Finlandia Vodka on Dry Vodkaa (Re: Jokerista taas...)
Timo Hirvi
>
> Olen tästä asiasta ennenkin maininnut ja nyt olen saanut todisteet siitä
> että kyseessä on "säädetty" laite ( kaikki RAY pelit ). Tuskin saan lupaa
> kertoa sen RAY.n työntekijän nimeä jolta tämän tiedon sain, mutta jotkut
> todisteet heitän kehiin kun tiedän miten asian voi ilmaista suututtamatta
> ketään.
Minäkin kuulin Alkon entiseltä työntekijältä, että Koskenkorvan viina
ja Pöytäviina ovat nykyään samaa ainetta eri pulloissa, samoin Dry
Vodka ja Finlandia Vodka (siis nuo viinat ovat keskenään samoja, nuo
vodkat ovat keskenään samoja, mutta viinat eivät ole vodkia).
Hinnaston kuvauksetkin pareille ovat lähes identtiset, mutta
imagosyistä noita kaikkia pullotetaan eri pulloihin, ja makuerot
selittyvät psykologisilla syillä ("tämä vodka maistuu ihan kiiltävältä
etiketiltä, tämä toinen jännästi muotoillulta pullolta"). Todisteita
ei ole, mutta varmasti uskotte minua, koska olen sentään kuullut tuon
Alkon entiseltä työntekijältä.
On kyllä pitänyt järjestää laaja sokkokoe väitteen tutkimiseksi, mutta
en ole vielä saanut aikaiseksi. Jos järjestätte kokeen itse, tehkää se
sitten oikein älkääkä esim. juhannuspäivänä klo 23 desilitran
annoksilla, koska jo juhannusaaton jäljiltä monilla taitaa olla
makuaisti hukassa. Maun perusteella tunnistaessa voisi olla syytä jopa
lantrata juomia vedellä kuten viskinmaistelijat joskus tekevät.
Jatkot ruoka+juomaan.
--
Timo Hirvi
Janne Janhunen
Timo Hirvi wrote:
> Dry
> Vodka ja Finlandia Vodka (siis nuo viinat ovat keskenään samoja, nuo
> vodkat ovat keskenään samoja, mutta viinat eivät ole vodkia).
> Hinnaston kuvauksetkin pareille ovat lähes identtiset
Noh, jos lukee noiden tuotekuvausta, niin huomataan, että
Finladia vodkan kohdalla lukeepi, "sama kuin dry vodka, mutta
Tapio Wirkkalan suunnittelemassa pullossa", joten tuskin
tarvitaan mitään sokkotestejä tämän asian toteamiseksi.
--
J.
Timo Hirvi
Tämä taitaa sitten lukea uusimmassa hinnastossa, jota minulla ei ole,
vai lukeeko tuo kuvaus jossain muualla? Harmillista silti, jos
todisteita löytyy, koska nyt on pakko tehdä sokkokoe enää kossulla ja
pöytäviinalla :). Vai kerrotaanko noidenkin julkisesti olevan samoja?
--
Timo Hirvi
Janne Vuorinen
Timo Hirvi wrote:
> Harmillista silti, jos
> todisteita löytyy, koska nyt on pakko tehdä sokkokoe enää kossulla ja
> pöytäviinalla :). Vai kerrotaanko noidenkin julkisesti olevan samoja?
En tiedä lukeeko alkon hinnastossa, mutta ei tuokaan mikään
valtionsalaisuus ole, vaan kyllä kertovat alkossakin ihan reilusti asian
olevan näin.
- Janne
Janne Janhunen
Timo Hirvi wrote:
> Tämä taitaa sitten lukea uusimmassa hinnastossa, jota minulla ei ole,
> vai lukeeko tuo kuvaus jossain muualla?
Ei hinnastossa, vaan ainakin aikoinaan alkolla oli erillinen tuoteluettelo,
jossa oli kerrottu paljon tarkemmin noista alkon tuotteista, kuin mitä
hinnastossa löytyy. Sieltä joskus asian bongasin, eikä Finlandiakaan
enää ollut, niinkuin ennen. Elettiin noin vuotta 1990.
--
J.
Mika Virtanen
wrote:
Näin on. Minullakaan ei ole tässä Alkon hinnastoa käsillä, mutta
ainakin ennen Pöytäviinan kohdalla luki jotain "alkuperä vaihtelee"
tms. Pistivät siihen siis aina parhaiten saatavilla olevaa sekoitusta
joka usein oli Kossua. Oikean Kossun ostaja sai varmuuden
tasalaatuisuudesta. Aivan avoimesti tästä mielestäni on aina kerrottu
ja puhuttu.
MIka
Heikki Salovaara
: Minäkin kuulin Alkon entiseltä työntekijältä, että Koskenkorvan viina
: ja Pöytäviina ovat nykyään samaa ainetta eri pulloissa, samoin Dry
: Vodka ja Finlandia Vodka (siis nuo viinat ovat keskenään samoja, nuo
: vodkat ovat keskenään samoja, mutta viinat eivät ole vodkia).
En väitä, etteivätkö olisi eri ainetta, mutta yleisesti huvittaa
suomalaisten ylläpitämä jako viinaan ja vodkaan. Sama juoma eli vodka on
molemmissa tapauksissa kyseessä.
--
Heikki Salovaara / heze...@cc.tut.fi www.students.tut.fi/~hezekiel/
_________________/ tel. 041 - 536 6046 ICQ # upon request /
Timo
samasta Koskenkorvalla tislatusta väkiviinasta.
Joka on maailman puhtainta, siinä ei maistu muu kuin alkoholi.
Se laimennetaan Rajamäen tehtaalla paikallisella lähdevedellä, pullotetaan
ja myydään Alkossa.
Timo Hannukainen
Baarimestari
Marko
vodkat.
--
marko
Matti Seppälä
"Marko" <w...@where.com> wrote in message
news:7j1M8.216$Sn....@read2.inet.fi...
> Eikös kossuun ole lisätty 4 g/l sokeria. Joten ei se aivan sama ole kuin
> vodkat.
>
viinoihin.
Matti Seppälä
"Mika Virtanen" <no....@thank.you> wrote in message
news:3d008f3d...@news.kolumbus.fi...
Ensin tuli Suomiviinaan kamala sivumaku, ja vuosi sen jälkeen
Leijonaviinaan. Ei taida olla enää samaa tavaraa, mitä ennen.
Timo
"Matti Seppälä" <matti.s...@koti.soon.removethis.fi> kirjoitti
viestissä:adt34d$5hk$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Yleensähän sokerin tarkoitus on saada tuote maistumaan pehmeämmältä, sekä
peittää tisleessä maistuvia sivumakuja.
Timo Hannukainen
Baarimestari
Paavo Väisänen
"Timo" <thi...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:xY0M8.737$34.1...@reader1.news.jippii.net...
> Kaikkihan nämä Altian tekemät viinat ja vodkat valmistetaan
> samasta Koskenkorvalla tislatusta väkiviinasta.
> Joka on maailman puhtainta, siinä ei maistu muu kuin alkoholi.
> Se laimennetaan Rajamäen tehtaalla paikallisella lähdevedellä,
pullotetaan
> ja myydään Alkossa.
