi-, yms. ruokaöljyt. Mikä on
> parasta valurautapannulla (silavaa lukuunottamatta), mikä missäkin. Onko
> öljyjen kuumennuskäyttäytymisessä runsaita eroja? Itse käytän sujuvasti
> kaikenlaisia öljyjä ristiin rastiin. Enkä välttämättä haluaisi ruveta
> vertailevaa tutkimusta juuri nyt suorittamaan. Olisikohan joku jo
> ennättänyt tutkimuksen tehdä?
Rasva-asiatkin ovat makuasioita. Niissä voidaan mennä
tarkkoihinkin yksityiskohtiin, jotka lähestyvät viini-
snobismia. Seuraavia näppisääntöjä olen käyttänyt:
- Oliiviöljyä ei kannata käyttää paistamiseen tai kuu-
mentamiseen, koska sen kuumankestävyys ei välttämättä
riitä. Lisäksi sen aromi yleensä kuumennettaessa muut-
tuu suorastaan epämiellyttäväksi. Esimerkiksi sämpylä-
taikinaan oliiviöljy kuitenkin tuntuu sopivan. Oliivi-
öljy siis salaatinkastikkeisiin ja muihin ruokiin, jos-
sa sitä ei paljoa kuumenneta. Oliiviöljy sameutuu tai
sakkautuu jääkaappilämpötilassa, mutta palautuu juok-
sevaksi lämmetessään.
- Voita tai margariinia sellaiseen paistamiseen, jossa
ruoan pinta pitää saada kauniin ruskeaksi. 40 prosen-
tin kevytmargariinit eivät sovellu paistamiseen, koska
niiden proteiini tarttuu pannuun. Voita ja margarii-
nia käytetään niiden luonnollisiin tarkoituksiin, kuten
leipomiseen ja voisulasipulimurskakastikkeen valmistuk-
seen.
- Muihin tarkoituksiin rypsi-, rapsi-, auringonkukka- tai
muuta vastaavaa öljyä.
- Paras oliiviöljy on neitsytöljy (virgin, extra virgin).
On lähinnä aromikysymys. Ei kuitenkaan kannata maksaa
maltaita (vai pitäisikö sanoa siemeniä).
Valurautapannua en ole käyttänyt varmaan kymmeneen vuo-
teen, vaikka patakaapissa sellainen lojuukin. Se on pai-
nonsa takia hankala käsitellä, työläs hoitaa ja tarvit-
see paistovaiheessa karmeasti rasvaa. Kaikki paisto-
hommat olen pystynyt hoitamaan liukaspintaisella pannul-
la, jossa rasvan tarve on murto-osa valurautapannun tar-
peesta.
Matti
--
----------------------------------------------------
Matti Grönroos, WKL a.p.r. -- http://www.iki.fi/mjg
Please, remove the "remove_this" part of the address
if replying by e-mail.
Otto J. Makela
Matti Grönroos <matti.g...@iki.remove_this.fi> writes:
> Valurautapannua en ole käyttänyt varmaan kymmeneen vuo-
> teen, vaikka patakaapissa sellainen lojuukin. Se on pai-
> nonsa takia hankala käsitellä, työläs hoitaa ja tarvit-
> see paistovaiheessa karmeasti rasvaa. Kaikki paisto-
> hommat olen pystynyt hoitamaan liukaspintaisella pannulla,
> jossa rasvan tarve on murto-osa valurautapannun tarpeesta.
Jännää. Itselläni on jääneet teflonit ynnä muut pois käytöstä
kun hommasin pari kunnon valurautapannua plus padan. Jotenkin
tuntui hölmöltä koko ajan joutua varomaan pannun pintaa ja
kuitenkin parin kolmen vuoden välein ostaa kokonaan uudet...
--
/* * * Otto J. Makela <ot...@cc.jyu.fi> * * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 14 613 847, BBS: +358 14 211 562 (V.32bis/USR-HST,24h/d) */
/* Mail: Cygn.k.7 E 46/FIN-40100 Jyvaskyla/Finland, ICBM: 62.14N 25.44E */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * * * * * */
Jari Salokannel
Otto J. Makela wrote:
> Jännää. Itselläni on jääneet teflonit ynnä muut pois käytöstä
> kun hommasin pari kunnon valurautapannua plus padan. Jotenkin
> tuntui hölmöltä koko ajan joutua varomaan pannun pintaa ja
> kuitenkin parin kolmen vuoden välein ostaa kokonaan uudet...
Niitä teflon (ja vastaavia) pannujakin on monenhintaisia. Olen nähnyt
aika karmeassa kunnossa olevia 49,90 pannuja, mutta toisaalta sitten
laittamalla rahaa kiinni pari-kolme sataa saa todellakin pannuja joista
löytyy valurautapannujen veroisia, mutta kevyempiä ja
helppohoitoisempia...
--
J.S-el.
