Pakastamis- ja sulatusmenetelmiä on teollisuudessa tutkittu todella
paljon (satoja ellei tuhansia julkaisuja, patentteja ym) eikä yhtä
oikeaa vastausta näytä helposti löytyvän. Sulatustapa kiinnostaa todella
paljon teollisuutta, etenkin kun pakastaminen on erinomainen keino saada
kalat ja muut merenelävät säilymään. Pakastastamisessa näyttää olevan
tärkeintä nopea jäänmuodotus (eli pakastaminen riittävän matalassa
lämpötilassa). Sulattamisessa taas näyttää olevan enemmän vaikuttavia
tekijöitä, mm. pakastetun materiaalin koostumus eikä yhtä ainoaa oikeaa
menetelmää varmaan ole. Asiaa vielä monimutkaistaa se seikka että
kalanlihassa, siipikarjanlihassa ja lihassa kasvavat aivan eri mikrobit.
Yksi review-artikkeli tähdensi, että riittävä kypsennys
uunilämpömittarin kanssa olisi parasta mitä keittiössä voi siipikarjan
lihan kanssa tehdä! Salmonella-bakteeri on yksi siipikarjan "riesa",
onneksi ei meillä Suomessa mutta muualla maailmalla aivan ilmeinen.
Nopealla pakastamisella vältetään solujen rikkoutuminen jään
muodostuksen aikana:
"""The critical zone of water crystallization (from −1°C to −8°C) should
be quickly passed through, so as to ensure achieving a fine ice crystal
structure that prevents cellular tissues from perceptible damage
(Fikiin, 2008)"""
Yhdessä japanilaistutkimuksessa (2005) havaittiin nopean sulatuksen
(kylmässä vedessä) vähentävän veden irtoamista (drip loss) pakastetusta
kalan lihasta (mm. tonnikala) verrattuna hitaaseen sulatukseen (10C:ssa
ilmassa).
Sianlihan sulatuksessa 10 asteen lämpötila osoittautui mkrobiologisesti
hyväksi (Journal of the Science of Food and Agriculture (1974), 25(1),
81-97)
""Thawing was faster in water or vacuum than in air but the latter
resulted in a better appearance. A thawing temp. of 10° gave
satisfactory microbiol. counts in all systems"""
Pakastettu elintarvikemateriaali näyttäisi vaikuttavan sulatustavan
valintaan:
"""In the food industry, air thawing is a common method, but for fish in
particular, thawing in circulating water is normally used
(Bogh-Sorensen, 2000)"""
Kanankoipien sulattamisella 0C:ssa saavutettiin mureampi liha, työssä
tutkittiin lihan useita fysiko-kemiallisia ominaisuuksia eikä kaikkiin
saatu selviä eroja eri sulatuslämpötiloissa (Meat Science: 2005, 71 (2),
375-382 ). Pakastetun broilerinlihan muutamat vesiliukoiset vitamiinit
hävisivät eniten sulatuksessa huoneenlämmössä, toisiin vitamiineihin
sulatusmenetelmällä (huoneenlämpö, kylmä vesi, lämmin vesi, jääkaappi)
ei ollut vaikutusta
Tässä linkki lisäluettavaksi
http://www.crcnetbase.com/doi/pdf/10.1201/9781420082425-9
/vmo