>
Pöytäviinä vai "Kippurahäntä", mutta se oli nähtävästi valmistettu
puuspriistä, jota tulisi niin helvetisti paperin valmistuksen
sivutuotteena.
Joskus olen nähnyt maininnan "valmistettu viljasta", joten osa lienee
vieläkin
Tikkuviinaa?
> Timo Hannukainen
> Baarimestari
>
Puakki
Simo Poyhonen
> Ennevanhaan puhuttiin "tikkuviinasta", en tiedä oliko kyseessä
> Pöytäviinä vai "Kippurahäntä", mutta se oli nähtävästi valmistettu
> puuspriistä, jota tulisi niin helvetisti paperin valmistuksen
> sivutuotteena.
Eikös puusprii ole metanolia, ts. tappavan myrkyllistä?
Matti Grönroos
Pöytäviinan alkuperäinen raaka-aine oli sulfiittisprii, jota kansan
keskuudessa virheellisesti kutsutaan puuspriiksi.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Risto Paasivirta
Metanolista käytetään nimitystä puusprii. Pöytäliima siis oli
tikkuviinaa eli sulfiittispriitä, joka oli valmistettu sellun
valmistuksessa sulfiittimenetelmällä syntyvää jätelientä käyt-
tämällä & tislaamalla. (Ja maun kyllä erotti.) Nykyään ei kai.
Risto
--
"ATK on rikki!"
George Saraiste Jr.
>
>Pöytäviinan alkuperäinen raaka-aine oli sulfiittisprii...
Oli. Nykyään raaka-aineena [oletusarvoisesti] peruna.
>...sulfiittisprii jota kansan keskuudessa
>virheellisesti kutsutaan puuspriiksi.
Niinpä niin. Ja siksipä lie tapahtuukin pimeän viinan trokareille
noita ikäviä "työtapaturmia" kun he saavat käsiinsä tynnyrin jonka
kyljessä lukee selvällä englannin kielellä 'Wood Spirit'.
Viite: Viime kevättalven Pärnu-tragedia.
-- G.S. --
Seismo Malm
taloudellinen, sulfiittijäteliemeen saatiin vain pari prosenttia alkoholia
ja tuollaisen tislauskustannus on aika kova (lämmön talteenotollakin) ja
saanto pieni. Peruna on sangen satoisa ja kun tärkkelyspotussa on kai
jotain 20 % kietämillä tärkkelystä niin tuo taitaa olla edullisin
raaka-aine viinan keittoon. Muistelisin tärkkelyspotun satoisuuden olevan
jotain 25 tonnia hehtaarilta eli noin 5 tonnia tärkkelystä. Peruna on
myöskin helpompi gelatinoida kuin viljat eli prosessietuakin on.
seismo malm
Mika Pirhonen
[kopio ja follow-upit huuhaahan]
Janne Janhunen wrote:
>
> Noh, jos lukee noiden tuotekuvausta, niin huomataan, että
> Finladia vodkan kohdalla lukeepi, "sama kuin dry vodka, mutta
> Tapio Wirkkalan suunnittelemassa pullossa", joten tuskin
> tarvitaan mitään sokkotestejä tämän asian toteamiseksi.
Uskotko yhtä sokeasti kaikkea yhteiskunnan harjoittamaa propagandaa?
Mika.
--
Bomb President Bush Assassination AK-47 Osama Bin Laden Plutonium Mafia
Handgun Ruby Ridge World Trade Center Iraq Anthrax Mailbomb Delta Force
Area 51 Hamas Skorpion White House IRA Waco Revolution C4 Heroine Jihad,
all are search words which have nothing to do with these news postings.
Sami Sihvonen
Timo Hirvi <tmh...@cs.tut.fi> wrote:
> Minäkin kuulin Alkon entiseltä työntekijältä, että Koskenkorvan viina
> ja Pöytäviina ovat nykyään samaa ainetta eri pulloissa, samoin Dry
Se on ihan laboratoriossa testattu että Koskenkorva ei ole
tasalaatuista. Etiketissä olevaan prosenttimäärään alkoholia ei
todellakaan voi luottaa. En suosittele Alkon/Primalcon tuotteita.
Mikko Suokas
> Sulfiittispriistä (onneksi) luovuttiin jo aikaa sitten. Syy on
> taloudellinen, sulfiittijäteliemeen saatiin vain pari prosenttia alkoholia
> ja tuollaisen tislauskustannus on aika kova (lämmön talteenotollakin) ja
> saanto pieni. Peruna on sangen satoisa ja kun tärkkelyspotussa on kai
> jotain 20 % kietämillä tärkkelystä niin tuo taitaa olla edullisin
> raaka-aine viinan keittoon. Muistelisin tärkkelyspotun satoisuuden olevan
> jotain 25 tonnia hehtaarilta eli noin 5 tonnia tärkkelystä. Peruna on
> myöskin helpompi gelatinoida kuin viljat eli prosessietuakin on.
Käytetäänkö Suomessa nykyisin perunaakin alkoholin valmistukseen, vai
tarkoititko vain sitä, että se voisi olla edullisin? Kossuhan valmistettiin
alkujaan perunasta, mutta raaka-aineeksi vaihtui vilja jo kauan sitten. Pöykky
puolestaan oli juuri sitä sulfiittispriistä laimenneltua tavaraa, mutta
nykyisin sekin tehdään viljasta. Joskus olenkin miettinyt, mitä eroa kossulla
ja pöykyllä oikeastaan enää on, molemmat tehdään viljasta ja ovat
38-prosenttisia. Lieneekö edes sokeripitoisuuksissa eroja?
Näkyväthän ne herätelleen henkiin vanhoja tuotenimiäkin, kuten Savon Viina,
mutta vilkaisu etikettiin ja toteamus 38-prosenttisesta sisällöstä panee
miettimään, myydäänkö tässäkin kossua toisella nimellä? Sinänsä samantekevää
ainakin minulle, sillä aniharvoin tislattuja ostan, mutta ihmettelenpähän
vain.
-Mikko-
Petri Nieminen
"Seismo Malm" <nomailtot...@nowhere.org> wrote in message
news:slrnag8epe.qbr.no...@pinnie.vip.fi...
> Sulfiittispriistä (onneksi) luovuttiin jo aikaa sitten. Syy on
> taloudellinen, sulfiittijäteliemeen saatiin vain pari prosenttia alkoholia
> ja tuollaisen tislauskustannus on aika kova (lämmön talteenotollakin) ja
sellutehtaan sulfiitispriitä ja kun sen sulfiittisellutehtaan aika oli
mennä, sulfiittisprii ostettiin Norjasta, Saugbrugsföreningenin tehtaalta,
Haldenista. Nyt sekin lienee lopettanut toimintansa, kun sulfiittisellun
valmistus on a) kalliimpaa kuin sulfaattisellun ja b) se ei ole oiken
ympäristöystävällinen valmistusmenetelmä, koska prosessia ei ole ed. syyn
takia kehitetty.
