Kotiviinin käyminen
Hannu Sahi
asiaa siten, että kun olit poistanut astian pohjalla olevan sakan poistit
myös hiivan. Ymmärtääkseni suurin osa hiivasta on juuri tuossa pohjasakassa.
Miksiköhän menit lappoamaan kesken käynyttä viiniä ?:-) Oman kokemukseni
mukaan käyminen tosiaan hidastuu alkukäymisen jälkeen ja varsinainen
käyminen on hitaampi aikaa vievä prosessi.
Kaiketi et saa viiniäsi käymään, kuin uudella hiivalla. Jaa; no, kyllä se
saattaa nuutaman päivän odottelulla lähteä vielä, jos sinne on edes hieman
hiivaa jäänyt. Käymisen aikanahan se hiiva vain lisääntyy.
~ ~ ~~~~~ Hanski ~~~~~~~
~ ~~ www.sci.fi/~hsahi/ ~~ ~
"Jori Olkkonen" <jori.o...@poista.solotes.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:Xns926A8804B8C6...@193.64.137.17...
...
> Laitettiin kirsikkaviini muhimaan jokunen viikko sitten. Käymisen
> hidastuttua pari päivää sitten lapoimme viinin puhtaaseen astiaan.
> Ominaispaino oli noin 20, eli liian makeaa.
>
> Puhdistimme käymisastian ja lapoimme litkun takaisin. Kansi päälle
> ja ilmalukko paikoilleen.
>
> Näyttäisi siltä, että käyminen on kokonaan pysähtynyt. Onko niin,
> että käymisen pitäisi jatkua niin kauan kun litkussa on sokeria?
> Teimmekö jotain väärin? Pitäisikö pönttöön heittää tässä vaiheessa
> vielä uudet hiivat?
>
> Kiitos mahdollisesta avusta,
> Wannabe-viininvalmistajat
> Jori ja Tuula
Hannu Sahi
"Hannu Sahi" <hs...@sci.fi> kirjoitti
viestissä:6zU69.540$be.2...@reader1.news.jippii.net...
> Vaikka en nyt kovin ahkera kotiviinin tekijä olekkaan, niin
Jatkoa vielä omaan vastaukseeni.
Olikohan "keitoksessa" liikaa sokeria. Kuoleehan se melkein hiiva kuin
hiiva, kun mennään yli 21 %:n.
--
Tapio Linkosalo
:> hidastuttua pari päivää sitten lapoimme viinin puhtaaseen astiaan.
:> Ominaispaino oli noin 20, eli liian makeaa.
:>
:> Puhdistimme käymisastian ja lapoimme litkun takaisin. Kansi päälle
:> ja ilmalukko paikoilleen.
:>
:> Näyttäisi siltä, että käyminen on kokonaan pysähtynyt. Onko niin,
:> että käymisen pitäisi jatkua niin kauan kun litkussa on sokeria?
:> Teimmekö jotain väärin? Pitäisikö pönttöön heittää tässä vaiheessa
:> vielä uudet hiivat?
: Vaikka en nyt kovin ahkera kotiviinin tekijä olekkaan, niin kommentoisin
: asiaa siten, että kun olit poistanut astian pohjalla olevan sakan poistit
: myös hiivan. Ymmärtääkseni suurin osa hiivasta on juuri tuossa pohjasakassa.
Aktiivinen, toimiva hiiva lilluu viinimehun seassa. Pohjalle sakkautuva ei
enää ole aktiivista. Pohjasakan poislappoaminen silloin kun käyminen alkaa
hidastua on HYVÄ ajatus, sillä pikku hiljaa hiiva joutuu anaerobisiin
oloihin, ja alkaa kuolla ja hajota. Tässä vaiheessa se alkaa kehittää
rikkivetyä (==mädän haju), joka ei suorastaan pilaa viiniä, mutta on maku-
(tai ainakin haju-)virhe.
: Kaiketi et saa viiniäsi käymään, kuin uudella hiivalla. Jaa; no, kyllä se
: saattaa nuutaman päivän odottelulla lähteä vielä, jos sinne on edes hieman
: hiivaa jäänyt. Käymisen aikanahan se hiiva vain lisääntyy.
Hiiva lisääntyy niin kauan kuin viinimehussa on happea. Hapen loputtua hiiva
alkaa pilkkoa sokeria alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Hiivan lisäys vaatisi
siis mehun "ilmastuksen", jotta uusi hiiva toimisi.
: Olikohan "keitoksessa" liikaa sokeria. Kuoleehan se melkein hiiva kuin
: hiiva, kun mennään yli 21 %:n.