Matti Grönroos
Otto J. Makela wrote:
>
> Matti Grönroos <matti.g...@iki.remove_this.fi> writes:
>
> > Valurautapannua en ole käyttänyt varmaan kymmeneen vuo-
> > teen, vaikka patakaapissa sellainen lojuukin. Se on pai-
> > nonsa takia hankala käsitellä, työläs hoitaa ja tarvit-
> > see paistovaiheessa karmeasti rasvaa. Kaikki paisto-
> > hommat olen pystynyt hoitamaan liukaspintaisella pannulla,
> > jossa rasvan tarve on murto-osa valurautapannun tarpeesta.
>
> kun hommasin pari kunnon valurautapannua plus padan. Jotenkin
> tuntui hölmöltä koko ajan joutua varomaan pannun pintaa ja
> kuitenkin parin kolmen vuoden välein ostaa kokonaan uudet...
Olet aivan oikeassa kulutuskestävyyden suhteen. Teflon-
pannuun tutustuin aikoinaan kolmesti: ensimmäisen, ainoan
ja viimeisen kerran. Nykyiset pinnoitteet kestävät kohta-
laisen hyvin puu- ja muovilastoja. En pidä kohtuuttomana
urakkana ostaa uutta pannua kerran kolmeen vuoteen, varsin-
kaan kun ne eivät kohtuuttomia maksa. Kulutustavarat ovat
kulutustavaroita. Vähemmän uusi pannu kuitenkin maksaa
kuin kolmen vuoden ruokaöljyn ylimääräinen kulunki valu-
rautapannua käytettäessä. :-)
Matti
Kari T Sepp{nen
In article <34CA5A...@iki.remove_this.fi>,
Matti Grönroos <matti.g...@iki.remove_this.fi> wrote:
%
% kulutustavaroita. Vähemmän uusi pannu kuitenkin maksaa
% kuin kolmen vuoden ruokaöljyn ylimääräinen kulunki valu-
% rautapannua käytettäessä. :-)
Kumma asenne... se öljyhän on _osa_ sitä ruokaa eikä mikään haitallinen
prosessijäte! Itselläni ainakin kuluu pannusta riippumatta aina suurin-
piirtein saman verran öljyä.
Eero Kouvalainen
Kari T Sepp{nen wrote:
useamman prässäys kerran tuotos. Tavallisen oliiviöljyn tuottamisessa
taas käytetään kaikkia mahdollisia nykyteknologian kikkoja viimeisenkin
öljypisaran uuttamiseksi oliiveista. Usein sen raaka-aineena käytetään
kylmäpuristetun öljyn tuotannossa syntyvää puristusmoskaa, joka sisältää
edelleen runsaasti öljyä.
Ne nykyteknologian kikat ovat käsittääkseni mm. kuumentaminen ja öljyn uuttamisen liuottimella, joka sitten tislataan kokonaan (?) pois: ei kuullosta mukavalta.
Onhan toki, mutta tuntematonta öljyä ei kaupassa yleensä pääse maistamaan. Tällin valmistuspaikka ja väri kertoo jotakin, mutta pullon kyljessä on lisäksi usein %- tai astemerkki, joka tarkoittaa öljyn happamuutta, muistaakseni vapaan öljyhapon osuutta joissakin yksiköissä. Mitä pienempi prosentti, sitä parempaa ölyä.% Onko maku- tai ravintoeroja yms.
Tätä kannataa muuten kokeilla: paahda maalaisleivän (=vehnähiiva-
leipä, ei kuitenkaan mitään marketin tarjoushöttöä, vaan kunnon leipää
(esim. ranskalaisen Rezen maalaisleipä)) viipaleita, hiero pintaan
valkosipulin kynttä ja lorota päälle ensiluokkaista neitsytoliivi-
öljyä -- nam!
Yhdyn täysin edelliseen maiskuttelijaan!
Pekka Kilponen
Moi!
Siis onko todella niin että oliiviöljyä ei suositella paistamiseen?
Olen kyllä kuullut että neitsytoliiviöljyä ei saisi paistaa, koska sen
jotkin ainesosat aiheuttavat haitallisia yhdisteitä kuumennettaessa, sekä
jotkin herkät aromit tuhoutuvat
Tavallista oliiviöljyä olen usein käyttänyt paistamiseen, se antaa lähes
ruualle kuin ruualle mainion lisäaromin.
Olenko siis vain luullut, että oliiviöljy olisi hyvää paistamiseen?
Tässä lisäksi minun osani valurautakeskusteluun:
Teflonpannussa ruokaa ei tahdo saada kunnolla paistettua, kun se jäähtyy
heti kun sinne iskee vähänkin isomman köntsän. Lisäksi ainakin halvat pannut
tahtovat vääntyillä ja siten kuumentavat epätasaisesti.
Eli valuraudan paisto-ominaisuudet ja kestävyys on mielestäni ylivoimainen
teflariin verrattuna. Ei sitä rasvaa niin älyttömästi kulu, jos pitää
pannusta huolta, eli tiskaa sen vain kuumalla vedellä heti käytön jälkeen.
Näin pannussa pysyy perusrasva eikä sitä tarvitse rasvapolttaa joka kerta.
Tv. Pekka
>
...
