Karkeat ja puolikarkeat vehnäjauhot...?
PenttiL
Vaikuttaako leivontaominaisuuksiin? Ovatko hienot oikeasti jauhettu
pienemmiksi? Onko karkeat jotenkin terveellisempiä, jyvän ulompia
kerroksia ja kuitua yms. hivenaineita enemmän mukana?
Onko eri karkeusasasteiset tarkoitettu erilaiseen käyttöön?
-Pentti
Laura I Kataja
Kysymys on juuri jauhatuskoosta - "hienoja" jauhoja en muista juuri
nähneeni, tavallinen on "puolikarkea" tai leivontakarkea, joka sopii
yleensä leivontaan. Ravķntoarvossa ei ole eroa - jos puhutaan
vehnäjauhoista, niin enemmän kuoriosaa on hiivaleipäjauhoissa, vielä
enemmän grahamjauhoissa. Erikoisvehnäjauhoissa jyvät on sitten vielä
tarkemmin kuorittu (ja ne ovat kalliimpia, tarpeen vain joitakin
hankalasti onnistuvia kakkuja tehtäessä.
Eri karkeusasteet ovat erilaiseen käyttöön - karkea jauho ei leipoudu
yhtä hyvin, sitko irtoaa huonommin, sen sijaan se ei paakkunnu niin
helposti, sillä voi suurustaa kastikkeen (jos niitä sattuu olemaan, ero
ei ole suuri, ja puolikarkeallakin onnistuu yleensä ongelmitta), tai
tehdä siitä puuroa mieluummin kuin hienommista jauhoista.
Leipätaikinaan usein lisätään karkeampaa ainesta, joka vaikuttaa leivän
rakenteeseen.
--
Sananvapaus on perusoikeus, ei erioikeus!
Laura Kataja
kisuli miau iki poäng fi
Kuvaelma: <http://www.helsinki.fi/~likataja/Kirjakauppa.html>
Risto
> In article <fhho2s$adq$1...@oravannahka.helsinki.fi>, PenttiL wrote:
>> Mitä eroa on karkeilla ja puolikarkeilla yms?
>> Vaikuttaako leivontaominaisuuksiin? Ovatko hienot oikeasti jauhettu
>> pienemmiksi? Onko karkeat jotenkin terveellisempiä, jyvän ulompia
>> kerroksia ja kuitua yms. hivenaineita enemmän mukana?
>> Onko eri karkeusasasteiset tarkoitettu erilaiseen käyttöön?
>
> Kysymys on juuri jauhatuskoosta - "hienoja" jauhoja en muista juuri
> nähneeni, tavallinen on "puolikarkea" tai leivontakarkea, joka sopii
> yleensä leivontaan. Ravķntoarvossa ei ole eroa - jos puhutaan
> vehnäjauhoista, niin enemmän kuoriosaa on hiivaleipäjauhoissa, vielä
> enemmän grahamjauhoissa. Erikoisvehnäjauhoissa jyvät on sitten vielä
> tarkemmin kuorittu (ja ne ovat kalliimpia, tarpeen vain joitakin
> hankalasti onnistuvia kakkuja tehtäessä.
>
> Eri karkeusasteet ovat erilaiseen käyttöön - karkea jauho ei leipoudu
> yhtä hyvin, sitko irtoaa huonommin, sen sijaan se ei paakkunnu niin
> helposti, sillä voi suurustaa kastikkeen (jos niitä sattuu olemaan, ero
> ei ole suuri, ja puolikarkeallakin onnistuu yleensä ongelmitta), tai
> tehdä siitä puuroa mieluummin kuin hienommista jauhoista.
> Leipätaikinaan usein lisätään karkeampaa ainesta, joka vaikuttaa leivän
> rakenteeseen.
>
Tähän liittyen... Mestarileipurin leipäkirjassa mainitaan usein
kivimyllyssä jauhetut jauhot. Mitähän jauhatuskokoa ne mahtaisivat olla?
Risto
Tuomas Yrjövuori
viestissä:nA__i.180$Iy3...@read3.inet.fi...
> Tähän liittyen... Mestarileipurin leipäkirjassa mainitaan usein
> kivimyllyssä jauhetut jauhot. Mitähän jauhatuskokoa ne mahtaisivat olla?
Ei aavistustakaan, mutta minulla on joskus käynyt mielessä, jos jyviä
jauhaisi kahvimyllyssä rouheeksi tai sitten laittaisi ihan sellaisenaan
leipätaikinan joukkoon. Minäkin tykkäisin, että leipä tuntuisi leivältä. Jos
laittaisi jyviä sellaisenaan, niin pitäisikö ne liottaa ensin pehmeiksi?