Itse asiassa tavallisella hiivalla tekee tiukkaa päästä edes 15%:een. Joku
turbo (kilju) hiiva voi yltää lähelle kahtakymmentä, mutta maku on sitten
sen mukainen. Muutoin tuo liian suuri sokerimäärä vaikuttaisi uskottavalta
syyltä miksi käyminen hyytyy ja jälkimakeutta jää liikaa. Asia selviää
tietty laskeskelemalla sokerin määrät alkuliemestä. Jos sokeria oli liikaa,
niin helpointa on laimentaa nykyistä lientä (lisätä makuaineita?) ja laittaa
uusi hiiva, joka siis lähtee käyntiin kun lisätty vesi on happipitoista.
-Tapio-
nl
"Tapio Linkosalo" <link...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:ajhvmc$djs$2...@oravannahka.helsinki.fi...
:
:
: Hiiva lisääntyy niin kauan kuin viinimehussa on happea. Hapen loputtua
hiiva
: alkaa pilkkoa sokeria alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Hiivan lisäys
vaatisi
: siis mehun "ilmastuksen", jotta uusi hiiva toimisi.
Jos sokeria oli liikaa,
: niin helpointa on laimentaa nykyistä lientä (lisätä makuaineita?) ja
laittaa
: uusi hiiva, joka siis lähtee käyntiin kun lisätty vesi on happipitoista.
:
:
: -Tapio-
Hiivan lisäys ei vaadi ilmastusta, hiivaa täytyy vain laittaa riittävästi.
Jos halutaan, että hiiva lisääntyy, silloin ilmastus on paikallaan, mutta
jos hiivaa on jo tarpeeksi, tapahtuu hapettomissa oloissa alkoholikäyminen,
mikä on kai pääasia.
Jos mehussa on etikkahappobakteereja, liika ilmastus käynnistää reaktion:
etanoli --> etikkahappo.
Jori Olkkonen
news:ajhvmc$djs$2...@oravannahka.helsinki.fi:
> Itse asiassa tavallisella hiivalla tekee tiukkaa päästä edes 15%:een.
Kiitoksia asiantuntevasta vastauksesta, tämä selvensi asiaa huomattavasti.
Litku on tällä hetkellä 14-prosenttista, joten luulen että hiiva on
kuollut, eikä uutta siis kannattane enää lisätä.
Täytyy vielä ihmetellä millä saisi liian makeuden pois, tai sitten hyväksyä
ajatus makeasta kirsikkaviinistä. Syntyisiköhän hyvää jälkeä jos sekoittaisi
rutikuivaa valkkaria sekaan jonkin verran?
Jori & Tuula
Tapio Linkosalo
: Täytyy vielä ihmetellä millä saisi liian makeuden pois, tai sitten hyväksyä
: ajatus makeasta kirsikkaviinistä. Syntyisiköhän hyvää jälkeä jos sekoittaisi
: rutikuivaa valkkaria sekaan jonkin verran?
Jos viini on muutoin hyvää (riittävästi kirsikkaa valmistuksessa), niin
pulloon vaan ja kellariin pariksi vuodeksi. Tai sitä ennen kannattaa antaa
sen käydä rauhassa loppuun asti, lämpimässä (25C) ja vedottomassa paikassa.
Vaikka pulputus hidastuukin, sinnittelee hiiva hitaasti vielä hyvän tovin,
pari kuukautta ainakin. Hiivakakku pohjalta pitää kuitenkin lapota sitä
enenn pois. Mun ekalle kuningatarviinilleni (-96) kävi kanssa samanmoinen
vahinko, sokeria tuli liikaa, ja ominaispaino jäi jonnekin 1025:een.
Laimensin sitä hitusen, annoin käydä hitaasti ihan loppuun asti, ja sitten
pulloon. Sokeri pyöristää makua, ja auttaa säilymistä, niin että lopputulos
(jossain 1020:n tietämissä) oli itse asiassa erittäin onnistunut
jälkiruokaviini.
-Tapio-
Seismo Malm
viinistä (oli muuten appelsiini/greippi/sitruuna ...) eli suurin osa tuli
juotua parin kuukauden päästä pullotuksesta (maku oli kohtuullinen vaan
sokeri tökki ainakin mulla) mutta yksi pullo unohtui kaapin perälle
pariksi vuodeksi ja sen maku oli ihan hyvä. Itse asiassa raaka-aineita
ei oikein erottanut lopputuloksesta ollenkaan ja vaikka se oli makeaa niin
liika ätläkkyys oli hävinnyt. Kaupan makeita jälkiruokaviinejä
varastoidaan aika kauan eli ehkä noi vain vaativat pidemmän
varastointiajan.
Onkos muilla kokemuksia Wyeastin Eau Du Vie -hiivasta ? mulla toi kävi
ominaispainomittarilla arvioituna noin 18 % mutta maku oli ikävän tylsä.
Toivoin tuolta hiivalta kovasti paljoa kun mieli tekisi tehdä väkevää (ja
makeaa) mustaherukkaviiniä mutta tuolla siitä tuli mieleen lähinnä
kossu+mummon marjamehu.
seismo malm