>
>Rasva-asiatkin ovat makuasioita. Niissä voidaan mennä
>tarkkoihinkin yksityiskohtiin, jotka lähestyvät viini-
>snobismia. Seuraavia näppisääntöjä olen käyttänyt:
>
>- Oliiviöljyä ei kannata käyttää paistamiseen tai kuu-
> mentamiseen, koska sen kuumankestävyys ei välttämättä
> riitä. Lisäksi sen aromi yleensä kuumennettaessa muut-
> tuu suorastaan epämiellyttäväksi. Esimerkiksi sämpylä-
> taikinaan oliiviöljy kuitenkin tuntuu sopivan. Oliivi-
> öljy siis salaatinkastikkeisiin ja muihin ruokiin, jos-
> sa sitä ei paljoa kuumenneta. Oliiviöljy sameutuu tai
> sakkautuu jääkaappilämpötilassa, mutta palautuu juok-
> sevaksi lämmetessään.
...
>- Paras oliiviöljy on neitsytöljy (virgin, extra virgin).
> On lähinnä aromikysymys. Ei kuitenkaan kannata maksaa
> maltaita (vai pitäisikö sanoa siemeniä).
>
>Valurautapannua en ole käyttänyt varmaan kymmeneen vuo-
>teen, vaikka patakaapissa sellainen lojuukin. Se on pai-
>nonsa takia hankala käsitellä, työläs hoitaa ja tarvit-
>see paistovaiheessa karmeasti rasvaa. Kaikki paisto-
>hommat olen pystynyt hoitamaan liukaspintaisella pannul-
>la, jossa rasvan tarve on murto-osa valurautapannun tar-
>peesta.
>
>Matti
>
Anne Koskinen
Hei!
Asiantuntijat sanovat, että paras suhde paistamiseen on 50/50 oliiviöljyä ja
voita.
Itse käytän extra virgin olive oilia, vaikka sitä pidetäänkin turhan
kalliina paistamiseen.
Tulos ainakin on herkullinen maultaan ja väriltään.
Teflonpannuja on monenlaatuisia. Paras lämmönjohdin on kultainen, sitten
kupari, mutta tavallisen kukkarolle sopii hyvin alumiininen, jossa on
kunnon, vähintään 4 mm paksuinen pohja. Pinnoite tulee olla vähintään
Silverstonea tai Tefalin Armatal.
Pannua voi käyttää, kuten muitakin, kunhan muistaa, ettei jätä sitä tyhjänä
kuumalle levylle: aina tulee olla vesitilkka, rasvanokare tai öljytippa.
Käyttöikäkään ei ole ikuinen, mutta eikö ole välillä kiva vaihtaa uuteen
väriin muiden sisustusten, astioiden mukaan:-)! Itse en ainakaan enää
vaihtaisi omaa Armataliani pois. Valurautainen on aivan liian hankala ja
painava.
Onnea kokeiluille!
Annukka
Pekka Kilponen kirjoitti viestissä <6dhkf0$s...@nntp.hut.fi>...
Hannu Unkuri
Valurautapannuko "aivan liian iso ja painava" ???
Etkö raukka ole koskaan nähnyt erikokoisia
valurautapannuja? No, etpä taida ruuanvalmistuksen
ystävä ollakaan. Ja hanki vähän lisää käsivoimia !
Larri Vermola
> Käyttöikäkään ei ole ikuinen, mutta eikö ole välillä kiva vaihtaa uuteen
> väriin muiden sisustusten, astioiden mukaan:-)! Itse en ainakaan enää
> vaihtaisi omaa Armataliani pois. Valurautainen on aivan liian hankala ja
> painava.
>
> Onnea kokeiluille!
>
> Annukka
Painavia kyllä ja hankalia. Vaimolla on vähän vastaavanlaisia ongelmia.
Nyt onkin ilmeisesti aika vaihtaa vanha teflon uuteen. Kuulostaa varsin
erinomaisilta nämä mainitsemasi paistovälineet. Onko mainitsemistsi
pannumerkeistä jossain testitietoa, vai löytyykö omaa tuntumaa
molemmista? Mihin hintaan mainitsemiasi pannuja myydään ja kannattaako
niistä maksaa moninkertainen hinta edullisempiin verraten?
Pannunvaihtoaikeissa,
Larri Vermola
ps. Hannu Unkurille suosittelen elokuvaa "The Birdgage": Men Smear...
--
-----------------------------
Larri Vermola
Sirkkalankatu 13 as 82
20500 Turku
Email: lar...@utu.fi
Tel: (02) 2504174
-----------------------------
Timo Pietilä
Hannu Unkuri <Pcas...@personal.eunet.fi> wrote:
: Valurautapannuko "aivan liian iso ja painava" ???
: Etkö raukka ole koskaan nähnyt erikokoisia
: valurautapannuja? No, etpä taida ruuanvalmistuksen
: ystävä ollakaan. Ja hanki vähän lisää käsivoimia !
Valurautapannu on pihvinpaistossa aivan ylivoimainen teflonpannuun
verrattuna. Letunpaistossa tilanne on IMHO p{invastoin.