> saanto pieni. Peruna on sangen satoisa ja kun tärkkelyspotussa on kai
> jotain 20 % kietämillä tärkkelystä niin tuo taitaa olla edullisin
> raaka-aine viinan keittoon. Muistelisin tärkkelyspotun satoisuuden olevan
> jotain 25 tonnia hehtaarilta eli noin 5 tonnia tärkkelystä. Peruna on
> myöskin helpompi gelatinoida kuin viljat eli prosessietuakin on.
Sitä en tiedä, mikä milloinkin kossun ja Dry Vodkan valmistuaine milloinkin
on, mutta juuri nyt Oulun alueella saa Tyrnävällä tehtyä pottuviinaa. Sen
varran haastavaa juotavaa taskulämpimänä, että tuskin kovin moni siitä
perseitä vetää ...
Petri
Niilo Paasivirta
>Timo Hirvi <tmh...@cs.tut.fi> wrote:
>> Minäkin kuulin Alkon entiseltä työntekijältä, että Koskenkorvan viina
>> ja Pöytäviina ovat nykyään samaa ainetta eri pulloissa, samoin Dry
>Se on ihan laboratoriossa testattu että Koskenkorva ei ole
>tasalaatuista. Etiketissä olevaan prosenttimäärään alkoholia ei
>todellakaan voi luottaa.
Jos tarvitsee tasalaatuista alkoholia, sitä tuskin kannattaa ostaa Alkosta!
Sehän olisi järjettömän kallista. Luvan kanssa saa halpaa teollisuusalkoholia.
Puhdistettua väkiviinaa saa myös, tai sitten voit tislata ja puhdistaa
sitä itse erikoistarpeisiisi. Jos haluat suosia kotimaista, niin Rajamäen
tehdas saattaa vieläkin valmistaa noita. En nyt heti löytänyt netistä,
onko asia näin.
(Mutta et kai sentään vakavissasi testaile alkoholiprosentteja päättääksesi,
mitä valmistetta aiot _juoda_? Sitten voi saman tien vaikka ruiskuttaa
alkoholia suoraan suoneen, jos tavoite on mahdollisimman suuri veren
alkoholipitoisuus...)
>En suosittele Alkon/Primalcon tuotteita.
Oho, sitten jää aika paljon tuotteita saamatta. Tyytynet sitten muista
kaupoista (esim. lähikaupasta tai huoltoasemalta) saataviin tuotteisiin?
Alko kun on pelkkä välittäjä, eikä valmista kai enää itse mitään. Pullotuksia
vielä teettävät ehkä?
--
Niilo Paasivirta E-mail: n...@co.jyu.fi URL: http://www.co.jyu.fi/%7Enp/
"Tismalleen, tyyppi on oikeassa!" - Asterix ja Caesarin laakeriseppele
Jukka K. Korpela
> Se on ihan laboratoriossa testattu että Koskenkorva ei ole
> tasalaatuista.
Varmaankin oikein Sihvos-laboratoriossa. Siinä huippusalaisessa, jonka
nimeäkään ei saa mainita.
> Etiketissä olevaan prosenttimäärään alkoholia ei
> todellakaan voi luottaa.
Meitä hirveästi kiinnostaa mihin sinä luotat. Not. Tuotevalvontakeskus ei
tee hommiaan vaan siffo tekee kaiken paremmin. Not.
> En suosittele Alkon/Primalcon tuotteita.
Jaha, onko Alexandra-Sami-noco "siffo" Sihvonen ruvennut harrastamaan
kotipolttoakin?
Asioihin vihkiytymättömille kerrottakoon, että "Sami Sihvonen", joka
mahdollisesti tällä viikolla esiintyy omalla nimellään, on sfnetin
kestopelle, joka nykyisin kunnostautuu mm. yrittämällä huijata ihmisiä
maksamaan hänelle saadakseen muka yhteyden johonkuhun huoraan. Hän myös
mm. on ominut muiden kirjoittamia teoksia omiin nimiinsä, merkinnyt
niihin oman copyright-merkintänsä ja sitten valehdellut saaneensa siihen
luvan, luvannut toimittaa tästä todisteet ja luonnollisestikin
jättänyt sen tekemättä. Tämä kannattaa ottaa huomioon, ennen kuin ottaa
hänen juttujaan missään mielessä vakavasti. Hänelle on ihan oma
ryhmänsäkin, jonne siis kopio & follarit.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
Vastauksia tavallisiin ruoka-aiheisiin kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/ruoka.html
Jarno Tuomainen
>
> Näkyväthän ne herätelleen henkiin vanhoja tuotenimiäkin, kuten Savon Viina,
> mutta vilkaisu etikettiin ja toteamus 38-prosenttisesta sisällöstä panee
> miettimään, myydäänkö tässäkin kossua toisella nimellä? Sinänsä samantekevää
> ainakin minulle, sillä aniharvoin tislattuja ostan, mutta ihmettelenpähän
> vain.
Eikös tämä ole eri tehtaan tuotoksia (Lignell & Piispanen)? Jostain
kumman syystä on kuitenkin jäänyt sellainen muistikuva, että Koskenkorva
on kirkkaista viinoista pahimman makuista.
Pekka Koski
<jarno_t...@hotmail.com> wrote:
>Eikös tämä ole eri tehtaan tuotoksia (Lignell & Piispanen)?
Kyllä. Puhuttelin kerran Alkossa moista pulloa kotimaiseksi,
ja hlökunta oikoi harhaopin lauseella;
"Kotimainen? No L&P laimentaa kuopiolaisella pohjavedellä
38%:iin virolaista pirtua, siinä tuon kotimaisuus."
--
k o s k i a t i k i d o t f i - oh8hts
ICBM's to: 65.02N 25.27E
299792458 meters per second - it's not just a good idea, it's the law.
Seismo Malm
vain tuotantokustannukset per hiilihydraattikilo. Nykyään tilanne on
monimutkaisempi kun osa viljasta menee vaikkapa ohratärkkelystuotantoon ja
siihen sopimaton ja puhdistusliemeen jäävä sitten viinan tekoon. Lisäksi
voipi olla taloudellisesti järkevämpää sijoittaa vain yhteen
raaka-aineeseen ja sen jalostuslaitteisiin. Lisäksi peruna on ikävästi
kausituote (säilyy tosin sopivissa oloissa), vilja on kuitenkin
kuivattava. Lisäksi viljaan saadaan näppärästi tarvittavat entsyymit
mallastamalla siitä osa. Hiilihydraattituotto per hehtaari on kyllä
paljon pienempi kuin perunalla (noin puolet, arvioisin). Toisaalta onko
tärkkelyslähteellä niin väliä kun puhutaan muutaman alkoholitonnin
hehtaarisadosta kummassakin tapauksessa ja raaka-aineen osuus viinan
valmistuskustannuksista on aika pieni. Viina taitaa maksaa vajaan euron
per absoluuttinen alkoholilitra ja jos tuohon menee 3 kg ohraa a 10
senttiä niin raaka-aineen osuus on korkeintaan 30 % kun otetaan huomioon
että mäski käytetään sitten vielä rehuksi.
seismo malm
Matti Grönroos
Pekka Koski wrote:
>
> Kyllä. Puhuttelin kerran Alkossa moista pulloa kotimaiseksi,
> ja hlökunta oikoi harhaopin lauseella;
> "Kotimainen? No L&P laimentaa kuopiolaisella pohjavedellä
> 38%:iin virolaista pirtua, siinä tuon kotimaisuus."