Nimimerkillä leivonnassa käyttäneenä erinäisiä keittiöstä löytyviä
"jätteitä" taikinan seassa - vihannesraastettakin tullut kokeiltua
(porkkanaa ja punajuurta) sämpylätaikinan seassa - toimii
--
Tuomas Yrjövuori
Kare Pietilä
ketku
"Laura I Kataja" <lika...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:slrnfjoqid....@kruuna.helsinki.fi...
...Erikoisvehnäjauhoissa jyvät on sitten vielä
> tarkemmin kuorittu (ja ne ovat kalliimpia, tarpeen vain joitakin
Onko nämä sitten muka jotenki erikoista? ei kovin kallista ainakaan...
Ite pitäny kyllä ihan tavallisena vehnäjauhona tota sunnuntaita.
Ari Makela
> Ei aavistustakaan, mutta minulla on joskus käynyt mielessä, jos jyviä
> jauhaisi kahvimyllyssä rouheeksi tai sitten laittaisi ihan sellaisenaan
> leipätaikinan joukkoon. Minäkin tykkäisin, että leipä tuntuisi leivältä. Jos
> laittaisi jyviä sellaisenaan, niin pitäisikö ne liottaa ensin pehmeiksi?
Minä taas olen pohtinut kuinka oluentekoon käytettäviä maltaita voisi
käyttää ruoanlaittoon ja leivontaan. Pilsner-maltaita, karamellimaltaita
jne.
> Nimimerkillä leivonnassa käyttäneenä erinäisiä keittiöstä löytyviä
> "jätteitä" taikinan seassa - vihannesraastettakin tullut kokeiltua
Porkkanaleipä on ainakin minun suvussani klassikko.
--
Ari Makela late autumn -
ha...@arska.org a single chair waiting
http://arska.org/hauva/ for someone yet to come
-- Arima Akito
Topi Linkala
> On 2007-11-15, Tuomas Yrjövuori <tuomas.y...@hut.fi> wrote:
>
>
>>Ei aavistustakaan, mutta minulla on joskus käynyt mielessä, jos jyviä
>>jauhaisi kahvimyllyssä rouheeksi tai sitten laittaisi ihan sellaisenaan
>>leipätaikinan joukkoon. Minäkin tykkäisin, että leipä tuntuisi leivältä. Jos
>>laittaisi jyviä sellaisenaan, niin pitäisikö ne liottaa ensin pehmeiksi?
>
>
> Minä taas olen pohtinut kuinka oluentekoon käytettäviä maltaita voisi
> käyttää ruoanlaittoon ja leivontaan. Pilsner-maltaita, karamellimaltaita
> jne.
Rouhi ja lisää taikinaan sopiva määrä.
Topi 'Aivan sama kuin erillaiset siemenet ja pähkinät.' Linkala
--
"The whole problem with the world is that fools and fanatics are
always so certain of themselves, but wiser people so full of doubts."
- Bertrand Russell
"How come he didn't put 'I think' at the end of it?" - Anonymous
Tapio V.
> Minä taas olen pohtinut kuinka oluentekoon käytettäviä maltaita voisi
> käyttää ruoanlaittoon ja leivontaan. Pilsner-maltaita, karamellimaltaita
> jne.
Maltaasta voi tehdä mallaslimppua. Näin joulun alla ajankohtainen
hanke. Ruisjauhoja ja maltaita tarvitaan. Reseptejä varmaan löytyy
jostain.
Tapsa
Jukka K. Korpela
> Tähän liittyen...
Jaa mihin? Lainasit pitkän pätkän etkä siis kerro, mihin halusit liittyä.
> Mestarileipurin leipäkirjassa mainitaan usein
> kivimyllyssä jauhetut jauhot. Mitähän jauhatuskokoa ne mahtaisivat
> olla?
Olennaistahan on, että ne on jauhettu kivimyllyssä, jolloin seassa on
pienenpieniä kivensiruja. Tätä voi simuloida heittämällä jauhoihin sekaan
hienojakoista hiekkaa (hietaa). Koska teit niin typerästi, että väärensit
sähköpostiosoitteesi Indonesiaan viittaavaksi (ehkä ajatellen, että
indonesialaisten on ihan oikein saada niskaansa roskat, joita sinä hirveästi
pelkäät muuten saavasi), saattaisit soveltaa ehdottamaani ajatusta, joten
huomautan varmuuden vuoksi, että se oli ns. vitsi.
Oikeastihan entisaikaan ihmisten hampaat kuluivat nopeammin sen takia, että
jauhoissa oli seassa myllynkivistä irronnutta hienoa kiviainesta. Tämä
kannattaa muistaa vanhoja aikoja ja vanhan ajan menetelmiä ihannoitaessa.