Onko kenell{k{{n kokemusta titaanisista Scanpan astioista
paistinpannuna?
Mieli on tuollaista tehnyt, mutten ole viel{ raskinnut ostaa.
Itsell{ on ko. sarjan wokki, ja parempaa
ei _voi_ olla...Hinta on "v{h{n" suolainen, mutta laatukin
on loistava.
Mia Annika Kujanhaara
Timo =?ISO-8859-1?Q?Pietil=E4?= (tpie...@sci.fi) wrote:
:
: Valurautapannu on pihvinpaistossa aivan ylivoimainen teflonpannuun
: verrattuna. Letunpaistossa tilanne on IMHO p{invastoin.
:
: Onko kenell{k{{n kokemusta titaanisista Scanpan astioista
: paistinpannuna?
: Mieli on tuollaista tehnyt, mutten ole viel{ raskinnut ostaa.
: Itsell{ on ko. sarjan wokki, ja parempaa
: ei _voi_ olla...Hinta on "v{h{n" suolainen, mutta laatukin
: on loistava.
Itse ostin tuossa vuosi jotain taaksepäin Scanpanin paistokasarin,
olisikohan ollut läpimitaltaan n. 24 cm. Kovasti olen siihen tyyty-
väinen ollut, on onnistunut mainiosti niin liha-, kala- kuin kasvis-
pihvien paistaminen. Ohukaisten paisto on vohveliraudan ansiosta
jäänyt vähemmälle, joten pannun sopivuudesta siihen en tiedä.
Maksoihan pannu maltaita, mutta kertaakaan en ole sen ostoa katunut.
Paistamisen lisäksi siinä on iloisesti voinut haudutella vaikka koko
aterian kerralla.
Mia
--
<>/ _ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __
( ) |
´` mia.kuj...@uwasa.fi |
| "Kriittisyys on moraalisesti hyväksyttävä kaapu, \<>
| johon kateus voidaan pukea oOOo
| - Kirsti Lonka - oOOo
|__ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ OO°
°
Mia Annika Kujanhaara
Timo =?ISO-8859-1?Q?Pietil=E4?= (tpie...@sci.fi) wrote:
: Valurautapannu on pihvinpaistossa aivan ylivoimainen teflonpannuun
: verrattuna. Letunpaistossa tilanne on IMHO p{invastoin.
:
: Onko kenell{k{{n kokemusta titaanisista Scanpan astioista
: paistinpannuna?
: Mieli on tuollaista tehnyt, mutten ole viel{ raskinnut ostaa.
: Itsell{ on ko. sarjan wokki, ja parempaa
: ei _voi_ olla...Hinta on "v{h{n" suolainen, mutta laatukin
: on loistava.
:
Itse ostin tuossa vuosi jotain taaksepäin Scanpanin paistokasarin,
olisikohan ollut läpimitaltaan n. 24 cm. Kovasti olen siihen tyyty-
väinen ollut, on onnistunut mainiosti niin liha-, kala- kuin kasvis-
Suntioinen Ari
In article <6dhoq0$1aq$1...@news.clinet.fi> "Anne Koskinen" <anne.k...@dystopia.fi> writes:
=> Itse käytän extra virgin olive oilia, vaikka sitä pidetäänkin
=> turhan kalliina paistamiseen. Tulos ainakin on herkullinen
=> maultaan ja väriltään.
=>
Hinta ei taida olla suurin syy siihen ettei extra virgin öljyä pitäisi
käyttää paistamiseen (jos rahaa on), vaan että sen lämmönkestävyys on huono
(http://www.learn2.com/08/0864/0864.html).
//aps
Laura Kataja
In article <6dhkf0$s...@nntp.hut.fi>, Pekka Kilponen wrote:
>Siis onko todella niin että oliiviöljyä ei suositella paistamiseen?
>
>Olen kyllä kuullut että neitsytoliiviöljyä ei saisi paistaa, koska sen
>jotkin ainesosat aiheuttavat haitallisia yhdisteitä kuumennettaessa, sekä
>jotkin herkät aromit tuhoutuvat
>Olenko siis vain luullut, että oliiviöljy olisi hyvää paistamiseen?
Minä taas olen kuullut, että paistamiseen (ja ylipäänsä
kuumennettavaksi) sopisivat öljyistä nimenomaan vain oliivi- ja
rypsiöljyt, muihin ilmaantuu ei-toivottavia yhdisteitä kuumennettaessa.
Itse olen käyttänyt rypsiä perusöljynä ja oliiviöljyä silloin kun sen
ruoka makuun sopii.