No eikös lopputuotteen tilavuudesta tällöin leijonanosa ole kotimaista?
Eli tuote on kotimainen.
Kotimaisuutta voidaan toki tarkastella myös hinnalla: Lekan hinnassa on
kotimaista valmiste- ja arvonlisäveroa yli kolme neljännestä. Siispä se
on kotimainen...
Matti Seppälä
"Mikko Suokas" <mtsu...@cc.hut.fi> wrote in message
news:3D04997B...@cc.hut.fi...
> Seismo Malm wrote:
>
>
> Näkyväthän ne herätelleen henkiin vanhoja tuotenimiäkin, kuten Savon
Viina,
> mutta vilkaisu etikettiin ja toteamus 38-prosenttisesta sisällöstä panee
> miettimään, myydäänkö tässäkin kossua toisella nimellä? Sinänsä
samantekevää
> ainakin minulle, sillä aniharvoin tislattuja ostan, mutta ihmettelenpähän
> vain.
>
Savon Viinaa. Se pontikka-aromi ei ollut erityisesti minun makuuni.
Matti Seppälä
"Sami Sihvonen" <s...@janiika.com> wrote in message
news:tte7gu81dsspkhtfk...@4ax.com...
Näin siis ennen, mutta nykyään EU-aikana kuulemma valvotaan, että sen
prosenttilukeman pitää pitää paikkansa. En tiedä, mutta joskus kyllä tuntuu
siltä, että varmempi tapa olla seuraavana päivänä haluttuu aikaan
ajokunnossa, on edelleenkin sen kännin ottaminen keskioluella. Joskus
kieltämättä mieleen hiipii ajatus, että "olikohan tämä Leijonapullo nyt
tämäkämpää, mitä viime kerralla".
Janne Vuorinen
nykyään "perinteinen pöytäviina" ja prosentteja 37, eli 1 vähemmän kuin
kossussa. Onkos se nyt sitten vaan lantrattu kossusta vai mitä...
- Janne
Janne Vuorinen wrote:
>
> Timo Hirvi wrote:
>
>
>> Harmillista silti, jos
>> todisteita löytyy, koska nyt on pakko tehdä sokkokoe enää kossulla ja
>> pöytäviinalla :). Vai kerrotaanko noidenkin julkisesti olevan samoja?
>
> En tiedä lukeeko alkon hinnastossa, mutta ei tuokaan mikään
> valtionsalaisuus ole, vaan kyllä kertovat alkossakin ihan reilusti asian
> olevan näin.
>
>
> - Janne
>
Paavo Väisänen
"Seismo Malm" <nomailtot...@nowhere.org> kirjoitti
viestissä:slrnag8epe.qbr.no...@pinnie.vip.fi...
> Sulfiittispriistä (onneksi) luovuttiin jo aikaa sitten. Syy on
> taloudellinen, sulfiittijäteliemeen saatiin vain pari prosenttia
alkoholia
> ja tuollaisen tislauskustannus on aika kova (lämmön
talteenotollakin) ja
> saanto pieni.
Noin 30 vuotta sitten kertoi (Savon Sanomat?) että puuspriin litran
valmistushinnaksi tuli noin 5 mk! Aihe sai kaikki kännikalat ja
aloittevat juoponalut laskemaan paljonko Alko nettoaa Kossupullolla.
Samalla kerrottiin miten spriitä on käytetty bensanjatkeena sodan
aikaan ja edelleen käytetään Brasiliassa, missä etanolia saadaan
edullisesti ruokosokerin melassijätteestä
Puakki
Paavo Väisänen
"George Saraiste Jr." <george....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:ae0bcb$92j$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Matti Grönroos kirjoitti :
> >
> >Pöytäviinan alkuperäinen raaka-aine oli sulfiittisprii...
>
> Oli. Nykyään raaka-aineena [oletusarvoisesti] peruna.
>
>
> >...sulfiittisprii jota kansan keskuudessa
> >virheellisesti kutsutaan puuspriiksi.
>
> Niinpä niin. Ja siksipä lie tapahtuukin pimeän viinan trokareille
> noita ikäviä "työtapaturmia" kun he saavat käsiinsä tynnyrin jonka
> kyljessä lukee selvällä englannin kielellä 'Wood Spirit'.
>
tutuilta trokareiltaan puolikkaan teollisuuspriitä.
Jonkin makuvirheen vuoksi kuskimme hylkäsi viinaksen, lahjoittaen sen
seurueelle, eräs tunnisti "samanlaista olevan suomessakin
teollisuudella"
Emme ehtineet ryypätä sitä loppuun ennen tullia, opas heitti sen
menemään auton kattoikkunasta.
> Viite: Viime kevättalven Pärnu-tragedia.
>
Jossa kuoli noin 70 ?
Jotain pahoja sekaannuksia näkyy olevan käsitteissä, mutta koska en
ole kemisti en uskalla varmuudella sanoa asiasta mitään varmaa.
Oletan kuitenkin että hiivasienten valmistamasta rankista tislattaessa
vain muutama promille on metanolia(höyrystyy ensin), loput etanolia.
Viinaksien makueron tuntee suussaan.
Puakki
Paavo Väisänen
"Matti Grönroos" <matti.g...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:3D03A406...@iki.fi...
eliksiisriä kuin paskasta tehty.
Pikkuserkkumme ison talon poikana oli valmistuttanut naapurinsa
mökissä pontikkaa, kotoaan kähveltämästään viljasta.
Käydessään kerran tehtailijan luona pieni poika oli kysynyt:"Vieleäkö
paskannan rankkiin?"
"Älä enää", oli isä kieltänyt, "huomenna keitetään"
Yhtiökumppanuus oli päättynyt siihen.
Myös aate saattaa olla pahana esteenä pyrkimykselle pois maallisista
murheista!
("Antakaa viiniä murheellisille, että he iloiseksi tulisivat")
Pitäjämme kuulu seppä oli työväenraittiusmiehiä, pelastuttuaan
nippanappa nälkäkuolemalta valkoisten keskitysleiristä, hän pyöräili
pitkiäkin matkoja kohentaakseen kuntoaan. Ollessaan matkalla kylämme
raitilla hän oli kysäissyt tietä veljensä luo?
Vanha muori nähdessään herraskaisen tuntemattoman oli tehnyt omia
päätelmiään ja myönnettyään tien vievän toivottuun paikkaan esittänyt
tarjouksensa: "Ei sinne asti tarvitse mennä löytyy sitä lähempääkin"
Vierailusta tuli ikimuistettava, kyläillessään hän oli haukkunut
veljensä viinankeittäjäksi, ilmiantanut hänet virkavallalle kuten
tienneuvojankin, tuo veli muutti sittemmin Brasiliaan
Puakki
Paavo Väisänen
"Simo Poyhonen" <sipo...@itu.st.jyu.fi> kirjoitti
viestissä:ae053q$tdo$1...@mordred.cc.jyu.fi...
Metanol kuuluu al coholeihin, se tislaantuu hiukan alhaisemmassa
lämmössä kuin Etanol.