Kariesta oli vähemmän, koska ei ollut sokeria, mutta silti hampaat olivat
huonossa kunnossa.
--
Jukka K. Korpela ("Yucca")
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Risto
> Scripsit Risto:
>
>> Mestarileipurin leipäkirjassa mainitaan usein
>> kivimyllyssä jauhetut jauhot. Mitähän jauhatuskokoa ne mahtaisivat
>> olla?
>
> että jauhoissa oli seassa myllynkivistä irronnutta hienoa kiviainesta.
> Tämä kannattaa muistaa vanhoja aikoja ja vanhan ajan menetelmiä
> ihannoitaessa. Kariesta oli vähemmän, koska ei ollut sokeria, mutta
> silti hampaat olivat huonossa kunnossa.
>
Kiitos. Nyt tiedän, mikä kivimyllyssä jauhettujen jauhojen karkeusaste on.
Risto
PenttiL
> In article <fhho2s$adq$1...@oravannahka.helsinki.fi>, PenttiL wrote:
>> Mitä eroa on karkeilla ja puolikarkeilla yms?
>> Vaikuttaako leivontaominaisuuksiin? Ovatko hienot oikeasti jauhettu
>> pienemmiksi? Onko karkeat jotenkin terveellisempiä, jyvän ulompia
>> kerroksia ja kuitua yms. hivenaineita enemmän mukana?
>> Onko eri karkeusasasteiset tarkoitettu erilaiseen käyttöön?
>
> Kysymys on juuri jauhatuskoosta - "hienoja" jauhoja en muista juuri
> nähneeni, tavallinen on "puolikarkea" tai leivontakarkea, joka sopii
> yleensä leivontaan. Ravķntoarvossa ei ole eroa - jos puhutaan
> vehnäjauhoista, niin enemmän kuoriosaa on hiivaleipäjauhoissa, vielä
> enemmän grahamjauhoissa. Erikoisvehnäjauhoissa jyvät on sitten vielä
> tarkemmin kuorittu (ja ne ovat kalliimpia, tarpeen vain joitakin
> hankalasti onnistuvia kakkuja tehtäessä.
>
> Eri karkeusasteet ovat erilaiseen käyttöön - karkea jauho ei leipoudu
> yhtä hyvin, sitko irtoaa huonommin, sen sijaan se ei paakkunnu niin
> helposti, sillä voi suurustaa kastikkeen (jos niitä sattuu olemaan, ero
> ei ole suuri, ja puolikarkeallakin onnistuu yleensä ongelmitta), tai
> tehdä siitä puuroa mieluummin kuin hienommista jauhoista.
> Leipätaikinaan usein lisätään karkeampaa ainesta, joka vaikuttaa leivän
> rakenteeseen.
>
Kiitos. Hmmm.... eli puolikarkeat ovat kai sitten niitä tavallisia ja
karkeat erikoisvehnäjauhoja. Ei kait niissä erikoisjauhoisa ole
erikoista muuta kuin se, että eroavat "tavallisista", siis
puolikarkeista...;-)
Ja, hienoja ei olekaan...
Voiko pelkistä grahamjauhoista leipoa pullaa tai pitääkö siiven
leipomisen takia lisätä esim niitä puolikarkeita ?
-Pentti
KK
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:1Sk%i.253326$e%.203698@reader1.news.saunalahti.fi...
> Scripsit Risto:
>
>> Tähän liittyen...
>
> Jaa mihin? Lainasit pitkän pätkän etkä siis kerro, mihin halusit liittyä.
Vaikka trolllia ei pitäisi ruokkia, niin silti:
Jos herra Korpela ei pysty päättelemään, mihin kommentti liittyi, olisi
varmaan viisainta olla itse kommentoimatta.
Toivottavasti Korpela palaa kieliryhmään kettuilemaan ja "viilaamaan"
pilkkuaan, että täällä sivistyneet ihmiset saisivat edelleen rauhassa
keskustella kuten normaalit ihmiset keskenään. Tosin toive lienee turha,
sillä hänhän on karkottanut kaikki muut keskustelijat sieltä, joten hänen on
ilmeisesti siirryttävä terrorisoimaan ja trollaamaan muita ryhmiä.
- k
Ari Järmälä
> Minä taas olen pohtinut kuinka oluentekoon käytettäviä maltaita voisi
> käyttää ruoanlaittoon ja leivontaan. Pilsner-maltaita, karamellimaltaita
Toki voi käyttää, mutta kannattaa muistaa, että mallas on kallista: ennen
biopolttoainehuumaa ohra maksoi 10 c/kg mutta mallas 50 c/kg.
Maltaitahan tarvitaan oluen lisäksi oikeasti vain imellettyyn leipään ja
tietenkin mämmiin.
T. Ari Järmälä