+++ [||] Never /\ /\ +++
+++ Laura Kataja [||] trust a ( *~~~* ) +++
+++ [||] smiling \ + / +++
+++ EMAIL: kis...@iki.fi [||] cat! ( ) +++
Arto Suomi
Bertollin weppisivuilta
(http://www.homearts.com/sites/bertolli/BEOILS.HTM)
löytyi seuraavanlaista tietoa:
"SMOKE POINT
Temperature at which smoke becomes visible
as oil is being heated
Depends on content of free fatty acids and
other volatile compounds in oil
High smoke point desirable, especially when
using oil for frying
Smoke point of Olive oil is generally 437F,
but varies by type"
Bertollin öljyjen "smoke point":it:
Extra virgin: 207 C (medium, "Recommended for light sautéing" )
Classico ("tavallinen"): 225 C (medium-high, "Recommended for pan
frying")
Extra Light: 242 C (high, "Recommended for both shallow and deep frying"
)
Eli ainakin valmistaja suosittelee niitä paistamiseen.
Pekka Kilponen wrote:
> Moi!
>
> Siis onko todella niin että oliiviöljyä ei suositella paistamiseen?
>
> Olen kyllä kuullut että neitsytoliiviöljyä ei saisi paistaa, koska sen
>
> jotkin ainesosat aiheuttavat haitallisia yhdisteitä kuumennettaessa,
> sekä
> jotkin herkät aromit tuhoutuvat
>
> Tavallista oliiviöljyä olen usein käyttänyt paistamiseen, se antaa
> lähes
> ruualle kuin ruualle mainion lisäaromin.
>
> Olenko siis vain luullut, että oliiviöljy olisi hyvää paistamiseen?
>
> Tässä lisäksi minun osani valurautakeskusteluun:
>
> Teflonpannussa ruokaa ei tahdo saada kunnolla paistettua, kun se
> jäähtyy
> heti kun sinne iskee vähänkin isomman köntsän. Lisäksi ainakin halvat
> pannut
> tahtovat vääntyillä ja siten kuumentavat epätasaisesti.
> Eli valuraudan paisto-ominaisuudet ja kestävyys on mielestäni
> ylivoimainen
> teflariin verrattuna. Ei sitä rasvaa niin älyttömästi kulu, jos pitää
> pannusta huolta, eli tiskaa sen vain kuumalla vedellä heti käytön
> jälkeen.
> Näin pannussa pysyy perusrasva eikä sitä tarvitse rasvapolttaa joka
> kerta.
>
> Tv. Pekka
>
> >
Anne Koskinen
On ystäväiseni monta kokoa ja mallia, mutta sen verran nautin itse
ruokailusta, että ruoanlaitossa hyödynnän toki kaiken mahdollisen uusimman
tekniikan, niinkuin kevyet tasaisen hyvin paistavat kunnolliset teflonpannut
(ei siis 2mm tarjouspannuja). Näin jää enemmän aikaa ja "voimia" itse
nautiskelulle:-)!
Käsivoimista olemme kyllä samaa mieltä. Mitähän tarttis tehdä?
Hannu Unkuri kirjoitti viestissä <6dhv9i$b...@idefix.eunet.fi>...
Anne Koskinen
Moni käyttäjä sanoo samaa. Teknisesti titaaninen Scanpan on yksi parhaista
keksinnöistä, mutta hinta valitettavan korkea. Toinen ylivoimaisen hyvä
olisi kuparipannu alumiinipohjalla ja parhaimmalla pinnoitteella
päällystetty. Ranskasta niitä tietenkin saisi.
Pihvinpaistossa väitän minäkin onnistuvani oikein hyvin - siis omalla
pinnoitepannullani!
Eli voiko makuasioista tässä suhteen kiistelläkään- vai johtuuko kokista,
jos muut kehuvat:-)?
Timo Pietilä kirjoitti viestissä <6dj2g0$c1j$1...@tron.sci.fi>...
>Hannu Unkuri <Pcas...@personal.eunet.fi> wrote:
>: Valurautapannuko "aivan liian iso ja painava" ???
>: Etkö raukka ole koskaan nähnyt erikokoisia
>: valurautapannuja? No, etpä taida ruuanvalmistuksen
>: ystävä ollakaan. Ja hanki vähän lisää käsivoimia !
>
Anne Koskinen
Tervehdys!
Testejä on tehty paljon 90-luvullakin. Tietoja kannattaa kysyä
Työtehoseurasta, VTT:ltä ja valmistajilta/maahantuojilta. Kattavin on
muistaakseni Ruotsin työtehoseuraa vastaavassa tehty.
Suosittelen seuraamaan tarkoin marketien ja tavaratalojen esittelyitä
erikoistarjouksineen: niistä saat hyviä opastuksia ohjeineen. Älä missään
tapauksessa tyydy normaalihintaan äläkä halpoihin ohuisiin
italialaispannuihin!
Scanpan, TEfaliin Armatal, Alu ovat parhaat merkit mielestäni.
Lykkyä tykö ostoksille: toivottavasti vaimosi ilahtuu!
Onko mainitsemistsi
>pannumerkeistä jossain testitietoa, vai löytyykö omaa tuntumaa
>molemmista? Mihin hintaan mainitsemiasi pannuja myydään ja kannattaako
>niistä maksaa moninkertainen hinta edullisempiin verraten?
>
>Pannunvaihtoaikeissa,
>
>Larri Vermola
Anne Koskinen
Kertoisitko minulle, miten "huono lämmönkestävyys" näkyy?