Tämän on tiennyt myös kotikyläni "rankkimela", hän oli kertonut
isälleni: "Niitä ensmäesiä tippoje ee sua piästee karkuu, ne o
eetvarttia".(Hän tislasi viljasta)
Hän ei "ollut heittänyt pois kipollista alussa", kuten oikeaoppisesti
kuuluu, ihmettelinkin, miksi kukaan ei ollut saanut myrkytystä, kuten
peloitellaan?
Nyt Viron metanolskandaalin yhteydessä suomalainen lääkäri kertoi:
"Jos tietää juoneensa vahingossa metanolia suuren määrän,_on juotava
etanolia,_JA PALJON, ..."!!??
Kaikissa Koti-viineissä ja -olut hapatuksissa on pikkiriikkisen
metanolia, mutta se suurempi etanol määrä 3-5% kompensoi
myrkkyvaikutuksen.
Paljon suurempi riski on juoda ulkolaisia, ulkomailla pullotettuja
viinejä, niihin on voitu lirauttaa pikkusen glykoolia makua antamaan!
Viimeisin skandaali taisi kohdistua Itävaltalaiseen viiniin, pari
vuosikymmentä sitten, sitä aikaisemmin kärysi Italialainen.
Puakki
Matti Grönroos
"Paavo Väisänen" wrote:
>
>
> Noin 30 vuotta sitten kertoi (Savon Sanomat?) että puuspriin litran
> valmistushinnaksi tuli noin 5 mk! Aihe sai kaikki kännikalat ja
> aloittevat juoponalut laskemaan paljonko Alko nettoaa Kossupullolla.
Alko ei asialla nyt niin hirveästi nettoa, mutta veroja perivä valtio
kuitenkin. Katsotaanpa, mikä on nykytilanne:
Valmistevero viinatuotteissa on 50,46 senttiä senttilitralta
etyylialkoholia. Puolen litran kossulekassa on etyylialkoholia 0,38*50 =
19 cl. Valmisteveron osuus on siten noin 9,59 euroa.
Tuotteen hinta 14,35 EUR
Arvonlisävero 22 % 2,59 EUR
Valmistevero 9,59 EUR
---------
Veroton hinta 2,17 EUR
Verojen osuus tuotteen hinnasta on siis noin 85 %. Tuolla 2,17 eurolla
joudutaan maksamaan tuotteen valmistus, kuljetus, Alkon kulut,
tuotantoportaiden voitto jne. Itse raaka-aineen osuus tuskin on
montakaan senttiä. Verotuksen idea oli samankaltainen jo 30 vuotta
sitten ja epäilenkin, että Savon Sanomien esittämä 5 mk on tuolloin
ollut ehkä noin satakertaisesti yläkanttiin.
fishbone
> "Marko" <w...@where.com> wrote in message
> news:7j1M8.216$Sn....@read2.inet.fi...
> > Eikös kossuun ole lisätty 4 g/l sokeria. Joten ei se aivan sama ole kuin
> > vodkat.
> >
> Minulla oli sellainen käsitys, että Vodkiin on lisätty enemmän sokeria, mitä
> viinoihin.
Sen takia suomessa puhutaan votkasta ja viinasta, koska esim.
Koskenkorvaan on lisätty 3g sokeria/litra nestettä (tämä siis tehdään
pehmennetääkseen juoman makua), jolloin se ei ole enään votka, vaan
votkatyyppinen juoma; suomessa päädytty yksinkertaisesti muotoon
viina.
Ja mitä Koskenkorvan prosenttien heittelyyn tulee, niin haluasin nähdä
siitä jotain faktaa, kun kerta olette sitä niin laboratorioissanne
tutkineet, niin julkistakaa tulokset!
Etanolia tislattaessa muodostuu väkisinkin mm. metanolia ja propanolia
jotka ovat molemman ihmiselle tappavan vaarallisia myrkkyjä! Ja siksi
suomessa tislaus toimenpide onkin tarkasti vartioitu. Ja mitä
tislaukseen muuten tulee, niin primalco tislaa juoman ensin 96%
etanoliksi ja laimentaa sitten tästä juoman vedellä siihen 38%. Joten
en todella voi kuvitella sen olevan niin vaikeata, joka kerta
laimentaa täsmälleen haluttuun vahvuuteen, jos alkuperäisen tisleen
prosenttiluku pysyy vakiona (kuten se tekee!).
Sami Sihvonen
n...@horus.co.jyu.fi (Niilo Paasivirta) wrote:
>> Se on ihan laboratoriossa testattu että Koskenkorva ei ole
>> tasalaatuista. Etiketissä olevaan prosenttimäärään alkoholia ei
>> todellakaan voi luottaa.
> Jos tarvitsee tasalaatuista alkoholia, sitä tuskin kannattaa ostaa Alkosta!
> Sehän olisi järjettömän kallista. Luvan kanssa saa halpaa teollisuusalkoholia.
> Puhdistettua väkiviinaa saa myös, tai sitten voit tislata ja puhdistaa
> sitä itse erikoistarpeisiisi.
Itse en harrasta ryyppäämistä, muutama saunakalja riittää mulle. Joten
tämä on osaltani aika teoreettista keskustelua. Jos ryyppäisin niin
kyllä 95% American Royal pirtua ostaisin.
Niilo Paasivirta
>Itse en harrasta ryyppäämistä, muutama saunakalja riittää mulle. Joten
>tämä on osaltani aika teoreettista keskustelua. Jos ryyppäisin niin
>kyllä 95% American Royal pirtua ostaisin.
Tosin USA:ssa käytetään painoprosenttia. Meilläpäin tuo siis vastaa noin
50% alkoholia - mutta eikö Mopolin pehmeä aromi enää siis hivelekään
makuhermojasi?
--
Niilo Paasivirta E-mail: n...@co.jyu.fi URL: http://www.co.jyu.fi/%7Enp/
"Ja niin sitten kävi, että kalkkuna paistui minun kieppuessani
stratosfäärissä." - Aku Ankka
Junnu Kangas
> Sen takia suomessa puhutaan votkasta ja viinasta, koska esim.
> Koskenkorvaan on lisätty 3g sokeria/litra nestettä (tämä siis
> tehdään pehmennetääkseen juoman makua), jolloin se ei ole
> enään votka, vaan votkatyyppinen juoma; suomessa päädytty
> yksinkertaisesti muotoon viina.
Tällainenkin selitys on olemassa:
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/uvz.html#vodk
Minulle on jostain kyllä jäänyt päähän sellainenkin muistikuva, että
ainakin venäläisissä vodkissa usein on sokeria muutama gramma samaan
tapaan kuin Koskenkorvassa eli ovatko ne sitten vain "votkatyyppisiä"?
Mika Iisakkila
> >tämä on osaltani aika teoreettista keskustelua. Jos ryyppäisin niin
> >kyllä 95% American Royal pirtua ostaisin.
> Tosin USA:ssa käytetään painoprosenttia. Meilläpäin tuo siis vastaa noin
> 50% alkoholia - mutta eikö Mopolin pehmeä aromi enää siis hivelekään
> makuhermojasi?
