Kannattaa perehtyä jonkun verran eri mittaustapoihin, eri tyyppisten
mittareiden toimintaan ja lämpötilojen käyttäytymiseen noin yleensä.
Perinteiset termostaattiuunit toimivat bimetallianturin tms ohjaamana
joka säätelee uunin keskilämpötilaa hytsreesin verran, lämpötila
saattaessa "sahata" edestakaisin jopa kymmeniä asteita.
Konventionaalisilla menetelmillä, joissa "on-off" -säädin katkoo uunin
vastusten virtaa. Eli kysymyksessä on eräänlainen, erittäin hitaasti
toimiva pulssisuhde/hakkuripoweria vastaava tominta. Niin kauan kun uuni
lämpötilan säätö toimii tällä periaatteella uunista voi mitata eri
mittausmenetelmillä hyvinkin "halutun" suuruisia lämpötiloja. Maailma on
täynnä näitä bimetalli-, yms. ja vastaavia säätöjä joille on
tyypillistä, että säätö on varsin hidas, koska säätöpiirissä on useita
elementtejä, joiden aikavakio on hidas. Mm. sähkösaunojen kiukaat
toimvat vatsaavalla periaatteella olkoonkin, että näissä on usein osa
vastuksista on koko ajan päällä pitämässä kiuaskivissä tiettyä
perusämpötilaa. Saunan lämpötila ei heilu juuri edestakaisin, koska
vastukset lämmpittävät kiuaskiviä joiden läpökapasiteetti on suuri,
paljon suurempi kuin ilman. Näin saunan ilman lämpötila vaikuttaa olevan
suht paikallaan, erityisesti perinteisllä mittarilla, jolla on oma
hitausmomenttinsa, mitattuna. Samoin paistinuunissa oleva paistettava
lämpenee hitaasti, tasaisemmin kuin uunin ilman lämpötila.
Monet säädöt ovat itse asiassa ohjauksia. Säädon ja ohjauksen ero on se,
että säätöpiirissä on säädön kohteelta takaisinkytkentälenkki säätimeen
joka vertailee olo-, ja ohjearvojen eroa ja korjaa poikkeaman ohjearvon
mukaiseksi.
Mm. prosessin ohjauksessa tätä takaisinkytkentälenkkiä ei ole.
-Pentti