Jos kuumennan öljy/voi sekoitteen todella kuumaksi, paistan nopeasti
kuumimmalla lämmöllä ja syön heti, niin haittaako silloin?
Voitko antaa paremman vihjeen?
Suntioinen Ari kirjoitti viestissä ...
Suntioinen Ari
In article <6dqv07$jo3$1...@news.clinet.fi> "Anne Koskinen" <anne.k...@dystopia.fi> writes:
=> Kertoisitko minulle, miten "huono lämmönkestävyys" näkyy?
=> Jos kuumennan öljy/voi sekoitteen todella kuumaksi, paistan nopeasti
=> kuumimmalla lämmöllä ja syön heti, niin haittaako silloin?
=> Voitko antaa paremman vihjeen?
Itse asiassa tuon alkuperäisen kommenttini oli tarkoitus koske
extra virgon oljyä, ei oliiviöljyjä yleisesti. Ja koska asia aika
hyvin selitettiin muistaakseni antamassani URL:ssä, niin sieltähän
asiasta voi lukea lisää.
En minäkään ole käytännössä mitään pahaa makua tai epäonnistumista
havainnut, kun olen joskus extra virginillä paistellut, mutta pakkohan
sitä on viisaampiaan uskoa, kun niin sanovat. Ja ilmeisestihän ainakin
osa kylmäpuristuksen ideaa on, että öljyyn saadaan mukaan myös
aromit jotka eivät lämmöstä tykkää (joko palavat tai haihtuvat pois).
Miksi siis tärvätä hyvää öljyä paistamiseen?
//aps
Timo Pietilä
Anne Koskinen <anne.k...@dystopia.fi> wrote:
: On ystäväiseni monta kokoa ja mallia, mutta sen verran nautin itse
: ruokailusta, että ruoanlaitossa hyödynnän toki kaiken mahdollisen uusimman
: tekniikan, niinkuin kevyet tasaisen hyvin paistavat kunnolliset teflonpannut
: (ei siis 2mm tarjouspannuja). Näin jää enemmän aikaa ja "voimia" itse
: nautiskelulle:-)!
Se keveys onkin juuri teflonpannujen ongelma. Eivät varaa tarpeeksi
lämpöä itseensä että paistettaessa pihvin pinta hyytyisi tehokkaasti
estäen nesteiden valahtamisen ulos-
Anne Koskinen
Itse asiassa tuon alkuperäisen kommenttini oli tarkoitus koske
extra virgon oljyä, ei oliiviöljyjä yleisesti. Ja koska asia aika
hyvin selitettiin muistaakseni antamassani URL:ssä, niin sieltähän
asiasta voi lukea lisää.
En minäkään ole käytännössä mitään pahaa makua tai epäonnistumista
havainnut, kun olen joskus extra virginillä paistellut, mutta pakkohan
sitä on viisaampiaan uskoa, kun niin sanovat. Ja ilmeisestihän ainakin
osa kylmäpuristuksen ideaa on, että öljyyn saadaan mukaan myös
aromit jotka eivät lämmöstä tykkää (joko palavat tai haihtuvat pois).
Miksi siis tärvätä hyvää öljyä paistamiseen?
//aps
No, keittotaitohan on yhtä suurta taidetta sekin.
Kuten ylempänä totesin, itse saamani ammattilaisten vinkki, vaikkakin
neitsytoliiviöljyllä,
antaa minun hyppysissäni minulle mieleisimmän tuloksen. Ehkä täytyy
kuitenkin malttaa kokeilla muitakin vaihtoehtoja vielä.
Anne Koskinen
>Se keveys onkin juuri teflonpannujen ongelma. Eivät varaa tarpeeksi
>lämpöä itseensä että paistettaessa pihvin pinta hyytyisi tehokkaasti
>estäen nesteiden valahtamisen ulos-
Oletkohan sittenkään malttanut kuumentaa pannuasi tarpeeksi kuumaksi?
Ja ovatko käyttämäsi pannut olleet varmasti alumiinirunkoisia eikä
teräksisiä?
Suntioinen Ari
In article <6dhoq0$1aq$1...@news.clinet.fi> "Anne Koskinen" <anne.k...@dystopia.fi> writes:
=> Asiantuntijat sanovat, että paras suhde paistamiseen on 50/50 oliiviöljyä ja
=> voita.
Voi palaa ikävästi, jos sillä paistaa vähänkin pidempään. Vai onko
siihen joku taikaratkaisu, joka estää palamisen? Vai eikö siitä vaan
kannata piitata?
=> Teflonpannuja on monenlaatuisia. Paras lämmönjohdin on kultainen, sitten
=> kupari, mutta tavallisen kukkarolle sopii hyvin alumiininen, jossa on
=> kunnon, vähintään 4 mm paksuinen pohja.
Haluamatta kuullostaa nörtiltä, niin tuossa oli lievä asiavirhe.