Tuossa tuotteessa kylläkin lukee "95% alcohol by vol" ja erikseen
"190 proof". Ei, en minä ymmärrä miksi juuri sitä pitäisi juoda, mutta
tämä nyt on taas näitä sihvosjuttuja.
Jaa joo, saahan tuolta Kaakkois-Suomesta toimeentulotuella elävän
kukkarolle sopivaan hintaan noihin pulloihin tungettuja ties mitä
venäläisiä tisleitä.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Paavo Väisänen
"Jarno Tuomainen" <jarno_t...@hotmail.com> kirjoitti viestissä:3D059439...@hotmail.com...
> Mikko Suokas wrote:
> >
> > Näkyväthän ne herätelleen henkiin vanhoja tuotenimiäkin, kuten Savon Viina,
> > mutta vilkaisu etikettiin ja toteamus 38-prosenttisesta sisällöstä panee
> > miettimään, myydäänkö tässäkin kossua toisella nimellä? Sinänsä samantekevää
> > ainakin minulle, sillä aniharvoin tislattuja ostan, mutta ihmettelenpähän
> > vain.
>
> Eikös tämä ole eri tehtaan tuotoksia (Lignell & Piispanen)?
Tuo Kuopiolainen yritys älysi aloittaa Mesikan jalostuksen likööriksi! Oli tarjottu kerran jenkkilään, vastaus oli tiedustellut :"mitä pulloissa on? Kultaako?"
Jostain
> kumman syystä on kuitenkin jäänyt sellainen muistikuva, että Koskenkorva
> on kirkkaista viinoista pahimman makuista.
Olen samaa mieltä, raaka puistattava maku. Vain vanha kunnon Genever, pontikan makuinen, oli vielä kuvottavampaa, sain aivan oksennusreaktion.
Meni aikaa että pystyin maistamaan edes Viskejä, niissäkin kuuluu olla hippusen pontikan makua.
Puakki
Seismo Malm
Tislauksessa nimittäin kuluu helposti enemmän energiaa
(jopa jos käytettäisiin lämmön talteenottoa) kuin mitä tislattu alkoholi
sisältää. Ongelma on nimittäin veden aika kova ominaislämpökapasiteetti
(4 cal/g/C) ja höyrystymislämpö (tuotakin täytyy valitettavasti
aikaansaada koska alkoholin ja veden seos kiehuu aseotrooppina ja jos
rankin alkoholipitoisuus on 10 % niin höyryssä taitaa olla 30 %
vesihöyryä). Tietysti jos käytössä on ilmainen energianlähde (=auriko)
niin homma toimii. Biodisel olisi varmaan ympäristöystävällisempi
vaihtoehto muussa tapauksessa.
seismo malm
Seismo Malm
formaldehydi. Maksa ei onneksi erikoisen paljoa preferoi metanolia ja niin
jos veressä on vaikkapa pieni määrä metanolia ja paljon etanolia niin
formaldehydiä muodostuu metanolista todella hitaasti. Tislausprosessissa
ei metanolia synny, sen tuottavat hiivasolut jo käymisen aikana. Jonkun
verran sitä tietysti tiivistyy ekoihin prosentteihin tisleestä vaan eipä
hirmuisesti. Perinteisesti esimerkiksi konjakin tislauksessa on päätä
leikattu tuommoiset 10% (eli eka kymmenys ei mene konjakkiin) ja häntää
hiukan enemmän (ehkä 20 % lopusta). Syyt ovat enemmänkin maullisia kuin
metanolista johtuvia (ja toi tapa on aloitettu ennenkuin edes tiedettiin
että myös viinissä on hiukan metanolia ...).
Tietääkö kukaan mistä kossun karmea maku johtuu ? Eli onko kukaan oikea
kemisti tutkinut mitä muuta paskaa kossussa on kuin etyylialkoholia.
seismo malm
Jukka K. Korpela
> Mikään tislattu alkoholijuoma ei voi olla kovinkaan edullista.
Viina on _aina_ hintansa väärti.
> Tislauksessa nimittäin kuluu helposti enemmän energiaa
> (jopa jos käytettäisiin lämmön talteenottoa) kuin mitä tislattu
> alkoholi sisältää.
Juttusi ilmeisesti ei siis koske ruokaa ja juomaa. Ehkä tässä vaiheessa
kannattaisi siirtyä oikeaan ryhmään - olisikohan energiaryhmä? - ja
samassa yhteydessä tarkistaa, että muutenkin netiketti on hallussa, ks.
esim. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nyysit/eit.html
> Ongelma on nimittäin veden aika kova
> ominaislämpökapasiteetti (4 cal/g/C)
Oikeassa ryhmässä, varsinkin jos päädyt fysiikkaryhmään, kannattaa sitten
keskittyä ja käyttää oikeita ilmaisuja. Joku voisi pahastikin irvailla,
että mitä ihmettä coulombit asiaan kuuluvat, ja itse asiassa sinulla on
tuossa yksikkö pahasti pielessä, ks. esim. SFS:n SI-opasta,
http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf
jossa tosin on siinäkin pikku virhe, oikea kirjoitusasu nimittäin on
J/(K·kg).
Paavo Väisänen
"fishbone" <donnief...@hotmail.com> kirjoitti viestissä:b62075a.02061...@posting.google.com...
>
> Etanolia tislattaessa muodostuu väkisinkin mm. metanolia ja propanolia
> jotka ovat molemman ihmiselle tappavan vaarallisia myrkkyjä! Ja siksi
> suomessa tislaus toimenpide onkin tarkasti vartioitu.
Mikähän lienee se "tappavan myrkyllinen määrä?"
Jänkkään vieläkin vastaan: Koti-viineihin ja -olut (onpas vaikea taivutettava!)valmisteisiin jää nuo myrkyt, jotka tuotteessa oleva etanol kompensoinee?
Ja mitä
> tislaukseen muuten tulee, niin primalco tislaa juoman ensin 96%
Pari kertaa olen kuullut että "täysin puhdas sprii, on vahamaista!" "Isälläkin oli", todisti muuan silminnäkijä.
-Nyt hiljattain paljastunut salakuljetus vahaan sekoitetusta spriistä sai minut olettamaan että spriitä "säilötään" jostain syystä vahaan?
Puakki
Paavo Väisänen
"Matti Grönroos" <matti.g...@iki.fi> kirjoitti viestissä:3D081BAD...@iki.fi...
>
> Valmistevero viinatuotteissa on 50,46 senttiä senttilitralta
> etyylialkoholia. Puolen litran kossulekassa on etyylialkoholia 0,38*50 =
> 19 cl. Valmisteveron osuus on siten noin 9,59 euroa.
>
> Tuotteen hinta 14,35 EUR
> Arvonlisävero 22 % 2,59 EUR
> Valmistevero 9,59 EUR
> ---------
> Veroton hinta 2,17 EUR
>
> Verojen osuus tuotteen hinnasta on siis noin 85 %. Tuolla 2,17 eurolla
> joudutaan maksamaan tuotteen valmistus, kuljetus, Alkon kulut,
> tuotantoportaiden voitto jne. Itse raaka-aineen osuus tuskin on
> montakaan senttiä. Verotuksen idea oli samankaltainen jo 30 vuotta
> sitten ja epäilenkin, että Savon Sanomien esittämä 5 mk on tuolloin
> ollut ehkä noin satakertaisesti yläkanttiin.
>
Jos ymärsin oikein, nykyinen paperintuotanto on sulfaattiprosessi? Jossa ei enää tulekaan tuota jätettä.
Se selittänee myös täydellisen muutoksen Koivupuun käytöstä paperin valmistuksessa.
35 vuotta sitten kaadettiin koivutaimistoja "roskapuustona", nyt kerrotaan että "venäjältä saatu lyhytkuituinen koivuraaka-aine on välttämätön tuotannossa"!Noin lyhytnäköistä poukkoilua on ollut suomen metsien hoito.
Tämä kuuluisi tuonne Yhteiskunta ryhmään.
Kohta puoleen kaadetaan "vastaskoivuja"? Tuohen ja kaarnan alla on pehmeää "jälttää", herkkua jota lapsuudessa kaavittiin lastuilla suuhun.
Puakki
Tp
"Paavo Väisänen" <paavo.v...@pp1.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:eCLN8.351$Ad.2...@read2.inet.fi...
>
Käydessäni turistiretkellä Leningradissa 1971, bussikuskimme sai
> tutuilta trokareiltaan puolikkaan teollisuuspriitä.
> Jonkin makuvirheen vuoksi kuskimme hylkäsi viinaksen, lahjoittaen sen
> seurueelle, eräs tunnisti "samanlaista olevan suomessakin
> teollisuudella"
> Emme ehtineet ryypätä sitä loppuun ennen tullia, opas heitti sen
> menemään auton kattoikkunasta.
TUo ei ollut ainakaan puhdasta metanolia, kun olette hengissä ja näkevinä.
Metanoli on sen verran kova myrkky, että sitä ei "ryypätä" ilman vakavia
haittoja, kuolettava annos taisi olla muutama kymmenen millilitraa. Tosin
etyylialkoholi toimii vastamyrkkynä, jolloin seoksissa tappava määrä on
suurempi.
fishbone
Jäi tuossa mainitsematta, että tuo tietoni ei siis suinkaan ollut
faktaa, vaan perustuu puhtaasti kuulopuheisiin. Tämän on joskus
kertonut minulle isäni, joka on kyllä arvostetut ravintolakoulut
nuoruudessaan käynyt ja sen jälkeen teki pitkän uran johtaen Suomen
huippuravintoloita. Hänen loputon kiinnostus eri (alkoholi)juomista
ajoi lukemisesta lopulta ongelmakäyttöön, mutta koska tiedän kuinka
paljon hän aikaansa aiheeseen tutustumiseen käytti, saa minut usein
vakuuttumaan tietojen paikkaansapitävyydesta, joten sorrun puhumaan
niistä kuin faktoina!
fishbone
> Mik?? lienee se "tappavan myrkyllinen m?r?"
> J?kk?n viel?in vastaan: Koti-viineihin ja -olut (onpas vaikea
> taivutettava!)valmisteisiin j? nuo myrkyt, jotka tuotteessa oleva
> etanol kompensoinee?
Tappavan myrkyllinen määrä metanolia on keskimäärin 35-70ml puhdasta
metanolia, mutta ihmisiä tiedetään menehtyneen jopa alle 7ml
annokseen. Joten periaatteessa snapsilasillinen matanolia on monelle
tappava annos, ja jos ei tappava, niin näköhän lähtee jo huomattavsti
pienemmästä määrästä.
Käsittääkseni siis, maksa pystyy polttamaan hyvin pieniä määriä
metanolia kerralla, ja siksi veressä pitää olla etanoliakin, johon
metanoli sekoittuu ja näin maksa pystyy sen käsittelemään ilman
vaurioita. Sen tiedän, että pelkästään käyttämällä valmistettuun
juomaan, eli viiniin/olueen (eli mäskiin:) ei koskaan synny metanolia
niin paljoa, että se olisi terveydelle sen vaarallisempaa kuin siinä
oleva etanoli.
>
> Ja mit?> tislaukseen muuten tulee, niin primalco tislaa juoman ensin 96%
>
> Pari kertaa olen kuullut ett?"t?sin puhdas sprii, on vahamaista!"
> "Is?l?in oli", todisti muuan silminn?ij?
> -Nyt hiljattain paljastunut salakuljetus vahaan sekoitetusta spriist?
> sai minut olettamaan ett?spriit?"s?l??n" jostain
> syyst?vahaan?
Niin täysin puhdasta spriitä ei kai pullossa olekaan, vaan se
kaasuuntuu, joten ei se ainakaan vahamaista ole:) Ja alkoholin
tislaaminen 100%:ksi ei muutenkaan ole ihan vaivatonta, vaan se
vaatisi lukemattomia tislauskertoja, joten yleisesti tyydytään tuohon
96% tavaraan, jossa on se 4% vettä ja muita alkoholeja, mutta niin
pienissä määrin jälkimmäistä, ettei sillä ole suurempaa haittaa kuin
etanolistakaan, kuten jo aikasemminkin mainitsin. Ja vielä
geelimäisyyteen palatakseni, niin uskoisin, että suurin osa suomeen
tulevasta pirtusta olisi geelimäistä, jos se olisi lähtökohta, mutta
kun se ei ole, niin jo siitä epäilen, ettei se ole alunperinkään
geelimäistä (ratkaisuna ongelmaan ehdottaisin silminäkijälle
silmälaseja:)
Junnu Kangas
> "Junnu Kangas" wrote
[klip]
> Jäi tuossa mainitsematta, että tuo tietoni ei siis suinkaan
> ollut faktaa, vaan perustuu puhtaasti kuulopuheisiin. Tämän
> on joskus kertonut minulle isäni, joka on kyllä arvostetut
> ravintolakoulut nuoruudessaan käynyt ja sen jälkeen teki
> pitkän uran johtaen Suomen huippuravintoloita.
No, loppujen lopuksi kun se viina kuitenkin useimmiten juodaan
sekoitettuna limppaan, jonka sokerit ovat jotain >200g/l niin sillä
viinan grammalla sinne tänne on hyvin vähän merkitystä....
> Hänen loputon kiinnostus eri (alkoholi)juomista ajoi lukemisesta
> lopulta ongelmakäyttöön, mutta koska tiedän kuinka paljon hän
> aikaansa aiheeseen tutustumiseen käytti, saa minut usein
> vakuuttumaan tietojen paikkaansapitävyydesta, joten sorrun
> puhumaan niistä kuin faktoina!
Ongelmakäyttö on, surullista kyllä, monen alan ammattilaisen tarina.
Seismo Malm
4 % vesihöyryä eli normaalitislauksella ei päästä koskaan yli 96 %. Loppu
vesi joudutaan sitomaan joko kidevedeksi johonkin hyvin hygroskooppiseen
aineeseen tai sitten osaksi jotain yhdistettä. Esimerkiksi magnesiumlastuja
käytetään tuohon tarkoitukseen, vesi reagoi magnesiumin kanssa muodostaen
magnesiumhydroksidia ja kun tuo seos sitten tislataan niin lopputulos on
sitten 100 % etyylialkoholia (ainakin vähän aikaa, toi imee ilmasta
kosteutta aika nopeasti). 100 % etyylialkoholi muuten tuhoaa kudosta aika
tehokkaasti kuivaamalla sitä (ts. toi imee sen puuttuvan 4 % vettä) eli ei
kannata käsitellä ilman hanskoja. Lisäksi monet absolutointiin käytettävät
kemikaalit ovat myrkyllisiä (esimerkiksi bentseeniä käytetään).