Kaivoin esiin vanhan MAOLin taulukkoni, josta havaitisi seuraavaa:
Aine Lämmönjohtokyky (W/(m·K))
-------------------------------------------------
Hopea 429
Kupari 401
Kulta 318
Alumiini 237
Teräs (64% Fe, 36% Ni) 16
Rauta 80
Eli hopea paras, sitten kupari, kulta, jne..
Tarkastin asian myös peruskurssien fysiikankirjastani, joka antoi
hiukan eri arvoja, mutta järjestys oli sama.
Ja kuten joku jo mainitsikin, niin paistamisen kannalta taitaa
olla vähintään yhtä tärkeää pannun lämmönvarauskyky.
//aps
Juha Tretjakov
Arto Suomi <arto....@nmp.nokia.com> wrote:
> Bertollin öljyjen "smoke point":it:
>
> Extra virgin: 207 C (medium, "Recommended for light sautéing" )
> Classico ("tavallinen"): 225 C (medium-high, "Recommended for pan
> frying")
> Extra Light: 242 C (high, "Recommended for both shallow and deep frying"
> )
>
> Eli ainakin valmistaja suosittelee niitä paistamiseen.
Tietysti valmistaja suosittelee tuotteitaan.
Kuten siis todettiin, oliiviöljyillä ja erityisesti extra virgin
-laaduilla ("neitsytoliiviöljy" on mielestäni tosi typerä suomennus)
lämmönkestävyys ei salli voimakasta kuumentamista. Tuon
"savuamispisteen" saavutettuaan öljyn proteiinit ja muut aineet
(aromaattiset hiilivedyt) alkavat palaa savuten.
Intialaisessa keittiössä korkeisiin lämpötiloihin käytetään
kirkastettua voita (ghee tai ghrt), jolla paistettaessa ruokaan
saadaan nopeasti kaunis kullanruskea pinta. Kirkastettua voita saa
keittämällä esim. kilon suolatonta voita juuri sen kiehumispisteen
alapuolella siten, että voi poreilee sisältä, muttei kupli. Tällä
tavoin 30-40 minuuttia kiloa kohden keittämällä voista haihtuu kosteus
ja sen proteiinit saostuvat. Saostumisen jälkeen voi suodatetaan parin
suodatuskankaan lävitse, joihin proteiinit ja muu palanut moska
tarttuvat. Myös kahvinsuodatin läpäisee rasva-aineksen sopivasti,
mutta vähän hitaasti...
Tämän jälkeen voista on kirkastettu erilleen melko puhdas rasvaosa,
jonka voi kuumentaa todella kuumaksi (300 C) ruskistusta varten.
Kirkastettua voita kannattaa aina pitää kilon verran tallessa, se on
ehdottomasti paras paistorasva. Puhdas rasva ei kovin helposti
härskiinny.
--
Juha.Tr...@hut.fi "Ihminen, jolla ei ole muuta sisäistä elämää,
voi aina pitää lapamatoa."
Kari T Sepp{nen
In article <xn1en0dru...@pussitiainen.cs.tut.fi>,
Suntioinen Ari <a...@cs.tut.fi> wrote:
%
% Voi palaa ikävästi, jos sillä paistaa vähänkin pidempään. Vai onko
% siihen joku taikaratkaisu, joka estää palamisen? Vai eikö siitä vaan
% kannata piitata?
Voista pitäisi poistaa hera (se sulassa voissa kelluva vaalea töhnä)
ennen paistamista ... eipä ole tullut kokeiltua.
Eero Kouvalainen
Timo Pietilä wrote:
> Onko kenell{k{{n kokemusta titaanisista Scanpan astioista
> paistinpannuna?
> Mieli on tuollaista tehnyt, mutten ole viel{ raskinnut ostaa.
> Itsell{ on ko. sarjan wokki, ja parempaa
> ei _voi_ olla...Hinta on "v{h{n" suolainen, mutta laatukin
> on loistava.
Eivät ne Scanpanin pannut titaania ole (hinta olisi silloin _tosi_
suolainen) titaanipinnoitettuja kylläkin :-) Runko on tosi jämäkkää
alumiinivalua.
Hankin ison scanpanin paistinpannun pienen valurautaisen pannuni
seuraksi (ko. pannu on isoäitini peruja ja varmaan yli 50 vuotta vanha:
pinta on hioutunut aivan sileäksi ja tarttumattomaksi). Scanpan ei
tarttumattomuudessaan yllä ihan teflonin tasolle, mutta
paisto-ominaisuudet ovat valuraudan luokkaa: pannun lämpökapasiteetti
riittää useallekin pihville kerrallaan, kun sen saa kuumentaa
tyhjänäkin tosi kuumaksi.
Letut ja munakkaat paistan teflonpannulla, pihvit suurelle joukolle
Scanpanilla, mutta jos halua yhden pihvin itselleni paistaa, tartun
kyllä vanhaan valurautapannuuni.
Niin -- vielä yksi plussa Scanpanille: käytettävien paistinlastojen tms.
materiaalia ei ole mitekään rajattu (mielestäni ohut metallilasta on se
ainoa oikea paistinlasta) Mahdolliset kiinni palaneet karstat saa
poistaa pannun mukana toimitetulla teräsvillatukolla, naarmuja ei tule.