100 % etyylialkoholi on ihan nestemäistä, ei siinä mitään vahamaista
aspektia ole. Harha tulee ehkä alkoholista tehdystä polttogeelistä,
jota joskus myytiin suomessakin. Toi voisi muuten olla kova sana grilliä
sytyttäessä nykyäänkin.
96 % prosenttiin muuten päästään jo yhdellä tislauskerralla
tislauskolonnissa, siinä ikäänkuin aine tislautuu useampia kertoja samalla
kertaa. Tuon takia en oikein usko legendaan kossun prosenttien
heilahteluista. Väkevän viinan alkoholiprosentin mittaaminen kun vielä
vaatii suht tarkat mittalaitteet niin en usko noita löytyvän kovinkaan
monelta kotikemistiltä (ja ainakin tislaukseen perustuva peli taitaa olla
laitonkin kotikäytössä).
seismo malm
Sami Sihvonen
"Matti Seppälä" <matti.s...@koti.soon.removethis.fi> wrote:
>> Se on ihan laboratoriossa testattu että Koskenkorva ei ole
>> tasalaatuista. Etiketissä olevaan prosenttimäärään alkoholia ei
>> todellakaan voi luottaa. En suosittele Alkon/Primalcon tuotteita.
> Näin siis ennen, mutta nykyään EU-aikana kuulemma valvotaan, että sen
> prosenttilukeman pitää pitää paikkansa.
Kaveri laboratoriossa testaili kesällä 2000 Koskenkorvaa kun tästä
aiheesta liikkui huhuja. Muistaakseni 28% olisi matalin mitattu
prosenttimäärä.
> Joskus kieltämättä mieleen hiipii ajatus, että "olikohan tämä
> Leijonapullo nyt tämäkämpää, mitä viime kerralla".
Se onkin sitten jo vähän eri asia... Ei välttämättä pullossa ole
mitään vikaa, se riippuu monesta eri asiasta miten alkoholi
vaikuttaa ihmiseen. Esimerkiksi kuinka paljon on nukkunut, mitä
on syönyt jne.
Jukka K. Korpela
> Kaveri laboratoriossa testaili kesällä 2000 Koskenkorvaa kun tästä
> aiheesta liikkui huhuja. Muistaakseni 28% olisi matalin mitattu
> prosenttimäärä.
"Kaveri" joo. Ja muistisi tiedetään - se on kovin lyhyt, kun pitäisi muistaa,
mitä on tullut luvatuksi tai väitetyksi.
Siis selvennykseksi todettakoon, että siffo kirjoittaa roskaa ja keksii
väitteitä omasta päästään.
Follarit. Asiasta mahdollisesti tietämättömille kerrottakoon, että siffolle
on oma ryhmänsä ja ihan syystä. Siellä voi nauraa hänelle yhdessä naurismaan
aitojen kanssa.
fishbone
Tämä alkaa saamaan jo naurettavia piirteitä. Eikö teillä rakkaat
ihmiset mene se yksinkertainen asia päähän, että Koskenkorva-viina
tislataan ensin kolonni-tislaus menetelmällä (siitä yksinkertaisesta
syystä, että se on _huomattavasti_ taloudellisempi, kuin
pannu-tislaus) 96% etanoliksi, jonka jälkeen se laimennetaan vedellä
38%:ksi. En voi uskoa, että olisi kamalan vaikea saada lisättyä
_takuuvarmasti_ 96% etanoliin, sellaista määrää vettä, että lopputulos
olisi 38%! Joten te voitte kirjoittaa tänne ihan mitä tahansa kuinka
"joku kaveri" mittasi sitä sun tätä, mutta totuuspohjaa sillä ei ole
edes nimeksi!
rfxN
> En voi uskoa, että olisi kamalan vaikea saada lisättyä
> _takuuvarmasti_ 96% etanoliin, sellaista määrää vettä, että lopputulos
> olisi 38%!
... Mistä päästäänkin jo kysymykseen, miksi ihmeessä tällaisten teknisten
liuottimien nauttimisesta ei keskustella esim. s.k.huumeissa?
--
/rfxN
joka nikotiinihuumeen vieroitusoireiden
aiheuttamassa psykoottisessa tilassa
juuri rikkoi trollauslakkonsa
Joose
> .... Mistä päästäänkin jo kysymykseen, miksi ihmeessä tällaisten teknisten
Mikael Niemi, sukulaiskirjailija väylän takaa Pajalasta, kutoo itäisen
juomakulttuurin paikalleen kuvauksessa isoisän syntymäpäiviltä
(Populäärimusiikkia Vittulajänkältä):
Ranskalaisilla on kumma tapa värjätä viinansa ruskeaksi ja panna sekaan hajuvettä.
Paavo Väisänen
"Joose" <kep...@surfeu.poispois.fi> kirjoitti viestissä:3D1086F2...@surfeu.poispois.fi...
rfxN wrote:
> .... Mistä päästäänkin jo kysymykseen, miksi ihmeessä tällaisten teknisten
> liuottimien nauttimisesta ei keskustella esim. s.k.huumeissa?
Huumettahan se on, mutta normaali-ihminen voi tuntea hetken iloa, noiden liuottimien huumattua pään, ettei tartte teeskenellä iloa.
Ne "heikot veljet" on asia erikseen, heidän on paras lopettaa kertakokeiluun.
Asiasta kuultiin ja nähtiin taas koskettava juttu toissa iltana.
Tytär oli jossain vaiheessa todennut vanhemmilleen: "Olette tuhonnut elämäni"!
Oli setään hyysännyt isänsä hoitoon "oikealla hetkellä", kuten parantolan vastaanottaja oli todennut.
Hiljan tilitti Jukka Virtanen kokemuksiaan, vaimon oli iloinnut tutkimuksen jälkeen :"Mikä onni, mieheni ei olekaan juoppo,_vaan hullu"
Mikael Niemi, sukulaiskirjailija väylän takaa Pajalasta, kutoo itäisen
juomakulttuurin paikalleen kuvauksessa isoisän syntymäpäiviltä
(Populäärimusiikkia Vittulajänkältä):
Ranskalaisilla on kumma tapa värjätä viinansa ruskeaksi ja panna sekaan hajuvettä.
Onhan vanhastaan tunnettua että calliassa ollaan hienouksissa edellä, katupojatkin puhuvat ranskaa ja maksakirroosi taitaa olla yleisempi kuoleman aiheuttaja kuin suomessa.
Puakki
Jorma Metsäranta
> Onhan vanhastaan tunnettua että calliassa ollaan hienouksissa edellä,
katupojatkin puhuvat ranskaa ja maksakirroosi taitaa olla yleisempi kuoleman
aiheuttaja kuin suomessa.
> Puakki
Ihan totta joo, eivätkä niillä main huorat koskaan puhu kulli suussa.