Anne Koskinen
Hienoa, kun maltoit selvittää tarkkaan, niin ei tarvitse enää turvautua
kuulopuheisiin, mutta ei minunkaan vastaukseni kaukana totuudesta ollut:-)!
En ymmärrä, miksi "palaa ikävästi".? Minulle ei ole koskaan käynyt niin.
Lämmönvarauksesta olisin vielä kysynyt, etteikö sen vuoksi ole juuri
tärkeää, kuinka paksupohjainen pannu on ja miten lämpö siirtyy "seiniä"
pitkin ylös reunoihin?
yst.terv.AKo
Suntioinen Ari kirjoitti viestissä ...
In article <6dhoq0$1aq$1...@news.clinet.fi> "Anne Koskinen"
<anne.k...@dystopia.fi> writes:
=> Asiantuntijat sanovat, että paras suhde paistamiseen on 50/50 oliiviöljyä
ja
=> voita.
Voi palaa ikävästi, jos sillä paistaa vähänkin pidempään. Vai onko
siihen joku taikaratkaisu, joka estää palamisen? Vai eikö siitä vaan
Suntioinen Ari
In article <6ehkmr$fl7$1...@news.clinet.fi> "Anne Koskinen" <anne.k...@dystopia.fi> writes:
=> => Voi palaa ikävästi, jos sillä paistaa vähänkin pidempään. Vai onko
=> En ymmärrä, miksi "palaa ikävästi".? Minulle ei ole koskaan käynyt niin.
Sana "voi" tarkoitti voita, ei verbiä voida.
Palaa ikävästi tarkoitti, että aina kun käytän voita paistamiseen,
öljyn kanssa tai ilman, niin se palaa, elikä muuttuu vähän turhan
ruskeaksi minun maulleni (vaikkei levy olisi kuin puoliteholla).
=> Lämmönvarauksesta olisin vielä kysynyt, etteikö sen vuoksi ole juuri
=> tärkeää, kuinka paksupohjainen pannu on ja miten lämpö siirtyy "seiniä"
=> pitkin ylös reunoihin?
Voisi kuvitella, että pohjan paksuus vaikuttaa asiaan, samoin kuin
pannun materiaalin ominaislämpökapasiteetti (kuinka paljon energiaa
varastoituu painoyksikköä kohti, siitäkin voisi tietysti MAOLin
taulukosta katsella). Seinistä en osaa sanoa, kaipa niihinkin lämpöa
varastoituu ja johtuu sitten aikanaan pohjaan.
Rec.food.cooking(?)-uutisryhmässä on aika ajoin toitotettu myös sitä,
kuinka paksu pohja takaa lämmön takaisen jakautumisen niin, että
pannun paistopinnalla on tasalämpöistä joka kohdassa, jolloin
paistotuloskin on tasainen.
En muista sinäkö se olit, joka ylisti scanpanejä? Omasta mielestäni
hyvin rasvapoltettu valurauta tuntuu paremmin non-stickiltä ja
helpommin puhdistettavalta kuin scan-panit. Ja hintakin on vain 1/4.
Lisäksi se scanpanien alumiini on aika pehmoista metallia, jos esimerkiksi
niiden wok-pannussa kovastikin mesoo teräksisen paistokauhan kanssa,
niin lommoja syntyy. Tai ehkä olen vaan niin lihaksikas ja maskuliininen...
//aps
Anne Koskinen
<Sana "voi" tarkoitti voita, ei verbiä voida.
No, asialle tuli pikkuisen eri sisältö. Silti ihmettelen kokemuksiasi,
mutta ehkä syy löytyy käyttämässäsi valurautapannussa, minun Tefalini tai
Supra Silverstone lämpenee hitaammin, joten voikaan ei ehdi palamaan.
<En muista sinäkö se olit, joka ylisti scanpanejä? Omasta mielestäni
<hyvin rasvapoltettu valurauta tuntuu paremmin non-stickiltä ja
<helpommin puhdistettavalta kuin scan-panit. Ja hintakin on vain 1/4.
<Lisäksi se scanpanien alumiini on aika pehmoista metallia, jos esimerkiksi
<niiden wok-pannussa kovastikin mesoo teräksisen paistokauhan kanssa,
<niin lommoja syntyy. Tai ehkä olen vaan niin lihaksikas ja maskuliininen...
Syy kokemuseroihimme on kenties tuossa viimeisessä lauseessasi, minun
hauiukseni kun on enemmänkin papuluokkaa :-)! Totesit ihan oikein alumiinin
heikkouden: se lommoutuu helposti, mutta paksupohjaisissa se on vain
ulkonäkövika, ei muuta. Tosin scanpanit (huom ei ole itsellänikään hinnan
ja saatavuuden vaikeuden vuoksi) on tehty valualumiinista, jolloin niiden
pitäisi olla painavampia kuin pelkät (emalipintaiset) alumiiniset.
Teräspannuja en suostu käyttämään ollenkaan re: antamasi lämmönjohtolukemat.
Ako